JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Hyväksytty Jyväskylän yliopiston hallituksessa

2

3 SISÄLLYS 1. TEHTÄVÄ JA ARVOPOHJA VAHVUUDET STRATEGIATYÖ JA TULOSOHJAUS KOULUTUSALAT ORGANISAATIO KEHITTÄMISEN PÄÄLINJAUKSET VUOSINA TUTKIMUS TOHTORIKOULUTUS PERUSKOULUTUS AIKUISKOULUTUS JA ELINIKÄINEN OPPIMINEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUS JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN TUOTTAVUUSOHJELMA SISÄISTEN PROSESSIEN KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖ TILAT TALOUDELLISET VOIMAVARAT KEHITTÄMISHANKKEET...43 ORGANISAATIOKAAVIO...45 SUOMEN AKATEMIAN ARVIOIMAT TUTKIMUKSEN HUIPPUYKSIKÖT...46 KORKEALAATUISEN AIKUISKOULUTUKSEN YLIOPISTO VUOSINA VUOSINA KÄYNNISSÄ OLEVAT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN TULOSSOPIMUKSEN MUKAISET KEHITTÄMISHANKKEET...47 AINELAITOKSET JA OPPIAINEET LUKUVUONNA MAISTERIOHJELMAT / MUUNTOKOULUTUS / KOULUTUSOHJELMAT VUONNA VIERASKIELINEN OPETUS LUKUVUONNA VERKOSTOYHTEISTYÖ VUONNA LIITETAULUKOT...55 LIITE: YLIOPISTON LAATUPOLITIIKKA...62 HANKE-ESITYKSET

4 4

5 1. TEHTÄVÄ JA ARVOPOHJA Jyväskylän yliopiston tehtävänä on etsiä tutkimukseen perustuen totuutta, tuottaa ja levittää uutta tietoa sekä kasvattaa ja uudistaa sivistysperintöä. Laaja-alaisena, monitieteisenä tiedeyhteisönä yliopisto edistää korkeatasoiseen tutkimukseen, koulutukseen ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen perustuen ihmisen, luonnon, kulttuurin, talouden ja teknologian suotuisaa kehittymistä. Yliopisto ylläpitää vahvoja perustieteitä, korostaa tieteidenvälistä yhteistyötä sekä tutkimuksen ja opetuksen hedelmällistä yhteyttä ja välittää näin syntyvää osaamista yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön. Yhteiskunnallista palvelutehtäväänsä yliopisto toteuttaa toimimalla asiantuntijaorganisaationa, kulttuurin edistäjänä, innovaattorina sekä akateemisena alueellisena kehittäjänä ja valtakunnallisena vaikuttajana. Erityisenä voimavarana pidetään vahvaan verkottumiseen perustuvaa poikkitieteellisyyttä, jonka avulla tuotetaan uusia avauksia ja luodaan toisiaan risteäviä kytkeymiä perinteiset tieteenala-, laitos- ja tiedekuntarajat ylittäen. Jyväskylän yliopiston perustamisen taustalla ovat olleet jo seminaarin ajoista lähtien kansainvälisyyden ja tieteellisyyden prinsiipit, mikä on luonut lujan pohjan kehittyä kansainvälisesti merkittäväksi tiedeyliopistoksi. Yliopiston profiili rakentuu monialaisuuden, pitkäjänteisen orgaanisen kasvun ja järjestelmälliseen strategiatyöhön perustuvan aktiivisen uudistamisen varaan. Jyväskylän yliopisto vaikuttaa sivistykselliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen ihmisen koko elämänkulun kattavan kasvun ja vastuun aikaansaamiseksi. Yliopisto edistää ihmisen, luonnon ja teknologian tasapainoista vuorovaikutusta sekä hyvää elämää. Toiminnassa painottuvat laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus. Perustuksena on eurooppalaisen yliopistolaitoksen perinteikäs, laaja-alainen humanistinen arvopohja. Kaikissa toimissaan yliopisto noudattaa ja vaalii eettisiä arvoja ja edistää kestävää kehitystä sekä taloudellisesti, sosiaalisesti että ekologisesti. Yliopisto vastaa seuraavista valtakunnallisiksi määritellyistä tehtävistä ja niiden kehittämisestä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus ja kulttuurivaihtosopimuksiin perustuvat tehtävät. Yliopisto vastaa seuraavista yhteiskunnallisista palvelutehtävistä: Chydeniusinstituutti Kokkolan yliopistokeskus, Koulutuksen tutkimuslaitos, kiihdytinlaboratorio, opinto-ohjaaja-, erityisopettaja- ja lastentarhaopettajakoulutus sekä viittomakielen opetus. Jyväskylän yliopisto on mukana useissa monitieteisissä verkostoyliopistoissa ja tutkimus- ja tutkijakoulutusverkostoissa. (ks. sivu 53). 2. VAHVUUDET Painoalat Painoalojen tärkeimmät kriteerit ovat tutkimuksen korkea taso, toimintojen laajuus ja kansalliset koulutusvastuut. Alat ovat aktiivisia sekä tutkimus-, koulutus- että innovaatiotoiminnassa. Niille on ominaista vahva verkottuminen kansallisesti ja kansainvälisesti tiedeyhteisöjen, julkisen sektorin toimijoiden, välittäjäorganisaatioiden, kansalaisjärjestöjen, yrityselämän ja teollisuuden kanssa. 5

6 LUONNONTIETEET. Kansainvälisesti korkeatasoiset perusluonnontieteet ja matematiikka sovelluksineen ja uudet tieteenalat tuottavat huippuosaamista korkean teknologian alueelle yhteiskunnan ja teollisuuden nopeasti muuttuviin tarpeisiin. IHMISTIETEET. Pitkän perinteen ja vahvan metodisen pohjan omaavat, ihmisen toimintaa ja elämänkulkua monipuolisesti kattavat tieteenalat tukevat sosiaalisia ja taloudellisia yhteisöjä muodostavan sekä kulttuuria, traditioita ja tulevaisuutta luovan ihmisen kehitystä. LIIKUNTA JA TERVEYS. Maassamme ainutlaatuinen tieteenalakokonaisuus tuottaa monipuolista tietoa liikunnasta ja urheilusta sekä niiden vaikutuksista terveyteen ja toimintakykyyn. Koulutus tuottaa korkeatasoista ja monialaista osaamista eri väestöryhmien liikunnan ja terveyden edistämiseen. OPETTAJANKOULUTUS. Vahvaan perinteeseen tukeutuen koulutetaan monialaisia, eettisesti vastuullisia opettajia sekä rakennetaan tutkimustietoon perustuen kestävää pohjaa suomalaisen kasvatus- ja koulutusjärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle. Tutkimukselliset vahvuudet Tieteellinen profiili rakentuu pitkäjänteisen, korkeatasoisen perustutkimuksen varaan. Vahvat perustieteet mahdollistavat sovelluksia ja uusia aluevaltauksia tieteidenvälisillä rajapinnoilla. Sekä perustieteitä että välittäviä tieteitä sisältävän tieteen- ja koulutusalarakenteen ansiosta yliopisto pystyy toimimaan koko innovaatioketjun alueella. Innovatiivisten teknologiaintensiivisten tutkimusympäristöjen kautta nopeutetaan tulosten hyödyntämistä. Yliopistossa on sekä kansallisesti että kansainvälisesti johtavia tutkimusaloja, joiden tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus on huomattava. Yliopisto kantaa vastuuta myös monien uniikkien alojen kansallisesta kehittämisestä. Teknologiaintensiivisillä aloillaan yliopisto on tunnettu toimija eurooppalaisissa tutkimus- ja teknologiaohjelmissa ja sitä kautta merkittävä eurooppalaisen kilpailukyvyn edistäjä. Maailmanlaajuisesti yliopistolla on johtava rooli usealla kärkialalla, ja kaikki merkittävät tulokset julkaistaan kansainvälisesti korkeatasoisilla foorumeilla. Koko yliopistoa koskenut tutkimuksen kansainvälinen arviointi 2005 kohdistui erityisesti julkaisutoiminnan kansainväliseen tasoon, mutta myös yksikköjen tieteellisen toiminnan yleiseen laatuun, kulttuuriin ja aktiivisuuteen sekä tutkimusympäristöihin ja tutkimuksen vaikuttavuuteen. Tutkimuksen vahvuusalueet perustuvat kokonaisarvioinnissa menestymiseen. Huomioon on otettu myös menestyminen tieteenalakohtaisissa arvioinneissa, kansallisissa ja kansainvälisissä huippuyksikköarvioinneissa sekä kilpaillun tutkimusrahoituksen saannissa. Lisäksi yliopistossa on useita aloja, joilla on kansallinen johtoasema. 6

7 KANSAINVÄLISESTI JOHTAVAT ALAT ydinfysiikka ja materiaalifysiikka nanotieteet, erityisesti molekyylitason funktionaaliset systeemit ja laitteet evoluutioekologia matemaattinen analyysi dysleksia-tutkimus ja ihmisen kehityksen pitkittäistutkimus poliittisen ajattelun tutkimus liikuntabiologinen hermo lihastoiminnan tutkimus kognitiivinen musiikkitiede KANSAINVÄLISESTI MERKITTÄVÄT ALAT orgaaninen ja fysikaalinen kemia tieteellinen laskenta oppiminen ja motivaatio terveystieteet, erityisesti liikunnan terveysvaikutukset, ikääntyminen ja terveyden edistäminen koulutustutkimus kielen oppiminen ja kielenkäyttö erityispedagogiikka spatiaalinen työmarkkina-analyysi NOUSEVAT ALAT solu- ja molekyylibiologia akvaattiset tieteet varhaiskasvatus tietojärjestelmät mentaliteetti- ja aatehistoria persoonan teoria ja mielen filosofia Suomen Akatemian arvioimia tutkimuksen huippuyksiköitä yliopistossa ovat Mielen historian huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Evoluutiotutkimuksen huippuyksikkö ( ) Oppimisen ja motivaation huippuyksikkö ( ) Poliittinen ajattelu ja käsitemuutokset -huippuyksikkö ( ) Ydin- ja kiihdytinfysiikan huippuyksikkö ( ) Englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Virologian huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) 7

8 Suomen Akatemian kansalliseen tutkimuksen huippuyksikköohjelmaan vuosille valitsemia huippuyksiköitä ovat Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Analyysin ja dynamiikan huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Lisäksi kiihdytinlaboratorio on EU:n komission rahoittama tutkimusinfrastruktuuri, jota hyödynnetään Euroopan tasolla laajasti, ja lapsen kielenkehityksen tutkimusalalla toimii eurooppalainen Marie Curie -huippututkimusryhmä. Koulutukselliset vahvuudet Jyväskylän yliopisto tarjoaa kahdeksalla koulutusalalla ja usealla poikkitieteellisellä alalla korkeatasoista, tutkimukseen perustuvaa opetusta, josta merkittävä osa on tarjolla ainoastaan Jyväskylässä. Yliopiston monialaisuus muodostaa harkitusti rakennetun kokonaisuuden, jossa opiskelijan valitsemat eri alojen opinnot täydentävät hyvin toisiaan. Yliopisto on tavoitelluimpia ja tuloksellisimpia sekä rekrytoinniltaan maan valtakunnallisin. Professoreiden määrään suhteutettuna yliopisto on maisteritutkintojen tuottamisessa ensimmäinen ja tohtoritutkintoja tuotetaan kaikilla koulutusaloilla terveystieteellistä alaa lukuun ottamatta professoria kohden yli maan keskiarvon. Aineenopettajakouluttajana yliopisto on maan suurin ja kansainvälisen opiskelijavaihdon toteuttajana kärkiyliopistoja. Yliopisto tarjoaa aikuiskoulutusvaihtoehtoja muita runsaammin korostaen siten elinikäisen oppimisen merkitystä ja toteuttaen aktiivisesti yliopiston yhteiskunnallista palvelutehtävää. Asiakaslähtöinen täydennyskoulutus pohjautuu tutkimukseen ja yliopiston vahvuusalueisiin. Kaikkiaan yliopiston vaikutuspiirissä on yli opiskelijaa. Runsaan omaleimaisen koulutustarjonnan lisäksi yliopistolle on tyypillistä osuva reagointi- ja innovaatiokyky. Yliopisto on luonut maahan EU:n rakennerahastojen turvin maisterikoulutusmallin ja perustanut eniten erilaisia maisteriohjelmia kaksiportaista tutkintorakennetta hyödyntäen. Innovatiivisilla koulutusohjelmilla on pystytty nopeuttamaan alueen elinkeinoelämän rakennemuutosta ja edistämään Jyväskylän nousua kasvukeskukseksi. Aloitteentekijänä yliopisto koordinoi esteettömän korkeakouluopetuksen valtakunnallista hanketta. Yliopistoon on luotu pysyviä opetuksen ja laadun kehittämis- ja palkitsemisjärjestelmiä. Opintojen työelämärelevanssia tuetaan jatkuvan kehittämistyön avulla. Vahva koulutustutkimus tukee opiskelijavalintojen ja yliopistopedagogiikan kehittämistä. Uusimman tutkimustiedon viiveetöntä integroitumista opetukseen tuetaan henkilöstöpoliittisin toimin ja rakentamalla luovia tutkimus- ja oppimisympäristöjä. Opetusministeriö on nimennyt Jyväskylän yliopiston aikuiskoulutuksen laatuyliopistoksi vuosiksi Teknologiset vahvuudet Teknologinen profiili rakentuu vahvojen perustieteiden ja monitieteisen yhteistyön varaan. Yliopisto toimii sellaisten tulevaisuuden avainteknologioiden alueilla, joissa pystytään harvinaisella tavalla hyödyntämään innovaatioiden tuottamisessa tarvittavaa poikkitieteellistä osaamista ja aikaansaamaan sitä kautta lisäarvoa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittämistarpeisiin. 8

9 Jyväskylän yliopistolle tyypillistä on sellaisten luovien tutkimus-, opetus- ja teknologiaympäristöjen rakentaminen, jotka edustavat uudenlaisia rakenneratkaisuja. Niissä tuotetaan sekä teknologisia että sosiaalisia innovaatioita tieteenalarajat ylittäen ja perustutkimuksesta tuotteistamiseen ulottuvan innovaatioketjun kattaen. Tavoitteena on parantaa kansainvälistä kilpailukykyä ja luoda menestyviä osaamiskeskittymiä, jotka ovat vaikuttavuudeltaan vahvoja ja pystyvät kilpailemaan globaalisti inhimillisistä ja taloudellisista resursseista. Erityisenä kehittämiskohteena on uuden osaamispohjaisen yritystoiminnan luominen vahvistamalla teknologialiiketoimintaosaamista ja kasvuyrittäjyyttä. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TEKNOLOGIA-ALUEET ihmiskeskeinen tieto- ja viestintäteknologia paperinvalmistusteknologia nanoteknologia kiihdytinpohjainen teknologia ympäristöteknologia hyvinvointiteknologia koulutusteknologia musiikkiteknologia Keskeisimmät teknologia-alueet kuuluvat myös osaamiskeskusohjelmaan ja alueellisiin kehittämisstrategioihin. Human Technology on myös Jyväskylän kaupungin tunnusmerkki. Osaamisen kaupallistamista ja uuden yritystoiminnan syntymistä edistetään yhteistyössä välittäjäorganisaatioiden kanssa. Informaatioteknologian ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan lisäksi tärkeimmät teknologiafoorumit ovat seuraavat: Agora Center Nanoscience Center Kiihdytinlaboratorio Viveca Lisäksi yliopisto on keskeisesti mukana seuraavissa alueellisissa ja monialaiseen verkottumiseen perustuvissa hyvinvointiteknologian hankkeissa: Gerocenter ja Wellness Dream Lab. Monitieteiset osaamiskeskittymät Monitieteiset osaamiskeskittymät ovat sekä volyymiltaan että sovelluksiltaan huomattavia ja vastaavat keskeisimpiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Keskittymät kytkeytyvät eri tiedekunnissa oleviin tutkimuksen ja koulutuksen vahvuusalueisiin. Yliopisto edistää osaamiskeskittymien toimintaa kohdentamalla niille voimavaroja sekä tekemällä tarvittaessa niiden toimintaa tukevia määräaikaisia organisatorisia ratkaisuja. Vuonna 2006 yliopistoon perustettiin Ihmistieteiden metodikeskus, ja Lapset, nuoret ja kasvamisen ympäristöt osaamiskeskittymän toimintapuitteet järjestettiin alkuvuodesta

10 IHMISTIETEIDEN TUTKIMUSMETODOLOGIA. Useiden ihmistieteiden tärkeimpiä haasteita on uudenlaisia kysymyksenasetteluja mahdollistavien tutkimusmenetelmien huima kehitys. Jyväskylän yliopisto on noussut keskeiseksi kansainväliseksi toimijaksi kvantitatiivisten ihmistieteiden alueella ja kantanut vastuuta alan kansallisesta koulutustarpeesta. Myös kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien ja ihmistieteiden tutkimusetiikan tuntemusta kehittämällä on nostettu tutkimuksen kansainvälistä tasoa. Päätoimijat: Ihmistieteiden metodikeskus, Psykologian huippututkimusyksikkö, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Koulutuksen tutkimuslaitos, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Soveltavan kielentutkimuksen keskus ja Agora Center. LAPSET, NUORET JA KASVAMISEN YMPÄRISTÖT. Tärkeimpiin yhteiskunnallisiin vastuisiin kuuluu lasten ja nuorten suotuisan kehityksen turvaaminen. Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi tarvitaan runsaasti tutkimustietoa ja toimenpiteitä psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Useiden vuosikymmenten aikana tapahtunut perustieteiden ja tutkimusmetodologian kehittäminen on luonut edellytykset monitieteiselle osaamiskeskittymälle. Tutkimustyön perusteella on tuotettu lukuisia käytäntöä tukevia palveluja. Päätoimijat: Perhetutkimuskeskus, psykologia, perheterapia, musiikkiterapia, erityispedagogiikka, liikuntakasvatus, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, varhaiskasvatus, taidekasvatus ja opettajankoulutus. MONIKULTTUURISUUS JA VUOROVAIKUTUS. Globalisaatio kiihdyttää yhteiskunnan ja työelämän monikulttuuristumista. Jyväskylän yliopistossa on laajaa osaamista, jossa sekä yksilöiden että yhteisöjen välistä vuorovaikutusta voidaan lähestyä arvojen, identiteettien, kulttuurien, kasvatuksen, käyttäytymisen ja teknologioiden kautta. Erityisvahvuuksia ovat kehitysyhteistyö, monikulttuurisuus opettajankoulutuksessa, puheviestintä ja kulttuurienvälinen viestintä. Päätoimijat: Viestintätieteiden laitos, digitaalinen media, Kielten laitos, Kielikeskus, Koulutuksen tutkimuslaitos, Nykykulttuurin tutkimuskeskus, Masters Programme in Development and International Cooperation, kulttuuripolitiikka, filosofia, Historian ja etnologian laitos, opettajankoulutus ja UniServices Oy. IKÄÄNTYMINEN JA HYVINVOINTI. Jyväskylän yliopisto on maassamme edelläkävijä monitieteisen ikääntymiseen liittyvän tutkimuksen ja koulutuksen toteuttajana, jonka kohteina ovat väestön ikääntymiseen liittyvät terveydelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset ilmiöt sekä teknologia ja ikääntyvien elämänlaatu. Erityisiä tutkimuskohteita ovat toimintakyky, fyysinen aktiivisuus ja liikunta sekä oppiminen, muisti ja mieliala. Päätoimijat: Suomen Gerontologian tutkimuskeskus, gerontologia ja kansanterveys, psykogerontologia, sosiaaligerontologia ja kasvatusgerontologia. YMPÄRISTÖ JA ENERGIA. Ympäristöön liittyvä tutkimus- ja koulutuskokonaisuus palvelee kokonaisvaltaisesti monialaista ympäristönsuojelua ottaen huomioon luonnonvarojen käytön kestävyyden ja yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen. Erityisiä vahvuuksia ovat ympäristövaikutusten arviointi, jätehuolto, kehitysmaiden ympäristöongelmat, haitalliset aineet, ympäristön ja sosio-ekonomisten vaikutusten väliset yhteydet sekä uusiutuvat energiat. 10

11 Päätoimijat: Ympäristötiede ja ympäristöteknologia, uusiutuvien energioiden maisteriohjelma, ympäristöjohtaminen, yhteiskuntapolitiikka, yhteisöviestintä, opettajankoulutus ja ympäristökasvatus ja Ympäristöntutkimuskeskus. 3. STRATEGIATYÖ JA TULOSOHJAUS Yliopiston hallitus on hyväksynyt vuonna 2002 vuoteen 2015 ulottuvan yliopiston kokonaisstrategian. Kokonaisstrategian linjauksia täsmennetään osastrategioilla. Kokonaisstrategia ja sitä tukevat osastrategiat muodostavat hierarkkisen tavoitekokonaisuuden, jonka toteutumista seurataan, jota päivitetään tarpeen mukaan ja joka luo pohjan yliopiston toimintojen jatkuvalle monipuoliselle parantamiselle. Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategia o henkilöstöstrategia o elinikäisen oppimisen strategia o innovaatiopolitiikka/keksintöohjesääntö o kansainvälisen kehitystyön strategia o Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen aluestrategia o Keski-Suomen korkeakoulujen aluestrategia o kielipoliittinen ohjelma o laatupolitiikka o opiskelijavalintojen kehittämisstrategia o perustutkintojen ja opetuksen kehittämisstrategia o tietohallintostrategia o toimitilastrategia o tuottavuusohjelma o tutkimusstrategia o viestinnän strategiset linjaukset o yrittäjyysstrategia/periaatteet tutkimuslähtöisen yritystoiminnan edistämisessä Strategioiden arvot ja päämäärät muuttuvat tulosohjausprosessin tuloksena konkreettisesti yliopiston päivittäistä elämää ohjaavaksi toiminnaksi. Yliopistossa kiinnitetään erityistä huomiota vuorovaikutteisen ohjausjärjestelmän kehittämiseen. Valmistelevat neuvottelut, toiminta- ja taloussuunnitelmaprosessi sekä tulosneuvottelut kytketään mahdollisimman avoimeksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi, joka tukeutuu toiminnan jatkuvalle arvioinnille. Vuosittain laadittavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa määritellään ne kokonaisstrategian ja osastrategioiden kehittämishaasteiden mukaiset täsmennetyt tavoitteet ja toimenpiteet, joita kyseisellä toiminta- ja taloussuunnittelukaudella erityisesti priorisoidaan. Tämä vuosiksi laadittu toiminta- ja taloussuunnitelma on edellisen vuosiksi laaditun toiminta- ja taloussuunnitelman tarkiste. Suunnitelman tavoitteet on asetettu siten, että yliopisto pystyy vastaamaan kansallisen ja kansainvälisen profiloitumisensa edellyttämistä toiminnallisista haasteista. Tavoitteet ovat sellaisessa muodossa, että niiden toteutumista pystytään seuraamaan. Toiminta- ja taloussuunnitelma on rakennettu siten, että siihen on tulosprisma-ajattelu vaivattomasti istutettavissa. Prisman käyttö talouden ja toiminnan ohjauksen prosesseissa edellyttää kuitenkin vielä yhtenäisen (KOTA-) seurantakriteeristön käyttöönottoa ja kustannuslaskennan kehittymistä. Hanke-esitykset on kohdistettu strategisesti keskeisiin valtakunnallisiin ohjelmiin, hallituksen politiikkaohjelmiin ja yliopistojen oman profiloitumisen tukemiseen. 11

12 Toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti yliopiston johdolle, hallitukselle sekä tiedekuntien ja erillislaitosten edustajille. Toiminta- ja taloussuunnitelman tarkoituksena on myös informoida ulkopuolisia sidosryhmiä yliopiston toiminnan suuntaamisesta sekä toimia tausta-aineistona yliopiston ja opetusministeriön välisissä tulossopimusneuvotteluissa. Osana strategiatyötä yliopiston hallitus on hyväksynyt yliopistolle laatupolitiikan, jonka tavoitteena on luoda yhteinen perusta yliopistossa tehtävälle laatutyölle. Laatupolitiikka muodostaa puitteet laatutavoitteiden asettamiselle sekä määrittelee, miten yliopistossa laatutyötä tehdään ja miten siihen suhtaudutaan. Lisäksi laatupolitiikka kertoo henkilöstölle, opiskelijoille ja sidosryhmille minkälaiset yliopiston toimintatavat ovat, mihin laatutyöllä tähdätään, miten tavoitteisiin pääsemiseksi toimitaan ja miten niiden toteutumista seurataan (liitteenä). 4. KOULUTUSALAT Jyväskylän yliopistossa on edustettuna kahdeksan varsinaista koulutusalaa ja informaatioteknologia, joilla kaikilla tehdään tieteellistä tutkimusta ja annetaan perus-, jatko- ja aikuiskoulutusta. Yliopistossa edustettuna olevien koulutusalojen vahvan perusosaamisen ja perustieteiden tuottaman tiedon kumuloitumisen varassa yliopisto kehittää ennakkoluulottomasti uudenlaista, tieteenaloja ja tiedekuntarajoja ylittävää tutkimusta ja koulutusta. Yliopiston seitsemästä tiedekunnasta kolmessa on edustettuina kaksi alaa. Informaatioteknologian tiedekunnassa on osa kauppatieteellisestä ja osa luonnontieteellisestä alasta. Humanistisen alan tarkastelukohteena on kulttuuria ja traditioita luova, yhteisöjä muodostava ja vuorovaikutusta harjoittava ihminen. Edustettuina ovat kieliä ja viestintää, kulttuuria, taiteita ja musiikkia sekä historiaa tutkivat ja opettavat alat. Tiedekunta yhdistää humanistisen yleissivistyksen parhaat perinteet tulevaisuutta luotaavaan tutkimukseen ja työelämäsuuntautuneeseen koulutukseen. Tiedekunta toimii suomalaisen kulttuurin vahvistamiseksi ja tuo esiin sen panosta kansainvälisessä yhteisössä. Kasvatustieteellisellä alalla tutkimuksen ja koulutuksen kohteena on elinikäinen oppiminen varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen ja koulutusgerontologiaan. Koulutuksen perustana olevan tutkimustoiminnan vahvuusalueet keskittyvät oppimisyhteisöihin ja vuorovaikutukseen kasvatuksen, koulutuksen ja työelämän konteksteissa; kasvatuskulttuureihin, lapsuuteen ja hyvinvointiin sekä ammatilliseen kasvuun ja oppimisen ohjaamiseen. Näillä tutkimusalueilla tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja tuotetaan siihen pohjautuvaa laadukasta koulutusta. Toiminnalla luodaan kestävä pohja suomalaisen kansainvälistä huipputasoa olevan kasvatus- ja koulutusjärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle. Liikuntatieteellisen ja terveystieteellisen alojen tehtävänä on maassamme ainutlaatuisena tieteenalakokonaisuutena tuottaa korkeatasoista ja kansainvälisesti arvostettua huippuosaamista ja tutkimustietoa sekä kouluttaa asiantuntijoita liikunta- ja terveyskulttuurin kehittämiseksi. Liikuntaa ja terveyttä, niiden välisiä yhteyksiä sekä liikunnan ja terveyden edistämistä tarkastellaan monitieteisesti terveystieteiden, liikuntabiologian, liikuntakasvatuksen, liikuntapsykologian ja liikunnan yhteiskuntatieteiden näkökulmasta päämääränä terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen elämänkulun eri vaiheissa. Tiedekunnan valtakunnallisiin tehtäviin kuuluu keskeisesti myös liikunnan, terveystiedon ja fysioterapian opettajankoulutus. Tutkimuksen vahvuuksien terävintä kärkeä edustavat liikuntabiologinen hermo-lihastoiminnan tutkimus sekä terveystieteellinen tutkimus liikunnan terveysvaikutuksista, ikääntymisestä ja terveyden edistämisestä. Yhteiskuntatieteellisen alan omaleimaisuus yliopistossa muodostuu siitä monipuolisuudesta, jolla yhteiskunnallinen ja filosofinen tutkimus yhdistyvät. Keskeisinä tutkimuk- 12

13 sen kohteina ovat poliittisen ajattelun, persoonan teorian, globalisoituvan hallinnan, hyvinvointivaltion ja kansalaisyhteiskunnan tutkimus. Vahvaan perustaan empiirisessä tutkimuksessa liittyy pyrkimys osallistua käynnissä olevaan poliittiseen keskusteluun yhteiskunnasta, valtiosta ja hyvän elämän edellytyksistä. Psykologian alan tutkimukselle ja opetukselle on leimallista ihmisen toiminnan tarkastelu koko elämänkaarta kattavasti. Tutkimuksen profiloitumisen kolme pilaria ovat kehityspsykologinen lähestymistapa ja siihen liittyvä pitkittäistutkimus, psykoterapian ja hoitojärjestelmien tutkimus sekä oppimisen, motivaation, muistin ja niiden hermostollisen perustan tutkimus. Tutkimukseen liittyy myös vahva interventioiden kehittäminen ja niiden vaikutusten arviointi niin kehityksen kuin mielenterveyden edistämiseksi. Kauppatieteellisellä alalla taloustieteiden tiedekunta on yliopistoa, suomalaista elinkeinoelämää sekä muuta yhteiskuntaa palveleva ja uudistava tiedeyksikkö. Koulutuksessa korostuvat liiketoiminnan syntyyn ja edistämiseen, vastuulliseen liiketoimintaan ja omistajuuteen sekä empiiriseen kansantaloustieteeseen liittyvät teemat. Tutkimuksen vahvuusalueilla, spatiaalisessa työmarkkina-analyysissä, perheyrittäjyydessä ja vastuullisessa liiketoiminnassa, tiedekunta profiloituu kansalliseen ja eurooppalaiseen kärkijoukkoon ja siten halutuksi yhteistyökumppaniksi. Luonnontieteellisellä alalla tutkimuksen ja koulutuksen kohdealueita ovat perinteisten matemaattis-luonnontieteellisten alojen ohella soveltavat luonnontieteet ja uudet korkean teknologian alat kuten nanotieteet, ympäristötieteet ja -teknologia. Perus- ja tutkijakoulutusta annetaan ja kehitetään ottaen huomioon uudet työvoimatarpeet erityisesti korkean teknologian aloilla. Tutkimustoiminnassa tuotetaan tieteellistä tietoa ja uusia sovelluksia yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Informaatioteknologian tiedekunta tekee korkeatasoista tutkimusta tieteellisen laskennan, mobiilijärjestelmien ja tietojärjestelmien alueilla. Tiedekunta kouluttaa informaatioteknologian ja sen hyödyntämisen laaja-alaisia, kansainvälisiä osaajia luonnon- ja kauppatieteissä. Tiedekunnan toimintaperiaatteena on tiivis kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä monipuolinen vuorovaikutus elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden kanssa. Tiedekunta yhdistää innovatiivisella ja monitieteisellä tavalla liiketoiminnalliset ja inhimilliset painotukset teknologian kehittämisen, soveltamisen ja seurausten tutkimukseen. 5. ORGANISAATIO Yliopiston hallintoa hoitavat hallitus, rehtori ja vararehtorit, hallintovirasto, tiedekuntaneuvostot, tiedekuntien dekaanit ja laitosten johtajat ja laitosneuvostot, erillislaitosten johtokunnat ja johtajat sekä erikseen asetetut muut hallintoelimet, joista erityisesti opetus- ja tiedeneuvosto ovat nousseet merkittäviksi yliopistoyhteisön sisäisiksi kehittämis- ja keskustelufoorumeiksi. Jyväskylän yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa: humanistinen, informaatioteknologian, kasvatustieteiden, liikunta- ja terveystieteiden, matemaattis-luonnontieteellinen, taloustieteiden sekä yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Yliopistossa toimii seuraavat erillislaitokset: Avoin yliopisto, Kirjasto, Koulutuksen tutkimuslaitos, Museo, Tietohallintokeskus, Täydennyskoulutuskeskus, Yliopiston kielikeskus sekä Ympäristöntutkimuskeskus. Yliopiston erillislaitos Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus toimii Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen yhteisenä yliopistokeskuksena. Yliopistossa toimii erillinen monitieteinen verkostoperiaatteella toimiva laitos Agora Center. Lisäksi ylipistossa on koulutuksen arviointisihteeristö ja rehtorin määräajaksi perustamia monitieteisiä tutkimusyksiköitä. 13

14 6. KEHITTÄMISEN PÄÄLINJAUKSET VUOSINA Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategiassa on yliopiston tahtotila vuoteen 2015 määritelty seuraavasti: Jyväskylän yliopisto on laaja-alainen, kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen tiedeyliopisto, jonka toiminta perustuu tieteenalojen laadukkaaseen perusosaamiseen ja tieteidenväliseen yhteistyöhön, mistä kumpuavat myös kansainvälisen huipputason saavutukset. Yliopisto on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, osa eurooppalaisia koulutusmarkkinoita ja kansainvälistä tiedeyhteisöä. Yliopiston toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset kuten väestön ikärakenteen muutos, yhteiskunnan ja väestöryhmien sosiaalinen ja kulttuurinen muuttuminen, aluekehitys sekä kansainvälisessä ympäristössä tapahtuvat globalisaatio ja Euroopan unionin laajentuminen luovat merkittäviä haasteita yliopiston kehittämiselle. Hallitusohjelmaan sisältyvistä politiikkaohjelmista yliopisto on osallistunut Yrittäjyyden politiikkaohjelmaan, Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaan ja Tietoyhteiskuntaohjelmaan. Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä ja sitoutuminen opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelmaan tulevat suuntaamaan yliopiston ratkaisuja suunnittelukauden aikana. Yliopiston vakaa tulos sekä kansainvälisesti ja kansallisesti tunnustettu vahva asema antavat perustelun sille, että yliopiston strategisiksi painopisteiksi nousevat kansainvälinen verkostoituminen huippuyliopistojen kanssa, yritysyhteistyö globaalitaloudessa toimivien, T- & K intensiivisten yritysten kanssa, sektoritutkimuslaitosyhteistyö sekä sisäinen uudistuminen. Myös alueellisen toiminnan merkitys korostuu. Yliopisto tiivistää yhteistyötään Jyväskylän Ammattikorkeakoulun kanssa erityisesti alueellisissa kehittämishankkeissa. Kehitettäessä yhteistyötä sektoritutkimuslaitosten kanssa luodaan valmiuksia lisätä tutkimusyhteistyötä Sektoritutkimusryhmän esittämän uuden tilaajakonsortion mukaisesti. Sen lisäksi, että yliopisto reagoi ulkoisiin kehittämistarpeisiin, se ohjaa kehitystään valikoivasti oman visionsa ja omien vahvuuksiensa perusteella tavoitteinaan tahtotilansa mukaisesti toiminnan korkea laatu, vahva yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus, kansainvälisyys sekä toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus. Yliopiston tahtotila konkretisoituu erityisesti seuraaviin kehittämisen päälinjauksiin suunnittelukaudella : Toiminnan korkea laatu: Yliopistoa kehitetään tiedeyliopistona, jossa tutkimus ja opetus toimivat toisiaan palvelevana kokonaisuutena. Laadun parantamiseksi tähdätään määrätietoisesti huippuosaamiseen, johon liittyy olennaisena osana suunnitelmallinen kansainvälinen verkostoituminen. Yliopisto on aktiivisena toimijana mukana strategisten huippuosaamisen keskittymissä sekä osallistuu osaamiskeskus- ja FiDiPro ohjelmiin. Tutkimuksen kokonaisarvioinnin pohjalta kehitetään järjestelmällisesti vahvoja ja toimintakykyisiä tutkimuskeskittymiä, jotka profiloivat yliopistoa, joilla on mahdollisuuksia menestyä kansainvälisesti ja joista voi muodostua yliopistoon uusia huipputason osaamiskeskittymiä. Kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseksi yhteistyötä tiivistetään korkeatasoisten ulkomaisten yliopistojen kanssa ja osallistumista kansainväliseen tiede- ja teknologiayhteistyöhön voimistetaan. Laadun varmistamiseksi ja tieteellisen näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi kansainvälistä julkaisutoimintaa lisätään. Voimavaroja keskitetään modernien tutkimusympäristöjen rakentamiseen. Tutkimustoiminnan rahoituspohjan monipuolistamiseksi yliopisto tähtää laadulla kilpaillun ja erityisesti ulkomaisen tutkimusrahoituksen kasvattamiseen. Yliopisto huolehtii uuden tutkijasukupolven laadukkaasta kouluttamisesta. Tohtorikoulutusohjelmiin rekrytoidaan opinnoissaan menestyneiden kotimaisten opiskelijoiden 14

15 lisäksi lahjakkaita opiskelijoita valikoiduista ulkomaisista yliopistoista tiedekuntien tekemien ulkomaisten tohtoriopiskelijoiden rekrytointisuunnitelmien mukaisesti. Tuetaan lupaavien tutkijatohtoreiden urakehitysmahdollisuuksia erilaisin post doc -järjestelyin. Peruskoulutuksessa kaksiportaisen tutkintorakenteen tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään tavoitteena opetuksen ja tutkintojen laadun varmistaminen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Elinikäisen oppimisen periaatteet ja koulutuksellinen tasa-arvo otetaan huomioon opetuksen kehittämisessä. Työssäkäyvän aikuisväestön mahdollisuuksia osallistua tutkintoon johtavaan koulutukseen lisätään. Opetuksessa hyödynnetään määrätietoisesti tieto- ja viestintätekniikkaa. Peruskoulutuksessa tavoitteena on entistä suunnitelmallisempi opiskelija- ja opettajavaihto valikoitujen kumppaniyliopistojen kanssa, koulutusyhteistyön syventäminen kansainvälisten yhteisohjelmien ja muiden verkostojen puitteissa sekä ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden ja laadunvarmistuksen läpäisseiden vieraskielisten koulutusohjelmien määrän lisääminen. Yliopisto varmistaa toimintansa korkean tason laadunarvioinnin avulla. Tavoitteena on aktiivinen laatukulttuurin edistäminen ja toiminnan omaehtoinen parantaminen sekä korkeakoulutuksen laadunvarmistukseen liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin haasteisiin vastaaminen. Suunnittelukaudella yliopistoon luodaan johtamisen, arvioinnin ja kehittämisen välineeksi sekä toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi systemaattinen laadunvarmistusjärjestelmä. Vahva yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus: Yliopistoa kehitetään kansallisen ja alueellisen innovaatiojärjestelmän keskeisenä toimijana sekä kansallisen kilpailukyvyn edistäjänä. Vaikuttavuuden parantamiseksi yliopiston kaikilta tasoilta luodaan aktiiviset yhteistyösuhteet sidostahoihin verkottumisperiaatteella, jotta uusiin sekä kansallisiin että kansainvälisiin hankkeisiin voidaan tarttua entistä nopeammin ja niitä pystytään hyödyntämään tehokkaasti sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. Yliopisto toimii aktiivisesti alueellisessa kehittämisessä erityisesti EU:n alueohjelmia hyödyntäen. Ammattikorkeakoulujen kanssa vahvistetaan yhteistyötä aluestrategioiden linjausten mukaisesti. Yliopisto tiedottaa ajantasaisesti opetuksen ja tutkimuksen kehityksestä niin, että yliopiston tunnettuus lisääntyy ja hyvä maine välittyy potentiaalisille opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille ja rahoittajille, elinkeinoelämälle sekä suurelle yleisölle Suomessa ja kansainväliselle yliopistoyhteisölle samoin kuin ulkomaisille yhteistyökumppaneille. Yliopisto ottaa huomioon vaikuttavuutensa ja näkyvyytensä parantamisen myös laajentamalla alumnitoimintansa kansainväliseksi. Yliopisto kantaa vastuuta alumniensa osaamisen kehittämisen ja ylläpitämisen mahdollisuuksista tarjoamalla heille tiiviiden verkostosuhteiden kautta myös houkuttelevia aikuiskoulutuksen mahdollisuuksia. Jyväskylän yliopisto kehittää opetusministeriön tukemana Keski-Suomen elinkeinoelämää edistävien soveltavien luonnontieteiden ja liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja koulutustarjontaansa ja siten helpottaa yritysten kytkeytymistä kansainvälisiin osaamisverkostoihin ja vahvistaa niiden kilpailukykyä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Keskeisenä lähtökohtana on alueelliselta vaikuttavuudeltaan merkittävän monialaisen, teollisuutta ja yrityksiä tukevan liiketoimintaosaamiskoulutuksen toteuttaminen. Kehittämistoimia suunnataan lisäksi myös muille tulevaisuuden kannalta keskeisille aloille kuten nanotieteiden, hyvinvointiteknologian, sosiaalisten innovaatioiden ja uusiutuvia energioita koskevan tutkimuksen kehittämiseen. Yliopisto kehittää toimivia innovaatioketjuja tunnistamalla rajapintoja perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen välillä. Kullekin ketjun toiminnalle etsitään soveltuvimmat yhteistyökumppanit. Yhteistyötä tehdään erityisesti parhaiden sektoritutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen ja korkean tutkimus- ja tuotekehityspanoksen omaavien yritysten kanssa. Erityisesti kehitetään uudenlaisia yhteistyömuotoja välittäjäorganisaatioiden kanssa. 15

16 Yliopisto laajentaa tukeaan kehitysmaille erityisesti opetus- ja ympäristöalan hankkeiden ja kumppanuustoiminnan kautta. Suomen ja kehitysmaiden välisen korkeakouluyhteistyön lisäämiseksi kehitetään vastavuoroisuudelle perustuvaa Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen välistä verkostoyhteistyötä, jota Jyväskylän yliopisto koordinoi. Yliopistolla on myös merkittävä rooli kestävän kehityksen toteuttamisen keinojen ja laadullisten seurantaindikaattoreiden kehittäjänä. Kansainvälistyminen Yliopiston määrittelemän tahtotilan saavuttaminen ja kilpailukyvyn parantaminen edellyttävät syvenevää ja suunnitelmallista kansainvälistymistä, joka kytkeytyy yliopistoyhteisön kaikkiin perustoimintoihin. Aidosti kansainvälisellä kampuksella vallitsee kansainvälinen ethos, mikä ilmenee monikulttuurisuuden arvostamisena ja erilaisuuden hyväksymisenä läpi yliopiston. Vieraasta kulttuurista tulevan kohtaamista ei nähdä ongelmana vaan mahdollisuutena oppia. Kansainvälistyminen on koko yliopistoyhteisön asia. Se edellyttää sitoutumista, myönteistä asennoitumista sekä riittäviä kieli- ja viestintätaitoja koko henkilökunnalta ja opiskelijoilta. Yliopisto pyrkii määrätietoisesti tilanteeseen, jossa kampuksilla on runsaasti ulkomaisia opiskelijoita, tutkijoita ja opettajia, joilla on tasapuoliset mahdollisuudet integroitua ja osallistua yliopiston toimintaan, ja jossa jokaisen kotimaisen opiskelijan opintoihin sisältyy kansainvälistä kompetenssia kehittäviä opintoja. Ulkomaisia työntekijöitä ja opiskelijoita kannustetaan suomen kielen ja kulttuurin opintoihin. Sekä perus- että jatkokoulutuksen kansainvälisyyttä lisätään valikoitujen kumppaniyliopistojen kanssa toteutetun suunnitelmallisen kansainvälisen liikkuvuuden, opetussuunnitelmayhteistyön ja verkostoitumisen avulla. Yliopisto varmistaa englanninkielisten maisteriohjelmiensa laadun ja uudistumisen sekä kehittää ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden aktiivista rekrytointia. Yliopisto huolehtii siitä, että laadukasta vieraskielistä opetusta on riittävästi tarjolla myös alemmissa tutkinnoissa kansainvälisen opiskelijavaihdon ja omien opiskelijoiden kotikansainvälistymisen tarpeisiin. Yliopisto lisää englanninkielisen tiedottamisen määrää järjestelmällisesti. Tutkimusviestintää, henkilöstön kansainvälistä rekrytointia sekä yleistä markkinointia tehostetaan yliopiston kansainvälisen viestintä- ja markkinointisuunnitelman pohjalta. Toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus: Yliopiston rakennetta kehitetään ja toiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta lisätään siten, että voidaan varmistaa hyvän toiminnan perusedellytykset, edistää uusien innovatiivisten tutkimusympäristöjen kehittymistä ja kansainvälisesti kilpailukykyisten huipputulosten saavuttamista sekä vastata yhteiskunnan kehittämistarpeisiin. Rakenteellista kehittämistä tehdään yliopiston omista lähtökohdista ottaen huomioon eri alojen valtakunnallinen asema tiedon tuottamisessa ja niiden yhteiskunnallinen merkittävyys. Samalla edistetään yliopiston profiloitumista ja toiminnan kannalta riittävän yksikkökoon rakentumista. Toiminnan laajuus mitoitetaan osaamisen kasvattamisen ja yhteiskunnallisen kysynnän synnyttämien tarpeiden mukaisesti. Tukipalvelut organisoidaan uudelleen perustamalla tiedekuntakohtaisia palvelukeskuksia ja osallistumalla valtakunnallisen palvelukeskuksen toimintaan. Yliopiston rahoituspohjaa laajennetaan, ja täydentävällä rahoituksella toimivien hankkeiden kustannusvastaavuutta parannetaan. Toimitilastrategian mukaisesti yliopiston yksiköitä kannustetaan tilojen tehokkaaseen käyttöön ja kiinteistökustannussäästöihin. Palvelutoiminnassa pyritään merkittävään toiminnalliseen ja taloudelliseen hyötyyn. Selvitetään mahdollisuudet soveltuvien toimintakokonaisuuksien yhtiöittämiseksi. Tutkintorakenteen kaksiportaisuus mahdollistaa voimavarojen entistä tehokkaamman käytön. Koulutuksen tehokkuutta lisätään parantamalla opintojen läpäisyä ja lyhentämällä tutkintojen suorittamisaikoja. Opinto-ohjauksen ja henkilökohtaisten opintosuunni- 16

17 telmien merkitys korostuu. Opiskelijavalintoja kevennetään ja valintajärjestelmiä yhtenäistetään. Jatko-opintoihin pääsyä aikaistetaan ja valmistuneiden työelämään siirtymistä nopeutetaan. Arviointia hyödynnetään suunnitelmallisesti osana yliopiston toimintojen normaalia kehittämistä. Tutkimuksen kokonaisarvioinnin tuloksia hyödynnetään ohjaamalla henkilöstö- ja taloudellisia voimavaroja strategisesti tärkeille ja kehityskelpoisille tutkimusalueille. Myös yhteiskunnallisen palvelutehtävän tavoitteenasettelu ja tulosseuranta liitetään osaksi tulosohjausta ja laadunvarmistusta. Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja koulutuksen arviointisihteeristön arviointiasiantuntemusta käytetään lisääntyvästi arvioinnin kehittämisen tukena. Henkilöstöhallintoa kehitetään siten, että yliopisto on myös kansainvälisesti kilpailukykyinen työnantaja. Yliopisto pitää huolta henkilöstön työkyvystä ja -tyytyväisyydestä sekä edistää tasa-arvoisen työ- ja tiedeyhteisön kehittymistä. Johtajuutta kehitetään johtamisen paras laatu hankkeen tulosten pohjalta ja yliopistoon luodaan laadukkaan johtamisen malli ja perinne. 7. TUTKIMUS Tutkimustyön johtavana periaatteena on merkittävien tieteellisten tulosten saavuttaminen. Yliopiston kokonaisstrategiassa on tutkimukselle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopiston tieteellinen tutkimus on korkeatasoista ja kansainvälisesti laajasti tunnustettua, mistä osoituksena yliopistolla on vähintään seitsemän Suomen Akatemian nimeämää tutkimuksen huippuyksikköä ja vähintään 15 kansainvälisesti vahvaa tutkimusaluetta näkyvine tutkimusryhmineen. 2) Yliopisto on mukana vähintään yhdessä kansainvälisesti nimetyssä huippututkimusyksikköverkostossa. 3) Yliopisto osallistuu aktiivisesti ja laajasti kansainvälisiin tutkimushankkeisiin ja -ohjelmiin. 4) Tutkimustulokset julkaistaan alansa parhailla tieteellisillä foorumeilla. Kokonaisstrategian tavoite yksi on jo osittain saavutettu. Yliopistolla on kahdeksan Suomen Akatemian nimeämää huippuyksikköä. Vuonna 2008 huippuyksikköjä tulee olemaan yhdeksän, joista neljä omaa ja viisi yhteistä Helsingin yliopiston kanssa; yksi Jyväskylän yliopiston koordinoima ja neljä Helsingin yliopiston koordinoimaa. Yliopisto on hallituksen hyväksymässä tutkimusstrategiassa tarkentanut kehittämistavoitteensa, määritellyt keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ja asettanut mittarit tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi. Tavoite 1. Asema tiedeyhteisössä TAVOITTEENA ON OLLA YKSI SUOMEN JOHTAVISTA TIEDEYLIOPISTOISTA JA KÄR- KIALOILLA KANSAINVÄLISESTI MERKITTÄVÄ. Tämän saavuttamiseksi asetetaan seuraavat erityistavoitteet: 1) Yliopistolla on kansainvälisesti johtavilla aloilla Suomen Akatemian nimeämiä huippuyksikköjä ja akatemiaprofessuureja. 2) Yliopisto lisää merkittävästi osallistumistaan EU:n rahoittamaan tutkimukseen ja kasvattaa siten rooliaan ja näkyvyyttään eurooppalaisella tutkimusalueella. 17

18 3) Yliopisto lisää merkittävästi osuuttaan myös muiden kansainvälisesti rahoitettujen tutkimusohjelmien toteuttamisessa. 4) Tutkimustulokset julkaistaan sellaisissa tieteellisissä aikakauslehdissä ja julkaisuissa, joilla on laajaa kansallista tai kansainvälistä näkyvyyttä. 5) Yliopisto on kilpailukykyinen kansainvälisten huippututkijoiden rekrytoinnissa. Tavoite 2. Tieteelliset läpimurrot TAVOITTEENA ON TUKEA TIETEELLISTÄ ERINOMAISUUTTA, EDESAUTTAA TIETEELLIS- TEN LÄPIMURTOJEN SYNTYMISTÄ JA TEHDÄ TUTKIMUSTA TIETEIDEN VÄLISILLÄ RAJA- PINNOILLA. Erityisiksi tavoitteiksi asetetaan seuraavaa: 1) Yliopistolla on Euroopan tiedeneuvoston (ERC) ja muiden kansainvälisten rahoitusorganisaatioiden tukemia huippuryhmiä. 2) Yliopiston tutkijat tai tutkimusryhmät saavat kansainvälisiä palkintoja. 3) Tutkimustyön tuloksena syntyy kansainvälisillä markkinoilla hyödynnettävissä olevia innovaatioita. Tavoite 3. Strategiset kumppanuudet YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN TOIMIJOIDEN KANSSA SOLMIMIENSA STRATEGIS- TEN KUMPPANUUKSIEN AVULLA YLIOPISTO ON MUKANA LUOMASSA KANSALLISIA JA KANSAINVÄLISIÄ OSAAMISKLUSTEREITA JA LAADUKKAITA INNOVAATIOYMPÄRISTÖ- JÄ. Erityisesti 1) Yliopisto on merkittävä toimija kansallisissa huippuosaamisen keskittymissä. 2) Tutkimukseen keskittyviä kansainvälisiä sopimuksia tehdään vain laadukkaiden yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. 3) Yhteistyötä lisätään eurooppalaisten kumppaneiden lisäksi erityisesti yhdysvaltalaisten ja enenevästi myös japanilaisten, kiinalaisten ja intialaisten kumppaneiden kanssa. Tavoite 4. Yhteiskunnallinen vastuu YLIOPISTO KANTAA OMALTA OSALTAAN YHTEISKUNNALLISTA VASTUUTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISESTÄ. Yliopisto osallistuu asiantuntemuksellaan erityisesti seuraavien globaalien kysymysten ratkaisemiseen: 1) Ilmakehän ja ilmaston muutosten seuraamukset ja energiakysymykset 2) Taloudellinen integraatio 3) Väestön ikääntyminen 4) Informaatioteknologiaa hyödyntävän yhteiskunnan tasapainoinen kehittyminen 5) Koulutustaso 18

19 Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi: 1. Vahvuusalueet ja profilointi Vuonna 2006 julkaistujen tutkimuksen kokonaisarvioinnin tulosten perusteella yliopisto on määritellyt painoalansa, tutkimukselliset ja teknologiset vahvuutensa sekä monitieteiset osaamiskeskittymänsä. Laitokset ja tiedekunnat ovat tunnistaneet tutkimusstrategioissaan omat vahvuutensa ja esittäneet keinot strategiansa toteuttamiseksi. Tiedeneuvosto ohjaa tiede- ja tutkimuspoliittisin suosituksin laitoksia strategiatyössä. Yliopiston ja tiedekuntien johto tukee laitoksia vahvuusaluepolitiikan toteuttamisessa vuosittaisten tulossopimusneuvottelujen yhteydessä. 2. Henkiset voimavarat ja kriittinen massa Yliopisto tehostaa aktiivista rekrytointipolitiikkaansa sekä täyttää professuurinsa ja tutkijatohtorin virkansa pääsääntöisesti kansainvälisen haun kautta. Yliopistoon on rekrytoitu vuosiksi kolme ulkomaista FiDiPro professoria. Yliopisto kannustaa ja tukee jatkossakin tutkimusryhmiä FiDiPro ohjelmaan osallistumisessa. Yliopisto kehittää virkarakennettaan siten, että se tukee entistä paremmin tutkimusta. Edistääkseen tutkijanuralle siirtymistä ja ulkomaisten tutkijoiden rekrytointia yliopisto perustaa tutkijatohtorin virkoja. Vapautuvat professuurit kohdennetaan etupäässä tutkimuksen vahvuusalueille pitäen kuitenkin huolta siitä, ettei virkoja määritellä liian kapeaalaisiksi. Tohtorikoulutettavat ovat tutkimustyössä merkittävä voimavara. Hallituksen hyväksymien tohtorikoulutettavien valintakriteereiden toteutumista seurataan. 3. Kansainvälinen vetovoima ja vaikuttavuus Yliopisto kehittää aktiivisesti vetovoimaisia tutkimusympäristöjä. Kansainvälisen vaikuttavuuden lisäämiseksi: 1) Tiedekunnat nimeävät omissa tutkimusstrategioissaan tieteenaloittain kansainvälisesti merkittävimmät tieteelliset lehdet tai muut tieteenalalle ominaiset kansainväliset julkaisufoorumit, joissa tieteelliset tulokset suositellaan julkaistaviksi. 2) Uusista merkittävistä tuloksista kerrotaan kansainvälisissä konferensseissa. 3) Yliopiston asiantuntijat osallistuvat laajasti globaaliin keskusteluun ja toimivat merkittävissä kansainvälisissä tehtävissä. 4) Vaikuttavuuden seuraamiseksi kehitetään tiedebarometri. 4. Tutkimuksen infrastruktuuri Yliopisto huolehtii siitä, että sen tutkimusinfrastruktuuri pidetään toimivana ja ajanmukaisesti varustettuna. Erityisesti huolehditaan siitä, että 1) monitieteiset laboratoriot Agorassa, Nanoscience Centerissä ja Vivecassa pidetään ajantasaisina, 2) kiihdytinlaboratorio on vastaisuudessakin EU:n osittain rahoittama iso tutkimusinfrastruktuuri, 3) yliopiston vastuulla olevat yhteiskunnallisia tehtäviä hoitavat yksiköt säilyttävät valtakunnallisen asemansa (mm. kiihdytinlaboratorio, koulutuksen tutkimuslaitos ja soveltavan kielentutkimuksen keskus), 4) ihmistieteiden metodikeskus kehittyy ihmistieteiden tutkimusmenetelmien merkittäväksi osaajaksi ja tukee tiedekuntien tohtorikoulutusta, 19

20 20 5) kansallista infrastruktuuriohjelmaa ja EU:n 7PO:n infrastruktuuriohjelmaa sekä yritysrahoitusta hyödynnetään tieteellisten laitteistojen, tietokantojen ja muiden tutkimusta tukevien infrastruktuurien rakentamisessa ja ylläpidossa, 6) kirjaston tietoaineistot ovat ajantasaisia, tiedeviestintä laadukasta ja tieteellisen laskennan välineet ja tietohallinto kaikin puolin toimivia. 5. Tutkimusrahoitus ja tutkimuksen tukipalvelut Tutkimuksen rahoituspohjaa monipuolistetaan ja laadulla kilpaillun rahoituksen määrää lisätään. Erityisesti kiinnitetään huomiota perusrahoituksen riittävyyden turvaamiseen ja kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankkimiseen. Yliopisto osoittaa erillistä rahoitusta isojen koordinoitujen kansainvälisten hankkeiden valmisteluun. Tekes-rahoitusta ja yritysrahoitusta lisätään myös niillä tutkimusaloilla, jotka perinteisesti eivät ole kuuluneet tämän rahoituksen piiriin. Tiedeneuvosto ja tutkimuspalvelut järjestävät rahoitushakemusten laatimisen avuksi tukipalveluja, ja yhteyksiä rahoitusorganisaatioihin vahvistetaan. Laadukas tutkimus ja kasvava ulkopuolinen tutkimusrahoitus edellyttävät osaavaa johtamista ja laadukkaita tukipalveluja. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat ammattimaisen tutkimusjohtamisen edellytysten parantaminen sekä laadukkaiden tutkimuksen ja projektihallinnon tukipalvelujen kehittäminen. 6. Tieteellisen vaikuttavuuden lisääminen kumppanuuden kautta Laatimiensa toimintasuunnitelmien pohjalta yliopisto tehostaa yhteistyötään omaa tutkimusprofiilia täydentävien sektoritutkimuslaitosten ja T&K-intensiivisten yritysten kanssa. Yliopisto osallistuu aktiivisena tutkimusstrategian luojana ja toteuttajana strategisten huippuosaamisen keskittymien toimintaan. Yliopisto on jo aiesopimuksella mukana metsäklusterissa ja osoittanut kiinnostuksensa osallistua energia ja ympäristö, terveys ja hyvinvointi sekä tieto- ja viestintäteollisuus ja palvelut klustereihin. Kansainvälisen yhteistyön lisäämiseksi jatketaan sopimuspohjaisen yhteistyötä valikoitujen kumppaneiden kanssa etenkin tohtorikoulutuksessa ja tutkijatohtorivaihdossa. Yliopisto osallistuu perustettavan Euroopan teknologiainstituutin (EIT) toimintaan teknologiaprofiilinsa mukaisesti. 7. Yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus Osana yhteiskunnallista palvelutehtävää yliopisto huolehtii siitä, että tuotettu tutkimustieto sekä teknologiset, kulttuuriset ja sosiaaliset innovaatiot saatetaan yhteiskunnan hyödynnettäviksi. Tutkimustuloksien hyödyntämisessä tiedeyhteisön käytössä on tehokkaat innovaatiotoiminnan tukipalvelut ja laadukas välittäjäorganisaatioiden verkosto. 8. Mittarit ja arviointi Strategian toteutumista mitataan erityisesti tutkimuksen laadun, kansainvälisen vaikuttavuuden ja verkottumisen näkökulmasta. Mittareilla seurataan kehitystrendejä ja prosentuaalisia muutoksia. Lähtötasona on vuosi Kehitystä seurataan sekä yliopistotasolla että tieteenalakohtaisesti. Tärkeimmät mittarit ovat 1) Suomen Akatemian, ERC:n, pohjoismaisen ministerineuvoston ja vastaavien nimeämät huippuyksiköt ja akatemiaprofessuurit, 2) tieteellisten artikkeleiden ja muiden tieteellisten julkaisujen kokonaismäärän kehitys, 3) kansainvälisten tieteellisten julkaisujen määrän kehitys (Lähde: ISI Web of Science),

21 4) laadulla kilpailtu, erityisesti Suomen Akatemian, Tekesin, EU:n ja muu kansainvälinen tutkimusrahoitus, 5) koordinoidut EU:n rahoittamat tutkimushankkeet, 6) kansainvälisen haun kautta rekrytoidut ulkomaiset professorit ja tutkijat, 7) tieteiden rajapinnoilla syntyneet innovaatiot ja/tai yhteisjulkaisut, 8) tieteellisissä konferensseissa pidetyt kutsutut esitelmät, 9) järjestetyt tieteelliset konferenssit, 10) sektoritutkimuslaitosten kanssa perustetut yhteisvirat tai muut yhteiset resurssit, 11) kansainväliset tutkimusyhteistyöhön ja tutkijakoulutukseen fokusoidut yhteistyösopimukset. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain TTS-kierroksen yhteydessä käyttäen tässä strategiassa esitettyjä mittareita, joista rakentuu tiedebarometri. Tutkimuksen laatu kansainvälisessä kontekstissa arvioidaan toteuttamalla vuonna 2010 vertaisarviointiin perustuva tutkimuksen kokonaisarviointi. 8. TOHTORIKOULUTUS Yliopiston kokonaisstrategiassa on tohtorikoulutukselle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopistossa annetaan niin laadukasta tutkimukseen pohjautuvaa tieteellistä jatko- ja tutkijankoulutusta, että tohtorintutkinnon suorittaneilla on valmius edistää maan tieteellistä tasoa, ja että he sijoittuvat hyvin yliopistojen virkoihin ja yliopistojen ulkopuolisiin tehtäviin. Merkittävällä osalla tutkinnon suorittaneista on annettavaa myös kansainväliselle tiedeyhteisölle. 2) Yliopisto toteuttaa yhteistyössä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja muiden instituutioiden kanssa uudenlaisia monitieteisiä koulutusohjelmia ja - ratkaisuja, erilaisia oppimis- ja opetusympäristöjä sekä inhimillistä, käyttäjälähtöistä teknologiaa hyödyntäen. Yliopiston kokonaisstrategiassa määritellyt kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviin tohtorikoulutuksen tavoitteisiin: Tavoite 1. VUOSILLE ASETETUT TOHTORINTUTKINTOTAVOITTEET SAAVUTETAAN. Tohtorintutkintojen määrää kasvatetaan siten, että vuosina suoritetaan keskimäärin 129 tohtorintutkintoa vuodessa. Lukumäärällisen tavoitteen lisäksi huolehditaan tutkintojen laadullisesti korkean tason ylläpitämisestä. 21

22 Tavoite 2. TOHTORINTUTKINTOJEN SUORITTAMISIKÄÄ ALENNETAAN JA SUORITTAMISAIKOJA LYHENNETÄÄN. Alennetaan tohtorintutkinnon suorittamisikää pysyvästi siten, että väittelijöiden keski-ikä (mediaani) laskee 32 vuoteen 2009 mennessä. Lyhennetään tohtorintutkintojen suorittamisaikoja nykyisestä. Tavoitteena on, että tutkinto suoritetaan päätoimisesti opiskellen neljässä vuodessa. Jatko-opiskelijoiden passiivirekisteri on tarkoitus ottaa käyttöön syyslukukaudesta 2007 alkaen. Tavoite 3. LAADUKKAALLA TOHTORIKOULUTUKSELLA TUOTETAAN TUTKIMUKSEN AMMATTI- LAISIA YHTEISKUNNAN TARPEISIIN. Tohtorikoulutuksessa siirrytään strukturoituun järjestelmään luomalla yliopistoon tiedekunta- tai tieteenalakohtaisia tohtorikoulutusohjelmia, joissa tohtorikoulutus pääsääntöisesti tapahtuu. Jyväskylän yliopisto kantaa valtakunnallista vastuuta tohtoreiden kouluttamisesta erityisesti seuraavilla koulutusaloilla: liikuntatieteet (ainoa kouluttaja), psykologia (1.), luonnontieteet (2.), humanistiset tieteet (2.), kasvatustieteet (2.) ja kauppatieteet (3.). Tohtorikoulutuksen laatujärjestelmään kuuluvat seuraavat elementit: 1) Tohtorikoulutettavien valinnassa noudatetaan hallituksen hyväksymiä yleisiä valintaperusteita. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, että koulutettavat valitaan laitosten tutkimusstrategiassa määritellyille painopistealueille ja että valituille tohtorikoulutettaville taataan riittävä ja asiantunteva ohjaus. 2) Tohtorikoulutettavien ohjausta tehostetaan ja siihen suunnataan entistä enemmän voimavaroja. Luodaan ohjaajaverkostoja parhaimpien ohjauskäytäntöjen tunnistamiseksi. Etäohjauksen menetelmiä kehitetään yliopiston ulkopuolella työskentelevien tohtoriopiskelijoiden edellytysten parantamiseksi. 3) Tiedekuntarajat ylittävää koulutusta järjestetään kaikille tohtorikoulutettaville mm. tutkimusetiikassa, tieteen teoriassa sekä kvantitatiivisissa ja kvalitatiivisissa tutkimusmetodeissa. Ihmistieteiden metodikeskus IHME tukee tiedekuntien tohtorikoulutusta. Tuetaan opiskelijoiden integroitumista tutkimusryhmiin ja vahvistetaan opiskelijoiden taitoja tutkimustulostensa tunnetuksi tekemiseen sekä kansainvälisesti että kansallisesti. 4) Tohtoreiden työelämärelevanssia lisätään sisällyttämällä tohtorikoulutusohjelmiin työelämävalmiuksia edistävää koulutusta. Koulutusta toteutetaan yli tiedekuntarajojen etenkin johtamisessa, viestinnässä, projektihallinnassa, immateriaalioikeusasioissa ja akateemisessa yrittäjyydessä. Yritysten osallistumista tohtorikoulutukseen lisätään käyttämällä niissä toimivia asiantuntijoita sekä väitöskirjatyön ohjaajina että kouluttajina. Tohtoreiden sijoittumista työelämään ja koulutuksen työelämärelevanssia seurataan säännöllisesti ja tuloksia hyödynnetään tohtorikoulutusohjelmia kehitettäessä ja tohtoriopiskelijoita valittaessa. 5) Tohtoreiden kansainvälisiä valmiuksia lisätään integroimalla tohtorikoulutettavia kansainvälisiin tutkimusverkostoihin ja solmimalla yhteistyösopimuksia eurooppalaisten tutkijakoulujen kanssa. Eurooppalaisten tutkijakoulusopimusten avulla valmistaudutaan Bologna-prosessin kolmanteen sykliin. Tohtorikoulutettaville luodaan mahdollisuus suorittaa opintoja ulkomaisissa yliopistoissa käyttäen hyväksi kansainvälisiä vaihto-ohjelmia. Järjestetään kansainvälisiä tohtorikoulutusseminaareja, joista yhtenä muotona on kansainvälinen kesäkoulu. Nuoria tutkijoita kannustetaan tieteestä tiedottami- 22

23 seen, kongresseissa esiintymiseen ja julkaisemiseen kansainvälisillä tieteellisillä foorumeilla. 6) Tohtorikoulutuksen rahoitusjärjestelmää kehitetään siten, että tohtorikoulutusohjelmiin valituille, päätoimisesti väitöskirjatyötään tekeville opiskelijoille voidaan taata mahdollisimman pitkäkestoinen rahoitus. Rahoitusjärjestelmään kuuluvat yliopiston omat tohtorikoulutusmäärärahat, valtakunnallinen tutkijakoulurahoitus sekä elinkeinoelämän kanssa kehitettävät rahoitusmallit. Tavoite 4. TOHTORIKOULUTUKSEN JA VÄITÖSKIRJATÖIDEN KANSAINVÄLISTÄ NÄKYVYYTTÄ LISÄTÄÄN. Tohtorikoulutusohjelmiin rekrytoidaan opiskelijoita lisääntyvästi ulkomailta. Tulosneuvotteluissa on jokaiselle tiedekunnalle asetettu ulkomaisten tohtoriopiskelijoiden tavoite, ja yliopiston kokonaistavoitteena on, että vuonna 2009 tutkijakoululaisista on 15 % ulkomaalaisia. Motivoituneiden ja lahjakkaiden tohtoriopiskelijoiden rekrytoimiseksi kansainvälistä markkinointia lisätään ja valintakriteereitä kehitetään. Väitöskirjatöistä pyritään jo tutkimustyön aikana tekemään tieteellisiä artikkeleita kansainvälisiin tiedelehtiin. Tavoitteena on, että myös jokaisesta monografiana julkaistusta väitöskirjasta tehdään vähintään yksi kansainväliselle tiedeyhteisölle suunnattu artikkeli. Tohtorikoulutettavat totutetaan alusta alkaen osallistumaan aktiivisesti myös kansainväliseen kongressitoimintaan. 9. PERUSKOULUTUS Yliopiston kokonaisstrategiassa peruskoulutukselle on asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Opiskelijat saavat korkeatasoiseen tutkimukseen pohjautuvan laadullisesti parhaan mahdollisen opetuksen kautta tiedot ja taidot aktiiviseen, tiedeperustaiseen ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen siten, että he kykenevät vastaamaan työelämän ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. 2) Yliopisto toteuttaa yhteistyössä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja muiden instituutioiden kanssa uudenlaisia monitieteisiä koulutusohjelmia ja -ratkaisuja, joissa hyödynnetään erilaisia oppimis- ja opetusympäristöjä sekä inhimillistä käyttäjälähtöistä teknologiaa. Yliopiston kokonaisstrategiassa määritellyt kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviin peruskoulutuksen tavoitteisiin: Tavoite 1. PERUSKOULUTUKSEN PAINOPISTE SUUNNATAAN KANDIDAATTIKOULUTUKSESTA MAISTERIKOULUTUKSEEN JA YLIOPISTOON SAADAAN UUSIA KOULUTUKSEN LAATUYKSIKÖITÄ. Kandidaatin tutkinto kehitetään kokonaisuudeksi, jonka pohjalta voidaan vaihtoehtoisia opintopolkuja hyväksi käyttäen edetä ylempiin tutkintoihin. Koulutuksen laadun edistämiseksi entistä useampia oppiaineita keskitetään joko maisteri- tai tohtoritasolle, ja pieniä opintosuorituskertymiä saaneiden oppiaineiden asema arvioidaan. Opetuksessa hyödynne- 23

24 tään tieto- ja viestintätekniikkaa, ja yhteisiä oppiaine- ja koulutusalarajat ylittäviä opintoja suunnitellaan kuten yhteiset metodiopinnot. Tiedekunnat suunnittelevat profiilinsa ja vahvuusalueidensa mukaisesti maisteriohjelmia, joita tarjotaan lisääntyvästi kansainvälistymisen haasteet, laajenevat kansainväliset koulutusmarkkinat sekä alueelliset, kansalliset ja aikuiskoulutuksen muuttuvat tarpeet huomioon ottaen. Kandidaattikoulutuksessa voidaan hyödyntää soveltuvin osin avoimen yliopistoopetuksen ja ammattikorkeakouluopintojen tuomia mahdollisuuksia. Valituille oppiaineille laaditaan oppiainekohtaisia väyläratkaisuja, joilla edistetään väylätavoitteiden saavuttamisen lisäksi yliopiston profiloitumistavoitteita ja aikuisten tutkintotavoitteista koulutusta. Koulutuksen laatua edistetään aktiivisesti siten, että yliopistoon saadaan suunnittelukaudella vähintään neljä opetusministeriön nimeämää korkealaatuisen koulutuksen yksikköä. Tavoite 2. OPISKELIJAVALINTOJA KEHITETÄÄN TUTKIMUSPOHJAISESTI, OPINTOJEN ALOITTA- MISIKÄÄ VARHENNETAAN JA VARAUDUTAAN VALTAKUNNALLISEEN YHTEISHAKUUN. Tavoitteena on, että yliopistoon hakeutuu maan parhaita opiskelijoita ja että yliopisto säilyttää asemansa suosituimpien yliopistojen joukossa. Opiskelijavalintojen kehittäminen perustuu valintatutkimuksiin, joiden tekemisessä yliopistolla on pitkä perinne. Seurannan kohteina ovat täydentävien opintojen tarve, aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä rekrytointikäytäntöjen toimivuus ja vaikuttavuus opiskelijoiden opintomenestykseen ja työhön sijoittumiseen. Valintoja kehitetään ja opintoihin sijoittumista nopeutetaan valintayksiköiden määrää vähentämällä, valintamenettelyjä keventämällä, valintaa ja koulutusta koskevaa tiedotusta parantamalla ja valintayhteistyötä kehittämällä. Opintojen varhaista aloittamista tuetaan. Tavoitteena on, että vuonna 2009 vähintään 50 % uusista opiskelijoista on samana vuonna tai edellisenä syksynä toisen asteen koulutukseen päättäneitä. Tiedekunnat ja ainelaitokset kehittävät rekrytointikäytäntöjään erityisesti maisterivaiheen opintoihin pyrkiville, ulkomaisista yliopistoista saapuville ja ammattikorkeakoulusta valmistuneille henkilöille. Avoimen yliopiston väylän kautta valittaville opiskelijoille on määritelty tiedekunta- ja koutusalakohtaiset tavoitteet. Valtakunnalliseen yhteishakuun valmistautumisen ja valintayhteistyön edistämiseksi tiedekunnat yhtenäistävät valintapisteytyksiä, siirtyvät aineryhmäkohtaisiin kokeisiin, karsivat hakukohteita, lisäävät soveltavia kokeita sekä tiivistävät koulutusalakohtaista valintayhteistyötä. Tavoite 3. OPINTOJEN LÄPÄISYÄ TEHOSTETAAN JA TUTKINTOJEN SUORITTAMISAIKOJA LYHENNETÄÄN. Opetuksen laatua kehitetään siten, että yliopisto-opintojen läpäisy paranee eli opiskeluajat lyhenevät ja keskeyttäminen vähenee. Tavoitteena on, että 75 % opiskelijoista suorittaa kandidaatintutkinnon 3 vuodessa (netto-opiskeluaika) ja maisterintutkinnon 2 vuodessa (lukuun ottamatta psykologian koulutusalaa, jossa kandidaatin- ja maisterintutkinnon kokonaissuorittamisaika on 5,5 vuotta). Tavoitteeseen pääsemiseksi opinto-ohjauksen, henkilökohtaisten opintosuunnitelmien ja sujuvien opintojärjestelyjen merkitys korostuu. Yliopistoon perustettu ohjausalan osaamiskeskus ja vuoden 2006 lopussa päivitetty opinto-ohjauksen kokonaissuunnitelma tukevat ohjaustoiminnan kehittämistä. Korppi-opintotietojärjestelmän avulla opiskelijat laativat sähköiset opintosuunnitelmat. Opintojen etenemistä arvioidaan säännöllisesti ajan- 24

25 tasaisia tilastoaineistoja hyödyntäen. Osana ohjauksen tehostamista sekä opintoaikojen lyhentämistä yliopisto siirtää opiskelijoiden passiivirekisteriin ne opiskelijat, joiden viimeisestä yliopistoon ilmoittautumisesta on kulunut yli kolme lukuvuotta. Mikäli varsinainen opiskelija haluaa takaisin aktiivirekisteriin, on hänen ennen rekisteröintiä hyväksytettävä tiedekunnassaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Opetusohjelmat suunnitellaan laitosten sisällä ja kesken siten, että ajallinen ja sisällöllinen päällekkäisyys minimoidaan. Valinnaisuutta opiskelusisältöjen, opiskelutapojen ja opintojen suorittamismahdollisuuksien suhteen lisätään. Yliopisto tehostaa lukuvuoden käyttöä uudella tavalla jaksotetulla lukuvuosijärjestelmällä. Yliopistossa kehitetään malli pysyväksi opetuksen arviointi- ja tukijärjestelmäksi tuottamaan tietoa pedagogisen koulutuksen ja tukitoimien tarpeen muutoksista. Opetuksen laadun kehittämisprosessit ovat osa yliopiston kaikki toiminnot kattavaa laadunvarmistustyötä. Yliopisto osallistuu valtakunnalliseen Propeda-hankkeeseen. Tavoite 4. KOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUTTA TEHOSTETAAN. Tavoitteena on, että Jyväskylän yliopistosta valmistuneet sijoittuvat aiempaa nuorempina hyvin koulutustansa vastaaviin tehtäviin ja pystyvät menestyksekkäästi toimimaan monikulttuurisessa ympäristössä kotimaisilla ja kansainvälisillä työmarkkinoilla. Tavoitteeseen pääsemiseksi opinto- ja uraohjausjärjestelmää kehitetään, opintojen työelämärelevanssia parannetaan ja alumnitoiminta organisoidaan uudelleen. Henkilökohtaisia opintosuunnitelmia laadittaessa otetaan huomioon työelämään sijoittuminen ja kansainvälisen kompetenssin kehittyminen. Yliopisto seuraa aktiivisesti valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille ja pitää yhteyttä alumneihin palautteen saamiseksi koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden kehittämistä varten. Opiskelusta muodostetaan elinikäisen oppimisen strategian mukaisesti jatkumo, joka toimii myös työelämään siirtymisen jälkeen. Yhteistyöverkkoja kehitetään siten, että tutkinnon suorittaneet aika ajoin palaavat täydentämään opintojaan yliopistossa ja/tai suorittavat jatkotutkintoja. Tavoitteena on, että kaikki tutkinnon suorittaneet ovat vuoden kuluttua joko työssä tai jatkavat opintojaan. Yliopisto kehittää uusia, luovia ratkaisuja yrittäjyysopintojen lisäämiseksi sekä perus- että tohtoritutkintojensa sisällä. Mahdollisuuksia liiketoimintaosaamisen opiskeluun tullaan tarjoamaan kaikille yliopiston opiskelijoille, sillä liiketoimintaosaaminen on oleellinen osa yrittäjyyttä riippumatta siitä, mistä substanssista käsin yrittäjyyttä lähestytään. Myös arviointiosaamisen koulutusta tullaan suunnittelukaudella kehittämään ja tarjoamaan hyödyntämällä Jyväskylän yliopistoon muodostunutta merkittävää arviointiosaamisen keskittymää. Tavoite 5. VUOSILLE ASETETUT PERUSTUTKINTOMÄÄRÄT SAAVUTETAAN. Maisterintutkintoja suoritetaan vuosittain keskimäärin tutkintoa, joista 290 aineenopettajakoulutuksessa. Tavoite 6. PERUSTUTKINTOKOULUTUSTA KANSAINVÄLISTETÄÄN. Tavoitteena on, että kaikilla aloilla sijoitetaan ulkomainen opiskelu- tai työharjoittelujakso tai kansainvälisiä valmiuksia sisältävät opinnot henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ulkomaisista yhteistyöyliopistoista valikoidaan opiskelijavaihdon kannalta parhaiksi osoittautuneet ja niiden kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistetään mm. säännöllisten opettajavie- 25

26 railujen avulla. Opiskelijoille, jotka eivät lähde vaihtoon, suunnitellaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman osana kotiyliopistossa tapahtuvat kansainvälistymisopinnot. Ulkomailla suoritettujen opintojen korvaavuuskäytäntöjä selkeytetään edelleen. Yliopisto nostaa ulkomailla opiskelevien osuutta tasaisesti vuosittain niin, että vuoden 2009 loppuun mennessä 480 perustutkinto-opiskelijaa vuosittain suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla. Kansainvälisen opiskelijavaihdon määrällinen ja etenkin laadullinen kehittäminen edellyttävät suunnitelmallista opettajavaihtoa. Vuoteen 2009 mennessä yliopiston opettajat tekevät vähintään 90 Erasmus -opetusvierailua vuodessa, ja Euroopan ulkopuolisiin vaihtoyliopistoihin tehdään 40 opetusvierailua vuosittain. Opettajavaihdossa pyritään vastavuoroisuuteen. Erityistä huomiota kiinnitetään vierailevien opettajien antaman opetuksen integroimiseen isäntälaitoksen opetukseen sekä mahdollisimman laajaan hyödyntämiseen yliopistossa. Englanninkielistä opetusta lisätään ja kehitetään käynnistämällä uusia englanninkielisiä laadunvarmistuksen läpäisseitä maisteriohjelmia yliopiston vahvuusalueilla sekä lisäämällä kansainvälistä kesä- ja talvikoulutoimintaa yhteistyössä partneriyliopistojen kanssa. Englanninkielistä opetusta lisättäessä huolehditaan siitä, että opetussisällöt ovat relevantteja sekä ulkomaisille että kotimaisille opiskelijoille. Jo vakiintuneiden vieraskielisten ohjelmien laadusta ja uudistamisesta huolehditaan. Vieraskielistä opetusta tarjotaan riittävästi myös alemmissa tutkinnoissa kansainvälisen opiskelijavaihdon kehittymiseksi ja laajentumiseksi. Yliopisto kehittää ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden aktiivista rekrytointia englanninkielisiin maisteriohjelmiin ja tehostaa valintaprosessia. Kaikille ulkomaisille tutkintoopiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opinto-ohjelma, jonka toteutumista seurataan. Ulkomaisten opiskelijoiden integroitumista yliopistoyhteisöön edistetään. Kaikille tarjotaan opetusta suomen kielessä ja kulttuurissa. Laitoksia kannustetaan hyödyntämään opetuksessa ja muussa toiminnassa ulkomaisten opiskelijoiden ja opettajien muodostama monikulttuurinen resurssi. Tavoitteena on kasvattaa ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää vuosittain siten, että vuoteen 2009 mennessä heitä on 400. Tavoite 7. AINEENOPETTAJANKOULUTUS ORGANISOIDAAN UUDELLEEN. Tavoitteena on kehittää yliopiston aineenopettajankoulutuksen laatua ja tuottavuutta ottaen huomioon opintojen tarjonta, opintojen sujuvuus, yliopiston sisäinen yhteistoiminta, opettajavarannon järkevä kehittäminen ja uusien opettajankoulutusmallien luominen. Aineenopettajankoulutuksen koordinointivastuu on keskitetty opetusneuvostolle, mikä mahdollistaa tehokkaan ainetiedekuntien, kasvatustieteiden tiedekunnan ja normaalikoulun välisen kolmikantayhteistyön. Pedagogisten opintojen tarjonta suhteutetaan opintojen kysyntään, ainekohtaiseen koulutustarpeeseen sekä opetusta ja ohjausta antavien yksiköiden voimavaroihin. Pedagogisten opintojen opetussuunnitelmat ja -ohjelmat laaditaan kolmikantayhteistyönä siten, että koulutuksen korkea laatu varmistuu ja opinnot voidaan ongelmitta lomittaa substanssiopintoihin. Yhteistoiminnan avulla jatketaan uusien innovatiivisten opettajankoulutusmallien kehittämistä vastaamaan koulu- ja koulutuskentän muuttuviin tarpeisiin. Tavoite 8. OHJAUSTOIMINTAA TEHOSTETAAN. Tavoitteena on ohjaustoimintaa tehostamalla ja ohjausalan osaamista uudelleen organisoimalla edistää yliopiston tuottavuutta ja parantaa yliopiston edellytyksiä ohjausosaamisen 26

27 joustavaan käyttöön ohjausalan alueellisissa, valtakunnallisissa sekä kansainvälisissä kehittämishankkeissa. Toiminnan kehittämiseksi yliopistoon on perustettu ohjausalan osaamiskeskus, joka profiloi yliopistoa kansallisena ja kansainvälisenä elinaikaisen ohjauksen asiantuntijaorganisaationa Euroopan unionin koulutus- ja työllisyysstrategioiden mukaisesti. Keskus kehittää ohjausalan kansallista perus-, täydennys- ja jatkokoulutusta, tuottaa tietoa kansallisten kattavien elinaikaisten ohjauspalvelujen järjestämisen tueksi ja osallistuu kansainvälisiin koulutus- ja kehittämishankkeisiin. Lisäksi keskus toimii Suomen edustajana alan kansainvälisessä tutkimusverkostossa (ICCDPP). 10. AIKUISKOULUTUS JA ELINIKÄINEN OPPIMINEN Jyväskylän yliopistolla on pitkät perinteet elinikäisen oppimisen periaatteen toteuttajana koulutustoiminnassaan. Yliopisto-opiskelun elämän kaikissa vaiheissa mahdollistaa perusja jatkotutkintokoulutuksen rinnalla toimiva yksilöllistä koulutuskäyttäytymistä tukeva aikuiskoulutus. Yliopiston aikuiskoulutusyksiköt ovat merkittäviä valtakunnallisia koulutuksen kehittäjiä ja toteuttajia, ja niiden ansiosta yliopiston aikuiskoulutustoiminnan suhteellinen osuus on maassamme hyvin huomattava. Yliopiston kokonaisstrategiassa on aikuiskoulutukselle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopisto toimii elämän eri osa-alueet, koulutuksellisen tasa-arvon ja koulutusmarkkinoiden kansainvälistymisen huomioon ottavana elinikäisen oppimisen periaatteiden tiennäyttäjänä. 2) Yliopisto toteuttaa yhteistyössä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja muiden instituutioiden kanssa uudenlaisia monitieteisiä koulutusohjelmia ja -ratkaisuja, joissa hyödynnetään erilaisia oppimis- ja opetusympäristöjä sekä inhimillistä, käyttäjälähtöistä teknologiaa. Yliopisto uudisti aikuiskoulutusstrategiansa elinikäisen oppimisen strategiaksi. Strategia hyväksyttiin yliopiston hallituksessa , ja siinä yliopisto tarkensi kokonaisstrategian kehittämistavoitteensa ja määritteli toimenpiteet strategiatavoitteiden saavuttamiseksi. Jyväskylän yliopistossa elinikäinen oppiminen kuuluu koko organisaation perustehtäviin, ja se on muodostumassa osaksi yliopiston yhteiskunnallista palvelutehtävää. Elinikäiseen oppimiseen sisältyy tutkintokoulutuksen, avoimen yliopisto-opetuksen ja täydennyskoulutuksen kokonaisuus, joka enenevästi näyttäytyy työuran läpäisevänä täydennys- ja lisäkoulutuksena sekä työelämän kanssa yhteistyössä toteutettavana tutkimukseen ja kehittämiseen sisältyvänä koulutustoimintana. Elinikäisen oppimisen laaja-alaiset mahdollisuudet perustuvat yliopiston edustamien tieteenalojen korkeatasoiseen tutkimukseen sekä siitä kumpuavaan korkeimpaan opetukseen ja täydennyskoulutukseen. Elinikäisen oppimisen edellytykset rakennetaan yliopiston toimijoiden kanssa soveltamalla yhteistyömalleja, jotka hyödyntävät Jyväskylän yliopiston ja sen verkostojen osaamista ja resursseja. Eri toimijat osallistuvat yhteistyöhön omien vahvuuksiensa ja erityislaatunsa mukaisesti. Elinikäisen oppimisen edistäminen Jyväskylän yliopistossa merkitsee sellaisten pedagogisesti laadukkaiden, joustavien ja monimuotoisten oppimisedellytysten ja opiskeluväylien tarjoamista, jotka mahdollistavat erilaisen lähtötason omaavien sekä erilaisissa elämäntilanteissa ja työuran vaiheissa olevien opiskelijoiden esteettömän pääsyn tiede- ja tut- 27

28 kimusperustaiseen akateemiseen koulutukseen. Jyväskylän yliopisto toimii määrittelemänsä kokonaisstrategian mukaisesti elämän eri osa-alueet, koulutuksellisen tasa-arvon ja koulutusmarkkinoiden kansainvälistymisen huomioon ottavana elinikäisen oppimisen tiennäyttäjänä. Yliopisto edistää yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan asettamalla elinikäisen oppimisen toteuttamiseksi seuraavat strategiatavoitteet: Tavoite 1. YLIOPISTO VARMISTAA ELINIKÄISEN OPPIMISEN OPETUSTARJONNASSAAN KOULU- TUKSEN KORKEAN, TIEDEPERUSTAISEN LAADUN, KEHITTÄÄ ELINIKÄISEN OPPIMISEN PEDAGOGIIKKAA SEKÄ LAADUKKAITA AIKUISTEN TARPEET HUOMIOON OTTAVIA OP- PIMISYMPÄRISTÖJÄ JA SITEN SÄILYTTÄÄ ASEMANSA TAVOITELTUNA JA TOIMINNAL- TAAN MAAN LAAJIMPANA AIKUISKOULUTTAJANA. Yliopiston elinikäisen oppimisen koulutustarjonta suunnataan yliopiston profiilin ja painoalojen mukaisesti. Opetuksen tiedeperustaisuutta vahvistetaan lisäämällä ainelaitosten ja elinikäisen oppimisen opetuksen tuottajien yhteistyötä sekä kehittämällä innovatiivisia yhteistyön malleja koulutustoimijoiden välillä. Elinikäistä oppimista edistävää pedagogiikkaa kehitetään lähtökohtana opetuksen tiedeperustaisuus. Kehittämisen periaatteina ovat vuorovaikutteisuus ja yhteisöllisyys, teoreettisen ja käytännöllisen tietämyksen integrointi, oppijan sosiokulttuurisen kontekstin huomioon ottaminen sekä opiskelijoiden ammatillisten, persoonallisten ja sosiaalisten identiteettien vahvistaminen. Elinikäisen oppimisen koulutusprosessit ja laadun varmistus määritellään osana yliopiston kokonaislaatujärjestelmää. Elinikäisen oppimisen koulutustoimijat edistävät oman henkilöstönsä mahdollisuuksia ammatillisen ja tieteellisen pätevyyden ylläpitämiseen ja jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Yliopiston henkilökunnan pedagogisesta pätevyydestä huolehditaan hyödyntämällä yliopistopedagogisten perusopintojen ja aikuiskouluttajan pedagogisten opintojen lisäksi yliopisto-opetuksen kehittämiseen liittyviä koulutuksia. Aikuisille soveltuvia joustavia opiskelumahdollisuuksia kehitetään hyödyntämällä erityisesti Jyväskylän yliopiston osaamista tieto- ja viestintäteknologiassa ja sen opetuskäytössä. Verkko- ja muu etäopetus sekä digitaaliset oppimisvälineet edistävät opetuksen saavutettavuutta. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä ja työnjakoa kehitetään siten, että niiden antama aikuiskoulutus on toisiaan täydentävää. Tavoite 2. YLIOPISTO KEHITTÄÄ INNOVATIIVISIA KOULUTUSVÄYLIÄ SITEN, ETTÄ SE VAHVISTAA KANSALLISEN TIENNÄYTTÄJÄN ASEMAANSA ELINIKÄISEN OPPIMISEN MAHDOLLISTA- JANA JA AIKUISKOULUTTAJANA. Tiedekunnat kehittävät kandidaatti- ja maisterintutkinnon sekä jatkotutkintojen jatkumoa elinikäisen oppimisen periaatteita edistäviksi hyödyntäen kaksiportaisen tutkintojärjestelmän mahdollistamaa liikkuvuutta ja erilaisia tutkintoväyliä sekä yliopiston aikuiskoulutusyksiköiden toimintaa. Avoimen yliopiston, Chydenius-instituutin Kokkolan yliopistokeskuksen ja täydennyskoulutuskeskuksen koulutustarjonnasta laaditaan pitkän tähtäimen toteuttamissuunnitelma. Akateemisen täydennyskoulutuksen tarjontaa lisätään. Tarjonta antaa mahdollisuuksia tietojen ajantasaistamiseen ja lisäpätevöitymiseen sekä täydentää Bologna-prosessissa ydinainekseen tiivistettyjä tutkintoja. Aikuiskoulutuksen kansainvälistymistä tuetaan ja tuotteistetaan vahvuusalueilla kysynnän ja koulutustarpeiden mukaisesti. Koulutuksen tuotteistamisen toimintakäytänteitä ja yhteistyömuotoja yhtenäistetään yliopiston omana toimintana ja osallistutaan Keski- Suomen koulutusklusterin toteuttamiseen. 28

29 Opinto-ohjausta vahvistetaan Jyväskylän yliopiston opinto-ohjauksen koordinaatioryhmän suositusten mukaisesti opiskelijakeskeisen kokonaisvaltaisen mallin ja opintopolkumallin pohjalta. Elinikäisen oppimisen edistämiseksi koulutustoimijat parantavat aikuisten koulutustarpeiden tunnistamista ja vahvistavat ohjauksen jatkumoa elinikäistä ohjausta tukevaksi (aikuiskoulutusportaali). Elinikäistä uraohjausta vahvistetaan kattamaan myös työuran aikainen ja tutkinnon jälkeinen kouluttautuminen, joka kytketään kehittyvään alumnitoimintaan ja työvoimahallinnon ohjaustoimintaan. Yliopisto vahvistaa menettelytapaohjeet aiemman osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Tiedekunnat hyödyntävät suunnitelmallisesti avointa yliopisto-opetusta opiskelijarekrytoinnissa, ja osa avoimen yliopiston opintoja suorittaneista rekrytoidaan avoimen väylän kautta väylätavoitteiden mukaisesti. Tiedekuntakohtaisesti määritellään, miten ammattikorkeakoulututkinnoista edetään maisterin tutkintoon ja avoimen yliopiston opinnoista kandidaatin tai maisterin tutkintoon ottaen huomioon yliopiston hallituksen opiskelijoiden yleisiä valintaperusteita koskevat päätökset. Tavoite 3. YLIOPISTO VARMISTAA ELINIKÄISEN OPPIMISEN STRATEGIAN TOTEUTTAMISEN TOI- MINNALLISET EDELLYTYKSET. Yliopiston opetusneuvoston tehtäviin kuuluu nykyisen aikuiskoulutuksen neuvottelukunnan tehtävät. Opetusneuvoston elinikäistä oppimista koskevina tehtävinä ovat yliopiston elinikäisen oppimisen strategian toteutumisen seuranta ja arviointi, aikuiskoulutuksen koordinointi, aikuiskoulutuksen laatuyksiköiden saaminen Jyväskylän yliopistoon sekä asiantuntijatuen antaminen elinikäisen oppimisen opetuksen laadun kehittämiseen. Täydennyskoulutuksen pääasiallinen koordinaatio- ja järjestämisvastuu on täydennyskoulutuskeskuksella, joka markkinoi, hallinnoi ja järjestää täydennyskoulutusta yhteistyössä muiden koulutustoimijoiden kanssa. Yliopiston sisäistä yhteistoimintaa ja tiedonkulkua varten tiedekuntiin nimetään täydennyskoulutuksen yhdyshenkilöt, joiden avulla koordinoidaan täydennyskoulutuksen järjestämistä ja maksullisten koulutuspalvelujen tuottamista yhteistyössä eri koulutustoimijoiden kanssa. Yliopisto huolehtii siitä, että täydennyskoulutuksen hinnoitteluperiaatteet eivät johda kilpailutilanteiden vääristymiin. Hanketoiminnan ja täydennyskoulutuksen väliset suhteet selkiytetään. Yliopiston kolmannen tehtävän tuloksellisuuden arviointia ja rahoitusmallia kehitetään valtakunnallisten ratkaisujen mukaisiksi. Elinikäiseen oppimiseen liittyvä koulutus on muodosta riippuen osallistujalle joko maksullista, maksutonta tai tuettua. Toisen maisteritutkinnon sekä erillisten opettajankelpoisuuden tuottavien opintojen maksullisuuteen ja hinnoitteluun liittyvät kysymykset selvitetään. Opetuksen tuottamiseen ja järjestämiseen liittyviä neuvottelu- ja sopimusmenettelyjä kehitetään. Koulutustarjonnan ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä eri koulutustoimijat toimivat koordinoidusti ja yhteistyössä. Markkinointi- ja tiedotusyhteistyötä lisätään yliopiston viestinnän ja aikuiskoulutustoimijoiden kesken. Alueellista elinikäisen oppimisen yhteistyötä edistetään muiden maakunnan koulutustoimijoiden kanssa OECD:n arviointia hyödyntäen ja Keski-Suomen sekä Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen aluestrategioissa esitetyllä tavalla. 29

30 11. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTA- VUUS Yliopiston kokonaisstrategiassa on yhteiskunnalliselle palvelutehtävälle eli ulkoiselle toiminnalle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopistossa tuotettava tieto sekä teknologiset, kulttuuriset ja sosiaaliset innovaatiot välitetään ja saatetaan vuorovaikutteisesti yhteiskunnan käyttöön yliopistollisia arvoja ja etiikkaa kunnioittaen. 2) Ongelmakeskeisesti suuntautunut poikkitieteellinen ja monialainen perus-, jatko- ja aikuiskoulutus vastaa erinomaisesti yhä moninaisempiin työvoimatarpeisiin. 3) Yliopistossa toteutetaan yritysten ja muiden yhteistyöosapuolten tarpeisiin maksullisen palvelutoiminnan periaatteella huomattava määrä sellaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka kasvattavat yliopiston tietovarantoa. 4) Yhteiskunnallista palvelutehtävää toteutetaan siten, että se on taloudellisesti kannattavaa ja vaikutuksiltaan laaja-alaista. Kokonaisstrategian tavoitteiden mukaisesti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ja tutkimustulosten hyödyntämisen ja tiedonsiirron kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraavasti: Tavoite 1. TUTKIMUS- JA INNOVAATIOTOIMINTAA KEHITETÄÄN. Yliopiston innovaatiopolitiikan tavoitteena on saattaa sosiaaliset ja teknologiset innovaatiot yhteiskunnan käyttöön. Erityisesti kehitetään sosiaalisten ja teknisten innovaatioiden yhdistävää rajapintaa. Luodaan aiempaa kiinteämmät yhteydet yliopiston innovaatiotoiminnan sekä osaamiskeskusten, alueellisten kehitysyhtiöiden ja teknologiakeskusten välillä. Innovaatioketjun perustoimintoihin kuuluvat innovaatioiden tunnistaminen, arviointi- ja suojaustoimenpiteet. Innovaatiotoimintaa ohjaavana asiakirjana toimii hallituksen hyväksymä Jyväskylän yliopiston innovaatiopolitiikka, jota on täydennetty keksintöohjesäännöllä. Jyväskylän yliopiston innovaatiotoiminta on osoittautunut tuloksekkaaksi. Henkilöstön aktiivisuus tutkimustulostensa kaupallisen potentiaalin tunnistamisessa on lisääntynyt, mikä ilmenee keksintöehdotusten määrän tasaisena kasvuna. Vuosina on vastaanotettu yli 200 yliopiston henkilöstön keksintöehdotusta. Ehdotuksista yli puolet on tullut matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta, kolmannes informaatioteknologian tiedekunnasta, vajaa 10 % liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta ja loput noin 10 % muista tiedekunnista ja erillislaitoksista. Uusia yliopistolähtöisiä yrityksiä on perustettu kaikkiaan 21, joista 11 yliopiston innovaatiotukipalvelujen kautta. Lisäksi keksintöjä hyödyntävät tutkimussopimusten nojalla yhteistyöyritykset. Vahvuutena innovaatiotoiminnassa on myös, että yliopisto on pystynyt laajentamaan yhteistyöverkostoaan keksintöjen kaupallistamisessa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit kaupallistamis- ja jatkokehitystoimissa ovat Suomessa Technopolis Ventures JSP Oy, Keksintösäätiö ja Licentia Oy. Vuonna 2003 verkosto laajentui, kun Jyväskylän yliopisto solmi yhteistyösopimuksen yhdysvaltalaisen teknologian kaupallistamisyrityksen kanssa. 30

31 Suunnittelukauden keskeisiä toimenpiteitä ovat tutkimuslähtöisen yritystoiminnan kehittäminen ja jo olemassa olevan teknologian kaupallistamisverkoston laajentaminen. Yritystoiminnan kehittämisessä panostetaan säännölliseen innovaatio- ja liikeideakoulutukseen, jonka kohderyhmänä ovat erityisesti tutkija- ja muuntokoulutettavat. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet aloittaa ns. esihautomotoiminta. Teknologian kaupallistamisverkostoa laajennetaan siten, että se mahdollisimman hyvin kattaa kaikki tieteenalat. Yliopisto jatkaa aktiivista kehittämistyötä sosiaalisten innovaatioiden tunnistamiseksi ja tuotteistamiseksi sekä alan toimijoiden verkottamiseksi. Tarkoitusta varten perustetun sosiaalisten innovaatioiden foorumin (SIF) toimintaa jatketaan. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus toimii SIF:n kumppanina innovaatioiden levittäjänä ja hyödyntäjänä. Tavoite 2. KOULUTUKSEN TYÖELÄMÄVASTAAVUUTTA LISÄTÄÄN. Tavoitteena on lisätä valmistuvien opiskelijoiden ja työelämän välistä vuorovaikutusta, jotta osaamistarpeet ja opintojen sisällöt kohtaavat toisensa mahdollisimman hyvin. Yhteydet yrityksiin ja yleensä työelämään rakennetaan rekrytoinnin, harjoittelun, opinnäytetöiden ja tutkimuksen kautta. Edesautetaan ulkomaisten opiskelijoiden työharjoittelua yrityksissä. Keskeisinä toimijoita yliopiston sisällä ovat Ohjausalan osaamiskeskus ja oppimiskeskukset. Yliopisto kehittää opetusministeriön tukemana elinkeinoelämää edistävien soveltavien luonnontieteiden ja liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja koulutustarjontaansa. Teknologialiiketoimintaosaamiseen kytkeytyvä hanke toteutetaan informaatioteknologian tiedekunnan, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan ja taloustieteiden tiedekunnan yhteistyönä. Akateemisen yrittäjyyden kehittymistä edistetään lisäämällä yrittäjyysopintoja kaikilla yliopiston aloilla opiskeleville opiskelijoille. Hallituksen hyväksymät yliopiston yrittäjyysstrategia ja periaatteet tutkimuslähtöisen yritystoiminnan edistämisessä suuntaavat yrittäjyyttä edistävän koulutustoiminnan, yliopistolähtöisen yritystoiminnan ja yliopiston oman yritystoiminnan kehittämistä. Arviointiosaamisen koulutusta tullaan suunnittelukaudella kehittämään ja tarjoamaan hyödyntämällä Jyväskylän yliopistoon muodostunutta merkittävää arviointiosaamisen keskittymää. Yliopisto seuraa työmarkkinoiden kehittymistä ja valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille. Sekä kotimaisen että ulkomaisen työharjoittelun järjestämisessä tullaan hyödyntämään yliopiston alumniverkostoa, jolta kerätään myös palautetta koulutuksen työelämävastaavuuden kehittämistä varten. Tavoite 3. YLIOPISTON ROOLIA ALUEELLISENA JA YHTEISKUNNALLISENA VAIKUTTAJANA JA ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄJÄNÄ VAHVISTETAAN. Osana kokonaisuutta, jossa yliopisto harjoittaa kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja antaa laadukasta opetusta, yliopiston roolia yhtenä maan yhteiskunnallisesti aktiivisimmista ja vaikuttavimmista yliopistoista entisestään vahvistetaan ja monipuolistetaan. Tavoitteena on vahvan alueellisen yhteistyöverkon luominen, jossa yliopisto toimii osaltaan innovoivana keskuksena. Alueellista kehittämistehtäväänsä yliopisto toteuttaa parhaiten toimimalla mahdollisimman korkealla kansainvälisellä tasolla. Yliopistossa seurataan systemaattisesti yleistä yhteiskunnallista kehitystä, ylläpidetään hyviä yhteistyösuhteita ministeriöihin, elinkeinoelämään, alueellisiin ja paikallisiin viranomaisiin, koulutus- ja tutkimuslaitoksiin, järjestöihin ja muihin ulkopuolisiin sidosryhmiin. Yhteistoimintaa hoidetaan yliopiston jokaisesta yksiköstä kaikilla tasoilla. Yliopistojen välistä yhteistyötä edistetään erityisesti Kokkolan ja Kajaanin yliopistokeskuksissa. Yliopiston erityisinä alueellisina kehittämiskohteina ovat Keski-Suomi, 31

32 Keski-Pohjanmaa ja Sotkamon alue. Vuoden 2005 lopulla yliopisto hyväksyi Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen aluestrategiat. Keski-Suomen korkeakoulujen aluestrategian suurimpia toimijoita ovat Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Näiden lisäksi myös Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhtenä laitoksena toimivan Ilmasotakoulun toimintoja on valikoidusti strategiassa mukana. Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen alueellisen yhteistyön strategiassa ovat mukana Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Aluestrategia on kytketty Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan koordinaatiostrategioihin. Yliopistokeskuksen toiminta pohjautuu yhteistyösopimuksiin Keski-Pohjanmaan eri tahojen sekä Oulun ja Vaasan yliopistojen kanssa. Kajaanin yliopistokeskuksessa yliopiston vastuualueena ovat liikunta- ja terveystieteet erityisesti liikuntateknologian tutkimus- ja koulutustoiminta. Yliopistokeskusyhteistyö toteutetaan hyvinvointiteknologiaan suuntautuvassa Snowpolis -yhteistyöverkostossa Sotkamon kunnassa. Aluestrategioiden valmistelussa on hyödynnetty OECD:n aluevaikuttavuushankkeen yhteydessä kerättyä tutkimusmateriaalia. Tutkimushankkeen tarkoituksena on kartoittaa korkeakoulutusta tarjoavien oppilaitosten ja alueen muiden toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja luoda uusia toimintamalleja. Yliopiston aluevaikuttavuutta arvioitaessa keskeistä on, että vuorovaikutus tukeutuu yliopiston perustehtäviin, välittäjäorganisaatiot sitoutuvat vahvemmin yliopiston toimintaan ja että yliopiston ja alueen työnjako selkiintyy erityisesti kaupallistamiseen liittyvässä rajankäynnissä. Arvioitavat alueet olivat pääasiassa Euroopasta, ja Jyväskylän alue edustaa OECD-arvioinnissa ainoana Suomea. Yliopisto valmistautuu Agenda rakennerahastokauden jälkeiseen aikaan kehittämällä kansainvälisen projektiosaamisen tasoa ja verkottumista muihin jäsenmaihin. Tätä tarkoitusta varten alueellisten ja paikallisten sidosryhmien kanssa on toteutettu EUrahoitteinen kansainvälisten valmiuksien kehittämishanke vuosina Osana kokonaisuutta jatketaan osallistumista oppimispaikkaverkostohankkeeseen. Sektoritutkimuslaitosten ja yliopiston välistä yhteistyötä vahvistetaan muun muassa perustamalla yliopiston vahvuusalueille sektoritutkimuslaitosten kanssa yhteisiä professuureja. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja yliopiston välistä yhteistyötä lisätään ja systematisoidaan yhteistyöosapuolten kilpailukyvyn lisäämiseksi. Yhteistyön kehittämistä jatketaan Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES:in Jyväskylän alueyksikön kanssa. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kanssa toteutetaan tiivistä yhteistyötä mm. nanotieteiden ja -teknologian sekä virtausdynamiikan aloilla. Yliopisto ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) laajentavat yhteistyötään osana valtakunnallista alueellistamisohjelmaa. Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos on kesästä 2006 lähtien ollut tieteellisessä vastuussa Oulun yliopiston hallinnoiman Pyhäjärven maanalaisen fysiikan tutkimuslaitoksen CUPP:n tutkimustoiminnasta. Jyväskylän yliopistolla on, liittyen sen fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratorion kansalliseen tehtävään alansa tutkimuksen ja opetuksen kehittämisessä, valmius ottaa nykyistä suurempi vastuu CUPP:n toiminnasta, mikäli se on tarpeen rakenteilla olevan EMMA-kokeen toteuttamiseksi. Tavoite 4. TUTKIMUSTULOKSISTA JA TIETEESTÄ TIEDOTTAMISTA TEHOSTETAAN. Yliopiston tutkimustuloksista tiedotetaan oikea-aikaisesti ja vastuullisesti. Suunnittelukaudella huomiota kiinnitetään tiedeviestintään, erityisesti tutkimuksen uutisointiin. Tutkijat ja tutkimusryhmät tiedottavat tutkimuksesta aktiivisesti ja ymmärrettävästi. Ulkoisen toiminnan luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää, että yliopisto näkyy. Viestintä sekä toiminnasta tiedottaminen on yksi keskeisistä kehittämiskohteista. Ulkoisen tiedotuk- 32

33 sen tavoitteellisuutta, suunnitelmallisuutta ja tilanneherkkyyttä lisätään. Luodaan aktiivisesti kontakteja yliopiston sidosryhmiin, rahoittajiin, elinkeinoelämään ja median edustajiin. Lisätään yliopiston näkyvyyttä esittäytymällä erilaisissa yleisötapahtumissa ja messuilla. Yhteistyötä koulujen kanssa vahvistetaan osana aktiivista opiskelijoiden rekrytointipolitiikkaa. Kouluissa oppilaiden kiinnostusta tieteeseen ja tutkimukseen kannustetaan. Aihe on sisällytetty myös normaalikoulun tulostavoitteisiin. 12. TUOTTAVUUS JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN 12.1 TUOTTAVUUSOHJELMA Jyväskylän yliopistossa rakenteellinen kehittäminen on ollut jatkuva järjestelmällinen prosessi, joka on perustunut yliopiston strategiapäätöksiin. Yliopiston kaikkiin toimintaalueisiin kohdistunut rakenteellinen kehittäminen on erittäin merkittävällä tavalla uudistanut yliopiston yksikkö- ja laitosrakenteita, suunnannut suuren osan henkilöstövoimavaroista uudelleen ja vahvistanut yliopiston tutkimus-, t&k- ja aluetoimintaa. Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana yliopisto on lakkauttanut 16 ainelaitosta, lakkauttanut tai uudelleen kohdentanut 537 virkaa sekä suunnannut järjestelyistä vapautuneet voimavarat tutkimustoiminnan ja tohtorikoulutuksen tehostamiseen. Tuloksena on ollut yliopiston tuottavuuden huomattava kasvu. Tämän toiminta- ja taloussuunnitelman mukana toimitetaan opetusministeriölle yliopiston hallituksen hyväksymä yliopiston tuottavuusohjelma , jossa yliopiston rakenteellinen kehittämisen painopisteet ovat sisäisten rakenteiden uudistaminen, sisäisten palvelujen vahvistaminen, synergiaetujen lisääminen, yliopistojen välinen yhteistyö ja alueyhteistyö. Tuottavuusohjelman toteuttaminen on edennyt ripeästi. Syksyn 2006 aikana yliopistossa on jo päätetty muun muassa seuraavista ohjelmaan sisältyvistä rakenteellisen kehittämisen toimenpiteistä: Kasvatustieteiden tiedekunnan kolme laitosta yhdistetään kasvatustieteiden laitokseksi. Toimintaterapian koulutus lakkaa. Johtamisen, laskentatoimen, markkinoinnin ja yrittäjyyden aineopinnot yhdistetään yrityksen taloustieteen aineopintokokonaisuudeksi sivuaineopintoina. Perustettu Keski-Suomen korkeakoulufoorumi vauhdittaa alueellista kehittämistä sekä tiivistää korkeakoulujen ja muiden sidosryhmien välistä yhteistyötä. Teknologialiiketoimintaosaamisen tutkimus- ja koulutustoiminta käynnistettiin. Musiikin tiede-, koulutus- ja taidekeskittymän toiminta käynnistyy vuonna 2007 tavoitteena alalla toimivien yksiköiden tehokas yhteistyö, päällekkäisyyksien poistaminen ja huippututkimuksen jatkumisedellytysten varmistaminen. Tohtorikoulutettavien valintakriteerit uudistettiin. Osaamiskeskittymien ohjelmatyössä on ensimmäiseksi koottu ihmistieteiden metodologinen osaaminen. Uusia koulutusväyliä ammattikorkeakoulun kanssa laaditaan. Englanninkielisten asiointipalveluiden ja verkkoviestinnän edistämiseksi on synnytetty pysyvät rakenteet. Täydennyskoulutuskeskuksen ja ympäristöntutkimuskeskuksen yhtiöittämisselvityksistä on siirrytty liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheeseen. 33

34 Yliopiston tietohallinto on organisoitu uudelleen. Asiakirja- ja tulostushallinta yhdenmukaistetaan. Opetuksen laatutyö on integroitu osaksi yliopiston kokonaislaadunvarmistusjärjestelmää. Koulutuksen kehittämistoiminta organisoidaan uudelleen siten, että ratkaisuun liittyen opiskelijapalvelut, kansainväliset palvelut ja uraohjauspalvelut yhdistetään SISÄISTEN PROSESSIEN KEHITTÄMINEN Yliopiston kokonaisstrategiassa on määritelty sisäisiin prosesseihin liittyvät kehittämistavoitteet seuraavasti: 1) Yliopisto hyödyntää osaamistaan ennakkoluulottomasti uudenlaista tieteenaloja ja tiedekuntarajoja ylittävää yliopistollista toimintaa kehittämällä sekä uudistamalla tutkintorakenteita. Yliopiston toimintamallit ja rakenteet mahdollistavat opiskelijoiden integroitumisen jo perustutkintovaiheessa tutkimusprojekteihin. 2) Hallinnollisia rakenteita ja prosesseja kehitetään joustavasti uusinta käytettävissä olevaa teknologiaa hyödyntäen siten, että ne tukevat johtamista, suunnittelua ja arviointia kaikilla yliopiston tasoilla. 3) Niillä tieteenaloilla, joilla asetettuja tavoitteita ei saavuteta tai tavoitteet ovat erittäin vaikeasti saavutettavissa, tehdään riippuen niiden merkityksestä yliopistolle joko tukiaineita tai niistä luovutaan kokonaan. 4) Yliopiston taloudellinen autonomia on lisääntynyt ja sallii erilaisia organisoitumismalleja ja muotoja. Kokonaisstrategian tavoitteiden mukaisesti sisäisten prosessien kehittämisen tavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviksi tavoitteiksi: Tavoite 1. TUTKIMUS- JA OPETUSTOIMINNAN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ KEHITETÄÄN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN KEINOIN. Yliopiston tuottavuutta parannetaan rakenteiden, toiminnan ja tietotekniikan käyttöä muuttamalla. Rakenteellinen kehittäminen vahvistaa yliopiston kansainvälistä ja kansallista profiloitumista, selkeyttää yliopiston tehtävää, tukee valittuja painoaloja ja vahvuusalueita sekä edistää vahvojen osaamiskeskittymien syntymistä. Samalla pyritään toiminnan kannalta riittävän suurten yksikkökokojen rakentumiseen. Vapautuvat voimavarat kohdennetaan enenevästi tutkimustoiminnan ja tiedekuntien tohtorikoulutuksen tukemiseen sekä uusien innovatiivisten tutkimusympäristöjen luomiseen. Kaksiportaista tutkintorakennetta hyödynnetään rakenteellisessa kehittämisessä. Kandidaattivaiheen koulutusta yhtenäistetään, metodiopetuksen tarjonta uudistetaan ja opettajankoulutukseen kehitetään uusia toimintamalleja. Peruskoulutuksen painopiste kohdennetaan maisterikoulutukseen, ja pieniä opintosuorituskertymiä saaneiden oppiaineiden asema arvioidaan. Maisterivaiheen opinnot kytketään laitosten tutkimusprojekteihin, ja tällä edistetään lahjakkaiden opiskelijoiden rekrytoitumista tohtoriopintoihin. Toiminta, joka perustuu yliopiston tekemiin strategisiin valintoihin ja on oikein mitoitettua, resursoidaan asianmukaisesti. 34

35 Tavoite 2. TULOSOHJAUSJÄRJESTELMÄÄ JA SITÄ TUKEVIA TOIMINTOJA KEHITETÄÄN OSANA LAATUJÄRJESTELMÄTYÖTÄ YLIOPISTON KAIKILLA TASOILLA. Yliopisto jatkaa vuorovaikutteisen ohjausjärjestelmänsä kehittämistä avoimena ja vaikuttavana kokonaisuutena, joka tukeutuu toiminnan jatkuvaan arviointiin. Toiminnan laatu varmistetaan laadunarvioinnin avulla. Suunnittelukaudella yliopistoon luodaan systemaattinen laadunvarmistusjärjestelmä, joka syöttää tietoa ohjausjärjestelmän tarpeisiin. Järjestelmä auditoidaan vuoden 2008 loppuun mennessä. Erityisesti tutkimustoiminnan ja yliopiston ulkoisen vaikuttavuuden alueilla kehitetään tulosohjausmekanismeja ja arviointimenetelmiä. Suoritettu tutkimustoiminnan arviointi mahdollistaa tutkimustulosten ja toimintaedellytysten paremman sisällyttämisen tulosohjausjärjestelmään. Yliopisto kehittää ohjausjärjestelmänsä sähköistä palvelua yhteensopivana opetusministeriön KOTA-tulosohjausportaalin kanssa. Tavoite 3. VERKKOPALVELUJA KEHITETÄÄN YLIOPISTON KAIKILLA TOIMINTA-ALUEILLA. Verkkopalveluja kehitetään siten, että ne sekä teknisellä että sisällöllisellä tasolla tukevat entistä paremmin oppimiseen, opetukseen, tutkimukseen, sähköiseen asiointiin, tiedotukseen ja muihin yliopiston palveluihin liittyvää toimintaa. Koulutuksessa verkkopalvelujen pohjana on virtuaaliyliopistotoiminta, jota kehitetään osana valtakunnallista kokonaisuutta, sekä yliopistossa laadittu KORPPIopintotietojärjestelmä, jonka avulla hallitaan yliopiston kurssikokonaisuus sekä laaditaan kaikille opiskelijoille sähköiset opintosuunnitelmat. Aikuiskoulutuksessa tavoitteena on, että merkittävä osa koulutuksesta annetaan tietoverkoissa, mikä mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman yliopisto-opiskelun lisäten työssäkäyvän aikuisväestön tilaisuuksia koulutukseen osallistumiseen. Kirjasto kehittää verkkopalvelujaan edistääkseen mahdollisimman tehokkaasti yliopiston tutkimus- ja koulutustoimintaa sekä yliopiston kolmatta tehtävää. Kirjasto tarjoaa uusia integroituja palveluja sekä virtuaalikirjaston ja virtuaaliyliopiston kautta jaettavia palveluja. Merkittävää on myös kirjaston itsepalvelutoiminnan kehittyminen. Hallintovirastossa kehitetään hallinnollisten prosessien verkkopalveluja, jolloin pääpaino on sähköisen asioinnin ja viestintäpalvelujen kehittämisen alueilla. Tavoite 4. TIETOPROSESSEJA, TIETOVARANNON HYÖDYNTÄMISTÄ JA TIETOTEKNISIÄ PALVELUJA KEHITETÄÄN. Käyttäjäverkon peruspalveluja yhdenmukaistetaan koko yliopiston tasolla. Kehittämistoimenpiteiden toteutumista arvioidaan tietohallinnon johtoryhmässä sekä vuosittain toimintakertomuksissa ja tulosopimusneuvotteluissa. Tietohallintokeskus vastaa yliopiston tietoverkon ylläpitämisestä, kehittämisestä ja käytön valvonnasta sekä huolehtii tietoturvaan liittyvistä kysymyksistä. Verkon välityslaitteiden kapasiteettia lisätään ja siirtoteiden uusimista jatketaan. Yliopistossa tehtävien päätösten taustaksi tarvittavan tiedon määrä kasvaa kaikilla yliopiston tasoilla. Tarvittava tieto tulee saattaa sellaiseen muotoon, että se on nopeasti ja helposti saatavissa. Tietosisältöjen yhteiskäyttöä varten on käynnissä eri järjestelmien sisältämän varannon yhdistävän tietovaraston luominen, mikä mahdollistaa sekä säännönmukaisen että tarvepohjaisen raportoinnin johtamisen tueksi kaikilla organisaation tasoilla. 35

36 Hallintoviraston vastuualueiden käytössä olevien tiedonhallintajärjestelmien tulee palvella kokonaisuutena tehokkaasti ja taloudellisesti yliopiston päivittäisten rutiinien hoitamista ja antaa hyvä tuki päätöksenteolle, suunnittelulle, ohjaukselle ja arvioinnille. Atk- ja tiedonhallintajärjestelmien kehittämistyössä otetaan huomioon tietoturvaan liittyvät kysymykset. Hallintovirastossa siirrytään sähköiseen asiointiin kaikilla vastuualueilla niin kattavasti kuin mahdollista. Hallinnon tietojärjestelmien uusiutuessa työn tekemisen vaiheet ja prosessit muuttuvat, millä on välitön vaikutus työjärjestelyihin ja yksittäisten henkilöiden työtehtäviin. Tämä asettaa erityisiä haasteita työnkulkujen hallittuun kehittämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen. Tavoite 5. YLIOPISTON TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ JA KILPAILUKYKYÄ VAHVISTETAAN ULKOISEN JA SISÄISEN VIESTINNÄN KEINOIN. Tehokas viestintä tukee yliopiston johtoa ja kaikkia yksiköitä viestinnän koordinoimisessa sekä viestintäkanavien ja yhtenäisen viestintälinjan luomisessa. Verkostoanalyysin pohjalta tehostetaan viestintää ja markkinointia kansallisen ja kansainvälisen tason sidosryhmille, erityisesti päättäjä- ja rahoittajaorganisaatioiden suuntaan. Yliopistoyhteisön kansainvälistyessä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehditaan tarjoamalla keskeisin tieto myös englanniksi. Tutkimusviestintää, opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälistä rekrytointia sekä yleistä markkinointia tehostetaan yliopiston kansainvälisen viestintä- ja markkinointisuunnitelman pohjalta. 13. HENKILÖSTÖ Yliopiston kokonaisstrategiassa on määritelty inhimillisiin voimavaroihin liittyvät kehittämistavoitteet seuraavasti: 1) Jyväskylän yliopisto on tavoiteltu, toimiva ja hyvinvoiva työyhteisö, jossa koetaan tyydytystä työstä ja ylpeyttä yliopistoyhteisön jäsenyydestä. Jokainen Jyväskylän yliopistossa työskentelevä saa kokea olevansa yhteisölleen arvokas. 2) Yliopistossa vallitsee avoin keskustelu- ja neuvottelukulttuuri, jolle ominaista on nopea tiedonkulku sekä henkilöstön mielipiteiden ja asiantuntijuuden arvostaminen. 3) Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimus-, hallinto- ja tukitehtävissä toimivat henkilöt ovat osaavia ja asiantuntevia. 4) Henkilöstölle ominaista on toisten kunnioittaminen, motivoituneisuus ja hyvä työkyky. Kokonaisstrategian tavoitteiden mukaisesti henkilöstön kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviksi tavoitteiksi: 36

37 Tavoite 1. YLIOPISTOYHTEISÖN HYVINVOINTIA JA MAHDOLLISUUKSIA LUOVAAN TYÖHÖN TUETAAN HENKILÖSTÖPOLIITTISIN TOIMENPITEIN. Ihmiset ovat yliopiston arvokkain voimavara. Osaava ja sitoutunut henkilöstö luo edellytykset yliopiston tulokselliselle ja korkealaatuiselle toiminnalle. Yliopiston toiminta rakentuu osaavien asiantuntijoiden, yhteiseen tehtävään sitoutuneiden ryhmien ja koko organisaation yhteistoiminnasta kertyvän lisäarvon varaan. Henkilöstöstrategia tukee yliopiston kokonaisstrategiasta johdettujen tavoitteiden ja tulosten saavuttamista. Se linjaa henkilöstövoimavarojen johtamisen, osaamisen uudistamisen, yhteisöllisyyden sekä työhyvinvoinnin toteuttamista. Henkilöstöstrategia konkretisoituu henkilöstöpoliittisessa ohjelmassa sekä tiedekuntien ja erillislaitosten henkilöstöohjelmissa. Henkilöstöpoliittinen ohjelma täsmentää henkilöstöstrategian tavoitteet ja lähivuosien käytännön toimenpiteet. Henkilöstökoulutus arvioitiin vuonna Koulutuksen sisältö ja rakenne uudistetaan vastaamaan tarkistetun henkilöstöstrategian ja henkilöstöpoliittisen ohjelman tavoitteita ja suuntaviivoja. Asiantuntijaorganisaation johtaminen ja osaamisen uudistaminen ovat henkilöstökoulutusohjelman keskeisiä tavoitteita. Lisäksi henkilöstön kehittämistoiminnalla pyritään ylläpitämään ja tukemaan koko yliopistoyhteisön työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Yliopiston johto arvioi henkilöstöstrategian toteutumista vuosittain henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä. Henkilöstön kehittämistoimikunta seuraa henkilöstöpoliittisen ohjelman toteutumista ja koordinoi henkilöstön kehittämistoimintaa. Tiedekuntien ja erillislaitosten henkilöstöohjelmien onnistumista arvioidaan vuosittain tulosneuvotteluissa. Tavoite 2. HENKILÖSTÖJOHTAMISTA KEHITETÄÄN. Erityisinä haasteina suunnittelukaudella ovat henkilöstöjohtamisen kehittäminen yliopiston kaikilla tasoilla osana johtamisen laadunvarmistustyötä. Management- ja leadershipvalmiuksien parantaminen on keskeinen osa esimieskoulutusta. Kehityskeskusteluja pidetään yhtenä merkittävimmistä henkilöstöjohtamisen menetelmistä. Tavoite 3. HENKILÖSTÖREKRYTOINNISSA TAVOITELLAAN LAAJA-ALAISTA OSAAMISTA JA REKRYTOINTIA KANSAINVÄLISTETÄÄN. Rekrytoitaessa uutta henkilöstöä erityistä huomiota kiinnitetään palkattavien kykyyn ja haluun kehittyä tehtävissään laaja-alaisesti sekä taitoihin toimia yhä kansainvälistyvämmässä työyhteisössä. Professorin virat täytetään pääsääntöisesti kansainvälisellä hakumenettelyllä. Yliopiston kansainvälistymisen syventäminen ja tehostaminen edellyttävät henkilöstöltä monipuolisen kielitaidon lisäksi myös kulttuurisensitiivisyyttä, suvaitsevaisuutta sekä kulttuurienvälisen viestinnän taitoja. Toiminnassa huomioidaan myös yliopiston kielipoliittisen ohjelman periaatteet ja suositukset. Henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa pyritään toimintojen laadulliseen varmistamiseen ja joustavuuden turvaamiseen. Erityisesti tutkimushenkilöstöä vahvistetaan. 37

38 Tavoite 4. YLIOPISTO JATKAA HENKILÖSTÖRAKENTEEN SUUNNITELMALLISTA KEHITTÄMISTÄ JA REAGOI TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIIN MYÖS HENKILÖSTÖPOLIITTISIN TOIMENPITEIN. Yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön virkarakenteen uudistamistyö on käynnistetty osana palkkausuudistuksen toteuttamista. Tehtävänimikkeiden uudistamista jatketaan myös muissa henkilöstöryhmissä. Yliopistojen toimintaympäristö muuttuu. Rakenteita kehitetään, tuottavuutta lisätään ja vapautuvia voimavaroja kohdistetaan tukemaan profiloitumista, painoalojen vahvistamista, uusien kasvualojen kehittämistä ja huippututkimusta. Ikärakenteesta johtuva sukupolvenvaihtuminen ja hallinto- ja tukitoimintojen uudelleen ryhmittely vaikuttavat henkilöstön työtehtäviin ja työjärjestelyihin. Henkilöstökoulutuksen merkitys korostuu osaamisen uudistajana. Suunnittelukaudella erityisesti henkilöstön talousosaamisen kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Palvelukeskuksia ja yhtiöittämisiä koskevissa järjestelyissä yliopisto kantaa työnantajana vastuuta henkilöstöstään ja tukee uuteen työhön sijoittumista. Tarkoituksena on, että muutostilanteissa organisaation toiminta ja henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuus voidaan turvata ottaen huomioon VN:n periaatepäätös valtion henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteissa. Uudet virat perustetaan pysyviin tehtäviin ja varmistettuun rahoitukseen virkamieslain edellyttämin perustein. Tämän lisäksi sovitaan uusien virkojen perustamisesta voimavaroja uudelleen kohdentamalla. Rehtori päättää virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta. Dosenttiopetuksen hyödyntämistä tehostetaan yliopiston opettajakunnan asiantuntemuksen monipuolistamiseksi sekä tutkielmien ohjauksen ja työelämäyhteyksien tehostamiseksi. Myös emeritusprofessoreiden asiantuntemuksen hyödyntämistä erityisesti tutkijakoulutuksessa ja kansainvälistymisessä lisätään. Tavoite 5. UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ HYÖDYNNETÄÄN YLIOPISTON JOHTAMISEN JA HENKILÖSTÖN KEHITTYMISEN TUKENA. Uusi palkkausjärjestelmä on otettu käyttöön vuoden 2006 alusta. Siirtymäkausi kestää asti. Uutta palkkausjärjestelmää hyödynnetään yliopiston tavoitteiden saavuttamisessa sekä yliopiston henkilöstöstrategian toteuttamisessa. Kehittämiskeskustelut liitetään kiinteäksi osaksi palkkausjärjestelmää. Uuden palkkausjärjestelmän tavoitteina ovat keskeisesti oikeudenmukaisuus ja kannustavuus. Palkkausjärjestelmän toimiva käyttöönotto asettaa esimiehille lisää vaatimuksia henkilöstöjohtamisen ja palkkausperusteiden tuntemisessa. 38

39 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON HENKILÖTYÖVUODET (EI SIS. NORMAALIKOULUA) Toimintamenomom. (KOTA) Opettajat Professorit Lehtorit Yliassistentit Assistentit Päätoimiset tuntiopettajat Muu tuntiopetus (lask.lkm.) Tutkijat Tutkijaopiskelijat/tutk.koulutett Muu henkilöstö Opetuksen ja tutk. apuhenkilök Kirjastohenkilökunta Atk-henkilökunta Hallinto- ja toimistohenkilökunta Kiinteistö- ja huoltohenkilökunta Ulkopuolisin varoin Opettajat Muu tuntiopetus (lask. lkm) Tutkijat Tutkijaopiskelijat/tutk.koulutett Muu henkilöstö Kaikki yhteensä TILAT Suunnittelukaudella tilahallinnon tavoitteet ovat seuraavat: Tavoite 1. TILOJA KÄYTETÄÄN TOIMINTAAN NÄHDEN OIKEIN, TEHOKKAASTI JA TALOUDELLISESTI. Tavoitteena on, että yliopiston tilojen käyttö on toimintaansa nähden oikein mitoitettua, tehokasta ja taloudellista. Tavoitteeseen pääsemiseksi tilat on saatettu osaksi yksiköiden kokonaisrahoitusta. Yliopistossa on käytössä sisäinen vuokrausjärjestelmä, jonka mukaisesti kaikki toimintayksiköt maksavat käytössään olevista tiloista hallintoviraston tilapalveluiden määrittelemää rakennus- ja tilatyyppikohtaista vuokraa. Sisäisen vuokran määrittelys- 39

40 sä, budjetoinnissa ja kustannusseurannassa hyödynnetään Optimaze.net-tilahallintajärjestelmää. Vuokrat laskutetaan rakennuskohtaisten budjettien pohjalta kerran kuukaudessa ja täsmäytetään toteutuneiden kustannusten mukaisesti seuraavan vuoden vaihteessa. Saavutetut säästöt ohjautuvat sisäisen vuokrauksen kautta suoraan toimintayksiköiden säästöiksi. Taloudellisten näkökohtien rinnalla tilojen suunnittelussa ja ylläpidossa otetaan huomioon myös terveydelliset, työyhteisölliset ja kulttuurihistorialliset tavoitteet ja vaatimukset. Kestävän kehityksen edistämiseksi toteutetaan energiansäästöohjelmaa. Ohjelman toteuttamista varten yliopiston hallinnassa olevat rakennukset on varustettu rakennuskohtaisesti lämmön, sähkön ja veden kulutuksen mittareilla, kullekin rakennukselle on laadittu tyyppikulutuskäyrät ja tehostettu kulutusseuranta on käynnistetty yhdessä rakennusten omistajien, huoltoyhtiöiden ja muiden palveluntuottajien kanssa. Yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita ohjataan ja neuvotaan energiansäästöön sekä tiedotetaan saavutetuista tuloksista. Tavoite 2. YLIOPISTON TOIMITILATURVALLISUUTTA KEHITETÄÄN. Vuonna 2005 käynnistynyttä yliopiston turvallisuustoiminnan kokonaisvaltaista kehittämistyötä jatketaan. Turvallisuuden osa-alueista kehittämisen kohteita ovat mm. tilojen kulunvalvonta, lukitus ja murtosuojaus sekä palo- ja väestönsuojelu. Työhön liittyvät kehittämistoimet tehdään rakennuskohtaisesti ja yhdessä omistajatahojen kanssa. Tavoite 3. YLIOPISTON TOIMITILASTRATEGIAA TOTEUTETAAN. Tavoitteiden 1 ja 2 mukaiset toimet kuuluvat yliopiston toimitilastrategiatyöhön, joka on valmistunut vuoden 2005 alussa. Työn tavoitteina on ollut luoda kehys yliopiston tilojen hallinnolle ja käytölle vuoteen 2015 saakka. Strategian tarkiste investointiohjelman osalta tehdään vuosittain. Yliopistolla oli vuoden 2006 lopussa käytettävissään kaikkiaan huonealam² tiloja. Budjetoidut tilakustannusmenot vuodelle 2007 ovat yhteensä n. 25,250 miljoonaa euroa. Chydenius-instituutille Kokkolan yliopistokeskukselle on valmistumassa uudet vuokrattavat toimitilat Torkinmäen kampusalueelle. Hankkeen toteuttaa alueen toimijoiden omistama kiinteistöosakeyhtiö. Hankkeen kustannusarvio on n. 7,2 miljoonaa euroa ja arvioitu valmistuminen Uusien tilojen varustamisen kustannukset ovat n euroa. Yliopiston tilastrategiaan sisältyy Ruusupuiston uudisrakennushanke. Sittemmin on kuitenkin avautunut alustavasti mahdollisuus rakentaa tilat parempaan ympäristöön Korkeakoskenlahdelle, mikä selvitetään mahdollisimman nopeasti. Tavoitteena on htm²:n tilat, joiden pääasiallisiksi käyttäjiksi on kaavailtu taloustieteiden tiedekuntaa. Venäjän ja Suomen velkamuuntosopimukseen sisältyvän hiukkaskiihdyttimen edellyttämien fysiikan laitoksen lisätilojen rakentaminen aiheuttaa yliopistolle varustelu- ja kalustamiskustannuksia vuosina Tilojen laajuus ja siitä seuraavat kustannukset ovat vielä selvityksen kohteina. Vanhojen rakennusten saneerauksesta toteutusvuoroon ovat tulossa opetus-, tutkimus- ja museokäytössä ollut Seminarium-rakennus vuosina ja Lozzin keittiö vuonna Muiden hankkeiden osalta päätöksiä ei ole vielä tehty. 40

41 TILAKUSTANNUKSET (1 000 EUROA, ALV 0 %) Tilakustannukset yhteensä Kustannusten muutokset: Uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeet (tilakustannusten lisäys kustannustason nousu ja poistuvien kohteiden vähennykset huomioiden, täsmennetään vuosittain toimitilastrategian tarkisteen yhteydessä) S-rakennuksen peruskorjaus 20 Lozzin keittiön peruskorjaus 0 Chydenius-instituutti Kokkolan yo.kesk Liikunnan pysäköintitaso (ei päätetty) 0 MaE-rakennuksen peruskorjaus (ei päätet.) 30 Tal.-rakennus (ei päätetty) T-rakennuksen peruskorjaus (ei päätetty) 50 P-rakennuksen peruskorjaus (ei päätetty) 30 A-rakennuksen peruskorjaus (ei päätetty) 30 Varustaminen ja kalustaminen Tal. rakennus 500 S-rakennus Muut rakennukset vuosittain Lozzin keittiön peruskorjaus 150 Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistok. 880 MaE-rakennuksen peruskorjaus 200 T-rakennuksen peruskorjaus 200 P-rakennuksen peruskorjaus 200 A-rakennuksen peruskorjaus 300 Kaikki tilakustannukset yhteensä

42 15. TALOUDELLISET VOIMAVARAT Yliopiston kokonaisstrategiassa on taloudellisille voimavaroille asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Perusrahoitus ja ulkopuolinen rahoitus muodostavat kokonaisuuden, joka tukee hallitusti yliopiston perustehtävien toteuttamista. 2) Yliopiston ulkopuolisesta rahoituksesta merkittävä osa on monipuolista laadulla kilpailtua rahoitusta. 3) Sekä perusrahoituksen että ulkopuolisen rahoituksen taloushallinnon järjestelmät ovat kehittyneet. 4) Yliopisto saavuttaa asettamansa tavoitteet kustannustehokkaasti. Ulkoinen toiminta on taloudellisesti kannattavaa. Kokonaisstrategian tavoitteiden mukaisesti suunnittelukauden tavoitteet konkretisoituvat seuraavasti: Tavoite 1. KEHITETÄÄN KOKONAISTALOUDELLISTA TOIMINTATAPAA KUSTANNUSTIETOISUUTTA JATKUVASTI PARANTAMALLA. Yliopistossa otettiin vuoden 2004 alusta käyttöön rahoitusjärjestelmä, joka perustuu kokonaisrahoitukseen. Rahoitusmalli ei rajaudu kapeasti vain toimintamenomäärärahan jakamisen periaatteisiin, vaan käsittelee yliopiston kokonaisrahoitusta. Tämä on ollut yliopiston toiminnallisena tavoitteena. Rahoitusmallissa otetaan huomioon kaikki rahoituslähteet ja niistä maksettavat menot. Uuden rahoitusmallin myötä yliopisto siirtyi myös sisäiseen kiinteistömenojärjestelmään. Yhteisten menojen määrä on pienentynyt huomattavasti, mikä on helpottanut kustannuslaskentaa ja parantanut kustannustietoisuutta. Kokonaisrahoitusmalli ja entistä suurempi voimavarojen kohdistaminen toimintayksiköille on merkinnyt sitä, että näiden päätäntävalta on laajentunut, mutta samalla vastuu terveeseen talouteen pohjautuvasta toiminnasta on kasvanut. Pidemmällä aikavälillä uutta rahoitusmallia pidetään merkittävänä kilpailuetuna. Yliopiston voimavarat ovat kasvaneet myönteisesti hyvän toiminnallisen tuloksen ja merkittävien kehittämishankkeiden myötä. Suomen Akatemian infrastruktuuriohjelma vuonna 2004 oli strategisesti merkittävä erillinen rahoitusjärjestelmä tutkimuslaitekannalle. Erillisrahoitus mahdollisti laitekannan kehittämisen ja tason pitämisen kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla. Yliopisto pitää erittäin tärkeänä, että laitekannan uusiutumisen ja kehittymisen rahoitusta jatketaan. Tavoite 2. KASVATETAAN LAADULLA KILPAILLUN JA ERITYISESTI ULKOMAISEN TUTKIMUSRA- HOITUKSEN MÄÄRÄÄ SEKÄ VARMISTETAAN RIITTÄVÄ BUDJETTIRAHOITUKSEN TASO. Yliopisto suuntaa ulkopuolisen rahoituksen lisäystä erityisesti ulkomaiseen tutkimusrahoitukseen, jolla kompensoidaan osaltaan rakennerahastohankkeiden merkityksen väheneminen. Liiketaloudellisen toiminnan ja muun yritysyhteistyön kautta hankitun rahoituksen määrää tulee myös kasvattaa, vaikkakin tuottavuusohjelman mukaisten toimenpiteiden 42

43 vaikutukset yhdessä rahoituksessa nähtävissä olevien muutosten kanssa saattavat vaikuttaa toimintaan. Ulkopuolisen rahoituksen määrä ja laatu on riippuvainen myös yliopiston omasta toiminnasta johtumattomista asioista, joten ainoastaan ulkopuolisen rahoituksen kasvun varassa yliopistojen pitkäjänteinen kehittäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Yliopistojen budjettirahoituksen taso ja kehitys tuleekin varmistaa ja suunnata se perustutkimuksen vahvistamiseen, kansainvälisen toiminnan kehittämiseen ja infrastruktuurin tason säilyttämiseen ja kehittämiseen. Yliopiston kokonaisbudjetti on noin 147 miljoonaa euroa, josta tulossopimusrahoituksen ulkopuolinen osuus on noin 34 %. Oheisen taulukon laskelma on tehty oletuksella, että rakennerahastorahoitukseen vaikuttava kotipaikkasäännön muuttunut tulkinta ei aiheuta toimintamenoja vähentäviä takaisin perimisiä tai rahoituksen jäämistä saamatta. Yhteenveto yliopiston kustannuskehityksestä TP TA TA TTS TTS TTS TTS Kustannukset Henkilöstömenot 97,0 98,8 105,0 108,2 111,4 113,7 116,1 Kiinteistömenot 21,8 23,5 24,5 25,0 25,5 26,0 26,5 Muut menot 27,0 33,0 33,5 34,2 34,9 36,4 38,2 Yhteensä 145,8 155,3 163,0 167,3 171,7 176,1 180,8 Rahoitus Tulossopimusrahoitus 96,8 99,6 103,4 108,9 113,2 117,8 122,5 Siirtomäärärahat 16,1 19,8 17,5 13,0 11,0 9,0 9,0 Liiketaloudell. toiminta 12,3 12,5 12,9 13,0 13,0 12,5 13,0 Muu ulkoinen rahoitus 38,2 38,5 40,0 40,0 42,5 42,5 43,0 Yhteensä 163,4 170,4 173,8 174,9 179,7 181,8 187,5 16. KEHITTÄMISHANKKEET Yliopiston hanke-esitykset liittyvät tiiviisti strategisesti keskeisiin valtakunnallisiin ohjelmiin ja tukevat yliopiston strategiatyötä sekä painoalojen kehittämistä. Tuottavuusohjelman tavoitteita tukien yliopisto on suunnannut hankkeita erityisesti alueille, jotka vahvistavat rakenteellista kehittämistä, sektoritutkimuslaitosyhteisyötä, kansainvälistymistä, aluetoimintaa, opiskeluprosessien- ja opiskelijavalintojen kehittämistä sekä laadunvarmistusta. Hanke-esitykset ovat toiminta- ja taloussuunnitelman liitteinä. Alueellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus 1) Simulointi ja design -ympäristö eri tieteenalojen tutkimukselle ja yritysyhteistyölle (s. 65) 2) Yrittäjyyskampus (s. 68) 3) Keski-Pohjanmaan korkea-asteen koulutusväylät (s. 71) 4) Yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotantoteknologian kehittäminen mikro-chp (s. 78) 43

44 Kansainvälistyminen 1) Master's Degree Programme in Mobile Technology and Business (s. 81) 2) Liikuntapsykologian monitieteinen englanninkielinen maisteriohjelma Master's Degree Programme in Sport and Exercise Psychology (s. 83) 3) Aasia yhteistyön vahvistaminen (s. 99) 4) Gerontologian monitieteinen pohjoismainen maisteriohjelma (s. 102) 5) Länsi-Balkanin kasvatusalan tohtorikoulu (s. 105) 6) e-business/e-commerce Education and Research Network for Euro-Asian Collaboration (eberea) (s. 108) Kansallinen terveysprojekti 1) Terveystiedon aineenopettajien lisäkoulutus ( ) sekä terveystiedon opettajankoulutuksen kehittämishankkeen ( ) loppuunsaattaminen (s. 134) 2) Sairaalasolubiologian erikoistumiskoulutuksen kehittäminen (s. 137) 3) Psykoterapian monitieteinen tohtorikoulutus (s. 140) Laadunvarmistus 1) Laadun arviointi- ja kehittämisjärjestelmä yliopiston opinto-ohjaukseen (s. 142) Opettajankoulutus 1) Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden laaja-alaisen kelpoisuuden tuottavan koulutuksen kehittäminen (MALUKA) (s. 144) Opiskeluprosessien kehittäminen 1) Kirjallinen valintakoe ja yhteisvalinta (s. 147) Rakenteellinen kehittäminen 1) JY:n, VTTn ja JAMK:n prosessi- ja energiateknologian t&k-yhteistyön kehittäminen (s. 150) 2) Monitieteinen, kansainvälinen Human Technology tutkimusympäristö (s. 153) 3) Suomen sisävesien koulutus- ja yhteistyöverkoston PäijänNetin kehittäminen (s. 157) 4) Arkistonhallinnan maisteriohjelma (s. 161) Yliopistojen yhteishankkeet (ml.verkostot) 1) Sähköinen portfolio aiemman opitun tunnistamisen välineeksi korkeakouluihin (s. 164) Toimitilahanke 1) Torkinmäen kampuksen uudistilojen varustaminen (s. 167) 44

45 ORGANISAATIOKAAVIO 45

46 SUOMEN AKATEMIAN ARVIOIMAT TUTKIMUKSEN HUIPPUYKSIKÖT Suomen Akatemian arvioimia tutkimuksen huippuyksiköitä yliopistossa ovat Mielen historia Geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka Evoluutiotutkimus Oppiminen ja motivaatio Poliittinen ajattelu ja käsitemuutokset Ydin- ja kiihdytinfysiikka Englannin kielen vaihtelu, kontaktit ja muutos Virologia Vuonna 2008 aloittavat: Monitieteinen musiikintutkimus Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimus Analyysi ja dynamiikka KORKEALAATUISEN AIKUISKOULUTUKSEN YLIOPISTO VUOSINA Jyväskylän yliopisto 46

47 VUOSINA KÄYNNISSÄ OLEVAT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN TULOSSOPIMUKSEN MUKAISET KEHITTÄMIS- HANKKEET Alueellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus IC-koulutuksen kehittäminen ( ) Kansalaistoiminnan yliopistollinen opetus ja tutkimus ( ) Ohjausalan tutkimuksen ja koulutuksen kehittäminen ( ) Kansainvälistyminen Developing an International Masters program and PhD program in Educational Leadership ( ) Kansainvälisen kehitystyön maisteriohjelma ( ) Kansallinen terveysprojekti Liikuntalääketieteen koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen (2007) Laadunvarmistus Monialaisten yliopistojen yhteinen laadunkehittämisen jatkohanke ( ) Liiketoimintaosaaminen ja yrittäjyys Yrittäjäksi yliopistosta yrittäjyyskoulutus ( ) Nano-ohjelma Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskus NSC ( ) Opettajienkoulutus Aineenopettajien pätevöittäminen luokanopettajiksiksi ( ) Erityisopettajien lisäkoulutus ( ) Kielten aineenopettajien lisä- ja pätevöittämiskoulutus ( ) Liikunnan aineenopettajakoulutuksen lisäkoulutus ja kelpoisuutta vailla olevien liikunnanopettajien pätevöittämiskoulutus ( ) Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajien muunto- ja pätevöittämiskoulutus ( ) Ohjausalan koulutuksen kehittäminen ( ) Peruskoulun luokan- ja aineenopettajien muuntokoulutus musiikin aineenopettajiksi ( ) Terveystiedon aineenopettajakoulutuksen vakinaistaminen ( ) Valtakunnallinen opettajankoulutuksen laajennusohjelman ( ) liikunnan aineenopettajien lisäkoulutus- ja kelpoisuutta vailla olevien liikunnanopettajien pätevöittämiskoulutushankkeiden loppuunsaattaminen ( ) Viittomakielinen koulutus ( ) Opiskeluprosessien kehittäminen Opiskelijavalintojen ja opiskeluprosessien tukemisen kansallinen kehittämishanke ( ) W5W-2 opiskelijan polku akateemiseksi asiantuntijaksi Jyväskylän yliopistossa ( ) 47

48 Rakenteellinen kehittäminen Rakenneuudistusta edistävän yliopistokoulutuksen toimintamallien kehittäminen avoimen yliopiston ja ainelaitosten yhteistyönä ( ) Toimintaterapiakoulutuksen exit-ohjelma ( ) Tietoyhteiskunta Valtakunnallinen vesialan opetusverkostohanke ( ) Verkko-oppimateriaalin oikeuksien hallinnan, jakelun ja löydettävyyden kehittäminen kansallisessa virtuaaliyliopistotoiminnassa ( ) Varustaminen G- ja S-rakennus (2007) Torkinmäen kampus (2007) Yliopistojen yhteishankkeet (ml. verkostot) Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa ESOK ( ) UniPID kestävän kehityksen ja kehitystyön verkostoprojekti ( ) 48

49 AINELAITOKSET JA OPPIAINEET LUKUVUONNA HUMANISTINEN TDK INFORMAATIOTEKNOL. TDK KASVATUSTIETEIDEN TDK LIIKUNTA- JA TERVEYSTIET. TDK Kielten laitos englannin kieli ruotsin kieli tanskan kieli ja kulttuuri romaaninen filologia latinan kieli espanjan kieli italian kieli antiikin kulttuuri saksan kieli ja kulttuuri suomen kieli estologia suomen kieli ulkomaalaisille suomalainen viittomakieli venäjän kieli ja kulttuuri slovakin kieli soveltava kielitiede Historian ja etnologian laitos Suomen historia yleinen historia taloushistoria Euroopan integraatio etnologia-tieteet Musiikin laitos musiikin kognitiotiede musiikkitiede musiikkikasvatus musiikkiterapia Viestintätieteiden laitos puheviestintä journalistiikka yhteisöviestintä kulttuurienvälinen viestintä Intercultural Studies Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos digitaalinen kulttuuri taidehistoria museologia taidekasvatus nykykulttuurin tutkimus kirjallisuus kirjallisuus, kirjoittaminen hungarologia Tietojenkäsittelytieteiden laitos kognitiotiede tietojärjestelmätiede ohjelmistotekniikka ohjelmistoliiketoiminta digitaalinen media tietojärjestelmät elektroninen liiketoiminta käyttäjäystävällinen tietojenkäsittely tietojenkäsittelytiede ohjelmistotekniikka digitaalinen media käyttäjäystävällinen tietojenkäsittely tietojärjestelmät Tietotekniikan laitos tietotekniikka tietotekniikan aineenop. koulutus ohjelmistotekniikka mobiilijärjestelmät simulointi ja optimointi MATEMAATTIS-LUONNONTIET. TDK Bio- ja ympäristötieteiden laitos ekologia ja ympäristönhoito solubiologia limnologia ja hydrobiologia kalabiologia ja kalatalous molekyylibiologia kemiallinen biologia ympäristötiede ympäristöanalytiikka ja ekotoksikologia ympäristöteknologia ympäristövaikutusten arviointi ja hallinta biotekniikka biologia evoluutiogenetiikka Fysiikan laitos fysiikka soveltava fysiikka teoreettinen fysiikka elektroniikka Kemian laitos kemia epäorgaaninen ja analyyttinen kemia fysikaalinen kemia orgaaninen kemia soveltava kemia Matematiikan ja tilastotieteen laitos matematiikka stokastiikka tilastotiede Erityispedagogiikan laitos erityispedagogiikka erityisopettajien koulutus logopedia Kasvatustieteen laitos kasvatustiede aikuiskasvatustiede aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot Opettajankoulutuslaitos kasvatustiede luokanopettajien koulutus luokanopettajien aikuiskoulutus (Chydenius-instituutti) viittomakielinen luokanopettajakoulutus opettajan pedagogiset opinnot opinto-ohjaajien opinnot draamakasvatus Varhaiskasvatuksen laitos varhaiskasvatustiede lastentarhanopettajakoulutus Rehtori-instituutti opetustoimen hallinto ja johtaminen TALOUSTIETEIDEN TDK kansantaloustiede laskentatoimi markkinointi yrittäjyys johtaminen: yritysten johtaminen ja johtajuus sekä yritysten ympäristöjohtaminen kauppaoikeus Liikuntabiologian laitos liikuntafysiologia biomekaniikka valmennus- ja testausoppi Liikuntatieteiden laitos liikuntapedagogiikka liikuntasosiologia liikuntasuunnittelu ja -hallinto liikuntapsykologia *) erityisliikunta *) Terveystieteiden laitos fysioterapia terveyskasvatus gerontologia ja kansanterveys liikuntalääketiede toimintaterapia (päättyy 2011) *) Tiedekunta ei ota opiskelijoita opiskelemaan liikuntapsykologiaa eikä erityisliikuntaa pääaineena, vaan ne ovat sivuaineen asemassa. YHTEISKUNTATIETEELLINEN TDK Psykologian laitos psykologia kehityspsykologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos filosofia sosiaalityö sosiologia valtio-oppi yhteiskuntapolitiikka naistutkimus sosiaaligerontologia yhteiskuntatiede elämänkatsomustieto Pääaineet merkitty -merkillä 49

50 MAISTERIOHJELMAT / MUUNTOKOULUTUS / KOULUTUSOHJELMAT VUONNA 2007 Arkistonhallinnan maisterikoulutus Kieltenopettajan pätevöittämisohjelma Suomalaisen viittomakielen maisterikoulutus Music, Mind & Technology Master s Programme (Musiikin kognitiotiede) Musiikkiterapian maisteriohjelma Musiikinopettajan pätevöittämisohjelma Historian ja etnologian laitos, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Kielten laitos Kielten laitos Musiikin laitos Musiikin laitos Musiikin laitos Kirjoittamisen maisterikoulutus Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen l. Digital Culture Master s Programme (Digitaalinen kulttuuri) Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Nordic Arts and Culture Master s Programme Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen l. Intercultural Communication Master s Programme Viestintätieteiden laitos (Kulttuurienvälinen viestintä) EMICC Master s Programme (Joint Degree) Visuaalisen journalismin maisterikoulutus (yhteistyössä TaY:n TaiK:n ja HY/SSKH:n kanssa) Kognitiotieteen maisteriopinnot Tietojenkäsittelytiede, maisteriopinnot digitaalinen media käyttäjäystävällinen tietojenkäsittely ohjelmistotekniikka tietojärjestelmät Viestintätieteiden laitos Viestintätieteiden laitos Tietojenkäsittelytieteiden laitos Tietojenkäsittelytieteiden laitos Tietojärjestelmätiede, maisteriopinnot Tietojenkäsittelytieteiden laitos ohjelmistoliiketoiminta (englanninkielinen koulutus) digitaalinen media käyttäjäystävällinen tietojenkäsittely elektroninen liiketoiminta ohjelmistotekniikka tietojärjestelmät Tietotekniikka, maisteriopinnot mobiilijärjestelmät opettajankoulutus ohjelmistotekniikka simulointi ja optimointi Tietotekniikan laitos 50

51 Ohjausalan maisteriohjelma Master s Degree Programme in Educational Leadership Master s Degree Programme in Biology of Physical Activity Liikuntabiologinen hyvinvointiteknologian muuntokoulutus Liikuntateknologian muuntokoulutus Master s Degree Programme in Sport Science and Management Master s Degree Programme in Sport and Exercise Psychology Liikunnan aineenopettajaksi pätevöittävä koulutus Liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutusohjelma International Aquatic Master s Programme (AMP) Sustainable Management of Inland Aquatic Resources Master s Degree Programme in Nanoscience Uusiutuvan energian maisteriohjelma Master s Degree Programme in Corporate Environmental Management Yrittäjyyden maisteriopinnot (AUCTOR) Family Business Financial Economics Opettajankoulutuslaitos Kasvatustieteiden tiedekunta Liikuntabiologian laitos Liikuntabiologian laitos Liikuntabiologian laitos Liikuntatieteiden laitos Liikuntatieteiden laitos Liikuntatieteiden laitos Liikuntatieteiden laitos Bio- ja ympäristötieteiden laitos Bio- ja ympäristötieteiden laitos, fysiikan laitos, kemian laitos Bio- ja ympäristötieteiden laitos, fysiikan laitos, kemian laitos, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, taloustieteiden tiedekunta Taloustieteiden tiedekunta Taloustieteiden tiedekunta Taloustieteiden tiedekunta Taloustieteiden tiedekunta Kansainvälisen kehitystyön maisteriohjelma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, bio- ja ympäristötieteiden laitos ja kasvatustieteiden tiedekunta Kulttuuripolitiikan maisteriohjelma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Sosiaaligerontologian koulutusohjelma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Naistutkimuksen maisteriohjelma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos 51

52 Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma Luokanopettajien aikuiskoulutus Tietotekniikan maisteriopinnot Sosiaalityön maisteriopinnot Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus VIERASKIELINEN OPETUS LUKUVUONNA Englanninkieliset maisteriohjelmat ja tutkijakoulut Opetusministeriön asetuksessa ( ) olevat ohjelmat Master s Degree Programme in Biology of Physical Activity Master s Degree Programme in Corporate Environmental Management Master s Degree Programme in Development and International Cooperation Master s Degree Programme in Digital Culture Master s Degree Programme in Educational Leadership Master s Degree Programme in Entrepreneurship in Family Business Master s Degree Programme in Intercultural Communication Master s Degree Programme in Mobile Technology and Business Master s Degree Programme in Nanoscience Master s Degree Programme in Renewable Energy Master s Degree Programme in Sport Science and Management Master s Degree Programme in Sustainable Management of Inland Aquatic Resources Muut maisteriohjelmat ja tutkijakoulu Master s Programme in Financial Economics Master s Programme in Music, Mind and Technology Master s Programme in Sport and Exercise Psychology Jyväskylä Graduate School in Computing and Mathematical Sciences, COMAS Muut vieraskieliset ohjelmat ja kurssikokonaisuudet (vähintään 15 ECTS) Advanced English for International Networking, AEFIN Basic Business Studies Contemporary Issues in Human Development 52

53 Contemporary Issues in Social Sciences and Philosophy Deutsche Kulturstudien Etudes françaises Intercultural Studies Programme Jyväskylä Summer School (computing, mathematics, science, statistics) Jyväskylä International Summer School in Human Sciences Jyväskylä University Language and International Education for Teachers JULIET Sport Sciences and Health Education Studies in Communication This is Finland Past and Present VERKOSTOYHTEISTYÖ VUONNA 2007 Verkostoyliopistot (koko yliopistoa koskevat) Itä- ja Kaakkois-Aasia Matkailu Psykologia Tulevaisuudentutkimus Venäjä ja Itä-Eurooppa Rural Studies (Monitieteiset maaseutuopinnot) Yhteistyöverkostot Kielen opettamisen ja -oppimisen teknologia (Humanistinen tiedekunta) Kulttuurintutkimuksen verkosto (Humanistinen tiedekunta) Viestintätieteiden yliopistoverkosto (Humanistinen tiedekunta) Tieteiden ja teknologian historian valtakunnallinen verkosto (Humanistinen tiedekunta, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) Connet -verkko (Informaatioteknologian tiedekunta) Nuorisotutkimusverkosto (Kasvatustieteiden tiedekunta, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) Terveysnet (Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta) Terveystiedon virtuaaliopinnot (Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta) Nanotieteiden ja -teknologian yhteistyöverkosto (Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta) Orgaanisen kemian verkosto (Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta) Suurjärvitutkimuksen valtakunnallinen yhteistyöverkosto (Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta) 53

54 Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Opetusministeriö, Suomen Kulttuurirahasto) Naistutkimusverkosto Hilma (Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) Psykonet (Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) Sosnet (Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) Sovako (Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) Pedaforum (Koulutuksen tutkimuslaitos) Yliopistojen kielikeskusten verkosto (Yliopiston kielikeskus, Tampereen yliopisto koordinoi) UniPID kestävän kehityksen ja kehitystyön verkostoprojekti (UniServices Oy) Virtuaaliverkostoja Kirjallisuuden virtuaaliverkosto (Humanistinen tiedekunta) Liikuntadidaktiikan KASVI-hanke (Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta) 54

55 LIITETAULUKOT TAULUKKO 1 Vuosina suoritetut perustutkinnot sekä perustutkintotavoite vuosina ja keskimäärin/vuosi ) ) Humanistinen ala Kasvatustieteellinen ala Kauppatieteellinen ala ) 190 4) Liikuntatieteellinen ala Luonnontieteellinen ala ) 295 5) Psykologian ala Terveystieteiden ala Yhteiskuntatieteellinen ala Yhteensä ) OPM:n kanssa sovitut tutkintotavoitteet. Ei sisällä erillisrahoitteista maisteri- ja muuntokoulutusta. Informaatioteknologian tiedekunnan osuus 2) 65, 3) 65, 4) 72 ja 5) 73 tutkintoa. TAULUKKO 2 Tutkintotavoitteet alempien korkeakoulututkintojen ja vastaavien opintojen osalta vuosina ja (yliopiston sisäiset tavoitteet) Humanistinen ala Kasvatustieteellinen ala Kauppatieteellinen ala 175 1) 190 3) Liikuntatieteellinen ala Luonnontieteellinen ala 280 2) 295 4) Psykologian ala Terveystieteiden ala Yhteiskuntatieteellinen ala Yhteensä Informaatioteknologian tiedekunnan osuus 1) 65, 2) 65, 3) 80 ja 4) 80 tutkintoa. 55

56 TAULUKKO 3 Jyväskylän yliopiston koulutusalojen osuus Suomen yliopistolaitoksessa tutkintojen mukaan vuosina Koulutusala Alemmat kk-tutk. Ylemmät kk-tutk. Lis. Tri Suuruus Humanistinen ala 22,1 18,1 23,6 19,5 2/8 Kasvatustieteellinen ala 18,2 15,2 14,3 14,7 2/8 Kauppatieteellinen ala 14,1 10,7 24,0 13,0 4/9 Liikuntatieteellinen ala 100,0 100,0 100,0 100,0 1/1 Luonnontieteellinen ala 4,3 17,4 11,3 14,8 3/8 Psykologian ala 0,0 33,8 25,4 30,5 1/6 Terveystieteiden ala 31,7 17,7 16,7 9,9 3/6 Yhteiskuntatieteellinen ala 13,0 8,3 9,1 9,0 4/9 Yliopisto edustamillaan aloilla 16,0 15,8 17,3 15,3 2/14 Koko yliopistolaitoksesta 12,8 10,4 11,7 8,0 3/20 Suuruutta arvioitaessa vertailulukuna on käytetty painotettujen tutkintojen lukumäärää vuonna TAULUKKO 4 1) Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden lukumäärä Varsinaiset opiskelijat (20.9.) (20.9.) (20.9.) Perustutkinto-opiskelijat Jatko-opiskelijat Tutkintoaan täydentävät opiskelijat Yhteensä Aikuiskoulutettavat (31.12.) (31.12.) (31.12.) Avoin yliopisto 1) Täydennyskoulutus Yhteensä YHTEENSÄ Sisältää myös yliopiston ylimääräiset opiskelijat. TAULUKKO 5 Erityisopettajien, opinto-ohjaajien ja aineenopettajien erilliset opinnot vuosina sekä keskimääräiset opintotavoitteet vuonna Erityisopettajat Opinto-ohjaajat Aineenopettajat ) Yhteensä ) joista n. 55 suorittaa aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot, mikäli koulutus jatkuu ennallaan 56

57 TAULUKKO 6 Peruskoulutuksen vuosiotto (tilanne vuosittain 20.9.) Humanistinen tdk kielet historia- ja perinneaineet taide- ja kulttuuriaineet viestintä maisteri-/muuntokoulutus Informaatioteknologian tdk tietojärjestelmätiede tietotekniikka maisteri-/muuntokoulutus Kasvatustieteiden tdk erityispedagogiikka kasvatustiede luokanopettaja varhaiskasvatus maisteriohjelma Liikunta- ja terveystiet. tdk liikuntatieteellinen ala terveystieteet muuntokoulutus Matem.-luonnont. tdk matematiikka fysiikka kemia bio- ja ympäristötieteet tilastotiede maisteri-/muuntokoulutus Taloustieteiden tdk kansantaloustiede yritystaloustieteet maisteri-/muuntokoulutus Yhteiskuntatieteellinen tdk psykologian ala yhteiskuntatieteellinen ala Yhteensä

58 TAULUKKO 7 Peruskoulutuksen opiskelijamäärät (tilanne vuosittain 20.9.) Humanistinen tdk kielet historia- ja perinneaineet taide- ja kulttuuriaineet viestintä maisteri-/muuntokoulutus Informaatioteknologian tdk tietojärjestelmätiede tietotekniikka maisteri-/muuntokoulutus Kasvatustieteiden tdk erityispedagogiikka kasvatustiede luokanopettaja varhaiskasvatus maisteriohjelmat Liikunta- ja terveystiet. tdk liikuntatieteellinen ala terveystieteet muuntokoulutus Matem.-luonnont. tdk matematiikka fysiikka kemia bio- ja ympäristötieteet tilastotiede maisteri-/muuntokoulutus Taloustieteiden tdk kansantaloustiede yritystaloustieteet maisteri-/muuntokoulutus Yhteiskuntatieteellinen tdk psykologian ala yhteiskuntatieteellinen ala Yhteensä

59 TAULUKKO 8 Suoritetut jatkotutkinnot vuosina sekä keskimääräiset tohtorintutkintotavoitteet vuosina ja ) ) Ala Lis. Toht. Lis. Toht. Lis. Toht. Toht. Toht. Humanistinen Kasvatustiet Kauppatiet ) 13 4) Liikuntatiet Luonnontiet ) 52 5) Psykologian Terveystieteiden Yhteiskuntatiet Yhteensä ) OPM:n kanssa sovitut tutkintotavoitteet. Informaatioteknologian tiedekunnan osuus 2) 4, 3) 7, 4) 4 ja 5) 8 tutkintoa. TAULUKKO 9 Avoin yliopisto-opetus Opiskelijoiden lkm (netto) Laskennallinen opiskelijapaikka Opintopisteet * *Vuosi 2004 ilmoitettu opintoviikkoina. TAULUKKO 10 Täydennyskoulutus Opiskelijoiden lkm Kurssien lkm Opetustunnit

60 TAULUKKO 11 Talousarvioehdotus 2008 sisältäen myös yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman Toiminnan tulot ja menot (1000 euroa) 2006 TA 2007 TA 2008 TAE Tulot maksullinen toiminta yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) muut tulot Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen ostot (myös osto toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) Toiminnan rahoitus - toimintamenomomentille budjetoidut tulot toimintamenomomentille budjetoidut menot toimintamenorahoitus, netto Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat muu erittelemätön talousarviorahoitus Muilta momenteilta tuleva rahoitus yhteensä Momentin käyttö - siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty käytetty siirtynyt seuraavalle vuodelle

61 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (euroa) 2006 TA 2007 TA 2008 TAE Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) Kustannusvastaavuus % 104 % 104 % 104 % Hintatuki Kustannusvastaavuus tuen jälkeen Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (euroa) 2006 TA 2007 TA 2008 TAE Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot - muulta valtion virastolta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tulot yhteensä Hankkeiden kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % 89 % 89 % 89 % 61

62 LIITE: YLIOPISTON LAATUPOLITIIKKA Jyväskylän yliopiston perustehtävät ovat tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen palvelutehtävä. Yliopiston tavoitteena on olla kansainvälisesti tunnettu tutkimus- ja tiedeyliopisto, joka on myös elinikäisen oppimisen merkittävä toimija. Jotta yliopisto pystyisi saavuttamaan päämääränsä ja toteuttamaan tehtävänsä mahdollisimman hyvin, se nojaa kaikissa toimissaan yliopiston hallituksen hyväksymään laatupolitiikkaan. Yliopiston johto ja työntekijät ovat sitoutuneet laatupolitiikan noudattamiseen. Laatupolitiikka määrittelee yliopiston tavoitteet laadun kehittämisessä ja ylläpidossa sekä sen, mitä työssä otetaan huomioon ja mitkä ovat laatutyön periaatteet. Laatupolitiikan toteuttamisen työkaluna on yliopiston laatujärjestelmä. Se on myös yliopiston strategisen johtamisen väline. Laatujärjestelmän kehittämistä ohjaavat yliopiston laatupäällikkö ja rehtorin nimittämä laaturyhmä, jonka tehtävänä on auttaa ja tukea laadun kehittämistä Jyväskylän yliopistossa. Laatutyö on kuitenkin samalla hajautettu siten, että yliopiston jokainen työntekijä on omalta osaltaan vastuussa laadun kehittämisestä. Laatujärjestelmä antaa yliopiston sidosryhmille mahdollisuuden varmistua siitä, että yliopiston ydintoiminnot ovat tehokkaat ja tarkoituksenmukaiset. Se antaa erityisesti myös opiskelijoille mahdollisuuden vaikuttaa opetuksen laatuun. Jyväskylän yliopiston laatujärjestelmän perusta on CAF-arviointimalli (Common Assessment Framework), jota on sovellettu yliopisto-organisaation tarpeisiin. Jyväskylän yliopiston tavoitteena on laadukas toiminta, joka on eettisesti hyväksyttävää ja pohjautuu kestävän kehityksen periaatteelle, tasa-arvolle, yhdenvertaisuudelle sekä esteettömyydelle ja jonka periaatteet ovat avoimia ja helposti ymmärrettäviä ja tarkistettavia. Määritelmät sille, mitä Jyväskylän yliopistossa tarkoitetaan muun muassa tasa-arvolla, yhdenvertaisuudella ja esteettömyydellä, ovat laatukäsikirjassa. Laadun tavoitteena on lisäksi henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi. Laatutyön pääperiaatteet Jyväskylän yliopistossa ovat: Toiminnan johtaminen ja vastuut on määritelty Toiminta perustuu yliopiston hallituksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksymiin päämääriin ja yliopiston arvoihin Koko henkilöstö on sitoutunut laatutyön toteuttamiseen Laatutyö palvelee yliopiston perustehtävien suorittamista Prosessit on dokumentoitu riittävästi ja ymmärrettävästi Sidosryhmien tarpeet otetaan huomioon toiminnassa ja tiedottamisessa Laatutyöhön kuuluu toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen Laatujärjestelmä Laatupolitiikan toteuttamiseksi Jyväskylän yliopisto luo laatujärjestelmän sekä ylläpitää ja kehittää sitä. Laatujärjestelmän runkona on yliopiston laatukäsikirja, joka kattaa opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon laatujärjestelmien kuvaukset. Laatukäsikirjasta ilmenee, miten laatutyö jakaantuu hallintoviraston, tiedekuntien ja erillislaitosten sekä ainelaitosten välille. Laatujärjestelmä tekee mahdolliseksi toiminnan jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen laatupolitiikan periaatteiden mukaan. Kehittämistyö perustuu Suunnittelun, Toteutuksen, Arvioinnin ja Kehittämisen (STAK-periaate) kehämäiseen soveltamiseen kaikessa toiminnassa. Laatujärjestelmän tavoitteena on myös helpottaa henkilöstön ja opiskelijoiden työtä sekä johtaa tehokkaaseen toimintaan. Laatujärjestelmän ytimenä on toimintojen riittävä dokumentointi (laatukäsikirja). Oleellinen osa laatutyötä on yliopiston prosessien kuvaaminen siten, että kukin työntekijä tietää, mitä hän tekee ja miksi ja siten myös mihin kokonaisuuteen hänen tehtävänsä liittyvät. Tämä tarkoittaa myös vastuiden ja laadunvalvonnan selkeää määrittelyä. 62

63 Tiedottaminen Jyväskylän yliopisto tiedottaa henkilöstölleen, opiskelijoilleen ja sidosryhmilleen laatutyönsä edistymisestä ja tuloksista. Yliopiston laatukäsikirja on julkinen. Arviointi Jyväskylän yliopisto arvioi toimintaansa säännöllisesti osana laatujärjestelmän toimivuuden varmistamista. Tärkeä osa laatutyötä on ulkoinen auditointi sekä korkeatasoisten kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen vertaisarviointi. Vuotuisessa johdon katselmuksessa laatupäällikkö raportoi rehtorille ja hallitukselle laatutyön tavoitteiden toteutumisesta. 63

64 HANKE-ESITYKSET Alueellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Simulointi ja design -ympäristö eri tieteenalojen tutkimukselle ja yritysyhteistyölle...65 Yrittäjyyskampus...68 Keski-Pohjanmaan korkea-asteen koulutusväylät...71 Yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotantoteknologian kehittäminen mikro-chp...78 Kansainvälistyminen Master's Degree Programme in Mobile Technology and Business...81 Liikuntapsykologian monitieteinen englanninkielinen maisteriohjelma Master's Degree Programme in Sport and Exercise Psychology...83 Aasia-yhteistyön vahvistaminen...99 Gerontologian monitieteinen pohjoismainen maisteriohjelma Länsi-Balkanin kasvatusalan tohtorikoulu e-business/e-commerce Education and Research Network for Euro-Asian Collaboration (eberea) Kansallinen terveysprojekti Terveystiedon aineenopettajien lisäkoulutus ( ) sekä terveystiedon opettajankoulutuksen kehittämishankkeen ( ) loppuunsaattaminen Sairaalasolubiologian erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Psykoterapian monitieteinen tohtorikoulutus Laadunvarmistus Laadun arviointi- ja kehittämisjärjestelmä yliopiston opinto-ohjaukseen Opettajankoulutus Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden laaja-alaisen kelpoisuuden tuottavan koulutuksen kehittäminen (MALUKA) Opiskeluprosessien kehittäminen Kirjallinen valintakoe ja yhteisvalinta Rakenteellinen kehittäminen JY:n, VTTn ja JAMK:n prosessi- ja energiateknologian t&k-yhteistyön kehittäminen.150 Monitieteinen, kansainvälinen Human Technology tutkimusympäristö Suomen sisävesien koulutus- ja yhteistyöverkoston PäijänNetin kehittäminen Arkistonhallinnan maisteriohjelma Yliopistojen yhteishankkeet (ml.verkostot) Sähköinen portfolio aiemman opitun tunnistamisen välineeksi korkeakouluihin Toimitilahanke Torkinmäen kampuksen uudistilojen varustaminen

65 65

66 66

67 67

68 68

69 69

70 70

71 71

72 72

73 73

74 74

75 75

76 76

77 77

78 78

79 79

80 80

81 81

82 82

83 83

84 84

85 85

86 86

87 87

88 88

89 89

90 90

91 91

92 92

93 93

94 94

95 95

96 96

97 97

98 98

99 99

100 100

101 101

102 102

103 103

104 104

105 105

106 106

107 107

108 108

109 109

110 110

111 111

112 112

113 113

114 114

115 115

116 116

117 117

118 118

119 119

120 120

121 121

122 122

123 123

124 124

125 125

126 126

127 127

128 128

129 129

130 130

131 131

132 132

133 133

134 134

135 135

136 136

137 137

138 138

139 139

140 140

141 141

142 142

143 143

144 144

145 145

146 146

147 147

148 148

149 149

150 150

151 151

152 152

153 153

154 154

155 155

156 156

157 157

158 158

159 159

160 160

161 161

162 162

163 163

164 164

165 165

166 166

167 167

168 168

169 169