JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2007 2010"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Hyväksytty Jyväskylän yliopiston hallituksessa

2

3 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYS 1. TEHTÄVÄ JA ARVOPOHJA VAHVUUDET STRATEGIATYÖ JA TULOSOHJAUS KOULUTUSALAT ORGANISAATIO KEHITTÄMISEN PÄÄLINJAUKSET VUOSINA TUTKIMUS TOHTORIKOULUTUS PERUSKOULUTUS AIKUISKOULUTUS YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUS JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN TUOTTAVUUSOHJELMA SISÄISET PROSESSIT JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖ TILAT TALOUDELLISET VOIMAVARAT KEHITTÄMISHANKKEET...42 ORGANISAATIOKAAVIO...45 SUOMEN AKATEMIAN ARVIOIMAT TUTKIMUKSEN HUIPPUYKSIKÖT...46 KORKEALAATUISEN KOULUTUKSEN YKSIKÖT VUOSINA KORKEALAATUISEN AIKUISKOULUTUKSEN YLIOPISTO VUOSINA VUOSINA KÄYNNISSÄ OLEVAT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN TULOSSOPIMUKSEN MUKAISET KEHITTÄMISHANKKEET...47 AINELAITOKSET JA OPPIAINEET LUKUVUONNA MAISTERIOHJELMAT / MUUNTOKOULUTUS / KOULUTUSOHJELMAT VUONNA VIERASKIELINEN OPETUS LUKUVUONNA VERKOSTOYHTEISTYÖ VUONNA KORKEAKOULUJEN ALUEELLINEN YHTEISTOIMINTA KESKI-SUOMESSA...53 LIITETAULUKOT...56 HANKE-ESITYKSET

4 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

5 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA TEHTÄVÄ JA ARVOPOHJA Jyväskylän yliopiston tehtävänä on etsiä tutkimukseen perustuen totuutta, tuottaa ja levittää uutta tietoa sekä kasvattaa ja uudistaa sivistysperintöä. Laaja-alaisena, monitieteisenä tiedeyhteisönä yliopisto edistää korkeatasoiseen tutkimukseen, koulutukseen ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen perustuen ihmisen, luonnon, kulttuurin, talouden ja teknologian suotuisaa kehittymistä. Yliopisto ylläpitää vahvoja perustieteitä, korostaa tieteidenvälistä yhteistyötä sekä tutkimuksen ja opetuksen hedelmällistä yhteyttä ja välittää näin syntyvää osaamista yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön. Yhteiskunnallista palvelutehtäväänsä yliopisto toteuttaa toimimalla asiantuntijaorganisaationa, kulttuurin edistäjänä, innovaattorina sekä akateemisena alueellisena kehittäjänä ja valtakunnallisena vaikuttajana. Erityisenä voimavarana pidetään vahvaan verkottumiseen perustuvaa poikkitieteellisyyttä, jonka avulla tuotetaan uusia avauksia ja luodaan toisiaan risteäviä kytkeymiä perinteiset tieteenala-, laitos- ja tiedekuntarajat ylittäen. Jyväskylän yliopiston perustamisen taustalla ovat olleet jo seminaarin ajoista lähtien kansainvälisyyden ja tieteellisyyden prinsiipit, mikä on luonut lujan pohjan kehittyä kansainvälisesti merkittäväksi tiedeyliopistoksi. Yliopiston profiili rakentuu monialaisuuden, pitkäjänteisen orgaanisen kasvun ja järjestelmälliseen strategiatyöhön perustuvan aktiivisen uudistamisen varaan. Jyväskylän yliopisto vaikuttaa sivistykselliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen ihmisen koko elämänkulun kattavan kasvun ja vastuun aikaansaamiseksi. Yliopisto edistää ihmisen, luonnon ja teknologian tasapainoista vuorovaikutusta sekä hyvää elämää. Toiminnassa painottuvat laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus. Perustuksena on eurooppalaisen yliopistolaitoksen perinteikäs, laaja-alainen humanistinen arvopohja. Kaikissa toimissaan yliopisto noudattaa ja vaalii eettisiä arvoja ja edistää kestävää kehitystä sekä taloudellisesti, sosiaalisesti että ekologisesti. Yliopisto vastaa seuraavista valtakunnallisiksi määritellyistä tehtävistä ja niiden kehittämisestä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus ja kulttuurivaihtosopimuksiin perustuvat tehtävät. Uutena valtakunnallisena tehtävänä yliopisto esittää viittomakielen ja kulttuurin edistämistä. Yliopisto toteuttaa toiminnan perustettavan Viittomakieliinstituutin avulla. Yliopisto vastaa seuraavista yhteiskunnallisista palvelutehtävistä: Chydeniusinstituutti Kokkolan yliopistokeskus, Koulutuksen tutkimuslaitos, kiihdytinlaboratorio, opinto-ohjaaja-, erityisopettaja- ja lastentarhaopettajakoulutus sekä viittomakielen opetus. Jyväskylän yliopisto on mukana useissa monitieteisissä verkostoyliopistoissa ja tutkimus- ja tutkijakoulutusverkostoissa. (ks. sivu 52). 5

6 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VAHVUUDET Painoalat Painoalojen tärkeimmät kriteerit ovat tutkimuksen korkea taso, toimintojen laajuus ja kansalliset koulutusvastuut. Alat ovat aktiivisia sekä tutkimus-, koulutus- että innovaatiotoiminnassa. Niille on ominaista vahva verkottuminen kansallisesti ja kansainvälisesti tiedeyhteisöjen, julkisen sektorin toimijoiden, välittäjäorganisaatioiden, kansalaisjärjestöjen, yrityselämän ja teollisuuden kanssa. LUONNONTIETEET. Kansainvälisesti korkeatasoiset perusluonnontieteet ja matematiikka sovelluksineen ja uudet tieteenalat tuottavat huippuosaamista korkean teknologian alueelle yhteiskunnan ja teollisuuden nopeasti muuttuviin tarpeisiin. IHMISTIETEET. Pitkän perinteen ja vahvan metodisen pohjan omaavat, ihmisen toimintaa ja elämänkulkua monipuolisesti kattavat tieteenalat tukevat sosiaalisia ja taloudellisia yhteisöjä muodostavan sekä kulttuuria, traditioita ja tulevaisuutta luovan ihmisen kehitystä. LIIKUNTA JA TERVEYS. Maassamme ainutlaatuinen tieteenalakokonaisuus tuottaa monipuolista tietoa liikunnasta ja urheilusta sekä niiden vaikutuksista terveyteen ja toimintakykyyn. Koulutus tuottaa korkeatasoista ja monialaista osaamista eri väestöryhmien liikunnan ja terveyden edistämiseen. OPETTAJANKOULUTUS. Vahvaan perinteeseen tukeutuen koulutetaan monialaisia, eettisesti vastuullisia opettajia sekä rakennetaan tutkimustietoon perustuen kestävää pohjaa suomalaisen kasvatus- ja koulutusjärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle. Tutkimukselliset vahvuudet Tieteellinen profiili rakentuu pitkäjänteisen, korkeatasoisen perustutkimuksen varaan. Vahvat perustieteet mahdollistavat sovelluksia ja uusia aluevaltauksia tieteidenvälisillä rajapinnoilla. Sekä perustieteitä että välittäviä tieteitä sisältävän tieteen- ja koulutusalarakenteen ansiosta yliopisto pystyy toimimaan koko innovaatioketjun alueella. Innovatiivisten teknologiaintensiivisten tutkimusympäristöjen kautta nopeutetaan tulosten hyödyntämistä. Yliopistossa on sekä kansallisesti että kansainvälisesti johtavia tutkimusaloja, joiden tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus on huomattava. Yliopisto kantaa vastuuta myös monien uniikkien alojen kansallisesta kehittämisestä. Teknologiaintensiivisillä aloillaan yliopisto on tunnettu toimija eurooppalaisissa tutkimus- ja teknologiaohjelmissa ja sitä kautta merkittävä eurooppalaisen kilpailukyvyn edistäjä. Maailmanlaajuisesti yliopistolla on johtava rooli usealla kärkialalla, ja kaikki merkittävät tulokset julkaistaan kansainvälisesti korkeatasoisilla foorumeilla. Koko yliopistoa koskenut tutkimuksen kansainvälinen arviointi 2005 kohdistui erityisesti julkaisutoiminnan kansainväliseen tasoon, mutta myös yksikköjen tieteellisen toi- 6

7 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA minnan yleiseen laatuun, kulttuuriin ja aktiivisuuteen sekä tutkimusympäristöihin ja tutkimuksen vaikuttavuuteen. Tutkimuksen vahvuusalueet perustuvat kokonaisarvioinnissa menestymiseen. Huomioon on otettu myös menestyminen tieteenalakohtaisissa arvioinneissa, kansallisissa ja kansainvälisissä huippuyksikköarvioinneissa sekä kilpaillun tutkimusrahoituksen saannissa. Lisäksi yliopistossa on useita aloja, joilla on kansallinen johtoasema. KANSAINVÄLISESTI JOHTAVAT ALAT ydinfysiikka ja materiaalifysiikka nanotieteet, erityisesti molekyylitason funktionaaliset systeemit ja laitteet evoluutioekologia matemaattinen analyysi dysleksia-tutkimus ja ihmisen kehityksen pitkittäistutkimus poliittisen ajattelun tutkimus liikuntabiologinen hermo lihastoiminnan tutkimus KANSAINVÄLISESTI MERKITTÄVÄT ALAT orgaaninen ja fysikaalinen kemia tieteellinen laskenta oppiminen ja motivaatio terveystieteet, erityisesti liikunnan terveysvaikutukset, ikääntyminen ja terveyden edistäminen koulutustutkimus kielen oppiminen ja kielenkäyttö erityispedagogiikka spatiaalinen työmarkkina-analyysi NOUSEVAT ALAT solu- ja molekyylibiologia akvaattiset tieteet kognitiivinen musiikkitiede varhaiskasvatus tietojärjestelmät mentaliteetti- ja aatehistoria persoonan teoria ja mielen filosofia 7

8 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Suomen Akatemian arvioimia tutkimuksen huippuyksiköitä yliopistossa ovat Mielen historian huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Evoluutiotutkimuksen huippuyksikkö ( ) Oppimisen ja motivaation huippuyksikkö ( ) Poliittinen ajattelu ja käsitemuutokset -huippuyksikkö ( ) Ydin- ja kiihdytinfysiikan huippuyksikkö ( ) Englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Virologian huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Lisäksi kiihdytinlaboratorio on EU:n komission rahoittama tutkimusinfrastruktuuri, jota hyödynnetään Euroopan tasolla laajasti, ja lapsen kielenkehityksen tutkimusalalla toimii eurooppalainen Marie Curie -huippututkimusryhmä. Koulutukselliset vahvuudet Jyväskylän yliopisto tarjoaa kahdeksalla koulutusalalla ja usealla poikkitieteellisellä alalla korkeatasoista, tutkimukseen perustuvaa opetusta, josta merkittävä osa on tarjolla ainoastaan Jyväskylässä. Yliopiston monialaisuus muodostaa harkitusti rakennetun kokonaisuuden, jossa opiskelijan valitsemat eri alojen opinnot täydentävät hyvin toisiaan. Yliopisto on tavoitelluimpia ja tuloksellisimpia sekä rekrytoinniltaan maan valtakunnallisin. Professoreiden määrään suhteutettuna yliopisto on maisteritutkintojen tuottamisessa ensimmäinen ja tohtoritutkintojen tuottamisessa toinen sekä aineenopettajakouluttajana suurin ja kansainvälisen opiskelijavaihdon toteuttajana kärkiyliopistoja. Yliopisto tarjoaa aikuiskoulutusvaihtoehtoja muita runsaammin korostaen siten elinikäisen oppimisen merkitystä ja toteuttaen aktiivisesti yliopiston yhteiskunnallista palvelutehtävää. Asiakaslähtöinen täydennyskoulutus pohjautuu tutkimukseen ja yliopiston vahvuusalueisiin. Kaikkiaan yliopiston vaikutuspiirissä on yli opiskelijaa. Runsaan omaleimaisen koulutustarjonnan lisäksi yliopistolle on tyypillistä osuva reagointi- ja innovaatiokyky. Yliopisto on luonut maahan EU:n rakennerahastojen turvin maisterikoulutusmallin ja perustanut eniten erilaisia maisteriohjelmia kaksiportaista tutkintorakennetta hyödyntäen. Innovatiivisilla koulutusohjelmilla on pystytty nopeuttamaan alueen elinkeinoelämän rakennemuutosta ja edistämään Jyväskylän nousua kasvukeskukseksi. Aloitteentekijänä yliopisto koordinoi esteettömän korkeakouluopetuksen valtakunnallista hanketta. Yliopistoon on luotu pysyviä opetuksen ja laadun kehittämis- ja palkitsemisjärjestelmiä. Opintojen työelämärelevanssia tuetaan jatkuvan kehittämistyön avulla. Vahva koulutustutkimus tukee opiskelijavalintojen ja yliopistopedagogiikan kehittämistä. Uusimman tutkimustiedon viiveetöntä integroitumista opetukseen tuetaan henkilöstöpoliittisin toimin ja rakentamalla luovia tutkimus- ja oppimisympäristöjä. Opetusministeriön nimeämiä korkealaatuisen koulutuksen yksiköitä yliopistossa vuosina ovat: Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus, luokanopettajien aikuiskoulutus Fysiikan laitos Psykonet-yliopistoverkosto (Turun yliopisto koordinoi) Aikuiskoulutus 8

9 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Korkeakoulujen arviointineuvosto on esittänyt opetusministeriölle Jyväskylän yliopiston nimeämistä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoksi vuosille Teknologiset vahvuudet Teknologinen profiili rakentuu vahvojen perustieteiden ja monitieteisen yhteistyön varaan. Yliopisto toimii sellaisten tulevaisuuden avainteknologioiden alueilla, joissa pystytään harvinaisella tavalla hyödyntämään innovaatioiden tuottamisessa tarvittavaa poikkitieteellistä osaamista ja aikaansaamaan sitä kautta lisäarvoa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittämistarpeisiin. Jyväskylän yliopistolle tyypillistä on sellaisten luovien tutkimus-, opetus- ja teknologiaympäristöjen rakentaminen, jotka edustavat uudenlaisia rakenneratkaisuja. Niissä tuotetaan sekä teknologisia että sosiaalisia innovaatioita tieteenalarajat ylittäen ja perustutkimuksesta tuotteistamiseen ulottuvan innovaatioketjun kattaen. Tavoitteena on parantaa kansainvälistä kilpailukykyä ja luoda menestyviä osaamiskeskittymiä, jotka ovat vaikuttavuudeltaan vahvoja ja pystyvät kilpailemaan globaalisti inhimillisistä ja taloudellisista resursseista. Erityisenä kehittämiskohteena on uuden osaamispohjaisen yritystoiminnan luominen vahvistamalla teknologialiiketoimintaosaamista ja kasvuyrittäjyyttä. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TEKNOLOGIA-ALUEET ihmiskeskeinen tieto- ja viestintäteknologia paperinvalmistusteknologia nanoteknologia kiihdytinpohjainen teknologia ympäristöteknologia hyvinvointiteknologia koulutusteknologia musiikkiteknologia Keskeisimmät teknologia-alueet kuuluvat myös osaamiskeskusohjelmaan ja alueellisiin kehittämisstrategioihin. Human Technology on myös Jyväskylän kaupungin tunnusmerkki. Osaamisen kaupallistamista ja uuden yritystoiminnan syntymistä edistetään yhteistyössä välittäjäorganisaatioiden kanssa. Informaatioteknologian ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan lisäksi tärkeimmät teknologiafoorumit ovat seuraavat: Agora Center Nanoscience Center Kiihdytinlaboratorio Viveca Lisäksi yliopisto on keskeisesti mukana seuraavissa alueellisissa ja monialaiseen verkottumiseen perustuvissa hyvinvointiteknologian hankkeissa: Gerocenter ja Wellness Dream Lab. 9

10 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Monitieteiset osaamiskeskittymät Monitieteiset osaamiskeskittymät ovat sekä volyymiltaan että sovelluksiltaan huomattavia ja vastaavat keskeisimpiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Keskittymät kytkeytyvät eri tiedekunnissa oleviin tutkimuksen ja koulutuksen vahvuusalueisiin. IHMISTIETEIDEN TUTKIMUSMETODOLOGIA. Useiden ihmistieteiden tärkeimpiä haasteita on uudenlaisia kysymyksenasetteluja mahdollistavien tutkimusmenetelmien huima kehitys. Jyväskylän yliopisto on noussut keskeiseksi kansainväliseksi toimijaksi kvantitatiivisten ihmistieteiden alueella ja kantanut vastuuta alan kansallisesta koulutustarpeesta. Myös kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien ja ihmistieteiden tutkimusetiikan tuntemusta kehittämällä on nostettu tutkimuksen kansainvälistä tasoa. Päätoimijat: Psykologian huippututkimusyksikkö, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Koulutuksen tutkimuslaitos, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Soveltavan kielentutkimuksen keskus ja Agora Center. LAPSET, NUORET JA KASVAMISEN YMPÄRISTÖT. Tärkeimpiin yhteiskunnallisiin vastuisiin kuuluu lasten ja nuorten suotuisan kehityksen turvaaminen. Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi tarvitaan runsaasti tutkimustietoa ja toimenpiteitä psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Useiden vuosikymmenten aikana tapahtunut perustieteiden ja tutkimusmetodologian kehittäminen on luonut edellytykset monitieteiselle osaamiskeskittymälle. Tutkimustyön perusteella on tuotettu lukuisia käytäntöä tukevia palveluja. Päätoimijat: Perhetutkimuskeskus, psykologia, perheterapia, musiikkiterapia, erityispedagogiikka, liikuntakasvatus, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, varhaiskasvatus, taidekasvatus ja opettajankoulutus. MONIKULTTUURISUUS JA VUOROVAIKUTUS. Globalisaatio kiihdyttää yhteiskunnan ja työelämän monikulttuuristumista. Jyväskylän yliopistossa on laajaa osaamista, jossa sekä yksilöiden että yhteisöjen välistä vuorovaikutusta voidaan lähestyä arvojen, identiteettien, kulttuurien, kasvatuksen, käyttäytymisen ja teknologioiden kautta. Erityisvahvuuksia ovat kehitysyhteistyö, monikulttuurisuus opettajankoulutuksessa, puheviestintä ja kulttuurienvälinen viestintä. Päätoimijat: Viestintätieteiden laitos, digitaalinen media, Kielten laitos, Kielikeskus, Nykykulttuurin tutkimuskeskus, Masters Programme in Development and International Cooperation, kulttuuripolitiikka, filosofia, Historian ja etnologian laitos, opettajankoulutus ja UniServices Oy. IKÄÄNTYMINEN JA HYVINVOINTI. Jyväskylän yliopisto on maassamme edelläkävijä monitieteisen ikääntymiseen liittyvän tutkimuksen ja koulutuksen toteuttajana, jonka kohteina ovat väestön ikääntymiseen liittyvät terveydelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset ilmiöt sekä teknologia ja ikääntyvien elämänlaatu. Erityisiä tutkimuskohteita ovat toimintakyky, fyysinen aktiivisuus ja liikunta sekä oppiminen, muisti ja mieliala. Päätoimijat: Suomen Gerontologian tutkimuskeskus, gerontologia ja kansanterveys, psykogerontologia, sosiaaligerontologia ja kasvatusgerontologia. 10

11 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA YMPÄRISTÖ JA ENERGIA. Ympäristöön liittyvä tutkimus- ja koulutuskokonaisuus palvelee kokonaisvaltaisesti monialaista ympäristönsuojelua ottaen huomioon luonnonvarojen käytön kestävyyden ja yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen. Erityisiä vahvuuksia ovat ympäristövaikutusten arviointi, jätehuolto, kehitysmaiden ympäristöongelmat, haitalliset aineet, ympäristön ja sosio-ekonomisten vaikutusten väliset yhteydet sekä uusiutuvat energiat. Päätoimijat: Ympäristötiede ja ympäristöteknologia, uusiutuvien energioiden maisteriohjelma, ympäristöjohtaminen, yhteiskuntapolitiikka, yhteisöviestintä, opettajankoulutus ja ympäristökasvatus ja Ympäristöntutkimuskeskus. 3. STRATEGIATYÖ JA TULOSOHJAUS Yliopiston hallitus on hyväksynyt vuonna 2002 vuoteen 2015 ulottuvan yliopiston kokonaisstrategian. Kokonaisstrategian linjauksia täsmennetään osastrategioilla. Kokonaisstrategia ja sitä tukevat osastrategiat muodostavat hierarkkisen tavoitekokonaisuuden, jonka toteutumista seurataan, jota päivitetään tarpeen mukaan ja joka luo pohjan yliopiston toimintojen jatkuvalle monipuoliselle parantamiselle. Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategia o aikuiskoulutusstrategia o henkilöstöstrategia o innovaatiopolitiikka o kansainvälisen kehitystyön strategia o Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen aluestrategia o Keski-Suomen korkeakoulujen aluestrategia o kielipoliittinen ohjelma o opiskelijavalintojen kehittämisstrategia o perustutkintojen ja opetuksen kehittämisstrategia o tietohallintostrategia o toimitilastrategia o viestinnän strategiset linjaukset Vuonna 2006 strategiatyö etenee määrätietoisesti. Yliopisto saa yrittäjyysstrategian, tuottavuusohjelman, ja aikuiskoulutusstrategia uudistetaan elinikäisen oppimisen strategiaksi. Yliopistossa suoritetun tutkimuksen kokonaisarvioinnin pohjalta valmistuu yliopiston tutkimusstrategia. Henkilöstöstrategia ja henkilöstöpoliittinen ohjelma uudistetaan, ja yliopistolle laaditaan liiketoimintasuunnitelma. Strategioiden arvot ja päämäärät muuttuvat tulosohjausprosessin tuloksena konkreettisesti yliopiston päivittäistä elämää ohjaavaksi toiminnaksi. Yliopistossa kiinnitetään erityistä huomiota vuorovaikutteisen ohjausjärjestelmän kehittämiseen. Valmistelevat neuvottelut, toiminta- ja taloussuunnitelmaprosessi sekä tulosneuvottelut kytketään mahdollisimman avoimeksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi, joka tukeutuu toiminnan jatkuvalle arvioinnille. Vuosittain laadittavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa määritellään ne kokonaisstrategian ja osastrategioiden kehittämishaasteiden mukaiset täsmennetyt tavoitteet ja toimenpiteet, joita kyseisellä toiminta- ja taloussuunnittelukaudella erityisesti priorisoidaan. Tämä vuosiksi laadittu toiminta- ja taloussuunnitelma aloittaa sekä uuden suunnittelukauden että uuden tulossopimuskauden. Tämä merkitsee muun muassa uusien määrällisten tavoitteiden ja hankkeiden sopimista opetusministeriön kanssa. 11

12 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Suunnitelman tavoitteet on asetettu siten, että yliopisto pystyy vastaamaan kansallisen ja kansainvälisen profiloitumisensa edellyttämistä toiminnallisista haasteista. Tavoitteet ovat sellaisessa muodossa, että niiden toteutumista pystytään seuraamaan. Toiminta- ja taloussuunnitelma on rakennettu siten, että siihen on tulosprisma-ajattelu vaivattomasti istutettavissa. Prisman käyttö talouden ja toiminnan ohjauksen prosesseissa edellyttää kuitenkin vielä yhtenäisen (KOTA-) seurantakriteeristön käyttöönottoa ja kustannuslaskennan kehittymistä. Hanke-esitykset on kohdistettu strategisesti keskeisiin valtakunnallisiin ohjelmiin, hallituksen politiikkaohjelmiin ja yliopistojen oman profiloitumisen tukemiseen. Toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti yliopiston johdolle, hallitukselle sekä tiedekuntien ja erillislaitosten edustajille. Toiminta- ja taloussuunnitelman tarkoituksena on myös informoida ulkopuolisia sidosryhmiä yliopiston toiminnan suuntaamisesta sekä toimia tausta-aineistona yliopiston ja opetusministeriön välisissä tulossopimusneuvotteluissa. 4. KOULUTUSALAT Jyväskylän yliopistossa on edustettuna kahdeksan varsinaista koulutusalaa ja informaatioteknologia, joilla kaikilla tehdään tieteellistä tutkimusta ja annetaan perus-, jatko- ja aikuiskoulutusta. Yliopistossa edustettuna olevien koulutusalojen vahvan perusosaamisen ja perustieteiden tuottaman tiedon kumuloitumisen varassa yliopisto kehittää ennakkoluulottomasti uudenlaista, tieteenaloja ja tiedekuntarajoja ylittävää tutkimusta ja koulutusta. Yliopiston seitsemästä tiedekunnasta kolmessa on edustettuina kaksi alaa. Informaatioteknologian tiedekunnassa on osa kauppatieteellisestä ja osa luonnontieteellisestä alasta. Humanistisen alan tarkastelukohteena on kulttuuria ja traditioita luova, yhteisöjä muodostava ja vuorovaikutusta harjoittava ihminen. Edustettuina ovat kieliä ja viestintää, kulttuuria, taiteita ja musiikkia sekä historiaa tutkivat ja opettavat alat. Tiedekunta yhdistää humanistisen yleissivistyksen parhaat perinteet tulevaisuutta luotaavaan tutkimukseen ja työelämäsuuntautuneeseen koulutukseen. Tiedekunta toimii suomalaisen kulttuurin vahvistamiseksi ja tuo esiin sen panosta kansainvälisessä yhteisössä. Kasvatustieteellisellä alalla tutkimuksen ja koulutuksen kohteena on elinikäinen oppiminen varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen ja koulutusgerontologiaan. Koulutuksen perustana olevan tutkimustoiminnan vahvuusalueet keskittyvät oppimisyhteisöihin ja vuorovaikutukseen kasvatuksen, koulutuksen ja työelämän konteksteissa; kasvatuskulttuureihin, lapsuuteen ja hyvinvointiin sekä ammatilliseen kasvuun ja oppimisen ohjaamiseen. Näillä tutkimusalueilla tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja tuotetaan siihen pohjautuvaa laadukasta koulutusta. Toiminnalla luodaan kestävä pohja suomalaisen kansainvälistä huipputasoa olevan kasvatus- ja koulutusjärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle. Liikuntatieteellisen ja terveystieteellisen alojen tehtävänä on maassamme ainutlaatuisena tieteenalakokonaisuutena tuottaa korkeatasoista ja kansainvälisesti arvostettua huippuosaamista ja tutkimustietoa sekä kouluttaa asiantuntijoita liikunta- ja terveyskulttuurin kehittämiseksi. Liikuntaa ja terveyttä, niiden välisiä yhteyksiä sekä liikunnan ja terveyden edistämistä tarkastellaan monitieteisesti terveystieteiden, liikuntabiologian, liikuntakasvatuksen, liikuntapsykologian ja liikunnan yhteiskuntatieteiden näkökulmasta päämääränä terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen elämänkulun eri vaiheissa. Tiedekunnan valtakunnallisiin tehtäviin kuuluu keskeisesti myös liikunnan, terveystiedon ja fysioterapian opettajankoulutus. Tutkimuksen vahvuuksien terävintä kärkeä edustavat 12

13 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA liikuntabiologinen hermo-lihastoiminnan tutkimus sekä terveystieteellinen tutkimus liikunnan terveysvaikutuksista, ikääntymisestä ja terveyden edistämisestä. Yhteiskuntatieteellisen alan omaleimaisuus yliopistossa muodostuu siitä monipuolisuudesta, jolla yhteiskunnallinen ja filosofinen tutkimus yhdistyvät. Keskeisinä tutkimuksen kohteina ovat poliittisen ajattelun, persoonan teorian, globalisoituvan hallinnan, hyvinvointivaltion ja kansalaisyhteiskunnan tutkimus. Vahvaan perustaan empiirisessä tutkimuksessa liittyy pyrkimys osallistua käynnissä olevaan poliittiseen keskusteluun yhteiskunnasta, valtiosta ja hyvän elämän edellytyksistä. Psykologian alan tutkimukselle ja opetukselle on leimallista ihmisen toiminnan tarkastelu koko elämänkaarta kattavasti. Tutkimuksen profiloitumisen kolme pilaria ovat kehityspsykologinen lähestymistapa ja siihen liittyvä pitkittäistutkimus, psykoterapian ja hoitojärjestelmien tutkimus sekä oppimisen, motivaation, muistin ja niiden hermostollisen perustan tutkimus. Tutkimukseen liittyy myös vahva interventioiden kehittäminen ja niiden vaikutusten arviointi niin kehityksen kuin mielenterveyden edistämiseksi. Kauppatieteellisellä alalla taloustieteiden tiedekunta on yliopistoa, suomalaista elinkeinoelämää sekä muuta yhteiskuntaa palveleva ja uudistava tiedeyksikkö. Koulutuksessa korostuvat liiketoiminnan syntyyn ja edistämiseen, vastuulliseen liiketoimintaan ja omistajuuteen sekä empiiriseen kansantaloustieteeseen liittyvät teemat. Tutkimuksen vahvuusalueilla, spatiaalisessa työmarkkina-analyysissä, perheyrittäjyydessä ja vastuullisessa liiketoiminnassa, tiedekunta profiloituu kansalliseen ja eurooppalaiseen kärkijoukkoon ja siten halutuksi yhteistyökumppaniksi. Luonnontieteellisellä alalla tutkimuksen ja koulutuksen kohdealueita ovat perinteisten matemaattis-luonnontieteellisten alojen ohella soveltavat luonnontieteet ja uudet korkean teknologian alat kuten nanotieteet, ympäristötieteet ja -teknologia. Perus- ja tutkijakoulutusta annetaan ja kehitetään ottaen huomioon uudet työvoimatarpeet erityisesti korkean teknologian aloilla. Tutkimustoiminnassa tuotetaan tieteellistä tietoa ja uusia sovelluksia yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Informaatioteknologian tiedekunta tekee korkeatasoista tutkimusta tieteellisen laskennan, mobiilijärjestelmien ja tietojärjestelmien alueilla. Tiedekunta kouluttaa informaatioteknologian ja sen hyödyntämisen laaja-alaisia, kansainvälisiä osaajia luonnon- ja kauppatieteissä. Tiedekunnan toimintaperiaatteena on tiivis kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä monipuolinen vuorovaikutus elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden kanssa. Tiedekunta yhdistää innovatiivisella ja monitieteisellä tavalla liiketoiminnalliset ja inhimilliset painotukset teknologian kehittämisen, soveltamisen ja seurausten tutkimukseen. 5. ORGANISAATIO Yliopiston hallintoa hoitavat hallitus, rehtori ja vararehtorit, hallintovirasto, tiedekuntaneuvostot, tiedekuntien dekaanit ja laitosten johtajat ja laitosneuvostot, erillislaitosten johtokunnat ja johtajat sekä erikseen asetetut muut hallintoelimet, joista erityisesti opetus- ja tiedeneuvosto ovat nousseet merkittäviksi yliopistoyhteisön sisäisiksi kehittämis- ja keskustelufoorumeiksi. Jyväskylän yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa: humanistinen, informaatioteknologian, kasvatustieteiden, liikunta- ja terveystieteiden, matemaattis-luonnontieteellinen, taloustieteiden sekä yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Yliopistossa toimii seuraavat erillislaitokset: Atk-keskus, Avoin yliopisto, Kirjasto, Koulutuksen tutkimuslaitos, Museo, Täydennyskoulutuskeskus, Yliopiston kielikeskus sekä Ympäristöntutkimuskeskus. Yliopiston erillislaitos Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus toimii Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen yhteisenä yliopistokeskuksena. Yliopistossa toimii erillinen moni- 13

14 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA tieteinen verkostoperiaatteella toimiva laitos Agora Center. Lisäksi ylipistossa on koulutuksen arviointisihteeristö ja rehtorin määräajaksi perustamia monitieteisiä tutkimusyksiköitä. 6. KEHITTÄMISEN PÄÄLINJAUKSET VUOSINA Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategiassa on yliopiston tahtotila vuoteen 2015 määritelty seuraavasti: Jyväskylän yliopisto on laaja-alainen, kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen tiedeyliopisto, jonka toiminta perustuu tieteenalojen laadukkaaseen perusosaamiseen ja tieteidenväliseen yhteistyöhön, mistä kumpuavat myös kansainvälisen huipputason saavutukset. Yliopisto on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, osa eurooppalaisia koulutusmarkkinoita ja kansainvälistä tiedeyhteisöä. Yliopiston toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset kuten väestön ikärakenteen muutos, yhteiskunnan ja väestöryhmien sosiaalinen ja kulttuurinen muuttuminen, aluekehitys sekä kansainvälisessä ympäristössä tapahtuvat globalisaatio ja Euroopan unionin laajentuminen luovat merkittäviä haasteita yliopiston kehittämiselle. Samoin valtioneuvoston periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä ja sitoutuminen opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelmaan tulevat suuntaamaan yliopiston ratkaisuja suunnittelukauden aikana. Hallitusohjelmaan sisältyvistä politiikkaohjelmista yliopisto osallistuu Yrittäjyyden politiikkaohjelmaan, Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaan ja Tietoyhteiskuntaohjelmaan. Sen lisäksi, että yliopisto reagoi ulkoisiin kehittämistarpeisiin, se ohjaa kehitystään valikoivasti oman visionsa ja omien vahvuuksiensa perusteella tavoitteinaan tahtotilansa mukaisesti toiminnan korkea laatu, vahva yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus sekä toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus. Yliopiston tahtotila konkretisoituu erityisesti seuraaviin kehittämisen päälinjauksiin suunnittelukaudella : Toiminnan korkea laatu: Yliopistoa kehitetään tiedeyliopistona, jossa tutkimus ja opetus toimivat toisiaan palvelevana kokonaisuutena. Laadun parantamiseksi tähdätään määrätietoisesti huippu-osaamiseen, johon liittyy olennaisena osana suunnitelmallinen kansainvälinen verkostoituminen. Tutkimuksen kokonaisarvioinnin pohjalta kehitetään järjestelmällisesti vahvoja ja toimintakykyisiä tutkimuskeskittymiä, jotka profiloivat yliopistoa, joilla on mahdollisuuksia menestyä kansainvälisesti ja joista voi muodostua yliopistoon uusia huipputason osaamiskeskittymiä. Kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseksi yhteistyötä tiivistetään korkeatasoisten ulkomaisten yliopistojen kanssa ja osallistumista kansainväliseen tiede- ja teknologiayhteistyöhön voimistetaan. Laadun varmistamiseksi ja tieteellisen näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi kansainvälistä julkaisutoimintaa lisätään. Voimavaroja keskitetään modernien tutkimusympäristöjen rakentamiseen. Tutkimustoiminnan rahoituspohjan monipuolistamiseksi yliopisto tähtää laadulla kilpaillun ja erityisesti ulkomaisen tutkimusrahoituksen kasvattamiseen. Yliopisto huolehtii uuden tutkijasukupolven laadukkaasta kouluttamisesta. Tohtorikoulutusohjelmiin rekrytoidaan opinnoissaan menestyneiden kotimaisten opiskelijoiden lisäksi lahjakkaita opiskelijoita valikoiduista ulkomaisista yliopistoista tiedekuntien tekemien ulkomaisten tohtoriopiskelijoiden rekrytointisuunnitelmien mukaisesti. Tuetaan lupaavien tutkijatohtoreiden urakehitysmahdollisuuksia erilaisin post doc -järjestelyin. Peruskoulutuksessa kaksiportaisen tutkintorakenteen tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään tavoitteena opetuksen ja tutkintojen laadun varmistaminen sekä kansainväli- 14

15 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA sen kilpailukyvyn vahvistaminen. Elinikäisen oppimisen periaatteet ja koulutuksellinen tasa-arvo otetaan huomioon opetuksen kehittämisessä. Työssäkäyvän aikuisväestön mahdollisuuksia osallistua tutkintoon johtavaan koulutukseen lisätään. Opetuksessa hyödynnetään määrätietoisesti tieto- ja viestintätekniikkaa. Peruskoulutuksessa tavoitteena on entistä suunnitelmallisempi opiskelija- ja opettajavaihto valikoitujen kumppaniyliopistojen kanssa, koulutusyhteistyön syventäminen kansainvälisten yhteisohjelmien ja muiden verkostojen puitteissa sekä ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden ja laadunvarmistuksen läpäisseiden vieraskielisten koulutusohjelmien määrän lisääminen. Yliopisto varmistaa toimintansa korkean tason laadunarvioinnin avulla. Tavoitteena on aktiivinen laatukulttuurin edistäminen ja toiminnan omaehtoinen parantaminen sekä korkeakoulutuksen laadunvarmistukseen liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin haasteisiin vastaaminen. Suunnittelukaudella yliopistoon luodaan johtamisen, arvioinnin ja kehittämisen välineeksi sekä toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi systemaattinen laadunvarmistusjärjestelmä. Vahva yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus: Yliopistoa kehitetään kansallisen ja alueellisen innovaatiojärjestelmän keskeisenä toimijana sekä kansallisen kilpailukyvyn edistäjänä. Vaikuttavuuden parantamiseksi yliopiston kaikilta tasoilta luodaan aktiiviset yhteistyösuhteet sidostahoihin verkottumisperiaatteella, jotta uusiin sekä kansallisiin että kansainvälisiin hankkeisiin voidaan tarttua entistä nopeammin ja niitä pystytään hyödyntämään tehokkaasti sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. Yliopisto toimii aktiivisesti alueellisessa kehittämisessä erityisesti EU:n alueohjelmia hyödyntäen. Ammattikorkeakoulujen kanssa vahvistetaan yhteistyötä aluestrategioiden linjausten mukaisesti. Yliopisto tiedottaa ajantasaisesti opetuksen ja tutkimuksen kehityksestä niin, että yliopiston tunnettuus lisääntyy ja hyvä maine välittyy potentiaalisille opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille ja rahoittajille, elinkeinoelämälle sekä suurelle yleisölle Suomessa ja kansainväliselle yliopistoyhteisölle samoin kuin ulkomaisille yhteistyökumppaneille. Yliopisto ottaa huomioon vaikuttavuutensa ja näkyvyytensä parantamisen myös laajentamalla alumnitoimintansa kansainväliseksi. Yliopisto kantaa vastuuta alumniensa osaamisen kehittämisen ja ylläpitämisen mahdollisuuksista tarjoamalla heille tiiviiden verkostosuhteiden kautta myös houkuttelevia aikuiskoulutuksen mahdollisuuksia. Jyväskylän yliopisto kehittää opetusministeriön tukemana Keski-Suomen elinkeinoelämää edistävien soveltavien luonnontieteiden ja liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja koulutustarjontaansa ja siten helpottaa yritysten kytkeytymistä kansainvälisiin osaamisverkostoihin ja vahvistaa niiden kilpailukykyä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Keskeisenä lähtökohtana on alueelliselta vaikuttavuudeltaan merkittävän monialaisen, teollisuutta ja yrityksiä tukevan liiketoimintaosaamiskoulutuksen toteuttaminen. Kehittämistoimia suunnataan lisäksi myös muille tulevaisuuden kannalta keskeisille aloille kuten nanotieteiden, hyvinvointiteknologian, sosiaalisten innovaatioiden ja uusiutuvia energioita koskevan tutkimuksen kehittämiseen. Yliopisto kehittää toimivia innovaatioketjuja tunnistamalla rajapintoja perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen välillä. Kullekin ketjun toiminnalle etsitään soveltuvimmat yhteistyökumppanit. Yhteistyötä tehdään erityisesti parhaiden sektoritutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen ja korkean tutkimus- ja tuotekehityspanoksen omaavien yritysten kanssa. Erityisesti kehitetään uudenlaisia yhteistyömuotoja välittäjäorganisaatioiden kanssa. Yliopistoon laaditaan sosiaalisten innovaatioiden tutkimus- ja kehittämisohjelma ja jatketaan sosiaalisten innovaatioiden foorumin kehittämistä. Yliopisto laajentaa tukeaan kehitysmaille erityisesti opetus- ja ympäristöalan hankkeiden ja kumppanuustoiminnan kautta. Suomen ja kehitysmaiden välisen korkeakouluyhteistyön lisäämiseksi kehitetään vastavuoroisuudelle perustuvaa Suomen ja kehitysmaiden 15

16 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA korkeakoulujen välistä verkostoyhteistyötä, jota Jyväskylän yliopisto koordinoi. Yliopistolla on myös merkittävä rooli kestävän kehityksen toteuttamisen keinojen ja laadullisten seurantaindikaattoreiden kehittäjänä. Toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus: Yliopiston rakennetta kehitetään ja toiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta lisätään siten, että voidaan varmistaa hyvän toiminnan perusedellytykset, edistää uusien innovatiivisten tutkimusympäristöjen kehittymistä ja kansainvälisesti kilpailukykyisten huipputulosten saavuttamista sekä vastata yhteiskunnan kehittämistarpeisiin. Rakenteellista kehittämistä tehdään yliopiston omista lähtökohdista ottaen huomioon eri alojen valtakunnallinen asema tiedon tuottamisessa ja niiden yhteiskunnallinen merkittävyys. Samalla edistetään yliopiston profiloitumista ja toiminnan kannalta riittävän yksikkökoon rakentumista. Toiminnan laajuus mitoitetaan osaamisen kasvattamisen ja yhteiskunnallisen kysynnän synnyttämien tarpeiden mukaisesti. Tukipalvelut organisoidaan uudelleen perustamalla tiedekuntakohtaisia palvelukeskuksia ja osallistumalla valtakunnallisen palvelukeskuksen toimintaan. Yliopiston rahoituspohjaa laajennetaan, ja täydentävällä rahoituksella toimivien hankkeiden kustannusvastaavuutta parannetaan. Toimitilastrategian mukaisesti yliopiston yksiköitä kannustetaan tilojen tehokkaaseen käyttöön ja kiinteistökustannussäästöihin. Palvelutoiminnassa pyritään merkittävään toiminnalliseen ja taloudelliseen hyötyyn. Selvitetään mahdollisuudet soveltuvien toimintakokonaisuuksien yhtiöittämiseksi. Tutkintorakenteen kaksiportaisuus mahdollistaa voimavarojen entistä tehokkaamman käytön. Koulutuksen tehokkuutta lisätään parantamalla opintojen läpäisyä ja lyhentämällä tutkintojen suorittamisaikoja. Opinto-ohjauksen ja henkilökohtaisten opintosuunnitelmien merkitys korostuu. Opiskelijavalintoja kevennetään ja valintajärjestelmiä yhtenäistetään. Jatko-opintoihin pääsyä aikaistetaan ja valmistuneiden työelämään siirtymistä nopeutetaan. Arviointia hyödynnetään suunnitelmallisesti osana yliopiston toimintojen normaalia kehittämistä. Tutkimuksen kokonaisarvioinnin tuloksia hyödynnetään ohjaamalla henkilöstö- ja taloudellisia voimavaroja strategisesti tärkeille ja kehityskelpoisille tutkimusalueille. Myös yhteiskunnallisen palvelutehtävän tavoitteenasettelu ja tulosseuranta liitetään osaksi tulosohjausta ja laadunvarmistusta. Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja koulutuksen arviointisihteeristön arviointiasiantuntemusta käytetään lisääntyvästi arvioinnin kehittämisen tukena. Henkilöstöhallintoa kehitetään siten, että yliopisto on myös kansainvälisesti kilpailukykyinen työnantaja. Yliopisto pitää huolta henkilöstön työkyvystä ja -tyytyväisyydestä sekä edistää tasa-arvoisen työ- ja tiedeyhteisön kehittymistä. Johtajuutta kehitetään johtamisen paras laatu hankkeen tulosten pohjalta ja yliopistoon luodaan laadukkaan johtamisen malli ja perinne. 16

17 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA TUTKIMUS Tutkimustyön johtavana periaatteena on merkittävien tieteellisten tulosten saavuttaminen. Yliopiston kokonaisstrategiassa on tutkimukselle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopiston tieteellinen tutkimus on korkeatasoista ja kansainvälisesti laajasti tunnustettua, mistä osoituksena yliopistolla on vähintään seitsemän Suomen Akatemian nimeämää tutkimuksen huippuyksikköä ja vähintään 15 kansainvälisesti vahvaa tutkimusaluetta näkyvine tutkimusryhmineen. 2) Yliopisto on mukana vähintään yhdessä kansainvälisesti nimetyssä huippututkimusyksikköverkostossa. 3) Yliopisto osallistuu aktiivisesti ja laajasti kansainvälisiin tutkimushankkeisiin ja -ohjelmiin. 4) Tutkimustulokset julkaistaan alansa parhailla tieteellisillä foorumeilla. Yliopiston kokonaisstrategiassa määritellyt kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviksi tutkimuksen tavoitteiksi: Tavoite 1. TUTKIMUKSEN MERKITYSTÄ VAHVISTETAAN JA PROFILOINTIA LISÄTÄÄN LAATIMALLA TUTKIMUSTRATEGIA Tutkimuksen nykytila on arvioitu ja tulokset saatu käyttöön alkuvuonna Arvioinnin pohjalta laaditaan tiedekunta- ja laitoskohtaiset tutkimusstrategiat, joiden ensisijainen tavoite on linjata tiedekunnan ja laitoksen tutkimustoimintaa. Yliopiston arvioinnin tuloksia sekä tiedekuntien ja laitosten tutkimusstrategisia linjauksia hyödynnetään tutkimusstrategian laadinnassa ja tutkimusprofiilin kirkastamisessa. Strategiassa määritellään ne tiede- ja tutkimuspoliittiset suuntaviivat, joilla yliopiston tutkimustoimintaa kehitetään suunnittelukaudella Tiedeneuvosto tukee asiantuntijaelimenä yliopiston tiedepoliittista kehittämistä suosituksin ja kannanotoin. Yliopisto tukee valitsemiensa tutkimuksen vahvuusalueiden kehittymistä Suomen Akatemian tai pohjoismaisiksi tutkimuksen huippuyksiköiksi. Tavoitteena on, että yliopisto saa suunnittelukauden aikana kolme uutta Suomen Akatemian arvioimaa tutkimuksen huippuyksikköä ja että yliopistossa on useita akatemiaprofessuureja. Tavoite 2. TIETEELLISEN TOIMINNAN KANSAINVÄLISTÄ VAIKUTTAVUUTTA LISÄTÄÄN Kansainvälistä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta lisätään julkaisemalla korkeatasoissa kansainvälisissä tiedelehdissä, rekrytoimalla lahjakkaita tutkijoita, tekemällä sopimuspohjaista yhteistyötä laadukkaiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä osallistumalla aktiivisesti kansainvälisiin tutkimusohjelmiin. Tutkimustuloksia pyritään tekemään tunnetuksi mahdollisimman korkeatasoisilla tieteellisillä foorumeilla. Pääsääntöisesti julkaistaan korkeatasoisissa kansainvälisissä referoiduissa tieteellisissä lehdissä. Julkaisutoiminnan tavoitteena on tuottaa suunnittelukauden loppuun mennessä 800 ulkomaista referee-julkaisua vuodessa. Vakinainen tutkimus- ja ope- 17

18 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA tushenkilöstö tuottaa keskimäärin kaksi julkaisua vuodessa. Yliopistosarjoissa on siirrytty kirjaston toteuttamaan sähköiseen julkaisemiseen. Laitosjulkaisut vähennetään minimiin. Yliopisto rekrytoi aktiivisesti huippututkijoita korkeatasoisen tutkimuksen edellytysten jatkuvaksi vahvistamiseksi. Kansainvälistymistä ja osaamisen vaihtoa edistetään julistamalla professorin virat ja tutkijatohtoripaikat pääsääntöisesti myös ulkomaiseen hakuun ja painottamalla professorin virkojen täytössä ulkomaisten asiantuntijoiden käyttöä. Kansainvälistymisen ja osaamisen vaihdon edistämiseksi tehostetaan myös varttuneempien tutkijoiden kahdensuuntaista vierailutoimintaa. Tutkijavaihto toimii samalla mainetyönä, jolla edistetään ulkomaisten huippututkijoiden varsinaista rekrytointia. Tutkimusyhteistyötä tuetaan mm. menemällä mukaan kansainvälisiin tutkimusohjelmiin, kutsumalla yliopistoon korkeatasoisia tutkijavieraita sekä järjestämällä kansainvälisiä tieteellisiä kongresseja. Erityisesti tuetaan yliopiston eri tieteenalojen mukanaoloa eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) rakentamisessa siten, että yliopiston tutkimusryhmät ja tutkijat osallistuvat avaintoimijoina, joko koordinaattoreina tai johtoryhmien jäseninä seitsemännen puiteohjelman hankkeisiin että muihin ERA:n toiminta-alueen hankkeisiin. Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä laajennetaan etenkin Aasian maiden (Intia, Japani ja Kiina) ja Pohjois-Amerikan kanssa. Jyväskylän yliopisto on mukana kansainvälisessä FAIR -kiihdytinhankkeessa, johon osallistumisesta neuvotellaan Suomen opetusministeriön ja Saksan tiedeministeriön välillä. Tavoite 3. MONITIETEISIÄ TUTKIMUSKESKITTYMIÄ VAHVISTETAAN JA UUSIA RAKENNETAAN Yliopisto vastaa yhteiskunnallisiin haasteisiin kehittämällä monitieteisiä innovatiivisia tutkimusympäristöjä, jotka ovat uudistumiskykyisiä ja jotka tuottavat uusia tutkimusavauksia ja -aloitteita. Laboratiivisilla aloilla toimivaksi malliksi on osoittautunut fyysisesti yhteisissä tiloissa toimiva tutkimuskeskittymä. Agora Centerillä ja Nanoscience Centerillä on jo tutkimuskeskittymän tunnusmerkkejä ja niillä on käytössä yhteiset tutkimuksen infrastruktuurit. Myös Viveca-konseptin hyödyntämistä hyvinvointiteknologiassa jatketaan. Uusia tutkimuskeskittymiä kehitetään yliopiston tutkimusprofiiliin kuuluvilla painoaloilla. Tutkimuskeskittymät laativat toimintasuunnitelmansa, jäntevöittävät tutkimushallintoaan ja rakentavat kumppanuusperiaatteella toimivia alliansseja, joiden puitteissa toteutetaan yhteisiä tutkimushankkeita ja tutkijakoulutusta. Nanotieteitä ja -teknologiaa koskeva yhteistyösopimus on jo tehty Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen ja Teknillisen korkeakoulun kanssa. Monitieteisiä tutkimusyksiköitä voidaan perustaa rehtorin päätöksellä 3 5 vuodeksi. Tutkimusyksiköt saavat yleensä niille kohdennettua määräaikaista rahoitusta. Koska tavoitteena on siirtyä laajempiin tutkimuskeskittymiin, tutkimusyksikkötoimintamalli arvioidaan uudelleen tulosten, vaikuttavuuden ja kehittämisedellytysten näkökulmasta. Yliopistossa on seuraavat rehtorin määräajaksi perustamat monitieteiset tutkimusyksiköt: Neuromuscular Research Center, Ohjausalan osaamiskeskus, Perhetutkimuskeskus, Rehtori-instituutti, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, Wolmar Schildt -instituutti sekä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen instituutti. Yliopistossa toimii myös yliopiston hallituksen perustama Suomen gerontologian tutkimuskeskus. Keskeistä yksikköjen toiminnalle on, että eri osapuolet sitoutuvat niiden toimintaan ja luovat elävän verkoston. Ajanjakson lopussa yksikön toiminta, tuloksellisuus ja kehittymisedellytykset arvioidaan. Mikäli toiminta on ollut laadukasta ja tuloksellista, yksikölle voidaan myöntää uusi toimintakausi. 18

19 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Tavoite 4. TUTKIMUSEDELLYTYKSIÄ JA TUTKIMUSHALLINTOA PARANNETAAN Yliopistossa luodaan hyvät tutkimusedellytykset kaikille niille tieteenaloille, joilla on mahdollisuus suorittaa tohtorintutkinto. Erityisesti tuetaan tutkimuksen kokonaisarvioinnin tuloksena tunnistettuja korkeatasoisia ja kehityskykyisiä aloja vahvistamalla niiden tutkimuksen infrastruktuureita ja tutkijavoimavaroja sekä rakentamalla tutkimusalliansseja sekä yliopiston sisällä että yhteistyökumppaneiden kanssa. Tutkimusohjelmapohjaista yhteistyötä lisätään. Laitoksille pyritään luomaan tuloksellisen tieteellisen toiminnan edellyttämä infrastruktuuri. Opettajien työtehtävien määrittelyä hyödynnetään siten, että opettajien työsuunnitelma järjestetään joustavasti ottaen huomioon tutkimuksen kulloisenkin vaiheen vaatimukset. Rakenteellisen kehittämisen myötä vapautuneet voimavarat kohdennetaan tutkimustoiminnan tukemiseen. Tutkimuksen rahoituspohjaa laajennetaan lisäämällä ulkopuolisen laadulla kilpaillun rahoituksen määrää. Erityisesti kiinnitetään huomiota kansainvälisen tutkimusrahoituksen ja yritysrahoituksen hankkimiseen Suomen Akatemialta saatavien voimavarojen hakemisen lisäksi. Tekes-rahoitusta pyritään lisäämään myös tutkimusaloilla, jotka perinteisesti eivät ole kuuluneet Tekes-rahoituksen piiriin. Laadukas tutkimus ja kasvava ulkopuolinen tutkimusrahoitus edellyttävät osaavaa johtamista ja laadukkaita tukipalveluja. Erityisen haasteellista ja ammattitaitoa vaativaa on isojen kansainvälisten tutkimushankkeiden johtaminen. Tutkimusjohtaminen akateemisen toiminnan johtamisen lisäksi on keskeinen menestystekijä. Toimintakaudella yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on ammattimaisen tutkimusjohtamisen edellytysten parantaminen sekä laadukkaiden tutkimuksen ja projektihallinnon tukipalvelujen kehittäminen keskittämällä ne tiedekuntien palvelukeskuksiin. 8. TOHTORIKOULUTUS Yliopiston kokonaisstrategiassa on tohtorikoulutukselle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopistossa annetaan niin laadukasta tutkimukseen pohjautuvaa tieteellistä jatko- ja tutkijankoulutusta, että tohtorintutkinnon suorittaneilla on valmius edistää maan tieteellistä tasoa, ja että he sijoittuvat hyvin yliopistojen virkoihin ja yliopistojen ulkopuolisiin tehtäviin. Merkittävällä osalla tutkinnon suorittaneista on annettavaa myös kansainväliselle tiedeyhteisölle. 2) Yliopisto toteuttaa yhteistyössä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja muiden instituutioiden kanssa uudenlaisia monitieteisiä koulutusohjelmia ja - ratkaisuja, erilaisia oppimis- ja opetusympäristöjä sekä inhimillistä, käyttäjälähtöistä teknologiaa hyödyntäen. Yliopiston kokonaisstrategiassa määritellyt kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviin tohtorikoulutuksen tavoitteisiin: 19

20 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Tavoite 1. VUOSILLE ASETETUT TOHTORINTUTKINTOTAVOITTEET SAAVUTETAAN Tohtorintutkintojen määrää kasvatetaan siten, että vuosina suoritetaan keskimäärin 128 tohtorintutkintoa vuodessa. Lukumäärällisen tavoitteen lisäksi huolehditaan tutkintojen laadullisesti korkean tason ylläpitämisestä. Tavoite 2. TOHTORINTUTKINTOJEN SUORITTAMISIKÄÄ ALENNETAAN JA SUORITTAMISAIKOJA LYHENNETÄÄN Alennetaan tohtorintutkinnon suorittamisikää pysyvästi siten, että 2/3 väittelijöistä on alle 32-vuotiaita vuoteen 2007 mennessä ja alle 31-vuotiaita vuoteen 2009 mennessä. Lyhennetään tohtorintutkintojen suorittamisaikoja nykyisestä. Tavoitteena on, että tutkinto suoritetaan päätoimisesti opiskellen neljässä vuodessa. Tavoite 3. LAADUKKAALLA TOHTORIKOULUTUKSELLA TUOTETAAN TUTKIMUKSEN AMMATTI- LAISIA YHTEISKUNNAN TARPEISIIN Tohtorikoulutuksessa siirrytään strukturoituun järjestelmään luomalla yliopistoon tiedekunta- tai tieteenalakohtaisia tohtorikoulutusohjelmia, joissa tohtorikoulutus pääsääntöisesti tapahtuu. Tohtorikoulutuksen laatujärjestelmään kuuluvat seuraavat elementit: Tohtorikoulutettavien valintakriteerit uudistetaan ja koulutettavat valitaan laitosten tutkimusstrategiassa määritellyille painopistealueille. Valituille tohtorikoulutettaville taataan riittävä ja asiantunteva ohjaus. Tohtorikoulutettavien ohjausta tehostetaan ja siihen suunnataan entistä enemmän voimavaroja. Luodaan ohjaajaverkostoja parhaimpien ohjauskäytäntöjen tunnistamiseksi. Etäohjauksen menetelmiä kehitetään yliopiston ulkopuolella työskentelevien tohtoriopiskelijoiden edellytysten parantamiseksi. Tiedekuntarajat ylittävää koulutusta järjestetään kaikille tohtorikoulutettaville mm. tutkimusetiikassa, tieteen teoriassa sekä kvantitatiivisissa ja kvalitatiivisissa tutkimusmetodeissa. Lisäksi tuetaan opiskelijoiden integroitumista tutkimusryhmiin ja vahvistetaan opiskelijoiden taitoja tutkimustulostensa tunnetuksi tekemiseen sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Tohtoreiden työelämärelevanssia lisätään sisällyttämällä tohtorikoulutusohjelmiin työelämävalmiuksia edistävää koulutusta. Koulutusta toteutetaan yli tiedekuntarajojen etenkin johtamisessa, viestinnässä, projektihallinnassa, immateriaalioikeusasioissa ja akateemisessa yrittäjyydessä. Yritysten osallistumista tohtorikoulutukseen lisätään käyttämällä niissä toimivia asiantuntijoita sekä väitöskirjatyön ohjaajina että kouluttajina. Tohtoreiden sijoittumista työelämään ja koulutuksen työelämärelevanssia seurataan säännöllisesti ja tuloksia hyödynnetään tohtorikoulutusohjelmia kehitettäessä ja tohtoriopiskelijoita valittaessa. Tohtoreiden kansainvälisiä valmiuksia lisätään integroimalla tohtorikoulutettavia kansainvälisiin tutkimusverkostoihin ja solmimalla yhteistyösopimuksia eurooppalaisten tutkijakoulujen kanssa. Eurooppalaisten tutkijakoulusopimusten avulla valmistaudutaan Bologna-prosessin kolmanteen sykliin. Tohtorikoulutettaville luodaan mahdollisuus suorittaa opintoja ulkomaisissa yliopistoissa käyttäen hyväksi kansainvälisiä vaihto-ohjelmia. Järjestetään kansainvälisiä tohtorikoulutusseminaareja, joista yhtenä muotona on kansain- 20

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006 2009

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006 2009 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006 2009 Hyväksytty Jyväskylän yliopiston hallituksessa 2.2.2005 SISÄLLYS 1 Johdanto...5 2 Arvoperusta ja tehtävä...5 3 Strategiatyö...6 4 Koulutusalat...7

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle 30.9.2015 Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (KYC) esittää Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle yhteistyötä alueen osaamista ja tutkimusta tukevien professuurien

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto 2004 2008

Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Tiedebarometri Tuotokset ja panokset maisterit tohtorit julkaisut tukimusrahoitus kok.rah. henkilötyövuodet *) kansainkvreferoidut muut tieteelliset kansallinen 1) välinen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT 18.5.2016 Humanistinen ala Jussi Nuorteva 16.12.2015 Tavoitteena lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja tutkimuksen infrastruktuurien

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JOENSUUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Rehtori Aino Sallinen Elinkeinoelämän keskusliiton EK-päivä Mistä eväät uuteen nousuun Jyväskylä 31.3.2009 Perusteesit Globaalitalouden kehitys johtaa tiedon intressin

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä Suomen yliopistoksi 1.1.2010 Itä Suomen yliopisto

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

2.7.2015 KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ

2.7.2015 KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ Dekaanin päätös 1 (5) TEHTÄVÄSELOSTE KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittuminen Turun yliopiston kasvatustieteiden

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OULUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Piia Nurmi projektijohtaja Turun kauppakorkeakoulu Vastuullisen liiketoiminnan keskus (CeReB) Tulevaisuuden tutkimuskeskus piia.nurmi@tse.fi

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

OULUN YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 OULUN YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Talousalueparlamentti, Hyvinkää 18.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON STRATEGIAN 2015 2020 TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE 2015 2016 Jyväskylän yliopisto toteuttaa strategiaansa kaksivuotisella toimenpideohjelmalla, joka päivitetään vuosittain. Strategian

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2004

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2004 OPETUSMINISTERIÖ 22.12.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2004 TAVOITTEET Yliopistojen toiminnan tavoitteita ohjaa

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Kielten tohtoriohjelma

Kielten tohtoriohjelma Kielten tohtoriohjelma 1. Taustaa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä on kaksi tohtoriohjelmaa. Kielten tohtoriohjelma on kieliin ja käännöstieteeseen erikoistuville tohtoriopiskelijoille

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Sopimus, kausi 2013-2016 14.02.2013 Aalto-yliopisto Sivu 1(8)

Sopimus, kausi 2013-2016 14.02.2013 Aalto-yliopisto Sivu 1(8) OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA AALTO-YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2013-2016 Opetus-ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 :n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005 Vieraskielisten maisteriohjelmien käynnistämistä ja toteuttamista koskevat yleiset periaatteet ja vieraskielisiä maisteriohjelmia koskevat laadunvarmistuskriteerit 1 Yleiset periaatteet Maisteriohjelmilla

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot