yritysvastuupuhe mahdollisuus demokratisoitumiselle?
|
|
- Esa Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 081 yritysvastuupuhe mahdollisuus demokratisoitumiselle? johannes mikkonen ritykset ovat ajaneet itsensä umpikujaan yritysvastuupuheellaan, väittää Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen tuoreessa kirjassaan. Umpikujalla Teivainen viittaa siihen, että yritysvastuupuhe tuo esille taloudellisten instituutioiden poliittisen luonteen. Tämä nostaa esiin kysymyksen, pitäisikö myös niihin soveltaa demokraattisia vaatimuksia. Toinen keskeinen teema Teivaisen Yritysvastuun umpikuja -kirjassa on vapauden ja kapitalististen yritysten välinen suhde. Teivainen kyseenalaistaa kapitalismin yhdistämisen vapaaseen markkinatalouteen. Hän kehuu Björn Wahlroosiin Markkinat ja demokratia -kirjaa rehelliseksi. Wahlroos ei käytä teoksessaan vapausretoriikkaa, vaan toteaa yritysjohtajien toimivan diktaattorien tavoin ja yritysten olevan autoritaarisesti hallinnoituja instituutioita. Kun Teivainen mainitsi marxilaisesta tai sosialistisesta perinteestä ammentavien tutkijakollegoiden parissa kirjoittavansa kirjaa yritysvastuusta, se herätti epäileviä ensireaktioita. Monet ovat tottuneet kuulemaan yritysvastuusta lähinnä liikkeenjohdon konsulteilta ja pitävät sitä vain viittauksena yritysten kosmeettisiin muutoksiin, joiden on tarkoitus viedä huomio pois tärkeämmistä valtasuhteista. Tämä on Teivaisen mukaan yksi yleistettävissä oleva suhtautumistapa yritysvastuuseen. Hänen vastuuoptimismiksi nimeämänsä suhtautumistapa puolestaan korostaa, miten ekologinen ja sosiaalinen vastuullisuus ovat nousseet markkinataloudessa aikaisempaa tärkeämmiksi ohjenuoriksi. Oikeistoskeptikot taas suhtautuvat yritysvastuuseen epäilevästi, koska yritysten pitäisi keskittyä vain tuottamaan voittoa osakkeenomistajilleen. Yritysvastuu on merkittävä ilmiö, jota on hyvä käsitellä yleisten suhtautumistapojen ulkopuolelta. Kirjan tarkoituksena onkin esitellä yritysvastuuseen liittyviä oletuksia ja pohtia, missä määrin siitä on hyötyä kapitalismin ja demokratian välisen suhteen muutoksille sekä sen ymmärtämiselle ja selittämiselle. Teivainen kirjoittaa yritysvastuusta raikkaasti ja yllätyksellisesti. Hän analysoi monipuolisesti yritysvallan voimistumiseen sisältyviä ristiriitoja ja niistä aukeavia demokraattisia mahdollisuuksia. Teivainen viittaa Wahlroosin lisäksi muun muassa 1960-luvun feministeihin ja Milton Friedmaniin. Konkreettisina esimerkkeinä hän käsittelee Fazerin, Keskon ja Stora Enson yhteiskuntavastuuta. Hän muun muas- Teivo Teivainen (2013): Yritysvastuun umpikuja. Into & Kalevi Sorsa säätiö, Helsinki. 102 s.
2 082 Peruste # sa kuvaa, kuinka Keskon vuoden 2011 yhteiskuntavastuuraportissa pakkausten optimointi on vastuullisuuden kannalta tärkeämpää kuin vakaat työsuhteet. Vuosi raportin jälkeen Keskossa tehtiinkin laajoja irtisanomisia. Kun yhteiskuntia on kehitetty demokraattisemmiksi, on yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden kaltaisilla uudistuksilla ollut yksi selvä raja: ne on pysäytetty tehtaan porteille. Demokraattiseksi kutsutun valtion pintaa raaputtamalla paljastuu useita autoritaarisesti hallittuja valtakeskittymiä. Niistä tärkeimpiin kuuluvat kapitalistiset liikeyritykset, Teivainen kirjoittaa. Teivaisen kirjan keskeisin viesti onkin, että globaalin talouden poliittisen luonteen muuttuminen aikaisempaa ilmeisemmäksi avaa demokratisoinnin mahdollisuuksia. Teivainen vertaa yrityksiä perheisiin. Perheen poliittinen luonne on selvästi kiistanalaisempi kuin esimerkiksi valtion tai valtiollisten instituutioiden. Feministit julistivat kuitenkin 1960-luvulla, että henkilökohtainen on poliittista. Tämä iskulause oli feministien vaatimiin uudistuksiin yhdistettynä osaltaan romuttamassa käsitystä ydinperheestä valtasuhteista vapaana tilana. Feministit politisoivat perheen, ja sen sisäisiä valtasuhteita alettiin säätää laeilla: muun muassa raiskaus avioliitossa kiellettiin. Raiskausanalogian avulla Teivainen pohtii, voisiko yritysten sisäisten valtasuhteiden politisoinnilla olla samanlaisia seurauksia yritysvaltasuhteiden laillisille määrityksille. Vaikka analogia raiskaukseen kuulostaa aluksi rajulta, se kuvaa hyvin prosessia, jossa politiikasta vapaaksi miellettyyn asiaan kohdistetaan poliittisia vaatimuksia. Milton Friedmania pidetään uusliberalismin isänä ja Nobelin muistopalkinnon saaneeseen taloustieteilijään on viitattu yritysvastuukeskustelussa kenties enemmän kuin keneenkään muuhun. Niin tekee Teivainenkin, tosin vähän yllättävästä näkökulmasta. Friedman kritisoi voimakkaasti johtajia, jotka käyttävät yrityksensä rahoja mihin tahansa yleishyödylliseen tarkoitukseen ilman, että kyse on samalla voiton tavoittelusta. Friedmanin mukaan yritys astuu tällöin julkishallinnollisten toimintojen piiriin eli politisoi itsensä. Politisoinnin seurauksena yrityksestä tulee helposti demokraattisten vaatimusten luonteva kohde, mikä johtaa Friedmanin mukaan sosialismiin. Tämä Friedmanin huoli on jäänyt vähälle huomiolle yritysvastuukeskustelussa. Teivainen nostaa sen esiin demokraattisen muutoksen kannalta tärkeänä ulottuvuutena. Friedmanin mukaan yritysten ei ole järkevä omaksua mitään yritysvastuun periaatteita, koska ne voivat johtaa demokraattisiin vaatimuksiin. Ovatko nykyiset yritysjohtajat sitten puhuessaan yritysvastuusta antaneet pikkusormensa demokratian pirulle? Yritysvastuupuhe tuo yritysten poliittisen luonteen aiempaa tarkemman läpivalaisun kohteeksi, mikä johtaa kirjan nimessäkin mainittuun umpikujaan. Teivainen myöntää, ettei umpikuja välttämättä johda demokraattisiin uudistuksiin tai mullistuksiin. Mutta jos yritysjohtajat myöntävät toimintansa poliittisen luonteen, saattaa se avata monenlaisia demokraattisen muutoksen mahdollisuuksia. Teivaisen kirja on ajatuksia herättävä.
3 083 Se pohtii yritysvastuun ilmiötä monipuolisesti ja analyyttisesti sekä samaan aikaan ymmärrettävästi, jopa hauskasti. Viime vuosien yritysvastuukeskustelun analysointi jää tosin hieman kapeaksi. Teivainen ei tuo esille esimerkiksi laajaa innostusta herättänyttä Michael E. Porterin ja Mark R. Kramerin Harvard Business Review -lehdessä julkaistua artikkelia jaetusta arvosta. Tutkijoiden mukaan aika on ajanut sekä yritysvastuun että osakkeenomistajien voiton maksimoinnin ohi. Yritysten on pakko olla mukana ratkaisemassa yhteiskuntien ja ympäristön ongelmia, mutta voivat samalla tuottaa voittoa, mikä poistaa yritystoiminnan legitimiteetin ja vapaaehtoisen yritysvastuun ongelman. Toisaalta Teivainen tuo ansiokkaasti esille erilaisia jo olemassa olevia yritysmuotoja, jotka mahdollistavat demokraattiset periaatteet huomioonottamisen liiketoiminnassa. Kirjan nostamat teemat ovat tärkeitä, sillä yritysten, kuten kaiken taloudelliseksi määriteltävän toiminnan, rajaaminen demokratiapohdintojen ulkopuolelle on ihmisten vapauden ja itsemääräämisoikeuden kannalta haitallista. Demokratia tarkoittaakin Teivaiselle ihmisten mahdollisuutta osallistua tasaveroisina omaa elämäänsä koskeviin tärkeisiin päätöksiin. On aika saattaa yritykset samankaltaisen poliittisen arvopohdinnan kohteeksi kuin muutkin valtakeskittymät. Yritysvastuupuheen yleistyminen tarjoaa tähän uusia mahdollisuuksia, Teivainen kirjoittaa. Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri ja vapaa toimittaja. kokemusta etsimässä heli salonen hdysvaltalainen filosofi John Dewey ( ) oli niin kutsutun Chicagon koulukunnan kärkihahmoja. Hän oli aikalaistensa Charles Sanders Peircen ( ) ja William Jamesin ( ) tavoin pragmatisti. Pragmatistit arvioivat älyllisiä käsitteitä ja uskomuksia niiden käytännön seuraamusten perusteella. Deweyn ajatukset kokemuksesta, koulutuksesta ja demokratiasta tuntuvat vielä nykypäivänäkin hämmästyttävän tuoreilta. Kai Alhanen esittelee uudessa kirjassaan John Deweyn kokemusfilosofia Deweyn filosofiaa ja ajatuksia varsin yksityiskohtaisesti, vaikka sanookin esipuheessa kertovansa lähinnä Deweyn ajattelun syvätasosta, jonka hän arvelee parhaiten auttavan laajaa yleisöä Deweyn kokemusfilosofian lähteille. Dewey kritisoi länsimaisten filosofien kautta historian harrastamia mieli-ruumis- ja ihminen-luonto-tyyppisiä vastakkainasetteluita. Deweyn mukaan ihminen on osa luontoa ja elää kiinteässä vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa kuten muutkin eliöt. Ihmisen kokemusmaailma poikkeaa muiden Kai Alhanen (2013): John Deweyn kokemusfilosofia. Gaudeamus, Helsinki. 278 s.
4 084 Peruste # elollisten olentojen kokemusmaailmasta siinä, että ulkoisten, fyysisten tekijöiden lisäksi ympäristö tarkoittaa ihmiselle myös sosiaalisen ympäristön ja kulttuuriperinnön mukanaan tuomia merkityksiä. Alhasen mukaan Deweyn kokemusfilosofia on luonteeltaan ekologista ihminen on riippuvainen luonnosta ja tasapainon löytäminen ympäristön kanssa on olennaisen tärkeää. Dewey itse ei käyttänyt sanaa ekologinen filosofiansa yhteydessä, mutta Alhasen käyttämänä termi kuvaa hyvin Deweyn ajattelun nykyaikaisuutta ja pyyhkii pölyt hänen pragmatistinviitastaan. Alhanen toteaa aiheellisesti, että monet Deweyn ekologisen kokemusfilosofian näkemyksistä ovat saaneet tukea myöhemmästä biologisesta, psykologisesta ja yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta, vaikka terminologia ehkä onkin muuttunut. Hän löytää Deweylle myöhempiä hengenheimolaisia muun muassa Michael Foucault sta ja Gilles Deleuzesta ja vertailee sujuvasti tutkimuskohteensa ajattelua vaikkapa Marxin, Heideggerin ja Wittgensteinin ajatteluun. Kasvatukseen ja koulutukseen liittyvissä asioissa Dewey oli rutkasti aikaansa edellä. Hän myös toteutti kasvatusfilosofiaansa käytännössä Chicagon yliopiston yhteyteen perustamassaan laboratoriokoulussa. Deweyn mukaan tekemällä oppiminen (learning by doing) hänen oma terminsä muuten on ainoa järkevä tapa oppia. Opetuksen pitää pohjautua lähiympäristön tarkkailuun ja arjen ongelmien ratkaisemiseen, josta voidaan sitten laajentaa opetusta tieteen maailmaan. Oppilaan omat taipumukset ohjaavat oppimista opettajan toimiessa kehityksen tukena. Paras tapa valmistautua tulevaisuuteen on kehittää tämänhetkisen kokemuksen täyteyttä. Ajatus on vähän saman tyyppinen kuin mediakasvatuksessa: annetaan oppilaille keinoja tulkita median kautta tulvivaa maailmaa, ei yritetä kieltää todellisuutta. Alhasen kerrontatapa on suhteellisen selkeä, kun ottaa huomioon Deweyn tuotannon laajuuden ja hänen käsitteistönsä osittaisen monimutkaisuuden. Alhanen referoi ja tulkitsee Deweyn ajatuksia edeten hyväkuntoisen oppaan tavoin kukkulalta toiselle. Välillä hän muistaa pysähtyä odottelemaan opastettaviaan muistuttaakseen heille, miten Deweyn ajatuksia ei pidä tulkita. Kirjan lähdeviittaukset on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sijoitettu kappaleiden loppuun. Joskus, kun pitkästä kappaleesta puuttuu lähdeviittaus eikä teksti poikkea mitenkään lähdeviittauksilla varustettujen kappaleiden tyylistä, lukija huomaa miettivänsä, kuka oikeastaan puhuu ja kenelle. Alhanen toimii kautta kirjan asiantuntevana ja välillä koulumestarimaisenakin oppaana, mutta lukijan kokemus ei ole yksiselitteisen selkeä eikä ehjä. Deweyn mukaan liika auktoriteettiusko rajoittaa vapaata ajattelua niin uskonnossa kuin taiteessa ja tieteessäkin. Hän haluaisi erottaa toisistaan uskonnon ja uskonnollisuuden ja puhdistaa uskonnollisuudesta yliluonnolliset elementit. Ilman fundamentalististen auktoriteettien häiritsevää vaikutusta uskonnollinen kokemus olisi hänen mielestään luonteeltaan positiivinen ykseyden, turvallisuuden ja maailmankaikkeuteen kuulumisen kokemus. Myös taide voisi Deweyn mukaan herättää ihmisiä näkemään asioita uudella
5 085 DEWEYN MUKAAN TEKEMÄLLÄ OPPIMINEN (LEARNING BY DOING) HÄNEN OMA TERMINSÄ MUUTEN ON AINOA JÄRKEVÄ TAPA OPPIA. OPETUKSEN PITÄÄ POHJAUTUA LÄHIYMPÄRISTÖN TARKKAILUUN JA ARJEN ONGELMIEN RATKAISEMISEEN, JOSTA VOIDAAN SITTEN LAAJENTAA OPETUSTA TIETEEN MAAILMAAN. tavalla, ellei se olisi muuttunut eliitille suunnatuksi korkeakulttuuriksi. Taide voi pitää ihanteita elossa ja jopa voimistaa niitä vetämällä kokemiemme asioiden edestä niiden ilmaisevuutta peittävät verhot. Alhasen mukaan Deweyn tiedettä koskevat ajatukset eivät ole enää erityisen ajankohtaisia, mutta hänen näkemyksensä oppimisesta ja demokratiasta ovat. Aidon demokratian suurin este on Deweyn mukaan kapitalistinen markkinatalous. Yksilökeskeisyys, talouselämän ylivalta ja nykymuotoinen yksityisomaisuus eivät edistä demokraattisia arvoja. Ja koska valtiovalta ja talous on erotettu toisistaan kapitalismin ja liberalistisen talousajattelun mukaisen voitontavoittelun turvaamiseksi, kansalaisilla ei ole todellista vaikutusvaltaa heitä koskeviin asioihin. Mikäli Alhasta on uskominen, Deweyn lanseeraama julkison (public) käsite on merkitykseltään yhä radikaali ja ainutlaatuinen. Julkiso tarkoittaa tiettyä, tapauskohtaisesti syntyvää joukkoa, johon julkisen toiminnan vaikutukset kohdistuvat. Sosiaalisen median aikakaudella käsite on helppo ymmärtää. Vaikkapa samaa sukupuolta olevien avioliittoa tai Arktiksen suojelua kannattavat ihmiset muodostavat oman julkisonsa. Deweyn näkemyksen mukaan julkisessa toiminnassa on tärkeintä uusien toiminnan muotojen luominen, vapaa kommunikointi ja tasa-arvoinen toimijuus. Viimeisen, demokratiaa käsittelevän luvun jälkeen Alhanen ei yllättäen tarjoakaan lukijalle tieteellisen kirjoittamisen perinteisiin kuuluvaa yhteenvetoa pohdintoineen, ellei sellaiseksi voi lukea kirjan viimeisillä sivuilla olevaa ekokratian käsitteen esiin nostamista. Lukija voi kuvitella Deweyn luennoimassa Chicagon yliopiston suuressa luentosalissa, mutta ääni onkin Alhasen ääni: --ympäristön laaja saastuminen, eliölajien kiihtyvä tuhoutuminen, muiden elollisten olentojen häikäilemätön hyväksikäyttö ihmisten taloudellisiin pyrkimyksiin ja hallitsemattomat luonnonmullistukset johtavat kysymään, riittääkö ihmisten keskinäiseen vuorovaikutukseen sidottu demokratian ihanne turvaamaan ihmisten ja muiden elollisten olentojen hyvän elämän. Voimme kenties kutsua uudenlaista kaikkien elollisten olentojen kokemuksista oppimiseen perustuvaa yhteiselämän ihannetta ekokratiaksi. Kirjoittaja on filosofian maisteri ja valtiotieteiden ylioppilas.
HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN
UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotDemokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos
Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotAikuisten museo. Aikuisten museo
Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotPimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007
Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
LisätiedotUusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012
Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-
LisätiedotMIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotMIKÄ USKONNONOPETUKSESSA
MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotYhteisö rakennetaan yhteisesti yhteisöllisen oppilashuollon edellytyksiä. Tomi Kiilakoski Äänekoski
Yhteisö rakennetaan yhteisesti yhteisöllisen oppilashuollon edellytyksiä Tomi Kiilakoski Äänekoski 15.3.2017 Koulun palvelutarjonta Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta
LisätiedotDigitaalinen riskienhallinnan työkalu: Riskit haltuun helposti ja nopeasti. Riskienhallinta ja kestävä kehitys: Velvollisuudet eduksi
Kestävä kehitys valmistavassa teollisuudessa 2/3: Kilpailuetua tavoitteellisuudella 4. Kestävä kehitys valmistavassa teollisuudessa 1/3: Kestävästi tehokkuutta Kestävä kehitys valmistavassa teollisuudessa
LisätiedotProfessori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio
Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa
LisätiedotTärkeitä ominaisuuksia Suomen ja yhteiskunnan kehittymiseen on monia
2 1 2 Tärkeitä ominaisuuksia Suomen ja yhteiskunnan kehittymiseen on monia Yhteiskunta vaatii omat kokonaisoptimointinsa, ettei se vajoaisi keskinäiseen riitelyyn Metayliopisto Systeemitieteiden ja osaamisen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto
Kielikoulutuksen haasteet Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus Kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteita (1) Suomen kielivarannon
LisätiedotTutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa
Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa
LisätiedotELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015
ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS Lahti 2015 Et-opetuksen erityispiirteitä ET jakautuu reaaliaineena tiedon oppimiseen ja katsomusaineena oman ET:n kehittämiseen. Ei vuosiluokkia, vaan 1-6 ja 7-9 + ryhmät Opettajat
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotMitä priorisoinnilla tarkoitetaan?
Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,
LisätiedotKokemusten kestävä kehittäminen lastensuojelussa Marjatta Bardy. Pesäpuu ry:n Lähemmäs projektin aloitusseminaari 19.9.2013 Ostrobotnia Helsinki
Kokemusten kestävä kehittäminen lastensuojelussa Marjatta Bardy Pesäpuu ry:n Lähemmäs projektin aloitusseminaari 19.9.2013 Ostrobotnia Helsinki Lastensuojelun kohokohtia ja epäkohtia Selviytyjät tiimi:
LisätiedotSUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka
SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,
LisätiedotIt s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4
It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme
Lisätiedotja ekologisemman talouden tiekartta
092 tuna perustua vain tekijöihin, joihin ihminen voi vaikuttaa. Näin ollen taloudellisen palkitsemisen kriteereinä tulisi olla vaivannäkö ja ahkeruus, eikä omistaminen tai luontainen lahjakkuus. Tästä
LisätiedotLIITE 2: Kyselylomake
LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut
LisätiedotSyyslukukauden 2012 opintotarjonta
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotLuonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro
Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja
LisätiedotMiltä maailma näyttää?
Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotHyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä
Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä Kuinka kehitän HELPOSTI oppitunteja toiminnallisempaan suuntaan? 1.Fyysinen aktiivisuus ja koulupäivä Keskustelu - voidaanko meidän koululla samaistua
LisätiedotDigitalisaatio tehostaa opetusta! RIVERIA.FI
Digitalisaatio tehostaa opetusta! Vai tehostaako? Digitalisaatio mahdollistaa opetuksen ei tehosta sitä? Jokainen tekninen kehitysaskel on ollut voitto ihmiskunnan oppimiselle Luolamaalaukset Ihmisen muisti
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotTieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen
Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa
LisätiedotDialogi kuvina. Syyskuu 2013. Partus Oy, Finland
Syyskuu 2013 Partus Oy, Finland Milloin viimeksi olet keskustellut niin innostavasti, että ideat tuntuvat syntyvän kuin itsestään ja kehittyvän omaa kulkuaan keskustelun myötä? Rosenberg: Myötäelämisen
LisätiedotArtikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen
Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Päivi Åstedt-Kurki Professori, PääP äätoimittaja 30.3.2010 Hoitotiede -lehti Lehteä kustantaa HTTS ry. Julkaistu vuodesta 1989 Lehden toimitus vuorotellen
LisätiedotYhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille
Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.
LisätiedotVerkostoitumisen saloja VoimaNaisille
Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotSeitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.
1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa
LisätiedotPedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi
Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi 2017 OPINTOJAKSO Luokanopettajakoulutuksen erillisvalinta. Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi (408014S) 4 op Kasvatustieteiden
LisätiedotHelka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana
Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotTEHTÄVÄOHJEET ILMASTONMUUTOKSEN SEURAUKSET
TEHTÄVÄOHJEET ILMASTONMUUTOKSEN SEURAUKSET HEIPÄHEI! Ja tervetuloa EduCycle-tehtävien pariin! Alta löydät muutaman ohjeen, joiden avulla navigoit tehtävien läpi jouhevasti. 1. EduCycle-tehtävät on jaettu
LisätiedotMaailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa
Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Globaalikasvatuksellinen iltapäivä Turussa 12.10.2011 Jari Kivistö, Innoline Group Maailmankansalainen?
LisätiedotMiksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?
Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Maija Lanas 3.10.2017 Oulun yliopisto University of Oulu Nuorisotyöllä on paljon annettavaa kouluun. Mitä? Uusille toimijoille ei kuitenkaan
LisätiedotVerkkokoulutuksella tehokkaasti eteenpäin Herätä uteliaisuus - halu oppia lisää avaa oivallus uuteen ajatteluun sekä ymmärrykseen!
SISÄLLÖNTUOTANNON OPAS Verkkokoulutuksella tehokkaasti eteenpäin Herätä uteliaisuus - halu oppia lisää avaa oivallus uuteen ajatteluun sekä ymmärrykseen! Kuinka verkkokoulutus tehdään? Lanseeraus Aloitetaanpa
LisätiedotLaatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014
Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit
Lisätiedotwww.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus
KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat
LisätiedotTyön, talouden ja teknologian muutokset Ryhmätyö 4: Finansialisaatio
Työn, talouden ja teknologian muutokset Ryhmätyö 4: Finansialisaatio Pertti Huhtanen 12.11.2008 Pertti Huhtanen 1 Finansialisaation määritelmä is understood to mean the vastly expanded role of financial
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotSusipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa
Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen
LisätiedotIdentiteetti identifikaatio - ja valinta
Heikki Mäki-Kulmala (Tay) Identiteetti identifikaatio - ja valinta Kenneth Burken mukaan Uuden retoriikan edustajia Stephen Toulmin 1922-2009 CHAIM PERELMAN (1912-1984) Kenneth Burke 1897-1993 Aristoteles
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotNuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013
Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot
LisätiedotTeivo Teivainen YRITYSVASTUUN UMPIKUJA
Teivo Teivainen YRITYSVASTUUN UMPIKUJA Teivo Teivainen ja Kalevi Sorsa -säätiö rs Kansi: Tex Hänninen / BunnyDuck Grafiks Taitto: Fredrik Bäck Paino: Bookwell Oy, Jyväskylä 2013 ISSN 2323-5721 ISBN 978-952-5689-52-5
LisätiedotTEHTÄVÄOHJEET YMPÄRISTÖLUPAUKSET
TEHTÄVÄOHJEET YMPÄRISTÖLUPAUKSET HIP HIP HURRAA! 1. 2. Selvisitte viimeiseen koitokseen! Meitä harmittaa, että hauskuus on pian ohi - mutta emme malta odottaa, mitä kaikkea saatte aikaan tämän viimeisen
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotMAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF
MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,
LisätiedotYritysvastuun politiikkaa
Yritysvastuun politiikkaa KTT, Dosentti, Jukka Mäkinen, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu 15.6. Yllättävät yritysvastuut Osa 1: Tilannekuvaa Patruunan paluu? Liberaalidemokratia kriisissä? Yhteiskuntaelämän
LisätiedotMegatrendianalyysi. Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori
Megatrendianalyysi Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori Yleistä Megatrendianalyysi on tulevaisuudentutkimuksen menetelmä Foreseeing Extrapolation - Time series /trend-forecasting (May 1996, s.
LisätiedotLUKIO Tilauslista ja hinnasto 2019
Hinnat ovat 1.1.2019 voimaan tulleita kustantajan hintoja. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. TILAUKSET: www.oppinet.fi, asiakaspalvelu.publishing@edita.fi, p. 020 450 010 PALAUTUKSET: Tilatuilla tuotteilla
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
LisätiedotTieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotTolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa
Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari
LisätiedotKirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo
Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun
LisätiedotLahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma
Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas
Lisätiedot410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)
410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä
LisätiedotFokuksessa jokaisen oma ajattelu. Esa Saarinen Henkilökohtainen henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly päätösluento
Esa Saarinen Henkilökohtainen henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly päätösluento Teknillinen korkeakoulu 3.4.2008 Fokuksessa jokaisen oma ajattelu Erotuksena jonkun auktoriteetin tai E. Saarisen
LisätiedotEettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela
Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja
LisätiedotMitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983
Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotUSKONTO. Oppiaineen tehtävä
1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,
LisätiedotVastaväitteiden purku materiaali
Vastaväitteiden purku materiaali Ymmärrä, vastaa, ohjaa Ja kun Kun vastaväitteet on purettu, niin; Odota vastausta viimeiseen kysymykseen ja kun saat vastauksen kyllä, niin silloin voit todeta hienoa!
LisätiedotPisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin
Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki
LisätiedotVAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki
VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista
LisätiedotPerusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma
Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto
Lisätiedot