JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Hyväksytty Jyväskylän yliopiston hallituksessa

2

3 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYS 1. TEHTÄVÄ JA ARVOPOHJA VAHVUUDET STRATEGIATYÖ JA TULOSOHJAUS KOULUTUSALAT ORGANISAATIO KEHITTÄMISEN PÄÄLINJAUKSET VUOSINA TUTKIMUS TOHTORIKOULUTUS PERUSKOULUTUS AIKUISKOULUTUS YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUS JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN TUOTTAVUUSOHJELMA SISÄISET PROSESSIT JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖ TILAT TALOUDELLISET VOIMAVARAT KEHITTÄMISHANKKEET...42 ORGANISAATIOKAAVIO...45 SUOMEN AKATEMIAN ARVIOIMAT TUTKIMUKSEN HUIPPUYKSIKÖT...46 KORKEALAATUISEN KOULUTUKSEN YKSIKÖT VUOSINA KORKEALAATUISEN AIKUISKOULUTUKSEN YLIOPISTO VUOSINA VUOSINA KÄYNNISSÄ OLEVAT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN TULOSSOPIMUKSEN MUKAISET KEHITTÄMISHANKKEET...47 AINELAITOKSET JA OPPIAINEET LUKUVUONNA MAISTERIOHJELMAT / MUUNTOKOULUTUS / KOULUTUSOHJELMAT VUONNA VIERASKIELINEN OPETUS LUKUVUONNA VERKOSTOYHTEISTYÖ VUONNA KORKEAKOULUJEN ALUEELLINEN YHTEISTOIMINTA KESKI-SUOMESSA...53 LIITETAULUKOT...56 HANKE-ESITYKSET

4 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

5 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA TEHTÄVÄ JA ARVOPOHJA Jyväskylän yliopiston tehtävänä on etsiä tutkimukseen perustuen totuutta, tuottaa ja levittää uutta tietoa sekä kasvattaa ja uudistaa sivistysperintöä. Laaja-alaisena, monitieteisenä tiedeyhteisönä yliopisto edistää korkeatasoiseen tutkimukseen, koulutukseen ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen perustuen ihmisen, luonnon, kulttuurin, talouden ja teknologian suotuisaa kehittymistä. Yliopisto ylläpitää vahvoja perustieteitä, korostaa tieteidenvälistä yhteistyötä sekä tutkimuksen ja opetuksen hedelmällistä yhteyttä ja välittää näin syntyvää osaamista yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön. Yhteiskunnallista palvelutehtäväänsä yliopisto toteuttaa toimimalla asiantuntijaorganisaationa, kulttuurin edistäjänä, innovaattorina sekä akateemisena alueellisena kehittäjänä ja valtakunnallisena vaikuttajana. Erityisenä voimavarana pidetään vahvaan verkottumiseen perustuvaa poikkitieteellisyyttä, jonka avulla tuotetaan uusia avauksia ja luodaan toisiaan risteäviä kytkeymiä perinteiset tieteenala-, laitos- ja tiedekuntarajat ylittäen. Jyväskylän yliopiston perustamisen taustalla ovat olleet jo seminaarin ajoista lähtien kansainvälisyyden ja tieteellisyyden prinsiipit, mikä on luonut lujan pohjan kehittyä kansainvälisesti merkittäväksi tiedeyliopistoksi. Yliopiston profiili rakentuu monialaisuuden, pitkäjänteisen orgaanisen kasvun ja järjestelmälliseen strategiatyöhön perustuvan aktiivisen uudistamisen varaan. Jyväskylän yliopisto vaikuttaa sivistykselliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen ihmisen koko elämänkulun kattavan kasvun ja vastuun aikaansaamiseksi. Yliopisto edistää ihmisen, luonnon ja teknologian tasapainoista vuorovaikutusta sekä hyvää elämää. Toiminnassa painottuvat laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus. Perustuksena on eurooppalaisen yliopistolaitoksen perinteikäs, laaja-alainen humanistinen arvopohja. Kaikissa toimissaan yliopisto noudattaa ja vaalii eettisiä arvoja ja edistää kestävää kehitystä sekä taloudellisesti, sosiaalisesti että ekologisesti. Yliopisto vastaa seuraavista valtakunnallisiksi määritellyistä tehtävistä ja niiden kehittämisestä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus ja kulttuurivaihtosopimuksiin perustuvat tehtävät. Uutena valtakunnallisena tehtävänä yliopisto esittää viittomakielen ja kulttuurin edistämistä. Yliopisto toteuttaa toiminnan perustettavan Viittomakieliinstituutin avulla. Yliopisto vastaa seuraavista yhteiskunnallisista palvelutehtävistä: Chydeniusinstituutti Kokkolan yliopistokeskus, Koulutuksen tutkimuslaitos, kiihdytinlaboratorio, opinto-ohjaaja-, erityisopettaja- ja lastentarhaopettajakoulutus sekä viittomakielen opetus. Jyväskylän yliopisto on mukana useissa monitieteisissä verkostoyliopistoissa ja tutkimus- ja tutkijakoulutusverkostoissa. (ks. sivu 52). 5

6 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VAHVUUDET Painoalat Painoalojen tärkeimmät kriteerit ovat tutkimuksen korkea taso, toimintojen laajuus ja kansalliset koulutusvastuut. Alat ovat aktiivisia sekä tutkimus-, koulutus- että innovaatiotoiminnassa. Niille on ominaista vahva verkottuminen kansallisesti ja kansainvälisesti tiedeyhteisöjen, julkisen sektorin toimijoiden, välittäjäorganisaatioiden, kansalaisjärjestöjen, yrityselämän ja teollisuuden kanssa. LUONNONTIETEET. Kansainvälisesti korkeatasoiset perusluonnontieteet ja matematiikka sovelluksineen ja uudet tieteenalat tuottavat huippuosaamista korkean teknologian alueelle yhteiskunnan ja teollisuuden nopeasti muuttuviin tarpeisiin. IHMISTIETEET. Pitkän perinteen ja vahvan metodisen pohjan omaavat, ihmisen toimintaa ja elämänkulkua monipuolisesti kattavat tieteenalat tukevat sosiaalisia ja taloudellisia yhteisöjä muodostavan sekä kulttuuria, traditioita ja tulevaisuutta luovan ihmisen kehitystä. LIIKUNTA JA TERVEYS. Maassamme ainutlaatuinen tieteenalakokonaisuus tuottaa monipuolista tietoa liikunnasta ja urheilusta sekä niiden vaikutuksista terveyteen ja toimintakykyyn. Koulutus tuottaa korkeatasoista ja monialaista osaamista eri väestöryhmien liikunnan ja terveyden edistämiseen. OPETTAJANKOULUTUS. Vahvaan perinteeseen tukeutuen koulutetaan monialaisia, eettisesti vastuullisia opettajia sekä rakennetaan tutkimustietoon perustuen kestävää pohjaa suomalaisen kasvatus- ja koulutusjärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle. Tutkimukselliset vahvuudet Tieteellinen profiili rakentuu pitkäjänteisen, korkeatasoisen perustutkimuksen varaan. Vahvat perustieteet mahdollistavat sovelluksia ja uusia aluevaltauksia tieteidenvälisillä rajapinnoilla. Sekä perustieteitä että välittäviä tieteitä sisältävän tieteen- ja koulutusalarakenteen ansiosta yliopisto pystyy toimimaan koko innovaatioketjun alueella. Innovatiivisten teknologiaintensiivisten tutkimusympäristöjen kautta nopeutetaan tulosten hyödyntämistä. Yliopistossa on sekä kansallisesti että kansainvälisesti johtavia tutkimusaloja, joiden tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus on huomattava. Yliopisto kantaa vastuuta myös monien uniikkien alojen kansallisesta kehittämisestä. Teknologiaintensiivisillä aloillaan yliopisto on tunnettu toimija eurooppalaisissa tutkimus- ja teknologiaohjelmissa ja sitä kautta merkittävä eurooppalaisen kilpailukyvyn edistäjä. Maailmanlaajuisesti yliopistolla on johtava rooli usealla kärkialalla, ja kaikki merkittävät tulokset julkaistaan kansainvälisesti korkeatasoisilla foorumeilla. Koko yliopistoa koskenut tutkimuksen kansainvälinen arviointi 2005 kohdistui erityisesti julkaisutoiminnan kansainväliseen tasoon, mutta myös yksikköjen tieteellisen toi- 6

7 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA minnan yleiseen laatuun, kulttuuriin ja aktiivisuuteen sekä tutkimusympäristöihin ja tutkimuksen vaikuttavuuteen. Tutkimuksen vahvuusalueet perustuvat kokonaisarvioinnissa menestymiseen. Huomioon on otettu myös menestyminen tieteenalakohtaisissa arvioinneissa, kansallisissa ja kansainvälisissä huippuyksikköarvioinneissa sekä kilpaillun tutkimusrahoituksen saannissa. Lisäksi yliopistossa on useita aloja, joilla on kansallinen johtoasema. KANSAINVÄLISESTI JOHTAVAT ALAT ydinfysiikka ja materiaalifysiikka nanotieteet, erityisesti molekyylitason funktionaaliset systeemit ja laitteet evoluutioekologia matemaattinen analyysi dysleksia-tutkimus ja ihmisen kehityksen pitkittäistutkimus poliittisen ajattelun tutkimus liikuntabiologinen hermo lihastoiminnan tutkimus KANSAINVÄLISESTI MERKITTÄVÄT ALAT orgaaninen ja fysikaalinen kemia tieteellinen laskenta oppiminen ja motivaatio terveystieteet, erityisesti liikunnan terveysvaikutukset, ikääntyminen ja terveyden edistäminen koulutustutkimus kielen oppiminen ja kielenkäyttö erityispedagogiikka spatiaalinen työmarkkina-analyysi NOUSEVAT ALAT solu- ja molekyylibiologia akvaattiset tieteet kognitiivinen musiikkitiede varhaiskasvatus tietojärjestelmät mentaliteetti- ja aatehistoria persoonan teoria ja mielen filosofia 7

8 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Suomen Akatemian arvioimia tutkimuksen huippuyksiköitä yliopistossa ovat Mielen historian huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Evoluutiotutkimuksen huippuyksikkö ( ) Oppimisen ja motivaation huippuyksikkö ( ) Poliittinen ajattelu ja käsitemuutokset -huippuyksikkö ( ) Ydin- ja kiihdytinfysiikan huippuyksikkö ( ) Englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Virologian huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Lisäksi kiihdytinlaboratorio on EU:n komission rahoittama tutkimusinfrastruktuuri, jota hyödynnetään Euroopan tasolla laajasti, ja lapsen kielenkehityksen tutkimusalalla toimii eurooppalainen Marie Curie -huippututkimusryhmä. Koulutukselliset vahvuudet Jyväskylän yliopisto tarjoaa kahdeksalla koulutusalalla ja usealla poikkitieteellisellä alalla korkeatasoista, tutkimukseen perustuvaa opetusta, josta merkittävä osa on tarjolla ainoastaan Jyväskylässä. Yliopiston monialaisuus muodostaa harkitusti rakennetun kokonaisuuden, jossa opiskelijan valitsemat eri alojen opinnot täydentävät hyvin toisiaan. Yliopisto on tavoitelluimpia ja tuloksellisimpia sekä rekrytoinniltaan maan valtakunnallisin. Professoreiden määrään suhteutettuna yliopisto on maisteritutkintojen tuottamisessa ensimmäinen ja tohtoritutkintojen tuottamisessa toinen sekä aineenopettajakouluttajana suurin ja kansainvälisen opiskelijavaihdon toteuttajana kärkiyliopistoja. Yliopisto tarjoaa aikuiskoulutusvaihtoehtoja muita runsaammin korostaen siten elinikäisen oppimisen merkitystä ja toteuttaen aktiivisesti yliopiston yhteiskunnallista palvelutehtävää. Asiakaslähtöinen täydennyskoulutus pohjautuu tutkimukseen ja yliopiston vahvuusalueisiin. Kaikkiaan yliopiston vaikutuspiirissä on yli opiskelijaa. Runsaan omaleimaisen koulutustarjonnan lisäksi yliopistolle on tyypillistä osuva reagointi- ja innovaatiokyky. Yliopisto on luonut maahan EU:n rakennerahastojen turvin maisterikoulutusmallin ja perustanut eniten erilaisia maisteriohjelmia kaksiportaista tutkintorakennetta hyödyntäen. Innovatiivisilla koulutusohjelmilla on pystytty nopeuttamaan alueen elinkeinoelämän rakennemuutosta ja edistämään Jyväskylän nousua kasvukeskukseksi. Aloitteentekijänä yliopisto koordinoi esteettömän korkeakouluopetuksen valtakunnallista hanketta. Yliopistoon on luotu pysyviä opetuksen ja laadun kehittämis- ja palkitsemisjärjestelmiä. Opintojen työelämärelevanssia tuetaan jatkuvan kehittämistyön avulla. Vahva koulutustutkimus tukee opiskelijavalintojen ja yliopistopedagogiikan kehittämistä. Uusimman tutkimustiedon viiveetöntä integroitumista opetukseen tuetaan henkilöstöpoliittisin toimin ja rakentamalla luovia tutkimus- ja oppimisympäristöjä. Opetusministeriön nimeämiä korkealaatuisen koulutuksen yksiköitä yliopistossa vuosina ovat: Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus, luokanopettajien aikuiskoulutus Fysiikan laitos Psykonet-yliopistoverkosto (Turun yliopisto koordinoi) Aikuiskoulutus 8

9 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Korkeakoulujen arviointineuvosto on esittänyt opetusministeriölle Jyväskylän yliopiston nimeämistä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoksi vuosille Teknologiset vahvuudet Teknologinen profiili rakentuu vahvojen perustieteiden ja monitieteisen yhteistyön varaan. Yliopisto toimii sellaisten tulevaisuuden avainteknologioiden alueilla, joissa pystytään harvinaisella tavalla hyödyntämään innovaatioiden tuottamisessa tarvittavaa poikkitieteellistä osaamista ja aikaansaamaan sitä kautta lisäarvoa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittämistarpeisiin. Jyväskylän yliopistolle tyypillistä on sellaisten luovien tutkimus-, opetus- ja teknologiaympäristöjen rakentaminen, jotka edustavat uudenlaisia rakenneratkaisuja. Niissä tuotetaan sekä teknologisia että sosiaalisia innovaatioita tieteenalarajat ylittäen ja perustutkimuksesta tuotteistamiseen ulottuvan innovaatioketjun kattaen. Tavoitteena on parantaa kansainvälistä kilpailukykyä ja luoda menestyviä osaamiskeskittymiä, jotka ovat vaikuttavuudeltaan vahvoja ja pystyvät kilpailemaan globaalisti inhimillisistä ja taloudellisista resursseista. Erityisenä kehittämiskohteena on uuden osaamispohjaisen yritystoiminnan luominen vahvistamalla teknologialiiketoimintaosaamista ja kasvuyrittäjyyttä. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TEKNOLOGIA-ALUEET ihmiskeskeinen tieto- ja viestintäteknologia paperinvalmistusteknologia nanoteknologia kiihdytinpohjainen teknologia ympäristöteknologia hyvinvointiteknologia koulutusteknologia musiikkiteknologia Keskeisimmät teknologia-alueet kuuluvat myös osaamiskeskusohjelmaan ja alueellisiin kehittämisstrategioihin. Human Technology on myös Jyväskylän kaupungin tunnusmerkki. Osaamisen kaupallistamista ja uuden yritystoiminnan syntymistä edistetään yhteistyössä välittäjäorganisaatioiden kanssa. Informaatioteknologian ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan lisäksi tärkeimmät teknologiafoorumit ovat seuraavat: Agora Center Nanoscience Center Kiihdytinlaboratorio Viveca Lisäksi yliopisto on keskeisesti mukana seuraavissa alueellisissa ja monialaiseen verkottumiseen perustuvissa hyvinvointiteknologian hankkeissa: Gerocenter ja Wellness Dream Lab. 9

10 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Monitieteiset osaamiskeskittymät Monitieteiset osaamiskeskittymät ovat sekä volyymiltaan että sovelluksiltaan huomattavia ja vastaavat keskeisimpiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Keskittymät kytkeytyvät eri tiedekunnissa oleviin tutkimuksen ja koulutuksen vahvuusalueisiin. IHMISTIETEIDEN TUTKIMUSMETODOLOGIA. Useiden ihmistieteiden tärkeimpiä haasteita on uudenlaisia kysymyksenasetteluja mahdollistavien tutkimusmenetelmien huima kehitys. Jyväskylän yliopisto on noussut keskeiseksi kansainväliseksi toimijaksi kvantitatiivisten ihmistieteiden alueella ja kantanut vastuuta alan kansallisesta koulutustarpeesta. Myös kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien ja ihmistieteiden tutkimusetiikan tuntemusta kehittämällä on nostettu tutkimuksen kansainvälistä tasoa. Päätoimijat: Psykologian huippututkimusyksikkö, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Koulutuksen tutkimuslaitos, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Soveltavan kielentutkimuksen keskus ja Agora Center. LAPSET, NUORET JA KASVAMISEN YMPÄRISTÖT. Tärkeimpiin yhteiskunnallisiin vastuisiin kuuluu lasten ja nuorten suotuisan kehityksen turvaaminen. Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi tarvitaan runsaasti tutkimustietoa ja toimenpiteitä psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Useiden vuosikymmenten aikana tapahtunut perustieteiden ja tutkimusmetodologian kehittäminen on luonut edellytykset monitieteiselle osaamiskeskittymälle. Tutkimustyön perusteella on tuotettu lukuisia käytäntöä tukevia palveluja. Päätoimijat: Perhetutkimuskeskus, psykologia, perheterapia, musiikkiterapia, erityispedagogiikka, liikuntakasvatus, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, varhaiskasvatus, taidekasvatus ja opettajankoulutus. MONIKULTTUURISUUS JA VUOROVAIKUTUS. Globalisaatio kiihdyttää yhteiskunnan ja työelämän monikulttuuristumista. Jyväskylän yliopistossa on laajaa osaamista, jossa sekä yksilöiden että yhteisöjen välistä vuorovaikutusta voidaan lähestyä arvojen, identiteettien, kulttuurien, kasvatuksen, käyttäytymisen ja teknologioiden kautta. Erityisvahvuuksia ovat kehitysyhteistyö, monikulttuurisuus opettajankoulutuksessa, puheviestintä ja kulttuurienvälinen viestintä. Päätoimijat: Viestintätieteiden laitos, digitaalinen media, Kielten laitos, Kielikeskus, Nykykulttuurin tutkimuskeskus, Masters Programme in Development and International Cooperation, kulttuuripolitiikka, filosofia, Historian ja etnologian laitos, opettajankoulutus ja UniServices Oy. IKÄÄNTYMINEN JA HYVINVOINTI. Jyväskylän yliopisto on maassamme edelläkävijä monitieteisen ikääntymiseen liittyvän tutkimuksen ja koulutuksen toteuttajana, jonka kohteina ovat väestön ikääntymiseen liittyvät terveydelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset ilmiöt sekä teknologia ja ikääntyvien elämänlaatu. Erityisiä tutkimuskohteita ovat toimintakyky, fyysinen aktiivisuus ja liikunta sekä oppiminen, muisti ja mieliala. Päätoimijat: Suomen Gerontologian tutkimuskeskus, gerontologia ja kansanterveys, psykogerontologia, sosiaaligerontologia ja kasvatusgerontologia. 10

11 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA YMPÄRISTÖ JA ENERGIA. Ympäristöön liittyvä tutkimus- ja koulutuskokonaisuus palvelee kokonaisvaltaisesti monialaista ympäristönsuojelua ottaen huomioon luonnonvarojen käytön kestävyyden ja yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen. Erityisiä vahvuuksia ovat ympäristövaikutusten arviointi, jätehuolto, kehitysmaiden ympäristöongelmat, haitalliset aineet, ympäristön ja sosio-ekonomisten vaikutusten väliset yhteydet sekä uusiutuvat energiat. Päätoimijat: Ympäristötiede ja ympäristöteknologia, uusiutuvien energioiden maisteriohjelma, ympäristöjohtaminen, yhteiskuntapolitiikka, yhteisöviestintä, opettajankoulutus ja ympäristökasvatus ja Ympäristöntutkimuskeskus. 3. STRATEGIATYÖ JA TULOSOHJAUS Yliopiston hallitus on hyväksynyt vuonna 2002 vuoteen 2015 ulottuvan yliopiston kokonaisstrategian. Kokonaisstrategian linjauksia täsmennetään osastrategioilla. Kokonaisstrategia ja sitä tukevat osastrategiat muodostavat hierarkkisen tavoitekokonaisuuden, jonka toteutumista seurataan, jota päivitetään tarpeen mukaan ja joka luo pohjan yliopiston toimintojen jatkuvalle monipuoliselle parantamiselle. Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategia o aikuiskoulutusstrategia o henkilöstöstrategia o innovaatiopolitiikka o kansainvälisen kehitystyön strategia o Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen aluestrategia o Keski-Suomen korkeakoulujen aluestrategia o kielipoliittinen ohjelma o opiskelijavalintojen kehittämisstrategia o perustutkintojen ja opetuksen kehittämisstrategia o tietohallintostrategia o toimitilastrategia o viestinnän strategiset linjaukset Vuonna 2006 strategiatyö etenee määrätietoisesti. Yliopisto saa yrittäjyysstrategian, tuottavuusohjelman, ja aikuiskoulutusstrategia uudistetaan elinikäisen oppimisen strategiaksi. Yliopistossa suoritetun tutkimuksen kokonaisarvioinnin pohjalta valmistuu yliopiston tutkimusstrategia. Henkilöstöstrategia ja henkilöstöpoliittinen ohjelma uudistetaan, ja yliopistolle laaditaan liiketoimintasuunnitelma. Strategioiden arvot ja päämäärät muuttuvat tulosohjausprosessin tuloksena konkreettisesti yliopiston päivittäistä elämää ohjaavaksi toiminnaksi. Yliopistossa kiinnitetään erityistä huomiota vuorovaikutteisen ohjausjärjestelmän kehittämiseen. Valmistelevat neuvottelut, toiminta- ja taloussuunnitelmaprosessi sekä tulosneuvottelut kytketään mahdollisimman avoimeksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi, joka tukeutuu toiminnan jatkuvalle arvioinnille. Vuosittain laadittavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa määritellään ne kokonaisstrategian ja osastrategioiden kehittämishaasteiden mukaiset täsmennetyt tavoitteet ja toimenpiteet, joita kyseisellä toiminta- ja taloussuunnittelukaudella erityisesti priorisoidaan. Tämä vuosiksi laadittu toiminta- ja taloussuunnitelma aloittaa sekä uuden suunnittelukauden että uuden tulossopimuskauden. Tämä merkitsee muun muassa uusien määrällisten tavoitteiden ja hankkeiden sopimista opetusministeriön kanssa. 11

12 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Suunnitelman tavoitteet on asetettu siten, että yliopisto pystyy vastaamaan kansallisen ja kansainvälisen profiloitumisensa edellyttämistä toiminnallisista haasteista. Tavoitteet ovat sellaisessa muodossa, että niiden toteutumista pystytään seuraamaan. Toiminta- ja taloussuunnitelma on rakennettu siten, että siihen on tulosprisma-ajattelu vaivattomasti istutettavissa. Prisman käyttö talouden ja toiminnan ohjauksen prosesseissa edellyttää kuitenkin vielä yhtenäisen (KOTA-) seurantakriteeristön käyttöönottoa ja kustannuslaskennan kehittymistä. Hanke-esitykset on kohdistettu strategisesti keskeisiin valtakunnallisiin ohjelmiin, hallituksen politiikkaohjelmiin ja yliopistojen oman profiloitumisen tukemiseen. Toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti yliopiston johdolle, hallitukselle sekä tiedekuntien ja erillislaitosten edustajille. Toiminta- ja taloussuunnitelman tarkoituksena on myös informoida ulkopuolisia sidosryhmiä yliopiston toiminnan suuntaamisesta sekä toimia tausta-aineistona yliopiston ja opetusministeriön välisissä tulossopimusneuvotteluissa. 4. KOULUTUSALAT Jyväskylän yliopistossa on edustettuna kahdeksan varsinaista koulutusalaa ja informaatioteknologia, joilla kaikilla tehdään tieteellistä tutkimusta ja annetaan perus-, jatko- ja aikuiskoulutusta. Yliopistossa edustettuna olevien koulutusalojen vahvan perusosaamisen ja perustieteiden tuottaman tiedon kumuloitumisen varassa yliopisto kehittää ennakkoluulottomasti uudenlaista, tieteenaloja ja tiedekuntarajoja ylittävää tutkimusta ja koulutusta. Yliopiston seitsemästä tiedekunnasta kolmessa on edustettuina kaksi alaa. Informaatioteknologian tiedekunnassa on osa kauppatieteellisestä ja osa luonnontieteellisestä alasta. Humanistisen alan tarkastelukohteena on kulttuuria ja traditioita luova, yhteisöjä muodostava ja vuorovaikutusta harjoittava ihminen. Edustettuina ovat kieliä ja viestintää, kulttuuria, taiteita ja musiikkia sekä historiaa tutkivat ja opettavat alat. Tiedekunta yhdistää humanistisen yleissivistyksen parhaat perinteet tulevaisuutta luotaavaan tutkimukseen ja työelämäsuuntautuneeseen koulutukseen. Tiedekunta toimii suomalaisen kulttuurin vahvistamiseksi ja tuo esiin sen panosta kansainvälisessä yhteisössä. Kasvatustieteellisellä alalla tutkimuksen ja koulutuksen kohteena on elinikäinen oppiminen varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen ja koulutusgerontologiaan. Koulutuksen perustana olevan tutkimustoiminnan vahvuusalueet keskittyvät oppimisyhteisöihin ja vuorovaikutukseen kasvatuksen, koulutuksen ja työelämän konteksteissa; kasvatuskulttuureihin, lapsuuteen ja hyvinvointiin sekä ammatilliseen kasvuun ja oppimisen ohjaamiseen. Näillä tutkimusalueilla tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja tuotetaan siihen pohjautuvaa laadukasta koulutusta. Toiminnalla luodaan kestävä pohja suomalaisen kansainvälistä huipputasoa olevan kasvatus- ja koulutusjärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle. Liikuntatieteellisen ja terveystieteellisen alojen tehtävänä on maassamme ainutlaatuisena tieteenalakokonaisuutena tuottaa korkeatasoista ja kansainvälisesti arvostettua huippuosaamista ja tutkimustietoa sekä kouluttaa asiantuntijoita liikunta- ja terveyskulttuurin kehittämiseksi. Liikuntaa ja terveyttä, niiden välisiä yhteyksiä sekä liikunnan ja terveyden edistämistä tarkastellaan monitieteisesti terveystieteiden, liikuntabiologian, liikuntakasvatuksen, liikuntapsykologian ja liikunnan yhteiskuntatieteiden näkökulmasta päämääränä terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen elämänkulun eri vaiheissa. Tiedekunnan valtakunnallisiin tehtäviin kuuluu keskeisesti myös liikunnan, terveystiedon ja fysioterapian opettajankoulutus. Tutkimuksen vahvuuksien terävintä kärkeä edustavat 12

13 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA liikuntabiologinen hermo-lihastoiminnan tutkimus sekä terveystieteellinen tutkimus liikunnan terveysvaikutuksista, ikääntymisestä ja terveyden edistämisestä. Yhteiskuntatieteellisen alan omaleimaisuus yliopistossa muodostuu siitä monipuolisuudesta, jolla yhteiskunnallinen ja filosofinen tutkimus yhdistyvät. Keskeisinä tutkimuksen kohteina ovat poliittisen ajattelun, persoonan teorian, globalisoituvan hallinnan, hyvinvointivaltion ja kansalaisyhteiskunnan tutkimus. Vahvaan perustaan empiirisessä tutkimuksessa liittyy pyrkimys osallistua käynnissä olevaan poliittiseen keskusteluun yhteiskunnasta, valtiosta ja hyvän elämän edellytyksistä. Psykologian alan tutkimukselle ja opetukselle on leimallista ihmisen toiminnan tarkastelu koko elämänkaarta kattavasti. Tutkimuksen profiloitumisen kolme pilaria ovat kehityspsykologinen lähestymistapa ja siihen liittyvä pitkittäistutkimus, psykoterapian ja hoitojärjestelmien tutkimus sekä oppimisen, motivaation, muistin ja niiden hermostollisen perustan tutkimus. Tutkimukseen liittyy myös vahva interventioiden kehittäminen ja niiden vaikutusten arviointi niin kehityksen kuin mielenterveyden edistämiseksi. Kauppatieteellisellä alalla taloustieteiden tiedekunta on yliopistoa, suomalaista elinkeinoelämää sekä muuta yhteiskuntaa palveleva ja uudistava tiedeyksikkö. Koulutuksessa korostuvat liiketoiminnan syntyyn ja edistämiseen, vastuulliseen liiketoimintaan ja omistajuuteen sekä empiiriseen kansantaloustieteeseen liittyvät teemat. Tutkimuksen vahvuusalueilla, spatiaalisessa työmarkkina-analyysissä, perheyrittäjyydessä ja vastuullisessa liiketoiminnassa, tiedekunta profiloituu kansalliseen ja eurooppalaiseen kärkijoukkoon ja siten halutuksi yhteistyökumppaniksi. Luonnontieteellisellä alalla tutkimuksen ja koulutuksen kohdealueita ovat perinteisten matemaattis-luonnontieteellisten alojen ohella soveltavat luonnontieteet ja uudet korkean teknologian alat kuten nanotieteet, ympäristötieteet ja -teknologia. Perus- ja tutkijakoulutusta annetaan ja kehitetään ottaen huomioon uudet työvoimatarpeet erityisesti korkean teknologian aloilla. Tutkimustoiminnassa tuotetaan tieteellistä tietoa ja uusia sovelluksia yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Informaatioteknologian tiedekunta tekee korkeatasoista tutkimusta tieteellisen laskennan, mobiilijärjestelmien ja tietojärjestelmien alueilla. Tiedekunta kouluttaa informaatioteknologian ja sen hyödyntämisen laaja-alaisia, kansainvälisiä osaajia luonnon- ja kauppatieteissä. Tiedekunnan toimintaperiaatteena on tiivis kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä monipuolinen vuorovaikutus elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden kanssa. Tiedekunta yhdistää innovatiivisella ja monitieteisellä tavalla liiketoiminnalliset ja inhimilliset painotukset teknologian kehittämisen, soveltamisen ja seurausten tutkimukseen. 5. ORGANISAATIO Yliopiston hallintoa hoitavat hallitus, rehtori ja vararehtorit, hallintovirasto, tiedekuntaneuvostot, tiedekuntien dekaanit ja laitosten johtajat ja laitosneuvostot, erillislaitosten johtokunnat ja johtajat sekä erikseen asetetut muut hallintoelimet, joista erityisesti opetus- ja tiedeneuvosto ovat nousseet merkittäviksi yliopistoyhteisön sisäisiksi kehittämis- ja keskustelufoorumeiksi. Jyväskylän yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa: humanistinen, informaatioteknologian, kasvatustieteiden, liikunta- ja terveystieteiden, matemaattis-luonnontieteellinen, taloustieteiden sekä yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Yliopistossa toimii seuraavat erillislaitokset: Atk-keskus, Avoin yliopisto, Kirjasto, Koulutuksen tutkimuslaitos, Museo, Täydennyskoulutuskeskus, Yliopiston kielikeskus sekä Ympäristöntutkimuskeskus. Yliopiston erillislaitos Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus toimii Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen yhteisenä yliopistokeskuksena. Yliopistossa toimii erillinen moni- 13

14 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA tieteinen verkostoperiaatteella toimiva laitos Agora Center. Lisäksi ylipistossa on koulutuksen arviointisihteeristö ja rehtorin määräajaksi perustamia monitieteisiä tutkimusyksiköitä. 6. KEHITTÄMISEN PÄÄLINJAUKSET VUOSINA Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategiassa on yliopiston tahtotila vuoteen 2015 määritelty seuraavasti: Jyväskylän yliopisto on laaja-alainen, kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen tiedeyliopisto, jonka toiminta perustuu tieteenalojen laadukkaaseen perusosaamiseen ja tieteidenväliseen yhteistyöhön, mistä kumpuavat myös kansainvälisen huipputason saavutukset. Yliopisto on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, osa eurooppalaisia koulutusmarkkinoita ja kansainvälistä tiedeyhteisöä. Yliopiston toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset kuten väestön ikärakenteen muutos, yhteiskunnan ja väestöryhmien sosiaalinen ja kulttuurinen muuttuminen, aluekehitys sekä kansainvälisessä ympäristössä tapahtuvat globalisaatio ja Euroopan unionin laajentuminen luovat merkittäviä haasteita yliopiston kehittämiselle. Samoin valtioneuvoston periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä ja sitoutuminen opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelmaan tulevat suuntaamaan yliopiston ratkaisuja suunnittelukauden aikana. Hallitusohjelmaan sisältyvistä politiikkaohjelmista yliopisto osallistuu Yrittäjyyden politiikkaohjelmaan, Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaan ja Tietoyhteiskuntaohjelmaan. Sen lisäksi, että yliopisto reagoi ulkoisiin kehittämistarpeisiin, se ohjaa kehitystään valikoivasti oman visionsa ja omien vahvuuksiensa perusteella tavoitteinaan tahtotilansa mukaisesti toiminnan korkea laatu, vahva yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus sekä toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus. Yliopiston tahtotila konkretisoituu erityisesti seuraaviin kehittämisen päälinjauksiin suunnittelukaudella : Toiminnan korkea laatu: Yliopistoa kehitetään tiedeyliopistona, jossa tutkimus ja opetus toimivat toisiaan palvelevana kokonaisuutena. Laadun parantamiseksi tähdätään määrätietoisesti huippu-osaamiseen, johon liittyy olennaisena osana suunnitelmallinen kansainvälinen verkostoituminen. Tutkimuksen kokonaisarvioinnin pohjalta kehitetään järjestelmällisesti vahvoja ja toimintakykyisiä tutkimuskeskittymiä, jotka profiloivat yliopistoa, joilla on mahdollisuuksia menestyä kansainvälisesti ja joista voi muodostua yliopistoon uusia huipputason osaamiskeskittymiä. Kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseksi yhteistyötä tiivistetään korkeatasoisten ulkomaisten yliopistojen kanssa ja osallistumista kansainväliseen tiede- ja teknologiayhteistyöhön voimistetaan. Laadun varmistamiseksi ja tieteellisen näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi kansainvälistä julkaisutoimintaa lisätään. Voimavaroja keskitetään modernien tutkimusympäristöjen rakentamiseen. Tutkimustoiminnan rahoituspohjan monipuolistamiseksi yliopisto tähtää laadulla kilpaillun ja erityisesti ulkomaisen tutkimusrahoituksen kasvattamiseen. Yliopisto huolehtii uuden tutkijasukupolven laadukkaasta kouluttamisesta. Tohtorikoulutusohjelmiin rekrytoidaan opinnoissaan menestyneiden kotimaisten opiskelijoiden lisäksi lahjakkaita opiskelijoita valikoiduista ulkomaisista yliopistoista tiedekuntien tekemien ulkomaisten tohtoriopiskelijoiden rekrytointisuunnitelmien mukaisesti. Tuetaan lupaavien tutkijatohtoreiden urakehitysmahdollisuuksia erilaisin post doc -järjestelyin. Peruskoulutuksessa kaksiportaisen tutkintorakenteen tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään tavoitteena opetuksen ja tutkintojen laadun varmistaminen sekä kansainväli- 14

15 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA sen kilpailukyvyn vahvistaminen. Elinikäisen oppimisen periaatteet ja koulutuksellinen tasa-arvo otetaan huomioon opetuksen kehittämisessä. Työssäkäyvän aikuisväestön mahdollisuuksia osallistua tutkintoon johtavaan koulutukseen lisätään. Opetuksessa hyödynnetään määrätietoisesti tieto- ja viestintätekniikkaa. Peruskoulutuksessa tavoitteena on entistä suunnitelmallisempi opiskelija- ja opettajavaihto valikoitujen kumppaniyliopistojen kanssa, koulutusyhteistyön syventäminen kansainvälisten yhteisohjelmien ja muiden verkostojen puitteissa sekä ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden ja laadunvarmistuksen läpäisseiden vieraskielisten koulutusohjelmien määrän lisääminen. Yliopisto varmistaa toimintansa korkean tason laadunarvioinnin avulla. Tavoitteena on aktiivinen laatukulttuurin edistäminen ja toiminnan omaehtoinen parantaminen sekä korkeakoulutuksen laadunvarmistukseen liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin haasteisiin vastaaminen. Suunnittelukaudella yliopistoon luodaan johtamisen, arvioinnin ja kehittämisen välineeksi sekä toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi systemaattinen laadunvarmistusjärjestelmä. Vahva yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus: Yliopistoa kehitetään kansallisen ja alueellisen innovaatiojärjestelmän keskeisenä toimijana sekä kansallisen kilpailukyvyn edistäjänä. Vaikuttavuuden parantamiseksi yliopiston kaikilta tasoilta luodaan aktiiviset yhteistyösuhteet sidostahoihin verkottumisperiaatteella, jotta uusiin sekä kansallisiin että kansainvälisiin hankkeisiin voidaan tarttua entistä nopeammin ja niitä pystytään hyödyntämään tehokkaasti sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. Yliopisto toimii aktiivisesti alueellisessa kehittämisessä erityisesti EU:n alueohjelmia hyödyntäen. Ammattikorkeakoulujen kanssa vahvistetaan yhteistyötä aluestrategioiden linjausten mukaisesti. Yliopisto tiedottaa ajantasaisesti opetuksen ja tutkimuksen kehityksestä niin, että yliopiston tunnettuus lisääntyy ja hyvä maine välittyy potentiaalisille opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille ja rahoittajille, elinkeinoelämälle sekä suurelle yleisölle Suomessa ja kansainväliselle yliopistoyhteisölle samoin kuin ulkomaisille yhteistyökumppaneille. Yliopisto ottaa huomioon vaikuttavuutensa ja näkyvyytensä parantamisen myös laajentamalla alumnitoimintansa kansainväliseksi. Yliopisto kantaa vastuuta alumniensa osaamisen kehittämisen ja ylläpitämisen mahdollisuuksista tarjoamalla heille tiiviiden verkostosuhteiden kautta myös houkuttelevia aikuiskoulutuksen mahdollisuuksia. Jyväskylän yliopisto kehittää opetusministeriön tukemana Keski-Suomen elinkeinoelämää edistävien soveltavien luonnontieteiden ja liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja koulutustarjontaansa ja siten helpottaa yritysten kytkeytymistä kansainvälisiin osaamisverkostoihin ja vahvistaa niiden kilpailukykyä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Keskeisenä lähtökohtana on alueelliselta vaikuttavuudeltaan merkittävän monialaisen, teollisuutta ja yrityksiä tukevan liiketoimintaosaamiskoulutuksen toteuttaminen. Kehittämistoimia suunnataan lisäksi myös muille tulevaisuuden kannalta keskeisille aloille kuten nanotieteiden, hyvinvointiteknologian, sosiaalisten innovaatioiden ja uusiutuvia energioita koskevan tutkimuksen kehittämiseen. Yliopisto kehittää toimivia innovaatioketjuja tunnistamalla rajapintoja perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen välillä. Kullekin ketjun toiminnalle etsitään soveltuvimmat yhteistyökumppanit. Yhteistyötä tehdään erityisesti parhaiden sektoritutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen ja korkean tutkimus- ja tuotekehityspanoksen omaavien yritysten kanssa. Erityisesti kehitetään uudenlaisia yhteistyömuotoja välittäjäorganisaatioiden kanssa. Yliopistoon laaditaan sosiaalisten innovaatioiden tutkimus- ja kehittämisohjelma ja jatketaan sosiaalisten innovaatioiden foorumin kehittämistä. Yliopisto laajentaa tukeaan kehitysmaille erityisesti opetus- ja ympäristöalan hankkeiden ja kumppanuustoiminnan kautta. Suomen ja kehitysmaiden välisen korkeakouluyhteistyön lisäämiseksi kehitetään vastavuoroisuudelle perustuvaa Suomen ja kehitysmaiden 15

16 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA korkeakoulujen välistä verkostoyhteistyötä, jota Jyväskylän yliopisto koordinoi. Yliopistolla on myös merkittävä rooli kestävän kehityksen toteuttamisen keinojen ja laadullisten seurantaindikaattoreiden kehittäjänä. Toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus: Yliopiston rakennetta kehitetään ja toiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta lisätään siten, että voidaan varmistaa hyvän toiminnan perusedellytykset, edistää uusien innovatiivisten tutkimusympäristöjen kehittymistä ja kansainvälisesti kilpailukykyisten huipputulosten saavuttamista sekä vastata yhteiskunnan kehittämistarpeisiin. Rakenteellista kehittämistä tehdään yliopiston omista lähtökohdista ottaen huomioon eri alojen valtakunnallinen asema tiedon tuottamisessa ja niiden yhteiskunnallinen merkittävyys. Samalla edistetään yliopiston profiloitumista ja toiminnan kannalta riittävän yksikkökoon rakentumista. Toiminnan laajuus mitoitetaan osaamisen kasvattamisen ja yhteiskunnallisen kysynnän synnyttämien tarpeiden mukaisesti. Tukipalvelut organisoidaan uudelleen perustamalla tiedekuntakohtaisia palvelukeskuksia ja osallistumalla valtakunnallisen palvelukeskuksen toimintaan. Yliopiston rahoituspohjaa laajennetaan, ja täydentävällä rahoituksella toimivien hankkeiden kustannusvastaavuutta parannetaan. Toimitilastrategian mukaisesti yliopiston yksiköitä kannustetaan tilojen tehokkaaseen käyttöön ja kiinteistökustannussäästöihin. Palvelutoiminnassa pyritään merkittävään toiminnalliseen ja taloudelliseen hyötyyn. Selvitetään mahdollisuudet soveltuvien toimintakokonaisuuksien yhtiöittämiseksi. Tutkintorakenteen kaksiportaisuus mahdollistaa voimavarojen entistä tehokkaamman käytön. Koulutuksen tehokkuutta lisätään parantamalla opintojen läpäisyä ja lyhentämällä tutkintojen suorittamisaikoja. Opinto-ohjauksen ja henkilökohtaisten opintosuunnitelmien merkitys korostuu. Opiskelijavalintoja kevennetään ja valintajärjestelmiä yhtenäistetään. Jatko-opintoihin pääsyä aikaistetaan ja valmistuneiden työelämään siirtymistä nopeutetaan. Arviointia hyödynnetään suunnitelmallisesti osana yliopiston toimintojen normaalia kehittämistä. Tutkimuksen kokonaisarvioinnin tuloksia hyödynnetään ohjaamalla henkilöstö- ja taloudellisia voimavaroja strategisesti tärkeille ja kehityskelpoisille tutkimusalueille. Myös yhteiskunnallisen palvelutehtävän tavoitteenasettelu ja tulosseuranta liitetään osaksi tulosohjausta ja laadunvarmistusta. Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja koulutuksen arviointisihteeristön arviointiasiantuntemusta käytetään lisääntyvästi arvioinnin kehittämisen tukena. Henkilöstöhallintoa kehitetään siten, että yliopisto on myös kansainvälisesti kilpailukykyinen työnantaja. Yliopisto pitää huolta henkilöstön työkyvystä ja -tyytyväisyydestä sekä edistää tasa-arvoisen työ- ja tiedeyhteisön kehittymistä. Johtajuutta kehitetään johtamisen paras laatu hankkeen tulosten pohjalta ja yliopistoon luodaan laadukkaan johtamisen malli ja perinne. 16

17 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA TUTKIMUS Tutkimustyön johtavana periaatteena on merkittävien tieteellisten tulosten saavuttaminen. Yliopiston kokonaisstrategiassa on tutkimukselle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopiston tieteellinen tutkimus on korkeatasoista ja kansainvälisesti laajasti tunnustettua, mistä osoituksena yliopistolla on vähintään seitsemän Suomen Akatemian nimeämää tutkimuksen huippuyksikköä ja vähintään 15 kansainvälisesti vahvaa tutkimusaluetta näkyvine tutkimusryhmineen. 2) Yliopisto on mukana vähintään yhdessä kansainvälisesti nimetyssä huippututkimusyksikköverkostossa. 3) Yliopisto osallistuu aktiivisesti ja laajasti kansainvälisiin tutkimushankkeisiin ja -ohjelmiin. 4) Tutkimustulokset julkaistaan alansa parhailla tieteellisillä foorumeilla. Yliopiston kokonaisstrategiassa määritellyt kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviksi tutkimuksen tavoitteiksi: Tavoite 1. TUTKIMUKSEN MERKITYSTÄ VAHVISTETAAN JA PROFILOINTIA LISÄTÄÄN LAATIMALLA TUTKIMUSTRATEGIA Tutkimuksen nykytila on arvioitu ja tulokset saatu käyttöön alkuvuonna Arvioinnin pohjalta laaditaan tiedekunta- ja laitoskohtaiset tutkimusstrategiat, joiden ensisijainen tavoite on linjata tiedekunnan ja laitoksen tutkimustoimintaa. Yliopiston arvioinnin tuloksia sekä tiedekuntien ja laitosten tutkimusstrategisia linjauksia hyödynnetään tutkimusstrategian laadinnassa ja tutkimusprofiilin kirkastamisessa. Strategiassa määritellään ne tiede- ja tutkimuspoliittiset suuntaviivat, joilla yliopiston tutkimustoimintaa kehitetään suunnittelukaudella Tiedeneuvosto tukee asiantuntijaelimenä yliopiston tiedepoliittista kehittämistä suosituksin ja kannanotoin. Yliopisto tukee valitsemiensa tutkimuksen vahvuusalueiden kehittymistä Suomen Akatemian tai pohjoismaisiksi tutkimuksen huippuyksiköiksi. Tavoitteena on, että yliopisto saa suunnittelukauden aikana kolme uutta Suomen Akatemian arvioimaa tutkimuksen huippuyksikköä ja että yliopistossa on useita akatemiaprofessuureja. Tavoite 2. TIETEELLISEN TOIMINNAN KANSAINVÄLISTÄ VAIKUTTAVUUTTA LISÄTÄÄN Kansainvälistä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta lisätään julkaisemalla korkeatasoissa kansainvälisissä tiedelehdissä, rekrytoimalla lahjakkaita tutkijoita, tekemällä sopimuspohjaista yhteistyötä laadukkaiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä osallistumalla aktiivisesti kansainvälisiin tutkimusohjelmiin. Tutkimustuloksia pyritään tekemään tunnetuksi mahdollisimman korkeatasoisilla tieteellisillä foorumeilla. Pääsääntöisesti julkaistaan korkeatasoisissa kansainvälisissä referoiduissa tieteellisissä lehdissä. Julkaisutoiminnan tavoitteena on tuottaa suunnittelukauden loppuun mennessä 800 ulkomaista referee-julkaisua vuodessa. Vakinainen tutkimus- ja ope- 17

18 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA tushenkilöstö tuottaa keskimäärin kaksi julkaisua vuodessa. Yliopistosarjoissa on siirrytty kirjaston toteuttamaan sähköiseen julkaisemiseen. Laitosjulkaisut vähennetään minimiin. Yliopisto rekrytoi aktiivisesti huippututkijoita korkeatasoisen tutkimuksen edellytysten jatkuvaksi vahvistamiseksi. Kansainvälistymistä ja osaamisen vaihtoa edistetään julistamalla professorin virat ja tutkijatohtoripaikat pääsääntöisesti myös ulkomaiseen hakuun ja painottamalla professorin virkojen täytössä ulkomaisten asiantuntijoiden käyttöä. Kansainvälistymisen ja osaamisen vaihdon edistämiseksi tehostetaan myös varttuneempien tutkijoiden kahdensuuntaista vierailutoimintaa. Tutkijavaihto toimii samalla mainetyönä, jolla edistetään ulkomaisten huippututkijoiden varsinaista rekrytointia. Tutkimusyhteistyötä tuetaan mm. menemällä mukaan kansainvälisiin tutkimusohjelmiin, kutsumalla yliopistoon korkeatasoisia tutkijavieraita sekä järjestämällä kansainvälisiä tieteellisiä kongresseja. Erityisesti tuetaan yliopiston eri tieteenalojen mukanaoloa eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) rakentamisessa siten, että yliopiston tutkimusryhmät ja tutkijat osallistuvat avaintoimijoina, joko koordinaattoreina tai johtoryhmien jäseninä seitsemännen puiteohjelman hankkeisiin että muihin ERA:n toiminta-alueen hankkeisiin. Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä laajennetaan etenkin Aasian maiden (Intia, Japani ja Kiina) ja Pohjois-Amerikan kanssa. Jyväskylän yliopisto on mukana kansainvälisessä FAIR -kiihdytinhankkeessa, johon osallistumisesta neuvotellaan Suomen opetusministeriön ja Saksan tiedeministeriön välillä. Tavoite 3. MONITIETEISIÄ TUTKIMUSKESKITTYMIÄ VAHVISTETAAN JA UUSIA RAKENNETAAN Yliopisto vastaa yhteiskunnallisiin haasteisiin kehittämällä monitieteisiä innovatiivisia tutkimusympäristöjä, jotka ovat uudistumiskykyisiä ja jotka tuottavat uusia tutkimusavauksia ja -aloitteita. Laboratiivisilla aloilla toimivaksi malliksi on osoittautunut fyysisesti yhteisissä tiloissa toimiva tutkimuskeskittymä. Agora Centerillä ja Nanoscience Centerillä on jo tutkimuskeskittymän tunnusmerkkejä ja niillä on käytössä yhteiset tutkimuksen infrastruktuurit. Myös Viveca-konseptin hyödyntämistä hyvinvointiteknologiassa jatketaan. Uusia tutkimuskeskittymiä kehitetään yliopiston tutkimusprofiiliin kuuluvilla painoaloilla. Tutkimuskeskittymät laativat toimintasuunnitelmansa, jäntevöittävät tutkimushallintoaan ja rakentavat kumppanuusperiaatteella toimivia alliansseja, joiden puitteissa toteutetaan yhteisiä tutkimushankkeita ja tutkijakoulutusta. Nanotieteitä ja -teknologiaa koskeva yhteistyösopimus on jo tehty Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen ja Teknillisen korkeakoulun kanssa. Monitieteisiä tutkimusyksiköitä voidaan perustaa rehtorin päätöksellä 3 5 vuodeksi. Tutkimusyksiköt saavat yleensä niille kohdennettua määräaikaista rahoitusta. Koska tavoitteena on siirtyä laajempiin tutkimuskeskittymiin, tutkimusyksikkötoimintamalli arvioidaan uudelleen tulosten, vaikuttavuuden ja kehittämisedellytysten näkökulmasta. Yliopistossa on seuraavat rehtorin määräajaksi perustamat monitieteiset tutkimusyksiköt: Neuromuscular Research Center, Ohjausalan osaamiskeskus, Perhetutkimuskeskus, Rehtori-instituutti, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, Wolmar Schildt -instituutti sekä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen instituutti. Yliopistossa toimii myös yliopiston hallituksen perustama Suomen gerontologian tutkimuskeskus. Keskeistä yksikköjen toiminnalle on, että eri osapuolet sitoutuvat niiden toimintaan ja luovat elävän verkoston. Ajanjakson lopussa yksikön toiminta, tuloksellisuus ja kehittymisedellytykset arvioidaan. Mikäli toiminta on ollut laadukasta ja tuloksellista, yksikölle voidaan myöntää uusi toimintakausi. 18

19 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Tavoite 4. TUTKIMUSEDELLYTYKSIÄ JA TUTKIMUSHALLINTOA PARANNETAAN Yliopistossa luodaan hyvät tutkimusedellytykset kaikille niille tieteenaloille, joilla on mahdollisuus suorittaa tohtorintutkinto. Erityisesti tuetaan tutkimuksen kokonaisarvioinnin tuloksena tunnistettuja korkeatasoisia ja kehityskykyisiä aloja vahvistamalla niiden tutkimuksen infrastruktuureita ja tutkijavoimavaroja sekä rakentamalla tutkimusalliansseja sekä yliopiston sisällä että yhteistyökumppaneiden kanssa. Tutkimusohjelmapohjaista yhteistyötä lisätään. Laitoksille pyritään luomaan tuloksellisen tieteellisen toiminnan edellyttämä infrastruktuuri. Opettajien työtehtävien määrittelyä hyödynnetään siten, että opettajien työsuunnitelma järjestetään joustavasti ottaen huomioon tutkimuksen kulloisenkin vaiheen vaatimukset. Rakenteellisen kehittämisen myötä vapautuneet voimavarat kohdennetaan tutkimustoiminnan tukemiseen. Tutkimuksen rahoituspohjaa laajennetaan lisäämällä ulkopuolisen laadulla kilpaillun rahoituksen määrää. Erityisesti kiinnitetään huomiota kansainvälisen tutkimusrahoituksen ja yritysrahoituksen hankkimiseen Suomen Akatemialta saatavien voimavarojen hakemisen lisäksi. Tekes-rahoitusta pyritään lisäämään myös tutkimusaloilla, jotka perinteisesti eivät ole kuuluneet Tekes-rahoituksen piiriin. Laadukas tutkimus ja kasvava ulkopuolinen tutkimusrahoitus edellyttävät osaavaa johtamista ja laadukkaita tukipalveluja. Erityisen haasteellista ja ammattitaitoa vaativaa on isojen kansainvälisten tutkimushankkeiden johtaminen. Tutkimusjohtaminen akateemisen toiminnan johtamisen lisäksi on keskeinen menestystekijä. Toimintakaudella yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on ammattimaisen tutkimusjohtamisen edellytysten parantaminen sekä laadukkaiden tutkimuksen ja projektihallinnon tukipalvelujen kehittäminen keskittämällä ne tiedekuntien palvelukeskuksiin. 8. TOHTORIKOULUTUS Yliopiston kokonaisstrategiassa on tohtorikoulutukselle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopistossa annetaan niin laadukasta tutkimukseen pohjautuvaa tieteellistä jatko- ja tutkijankoulutusta, että tohtorintutkinnon suorittaneilla on valmius edistää maan tieteellistä tasoa, ja että he sijoittuvat hyvin yliopistojen virkoihin ja yliopistojen ulkopuolisiin tehtäviin. Merkittävällä osalla tutkinnon suorittaneista on annettavaa myös kansainväliselle tiedeyhteisölle. 2) Yliopisto toteuttaa yhteistyössä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja muiden instituutioiden kanssa uudenlaisia monitieteisiä koulutusohjelmia ja - ratkaisuja, erilaisia oppimis- ja opetusympäristöjä sekä inhimillistä, käyttäjälähtöistä teknologiaa hyödyntäen. Yliopiston kokonaisstrategiassa määritellyt kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviin tohtorikoulutuksen tavoitteisiin: 19

20 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Tavoite 1. VUOSILLE ASETETUT TOHTORINTUTKINTOTAVOITTEET SAAVUTETAAN Tohtorintutkintojen määrää kasvatetaan siten, että vuosina suoritetaan keskimäärin 128 tohtorintutkintoa vuodessa. Lukumäärällisen tavoitteen lisäksi huolehditaan tutkintojen laadullisesti korkean tason ylläpitämisestä. Tavoite 2. TOHTORINTUTKINTOJEN SUORITTAMISIKÄÄ ALENNETAAN JA SUORITTAMISAIKOJA LYHENNETÄÄN Alennetaan tohtorintutkinnon suorittamisikää pysyvästi siten, että 2/3 väittelijöistä on alle 32-vuotiaita vuoteen 2007 mennessä ja alle 31-vuotiaita vuoteen 2009 mennessä. Lyhennetään tohtorintutkintojen suorittamisaikoja nykyisestä. Tavoitteena on, että tutkinto suoritetaan päätoimisesti opiskellen neljässä vuodessa. Tavoite 3. LAADUKKAALLA TOHTORIKOULUTUKSELLA TUOTETAAN TUTKIMUKSEN AMMATTI- LAISIA YHTEISKUNNAN TARPEISIIN Tohtorikoulutuksessa siirrytään strukturoituun järjestelmään luomalla yliopistoon tiedekunta- tai tieteenalakohtaisia tohtorikoulutusohjelmia, joissa tohtorikoulutus pääsääntöisesti tapahtuu. Tohtorikoulutuksen laatujärjestelmään kuuluvat seuraavat elementit: Tohtorikoulutettavien valintakriteerit uudistetaan ja koulutettavat valitaan laitosten tutkimusstrategiassa määritellyille painopistealueille. Valituille tohtorikoulutettaville taataan riittävä ja asiantunteva ohjaus. Tohtorikoulutettavien ohjausta tehostetaan ja siihen suunnataan entistä enemmän voimavaroja. Luodaan ohjaajaverkostoja parhaimpien ohjauskäytäntöjen tunnistamiseksi. Etäohjauksen menetelmiä kehitetään yliopiston ulkopuolella työskentelevien tohtoriopiskelijoiden edellytysten parantamiseksi. Tiedekuntarajat ylittävää koulutusta järjestetään kaikille tohtorikoulutettaville mm. tutkimusetiikassa, tieteen teoriassa sekä kvantitatiivisissa ja kvalitatiivisissa tutkimusmetodeissa. Lisäksi tuetaan opiskelijoiden integroitumista tutkimusryhmiin ja vahvistetaan opiskelijoiden taitoja tutkimustulostensa tunnetuksi tekemiseen sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Tohtoreiden työelämärelevanssia lisätään sisällyttämällä tohtorikoulutusohjelmiin työelämävalmiuksia edistävää koulutusta. Koulutusta toteutetaan yli tiedekuntarajojen etenkin johtamisessa, viestinnässä, projektihallinnassa, immateriaalioikeusasioissa ja akateemisessa yrittäjyydessä. Yritysten osallistumista tohtorikoulutukseen lisätään käyttämällä niissä toimivia asiantuntijoita sekä väitöskirjatyön ohjaajina että kouluttajina. Tohtoreiden sijoittumista työelämään ja koulutuksen työelämärelevanssia seurataan säännöllisesti ja tuloksia hyödynnetään tohtorikoulutusohjelmia kehitettäessä ja tohtoriopiskelijoita valittaessa. Tohtoreiden kansainvälisiä valmiuksia lisätään integroimalla tohtorikoulutettavia kansainvälisiin tutkimusverkostoihin ja solmimalla yhteistyösopimuksia eurooppalaisten tutkijakoulujen kanssa. Eurooppalaisten tutkijakoulusopimusten avulla valmistaudutaan Bologna-prosessin kolmanteen sykliin. Tohtorikoulutettaville luodaan mahdollisuus suorittaa opintoja ulkomaisissa yliopistoissa käyttäen hyväksi kansainvälisiä vaihto-ohjelmia. Järjestetään kansainvälisiä tohtorikoulutusseminaareja, joista yhtenä muotona on kansain- 20