SUOMI PRESIDENTINVAALI 2018 VAALIOHJEET. Vaalipiirilautakunnan tehtävät

Transkriptio

1 SUOMI 8 PRESIDENTINVAALI 2018 VAALIOHJEET Vaalipiirilautakunnan tehtävät

2 OM 9/51/2017 VAALIOHJEET VUONNA 2018 TOIMITETTAVAA PRESIDENTINVAALIA VARTEN Oikeusministeriö antaa vaalilain (714/1998) 10 :n nojalla asianomaisille vaaliviranomaisille seuraavat vaaliohjeet toimitettavaa presidentinvaalia varten. Vaaliohjeet ovat voimassa Vaaliohjeet Nro 1: Nro 2: Nro 3: Nro 4: Nro 5: Nro 6: Nro 7: Nro 8: Kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät Vaalilautakunnan tehtävät Ennakkoäänestys laitoksessa Ennakkoäänestys kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa Kotiäänestys Ennakkoäänestys ulkomailla Maistraatin tehtävät Vaalipiirilautakunnan tehtävät Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2017 Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen Neuvotteleva virkamies Heini Huotarinen Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Faksi Sähköpostiosoite Eteläesplanadi 10 PL HELSINKI VALTIONEUVOSTO

3 II Julkaisija: Utgivare: Teksti: Text: OIKEUSMINISTERIÖ JUSTITIEMINISTERIET Oikeusministeriö ja kunnat Justitieministeriet och kommunerna Paino: Lönnberg Painot Oy, Helsinki, 2017 Tryckning: Lönnberg Tryckeri Oy, Helsingfors, 2017

4 III Sisällys: 1. YLEISTÄ PRESIDENTINVAALISTA VAALIPIIRILAUTAKUNTA VALMISTAVAT TEHTÄVÄT EHDOKASASETTELUN VIRANOMAISTEHTÄVÄT TULOKSEN LASKENTA JA VAHVISTAMINEN Ennakkoäänten laskenta Alustavan ääntenlaskennan tiedotus Tarkastuslaskenta ja tuloksen vahvistaminen VAALIASIAKIRJOJEN ARKISTOINTI JA HÄVITTÄMINEN MUITA OHJEITA...20

5 IV Liitteet: LIITE 1: Vaalilaki (714/1998) I osa: Yhteiset säännökset luku: Yleiset säännökset luku: Vaaliviranomaiset luku: Äänioikeusrekisteri luku: Ehdokasasettelun viranomaistehtävät luku: Ennakkoäänestys luku: Vaalipäivän äänestys luku: Vaalien tuloksen laskenta ja vahvistaminen luku: Muutoksenhaku II osa: Vaalikohtaiset säännökset luku: Eduskuntavaalit luku: Presidentinvaali luku: Kunnallisvaalit luku: Europarlamenttivaalit III osa: Erinäiset säännökset luku: Täydentävät säännökset luku: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset LIITE 2a: Ohje ehdokasluettelon muodosta (ensimmäinen vaali) LIITE 2b: Ohje ehdokasluettelon muodosta (toinen vaali) LIITE 3: Äänestyslippu LIITE 4: Ilmoituskortti LIITE 5: Opetushallituksen mallinumerot LIITE 6: Eräitä määräaikoja... 57

6 1 1. YLEISTÄ PRESIDENTINVAALISTA Vuoden 2018 presidentinvaali Tasavallan presidentin vaali (presidentinvaali) toimitetaan sunnuntaina 28 päivänä tammikuuta Ennakkoäänestyksen ajanjakso on kotimaassa ja ulkomailla Ulkomailla olevassa suomalaisessa laivassa ennakkoäänestys voidaan kuitenkin aloittaa jo Presidentinvaalin mahdollinen toinen vaali toimitetaan sunnuntaina Toisen vaalin ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa sekä ulkomailla Suomen edustustoissa ja suomalaisissa laivoissa Vaalilainsäädäntö Presidentinvaalin toimittamisesta säädetään perustuslain 54 ja 55 :ssä sekä vaalilaissa (714/1998; liite 1). Presidentinvaalissa noudatetaan myös ehdokkaan vaalirahoituksesta annettua lakia (273/2009). Vaaliviranomaisten tulee tämän ohjeen lisäksi huolellisesti tutustua liitteessä olevaan koosteeseen presidentinvaalia koskevista lainkohdista. Äänioikeus Vuoden 2018 presidentinvaalissa äänioikeutettu on jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään ensimmäisen vaalin vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Äänioikeutettuja ovat siten ja sitä aikaisemmin syntyneet Suomen kansalaiset. Äänioikeusrekisteri ja ilmoituskortti Väestörekisterikeskus perustaa viimeistään keskiviikkona äänioikeusrekisterin, johon otetaan ne henkilöt, jotka ovat väestötietojärjestelmän tietojen mukaan äänioikeutettuja presidentinvaalissa. Jokaisesta äänioikeutetusta otetaan äänioikeusrekisteriin vaalilain 18 :ssä luetellut tiedot, sellaisina kuin ne ovat väestötietojärjestelmässä perjantaina kello 24. Presidentinvaalin ensimmäisessä vaalissa ja mahdollisessa toisessa vaalissa käytetään samaa äänioikeusrekisteriä.

7 2 Väestörekisterikeskus laatii jokaiselle äänioikeusrekisteriin otetulle henkilölle kaksi ilmoituskorttia ja lähettää kortit yhdessä kirjekuoressa viimeistään torstaina niille äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa. Toinen ilmoituskortti on presidentinvaalin ensimmäistä vaalia varten ja toinen mahdollista toista vaalia varten. Kotimaassa asuvalle äänioikeutetulle lähetettäviin ilmoituskortteihin liitetään luettelo hänen oman vaalipiirinsä alueella olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista sekä niiden osoitteista ja aukioloajoista. Vastaavasti ulkosuomalaisille äänioikeutetuille lähetettäviin ilmoituskortteihin liitetään luettelo ulkomailla olevista ennakkoäänestyspaikoista sekä niiden osoitteista ja aukioloajoista. Äänestäminen Äänioikeutettu voi äänestää valintansa mukaan joko ennakkoon tai vaalipäivänä. Äänioikeutta ei saa käyttää asiamiehen välityksellä. Ennakkoon äänioikeutettu voi äänestää 1) missä tahansa vaalilain 9 :n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Nämä paikat on lueteltu osoitteessa tai 2) vaalilain 9 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa laitoksessa, jos hän on siellä hoidettavana tai sinne otettuna; tai 3) vaalilain 9 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa ulkomailla olevassa suomalaisessa laivassa, jos hän kuuluu laivan henkilökuntaan; tai 4) eräin edellytyksin kotonaan vaalilain 9 :n 2 momentissa tarkoitetussa kotiäänestyksessä. Vaalipäivänä äänestys toimitetaan kello 9 20 jokaisessa kunnassa äänestysalueittain. Äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestysalueessa (äänestyspaikassa), joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen ja joka mainitaan äänestäjälle postitetussa ilmoituskortissa. Äänioikeutettu voi tarvittaessa tiedustella vaalipäivän äänestyspaikkaansa maistraatista.

8 3 2. VAALIPIIRILAUTAKUNTA Asettaminen ja päätösvaltaisuus Vaalipiirilautakuntana vuoden 2018 presidentinvaalissa toimii aluehallintoviraston lokakuussa 2014 asettama vaalipiirilautakunta. Vaalipiirilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä neljä varajäsentä. Jäsen tai varajäsen, joka lautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua lautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa. Vaalipiirilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä ei saa olla puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamies eikä hänen varamiehensä. Vaalipiirilautakunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Jos jäsen tai varajäsen on kuollut tai saanut vapautuksen toimestaan, aluehallintoviraston on valittava hänen sijaansa jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi jäsen tai varajäsen. Vaalipiirilautakunta ottaa itselleen sihteerin, ääntenlaskijat ja muun tarvittavan henkilökunnan. Vaaliviranomaisen vastuu Vaalilain 185 :ssä säädetään, että jos vaalipiirilautakunnan, kunnan keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan jäsen tai vaalitoimitsija taikka muu henkilö vaalilaissa tarkoitettuna vaaliviranomaisena toimiessaan laiminlyö velvollisuutensa, häntä rangaistaan kuten virkamiestä virkarikoksesta. Vaaliviranomaisen puolueettomuus Vaalilain 9 a :n mukaan vaaliviranomaisen on toimittava tehtävässään puolueettomasti. Esteellisyys Esteellisyys tarkoittaa tilannetta, jossa käsittelyn puolueettomuus saattaa vaarantua asiaa viranomaisessa käsittelevän henkilön ja käsiteltävän asian tai sen asianosaisen välisen suhteen vuoksi. Vaalipiirilautakunnan jäsenen esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain (434/2003)

9 :ssä säädetään. Esteellinen henkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä asiaa käsiteltäessä. Esteellisen henkilön on itse ilmoitettava esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä päättää toimielin itse. Yleisen luottamuksen turvaamiseksi vaalijärjestelyjen puolueettomuuteen esteellisyystilanne on otettava huomioon silloinkin, kun esteellisyys ei ilmeisesti vaikuttaisi tai ei edes voisi vaikuttaa asian käsittelyyn tai vaaliviranomaisen päätökseen. Muita määräyksiä Vaalipiirilautakunnan kokouksissa pidetään pöytäkirjaa. Pöytäkirjan ja lautakunnan toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Vaalipiirilautakunta päättää siitä, ketkä henkilöt voivat olla läsnä ja onko heillä puheoikeutta lautakunnan kokouksissa. Tämä ei kuitenkaan koske niitä henkilöitä, joilla on vaalilain 184 :n mukainen läsnäolo-oikeus lautakunnan kokouksissa. Läsnä olevien henkilöiden nimet on merkittävä ja mahdolliset valtakirjat liitettävä pöytäkirjaan. Vaalitarkkailijoiden läsnäolo-oikeus Vaalilain 184 :n 2 momentissa säädetään valtuutuksen saaneen vaalitarkkailijan oikeudesta olla läsnä silloin kun vaaliviranomainen suorittaa tehtäviään. Läsnäolo-oikeus koskee siten paitsi kokouksia myös vaaliviranomaisen kaikkea muutakin toimintaa. Oikeusministeriön tiedossa ei toistaiseksi ole vaalitarkkailumission kohdistumista Suomeen vuoden 2018 presidentinvaalissa.

10 5 3. VALMISTAVAT TEHTÄVÄT Vaalitietojärjestelmän käyttö Oikeusministeriön vaalitietojärjestelmä (VAT) on keskeinen väline yleisten vaalien toimittamisessa. Vaalitietojärjestelmää hallinnoi oikeusministeriön toimeksiannosta Oikeusrekisterikeskus (ORK). Järjestelmä toimii Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen (VALTORI) ja sen alihankkijana toimivan Tieto Oyj:n keskitetysti hallinnoimilla laitteistoilla. Vaalipiirilautakunta käyttää presidentinvaalissa pohjatietojärjestelmää, ja tuloslaskentajärjestelmää. Helsingin vaalipiirilautakunta käyttää lisäksi ehdokastietojärjestelmää. Vaalitietojärjestelmän käyttöohjeet Oikeusministeriö on vahvistanut vuoden 2018 presidentinvaalia varten seuraavat vaalitietojärjestelmän käyttöohjeet (VAT-ohjeet): Nro 1: Vaalitietojärjestelmän tekninen ohje Nro 2a: Pohjatietojärjestelmän käyttöohjeet vaalipiirilautakunnalle Nro 2b: Pohjatietojärjestelmän käyttöohjeet kunnan keskusvaalilautakunnalle Nro 2c: Pohjatietojärjestelmän käyttöohjeet maistraatille Nro 2d: Pohjatietojärjestelmän käyttöohjeet ulkoasiainministeriölle Nro 3a: Ehdokastietojärjestelmän käyttöohjeet Helsingin vaalipiirilautakunnalle Nro 4a: Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet maistraatille Nro 4b: Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet kunnan keskusvaalilautakunnalle Nro 4c: Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet kotimaan yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijalle Nro 4d: Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet vaalilautakunnalle Nro 5a: Tuloslaskentajärjestelmän käyttöohjeet vaalipiirilautakunnalle Nro 5b: Tuloslaskentajärjestelmän käyttöohjeet kunnan keskusvaalilautakunnalle Nro 5c: Tuloslaskentajärjestelmän käyttöohjeet vaalilautakunnalle Oikeusministeriö lähettää vaalipiirilautakunnille VAT-ohjeet nrot 1, 2a ja 5a. Helsingin vaalipiirilautakunnalle lähetetään lisäksi VAT-ohje nro 3a. VAT-käyttöohjeissa sekä vaalituen lähettämissä viesteissä selostetaan tarkemmin kaikki tarvittava vaalitietojärjestelmän käyttämiseksi.

11 6 Muut valmistavat tehtävät Vaalipiirilautakunta lataa tarvitsemansa laskentalomakkeet vaalituen myöhemmin ilmoittamasta osoitteesta. Ensimmäisen vaalin laskentalomakkeet ovat vaalipiirilautakuntien ja kuntien ladattavissa keskiviikosta alkaen ja mahdollisen toisen vaalin laskentalomakkeet maanantaista 5.2. alkaen. Laskentalomakkeet ovat: Laskentalomake 1, Ennakkoon äänestäneiden lukumäärä Laskentalomake 2, Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä Laskentalomake 3, Vaalipäivän äänet, alustava laskenta Laskentalomake 4, Vaalipöytäkirjan liite Laskentalomake 5, Ennakkoäänet Laskentalomake 6, Vaalipäivän äänet, tarkastuslaskenta Vaalipiirilautakunta antaa tarvittaessa keskusvaalilautakunnille ohjeita vaalikuorten ja vaalipäivän äänten toimittamisesta sekä alustavan äänten laskennan tiedotuksessa noudatettavasta menettelystä.

12 7 4. EHDOKASASETTELUN VIRANOMAISTEHTÄVÄT Yleistä Presidentinvaalin ehdokasasettelun viranomaistehtävistä huolehtii Helsingin vaalipiirilautakunta. Presidentinvaalin ehdokasasettelusta säädetään vaalilain :ssä. Ehdokasasettelun viranomaistehtävistä säädetään vaalilain :ssä. Vaalilain 193 :ssä tarkoitettu oikeusministeriön ohje presidentinvaalin ehdokasluettelon muodosta on tämän vaaliohjeen liitteenä 2a ja 2b. Ensimmäisen vaalin ehdokasluettelo painetaan valkoiselle paperille ja mahdollisen toisen vaalin ehdokasluettelo ruskealle paperille. Helsingin vaalipiirilautakunnan on huolehdittava, että ehdokasluettelossa olevat numerot painetaan käyttäen Opetushallituksen vanhaa numeromallistoa, joka on seuraavanlainen: Aikataulu Ehdokasasettelun keskeisten tehtävien aikataulu on seuraava: - maanantai : Helsingin vaalipiirilautakunnan on viimeistään määrättävä, missä ja milloin ehdokashakemukset ja muut ehdokkaiden asettamista koskevat asiakirjat on annettava, sekä laadittava asiasta kuulutus. - tiistai ennen kello 16: Ehdokashakemukset viimeistään jätettävä Helsingin vaalipiirilautakunnalle. - maanantai : Ehdokashakemusten käsittely ja ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen arpominen. - torstai : Helsingin vaalipiirilautakunnan on laadittava ehdokasluettelo sekä merkittävä vaalitietojärjestelmän ehdokasrekisteriin

13 8 jokaisesta ehdokkaasta ehdokasluetteloon merkityt tiedot ja henkilötunnus ja lopuksi merkittävä ehdokasasettelu järjestelmään valmiiksi. - tiistai : Jos presidentinvaalin toinen vaali toimitetaan, Helsingin vaalipiirilautakunnan on laadittava toisen vaalin ehdokasluettelo. Ehdokasluettelon jakelu Helsingin vaalipiirilautakunnan on jaettava sekä ensimmäisen vaalin ehdokasluetteloita että toisen vaalin ehdokasluetteloita viipymättä niiden laatimisen jälkeen: 1) Helsingin kaupungin keskusvaalilautakunnalle, 2) muille vaalipiirilautakunnille jaettavaksi edelleen kuntien keskusvaalilautakunnille taikka, jos niin sovitaan, suoraan vaalipiirin kuntien keskusvaalilautakunnille, 3) ulkoasiainministeriölle (toisen vaalin luettelosta vain väliaikainen versio, ks. alla), 4) ehdokkaita asettaneiden puolueiden ja valitsijayhdistysten vaaliasiamiehille ja 5) oikeusministeriölle (yksi kappale) sekä pidettävä niitä myös yleisön saatavina. Muiden vaalipiirilautakuntien on ilmoitettava Helsingin vaalipiirilautakunnalle sen määräämässä aikataulussa vaalipiirin keskusvaalilautakunnissa tarvittavien ehdokasluetteloiden lukumäärät sekä se, miten ehdokasluettelot toimitetaan kuntien keskusvaalilautakunnille. Toimittamisvaihtoehtoja on kaksi: 1) Helsingin vaalipiirilautakunta lähettää luettelot suoraan muun vaalipiirin kuntien keskusvaalilautakunnille tai 2) Helsingin vaalipiirilautakunta lähettää luettelot ensin vaalipiirilautakunnalle, joka sitten jakaa luettelot kuntien keskusvaalilautakunnille. Keskusvaalilautakuntien yhteystiedot löytyvät oikeusministeriön vaalisivuilta Helsingin vaalipiirilautakunta aloittaa ensimmäisen vaalin ehdokasluettelon jakelun viimeistään perjantaina Ehdokasluettelo ehtii näin perille hyvissä ajoin ennen ensimmäistä ennakkoäänestyspäivää. Sen sijaan mahdollisen toisen vaalin ehdokasluettelon jakeluaikataulu on erittäin tiukka, sillä toisen vaalin ennakkoäänestys aloitetaan jo kol-

14 9 mantena päivänä ensimmäisen vaalin vaalipäivästä. Niinpä vaalilaissa säädetäänkin, että jos toisen vaalin ehdokasluetteloa ei voida toimittaa ennakkoäänestyspaikkaan ennen toisen vaalin ennakkoäänestyksen alkamista, ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijan tai vaalitoimikunnan on huolehdittava siitä, että ehdokasluettelon tiedot ovat ennakkoäänestyksen alkaessa esillä ennakkoäänestyspaikassa oikeusministeriön määräämällä tavalla. Tätä varten oikeusministeriö toimittaa keskusvaalilautakunnille ja ulkoasiainministeriölle tiistaina sähköpostin liitetiedostona Helsingin vaalipiirilautakunnan laatiman toisen vaalin ehdokasluettelon väliaikaisen version. Väliaikainen versio julkaistaan samana päivänä myös ministeriön vaalisivuilla osoitteessa presidentinvaali/vaalikelpoisuusjaehdokasasettelu/presidentinvaalintoisenvaalinehdokasluettelo.html. Väliaikainen ehdokasluettelo on muutoin samanlainen kuin varsinainen toisen vaalin ehdokasluettelo, mutta se tulostetaan koossa A4 valkoiselle paperille. Kunkin keskusvaalilautakunnan on vielä saman päivän aikana huolehdittava väliaikaisen ehdokasluettelon tulostamisesta (joko sähköpostista tai vaalisivuilta) ja sen toimittamisesta ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille ja vaalitoimikunnille. Myös ulkoasiainministeriön on viipymättä huolehdittava luettelon toimittamisesta edustustojen ja laivojen vaalitoimitsijoille. Helsingin vaalipiirilautakunta aloittaa toisen vaalin varsinaisen ehdokasluettelon jakelun tiistaina , jolloin luettelo saapuu kotimaan ennakkoäänestyspaikkoihin viimeistään torstaina. Ulkoasiainministeriölle toisen vaalin varsinaista ehdokasluetteloa ei jaeta, vaan ulkomailla olevissa ennakkoäänestyspaikoissa käytetään ainoastaan väliaikaista ehdokasluetteloa. Kunkin ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsija ja vaalitoimikunnat vastaavat siitä, että kun toisen vaalin ennakkoäänestys aloitetaan, äänestyskopeissa ja muuallakin ennakkoäänestyspaikassa on joko väliaikainen ehdokasluettelo (koko A4; valkoinen paperi) tai varsinainen ehdokasluettelo (koko A3; ruskea paperi). Kun varsinainen ehdokasluettelo saapuu vaalitoimitsijalle tai vaalitoimikunnalle, väliaikainen ehdokasluettelo voidaan hävittää. Sekä ensimmäisen että toisen vaalin ehdokasluettelon tiedot löytyvät myös oikeusministeriön internetsivuilta

15 10 5. TULOKSEN LASKENTA JA VAHVISTAMINEN 5.1. Ennakkoäänten laskenta Laskennan järjestämisestä Vaalipiirilautakunnan on vaalipäivänä sunnuntaina pidettävässä kokouksessa, joka voidaan aloittaa aikaisintaan kello 15 tai erityisestä syystä lautakunnan harkinnan mukaan aikaisemminkin, kuitenkin aikaisintaan kello 12, ryhdyttävä tarkastamaan kuntien keskusvaalilautakunnissa hyväksytyissä ja vaalipiirilautakunnalle toimitetuissa vaalikuorissa olevia äänestyslippuja (liite 3). Vaalikuorten leikkaaminen auki voidaan tarvittaessa aloittaa valmistavana toimenpiteenä jo ennen varsinaisen kokouksen alkua. Erityinen syy aloittaa tarkastus jo kello 12 on lähinnä vaalikuorten suuri lukumäärä. Äänestysliput tulisi pyrkiä laskemaan kello 20 mennessä. Vaalipiirilautakunnan tulee erityisesti huolehtia, että tarkastuksen tietoja ei välity tarkastustilan ulkopuolelle ennen vaalihuoneistojen sulkemista kello 20. Tarkastuksen suorittamisesta Ennakkoäänet lasketaan äänestysalueittain. Äänestysliput, jotka mitättöminä on jätettävä ottamatta huomioon, on erotettava eri ryhmäksi ja niiden lukumäärä laskettava. Muut äänestysliput on järjestettävä siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput ovat omana ryhmänään. Kaikissa ryhmissä olevien äänestyslippujen lukumäärä on laskettava. Jos kunnan keskusvaalilautakunta on määrännyt vaalilain 82 :n 1 momentin mukaisesti, että pienen äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet lasketaan yhdessä tai vaalilain 82 :n 2 momentin mukaisesti, että äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet lasketaan yhdessä jonkun toisen tai joidenkin toisten äänestysalueiden ennakkoäänten ja vaalipäivän äänten kanssa, se ei ole toimittanut vaalipiirilautakunnalle tällaisen äänestysalueen vaalikuoria. Yhdistämisen tuloksena kyseisessä äänestysalueessa tai äänestysalueissa ei muodostu lainkaan ennakkoäänestyksen tulosta, vaan ainoastaan vaalipäivän äänestyksen tulos. Tuloslaskentajärjestelmässä ja tilastoissa äänestysalueiden kaikki äänet merkitään vaalipäivän ääniksi.

16 11 Mitättömät äänestysliput Äänestyslipun mitättömyydestä säädetään vaalilain 85 :ssä. Harkittaessa äänestyslipun hylkäämistä epäselvästi merkityn ehdokasnumeron perusteella tulee periaatteena olla pyrkimys selvittää äänestäjän tarkoitus. Tämän vuoksi oikeusministeriö kiinnittää vaalipiirilautakunnan huomiota siihen, että äänestäjät voivat kirjoittaa numeroita monella tavalla. Äänioikeutetuille lähetettävässä vaalilain 21 :ssä tarkoitetussa ilmoituskortissa (liite 4) on perinteisesti esitetty yksi numeromallisto, jonka mukaan äänestysmerkintä voidaan tehdä. Tämä mallisto perustuu Opetushallituksen vanhaan, ennen vuotta 2004 voimassa olleeseen numeromallistoon. Vuosina voimassa ollut Opetushallituksen numeromallisto poikkesi vanhasta numeroiden 4 ja 7 (ei poikkiviivaa) osalta. Sen sijaan vuodesta 2016 voimassa ollut Opetushallituksen nykyinen numeromallisto poikkeaa vanhasta lähinnä vain numeron 9 osalta. Kaikki kolme Opetushallituksen numeromallistoa esitetään liitteessä 5. Lisäksi on syytä todeta, että esimerkiksi eri tekstinkäsittelyohjelmissa numeroilla voi olla Opetushallituksen malleista poikkeavia esitysmuotoja, kuten esimerkiksi numeron 1 osalta. Eri tavoin kirjoitetuista numeroista tulee pyrkiä selvittämään se, ketä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut äänestää. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja Äänestyslippua, jossa ehdokkaan numero oli merkitty kääntöpuolelle, ei pidetty mitättömänä (KHO 1973 A II 34). Äänestyslippua ei voitu pitää mitättömänä sen johdosta, että äänestäjä oli yliviivannut ensin tekemänsä numeromerkinnän, jos äänestyslippuun muutoin merkitystä numerosta ilmeni, ketä ehdokasta se tarkoitti (KHO 1983 A II 1). Äänestyslippua oli pidettävä mitättömänä sen johdosta, että lippuun oli tehty ehdokkaan numeron lisäksi merkintä TJ. (KHO 1983 A II 2). Äänestyslipun ympyrään oli selvästi merkityn numero 2:n eteen tehty kaksi muuta merkintää. Näitä merkintöjä ei voitu yksiselitteisesti tunnistaa kirjaimiksi tai numeroiksi eikä äänestyslipusta selvästi ilmennyt, ketä ehdokasta merkinnät tarkoittivat. Sanottu äänestyslippu oli näin ollen mitätön. (KHO taltio 631, DN:o 5196/37/76).

17 12 Äänestyslippua, jossa ehdokkaan numero oli kääntöpuolella, ei pidetty mitättömänä, vaikka numero oli samalla taiteosalla kuin vaalilautakunnan leima (KHO taltio 1403, DN:o 548/30/77). Äänestyslippua, johon oli kirjoitettu numero 32 sekä numeron perään kaksoispiste ja lyhyt viiva, ei pidetty mitättömänä (KHO ). Valtioneuvoston oikeuskanslerin kannanotto Valtioneuvoston oikeuskansleri antoi (DN:o 170/a 1988) vastauksen kanteluun, joka koski sitä, että vuoden 1988 presidentinvaalissa eräiden vaalipiirien keskuslautakunnat (nyk. vaalipiirilautakunnat) olivat hyväksyneet sellaisia äänestyslippuja, joihin ehdokas oli merkitty kirjoittamalla hänen nimensä. Vastauksessaan oikeuskansleri totesi muun ohella seuraavaa: Äänestyslippujen hyväksyttävyyttä arvioitaessa äänestäjien tarkoituksen selville saaminen on tärkeää. [Vuoden 1988 vaalissa voimassa olleet] säännökset lähtevät siitä, että äänestäjän tulisi merkitä äänestyslippuun ehdokkaansa numero. Lainsäätäjä ei kuitenkaan ole selvästi ilmaissut kantaansa sen osalta, kuinka on arvioitava tilannetta, jossa äänestyslippuun merkitään vain ehdokkaan nimi, muttei numeroa. Tämän laatuisissa tapauksissa lakia voitaneen pitää äänestyslipun hyväksyttävyyden osalta tulkinnanvaraisena, jos ehdokkaan nimi on niin tarkoin merkitty, ettei epätietoisuutta voi syntyä siitä, ketä henkilöä äänestäjä tarkoittaa. Lakitekstin jättäessä välittömän vastauksen tällaisessa tapauksessa avoimeksi, jää asian ratkaisun osalta tulkintavalta toimivaltaiselle viranomaiselle, eli siis vaalipiirin keskuslautakunnalle [vaalipiirilautakunnalle]. Kun kerrotussa tapauksessa useimmat keskuslautakunnat ovat harkinneet, että pelkän äänestyslippuun merkityn nimen ilmaisemisen jälkeen ei ole syntynyt epätietoisuutta siitä, ketä henkilöä äänestäjä on tarkoittanut äänestää, katson, että tässä tarkoitettujen keskuslautakuntien jäsenet eivät ole, hyväksyessään mainitut äänestysliput päteviksi, menetelleet lainvastaisesti tai ylittäneet heille asiassa kuulunutta harkintavaltaa.

18 13 Tuloksen tallentaminen laskentajärjestelmään Ennakkoäänestyksen tulos tallennetaan vaalitietojärjestelmän laskentajärjestelmään seuraavasti: 1) Kunnan keskusvaalilautakunta, joka käyttää laskentajärjestelmää, tallentaa kunnan hyväksyttyjen vaalikuorten lukumäärät äänestysalueittain vaalipäivää edeltävän perjantain kello 19 ja lauantain kello 17 välisenä aikana; ja 2) Vaalipiirilautakunta tallentaa - vaalipäivänä kello 15 mennessä vaalikuorten lukumäärät äänestysalueittain niiden kuntien osalta, jotka eivät käytä laskentajärjestelmää 1 ; ja - vaalipäivänä kello 20 mennessä ennakkoäänestyksen tuloksen äänestysalueittain. 1. Käytännössä kyseessä ovat kunnat Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä.

19 Alustavan ääntenlaskennan tiedotus Laskentajärjestelmää käyttävä kunnan keskusvaalilautakunta tallentaa itse alustavan ääntenlaskennan tulostiedot äänestysalueittain suoraan laskentajärjestelmään. Vaalipiirilautakunta kokoaa niiden kuntien ilmoituskeskuksilta, jotka eivät käytä laskentajärjestelmää (Ahvenanmaa), - vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärän; ja - vaalipäivän äänestyksen alustavan ääntenlaskennan tuloksen äänestysalueittain sekä tallentaa tiedot keskitettyyn laskentajärjestelmään seuraavasti: - vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä kello 21 mennessä; ja - vaalipäivän äänestyksen alustavan ääntenlaskennan tulos kello 22 mennessä. Vaalipiirilautakunta voi tarvittaessa järjestää kello 20 jälkeen lehdistöpalveluita laskenta- ja tiedotustiloissaan. Tuloksesta ei kuitenkaan tule tiedottaa lehdistölle eikä muille uutisvälineille ennen kuin tulos on tallennettu laskentajärjestelmään ja tieto tarkistettu.

20 Tarkastuslaskenta ja tuloksen vahvistaminen Presidentinvaalin tuloksen laskennasta ja vahvistamisesta säädetään vaalilain 7 luvussa (84 87, 90, 96, 98 ja 99 :t) ja 10 luvussa (137, 138, 141 ja 142 :t). Tarkastuslaskenta Vaalipäivän jälkeisenä päivänä maanantaina viimeistään kello 12 aloitettavassa kokouksessa vaalipiirilautakunnan on ryhdyttävä tarkastamaan vaalipäivän äänestyksessä annettuja äänestyslippuja sekä vaalilautakuntien ja, pienten äänestysalueiden ollessa kyseessä, keskusvaalilautakuntien laskelmia. Tarkastuslaskennassa on päätettävä, mitkä äänestysliput on mitättöminä jätettävä huomioon ottamatta. Vaalipiirilautakunnan on erityisesti presidentinvaalin ensimmäisessä vaalissa syytä varmistua siitä, että vaalipiirin kaikkien vaalilautakuntien äänestyslippulähetykset voidaan toimittaa kunnista vaalipiirilautakunnalle niin hyvissä ajoin, että tarkastuslaskenta ehditään suorittaa vaalilain mukaisessa, muita vaaleja kiireellisemmässä, määräajassa. Ensimmäisen vaalin tarkastuslaskenta tulee käytännössä saada valmiiksi vaalipiirilautakunnassa jo maanantain kuluessa. Kunkin ehdokkaan hyväksi ennakkoäänestyksessä ja vaalipäivän äänestyksessä annetut hyväksytyt äänet on laskettava yhteen. Vaalipöytäkirjojen käsittely Tarkastuslaskennan yhteydessä vaalipiirilautakunnan on käytävä läpi vaalilautakuntien laatimat vaalipöytäkirjat liitteineen. Mikäli vaalipiirilautakunta havaitsee vaalipöytäkirjoissa merkittäviä puutteita tai virheitä, sen on kunnan keskusvaalilautakunnan välityksellä kehotettava vaalilautakuntaa antamaan asetettavassa määräajassa selvityksensä ja tarvittaessa täydentämään pöytäkirjaa puutteellisilta osiltaan. Selvityksen ja mahdollisen täydennyksen tulee olla vaalipiirilautakunnan käytettävissä ennen kuin vaalin tulos vaalipiirissä vahvistetaan. Jos saatujen selvitysten perusteella on perusteltua aihetta - epäillä vaalilautakunnan toiminnassa tapahtuneen väärinkäytöksiä, esimerkiksi RL 14 luvun 4 :ssä (Vaalituloksen vääristäminen) tarkoitettua toimintaa tai vaalilain 185 :ssä tarkoitettua velvollisuuksien

21 16 laiminlyöntiä, vaalipiirilautakunnan on tehtävä asiasta tutkintapyyntö poliisille; - pitää vaalilautakunnan toimintaa huolimattomana, vaalipiirilautakunta voi kehottaa keskusvaalilautakuntaa jatkossa kiinnittämään vaalilautakunnan jäsenten huomiota huolellisuuteen vaalipöytäkirjan täyttämisessä. Tuloksen vahvistaminen Vaalipiirilautakunta vahvistaa presidentinvaalin tuloksen vaalipiirissä - ensimmäisessä vaalissa tiistaina kello 10 aloitettavassa kokouksessa ja - toisessa vaalissa keskiviikkona kello 18 aloitettavassa kokouksessa. Kokouksessa vahvistetaan äänestysalueittain kunkin ehdokkaan vaalipiirissä saama äänimäärä, mitättömien äänten määrä sekä äänten kokonaismäärä. Vahvistettu tulos on merkittävä pöytäkirjaan. Pöytäkirjan liitteiksi on otettava vaalitietojärjestelmän laskentajärjestelmästä ainakin seuraavat tulosteet: - VT 14 Äänestysaktiivisuus sukupuolen mukaan äänestysalueittain, - VT 61 Ehdokkaiden äänet, koko vaalipiiri, - VT 65 Äänestysalueittain ehdokkaiden äänet, - VT 90 Mitättömät äänestysliput perusteittain ja - VT 91 Mitättömät äänestysliput kunnittain. Vaalipiirilautakunnan on mahdollisimman pian tuloksen vahvistamisen jälkeen ilmoitettava vahvistettu tulos sähköpostitse Helsingin vaalipiirilautakunnalle, joka varmistaa ilmoituksen perille tulon joko sähköpostitse tai puhelimitse. Helsingin vaalipiirilautakunta ilmoittaa erikseen, mihin sähköpostiosoitteeseen kukin vaalipiirilautakunta ilmoituksen lähettää. Saatuaan ilmoitukset kaikilta vaalipiirilautakunnilta Helsingin vaalipiirilautakunta vahvistaa viipymättä presidentinvaalin tuloksen koko maassa. Vahvistettu tulos on merkittävä pöytäkirjaan. Pöytäkirjan liitteiksi on otettava vaalitietojärjestelmän laskentajärjestelmästä ainakin seuraavat tulosteet: - MT61 Ehdokkaat äänimäärän/ehdokasnumeron mukaan ja - MT90 Mitättömät äänestysliput perusteittain.

22 17 Tuloksen julkistaminen Vahvistettuaan ensimmäisen vaalin koko maan tuloksen Helsingin vaalipiirilautakunnan on niin pian kuin mahdollista annettava tieto vaalin tuloksesta oikeusministeriölle merkitsemällä vahvistettu tulos vaalitietojärjestelmän laskentajärjestelmässä valmiiksi. Vahvistettuaan toisen vaalin tuloksen Helsingin vaalipiirilautakunnan on heti annettava tieto vaalin tuloksesta valtioneuvostolle merkitsemällä vahvistettu tulos vaalitietojärjestelmän laskentajärjestelmässä valmiiksi.

23 18 6. VAALIASIAKIRJOJEN ARKISTOINTI JA HÄVITTÄMINEN Asiakirjojen arkistointi Valtiollisten ja kunnallisten vaalien ja kansanäänestysten asiakirjojen säilytysajat on vahvistettu valtionarkiston päätöksellä (n:o VA S 41/94) ja oikeusministeriön määräyksellä (n:o 989/610/94 OM). Nämä päätökset ovat edelleen voimassa, kuitenkin siten, että ennakkoäänestyksessä äänestäjistä pidettävät luettelot toimitetaan kunnan keskusvaalilautakunnalle eikä enää vaalipiirilautakunnalle. Arkistoitavien asiakirjojen toimittaminen aluehallintovirastolle Vaalien jälkeen vaalipiirilautakunnan on lähetettävä oman alueensa aluehallintovirastolle niin pian kuin mahdollista seuraavat asiakirjat: 1) vaalipiirilautakunnan pöytäkirjat liitteineen, 2) vaalilautakuntien vaalipöytäkirjat liitteineen, 3) huomioon otetut äänestysliput äänestysalueittain jaoteltuina (ehdokkaittain ryhmiteltyinä sekä omana ryhmänään mitättömät äänestysliput ja niihin mahdollisesti liitetyt vaalikuoret) samoin kuin asianomaiset tuloslaskentalomakkeet, 4) mahdolliset alustavat tuloslaskelmat ja niiden yhteenvedot (lopulliset tuloslaskelmat liitetään pöytäkirjaan) 5) vaalipiirilautakunnan lähettämien kirjeiden toisteet sekä 6) edellä mainitsemattomat vaalipiirilautakunnalle saapuneet asiakirjat. Asiakirjat sijoitetaan arkistokoteloihin edellä mainitussa järjestyksessä, ellei kohdissa 5 6 mainittuja asiakirjoja sijoiteta pöytäkirjan liitteiksi. Koteloiden selkään liimataan nimiöt, joihin merkitään - vaalipiirilautakunnan nimi, - Presidentinvaali 2018 ja - kotelon sisältämät asiakirjat (pöytäkirjat, äänestysliput jne.).

24 19 Asiakirjojen mukaan liitetään kahtena kappaleena luovutusluettelo, johon merkitään kotelokohtaisesti koteloiden sisältämät asiakirjat. Aluehallintovirasto palauttaa luovutusluettelon toisen kappaleen vastaanottomerkinnöin varustettuna sekä tekee siihen huomautukset mahdollisista puutteellisuuksista. Mikäli aluehallintovirasto ilmoittaa, että edellä mainittuja asiakirjoja puuttuu lähetyksestä, vaalipiirilautakunnan on viipymättä toimitettava aluehallintovirastolle puuttuvat asiakirjat. Asiakirjojen hävittäminen Vaalipäivän äänestyksen päätyttyä vaalipiirilautakunnan tulee hävittää huomioon otettujen äänestyslippujen vaalikuoret sekä muut edellä mainitsemattomat asiakirjat. Valitsijayhdistyksen kannattajakortit hävitetään sen jälkeen kun valtioneuvosto on todennut vaalin tuloksen.

25 20 7. MUITA OHJEITA Oikeusministeriön vaalisivut Oikeusministeriön vaalisivuilla on muun muassa yleistietoa vaaleista, ohjeita äänestämisestä ja oikeusministeriön, ulkoasiainministeriön, vaalipiirilautakuntien, kuntien keskusvaalilautakuntien, Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien yhteystiedot. Oikeusministeriön palvelunumero äänestäjille Oikeusministeriöllä on äänestäjiä varten maksuton palvelunumero (suomenkielisille) ja (ruotsinkielisille). Tarkoitus on, että äänestäjä voi tiedustella numerosta ennakkoäänestyspaikkojen osoitteita ja aukioloaikoja. Numerossa annetaan äänestäjän kysyessä myös keskeisimmät äänestysohjeet (henkilöllisyystodistus mukaan, ilmoituskortti mukaan jne.). Palvelu on tarkoitettu äänestäjille. Vaaliviranomaisen ei tule soittaa numeroon muutoin kuin poikkeustapauksissa. Oikeusministeriön yhteystiedot - vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, puh , - neuvotteleva virkamies Heini Huotarinen, puh , - ylitarkastaja Anna Saarela, puh , - erityisasiantuntija Laura Nurminen, puh , - hallinnollinen avustaja Terttu Tuomi, puh , - VAT-asioissa oikeusrekisterikeskuksen (ORK) vaalituki, puh , jossa vastaavat Anniina Tjurin (VAT:in pääkäyttäjä), Marita Kolehmainen, Otto Palmu, Mira Keränen, Juha Mäenalusta ja Anni Vornanen. Ulkoasianministeriön yhteystiedot - Hallinnollinen avustaja Karita Tammi-Kortelainen, puh (0) ; faksi ; Sähköposti: vaalit.um@formin.fi

26 21 LIITE 1

27 22

28 23

29 24

30 25

31 26

32 27

33 28

34 29

35 30

36 31

37 32

38 33

39 34

40 35

41 36

42 37

43 38

44 39

45 40

46 41

47 42

48 43

49 44

50 45

51 46

52 47

53 48

54 49

55 50

56 51

57 LIITE 2a 52

58 53 LIITE 2b

59 LIITE 3 54

60 55 LIITE 4

61 LIITE 5 56

62 57 LIITE 6

63 58

64 59

65 60

66 61

67 62

68 63

69 64

70 SUOMI PRESIDENTINVAALI 2018 Ensimmäinen vaali: Ennakkoäänestys: Suomessa Ulkomailla Toinen vaali: Ennakkoäänestys: Suomessa Ulkomailla