EDUSKUNTAVAALIT VAALIOHJEET. Vaalipiirilautakunnan tehtävät. Oikeusministeriö

Transkriptio

1 8 EDUSKUNTAVAALIT 2015 VAALIOHJEET Vaalipiirilautakunnan tehtävät Oikeusministeriö

2 OM 36/51/2014 VAALIOHJEET VUONNA 2015 TOIMITETTAVIA EDUSKUNTAVAALEJA VARTEN Oikeusministeriö antaa vaalilain (714/1998) 10 :n nojalla asianomaisille vaaliviranomaisille seuraavat vaaliohjeet toimitettavia eduskuntavaaleja varten. Vaaliohjeet ovat voimassa Vaaliohjeet Nro 1: Nro 2: Nro 3: Nro 4: Nro 5: Nro 6: Nro 7: Nro 8: Kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät Vaalilautakunnan tehtävät Ennakkoäänestys laitoksessa Ennakkoäänestys kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa Kotiäänestys Ennakkoäänestys ulkomailla Maistraatin tehtävät Vaalipiirilautakunnan tehtävät Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2014 Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen Ylitarkastaja Heini Huotarinen Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Faksi Sähköpostiosoite Eteläesplanadi 10 PL HELSINKI VALTIONEUVOSTO

3 ii

4 iii Sisällys: 1. Yleistä eduskuntavaaleista Vaalipiirilautakunta Valmistavat tehtävät Ehdokasasettelun viranomaistehtävät Tuloksen laskenta ja vahvistaminen Ennakkoäänten laskenta Alustavan ääntenlaskennan tiedotus Tarkastuslaskenta ja tuloksen vahvistaminen Vaaliasiakirjojen arkistointi ja hävittäminen Muita ohjeita Liitteet: LIITE 1: Vaalilaki (714/1998) I osa: Yhteiset säännökset luku: Yleiset säännökset luku: Vaaliviranomaiset luku: Äänioikeusrekisteri luku: Ehdokasasettelun viranomaistehtävät luku: Ennakkoäänestys luku: Vaalipäivän äänestys luku: Vaalien tuloksen laskenta ja vahvistaminen luku: Muutoksenhaku II osa: Vaalikohtaiset säännökset luku: Eduskuntavaalit luku: Presidentinvaali luku: Kunnallisvaalit luku: Europarlamenttivaalit III osa: Erinäiset säännökset luku: Täydentävät säännökset luku: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset... 57

5 LIITE 2a: Ohje ehdokaslistojen yhdistelmän muodosta (suomenkielinen) LIITE 2b: Ohje ehdokaslistojen yhdistelmän muodosta (kaksikielinen) LIITE 3: Äänestyslippu LIITE 4: Ilmoituskortti LIITE 5: Opetushallitus: Uudet kirjaimet ja numerot LIITE 6: Valtakirja LIITE 7: Valtakirjoihin liitettävä luettelo LIITE 8: Eräitä määräaikoja iv

6 1. YLEISTÄ EDUSKUNTAVAALEISTA Vuoden 2015 eduskuntavaalit Suomessa toimitetaan eduskuntavaalit sunnuntaina 19 päivänä huhtikuuta Eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen ajanjakso on kotimaassa ja ulkomailla Ulkomailla olevassa suomalaisessa laivassa ennakkoäänestys voidaan kuitenkin aloittaa jo Eduskuntavaalien vaalipäivä on virallinen liputuspäivä. Eduskuntavaaleissa noudatettavat säädökset Eduskuntavaalien toimittamisesta säädetään perustuslaissa ja vaalilaissa (714/1998, liite 1) Lisäksi eduskuntavaaleissa sovelletaan ehdokkaan vaalirahoituksesta annettua lakia (273/2009) ja puoluelakia (10/1969). Vaaleihin liittyvistä rikoksista (vaalirikos, vaalilahjonta, vilpillinen äänestäminen ja vaalituloksen vääristäminen) säädetään rikoslain 14 luvun 1 4 :ssä (578/1995). Äänioikeus ja vaalikelpoisuus sekä äänioikeusrekisteri Äänioikeus ja vaalikelpoisuus Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänioikeutettu on asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Äänioikeutettuja ovat siten ja sitä aikaisemmin syntyneet Suomen kansalaiset. Vaalikelpoinen eli kelpoinen olemaan ehdokkaana eduskuntavaaleissa on jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen. Kansanedustajaksi ei kuitenkaan voida valita sotilasvirassa olevaa henkilöä. Äänioikeusrekisteri ja ilmoituskortti Väestörekisterikeskus perustaa viimeistään keskiviikkona äänioikeusrekisterin, johon otetaan ne henkilöt, jotka ovat äänioikeutettuja toimitettavissa eduskuntavaaleissa. Jokaisesta äänioikeutetusta otetaan äänioikeusrekisteriin vaalilain 18 :ssä luetellut tiedot, sellaisina kuin ne ovat väestötietojärjestelmässä perjantaina kello 24.

7 2 Väestörekisterikeskus laatii jokaiselle äänioikeusrekisteriin otetulle henkilölle ilmoituskortin ja lähettää sen viimeistään torstaina niille äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa. 1 Ilmoituskorttiin liitetään luettelo äänioikeutetun omassa vaalipiirissä olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista sekä niiden osoitteista ja aukioloajoista. Äänioikeusrekisterin tiedot ovat henkilötunnuksia ja väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 36 :ssä tarkoitetun turvakiellon alaisia tietoja lukuun ottamatta nähtävillä ja maksutta saatavissa maistraateissa virka-aikana maanantaista lukien. Joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty äänioikeusrekisteristä pois tai että häntä koskeva merkintä siinä on virheellinen, voi tehdä äänioikeusrekisteriä koskevan oikaisuvaatimuksen maistraatille viimeistään tiistaina Maistraatti ratkaisee oikaisuvaatimukset, minkä jälkeen äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi tiistaina Äänioikeusrekisterissä olevat tiedot ovat henkilötunnuksia ja turvakiellon kohteena olevia tietoja lukuun ottamatta julkisia. Äänioikeusrekisterissä ja siitä tulostetuissa vaaliluetteloissa olevat äänestämistä koskevat merkinnät tulevat julkisiksi kuitenkin vasta sen jälkeen kun vaalipäivän äänestys on päättynyt. Vaaliluettelot eivät kuitenkaan ole julkisia niiden henkilöiden osalta, joiden kohdalle vaaliluetteloon on tulostettu merkintä T osoittamaan sitä, että henkilölle on merkitty äänioikeusrekisteriin tieto turvakiellosta. Äänestäminen Äänioikeutettu voi äänestää valintansa mukaan joko ennakkoon tai vaalipäivänä. Ennakkoon äänioikeutettu voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla, mutta vaalipäivänä vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty hänelle saapuneeseen ilmoituskorttiin. Äänioikeutta ei saa käyttää asiamiehen välityksellä. 1 Ilmoituskortti on suomenkielinen (vaalilomake nro 3s), jos väestötietojärjestelmään on henkilön äidinkieleksi tai asiointikieleksi merkitty suomi, ja ruotsinkielinen (vaalilomake nro 3r), jos henkilön äidinkieleksi tai asiointikieleksi on merkitty ruotsi, norja, islanti tai tanska. Jos äidinkieli tai asiointikieli on muu kuin edellä oleva, kortti kirjoitetaan yksikielisessä kunnassa kunnan kielellä ja kaksikielisessä kunnassa kunnan enemmistön kielellä. Ahvenanmaalla vakinaisesti asuville lähetetään ruotsinkielinen kortti ja ulkomailla vakinaisesti asuville kaksikielinen kortti (vaalilomake nro 3u). 2 Oikaisuvaatimuksen tekemisen määräaika siirtyy perjantaista (3.4.) tiistaihin (7.4.) pääsiäisen takia VaaliL 189 :n 2 momentin nojalla.

8 3 Ennakkoäänestyspaikat Jokainen äänioikeutettu saa äänestää ennakkoon yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa, joita ovat: 1) kotimaassa kunnanhallituksen määräämät yleiset ennakkoäänestyspaikat; sekä 2) ulkomailla valtioneuvoston asetuksella säädetyt Suomen edustustot ja niiden toimipaikat. Luettelo yleisistä ennakkoäänestyspaikoista julkaistaan oikeusministeriön vaalisivuilla Erityisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat: 3) sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut kunnanhallituksen määräämät sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset (laitokset), joissa voivat äänestää niissä olevat tai niihin otetut äänioikeutetut; ja 4) ennakkoäänestyksen aikana ulkomailla olevat suomalaiset laivat, joissa voi äänestää laivan henkilökunta. Lisäksi ennakkoäänestys voidaan tietyin edellytyksin järjestää: 5) äänestäjän kotona (kotiäänestys) silloin kun äänioikeutetun kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestystai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Kotiäänestyksen yhteydessä voi säädettyjen edellytysten täyttyessä äänestää myös kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoitaja. Vaalipäivän äänestyspaikat Vaalipäivänä sunnuntaina äänestys toimitetaan kello 9-20 jokaisessa kunnassa äänestysalueittain. Äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestysalueessa (äänestyspaikassa), joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen ja joka mainitaan äänestäjälle postitetussa ilmoituskortissa. Äänioikeutettu voi tarvittaessa tiedustella vaalipäivän äänestyspaikkaansa maistraatista.

9 4 2. VAALIPIIRILAUTAKUNTA Asettaminen ja päätösvaltaisuus Vuoden 2015 eduskuntavaaleja varten aluehallintovirastot ovat lokakuussa 2014 asettaneet kuhunkin vaalipiiriin vaalipiirilautakunnan, jonka toimikausi kestää, kunnes uusi lautakunta asetetaan seuraavia, vuoden 2019 eduskuntavaaleja varten syksyllä Vaalipiirilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä neljä varajäsentä. Jäsen tai varajäsen, joka lautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua lautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa. Vaalipiirilautakunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Jos jäsen tai varajäsen on kuollut tai saanut vapautuksen toimestaan, aluehallintoviraston on valittava hänen sijaansa jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi jäsen tai varajäsen. Vaalipiirilautakunta ottaa itselleen sihteerin, ääntenlaskijat ja muun tarvittavan henkilökunnan. Vaaliviranomaisen vastuu Vaalilain 185 :ssä säädetään, että jos vaalipiirilautakunnan, kunnan keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan jäsen tai vaalitoimitsija taikka muu henkilö vaalilaissa tarkoitettuna vaaliviranomaisena toimiessaan laiminlyö velvollisuutensa, häntä rangaistaan kuten virkamiestä virkarikoksesta. Vaaliviranomaisen esteellisyydestä Mitä esteellisyys tarkoittaa? Esteellisyys tarkoittaa tilannetta, jossa käsittelyn puolueettomuus saattaa vaarantua asiaa viranomaisessa käsittelevän henkilön ja käsiteltävän asian tai sen asianosaisen välisen suhteen vuoksi. Esteellinen henkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä asiaa käsiteltäessä. Esteellisen henkilön on ensisijaisesti itse ilmoitettava esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä päättää asianomainen toimielin. Esteellisen tilalle on viipymättä määrättävä esteetön henkilö.

10 5 Vaalipiirilautakunnan jäsenten esteellisyydestä eduskuntavaaleissa Esteellisyystilanteiden välttämiseksi on vaalilaissa nimenomaisesti rajoitettu ehdokkaan ja vaaliasiamiehen kelpoisuutta toimia vaaliviranomaisena sekä äänestäjän avustajana. Eduskuntavaaleissa sovellettavat rajoitukset ovat vaalipiirilautakunnan osalta seuraavat: - Ehdokkaana oleva jäsen tai varajäsen ei voi osallistua vaalipiirilautakunnan työskentelyyn (vaalilain 11 2 momentti), - Puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamies tai hänen varamiehensä ei saa olla vaalipiirilautakunnan jäsenenä (vaalilain momentti). Ehdokkaan lisäksi esteellisyys koskee lähtökohtaisesti myös hänen läheistään, joka toimii vaaliviranomaisena. Korkein hallinto-oikeus linjasi antamassaan vuosikirjapäätöksessä (KHO:2013:112) kunnallisvaaleissa ehdokkaina olevien ja heidän läheistensä esteellisyyttä näiden toimiessa kunnan keskusvaalilautakunnan ja vaalilautakuntien jäseninä ja varajäseninä. Kunnan keskusvaalilautakunnan osalta korkein hallinto-oikeus totesi seuraavaa: Kun otetaan huomioon, että keskusvaalilautakunta tekee lopulliset päätökset äänien hyväksymisestä tai hylkäämisestä, suorittaa tarkastuslaskennan ja vahvistaa vaalien tuloksen, on perusteltua katsoa, että henkilö, jonka puoliso on ehdokkaana vaaleissa, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan toimintaan ainakaan tarkastuslaskennassa, kuten valituksenalaisessa asiassa on tapahtunut. Keskusvaalilautakunta on siten vaalien tulosta laskiessaan ja vahvistaessaan menetellyt lainvastaisesti. Korkeimman hallinto-oikeuden linjausta on syytä soveltaa myös vaalipiirilautakunnan toimintaan, koska sen tehtävät ovat valtiollisissa vaaleissa pääosin samat kuin kunnan keskusvaalilautakunnalla kunnallisvaaleissa. Näin ollen voidaan todeta, että vaalipiirilautakunnan jäsenen tai varajäsenen, joka on eduskuntavaaleissa ehdokkaana olevan henkilön läheinen, ei tule osallistua ainakaan niihin vaalipiirilautakunnan tehtäviin, joissa tehdään vaaleja koskevia ratkaisuja. Näitä ovat ehdokasasettelutehtävät, ennakkoäänten laskenta, tarkastuslaskenta ja vaalien tuloksen vahvistaminen. Yksinkertaisin toimintamalli on soveltaa ehdokkaan läheiseen saamaa rajoitusta kuin ehdokkaaseenkin eli että ehdokkaan läheinen ei saa osallistua vaalipiirilautakunnan työskentelyyn 3. 3 Korkein hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan ( , T 3604), että valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehen läheinen oli kunnallisvaaleissa ollut esteellinen osallistumaan kunnan keskusvaalilautakunnan kokoukseen ennakkoäänten laskemista koskevalta osalta. Myös tätä ratkaisua on syytä soveltaa vaalipiirilautakunnan toimintaan ja siten, että vaaliasia-

11 6 Muita määräyksiä Vaalipiirilautakunnan kokouksissa pidetään pöytäkirjaa. Pöytäkirjan ja lautakunnan toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Vaalipiirilautakunta päättää siitä, ketkä henkilöt voivat olla läsnä ja onko heillä puheoikeutta lautakunnan kokouksissa. Tämä ei kuitenkaan koske niitä henkilöitä, joilla on vaalilain 184 :n 1 momentin mukainen läsnäolo-oikeus lautakunnan kokouksissa. Läsnä olevien henkilöiden nimet on merkittävä ja mahdolliset valtakirjat liitettävä pöytäkirjaan. Vaalilain 184 :n 2 momentin mukaan oikeusministeriö voi valtuuttaa kotimaisen tai ulkomaisen vaalitarkkailijan koko maan alueelle ja kunnan keskusvaalilautakunta kunnan alueelle. Vaalitarkkailijalla on oikeus olla läsnä silloin kun vaaliviranomainen suorittaa tehtäviään. Läsnäolo-oikeus koskee siten paitsi kokouksia myös vaaliviranomaisen kaikkea muutakin toimintaa. Oikeusministeriön tiedossa ei toistaiseksi ole, että vaalitarkkailijoita olisi tulossa vuoden 2015 eduskuntavaaleihin. Mikäli näin kuitenkin tapahtuisi vaaliohjeiden painattamisen jälkeen, ministeriö ilmoittaa siitä vaalipiirilautakunnille erikseen. miehen läheisen esteellisyys ulotetaan kaikkiin vaalipiirilautakunnan tehtäviin, joissa tehdään vaaleja koskevia ratkaisuja.

12 7 3. VALMISTAVAT TEHTÄVÄT 3.1. Vaalitietojärjestelmän käyttö Oikeusministeriön vaalitietojärjestelmä (VAT) on keskeinen väline yleisten vaalien toimittamisessa. Vaalitietojärjestelmä sisältää seuraavat osajärjestelmät: - Pohjatietojärjestelmä (VAT1), - Ehdokastietojärjestelmä (VAT2), - Äänioikeustietojärjestelmä (VAT3), - Tuloslaskentajärjestelmä (VAT4), - Tietopalvelujärjestelmä (VAT5) sekä - Ohjausjärjestelmä ja - Arkisto. Vaalipiirilautakunta käyttää eduskuntavaaleissa pohjatietojärjestelmää 4, ehdokastietojärjestelmää ja tuloslaskentajärjestelmää. Vaalitietojärjestelmää hallinnoi Oikeusrekisterikeskus (ORK), käytännössä sen vaalituki. Järjestelmä toimii Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen (VALTORI) ja sen alihankkijana toimivan Tieto Oyj:n keskitetysti hallinnoimilla laitteistoilla. Vaalitietojärjestelmän käyttöohjeet Oikeusministeriö on vahvistanut vuoden 2015 eduskuntavaaleja varten vaalitietojärjestelmän käyttöohjeet (VAT-ohjeet). Niistä vaalipiirilautakunnille jaetaan seuraavat: 1: Vaalitietojärjestelmään tekninen ohje 2a: Pohjatietojärjestelmän käyttöohjeet vaalipiirilautakunnalle 3a: Ehdokastietojärjestelmän käyttöohjeet vaalipiirilautakunnalle 5a: Tuloslaskentajärjestelmän käyttöohjeet vaalipiirilautakunnalle (Alustava ja tarkastuslaskenta) Mitä vaalitietojärjestelmän käyttämiseksi tarvitaan? Vaalitietojärjestelmän käyttämiseen vaalipiirilautakunnassa tarvitaan: - tietoliikenneyhteydet, jotka on järjestettävä siten kuin VAT-ohjeessa nro 1 selostetaan, - tarvittava määrä työasemia ja varatyöasemia ja tarvittaessa niihin liitettäviä kortinlukijoita sekä - tunnistautumisvälineet. 4 Pohjatietojärjestelmän käyttö ajoittui tammikuulle 2015 (OM:n kirje , dnro OM 33/51/2014), joten sitä ei käsitellä tässä vaaliohjeessa.

13 8 Yksityiskohtaiset ohjeet tarvittavista laitteista ovat VAT-ohjeessa nro 1. Vaalitietojärjestelmän käyttäjähallinnasta Vaalitietojärjestelmässä käytetään julkishallinnon yhteiseen verkkotunnistamisen ja maksamisen palveluun (VETUMA) perustuvaa vahvaa tunnistautumista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vaalitietojärjestelmän osajärjestelmiin kirjauduttaessa käyttäjän henkilöllisyys todetaan ja sitä varten kirjautumisessa tarvitaan joko - poliisin myöntämä sirullinen henkilökortti tai - pankin myöntämät henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset (myös tiliin sitomattomat verkkopankkitunnukset käyvät) tai - teleoperaattorin myöntämä mobiilivarmenne. Vaalipiirilautakunnan tulee huolehtia siitä, että jokaisella vaalitietojärjestelmän käyttäjällä on joku edellä mainituista tunnistautumisvälineistä ja verkkopankkitunnusten kyseessä ollessa myös riittävä määrä kirjautumisessa tarvittavia tunnuslukuja. Vaalipiirilautakunnan on tarvittaessa annettava käyttäjälle opastus siitä, miten tunnistautumisväline hankitaan. Tunnistautumisvälineiden hankkimisesta on tarkemmat ohjeet VAT-ohjeessa nro 1. Vaalitietojärjestelmän käytön harjoittelu Koulutus- ja harjoitteluympäristöt ovat avoinna: -ehdokastietojärjestelmän osalta lukien ja saakka; -laskentajärjestelmän osalta lukien ja saakka. Harjoittelua varten vaalipiirilautakunnan on varattava käyttäjien käyttöön tarvittavat laitteet ja tietoliikenneyhteydet. On myös syytä korostaa, että vaalipiirilautakunnan tulee huolehtia siitä, että vaalitietojärjestelmän käyttäjät hankkivat tunnistautumisvälineet jo harjoittelua varten. Laskennan kenraaliharjoitus Vaalipiirilautakunnan on osallistuttava laskennan kenraaliharjoitukseen torstaina vaalituen myöhemmin antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti. Tuotantokannat Osajärjestelmien tuotantokannat avataan: -ehdokastietojärjestelmä ja -laskentajärjestelmä alustavan laskennan osalta ja tarkastuslaskennan osalta klo 8.

14 Muut valmistavat tehtävät Kunkin vaalipiirilautakunnan on itse ladattava (ja tulostettava) vaalien tuloslaskennassa käytettävät laskentalomakkeet Internet-osoitteesta Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa käytettävät laskentalomakkeet ovat seuraavat: - Ennakkoon äänestäneiden lukumäärä (laskentalomake 1) 5, - Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (laskentalomake 2), - Vaalipäivän äänet, alustava laskenta (laskentalomake 3), - Vaalipöytäkirjan liite (laskentalomake 4), - Ennakkoäänet (laskentalomake 5), - Vaalipäivän äänet, tarkastuslaskenta (laskentalomake 6); Lomakkeet tulevat ladattaviksi Vaalituki antaa asiasta tarkempia ohjeita. Vaalipiirilautakunta antaa tarvittaessa keskusvaalilautakunnille ohjeita vaalikuorten ja vaalipäivän äänten toimittamisesta vaalipiirilautakunnalle sekä alustavan äänten laskennan tiedotuksessa noudatettavasta menettelystä. 5 Ahvenanmaan kunnissa, jotka eivät käytä laskentajärjestelmää, käytetään laskentalomakkeita 1B ja 2B.

15 10 4. EHDOKASASETTELUN VIRANOMAISTEHTÄVÄT Yleistä Eduskuntavaalien ehdokasasettelusta säädetään vaalilain :ssä. Ehdokasasettelun viranomaistehtävistä säädetään vaalilain :ssä. Vaalilain 193 :ssä tarkoitettu oikeusministeriön ohje eduskuntavaalien ehdokaslistojen yhdistelmän muodosta on tämän vaaliohjeen liitteinä 2a ja 2b. Kunkin vaalipiirilautakunnan on huolehdittava, että ehdokaslistojen yhdistelmässä olevat numerot painetaan käyttäen opetushallituksen vanhaa numeromallistoa, joka on seuraavanlainen: Aikataulu Ehdokasasettelun keskeisten tehtävien aikataulu on seuraava: - maanantai : Vaalipiirilautakunnan on viimeistään määrättävä, missä ja milloin ehdokashakemukset ja muut ehdokkaiden asettamista koskevat asiakirjat on annettava, sekä laadittava asiasta kuulutus. - tiistai ennen kello 16: Ehdokashakemukset viimeistään jätettävä vaalipiirilautakunnalle. - torstai : Vaalipiirilautakunnan on laadittava ehdokaslistojen yhdistelmä sekä merkittävä ehdokastietojärjestelmään (ehdokasrekisteriin) jokaisesta ehdokkaasta ehdokaslistojen yhdistelmään merkityt tiedot, ikä vaalipäivänä sekä henkilötunnus ja lopuksi merkittävä ehdokasasettelu järjestelmään valmiiksi.

16 11 Ehdokaslistojen yhdistelmän jakelu Vaalipiirilautakunnan on jaettava ehdokaslistojen yhdistelmää viipymättä sen laatimisen jälkeen: 1) vaalipiirin kuntien keskusvaalilautakunnille, 2) muille vaalipiirilautakunnille jaettavaksi edelleen kuntien keskusvaalilautakunnille taikka, jos niin sovitaan, suoraan vaalipiirin kuntien keskusvaalilautakunnille, 3) ulkoasiainministeriölle, 4) vaalipiirissä ehdokkaita asettaneiden puolueiden ja valitsijayhdistysten vaaliasiamiehille ja 5) oikeusministeriölle (yksi kappale) sekä pidettävä niitä myös yleisön saatavina. Ehdokaslistojen yhdistelmän tiedot löytyvät myös oikeusministeriön vaalisivuilta

17 12 5. TULOKSEN LASKENTA JA VAHVISTAMINEN 5.1. Ennakkoäänten laskenta Laskennan järjestämisestä Vaalipiirilautakunnan on vaalipäivänä sunnuntaina pidettävässä kokouksessa, joka voidaan aloittaa aikaisintaan kello 15 tai erityisestä syystä lautakunnan harkinnan mukaan aikaisemminkin, kuitenkin aikaisintaan kello 12, ryhdyttävä tarkastamaan kuntien keskusvaalilautakunnissa hyväksytyissä ja vaalipiirilautakunnalle toimitetuissa vaalikuorissa olevia äänestyslippuja (liite 3). Vaalikuorten leikkaaminen auki voidaan tarvittaessa aloittaa valmistavana toimenpiteenä jo ennen varsinaisen kokouksen alkua. Erityinen syy aloittaa tarkastus jo kello 12 on lähinnä vaalikuorten suuri lukumäärä. Äänestysliput tulisi pyrkiä laskemaan kello 20 mennessä. Vaalipiirilautakunnan tulee erityisesti huolehtia, että tarkastuksen tietoja ei välity tarkastustilan ulkopuolelle ennen vaalihuoneistojen sulkemista kello 20. Tarkastuksen suorittamisesta Ennakkoäänet lasketaan äänestysalueittain. Äänestysliput, jotka vaalilain 85 :n nojalla ovat mitättömiä, on erotettava eri ryhmäksi ja niiden lukumäärä laskettava. Muut äänestysliput on järjestettävä siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput ovat omana ryhmänään. Kaikissa ryhmissä olevien äänestyslippujen lukumäärä on laskettava. Jos kunnan keskusvaalilautakunta on määrännyt vaalilain 82 :n 1 momentin mukaisesti, että pienen äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet lasketaan yhdessä tai vaalilain 82 :n 2 momentin mukaisesti, että äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet lasketaan yhdessä jonkun toisen tai joidenkin toisten äänestysalueiden ennakkoäänten ja vaalipäivän äänten kanssa, se ei ole toimittanut vaalipiirilautakunnalle tällaisen äänestysalueen vaalikuoria. Yhdistämisen tuloksena kyseisessä äänestysalueessa tai äänestysalueissa ei muodostu lainkaan ennakkoäänestyksen tulosta, vaan ainoastaan vaalipäivän äänestyksen tulos. Tuloslaskentajärjestelmässä ja tilastoissa äänestysalueiden kaikki äänet merkitään vaalipäivän ääniksi (ennakkoäänten lukumääräksi merkitään 0).

18 13 Mitättömät äänestysliput Äänestyslippu on mitätön, jos 1) vaalikuoressa on useampia tai muutakin kuin yksi äänestyslippu; 2) vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva tai muu asiaton merkintä; 3) äänestyslippuna on käytetty muuta kuin oikeusministeriön painattamaa äänestyslippua; 4) äänestyslippua ei ole leimattu; 5) ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa; 6) äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä. Asiattomana ei pidetä äänestyslippuun tehtyä merkintää, joka ainoastaan selventää, ketä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut äänestää. Äänestyslippuun merkityistä ehdokasnumeroista Harkittaessa äänestyslipun hylkäämistä epäselvästi merkityn ehdokasnumeron perusteella tulee periaatteena olla pyrkimys selvittää äänestäjän tarkoitus. Tämän vuoksi oikeusministeriö kiinnittää vaalipiirilautakunnan huomiota siihen, että äänestäjät voivat kirjoittaa numeroita monella tavalla. Äänioikeutetuille lähetettävässä vaalilain 21 :ssä tarkoitetussa ilmoituskortissa (liite 4) on perinteisesti esitetty yksi numeroesimerkistö, jonka mukaan äänestysmerkintä voidaan tehdä. Se perustuu opetushallituksen ns. vanhaan numeromallistoon. Opetushallituksen uusi numeromallisto poikkeaa vanhasta jonkin verran, erityisesti numeroiden 4 ja 7 osalta (liite 5). 6 Lisäksi on syytä todeta, että esimerkiksi eri tekstinkäsittelyohjelmissa numeroilla voi olla opetushallituksen malleista poikkeavia esitysmuotoja, kuten esimerkiksi numeron 1 osalta. Eri tavoin kirjoitetuista numeroista tulee pyrkiä selvittämään se, ketä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut äänestää. 6 Uuden numeromalliston mukaisessa numerossa seitsemän ei ole poikkiviivaa. YLE:n uutiset : Opetushallitus palauttaa poikkiviivan numeroon seitsemän. Muutokset tulevat voimaan viimeistään syksyllä 2016 uuden opetussuunnitelman myötä.

19 14 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja: Äänestyslippua, jossa ehdokkaan numero oli merkitty kääntöpuolelle, ei pidetty mitättömänä (KHO 1973 A II 34). Äänestyslippua ei voitu pitää mitättömänä sen johdosta, että äänestäjä oli yliviivannut ensin tekemänsä numeromerkinnän, jos äänestyslippuun muutoin merkitystä numerosta ilmeni, ketä ehdokasta se tarkoitti (KHO 1983 A II 1). Äänestyslippua oli pidettävä mitättömänä sen johdosta, että lippuun oli tehty ehdokkaan numeron lisäksi merkintä TJ. (KHO 1983 A II 2). Äänestyslipun ympyrään oli selvästi merkityn numero 2:n eteen tehty kaksi muuta merkintää. Näitä merkintöjä ei voitu yksiselitteisesti tunnistaa kirjaimiksi tai numeroiksi eikä äänestyslipusta selvästi ilmennyt, ketä ehdokasta merkinnät tarkoittivat. Sanottu äänestyslippu oli näin ollen mitätön. (KHO taltio 631, DN:o 5196/37/76). Äänestyslippua, jossa ehdokkaan numero oli kääntöpuolella, ei pidetty mitättömänä, vaikka numero oli samalla taiteosalla kuin vaalilautakunnan leima (KHO taltio 1403, DN:o 548/30/77). Äänestyslippua, johon oli kirjoitettu numero 32 sekä numeron perään kaksoispiste ja lyhyt viiva, ei pidetty mitättömänä (KHO ). Tuloksen tallentaminen laskentajärjestelmään Ennakkoäänestyksen tulos tallennetaan vaalitietojärjestelmän keskitettyyn laskentajärjestelmään seuraavasti: 1) Kunnan keskusvaalilautakunta, joka käyttää laskentajärjestelmää, tallentaa kunnan hyväksyttyjen vaalikuorten lukumäärät äänestysalueittain vaalipäivää edeltävän perjantain kello 19 ja lauantain kello 17 välisenä aikana; ja 2) Vaalipiirilautakunta tallentaa - vaalipäivänä kello 15 mennessä vaalikuorten lukumäärät äänestysalueittain niiden kuntien osalta, jotka eivät käytä laskentajärjestelmää 7 ; ja - vaalipäivänä kello 20 mennessä ennakkoäänestyksen tuloksen äänestysalueittain. 7 Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa kuntia, jotka eivät käytä laskentajärjestelmää, on vain Ahvenanmaan maakunnassa.

20 Alustavan ääntenlaskennan tiedotus Laskentajärjestelmää käyttävä kunnan keskusvaalilautakunta tallentaa itse alustavan ääntenlaskennan tulostiedot äänestysalueittain suoraan keskitettyyn laskentajärjestelmään. Vaalipiirilautakunta kokoaa niiden kuntien ilmoituskeskuksilta, jotka eivät käytä laskentajärjestelmää, - vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärän; ja - vaalipäivän äänestyksen alustavan ääntenlaskennan tuloksen äänestysalueittain sekä tallentaa tiedot keskitettyyn laskentajärjestelmään seuraavasti: - vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä kello 21 mennessä; ja - vaalipäivän äänestyksen alustavan ääntenlaskennan tulos kello 22 mennessä. Vaalipiirilautakunta voi tarvittaessa järjestää kello 20 jälkeen lehdistöpalveluita laskenta- ja tiedotustiloissaan. Tuloksesta ei kuitenkaan tule tiedottaa lehdistölle eikä muille uutisvälineille ennen kuin tulos on tallennettu laskentajärjestelmään ja tieto tarkistettu.

21 Tarkastuslaskenta ja tuloksen vahvistaminen Eduskuntavaalien tuloksen laskennasta ja tuloksen vahvistamisesta säädetään vaalilain 7 luvussa. Tarkastuslaskenta Vaalipäivän jälkeisenä päivänä eli maanantaina viimeistään kello 12 aloitettavassa kokouksessa vaalipiirilautakunnan on ryhdyttävä tarkastamaan vaalipäivän äänestyksessä annettuja äänestyslippuja sekä vaalilautakuntien ja, pienten äänestysalueiden ollessa kyseessä, keskusvaalilautakuntien laskelmia. Tarkastuslaskennassa on päätettävä, mitkä äänestysliput on mitättöminä jätettävä huomioon ottamatta. Kunkin ehdokkaan hyväksi ennakkoäänestyksessä ja vaalipäivän äänestyksessä annetut hyväksytyt äänet on laskettava yhteen. Tarkastuslaskennan tulos merkitään laskentajärjestelmään. Vaalipöytäkirjojen käsittely Tarkastuslaskennan yhteydessä vaalipiirilautakunnan on käytävä läpi vaalilautakuntien laatimat vaalipöytäkirjat liitteineen. Mikäli vaalipiirilautakunta havaitsee vaalipöytäkirjoissa merkittäviä puutteita tai virheitä, sen on kunnan keskusvaalilautakunnan välityksellä kehotettava vaalilautakuntaa antamaan asetettavassa määräajassa selvityksensä ja tarvittaessa täydentämään pöytäkirjaa puutteellisilta osiltaan. Selvityksen ja mahdollisen täydennyksen tulee olla vaalipiirilautakunnan käytettävissä ennen kuin vaalin tulos vaalipiirissä vahvistetaan. Jos saatujen selvitysten perusteella on perusteltua aihetta - epäillä vaalilautakunnan toiminnassa tapahtuneen väärinkäytöksiä, esimerkiksi RL 14 luvun 4 :ssä (Vaalituloksen vääristäminen) tarkoitettua toimintaa tai vaalilain 185 :ssä tarkoitettua velvollisuuksien laiminlyöntiä, vaalipiirilautakunnan on tehtävä asiasta tutkintapyyntö poliisille; - pitää vaalilautakunnan toimintaa huolimattomana, vaalipiirilautakunta voi kehottaa keskusvaalilautakuntaa jatkossa kiinnittämään vaalilautakunnan jäsenten huomiota huolellisuuteen vaalipöytäkirjan täyttämisessä.

22 17 Tuloksen vahvistaminen Vaalipiirilautakunta vahvistaa eduskuntavaalien tuloksen vaalipiirissä keskiviikkona viimeistään kello 18 aloitettavassa kokouksessa. Kokouksessa vahvistetaan äänestysalueittain kunkin ehdokkaan vaalipiirissä saama äänimäärä, mitättömien äänten määrä sekä äänten kokonaismäärä. Kokouksessa suoritetaan tarvittaessa myös vaalilain 90 :ssä tarkoitetut arvonnat. Vahvistettu tulos on merkittävä pöytäkirjaan. Pöytäkirjan liitteiksi on otettava vaalitietojärjestelmän laskentajärjestelmästä ainakin seuraavat tulosteet: - VT 14 Äänestysaktiivisuus sukupuolen mukaan äänestysalueittain, - VT 21 Ehdokkaiden äänet, koko vaalipiiri, - VT 23 Ehdokkaat vertausluvuittain, - VT 25 Ehdokkaiden menestys ryhmittäin, - VT 26 Valitut ja varamiehet, - VT 28 Äänestysalueittain ehdokkaiden äänet, - VT 29 Ryhmittäin ehdokkaiden äänet, - VT 32 Ryhmien kannatus ja muutos edellisistä vaaleista, - VT 33 Ryhmien kannatus ja muutos edellisistä vaaleista kunnittain, - VT 90 Mitättömät äänestysliput perusteittain sekä - VT 91 Mitättömät äänestysliput kunnittain. Tuloksen julkistaminen Vaalipiirilautakunnan on 1) julkaistava vaalien tulos tiedoksipanolla lautakunnassa. Tiedoksipanoon on liitettävä valitusosoitus. Yksi kappale tiedoksipanoa on toimitettava tiedoksi oikeusministeriöön; 2) laadittava kullekin valitulle valtakirja ja toimitettava valtakirjat viipymättä eduskuntaan annettaviksi edustajille (ks. tarkemmin seuraava kappale); 3) annettava tieto vaalien tuloksesta - oikeusministeriölle merkitsemällä vahvistettu tulos laskentajärjestelmässä valmiiksi; sekä - vaalipiirin kuntien keskusvaalilautakunnille; sekä 4) ilmoitettava vaalien tulos äänimäärineen ja vertauslukuineen niitä puolueita edustavissa, vaalipiirissä eniten leviävissä sanomalehdissä, joista ehdokkaita on valittu.

23 18 Valtakirjojen laatiminen Kansanedustajan valtakirja laaditaan käyttäen vaalilain 126 :n mukaista kaavaa. Jotta kaikki 200 valtakirjaa olisivat mahdollisimman samanlaisia, vaalipiirilautakunnan tulee laatia valtakirjoja varten asiakirjapohja, esimerkiksi Word-tekstinkäsittelyohjelmistolla. Valtakirja tulee tulostaa arkistokelpoiselle paperille, jollaisia ovat esimerkiksi useimmat kopiopaperit ja vesileimapaperit. 8 Valtakirjan (liite 6) asettelut ovat seuraavat: - marginaalit: vasen ja oikea reuna 4 cm sekä yläreuna 2,5 cm ja alareuna 1,5 cm; - vakiotekstin kirjasinlaji: Times New Roman tai vastaava merkkilaji pistekoossa 18; - muuttuvan tekstin (nimi ym.) kirjasinlaji: vahvennettu Times New Roman tai vastaava merkkilaji pistekoossa 18. Valtakirjaan on merkittävä kansanedustajan arvo, ammatti tai toimi. Valtakirjan alaosaan tulisi jäädä riittävä tila oikeuskanslerin tarkastusmerkintää varten. Valtakirja tulee leimata vaalileimasimella, ei muilla leimasimilla. Vaalileima, joka on vahvistettu oikeusministeriön päätöksellä ( ), on väriltään sinipunainen ja seuraavanlainen: Vaalipiirilautakunnan tulee hyvissä ajoin tarkistaa, että sillä on käyttökunnossa oleva vaalileimasin, jossa on tarpeeksi leimasinväriä. Mahdollisen uuden vaalileimasimen tilaus osoitetaan: Helsingin Leimasintehdas Oy, sähköposti leimasin@hlt.pp.fi, faksi (09) Tiedustelut puhelinnumerosta (09) Valtakirjojen mukana eduskuntaan on toimitettava edustajaksi valittujen aakkosellinen luettelo (liite 7), johon edustajat kuittaavat vastaanottamansa valtakirjat ja jonka eduskunnan keskuskanslia palauttaa kuittauksineen vaalipiirilautakunnalle sekä lisäksi vaalilain 94 :ssä tar- 8 Ks. Arkistolaitoksen määräys AL/9419/ /2010, Pysyvästi säilytettävien asiakirjojen valmistuksessa käytettävät materiaalit ja menetelmät, joka löytyy osoitteesta

24 19 koitettu tiedoksipano, josta ilmenevät valituiksi tulleet kansanedustajat ja kunkin valitun varaedustaja. Valtakirjojen toimittaminen eduskuntaan Vaalipiirilautakunnan on ilmoitettava valituille kansanedustajille valtakirjojen toimittamisesta eduskunnan keskuskansliaan ja niiden jakamisesta siellä sekä siitä, että kansanedustajan on varauduttava tarvittaessa todistamaan henkilöllisyytensä valtakirjoja jaettaessa. Vaalipiirilautakunnan tulee toimittaa, tarvittaessa lähettiä käyttäen, - valtakirjat, - aakkosellinen luettelo valituista edustajista sekä - yksi kappale tiedoksipanoa eduskuntaan, osoitteeseen Pohjoinen Rautatiekatu 9 (Sibelius- Akatemian entinen rakennus) torstaina kello välisenä aikana. Valtakirjoja otetaan vastaan rakennuksen ala-aulassa keskuskanslian kanslia-avustajien päivystyspisteessä. Asiaa koskeviin tiedusteluihin vastaa päivystävä eduskuntasihteeri, puh. (09) Valtakirjat jaetaan kansanedustajille maanantaina kello 8-11 eduskunnan Pikkuparlamentissa Arkadiankatu 3, ulkoasiainvaliokunnan huoneessa, rakennuksen P-kerroksessa (katutason alapuolella). Valtakirjojen tarkastaminen suoritetaan maanantaina klo 12 alkaen eduskunnan Pikkuparlamentin auditoriossa, joka sijaitsee ulkoasiainvaliokunnan kokoushuoneen vieressä rakennuksen P-kerroksessa. Valtakirja varaedustajalle eräissä tapauksissa Kansanedustajan valtakirja on annettava myös niille kansanedustajiksi valituille, jotka toimivat Suomesta valittuina Euroopan parlamentin jäseninä. Kansanedustajaksi valitun Euroopan parlamentin jäsenen tulee ilmoittaa eduskunnan puhemiehelle, ryhtyykö hän hoitamaan edustajantointaan vai jatkaako hän jäsenenä Euroopan parlamentissa. Eduskuntavaalien jälkeen ilmoitus on tehtävä viimeistään kello 12 kolmantena päivänä siitä, kun hänen kansanedustajan valtakirjansa on tullut tarkastetuksi.

25 20 Mikäli kansanedustajaksi valittu ilmoittaa eduskunnan puhemiehelle jatkavansa Euroopan parlamentin jäsenenä, eduskunnan pääsihteeri ilmoittaa asiasta viipymättä asianomaiselle vaalipiirilautakunnalle. Ilmoituksen saatuaan vaalipiirilautakunta antaa vaalilain 126 :n 3 momentissa tarkoitetun valtakirjan sille, joka tulee sellaisen edustajan tilalle, joka jatkaa Euroopan parlamentin jäsenenä. Vaalipiirilautakunnan tulee varautua antamaan tällainen valtakirja välittömästi ilmoituksen saapumisen jälkeen ja toimittamaan valtakirja viipymättä pääsihteerin ilmoittamalla tavalla edelleen.

26 21 6. VAALIASIAKIRJOJEN ARKISTOINTI JA HÄVITTÄMINEN Asiakirjojen arkistointi Valtiollisten ja kunnallisten vaalien ja kansanäänestysten asiakirjojen säilytysajat on vahvistettu valtionarkiston päätöksellä (n:o VA S 41/94) ja oikeusministeriön määräyksellä (n:o 989/610/94 OM). Nämä päätökset ovat edelleen voimassa, kuitenkin siten, että ennakkoäänestyksessä äänestäjistä pidettävät luettelot toimitetaan kunnan keskusvaalilautakunnalle eikä enää vaalipiirilautakunnalle. Arkistoitavien asiakirjojen toimittaminen aluehallintovirastolle Vaalien jälkeen vaalipiirilautakunnan on lähetettävä oman alueensa aluehallintovirastolle niin pian kuin mahdollista seuraavat asiakirjat: 1) vaalipiirilautakunnan pöytäkirjat liitteineen, 2) vaalilautakuntien vaalipöytäkirjat liitteineen, 3) huomioon otetut äänestysliput äänestysalueittain jaoteltuina (ehdokkaittain ryhmiteltyinä sekä omana ryhmänään mitättömät äänestysliput ja niihin mahdollisesti liitetyt vaalikuoret) samoin kuin asianomaiset tuloslaskentalomakkeet, 4) mahdolliset alustavat tuloslaskelmat ja niiden yhteenvedot (lopulliset tuloslaskelmat liitetään pöytäkirjaan) 5) vaalipiirilautakunnan lähettämien kirjeiden toisteet sekä 6) edellä mainitsemattomat vaalipiirilautakunnalle saapuneet asiakirjat. Asiakirjat sijoitetaan arkistokoteloihin edellä mainitussa järjestyksessä, ellei kohdissa 5-6 mainittuja asiakirjoja sijoiteta pöytäkirjan liitteiksi. Koteloiden selkään liimataan nimiöt, joihin merkitään - vaalipiirilautakunnan nimi, - Eduskuntavaalit 2015 ja - kotelon sisältämät asiakirjat (pöytäkirjat, äänestysliput jne.). Asiakirjojen mukaan liitetään kahtena kappaleena luovutusluettelo, johon merkitään kotelokohtaisesti koteloiden sisältämät asiakirjat. Aluehallintovirasto palauttaa luovutusluettelon toisen kappaleen vastaanot-

27 22 tomerkinnöin varustettuna sekä tekee siihen huomautukset mahdollisista puutteellisuuksista. Mikäli aluehallintovirasto ilmoittaa, että edellä mainittuja asiakirjoja puuttuu lähetyksestä, vaalipiirilautakunnan on viipymättä toimitettava aluehallintovirastolle puuttuvat asiakirjat. Asiakirjojen hävittäminen Vaalipäivän äänestyksen päätyttyä vaalipiirilautakunnan tulee hävittää huomioon otettujen äänestyslippujen vaalikuoret sekä muut edellä mainitsemattomat asiakirjat.

28 23 7. MUITA OHJEITA Oikeusministeriön vaalisivut Oikeusministeriön vaalisivuilla on muun muassa yleistietoa vaaleista, ohjeita äänestämisestä ja oikeusministeriön, ulkoasiainministeriön, vaalipiirilautakuntien, kuntien keskusvaalilautakuntien, Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien yhteystiedot. Oikeusministeriön palvelunumero äänestäjille Oikeusministeriöllä on äänestäjiä varten maksuton palvelunumero (suomenkielisille) ja (ruotsinkielisille). Tarkoitus on, että äänestäjä voi tiedustella numerosta ennakkoäänestyspaikkojen osoitteita ja aukioloaikoja. Numerossa annetaan äänestäjän kysyessä myös keskeisimmät äänestysohjeet (henkilöllisyystodistus mukaan, ilmoituskortti mukaan jne.). Palvelu on tarkoitettu äänestäjille. Vaaliviranomaisen ei tule soittaa numeroon muutoin kuin poikkeustapauksissa. Oikeusministeriön yhteystiedot - Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, puh ; sähköposti: arto.jaaskelainen@om.fi; - Neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen, puh ; sähköposti: jussi.aaltonen@om.fi; - Ylitarkastaja Heini Huotarinen, puh ; sähköposti heini.huotarinen@om.fi; - Osastosihteeri Terttu Tuomi, puh ; sähköposti: terttu.tuomi@om.fi. Vaalitietojärjestelmää (VAT) koskevat asiat: - Vaalituki, puh (suomeksi) ja (ruotsiksi): sähköposti vaalituki@om.fi. Vaalituessa vastaavat ylitarkastaja Jukka Leino, sovellussuunnittelija, vaalitietojärjestelmän pääkäyttäjä Anniina Tjurin, sovellussuunnittelija, pääkäyttäjän varahenkilö Marita Kolehmainen ja IT-suunnittelija Otto Palmu. Ulkoasiainministeriön yhteystiedot - Osastosihteeri Karita Tammi-Kortelainen, puh ; faksi (09) ; Sähköposti: vaalit.um@formin.fi.

29 24 LIITE 1 VAALILAKI /714 (eduskuntavaaleja koskevat säännökset) 1 luku I OSA YHTEISET SÄÄNNÖKSET Yleiset säännökset 1 Lain soveltamisala Tässä laissa säädetään sen lisäksi, mitä perustuslaissa ja kuntalaissa (365/1995) vaaleista säädetään, miten toimitetaan: 1) kansanedustajien vaalit (eduskuntavaalit); 2) tasavallan presidentin vaali (presidentinvaali); 3) kunnallisvaalit; ja 4) Suomesta valittavien Euroopan parlamentin jäsenten vaalit (europarlamenttivaalit). Kunnallisvaaleista Ahvenanmaan maakunnassa säädetään maakunnan lainsäädännössä. 2 Äänioikeus Eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa on äänioikeutettu jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Presidentinvaalissa äänioikeusikä tulee saavuttaa viimeistään ensimmäisen vaalin vaalipäivänä. Europarlamenttivaaleissa on äänioikeutettu myös Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jolla on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa taikka joka on Euroopan unionin tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa tai tällaisen henkilön perheenjäsen, jos hän asuu Suomessa ja hänen tietonsa on talletettu väestötietojärjestelmään väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009) säädetyllä tavalla. Äänioikeutettu Suomessa ei kuitenkaan ole henkilö, joka on menettänyt äänioikeutensa yksittäistä siviili- tai rikosasiaa koskevan päätöksen vuoksi siinä valtiossa, jonka kansalainen hän on (kotivaltio). ( /1213) Äänioikeudesta kunnallisvaaleissa säädetään perustuslaissa ja kuntalaissa. Äänioikeutta ei saa käyttää asiamiehen välityksellä. 3 Vaalikelpoisuus Vaalikelpoisuudesta eduskuntavaaleissa ja kelpoisuudesta tasavallan presidentiksi säädetään perustuslaissa sekä vaalikelpoisuudesta kunnallisvaaleissa kuntalaissa. Vaalikelpoisuudesta europarlamenttivaaleissa on voimassa, mitä 164 :ssä säädetään. 4 ( /247) Vaalitoimitus Vaalit toimitetaan järjestämällä ennakkoäänestys ja vaalipäivän äänestys. Ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen järjestämisestä kotimaassa vastaa kunta sekä ennakkoäänestyksen järjestämisestä ulkomailla ulkoasiainministeriö. 5 ( /271) Vaalipiirit eduskuntavaaleissa Eduskuntavaaleja varten maa on jaettu maakuntajaon pohjalta seuraaviin vaalipiireihin: 1) Helsingin vaalipiiri, johon kuuluu Helsingin kaupunki; 2) Uudenmaan vaalipiiri, johon kuuluvat Askolan, Espoon, Hangon, Hyvinkään, Inkoon, Järvenpään, Karkkilan, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Lapinjärven, Lohjan, Loviisan, Myrskylän, Mänt-

30 25 sälän, Nurmijärven, Pornaisten, Porvoon, Pukkilan, Raaseporin, Sipoon, Siuntion, Tuusulan, Vantaan sekä Vihdin kunnat; 3) Varsinais-Suomen vaalipiiri, johon kuuluvat Auran, Kaarinan, Kemiönsaaren, Koski Tl:n, Kustavin, Laitilan, Liedon, Loimaan, Marttilan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Oripään, Paimion, Paraisten, Pyhärannan, Pöytyän, Raision, Ruskon, Salon, Sauvon, Someron, Taivassalon, Tarvasjoen, Turun, Uudenkaupungin sekä Vehmaan kunnat; 4) Satakunnan vaalipiiri, johon kuuluvat Euran, Eurajoen, Harjavallan, Honkajoen, Huittisten, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Kokemäen, Köyliön, Lavian, Luvian, Merikarvian, Nakkilan, Pomarkun, Porin, Rauman, Siikaisten, Säkylän sekä Ulvilan kunnat; 5) Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri, johon kuuluvat Brändön, Eckerön, Finströmin, Föglön, Getan, Hammarlandin, Jomalan, Kumlingen, Kökarin, Lemlandin, Lumparlandin, Maarianhaminan, Saltvikin, Sottungan, Sundin sekä Vårdön kunnat; 6) Hämeen vaalipiiri, johon kuuluvat Asikkalan, Forssan, Hartolan, Hattulan, Hausjärven, Heinolan, Hollolan, Humppilan, Hämeenkosken, Hämeenlinnan, Janakkalan, Jokioisten, Kärkölän, Lahden, Lopen, Nastolan, Orimattilan, Padasjoen, Riihimäen, Sysmän, Tammelan sekä Ypäjän kunnat; 7) Pirkanmaan vaalipiiri, johon kuuluvat Akaan, Hämeenkyrön, Ikaalisten, Juupajoen, Kangasalan, Kihniön, Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Nokian, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Punkalaitumen, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan, Tampereen, Urjalan, Valkeakosken, Vesilahden, Virtain sekä Ylöjärven kunnat; 8) Kaakkois-Suomen vaalipiiri, johon kuuluvat Enonkosken, Haminan, Heinäveden, Hirvensalmen, Iitin, Imatran, Joroisten, Juvan, Kangasniemen, Kotkan, Kouvolan, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Miehikkälän, Mikkelin, Mäntyharjun, Parikkalan, Pertunmaan, Pieksämäen, Puumalan, Pyhtään, Rantasalmen, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen, Savonlinnan, Sulkavan, Taipalsaaren sekä Virolahden kunnat; 9) Savo-Karjalan vaalipiiri, johon kuuluvat Iisalmen, Ilomantsin, Joensuun, Juankosken, Juuan, Kaavin, Keiteleen, Kiteen, Kiuruveden, Kontiolahden, Kuopion, Lapinlahden, Leppävirran, Lieksan, Liperin, Maaningan, Nurmeksen, Outokummun, Pielaveden, Polvijärven, Rautalammin, Rautavaaran, Rääkkylän, Siilinjärven, Sonkajärven, Suonenjoen, Tervon, Tohmajärven, Tuusniemen, Valtimon, Varkauden, Vesannon sekä Vieremän kunnat; 10) Vaasan vaalipiiri, johon kuuluvat Alajärven, Alavuden, Evijärven, Halsuan, Ilmajoen, Isojoen, Isokyrön, Jalasjärven, Kannuksen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kauhavan, Kaustisen, Kokkolan, Korsnäsin, Kristiinankaupungin, Kruunupyyn, Kuortaneen, Kurikan, Laihian, Lappajärven, Lapuan, Lestijärven, Luodon, Maalahden, Mustasaaren, Närpiön, Pedersören kunnan, Perhon, Pietarsaaren, Seinäjoen, Soinin, Teuvan, Toholammin, Uusikaarlepyyn, Vaasan, Vetelin, Vimpelin, Vöyrin sekä Ähtärin kunnat; 11) Keski-Suomen vaalipiiri, johon kuuluvat Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Jämsän, Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Kinnulan, Kivijärven, Konneveden, Kuhmoisten, Kyyjärven, Laukaan, Luhangan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Pihtiputaan, Saarijärven, Toivakan, Uuraisten, Viitasaaren sekä Äänekosken kunnat; 12) Oulun vaalipiiri, johon kuuluvat Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Hailuodon, Hyrynsalmen, Iin, Kajaanin, Kalajoen, Kempeleen, Kuhmon, Kuusamon, Kärsämäen, Limingan, Lumijoen, Merijärven, Muhoksen, Nivalan, Oulaisten, Oulun, Paltamon, Pudasjärven, Puolangan, Pyhäjoen, Pyhäjärven, Pyhännän, Raahen, Reisjärven, Ristijärven, Sievin, Siikajoen, Siikalatvan, Sotkamon, Suomussalmen, Taivalkosken, Tyrnävän, Utajärven, Vaalan sekä Ylivieskan kunnat; 13) Lapin vaalipiiri, johon kuuluvat Enontekiön, Inarin, Kemin, Kemijärven, Keminmaan, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Ranuan, Rovaniemen, Sallan, Savukosken, Simon, Sodankylän, Tervolan, Tornion, Utsjoen sekä Ylitornion kunnat. 6 Kansanedustajien paikkojen jako vaalipiirien kesken

31 26 Muissa vaalipiireissä kuin Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä valitaan suhteellisilla vaaleilla yhteensä 199 kansanedustajaa. Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä valitaan yksi kansanedustaja sillä tavoin kuin siitä jäljempänä säädetään. Kansanedustajien paikkojen jako vaalipiirien kesken Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiriä lukuun ottamatta toimitetaan niiden Suomen kansalaisten lukumäärän perusteella, joilla väestötietojärjestelmän tietojen mukaan on ollut kotikunta Suomessa asianomaisessa vaalipiirissä kuudennen vaalipäivää edeltävän kalenterikuukauden viimeisenä päivänä. Jako, jossa otetaan huomioon vaalivuoden alussa voimaan tulevat kuntajaon muutokset, toimitetaan jakamalla kunkin vaalipiirin Suomen kansalaisten lukumäärä vaalipiirien yhteenlasketulla Suomen kansalaisten lukumäärällä ja kertomalla saatu luku luvulla 199. Kuhunkin vaalipiiriin tulee laskutoimituksen osoittamaa kokonaislukua vastaava paikkamäärä. Jos kaikki paikat eivät tule näin jaetuiksi, loput paikat jaetaan vaalipiirien kesken laskutoimituksen osoittamien lukujen desimaaliosien suuruuden mukaisessa järjestyksessä. ( /1263) Jaon toimittaa valtioneuvosto hyvissä ajoin ennen eduskuntavaaleja antamallaan päätöksellä, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. VNA kansanedustajien paikkojen jaosta vaalipiirien kesken /935 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään vaalilain (714/1998) 6 :n 3 momentin nojalla: 1 Eduskuntavaaleissa, jotka toimitetaan 19 päivänä huhtikuuta 2015, valitaan vaalipiireissä seuraavat määrät kansanedustajia: Helsingin vaalipiirissä Uudenmaan vaalipiirissä Varsinais-Suomen vaalipiirissä Satakunnan vaalipiirissä... 8 Hämeen vaalipiirissä Pirkanmaan vaalipiirissä Kaakkois-Suomen vaalipiirissä Savo-Karjalan vaalipiirissä Vaasan vaalipiirissä Keski-Suomen vaalipiirissä Oulun vaalipiirissä Lapin vaalipiirissä Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä valitaan vaalilain (714/1998) mukaisesti yksi kansanedustaja. 3 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2014 ja on voimassa 30 päivään huhtikuuta Vaalipiirit muissa vaaleissa Äänestysalueet Äänestysalueena on kunta, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen. Äänestysalueista päättää valtuusto. Päätöstä tehtäessä on otettava huomioon seuraavan kalenterivuoden alusta voimaan tulevat kuntajaon muutokset. Valtuuston on myös määrättävä, mihin äänestysalueeseen kuuluvat ne henkilöt, joita ei ole väestötietojärjestelmässä merkitty minkään kiinteistön kohdalle. Päätös äänestysalueista tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta, jos päätös tehdään ja päätöksestä ilmoitetaan maistraatille sen määräämällä tavalla viimeistään saman vuoden huhtikuussa. Myöhemmin tehty tai maistraatille ilmoitettu päätös tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta seuraavana vuonna. ( /247) Jos päätös kuntajaon muuttamisesta on tehty äänestysalueista tehdyn päätöksen jälkeen, valtuuston tai, jos muutoksesta on päättänyt ministeriö, kunnanhallituksen on viipymättä tarkistettava äänestysaluejako. Äänestysalueista tehtyä päätöstä, josta on ilmoitettu maistraatille, noudatetaan hallinto-oikeudelle tehdystä valituksesta huolimatta, kunnes valitusasia on ratkaistu, jollei hallinto-oikeus toisin määrää. Hallinto-oikeuden valituksesta antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. ( /247) 9 Ennakkoäänestyspaikat ja vaalipäivän äänestyspaikat Ennakkoäänestyspaikkoja ovat: 1) ne kotimaan yleiset ennakkoäänestyspaikat, joiden lukumäärästä ja sijainnista kunnanhallitus