SUOMI PRESIDENTINVAALI 2018 VAALIOHJEET. Maistraatin tehtävät

Transkriptio

1 SUOMI 7 PRESIDENTINVAALI 2018 VAALIOHJEET Maistraatin tehtävät

2 OM 9/51/2017 VAALIOHJEET VUONNA 2018 TOIMITETTAVAA PRESIDENTINVAALIA VARTEN Oikeusministeriö antaa vaalilain (714/1998) 10 :n nojalla asianomaisille vaaliviranomaisille seuraavat vaaliohjeet toimitettavaa presidentinvaalia varten. Vaaliohjeet ovat voimassa Vaaliohjeet Nro 1: Nro 2: Nro 3: Nro 4: Nro 5: Nro 6: Nro 7: Nro 8: Kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät Vaalilautakunnan tehtävät Ennakkoäänestys laitoksessa Ennakkoäänestys kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa Kotiäänestys Ennakkoäänestys ulkomailla Maistraatin tehtävät Vaalipiirilautakunnan tehtävät Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2017 Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen Neuvotteleva virkamies Heini Huotarinen Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Faksi Sähköpostiosoite Eteläesplanadi 10 PL HELSINKI VALTIONEUVOSTO

3 II Julkaisija: Utgivare: Teksti: Text: OIKEUSMINISTERIÖ JUSTITIEMINISTERIET Oikeusministeriö ja kunnat Justitieministeriet och kommunerna Paino: Lönnberg Painot Oy, Helsinki, 2017 Tryckning: Lönnberg Tryckeri Oy, Helsingfors, 2017

4 III Sisällys: 1. YLEISTÄ PRESIDENTINVAALISTA MAISTRAATIN TEHTÄVÄT Vaalitietojärjestelmän käyttö Äänioikeusrekisterin perustaminen ja nähtävillä pito Oikaisuvaatimuksen käsittely Muut äänioikeusrekisteriin liittyvät tehtävät MUITA OHJEITA...14

5 IV Liitteet: LIITE 1: Vaalilaki (714/1998) I osa: Yhteiset säännökset luku: Yleiset säännökset luku: Vaaliviranomaiset luku: Äänioikeusrekisteri luku: Ehdokasasettelun viranomaistehtävät luku: Ennakkoäänestys luku: Vaalipäivän äänestys luku: Vaalien tuloksen laskenta ja vahvistaminen luku: Muutoksenhaku II osa: Vaalikohtaiset säännökset luku: Eduskuntavaalit luku: Presidentinvaali luku: Kunnallisvaalit luku: Europarlamenttivaalit III osa: Erinäiset säännökset luku: Täydentävät säännökset luku: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset LIITE 2: Oikaisuvaatimus LIITE 3: Eräitä määräaikoja... 48

6 1 1. YLEISTÄ PRESIDENTINVAALISTA Vuoden 2018 presidentinvaali Tasavallan presidentin vaali (presidentinvaali) toimitetaan sunnuntaina 28 päivänä tammikuuta Ennakkoäänestyksen ajanjakso on kotimaassa ja ulkomailla Ulkomailla olevassa suomalaisessa laivassa ennakkoäänestys voidaan kuitenkin aloittaa jo Presidentinvaalin mahdollinen toinen vaali toimitetaan sunnuntaina Toisen vaalin ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa sekä ulkomailla Suomen edustustoissa ja suomalaisissa laivoissa Vaalilainsäädäntö Presidentinvaalin toimittamisesta säädetään perustuslain 54 ja 55 :ssä sekä vaalilaissa (714/1998; liite 1). Presidentinvaalissa noudatetaan myös ehdokkaan vaalirahoituksesta annettua lakia (273/2009). Vaaliviranomaisten tulee tämän ohjeen lisäksi huolellisesti tutustua liitteessä olevaan koosteeseen presidentinvaalia koskevista lainkohdista. Äänioikeus Vuoden 2018 presidentinvaalissa äänioikeutettu on jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään ensimmäisen vaalin vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Äänioikeutettuja ovat siten tai sitä aikaisemmin syntyneet Suomen kansalaiset. Äänioikeusrekisteri ja ilmoituskortti Väestörekisterikeskus perustaa viimeistään keskiviikkona äänioikeusrekisterin, johon otetaan ne henkilöt, jotka ovat väestötietojärjestelmän tietojen mukaan äänioikeutettuja presidentinvaalissa. Jokaisesta äänioikeutetusta otetaan äänioikeusrekisteriin vaalilain 18 :ssä luetellut tiedot, sellaisina kuin ne ovat väestötietojärjestelmässä perjantaina kello 24. Presidentinvaalin ensimmäisessä vaalissa ja mahdollisessa toisessa vaalissa käytetään samaa äänioikeusrekisteriä.

7 2 Väestörekisterikeskus laatii jokaiselle äänioikeusrekisteriin otetulle henkilölle kaksi ilmoituskorttia ja lähettää kortit yhdessä kirjekuoressa viimeistään torstaina niille äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa. Toinen ilmoituskortti on presidentinvaalin ensimmäistä vaalia varten ja toinen mahdollista toista vaalia varten. Kotimaassa asuvalle äänioikeutetulle lähetettäviin ilmoituskortteihin liitetään luettelo hänen oman vaalipiirinsä alueella olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista sekä niiden osoitteista ja aukioloajoista. Vastaavasti ulkosuomalaisille äänioikeutetuille lähetettäviin ilmoituskortteihin liitetään luettelo ulkomailla olevista ennakkoäänestyspaikoista sekä niiden osoitteista ja aukioloajoista. Äänestäminen Äänioikeutettu voi äänestää valintansa mukaan joko ennakkoon tai vaalipäivänä. Äänioikeutta ei saa käyttää asiamiehen välityksellä. Ennakkoon äänioikeutettu voi äänestää 1) missä tahansa vaalilain 9 :n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Nämä paikat on lueteltu osoitteessa tai 2) vaalilain 9 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa laitoksessa, jos hän on siellä hoidettavana tai sinne otettuna; tai 3) vaalilain 9 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa ulkomailla olevassa suomalaisessa laivassa, jos hän kuuluu laivan henkilökuntaan; tai 4) eräin edellytyksin kotonaan vaalilain 9 :n 2 momentissa tarkoitetussa kotiäänestyksessä. Vaalipäivänä äänestys toimitetaan kello 9-20 jokaisessa kunnassa äänestysalueittain. Äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestysalueessa (äänestyspaikassa), joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen ja joka mainitaan äänestäjälle postitetussa ilmoituskortissa. Äänioikeutettu voi tarvittaessa tiedustella vaalipäivän äänestyspaikkaansa maistraatista.

8 3 2. MAISTRAATIN TEHTÄVÄT 2.1. Vaalitietojärjestelmän käyttö Maistraatit käyttävät vuoden 2018 presidentinvaalissa seuraavia oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän (VAT) osajärjestelmiä: - pohja- ja paikkatietojärjestelmä ja - äänioikeustietojärjestelmä (äänioikeusrekisteri). Oikeusministeriö on antanut maistraateille seuraavat vaalitietojärjestelmän käyttöohjeet (VAT-ohjeet): - Nro 1: Vaalitietojärjestelmän tekninen ohje - Nro 2c: Pohja- ja paikkatietojärjestelmän käyttöohjeet maistraatille - Nro 4a: Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet maistraatille 2.2. Äänioikeusrekisterin perustaminen ja nähtävillä pito Äänioikeusrekisterin perustaminen Väestörekisterikeskus perustaa viimeistään keskiviikkona äänioikeusrekisterin (vaalitietojärjestelmä). Jokaisesta äänioikeutetusta otetaan äänioikeusrekisteriin vaalilain 18 :ssä luetellut tiedot, sellaisina kuin ne ovat väestötietojärjestelmässä perjantaina kello 24. Väestörekisterikeskus antaa tarvittaessa maistraateille tarkempia ohjeita siitä, miten muuttoilmoituksia käsitellään kyseisenä perjantaina. Äänioikeutetuille lähetetyissä vaalilain 21 :ssä tarkoitetuissa ilmoituskorteissa on sen lähettäjäksi mainittu se maistraatti, jonka virka-alueella äänioikeutetulla on kotikunta sekä maistraatin yhteystiedot. Äänioikeusrekisterin nähtävillä pito Äänioikeusrekisterin vaalilain 18 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut tiedot lukuun ottamatta henkilötunnuksia ja mahdollisen turvakiellon alaisia tietoja ovat tarkastusta varten nähtävissä tai maksutta puhelimitse saatavissa maistraateissa arkipäivisin virka-aikana maanantaista lukien. Ennakkoäänestyksen alkamisesta lukien äänioikeusrekisteriin tehtävät äänestämistä koskevat merkinnät eivät ole julkisia, ennen kuin vaali on toimitettu.

9 4 Mikäli toista vaalia ei toimiteta, merkinnät tulevat julkisiksi, kun Helsingin vaalipiirilautakunta vahvistaa ensimmäisessä vaalissa koko maassa kullekin ehdokkaalle annettujen äänten lopullisen määrän ja vaalissa annettujen äänten kokonaismäärän tiistaina Jos presidentinvaalissa toimitetaan toinen vaali, ensimmäisen ja toisen vaalin äänestämistä koskevat merkinnät ovat kuitenkin julkisia vasta toisen vaalin vaalipäivän äänestyksen päätyttyä. Maistraatit voivat antaa äänioikeusrekisteristä otteita. Milloin ote annetaan muulle kuin asianomaiselle henkilölle tai vaaliviranomaiselle, on siitä vaalilain 187 :n mukaan jätettävä henkilötunnus pois (rekisterin ns. tietopalveluote). Ote annetaan vaalilain 23 :n 2 momentin perusteella maksutta sille, josta otteessa on tietoja, ja vaaliviranomaiselle. Muille otteet ovat maksullisia valtiovarainministeriön maistraattien suoritteiden maksuista antaman asetuksen mukaisesti. Äänioikeusrekisterin maksuton nähtävänä pito on käytännössä toteutettavissa näyttämällä asiakkaalle äänioikeusrekisterin tietopalveluotteen tiedot tietokoneen näytöltä. Tietopalveluotteelle tulostuvat vain äänioikeusrekisterin julkiset tiedot. Asianosaiselle äänioikeutetulle itselleen, kun hänen henkilöllisyydestään on varmistuttu, voidaan näyttää ja antaa henkilötunnuksen ja mahdollisen turvakiellon alaiset tiedot sisältävä ote. Tällainen ote voidaan antaa myös vaaliviranomaiselle, jos äänioikeutetulla ei ole turvakieltoa. Tietojen antaminen puhelimitse maksutta tulee rajata henkilöä itseään ja hänen lähiomaisiaan koskeviin tietoihin. Koska puhelimessa on vaikea varmistua luotettavasti asianosaisen henkilöllisyydestä, tulee siinä antaa vain äänioikeusrekisterin julkisia tietoja. Tämä varmistuu parhaiten ottamalla äänioikeusrekisteristä (sovelluksen näytölle) puhelinpalveluakin varten aina ns. tietopalveluote. Tietojen massaluovutusta puhelimitse ei vaalilain säännöksissä ole tarkoitettu. Äänioikeusrekisteri ei sovellu yleisön itsepalvelukäyttöön, ja sitä saavat käyttää vain vaalitietojärjestelmän pohja- ja paikkatietoihin käyttäjiksi merkityt maistraatin virkailijat. Äänioikeusrekisterin tiedot ovat maistraatissa nähtävillä aina siihen saakka kunnes rekisteri vaalien tuloksen tultua lainvoimaiseksi hävitetään.

10 5 Väestörekisterikeskus tiedottaa Virallisessa lehdessä ja sopivaksi katsomallaan tavalla muutoinkin äänioikeusrekisterin tietojen saatavilla pidosta sekä siitä, miten rekisterissä olevia tietoja koskeva oikaisuvaatimus tehdään. Turvakiellot Jos henkilölle on hakemuksesta väestötietojärjestelmään talletettu väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista säädetyn lain (661/2009) 36 :ssä tarkoitettu turvakielto, henkilön äänioikeusrekisterissä olevista tiedoista ovat maistraateissa tarkastusta varten nähtävinä vain nimi, äidinkieli ja rekisteriin ottamisen päivämäärä. Siten äänioikeusrekisterissä olevat vaalipiiri-, kotikunta-, äänestysalue-, äänestyspaikka-, asuinvaltio- ja maistraattitiedot eivät ole julkisesti nähtävillä näiden henkilöiden osalta. Äänioikeusrekisterissä on merkintä turvakiellosta, jos se on talletettu väestötietojärjestelmään viimeistään Jos väestötietojärjestelmään merkitään turvakielto tämän jälkeen, maistraatin on merkittävä turvakielto erikseen myös äänioikeusrekisteriin Oikaisuvaatimuksen käsittely Oikaisuvaatimuksen perusteet Oikaisuvaatimuksen voi tehdä jokainen joka katsoo, että 1) hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä tai 2) häntä koskeva merkintä siinä on virheellinen. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä koskien vain omaa äänioikeutta tai rekisterissä olevia omia tietoja. Oikaisuvaatimusta, joka koskee toisen henkilön äänioikeutta tai toisen henkilön tietoja, ei voi tehdä. Toisen puolesta oikaisuvaatimuksen voi tehdä vain erillisen valtuutuksen nojalla. Mahdollista on kuitenkin tehdä vapaamuotoinen huomautus maistraatille toisen henkilön äänioikeudesta tai hänen rekisterissä olevista tiedoistaan. Tällaisessa tapauksessa maistraatti voi tehdä itseoikaisun. Oikaisuvaatimus voidaan perustaa myös sellaisiin asianomaisen henkilön äänioikeuteen vaikuttaviin seikkoihin, jotka ovat sattuneet äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen. Tällainen seikka on esimerkiksi Suomen kansalaisuuden saaminen.

11 6 Äänioikeusrekisterissä olevat tiedot määräytyvät sen mukaan mitä tietoja väestötietojärjestelmään oli merkitty klo 24. Mikäli henkilö on tehnyt muuttoilmoituksensa siten, että se saapuu maistraatille vasta sanotun määräajan jälkeen, hän ei voi tämän muuttoilmoituksen nojalla vaatia oikaisua häntä koskeviin kunta- ja äänestysaluetietoihin. Ratkaisevaa on siis se, että muuttoilmoitus on maistraatilla viimeistään perjantaina virka-ajan päättyessä. Mikäli esimerkiksi muuttoilmoitus on jätetty postin kuljetettavaksi ja se saapuu maistraatille sanotun määräajan jälkeen tai henkilö on soittanut muuttoilmoituspuhelimeen perjantaina virka-ajan jälkeen, oikaisuvaatimusta ei tule hyväksyä. Oikaisuvaatimus voidaan tehdä esimerkiksi kuntaa tai äänestysaluetta koskevista tiedoista. Koska vaatimus koskee itse asiassa henkilön asuntoa, voi sama asia tulla muutoksenhaun kohteeksi kahdella tavalla: valittamalla kotikuntamerkinnän korjausta väestötietojärjestelmässä koskevasta maistraatin ratkaisusta kotikuntalain nojalla taikka hakemalla oikaisua äänioikeusrekisteriin vaalilain nojalla. Ratkaisut tehdään tällöin erikseen. Oikaisuvaatimuksen tekeminen Oikaisuvaatimus tulee tehdä kirjallisena maistraatille viimeistään perjantaina ennen klo 16. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse tai telefaksina tai sähköpostina, jolloin sen käsittelyssä noudatetaan sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia (13/2003). Oikaisuvaatimus voidaan tehdä mihin tahansa maistraattiin tai sen palveluyksikköön. Maistraatti käsittelee asian siirtämättä sitä toiselle maistraatille. Oikaisuvaatimus on hakijan itsensä tai hänen valtuuttamansa asiamiehen annettava maistraatille tai lähetettävä maistraatille siinä järjestyksessä kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Oikaisuvaatimus voidaan tehdä käyttäen oikeusministeriön päätöksellä (802/1998) vahvistetun kaavan mukaista lomaketta (liite 2). Väestörekisterikeskuksen on huolehdittava, että lomakkeita on painettuina tai monistettuina maistraateissa ja niiden palveluyksiköissä sekä muissa paikoissa, joissa äänioikeusrekisterin tiedot ovat nähtävillä. Lomake löytyy myös sähköisessä muodossa oikeusministeriön vaalisivuilta osoitteesta Oikaisuvaatimuksen voi kuitenkin tehdä muutoinkin, kuitenkin aina kirjallisesti.

12 7 Maistraatin ratkaisut oikaisuvaatimuksiin Maistraatti ratkaisee äänioikeusrekisteriä koskevat oikaisuvaatimukset viimeistään maanantaina ja tekee ratkaisuista mahdollisesti aiheutuvat muutokset äänioikeusrekisteriin viimeistään tiistaina ennen kello 12. Jos oikaisuvaatimuksia tehdään maistraatille vielä klo välisenä aikana, maistraatin on välittömästi otettava yhteys Väestörekisterikeskukseen ja sovittava sen kanssa asianmukaisista menettelytavoista. Oikaisuvaatimukseen annettava päätös on perusteltava. Maistraatti voi - hyväksyä oikaisuvaatimuksen, - hylätä oikaisuvaatimuksen tai - jättää oikaisuvaatimuksen tutkimatta. Maistraatin on viipymättä annettava päätöksensä tiedoksi asianosaiselle todisteellisena tiedoksiantona hallintolain (434/2003) 60 :n mukaisesti, käytännössä useimmiten postitse saantitodistusta vastaan. Mikäli päätös sisältää sen, että henkilö otetaan äänioikeusrekisteriin, maistraatin on samalla toimitettava hänelle vaalilain 21 :ssä tarkoitettu ilmoituskortti. Jollei vastaanottajan postiosoitetta tunneta, maistraatin päätös on julkaistava virallisessa lehdessä. Seuraavassa on eräitä esimerkkejä siitä, millaisia maistraatin päätökset voivat olla. 1) Oikaisuvaatimusta ei oteta asiallisesti tutkittavaksi, jolloin päätös kirjoitetaan esimerkiksi seuraavasti: N.N. Äänioikeusrekisteriin ottamista koskeva oikaisuvaatimus olisi tullut tehdä maistraatille viimeistään tammikuun 12 päivänä Oikaisuvaatimuksenne on jätetty X:n maistraatille tammikuun 20 päivänä 2017 kello 9 ja siis säädetyn määräajan jälkeen. Tämän vuoksi maistraatti jättää oikaisuvaatimuksen tutkimatta. 2) Oikaisuvaatimus on tutkittu, mutta hylätty, jolloin päätös kirjoitetaan esimerkiksi seuraavasti: N.N. Suomen tasavallan presidentin vaalissa äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Esitetyn selvityksen mu-

13 8 kaan Te olette Italian kansalainen, mutta ette Suomen kansalainen. Tästä johtuen Teidät on jätetty ottamatta presidentinvaalin äänioikeusrekisteriin. Maistraatti hylkää oikaisuvaatimuksen. 3) Oikaisuvaatimus on hyväksytty, jolloin päätös kirjoitetaan esimerkiksi seuraavasti: N.N. Esitetyn selvityksen perusteella Te olette saanut Suomen kansalaisuuden Maistraatti hyväksyy oikaisuvaatimuksenne ja merkitsee, ottaen huomioon väestötietojärjestelmässä Teistä olevat tiedot, Teidät äänioikeusrekisteriin äänioikeutetuksi vuoden 2018 presidentinvaalissa X:n vaalipiirissä, Y:n kunnan äänestysalueessa nro Z. Itseoikaisujen tekeminen äänioikeusrekisteriin Jos maistraatti tai Väestörekisterikeskus katsoo, että - henkilö on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä tai - henkilö on oikeudettomasti otettu äänioikeusrekisteriin taikka - henkilöä koskeva äänioikeusrekisterissä oleva merkintä on virheellinen, maistraatti tai Väestörekisterikeskus voi viran puolesta 1) lisätä henkilön äänioikeusrekisteriin, 2) merkitä hänet rekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi tai 3) korjata rekisterissä olevia häntä koskevia virheellisiä tietoja. Muutokset on tehtävä viimeistään tiistaina ennen kello 12 eli ennen kuin äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi. Lisäyksissä on kyse äänioikeutetuista henkilöistä, jotka oikeudetto-masti, esimerkiksi jonkin rekisteriteknisen syyn vuoksi ovat jääneet ottamatta rekisteriin, vaikka he ovat äänioikeutettuja, tai henkilöistä, jotka saavat Suomen kansalaisuuden äänioikeusrekisterin perusta-misajankohdan jälkeen, taikka henkilöistä, jotka lisätään eli rekisteröidään väestötietojärjestelmään Suomen kansalaisina äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen. Niissä tapauksissa, joissa henkilö merkitään äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, on kyse henkilöstä, joka on kuollut tai julis-tettu kuolleeksi taikka henkilöstä, joka oikeudettomasti on äänioikeusrekisterissä esimerkiksi sen vuoksi, että - hän on menettänyt Suomen kansalaisuuden äänioikeusrekisterin perustamisajankohdan jälkeen tai - hänet on otettu äänioikeusrekisteriin esimerkiksi rekisteriteknisen syyn vuoksi, vaikka hän ei ole äänioikeutettu.

14 9 Henkilön merkitseminen rekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi tarkoittaa käytännössä sitä, että henkilön kohdalle rekisteriin merkitään joko tieto Merkitty äänioikeutta vailla olevaksi tai Merkitty kuolleeksi. Ensiksi mainittua merkintää täydennetään sen syitä tarkemmin määrittävillä päätösstatus ja päätöspäivä -merkinnöillä sekä vapaamuotoisella selostetekstillä. Kun henkilö on rekisterissä vailla äänioikeutta, ei äänioikeuden käyttämistä koskevaa merkintää voi hänen kohdalleen tehdä. Henkilön tietoja ei kuitenkaan poisteta rekisteristä ja ne ovat siitä edelleen saatavissa. Jos henkilö merkitään äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, asiasta on tehtävä kirjallinen päätös ja viipymättä annettava se tiedoksi asianomaiselle postitse kirjattuna lähetyksenä tai, jos se ei aiheuta viivytystä, muulla todistettavalla tavalla. Jollei vastaanottajan postiosoitetta tunneta, on päätös julkaistava virallisessa lehdessä. Kirjallista päätöstä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos on kyse kuolleesta tai kuolleeksi julistetusta henkilöstä. Sen sijaan esimerkiksi Suomen kansalaisuuden menettäneelle päätös tulee lähettää. Seuraavassa esimerkki siitä, millainen maistraatin päätös voisi olla: N.N. Saadun selvityksen mukaan Te olette menettänyt Suomen kansalaisuuden Te ette siten ole äänioikeutettu Suomessa toimitettavassa presidentinvaalissa, joten Teidät merkitään äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi. Korjattaessa äänioikeusrekisterissä olevia henkilöä koskevia virheellisiä merkintöjä, on korjauksista viipymättä ilmoitettava asianomaiselle henkilölle. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli se on ilmeisen tarpeetonta. Vähäisten kirjoitusvirheiden korjauksesta tai vastaavista ei siten tarvitse ilmoittaa. Rekisterissä olevia äänioikeutetun kuntaa, äänestysaluetta ja äänestyspaikkaa koskevia tietoja ei ole pidettävä virheellisinä silloin kun äänioikeutetun muuttoilmoitus, jonka mukaan sanotut tiedot ovat muuttuneet, saapuu maistraatille virka-ajan jälkeen. Maistraatin ei tule tällöin muuttaa äänioikeusrekisterissä olevia tietoja tämän muuttoilmoituksen perusteella. Silloin kun henkilö on lisätty äänioikeusrekisteriin (tai äänioikeutta vailla oleva merkitty äänioikeutetuksi), hänelle on toimitettava myös vaalilain 21 :ssä tarkoitettu ilmoituskortti. Kun henkilöä koskevia virheellisiä merkintöjä on korjattu, hänelle voidaan tarvittaessa lähettää uusi ilmoituskortti, mutta ilmoitus voidaan tehdä myös kirjeellä siten, että siihen liitetään äänioikeusrekisteristä otettu, korjatut tiedot sisältävä ote.

15 10 Kuolintieto Äänioikeusrekisterin lainvoimaiseksi tuloa välittömästi edeltävänä viikonloppuna ( ) Väestörekisterikeskus suorittaa äänioikeusrekisterissä eräajon, jossa niiden henkilöiden kohdalle, joiden kuolemasta on saatu tieto äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen, merkitään tieto kuolemasta. Täten maistraatin ei ole tarpeen merkitä äänioikeusrekisteriin tietoa kuolemasta tai kuolleeksi julistamisesta, joka on merkitty väestötietojärjestelmään viimeistään perjantaina Kuolintietojen merkitseminen erikseen äänioikeusrekisteriin tulee kysymykseen vain niiden tapausten osalta, jotka tulevat maistraatin tietoon ja käsittelyyn maanantaina sekä tiistaina ennen äänioikeusrekisterin lainvoimaiseksi tuloa kello 12. Äänestysaluetiedot Todennäköisin äänioikeusrekisterissä esiintyvä virhe on väärä tieto äänioikeutetun äänestysalueesta. Näiden virheiden syy on yleensä täysin rekisteritekninen luonteeltaan. Virhe johtuu väestötietojärjestelmässä rakennukselle merkitystä väärästä äänestysaluetiedosta eli rakennuksella on jonkun muun äänestysalueen tunnus, kuin mihin se tosiasiallisen sijaintinsa perusteella kuuluu. Nämä virheet tulisi havaittaessa korjata maistraatin itseoikaisuna. Äänioikeusrekisterin ohella virheelliseksi todettu äänestysaluetieto on ehdottomasti korjattava väestötietojärjestelmään ko. rakennukselle tai 900-ryhmän olinpaikalle. Mikäli näin ei tehdä, virhe toistuu perustettaessa äänioikeusrekisteri väestötietojärjestelmän tiedoista seuraavan kerran. Valitus hallinto-oikeudelle Maistraatin päätöksestä, jolla oikaisuvaatimus on hylätty tai jätetty tutkimatta, sekä päätöksestä, jolla maistraatti on viran puolesta merkinnyt henkilön äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, saa asianomainen tehdä valituksen hallinto-oikeudelle. Tällaiseen päätökseen on liitettävä valitusosoitus. Valitus on tehtävä viimeistään 7. päivänä siitä, kun asianosainen on saanut tiedoksi maistraatin päätöksen taikka kun päätös on julkaistu

16 11 virallisessa lehdessä. Hallinto-oikeudelle osoitetun valituskirjelmän saa valitusajan kuluessa toimittaa maistraatille sen toimesta hallinto-oikeuteen toimitettavaksi. Valitus on muutoin tehtävä siinä järjestyksessä kuin mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Asianosainen voi samalla tavalla tehdä valituksen hallinto-oikeudelle myös Väestörekisterikeskuksen päätöksestä, jolla Väestörekisterikeskus on viran puolesta merkinnyt henkilön äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi. Hallinto-oikeuden päätös Hallinto-oikeuden on viipymättä annettava päätöksestään tieto valittajalle ja asianomaiselle maistraatille. Mikäli päätös sisältää sen, että henkilö on otettava äänioikeusrekisteriin tai häntä koskevia tietoja on muutettava, hallinto-oikeuden on lisäksi viipymättä ilmoitettava päätöksestä Väestörekisterikeskukselle, jonka on tehtävä äänioikeusrekisteriin tarvittavat muutokset. Mikäli hallinto-oikeus antaa tällaisen päätöksensä myöhemmin kuin keskiviikkona kello 19, sen on lisäksi viipymättä toimitettava päätös asianomaisen kunnan keskusvaalilautakunnalle, joka liittää sen vaaliluetteloon. Jos valitus on hylätty tai jätetty tutkimatta, hallinto-oikeuden on ilmoitettava tästäkin Väestörekisterikeskukselle, jonka on tehtävä äänioikeusrekisteriin siitä merkintä. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta. Tarvittaessa on kuitenkin mahdollista turvautua ylimääräisiin muutoksenhakukeinoihin, kanteluun ja menetetyn määräajan palauttamiseen tai hallintopäätösten purkamisen hakemiseen Muut äänioikeusrekisteriin liittyvät tehtävät Äänestysmerkintöjen korjaaminen eräissä tapauksissa Jos kotimaan yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsija merkitsee ennakkoäänestyksen äänioikeusrekisteriin virheellisesti (esimerkiksi väärän henkilön kohdalle) ja havaitsee virheensä vasta hyväksyttyään näyttöruudun, hänen on viipymättä ilmoitettava tekemästään virheestä asianomaisen kunnan keskusvaalilautakunnalle (sille, johon äänestäjä, joka virheellisesti merkittiin äänestäneeksi, kuuluu). Ilmoituksen saatuaan on sellaisen keskusvaalilautakunnan, joka ei käytä äänioikeusrekisteriä ja jolle on tästä johtuen toimitettu heti äänioikeusrekisterin lainvoimaiseksi tulon jälkeen paperimuotoiset vaaliluettelot,

17 12 pyydettävä viipymättä maistraattia poistamaan äänioikeusrekisteristä äänestysmerkintä sen äänestäjän kohdalta, jonka vaalitoimitsija oli virheellisesti merkinnyt äänestäneeksi. Kuntia, jotka eivät käytä äänioikeusrekisteriä, on vain Ahvenanmaan maakunnassa, joten asia koskee käytännössä vain maistraatin tehtäviä Ahvenanmaan maakunnassa hoitavaa viranomaista. Maistraatin on tehtävä tällainen korjausmerkintä välittömästi pyynnön saatuaan. Ilmoituskorttien postittaminen eräissä tapauksissa Väestörekisterikeskus huolehtii siitä, että äänioikeusrekisteriin otetuille lähetetään ilmoituskortti viimeistään Ilmoituskortin lähettäjäksi on merkitty asianomainen maistraatti. Jos ilmoituskortin vastaanottajaksi merkitty henkilö ei asu korttiin merkityssä osoitteessa, jakelutoimipaikka jälkeen lähettää kortin kotimaassa uuteen osoitteeseen, jos osoite on tiedossa. Perille saamattomiksi jääneet ilmoituskortit jakelutoimipaikka palauttaa viipymättä asianomaiselle maistraatille. Samoin maistraatille palautetaan myös ulkomaille muuttaneen ilmoituskortti merkinnöin muuttanut ulkomaille. Maistraatin tulisi mahdollisimman nopeasti käsitellä postin palauttamat ilmoituskortit sekä lähettää ne uudelleen, mikäli maistraatin tiedossa on äänioikeutetun uusi osoite. Ilmoituskorttien valmistaja (vuoden 2018 presidentinvaalissa Edita Prima Oy) toimittaa maistraateille ja yksiköille pakettilähetyksinä niiden Suomessa asuvien äänioikeutettujen ilmoituskortit, joille ei ole väestötietojärjestelmästä saatavissa minkäänlaista osoitetietoa. Maistraatit postittavat näiden ns. 900-ryhmään merkittyjen ilmoituskortit laitoksiin ja vastaaviin. Jos maistraatin tiedossa on 900-ryhmään merkityn henkilön voimassa oleva tilapäinen osoite ulkomailla, maistraatin tulee postittaa ilmoituskortti sillä osoitteella kirjekuoressa. Ne ilmoituskortit, joita maistraatti ei voi lähettää mihinkään oikeana pidettävään osoitteeseen, säilytetään maistraatissa siltä varalta, että äänioikeutettu tulee noutamaan ilmoituskorttinsa maistraatista. Maistraattiin jääneet ilmoituskortit voidaan hävittää sen jälkeen, kun vaalien tulos on lainvoimainen.

18 13 Äänioikeusrekisterin tulo lainvoimaiseksi Vuoden 2018 presidentinvaalin äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi tiistaina klo 12. Äänioikeutettujen tietojen muuttamisen mahdollistavat tietojärjestelmän toiminnot otetaan tällöin automaattisesti pois päältä.

19 14 3. MUITA OHJEITA Vaaliviranomaisen vastuu Vaalilain 185 :ssä säädetään, että jos vaalipiirilautakunnan, kunnan keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan jäsen tai vaalitoimitsija taikka muu henkilö vaalilaissa edellytettynä vaaliviranomaisena toimiessaan laiminlyö velvollisuutensa, häntä rangaistaan kuten virkamiestä virkarikoksesta. Oikeusministeriön vaalisivut Oikeusministeriön vaalisivuilla on muun muassa yleistietoa vaaleista, ohjeita äänestämisestä ja vaaliviranomaisten yhteystietoja. Oikeusministeriön palvelunumero äänestäjille Oikeusministeriöllä on äänestäjiä varten maksuton palvelunumero (suomenkielisille) ja (ruotsinkielisille). Tarkoitus on, että äänestäjä voi tiedustella numerosta ennakkoäänestyspaikkojen osoitteita ja aukioloaikoja. Numerossa annetaan äänestäjän kysyessä myös keskeisimmät äänestysohjeet (henkilöllisyystodistus mukaan, ilmoituskortti mukaan jne.). Palvelu on tarkoitettu äänestäjille. Vaaliviranomaisen ei tule soittaa numeroon muutoin kuin poikkeustapauksissa. Väestörekisterikeskuksen päivystys Väestörekisterikeskus päivystää vaaliviranomaisten äänioikeusrekisteriä koskevia kyselyjä varten seuraavasti: 1) Ennakkoäänestyksen aikana (arkipäivisin kello 8-20 sekä lauantaina ja sunnuntaina kello 9 18) ja ennakkoäänestyksen jälkeisinä arkipäivinä (keskiviikkona, torstaina ja perjantaina kello 9-19): 2) Vaalipäivänä sunnuntaina kello 9-20: Väestörekisterikeskuksen päivystysnumero on Soittajan tulee kertoa päivystykseen sen henkilön henkilötunnus, jonka tietoja halutaan selvittää. Henkilötunnuksen perusteella Väestörekisterikeskuksesta kerrotaan kysyjälle henkilön nimi, jolloin saadaan varmistetuksi, että käsillä on juuri keskusvaalilautakunnan tarkoittaman

20 15 henkilön tiedot. Henkilötunnus on hyvä hakea esille asiapapereista jo ennen soittoa Väestörekisterikeskukseen. Jos henkilötunnusta ei tiedetä, on kysyttävä henkilön nimellä. Tämä on huomattavasti hitaampaa, koska äänioikeusrekisterissä on lukuisia samannimisiä henkilöitä. Nimellä kysyttäessä on varauduttava kertomaan henkilöstä lisätietoja, esim. syntymäaika, kotikunta jne. Vaaliviranomaisten yhteystiedot Oikeusministeriön, ulkoasiainministeriön, vaalipiirilautakuntien, kuntien keskusvaalilautakuntien, Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien yhteystiedot ovat nähtävissä oikeusministeriön vaalisivuilta Väestörekisterikeskuksen yhteystiedot Vaalipäällikkö Pauli Pekkanen, puh ; sähköposti: Palvelupäällikkö Esko Kirjalainen, puh ; sähköposti:

21 LIITE 1 16

22 17

23 18

24 19

25 20

26 21

27 22

28 23

29 24

30 25

31 26

32 27

33 28

34 29

35 30

36 31

37 32

38 33

39 34

40 35

41 36

42 37

43 38

44 39

45 40

46 41

47 42

48 43

49 44

50 45

51 46

52 47 LIITE 2

53 LIITE 3 48

54 49

55 50

56 51

57 52

58 53

59 54

60 55

61 SUOMI PRESIDENTINVAALI 2018 Ensimmäinen vaali: Ennakkoäänestys: Suomessa Ulkomailla Toinen vaali: Ennakkoäänestys: Suomessa Ulkomailla