JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Hyväksytty Jyväskylän yliopiston hallituksessa

2

3 SISÄLLYS 1. TEHTÄVÄ JA ARVOPOHJA VAHVUUDET STRATEGIATYÖ JA TULOSOHJAUS KOULUTUSALAT ORGANISAATIO KEHITTÄMISEN PÄÄLINJAUKSET VUOSINA TUTKIMUS TOHTORIKOULUTUS PERUSKOULUTUS AIKUISKOULUTUS JA ELINIKÄINEN OPPIMINEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUS JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN YLIOPISTOALLIANSSI TUOTTAVUUSOHJELMA SISÄISTEN PROSESSIEN KEHITTÄMINEN LAADUNVARMISTUS HENKILÖSTÖ TILAT TALOUDELLISET VOIMAVARAT KEHITTÄMISHANKKEET...47 ORGANISAATIOKAAVIO...49 SUOMEN AKATEMIAN ARVIOIMAT TUTKIMUKSEN HUIPPUYKSIKÖT...50 KORKEALAATUISEN AIKUISKOULUTUKSEN YLIOPISTO VUOSINA VUOSINA KÄYNNISSÄ OLEVAT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN TULOSSOPIMUKSEN MUKAISET KEHITTÄMISHANKKEET...51 AINELAITOKSET JA OPPIAINEET LUKUVUONNA MAISTERIOHJELMAT JA -OPINNOT / MUUNTOKOULUTUS / KOULUTUSOHJELMAT VUONNA VIERASKIELISET OHJELMAT LUKUVUONNA VERKOSTOYHTEISTYÖ VUONNA LIITETAULUKOT...58 HANKE-ESITYKSET

4 4

5 1. TEHTÄVÄ JA ARVOPOHJA Jyväskylän yliopiston tehtävänä on etsiä tutkimukseen perustuen totuutta, tuottaa ja levittää uutta tietoa sekä kasvattaa ja uudistaa sivistysperintöä. Laaja-alaisena, monitieteisenä tiedeyhteisönä yliopisto edistää korkeatasoiseen tutkimukseen, koulutukseen ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen perustuen ihmisen, luonnon, kulttuurin, talouden ja teknologian suotuisaa kehittymistä. Yliopisto ylläpitää vahvoja perustieteitä, korostaa tieteidenvälistä yhteistyötä sekä tutkimuksen ja opetuksen hedelmällistä yhteyttä ja välittää näin syntyvää osaamista yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön. Yhteiskunnallista palvelutehtäväänsä yliopisto toteuttaa toimimalla asiantuntijaorganisaationa, kulttuurin edistäjänä, innovaattorina sekä akateemisena alueellisena kehittäjänä ja valtakunnallisena vaikuttajana. Erityisenä voimavarana pidetään vahvaan verkottumiseen perustuvaa poikkitieteellisyyttä, jonka avulla tuotetaan uusia avauksia ja luodaan toisiaan risteäviä kytkeymiä perinteiset tieteenala-, laitos- ja tiedekuntarajat ylittäen. Jyväskylän yliopiston perustamisen taustalla ovat olleet jo seminaarin ajoista lähtien kansainvälisyyden ja tieteellisyyden prinsiipit, mikä on luonut lujan pohjan kehittyä kansainvälisesti merkittäväksi tiedeyliopistoksi. Yliopiston profiili rakentuu monialaisuuden, pitkäjänteisen orgaanisen kasvun ja järjestelmälliseen strategiatyöhön perustuvan aktiivisen uudistamisen varaan. Jyväskylän yliopisto vaikuttaa sivistykselliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen ihmisen koko elämänkulun kattavan kasvun ja vastuun aikaansaamiseksi. Yliopisto edistää ihmisen, luonnon ja teknologian tasapainoista vuorovaikutusta sekä hyvää elämää. Toiminnassa painottuvat laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus. Perustuksena on eurooppalaisen yliopistolaitoksen perinteikäs, laaja-alainen humanistinen arvopohja. Kaikissa toimissaan yliopisto noudattaa ja vaalii eettisiä arvoja ja edistää kestävää kehitystä sekä taloudellisesti, sosiaalisesti että ekologisesti. Yliopisto vastaa seuraavista valtakunnallisiksi määritellyistä tehtävistä ja niiden kehittämisestä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus ja kulttuurivaihtosopimuksiin perustuvat tehtävät. Yliopisto vastaa seuraavista yhteiskunnallisista palvelutehtävistä: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Koulutuksen tutkimuslaitos, kiihdytinlaboratorio, opintoohjaaja-, erityisopettaja- ja lastentarhaopettajakoulutus sekä viittomakielen opetus. Lisäksi yhteiskunnallisia palvelutehtäviä erityisesti tutkimustulosten hyödyntämisen ja alueellisen vaikuttavuuden näkökulmasta ovat liikunta- ja terveystieteet sekä uusiutuva energia. Jyväskylän yliopisto on mukana useissa monitieteisissä verkostoyliopistoissa ja tutkimus- ja tutkijakoulutusverkostoissa. (ks. sivu 57). 2. VAHVUUDET Painoalat Painoalojen tärkeimmät kriteerit ovat tutkimuksen korkea taso, toimintojen laajuus ja kansalliset koulutusvastuut. Alat ovat aktiivisia sekä tutkimus-, koulutus- että innovaatiotoiminnassa. Niille on ominaista vahva verkottuminen kansallisesti ja kansainvälisesti tiedeyhteisöjen, julkisen sektorin toimijoiden, välittäjäorganisaatioiden, kansalaisjärjestöjen, yrityselämän ja teollisuuden kanssa. 5

6 LUONNONTIETEET. Kansainvälisesti korkeatasoiset perusluonnontieteet ja matematiikka sovelluksineen ja uudet tieteenalat tuottavat huippuosaamista korkean teknologian alueelle yhteiskunnan ja teollisuuden nopeasti muuttuviin tarpeisiin. IHMISTIETEET. Pitkän perinteen ja vahvan metodisen pohjan omaavat, ihmisen toimintaa ja elämänkulkua monipuolisesti kattavat tieteenalat tukevat sosiaalisia ja taloudellisia yhteisöjä muodostavan sekä kulttuuria, traditioita ja tulevaisuutta luovan ihmisen kehitystä. LIIKUNTA JA TERVEYS. Maassamme ainutlaatuinen tieteenalakokonaisuus tuottaa monipuolista tietoa liikunnasta ja urheilusta sekä niiden vaikutuksista terveyteen ja toimintakykyyn. Koulutus tuottaa korkeatasoista ja monialaista osaamista eri väestöryhmien liikunnan ja terveyden edistämiseen. OPETTAJANKOULUTUS. Vahvaan perinteeseen tukeutuen koulutetaan monialaisia, eettisesti vastuullisia opettajia sekä rakennetaan tutkimustietoon perustuen kestävää pohjaa suomalaisen kasvatus- ja koulutusjärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle. Tutkimukselliset vahvuudet Tieteellinen profiili rakentuu pitkäjänteisen, korkeatasoisen perustutkimuksen varaan. Vahvat perustieteet mahdollistavat sovelluksia ja uusia aluevaltauksia tieteidenvälisillä rajapinnoilla. Sekä perustieteitä että välittäviä tieteitä sisältävän tieteen- ja koulutusalarakenteen ansiosta yliopisto pystyy toimimaan koko innovaatioketjun alueella. Innovatiivisten teknologiaintensiivisten tutkimusympäristöjen kautta nopeutetaan tulosten hyödyntämistä. Yliopistossa on sekä kansallisesti että kansainvälisesti johtavia tutkimusaloja, joiden tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus on huomattava. Yliopisto kantaa vastuuta myös monien uniikkien alojen kansallisesta kehittämisestä. Teknologiaintensiivisillä aloillaan yliopisto on tunnettu toimija eurooppalaisissa tutkimus- ja teknologiaohjelmissa ja sitä kautta merkittävä eurooppalaisen kilpailukyvyn edistäjä. Maailmanlaajuisesti yliopistolla on johtava rooli usealla kärkialalla, ja kaikki merkittävät tulokset julkaistaan kansainvälisesti korkeatasoisilla foorumeilla. Koko yliopistoa koskenut tutkimuksen kansainvälinen arviointi 2005 kohdistui erityisesti julkaisutoiminnan kansainväliseen tasoon, mutta myös yksikköjen tieteellisen toiminnan yleiseen laatuun, kulttuuriin ja aktiivisuuteen sekä tutkimusympäristöihin ja tutkimuksen vaikuttavuuteen. Tutkimuksen vahvuusalueet perustuvat kokonaisarvioinnissa menestymiseen. Huomioon on otettu myös menestyminen tieteenalakohtaisissa arvioinneissa, kansallisissa ja kansainvälisissä huippuyksikköarvioinneissa sekä kilpaillun tutkimusrahoituksen saannissa. Lisäksi yliopistossa on useita aloja, joilla on kansallinen johtoasema. Osana yliopiston uutta laatujärjestelmää tiedeneuvosto arvioi vuosittain yliopiston tutkimuksen tilan. Vuoden 2006 tulosten perusteella yliopiston asema tiedeyhteisössä on merkittävästi parantunut vuoden 2005 arvioinnin tasoon nähden. Yliopisto on ylittänyt huippututkimusyksikkötavoitteensa ja oli kahdeksalla yksiköllään Suomen kolmen kärkiyliopiston joukossa. 6

7 KANSAINVÄLISESTI JOHTAVAT ALAT ydinfysiikka ja materiaalifysiikka nanotieteet, erityisesti molekyylitason funktionaaliset systeemit ja laitteet evoluutioekologia matemaattinen analyysi dysleksia-tutkimus ja ihmisen kehityksen pitkittäistutkimus poliittisen ajattelun tutkimus liikuntabiologinen hermo lihastoiminnan tutkimus kognitiivinen musiikkitiede orgaaninen ja fysikaalinen kemia tieteellinen laskenta oppiminen ja motivaatio KANSAINVÄLISESTI MERKITTÄVÄT ALAT terveystieteet, erityisesti liikunnan terveysvaikutukset, ikääntyminen ja terveyden edistäminen koulutustutkimus kielen oppiminen ja kielenkäyttö erityispedagogiikka spatiaalinen työmarkkina-analyysi NOUSEVAT ALAT solu- ja molekyylibiologia akvaattiset tieteet varhaiskasvatus tietojärjestelmät mentaliteetti- ja aatehistoria persoonan teoria ja mielen filosofia Suomen Akatemian arvioimia tutkimuksen huippuyksiköitä yliopistossa ovat Evoluutiotutkimuksen huippuyksikkö ( ) Oppimisen ja motivaation huippuyksikkö ( ) Poliittinen ajattelu ja käsitemuutokset -huippuyksikkö ( ) Ydin- ja kiihdytinfysiikan huippuyksikkö ( ) Englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Virologian huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) 7

8 Analyysin ja dynamiikan huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Lisäksi kiihdytinlaboratorio on EU:n komission rahoittama tutkimusinfrastruktuuri, jota hyödynnetään Euroopan tasolla laajasti, ja lapsen kielenkehityksen tutkimusalalla toimii eurooppalainen Marie Curie -huippututkimusryhmä. Koulutukselliset vahvuudet Jyväskylän yliopisto tarjoaa kahdeksalla koulutusalalla ja usealla poikkitieteellisellä alalla korkeatasoista, tutkimukseen perustuvaa opetusta, josta merkittävä osa on tarjolla ainoastaan Jyväskylässä. Yliopiston monialaisuus muodostaa harkitusti rakennetun kokonaisuuden, jossa opiskelijan valitsemat eri alojen opinnot täydentävät hyvin toisiaan. Yliopisto on tavoitelluimpia ja tuloksellisimpia sekä rekrytoinniltaan maan valtakunnallisin. Maisteritutkintojen määrällä mitattuna yliopisto on maan toiseksi suurin. Yliopisto tuottaa maan keskiarvoa enemmän sekä maistereita opettajaa kohti että tohtoreita professoria kohti. Aineenopettajakouluttajana yliopisto on maan suurin ja kansainvälisen opiskelijavaihdon toteuttajana kärkiyliopistoja. Yliopisto tarjoaa aikuiskoulutusvaihtoehtoja muita runsaammin korostaen siten elinikäisen oppimisen merkitystä ja toteuttaen aktiivisesti yliopiston yhteiskunnallista palvelutehtävää. Asiakaslähtöinen täydennyskoulutus pohjautuu tutkimukseen ja yliopiston vahvuusalueisiin. Kaikkiaan yliopiston vaikutuspiirissä on yli opiskelijaa. Runsaan omaleimaisen koulutustarjonnan lisäksi yliopistolle on tyypillistä osuva reagointi- ja innovaatiokyky. Yliopisto on luonut maahan EU:n rakennerahastojen turvin maisterikoulutusmallin ja perustanut eniten erilaisia maisteriohjelmia kaksiportaista tutkintorakennetta hyödyntäen. Osa näistä maisteriohjelmista nousee avautuvan kansainvälisen koulutusviennin piloteiksi. Innovatiivisilla koulutusohjelmilla on pystytty nopeuttamaan alueen elinkeinoelämän rakennemuutosta ja edistämään Jyväskylän nousua kasvukeskukseksi. Aloitteentekijänä yliopisto koordinoi esteettömän korkeakouluopetuksen valtakunnallista hanketta. Yliopistoon on luotu pysyviä opetuksen ja laadun kehittämis- ja palkitsemisjärjestelmiä. Opintojen työelämärelevanssia tuetaan jatkuvan kehittämistyön avulla. Vahva koulutustutkimus tukee opiskelijavalintojen ja yliopistopedagogiikan kehittämistä. Uusimman tutkimustiedon viiveetöntä integroitumista opetukseen tuetaan henkilöstöpoliittisin toimin ja rakentamalla luovia tutkimus- ja oppimisympäristöjä. Opetusministeriö on nimennyt Jyväskylän yliopiston aikuiskoulutuksen laatuyliopistoksi vuosiksi Teknologiset vahvuudet Teknologinen profiili rakentuu vahvojen perustieteiden ja monitieteisen yhteistyön varaan. Yliopisto toimii sellaisten tulevaisuuden avainteknologioiden alueilla, joissa pystytään harvinaisella tavalla hyödyntämään innovaatioiden tuottamisessa tarvittavaa poikkitieteellistä osaamista ja aikaansaamaan sitä kautta lisäarvoa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittämistarpeisiin. Jyväskylän yliopistolle tyypillistä on sellaisten luovien tutkimus-, opetus- ja teknologiaympäristöjen rakentaminen, jotka edustavat uudenlaisia rakenneratkaisuja. Niissä tuotetaan sekä teknologisia että sosiaalisia innovaatioita tieteenalarajat ylittäen ja perustutkimuksesta tuotteistamiseen ulottuvan innovaatioketjun kattaen. Tavoitteena on parantaa kansainvälistä kilpailukykyä ja luoda menestyviä osaamiskeskittymiä, jotka ovat vaikuttavuudeltaan vahvoja ja pystyvät kilpailemaan globaalisti inhimillisistä ja taloudellisista re- 8

9 sursseista. Erityisenä kehittämiskohteena on uuden osaamispohjaisen yritystoiminnan luominen vahvistamalla teknologialiiketoimintaosaamista ja kasvuyrittäjyyttä. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TEKNOLOGIA-ALUEET ihmiskeskeinen tieto- ja viestintäteknologia paperinvalmistusteknologia nanoteknologia kiihdytinpohjainen teknologia ympäristöteknologia hyvinvointiteknologia koulutusteknologia musiikkiteknologia Keskeisimmät teknologia-alueet kuuluvat myös osaamiskeskusohjelmaan ja alueellisiin kehittämisstrategioihin. Human Technology on myös Jyväskylän kaupungin tunnusmerkki. Osaamisen kaupallistamista ja uuden yritystoiminnan syntymistä edistetään yhteistyössä välittäjäorganisaatioiden kanssa. Informaatioteknologian ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan lisäksi tärkeimmät teknologiafoorumit ovat seuraavat: Agora Center Nanoscience Center Kiihdytinlaboratorio Viveca Lisäksi yliopisto on keskeisesti mukana alueellisessa ja monialaiseen verkottumiseen perustuvassa hyvinvointiteknologian Gerocenter-hankkeessa. Monitieteiset osaamiskeskittymät Monitieteiset osaamiskeskittymät ovat sekä volyymiltaan että sovelluksiltaan huomattavia ja vastaavat keskeisimpiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Keskittymät kytkeytyvät eri tiedekunnissa oleviin tutkimuksen ja koulutuksen vahvuusalueisiin. Yliopisto edistää osaamiskeskittymien toimintaa kohdentamalla niille voimavaroja sekä tekemällä tarvittaessa niiden toimintaa tukevia määräaikaisia organisatorisia ratkaisuja. Vuonna 2006 yliopistoon perustettiin Ihmistieteiden metodikeskus. Lapset, nuoret ja kasvamisen ympäristöt osaamiskeskittymän sekä Monikulttuurisuus ja vuorovaikutus -osaamiskeskittymän toimintapuitteiden järjestely aloitettiin vuonna IHMISTIETEIDEN TUTKIMUSMETODOLOGIA. Useiden ihmistieteiden tärkeimpiä haasteita on uudenlaisia kysymyksenasetteluja mahdollistavien tutkimusmenetelmien huima kehitys. Jyväskylän yliopisto on noussut keskeiseksi kansainväliseksi toimijaksi kvantitatiivisten ihmistieteiden alueella ja kantanut vastuuta alan kansallisesta koulutustarpeesta. Myös kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien ja ihmistieteiden tutkimusetiikan tuntemusta kehittämällä on nostettu tutkimuksen kansainvälistä tasoa. Päätoimijat: Ihmistieteiden metodikeskus, Psykologian huippututkimusyksikkö, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Koulutuksen tutkimuslaitos, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Soveltavan kielentutkimuksen keskus ja Agora Center. 9

10 LAPSET, NUORET JA KASVAMISEN YMPÄRISTÖT. Tärkeimpiin yhteiskunnallisiin vastuisiin kuuluu lasten ja nuorten suotuisan kehityksen turvaaminen. Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi tarvitaan runsaasti tutkimustietoa ja toimenpiteitä psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Useiden vuosikymmenten aikana tapahtunut perustieteiden ja tutkimusmetodologian kehittäminen on luonut edellytykset monitieteiselle osaamiskeskittymälle. Tutkimustyön perusteella on tuotettu lukuisia käytäntöä tukevia palveluja. Päätoimijat: Perhetutkimuskeskus, psykologia, perheterapia, musiikkiterapia, erityispedagogiikka, liikuntakasvatus, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, varhaiskasvatus, taidekasvatus ja opettajankoulutus. MONIKULTTUURISUUS JA VUOROVAIKUTUS. Globalisaatio kiihdyttää yhteiskunnan ja työelämän monikulttuuristumista. Jyväskylän yliopistossa on laajaa osaamista, jossa sekä yksilöiden että yhteisöjen välistä vuorovaikutusta voidaan lähestyä arvojen, identiteettien, kulttuurien, kasvatuksen, käyttäytymisen ja teknologioiden kautta. Erityisvahvuuksia ovat kehitysyhteistyö, monikulttuurisuus opettajankoulutuksessa, puheviestintä ja kulttuurienvälinen viestintä. Päätoimijat: Viestintätieteiden laitos, digitaalinen media, Kielten laitos, Kielikeskus, Koulutuksen tutkimuslaitos, Nykykulttuurin tutkimuskeskus, Masters Programme in Development and International Cooperation, kulttuuripolitiikka, filosofia, Historian ja etnologian laitos, opettajankoulutus ja UniServices Oy. IKÄÄNTYMINEN JA HYVINVOINTI. Jyväskylän yliopisto on maassamme edelläkävijä monitieteisen ikääntymiseen liittyvän tutkimuksen ja koulutuksen toteuttajana, jonka kohteina ovat väestön ikääntymiseen liittyvät terveydelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset ilmiöt sekä teknologia ja ikääntyvien elämänlaatu. Erityisiä tutkimuskohteita ovat toimintakyky, fyysinen aktiivisuus ja liikunta sekä oppiminen, muisti ja mieliala. Päätoimijat: Suomen Gerontologian tutkimuskeskus, gerontologia ja kansanterveys, psykogerontologia, sosiaaligerontologia ja kasvatusgerontologia. YMPÄRISTÖ JA ENERGIA. Ympäristöön liittyvä tutkimus- ja koulutuskokonaisuus palvelee kokonaisvaltaisesti monialaista ympäristönsuojelua ottaen huomioon luonnonvarojen käytön kestävyyden ja yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen. Erityisiä vahvuuksia ovat ympäristövaikutusten arviointi, jätehuolto, kehitysmaiden ympäristöongelmat, haitalliset aineet, ympäristön ja sosio-ekonomisten vaikutusten väliset yhteydet sekä uusiutuvat energiat. Päätoimijat: Ympäristötiede ja ympäristöteknologia, uusiutuvien energioiden maisteriohjelma, ympäristöjohtaminen, yhteiskuntapolitiikka, yhteisöviestintä, opettajankoulutus ja ympäristökasvatus ja Ympäristöntutkimuskeskus. 10

11 3. STRATEGIATYÖ JA TULOSOHJAUS Yliopiston hallitus on hyväksynyt vuonna 2002 vuoteen 2015 ulottuvan yliopiston kokonaisstrategian. Kokonaisstrategian linjauksia täsmennetään osastrategioilla. Kokonaisstrategia ja sitä tukevat osastrategiat muodostavat hierarkkisen tavoitekokonaisuuden, jonka toteutumista seurataan, jota päivitetään tarpeen mukaan ja joka luo pohjan yliopiston toimintojen jatkuvalle monipuoliselle parantamiselle. Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategia o elinikäisen oppimisen strategia o henkilöstöstrategia o innovaatiopolitiikka/keksintöohjesääntö o kansainvälisen kehitystyön strategia o Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen aluestrategia o Keski-Suomen korkeakoulujen aluestrategia o kielipoliittinen ohjelma o laatupolitiikka o opiskelijavalintojen kehittämisstrategia o perustutkintojen ja opetuksen kehittämisstrategia o sopimuspolitiikka o tietohallintostrategia o toimitilastrategia o tuottavuusohjelma o tutkimusstrategia o viestinnän strategiset linjaukset o yrittäjyysstrategia/periaatteet tutkimuslähtöisen yritystoiminnan edistämisessä Strategioiden arvot ja päämäärät muuttuvat tulosohjausprosessin tuloksena konkreettisesti yliopiston päivittäistä elämää ohjaavaksi toiminnaksi. Yliopistossa kiinnitetään erityistä huomiota vuorovaikutteisen ohjausjärjestelmän kehittämiseen. Valmistelevat neuvottelut, toiminta- ja taloussuunnitelmaprosessi sekä tulosneuvottelut kytketään mahdollisimman avoimeksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi, joka tukeutuu toiminnan jatkuvalle arvioinnille ja joka muodostaa yliopiston laatujärjestelmän rungon. Vuosittain laadittavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa määritellään ne kokonaisstrategian ja osastrategioiden kehittämishaasteiden mukaiset täsmennetyt tavoitteet ja toimenpiteet, joita kyseisellä toiminta- ja taloussuunnittelukaudella erityisesti priorisoidaan. Tämä vuosiksi laadittu toiminta- ja taloussuunnitelma on edellisen vuosiksi laaditun toiminta- ja taloussuunnitelman tarkiste. Suunnitelman tavoitteet on asetettu siten, että yliopisto pystyy vastaamaan kansallisen ja kansainvälisen profiloitumisensa edellyttämistä toiminnallisista haasteista. Tavoitteet ovat sellaisessa muodossa, että niiden toteutumista pystytään seuraamaan. Hanke-esitykset on kohdistettu strategisesti keskeisiin valtakunnallisiin ohjelmiin, hallituksen politiikkaohjelmiin ja yliopistojen oman profiloitumisen tukemiseen. Toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti yliopiston johdolle, hallitukselle sekä tiedekuntien ja erillislaitosten edustajille. Toiminta- ja taloussuunnitelman tarkoituksena on myös informoida ulkopuolisia sidosryhmiä yliopiston toiminnan suuntaamisesta sekä toimia tausta-aineistona yliopiston ja opetusministeriön välisissä tulossopimusneuvotteluissa. Osana strategiatyötä yliopiston hallitus on hyväksynyt yliopistolle laatupolitiikan, jonka tavoitteena on luoda yhteinen perusta yliopistossa tehtävälle laatutyölle. Laatupoli- 11

12 tiikka muodostaa puitteet laatutavoitteiden asettamiselle sekä määrittelee, miten yliopistossa laatutyötä tehdään ja miten siihen suhtaudutaan. Lisäksi laatupolitiikka kertoo henkilöstölle, opiskelijoille ja sidosryhmille, minkälaiset yliopiston toimintatavat ovat, mihin laatutyöllä tähdätään, miten tavoitteisiin pääsemiseksi toimitaan ja miten niiden toteutumista seurataan. Yliopisto arvioi strategiatason tavoitteenasettelunsa uudelleen yliopistolain uudistamisen yhteydessä. 4. KOULUTUSALAT Jyväskylän yliopistossa on edustettuna kahdeksan varsinaista koulutusalaa ja informaatioteknologia, joilla kaikilla tehdään tieteellistä tutkimusta ja annetaan perus-, jatko- ja aikuiskoulutusta. Yliopistossa edustettuna olevien koulutusalojen vahvan perusosaamisen ja perustieteiden tuottaman tiedon kumuloitumisen varassa yliopisto kehittää ennakkoluulottomasti uudenlaista, tieteenaloja ja tiedekuntarajoja ylittävää tutkimusta ja koulutusta. Yliopiston seitsemästä tiedekunnasta kolmessa on edustettuina kaksi alaa. Informaatioteknologian tiedekunnassa on osa kauppatieteellisestä ja osa luonnontieteellisestä alasta. Humanistisen alan tarkastelukohteena on kulttuuria ja traditioita luova, yhteisöjä muodostava ja vuorovaikutusta harjoittava ihminen. Edustettuina ovat kieliä ja viestintää, kulttuuria, taiteita ja musiikkia sekä historiaa tutkivat ja opettavat alat. Tiedekunta yhdistää humanistisen yleissivistyksen parhaat perinteet tulevaisuutta luotaavaan tutkimukseen ja työelämäsuuntautuneeseen koulutukseen. Tiedekunta toimii suomalaisen kulttuurin vahvistamiseksi ja tuo esiin sen panosta kansainvälisessä yhteisössä. Kasvatustieteellisellä alalla tutkimuksen ja koulutuksen kohteena on elinikäinen oppiminen varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen ja koulutusgerontologiaan. Koulutuksen perustana olevan tutkimustoiminnan vahvuusalueet keskittyvät oppimisyhteisöihin ja vuorovaikutukseen kasvatuksen, koulutuksen ja työelämän konteksteissa; kasvatuskulttuureihin, lapsuuteen ja hyvinvointiin sekä ammatilliseen kasvuun ja oppimisen ohjaamiseen. Näillä tutkimusalueilla tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja tuotetaan siihen pohjautuvaa laadukasta koulutusta. Toiminnalla luodaan kestävä pohja suomalaisen kansainvälistä huipputasoa olevan kasvatus- ja koulutusjärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle. Liikuntatieteellisen ja terveystieteellisen alojen tehtävänä on maassamme ainutlaatuisena tieteenalakokonaisuutena tuottaa korkeatasoista ja kansainvälisesti arvostettua huippuosaamista ja tutkimustietoa sekä kouluttaa asiantuntijoita liikunta- ja terveyskulttuurin kehittämiseksi. Liikuntaa ja terveyttä, niiden välisiä yhteyksiä sekä liikunnan ja terveyden edistämistä tarkastellaan monitieteisesti terveystieteiden, liikuntabiologian, liikuntakasvatuksen, liikuntapsykologian ja liikunnan yhteiskuntatieteiden näkökulmasta päämääränä terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen elämänkulun eri vaiheissa. Tiedekunnan valtakunnallisiin tehtäviin kuuluu keskeisesti myös liikunnan, terveystiedon ja fysioterapian opettajankoulutus. Tutkimuksen vahvuuksien terävintä kärkeä edustavat liikuntabiologinen hermo-lihastoiminnan tutkimus sekä terveystieteellinen tutkimus liikunnan terveysvaikutuksista, ikääntymisestä ja terveyden edistämisestä. Yhteiskuntatieteellisen alan omaleimaisuus yliopistossa muodostuu siitä monipuolisuudesta, jolla yhteiskunnallinen ja filosofinen tutkimus yhdistyvät. Keskeisinä tutkimuksen kohteina ovat poliittisen ajattelun, persoonan teorian, globalisoituvan hallinnan, hyvinvointivaltion ja kansalaisyhteiskunnan tutkimus. Vahvaan perustaan empiirisessä tutkimuksessa liittyy pyrkimys osallistua käynnissä olevaan poliittiseen keskusteluun yhteiskunnasta, valtiosta ja hyvän elämän edellytyksistä. Psykologian alan tutkimukselle ja opetukselle on leimallista ihmisen toiminnan tarkastelu koko elämänkaarta kattavasti. Tutkimuksen profiloitumisen kolme pilaria ovat kehi- 12

13 tyspsykologinen lähestymistapa ja siihen liittyvä pitkittäistutkimus, psykoterapian ja hoitojärjestelmien tutkimus sekä oppimisen, motivaation, muistin ja niiden hermostollisen perustan tutkimus. Tutkimukseen liittyy myös vahva interventioiden kehittäminen ja niiden vaikutusten arviointi niin kehityksen kuin mielenterveyden edistämiseksi. Kauppatieteellisellä alalla taloustieteiden tiedekunta on yliopistoa, suomalaista elinkeinoelämää sekä muuta yhteiskuntaa palveleva ja uudistava tiedeyksikkö. Koulutuksessa korostuvat liiketoiminnan syntyyn ja edistämiseen, vastuulliseen liiketoimintaan ja omistajuuteen sekä empiiriseen kansantaloustieteeseen liittyvät teemat. Tutkimuksen vahvuusalueilla, spatiaalisessa työmarkkina-analyysissä, perheyrittäjyydessä ja vastuullisessa liiketoiminnassa, tiedekunta profiloituu kansalliseen ja eurooppalaiseen kärkijoukkoon ja siten halutuksi yhteistyökumppaniksi. Luonnontieteellisellä alalla tutkimuksen ja koulutuksen kohdealueita ovat perinteisten matemaattis-luonnontieteellisten alojen ohella soveltavat luonnontieteet ja uudet korkean teknologian alat kuten nanotieteet, ympäristötieteet ja -teknologia. Perus- ja tutkijakoulutusta annetaan ja kehitetään ottaen huomioon uudet työvoimatarpeet erityisesti korkean teknologian aloilla. Tutkimustoiminnassa tuotetaan tieteellistä tietoa ja uusia sovelluksia yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Informaatioteknologian tiedekunta tekee korkeatasoista tutkimusta tieteellisen laskennan, mobiilijärjestelmien ja tietojärjestelmien alueilla. Tiedekunta kouluttaa informaatioteknologian ja sen hyödyntämisen laaja-alaisia, kansainvälisiä osaajia luonnon- ja kauppatieteissä. Tiedekunnan toimintaperiaatteena on tiivis kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä monipuolinen vuorovaikutus elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden kanssa. Tiedekunta yhdistää innovatiivisella ja monitieteisellä tavalla liiketoiminnalliset ja inhimilliset painotukset teknologian kehittämisen, soveltamisen ja seurausten tutkimukseen. 5. ORGANISAATIO Yliopiston hallintoa hoitavat hallitus, rehtori ja vararehtorit, hallintovirasto, tiedekuntaneuvostot, tiedekuntien dekaanit ja laitosten johtajat ja laitosneuvostot, erillislaitosten johtokunnat ja johtajat sekä erikseen asetetut muut hallintoelimet, joista erityisesti opetus- ja tiedeneuvosto ovat nousseet merkittäviksi yliopistoyhteisön sisäisiksi kehittämis- ja keskustelufoorumeiksi. Jyväskylän yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa: humanistinen, informaatioteknologian, kasvatustieteiden, liikunta- ja terveystieteiden, matemaattis-luonnontieteellinen, taloustieteiden sekä yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Yliopistossa toimii seuraavat erillislaitokset: Avoin yliopisto, Kirjasto, Koulutuksen tutkimuslaitos, Museo, Tietohallintokeskus, Täydennyskoulutuskeskus, Yliopiston kielikeskus sekä Ympäristöntutkimuskeskus. Yliopiston erillislaitos Kokkolan yliopistokeskus Chydenius toimii Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen sekä Tampereen teknillisen yliopiston yhteisenä yliopistokeskuksena. Yliopistossa toimii erillinen monitieteinen verkostoperiaatteella toimiva laitos Agora Center. Lisäksi ylipistossa on Koulutuksen arviointisihteeristö ja rehtorin määräajaksi perustamia monitieteisiä tutkimusyksiköitä. 13

14 6. KEHITTÄMISEN PÄÄLINJAUKSET VUOSINA Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategiassa on yliopiston tahtotila vuoteen 2015 määritelty seuraavasti: Jyväskylän yliopisto on laaja-alainen, kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen tiedeyliopisto, jonka toiminta perustuu tieteenalojen laadukkaaseen perusosaamiseen ja tieteidenväliseen yhteistyöhön, mistä kumpuavat myös kansainvälisen huipputason saavutukset. Yliopisto on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, osa eurooppalaisia koulutusmarkkinoita ja kansainvälistä tiedeyhteisöä. Yliopiston toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset kuten väestön ikärakenteen muutos, yhteiskunnan ja väestöryhmien sosiaalinen ja kulttuurinen muuttuminen, aluekehitys sekä kansainvälisessä ympäristössä tapahtuvat globalisaatio ja Euroopan unionin laajentuminen luovat merkittäviä haasteita yliopiston kehittämiselle. Yliopistolain uudistus, valtioneuvoston periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä ja sitoutuminen opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelmaan tulevat suuntaamaan yliopiston ratkaisuja suunnittelukauden aikana. Yliopiston vakaa tulos sekä kansainvälisesti ja kansallisesti tunnustettu vahva asema antavat perustelun sille, että yliopiston kehittämisen painopisteiksi nousevat sopimuspohjaiset strategiset liittoutumat kansainvälisten huippuyliopistojen kanssa, osallistuminen strategisten huippuosaamisen keskittymien toimintaan, liittoutuminen globaalitaloudessa toimivien T- & K -intensiivisten yritysten kanssa sekä sektoritutkimuslaitosyhteistyö. Rakenteellisen kehittämisen keskiössä ovat allianssiyhteistyö Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa, yliopistolain uudistamisesta saavutettavien etujen hyödyntäminen sekä sisäinen uudistuminen. Yliopiston tavoitteena on osallistua pääministeri Vanhasen II hallituksen kaikkiin kolmeen politiikkaohjelmaan: Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma, Terveyden edistämisen politiikkaohjelma sekä Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden rooli kasvaa. Yliopisto huomioi alueellisessa toiminnassaan OECD -arvioinnin vaikutukset. Sen lisäksi, että yliopisto reagoi ulkoisiin kehittämistarpeisiin, se ohjaa kehitystään valikoivasti oman visionsa ja omien vahvuuksiensa perusteella tavoitteinaan tahtotilansa mukaisesti toiminnan korkea laatu, vahva yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus, kansainvälisyys sekä toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus. Yliopiston tahtotila konkretisoituu erityisesti seuraaviin kehittämisen päälinjauksiin suunnittelukaudella : Toiminnan korkea laatu: Yliopistoa kehitetään tiedeyliopistona, jossa tutkimus ja opetus toimivat toisiaan palvelevana kokonaisuutena. Profiilin vahvistamiseksi ja laadun parantamiseksi tähdätään määrätietoisesti huippuosaamiseen, johon liittyy olennaisena osana suunnitelmallinen kansainvälinen verkostoituminen. Tiedeneuvosto seuraa yliopiston tutkimusstrategian toteutumista arvioimalla vuosittain yliopiston tutkimuksen tilan. Yliopisto on aktiivisena toimijana mukana strategisten huippuosaamisen keskittymissä sekä osallistuu osaamiskeskus- ja FiDiPro -ohjelmiin. Strategisten liittoumien merkitys korostuu. Tutkimuksen kokonaisarvioinnin pohjalta kehitetään järjestelmällisesti vahvoja ja toimintakykyisiä tutkimuskeskittymiä, jotka profiloivat yliopistoa, joilla on mahdollisuuksia menestyä kansainvälisesti ja joista voi muodostua yliopistoon uusia huipputason osaamiskeskittymiä. Kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseksi yhteistyötä tiivistetään korkeatasoisten ulkomaisten yliopistojen kanssa ja osallistumista kansainväliseen tiede- ja teknolo- 14

15 giayhteistyöhön voimistetaan. Laadun varmistamiseksi ja tieteellisen näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi kansainvälistä julkaisutoimintaa lisätään. Voimavaroja keskitetään modernien tutkimusympäristöjen rakentamiseen. Tutkimustoiminnan rahoituspohjan monipuolistamiseksi yliopisto tähtää laadulla kilpaillun ja erityisesti ulkomaisen tutkimusrahoituksen kasvattamiseen. Yliopisto huolehtii uuden tutkijasukupolven laadukkaasta kouluttamisesta. Tohtorikoulutusohjelmiin rekrytoidaan opinnoissaan menestyneiden kotimaisten opiskelijoiden lisäksi lahjakkaita opiskelijoita valikoiduista ulkomaisista yliopistoista tiedekuntien tekemien ulkomaisten tohtoriopiskelijoiden rekrytointisuunnitelmien mukaisesti. Tuetaan lupaavien tutkijatohtoreiden urakehitysmahdollisuuksia erilaisin post doc -järjestelyin. Koulutustoiminnan kehittäminen kohdistuu kaksiportaisen tutkintorakenteen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen tavoitteena opetuksen ja tutkintojen laadun varmistaminen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Elinikäisen oppimisen periaatteet ja koulutuksellinen tasa-arvo otetaan huomioon opetuksen kehittämisessä. Työssäkäyvän aikuisväestön mahdollisuuksia osallistua tutkintoon johtavaan koulutukseen lisätään. Opintojen ohjausta kehitetään laajapohjaisesti. Opetuksessa hyödynnetään määrätietoisesti tieto- ja viestintätekniikkaa. Peruskoulutuksessa tavoitteena on entistä suunnitelmallisempi opiskelija- ja opettajavaihto valikoitujen kumppaniyliopistojen kanssa, koulutusyhteistyön syventäminen kansainvälisten yhteisohjelmien ja muiden verkostojen puitteissa sekä ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden ja laadunvarmistuksen läpäisseiden vieraskielisten koulutusohjelmien määrän lisääminen. Yliopisto varmistaa toimintansa korkean tason laadunarvioinnin avulla. Tavoitteena on aktiivinen laatukulttuurin edistäminen ja toiminnan omaehtoinen parantaminen sekä korkeakoulutuksen laadunvarmistukseen liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin haasteisiin vastaaminen. Suunnittelukaudella yliopistoon luodaan johtamisen, arvioinnin ja kehittämisen välineeksi sekä toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi systemaattinen laadunvarmistusjärjestelmä. Vahva yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus: Yliopistoa kehitetään kansallisen ja alueellisen innovaatiojärjestelmän keskeisenä toimijana sekä kansallisen kilpailukyvyn edistäjänä. OECD arvioinnin tuloksena yliopiston yhteiskunnallisen vaikuttavuuden merkitys on selvästi vahvistunut. Aluevaikuttamisen työvälineinä toimivat aluestrategiat, korkeakoulufoorumi, yhteistyöryhmät alueen toimijoiden kanssa, laatujärjestelmät, Suomalainen musiikkikampus, Optiimi ja EduClusterFinland. Yliopisto toimii vuonna 2008 yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kansallisten indikaattorien tutkimusyliopistona yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Vaikuttavuuden parantamiseksi yliopiston kaikilta tasoilta luodaan aktiiviset yhteistyösuhteet sidostahoihin verkottumisperiaatteella, jotta uusiin sekä kansallisiin että kansainvälisiin hankkeisiin voidaan tarttua entistä nopeammin ja niitä pystytään hyödyntämään tehokkaasti sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. Ammattikorkeakoulujen kanssa vahvistetaan yhteistyötä aluestrategioiden linjausten mukaisesti. Innovaatiotoiminnan ja alueellisen kehittämisen edistäjänä yliopisto muodostaa toimivia innovaatioketjuja tunnistamalla rajapintoja perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen välillä tavoitteena tutkimuslähtöinen yritystoiminta. Kullekin ketjun toiminnalle etsitään soveltuvimmat yhteistyökumppanit. Yhteistyötä tehdään parhaiden sektoritutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen ja korkean tutkimus- ja tuotekehityspanoksen omaavien yritysten kanssa. Pyrkimyksenä on myös olemassa olevan teknologian kaupallistamisverkoston laajentaminen. Kehitettäessä yhteistyötä sektoritutkimuslaitosten kanssa luodaan valmiuksia lisätä tutkimusyhteistyötä Sektoritutkimusryhmän esittämän uuden tilaajakonsortion mukaisesti. Erityisesti kehitetään uudenlaisia yhteistyömuotoja välittäjäorganisaatioiden kanssa. Yliopisto toimii aktiivisesti alueellisessa kehittämisessä erityisesti EU:n alueohjelmia hyödyntäen. 15

16 Jyväskylän yliopisto kehittää opetusministeriön tukemana Keski-Suomen elinkeinoelämää edistävien soveltavien luonnontieteiden ja liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja koulutustarjontaansa ja siten helpottaa yritysten kytkeytymistä kansainvälisiin osaamisverkostoihin ja vahvistaa niiden kilpailukykyä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Keskeisenä lähtökohtana on alueelliselta vaikuttavuudeltaan merkittävän monialaisen, teollisuutta ja yrityksiä tukevan liiketoimintaosaamiskoulutuksen toteuttaminen. Kehittämistoimia suunnataan lisäksi myös muille tulevaisuuden kannalta keskeisille aloille kuten nanotieteiden, hyvinvointiteknologian, sosiaalisten innovaatioiden ja uusiutuvia energioita koskevan tutkimuksen kehittämiseen. Instrumenteista keskeisimpiä ovat kehittämisohjelmat ja strategisten huippuosaamisen keskittymät. Yliopisto osallistuu aktiivisesti Korkeakoskenlahdelle tulevan kansainväliseen teknologialiiketoimintaan keskittyvän toimintaympäristön suunnitteluun ja toteutukseen. Korkeakoskenlahdelle synnytetään uudenlaisella toimintamallilla toimivan kansainväliseen teknologialiiketoimintaan keskittyvä toimintaympäristö, jossa yliopistolla on keskeinen rooli liiketoimintaosaamisen kehittäjänä ja kouluttajana Yliopisto tiedottaa ajantasaisesti opetuksen ja tutkimuksen kehityksestä niin, että yliopiston tunnettuus lisääntyy ja hyvä maine välittyy potentiaalisille opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille ja rahoittajille, elinkeinoelämälle sekä suurelle yleisölle Suomessa ja kansainväliselle yliopistoyhteisölle samoin kuin ulkomaisille yhteistyökumppaneille. Yliopisto ottaa huomioon vaikuttavuutensa ja näkyvyytensä parantamisen myös laajentamalla alumnitoimintansa kansainväliseksi. Yliopisto kantaa vastuuta alumniensa osaamisen kehittämisen ja ylläpitämisen mahdollisuuksista tarjoamalla heille tiiviiden verkostosuhteiden kautta myös houkuttelevia aikuiskoulutuksen mahdollisuuksia. Yliopisto laajentaa tukeaan kehitysmaille erityisesti opetus- ja ympäristöalan hankkeiden ja kumppanuustoiminnan kautta. Suomen ja kehitysmaiden välisen korkeakouluyhteistyön lisäämiseksi kehitetään vastavuoroisuudelle perustuvaa Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen välistä verkostoyhteistyötä, jota Jyväskylän yliopisto koordinoi. Yliopistolla on myös merkittävä rooli kestävän kehityksen toteuttamisen keinojen ja laadullisten seurantaindikaattoreiden kehittäjänä. Kansainvälistyminen Yliopiston määrittelemän tahtotilan saavuttaminen ja kilpailukyvyn parantaminen edellyttävät syvenevää ja suunnitelmallista kansainvälistymistä, joka kytkeytyy yliopistoyhteisön kaikkiin perustoimintoihin. Aidosti kansainvälisellä kampuksella vallitsee kansainvälinen ethos, mikä ilmenee monikulttuurisuuden arvostamisena ja erilaisuuden hyväksymisenä läpi yliopiston. Vieraasta kulttuurista tulevan kohtaamista ei nähdä ongelmana vaan mahdollisuutena oppia. Kansainvälistyminen on koko yliopistoyhteisön asia. Se edellyttää sitoutumista, myönteistä asennoitumista sekä riittäviä kieli- ja viestintätaitoja koko henkilökunnalta ja opiskelijoilta. Kansainvälistymisohjelmansa mukaisesti yliopisto pyrkii määrätietoisesti tilanteeseen, jossa kampuksilla on runsaasti ulkomaisia opiskelijoita, tutkijoita ja opettajia, joilla on tasapuoliset mahdollisuudet integroitua ja osallistua yliopiston toimintaan, ja jossa jokaisen kotimaisen opiskelijan opintoihin sisältyy kansainvälistä kompetenssia kehittäviä opintoja. Sekä perus- että jatkokoulutuksen kansainvälisyyttä lisätään valikoitujen kumppaniyliopistojen kanssa toteutetun suunnitelmallisen kansainvälisen liikkuvuuden, opetussuunnitelmayhteistyön ja verkostoitumisen avulla. Myös henkilöstön kansainvälistä liikkuvuutta edistetään. Yliopisto varmistaa englanninkielisten maisteriohjelmiensa laadun ja uudistumisen sekä kehittää ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden aktiivista rekrytointia. Osaa vieraskielisistä maisteriohjelmista kehitetään siten, että ne voivat toimia avautuvan koulutusviennin pilotteina. Yliopisto huolehtii siitä, että laadukasta vieraskielistä opetusta on riittävästi tarjolla myös alemmissa tutkinnoissa kansainvälisen opiskelijavaihdon ja omien opiskelijoiden kotikansainvälistymisen tarpeisiin. 16

17 Yliopisto tekee koulutuksen ja tutkimuksen alalla aktiivista kehitysyhteistyötä, joka perustuu pitkäkestoisen kumppanuuden periaatteelle sekä pysyviin institutionaalisiin suhteisiin kehitysmaissa sijaitsevien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää englanninkielisen tiedottamisen määrää järjestelmällisesti. Tutkimusviestintää, henkilöstön kansainvälistä rekrytointia sekä yleistä markkinointia tehostetaan yliopiston kansainvälisen viestintä- ja markkinointisuunnitelman pohjalta. Ulkomaisia työntekijöitä ja opiskelijoita kannustetaan suomen kielen ja kulttuurin opintoihin ja muutoinkin tuetaan heidän kotoutumistaan ja integroitumistaan suomalaiseen työelämään. Toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus: Vuonna 2009 annettava yliopistolaki luo hyvät edellytykset yliopiston toiminnallisten ja taloudellisten toimintaedellytysten suotuisalle kehittymiselle sekä yliopistojen menestymiselle kansainvälisessä kilpailussa. Yliopisto on aloittanut uudistuksen edellyttämät valmistelutoimenpiteet hallinnon ja talouden uudelleen järjestämiseksi. Yliopiston historian merkittävin rakenteellinen muutos tulee olemaan vuonna 2010 toteutuva yliopistoallianssi. Allianssi on Jyväskylän yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston omaehtoiseen kehittämiseen tähtäävä yhteistyöprosessi, jonka tarkoituksena on vahvistaa siihen itsenäisinä kuuluvien yliopistojen koulutuksellista ja tieteellistä laatua, kilpailu- ja uudistumiskykyä. Yliopistojen yhteistyö ja työnjako mahdollistavat resurssien joustavamman käytön ja toiminnan rationalisoinnin. Ne mahdollistavat myös aiempaa selkeämmän koulutuksellisen ja tutkimuksellisen erikoistumisen, kasvattavat käytössä olevia intellektuaalisia resursseja sekä lisäävät erityisesti pienten laitosten toimintamahdollisuuksia. Rakenteellista kehittämistä tehdään ottaen huomioon eri alojen valtakunnallinen asema tiedon tuottamisessa ja niiden yhteiskunnallinen merkittävyys sekä allianssiyhteistyö. Samalla edistetään yliopiston profiloitumista ja toiminnan kannalta riittävän yksikkökoon rakentumista. Toiminnan laajuus mitoitetaan osaamisen kasvattamisen ja yhteiskunnallisen kysynnän synnyttämien tarpeiden mukaisesti. Tukipalvelut organisoidaan uudelleen perustamalla tiedekuntakohtaisia palvelukeskuksia ja osallistumalla valtakunnalliseen hallinnon palvelujärjestelmän uudistamiseen. Yliopiston rahoituspohjaa laajennetaan, ja täydentävällä rahoituksella toimivien hankkeiden kustannusvastaavuutta parannetaan. Toimitilastrategian mukaisesti yliopiston yksiköitä kannustetaan tilojen tehokkaaseen käyttöön ja kiinteistökustannussäästöihin. Palvelutoiminnassa pyritään merkittävään toiminnalliseen ja taloudelliseen hyötyyn. Tutkintorakenteen kaksiportaisuus mahdollistaa voimavarojen entistä tehokkaamman käytön. Koulutuksen tehokkuutta lisätään parantamalla opintojen läpäisyä ja lyhentämällä tutkintojen suorittamisaikoja. Opinto-ohjauksen ja henkilökohtaisten opintosuunnitelmien merkitys korostuu. Opiskelijavalintoja kevennetään ja valintajärjestelmiä yhtenäistetään. Jatko-opintoihin pääsyä aikaistetaan ja valmistuneiden työelämään siirtymistä nopeutetaan. Arviointia hyödynnetään suunnitelmallisesti osana yliopiston toimintojen normaalia kehittämistä. Tutkimuksen kokonaisarvioinnin tuloksia hyödynnetään ohjaamalla henkilöstö- ja taloudellisia voimavaroja strategisesti tärkeille ja kehityskelpoisille tutkimusalueille. Myös yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteenasettelu ja tulosseuranta liitetään osaksi tulosohjausta ja laadunvarmistusta. Yliopistolla on mahdollisuus asettua tässä asiassa kansalliseksi kärjeksi toimiessaan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kansallisten indikaattorien tutkimusyliopistona yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja koulutuksen arviointisihteeristön arviointiasiantuntemusta käytetään lisääntyvästi arvioinnin kehittämisen tukena. Henkilöstöhallintoa kehitetään siten, että yliopisto on myös kansainvälisesti kilpailukykyinen työnantaja. Yliopistolain uudistus yksinkertaistaa ja tehostaa rekrytointimenettelyjä. Yliopisto pitää huolta henkilöstön työkyvystä ja -tyytyväisyydestä sekä edistää tasa- 17

18 arvoisen työ- ja tiedeyhteisön kehittymistä. Johtajuutta kehitetään johtamisen paras laatu hankkeen tulosten pohjalta ja yliopistoon luodaan laadukkaan johtamisen malli ja perinne. 7. TUTKIMUS Tutkimustyön johtavana periaatteena on merkittävien tieteellisten tulosten saavuttaminen. Yliopiston kokonaisstrategiassa on tutkimukselle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopiston tieteellinen tutkimus on korkeatasoista ja kansainvälisesti laajasti tunnustettua, mistä osoituksena yliopistolla on vähintään seitsemän Suomen Akatemian nimeämää tutkimuksen huippuyksikköä ja vähintään 15 kansainvälisesti vahvaa tutkimusaluetta näkyvine tutkimusryhmineen. 2) Yliopisto on mukana vähintään yhdessä kansainvälisesti nimetyssä huippututkimusyksikköverkostossa. 3) Yliopisto osallistuu aktiivisesti ja laajasti kansainvälisiin tutkimushankkeisiin ja -ohjelmiin. 4) Tutkimustulokset julkaistaan alansa parhailla tieteellisillä foorumeilla. Kokonaisstrategian ensimmäinen tavoite on jo osittain saavutettu. Yliopistolla on vuonna 2008 yhdeksän Suomen Akatemian nimeämää huippuyksikköä, joista neljä omaa ja viisi yhteistä Helsingin yliopiston kanssa; yksi Jyväskylän yliopiston koordinoima ja neljä Helsingin yliopiston koordinoimaa. Yliopisto on hallituksen hyväksymässä tutkimusstrategiassa tarkentanut kehittämistavoitteensa, määritellyt keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ja asettanut mittarit tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi. Tavoite 1. Asema tiedeyhteisössä TAVOITTEENA ON OLLA YKSI SUOMEN JOHTAVISTA TIEDEYLIOPISTOISTA JA KÄR- KIALOILLA KANSAINVÄLISESTI MERKITTÄVÄ. Tämän saavuttamiseksi asetetaan seuraavat erityistavoitteet: 1) Yliopistolla on kansainvälisesti johtavilla aloilla Suomen Akatemian nimeämiä huippuyksikköjä ja akatemiaprofessuureja. 2) Yliopisto lisää merkittävästi osallistumistaan EU:n rahoittamaan tutkimukseen ja kasvattaa siten rooliaan ja näkyvyyttään eurooppalaisella tutkimusalueella. 3) Yliopisto lisää merkittävästi osuuttaan myös muiden kansainvälisesti rahoitettujen tutkimusohjelmien toteuttamisessa. 4) Tutkimustulokset julkaistaan sellaisissa tieteellisissä aikakauslehdissä ja julkaisuissa, joilla on laajaa kansallista tai kansainvälistä näkyvyyttä. 5) Yliopisto on kilpailukykyinen kansainvälisten huippututkijoiden rekrytoinnissa. 18

19 Tavoite 2. Tieteelliset läpimurrot TAVOITTEENA ON TUKEA TIETEELLISTÄ ERINOMAISUUTTA, EDESAUTTAA TIETEELLIS- TEN LÄPIMURTOJEN SYNTYMISTÄ JA TEHDÄ TUTKIMUSTA TIETEIDEN VÄLISILLÄ RAJA- PINNOILLA. Erityisiksi tavoitteiksi asetetaan seuraavaa: 1) Yliopistolla on Euroopan tiedeneuvoston (ERC) ja muiden kansainvälisten rahoitusorganisaatioiden tukemia huippuryhmiä. 2) Yliopiston tutkijat tai tutkimusryhmät saavat kansainvälisiä palkintoja. 3) Tutkimustyön tuloksena syntyy kansainvälisillä markkinoilla hyödynnettävissä olevia innovaatioita. Tavoite 3. Strategiset kumppanuudet YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN TOIMIJOIDEN KANSSA SOLMIMIENSA STRATEGIS- TEN KUMPPANUUKSIEN AVULLA YLIOPISTO ON MUKANA LUOMASSA KANSALLISIA JA KANSAINVÄLISIÄ OSAAMISKLUSTEREITA JA LAADUKKAITA INNOVAATIOYMPÄRISTÖ- JÄ. Erityisesti 1) Yliopisto on merkittävä toimija kansallisissa huippuosaamisen keskittymissä. 2) Tutkimukseen keskittyviä kansainvälisiä sopimuksia tehdään vain laadukkaiden yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. 3) Yhteistyötä lisätään eurooppalaisten kumppaneiden lisäksi erityisesti yhdysvaltalaisten ja enenevästi myös japanilaisten, kiinalaisten ja intialaisten kumppaneiden kanssa. Tavoite 4. Yhteiskunnallinen vastuu YLIOPISTO KANTAA OMALTA OSALTAAN YHTEISKUNNALLISTA VASTUUTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISESTÄ. Yliopisto osallistuu asiantuntemuksellaan erityisesti seuraavien globaalien kysymysten ratkaisemiseen: 1) Ilmakehän ja ilmaston muutosten seuraamukset ja energiakysymykset 2) Taloudellinen integraatio 3) Väestön ikääntyminen 4) Informaatioteknologiaa hyödyntävän yhteiskunnan tasapainoinen kehittyminen 5) Koulutustaso Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi: 1. Vahvuusalueet ja profilointi Vuonna 2006 julkaistujen tutkimuksen kokonaisarvioinnin tulosten perusteella yliopisto on määritellyt painoalansa, tutkimukselliset ja teknologiset vahvuutensa sekä monitieteiset osaamiskeskittymänsä. Laitokset ja tiedekunnat ovat tunnistaneet tutkimusstrategioissaan omat vahvuutensa ja esittäneet keinot strategiansa toteuttamiseksi. Tiedeneuvosto ohjaa 19

20 tiede- ja tutkimuspoliittisin suosituksin laitoksia strategiatyössä. Yliopiston ja tiedekuntien johto tukee laitoksia vahvuusaluepolitiikan toteuttamisessa vuosittaisten tulossopimusneuvottelujen yhteydessä. 2. Henkiset voimavarat ja kriittinen massa Yliopisto tehostaa aktiivista rekrytointipolitiikkaansa sekä täyttää professuurinsa ja tutkijatohtorin virkansa pääsääntöisesti kansainvälisen haun kautta. Yliopistoon on rekrytoitu vuosiksi kolme ulkomaista FiDiPro professoria. Vuoden 2007 haussa neljä (kaksi Suomen Akatemialle ja kaksi Tekesille lähetettyä) hakemusta on hyväksytty toiseen vaiheeseen. Lisäksi yliopisto on mukana Tampereen yliopiston FiDiPro- hakemuksessa. Yliopisto kannustaa ja tukee jatkossakin tutkimusryhmiä FiDiPro ohjelmaan osallistumisessa. Yliopisto kehittää virkarakennettaan siten, että se tukee entistä paremmin tutkimusta. Edistääkseen tutkijanuralle siirtymistä ja ulkomaisten tutkijoiden rekrytointia yliopisto perustaa tutkijatohtorin virkoja. Vapautuvat professuurit kohdennetaan etupäässä tutkimuksen vahvuusalueille pitäen kuitenkin huolta siitä, ettei virkoja määritellä liian kapeaalaisiksi. Tohtorikoulutettavat ovat tutkimustyössä merkittävä voimavara. Hallituksen hyväksymien tohtorikoulutettavien valintakriteereiden toteutumista seurataan. 3. Kansainvälinen vetovoima ja vaikuttavuus Yliopisto kehittää aktiivisesti vetovoimaisia tutkimusympäristöjä. Kansainvälisen vaikuttavuuden lisäämiseksi: 1) Tiedekunnat nimeävät omissa tutkimusstrategioissaan tieteenaloittain kansainvälisesti merkittävimmät tieteelliset lehdet tai muut tieteenalalle ominaiset kansainväliset julkaisufoorumit, joissa tieteelliset tulokset suositellaan julkaistaviksi. 2) Uusista merkittävistä tuloksista kerrotaan kansainvälisissä konferensseissa. 3) Yliopiston asiantuntijat osallistuvat laajasti globaaliin keskusteluun ja toimivat merkittävissä kansainvälisissä tehtävissä. 4) Vaikuttavuuden seuraamiseksi kehitetään tiedebarometri. 4. Tutkimuksen infrastruktuuri Yliopisto huolehtii siitä, että sen tutkimusinfrastruktuuri pidetään toimivana ja ajanmukaisesti varustettuna. Erityisesti huolehditaan siitä, että 1) monitieteiset laboratoriot Agorassa, Nanoscience Centerissä ja Vivecassa pidetään ajantasaisina, 2) kiihdytinlaboratorio on vastaisuudessakin EU:n osittain rahoittama iso tutkimusinfrastruktuuri, 3) yliopiston vastuulla olevat yhteiskunnallisia tehtäviä hoitavat yksiköt säilyttävät valtakunnallisen asemansa (mm. kiihdytinlaboratorio, koulutuksen tutkimuslaitos ja soveltavan kielentutkimuksen keskus), 4) ihmistieteiden metodikeskus kehittyy ihmistieteiden tutkimusmenetelmien merkittäväksi osaajaksi ja tukee tiedekuntien tohtorikoulutusta, 5) kansallista infrastruktuuriohjelmaa ja EU:n 7PO:n infrastruktuuriohjelmaa sekä yritysrahoitusta hyödynnetään tieteellisten laitteistojen, tietokantojen ja muiden tutkimusta tukevien infrastruktuurien rakentamisessa ja ylläpidossa, 20

21 6) kirjaston tietoaineistot ovat ajantasaisia, tiedeviestintä laadukasta ja tieteellisen laskennan välineet ja tietohallinto kaikin puolin toimivia. 7) yliopistolla on mahdollisuudet osallistua eurooppalaiseen yhteisinfrastruktuurin, FAIRin (Facility for Antiproton and Ion Research in Europe ) suunnitteluun ja käyttöön. 5. Tutkimusrahoitus ja tutkimuksen tukipalvelut Tutkimuksen rahoituspohjaa monipuolistetaan ja laadulla kilpaillun rahoituksen määrää lisätään. Erityisesti kiinnitetään huomiota perusrahoituksen riittävyyden turvaamiseen ja kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankkimiseen. Yliopisto osoittaa erillistä rahoitusta isojen koordinoitujen kansainvälisten hankkeiden valmisteluun. Tekes-rahoitusta ja yritysrahoitusta lisätään myös niillä tutkimusaloilla, jotka perinteisesti eivät ole kuuluneet tämän rahoituksen piiriin. Tiedeneuvosto ja tutkimuspalvelut järjestävät rahoitushakemusten laatimisen avuksi tukipalveluja, ja yhteyksiä rahoitusorganisaatioihin vahvistetaan. Laadukas tutkimus ja kasvava ulkopuolinen tutkimusrahoitus edellyttävät osaavaa johtamista ja laadukkaita tukipalveluja. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat ammattimaisen tutkimusjohtamisen edellytysten parantaminen sekä laadukkaiden tutkimuksen ja projektihallinnon tukipalvelujen kehittäminen. 6. Tieteellisen vaikuttavuuden lisääminen kumppanuuden kautta Laatimiensa toimintasuunnitelmien pohjalta yliopisto tehostaa yhteistyötään omaa tutkimusprofiilia täydentävien sektoritutkimuslaitosten ja T&K-intensiivisten yritysten kanssa. Yliopisto osallistuu aktiivisena tutkimusstrategian luojana ja toteuttajana strategisen huippuosaamisen keskittymien toimintaan. Yliopisto on yhtenä neljästä yliopistosta osakkaana Metsäklusteri oy:ssä, allekirjoittanut ICT SHOKin osakassopimuksen sekä merkinnyt MeKo SHOKin alustavassa osakeannissa C-kategorian osakkeita. Lisäksi yliopisto on osoittanut kiinnostuksensa olla rakentamassa sekä energia ja ympäristö että terveys ja hyvinvointi klustereiden tutkimusagendaa. Kansainvälisen yhteistyön lisäämiseksi jatketaan sopimuspohjaista yhteistyötä valikoitujen kumppaneiden kanssa etenkin tohtorikoulutuksessa ja tutkijatohtorivaihdossa. Yliopisto osallistuu perustettavan Euroopan teknologiainstituutin (EIT) toimintaan teknologiaprofiilinsa mukaisesti. 7. Yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus Osana yhteiskunnallista palvelutehtävää yliopisto huolehtii siitä, että tuotettu tutkimustieto sekä teknologiset, kulttuuriset ja sosiaaliset innovaatiot saatetaan yhteiskunnan hyödynnettäviksi. Tutkimustuloksien hyödyntämisessä tiedeyhteisön käytössä on tehokkaat innovaatiotoiminnan tukipalvelut ja laadukas välittäjäorganisaatioiden verkosto. 8. Mittarit ja arviointi Strategian toteutumista mitataan erityisesti tutkimuksen laadun, kansainvälisen vaikuttavuuden ja verkottumisen näkökulmasta. Mittareilla seurataan kehitystrendejä ja prosentuaalisia muutoksia. Lähtötasona on vuosi Kehitystä seurataan sekä yliopistotasolla että tieteenalakohtaisesti. Tärkeimmät mittarit ovat 1) Suomen Akatemian, ERC:n, pohjoismaisen ministerineuvoston ja vastaavien nimeämät huippuyksiköt ja akatemiaprofessuurit, 2) tieteellisten artikkeleiden ja muiden tieteellisten julkaisujen kokonaismäärän kehitys, 21

22 3) kansainvälisten tieteellisten julkaisujen määrän kehitys (Lähde: ISI Web of Science), 4) laadulla kilpailtu, erityisesti Suomen Akatemian, Tekesin, EU:n ja muu kansainvälinen tutkimusrahoitus, 5) koordinoidut EU:n rahoittamat tutkimushankkeet, 6) kansainvälisen haun kautta rekrytoidut ulkomaiset professorit ja tutkijat, 7) tieteiden rajapinnoilla syntyneet innovaatiot ja/tai yhteisjulkaisut, 8) tieteellisissä konferensseissa pidetyt kutsutut esitelmät, 9) järjestetyt tieteelliset konferenssit, 10) sektoritutkimuslaitosten kanssa perustetut yhteisvirat tai muut yhteiset resurssit, 11) kansainväliset tutkimusyhteistyöhön ja tutkijakoulutukseen fokusoidut yhteistyösopimukset. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain tulossopimuskierroksen yhteydessä käyttäen tässä strategiassa esitettyjä mittareita. Mittareista muodostuu yliopiston tiedebarometri. Tiedebarometrin ja muun tulossopimuskierroksen yhteydessä saadun tutkimusta koskevan materiaalin perusteella tiedeneuvosto antaa vuosittain hallitukselle lausunnon yliopiston tutkimuksen tilasta. Ensimmäisen, vuotta 2006 koskeneen lausuntonsa mukaisesti tiedeneuvosto katsoo yliopiston aseman tiedeyhteisössä merkittävästi parantuneen tutkimuksen kokonaisarvioinnin ajankohdasta, vuodesta Perusteluina tiedeneuvosto esitti muun muassa lisääntyneen huippuyksikköjen lukumäärän, aktiivisuuden FiDiPro ohjelmassa ja julkaisutoiminnan positiivisen kehittymisen. Tutkimuksen laatu kansainvälisessä kontekstissa arvioidaan toteuttamalla vuonna 2010 vertaisarviointiin perustuva tutkimuksen kokonaisarviointi. 8. TOHTORIKOULUTUS Yliopiston kokonaisstrategiassa on tohtorikoulutukselle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopistossa annetaan niin laadukasta tutkimukseen pohjautuvaa tieteellistä jatko- ja tutkijankoulutusta, että tohtorintutkinnon suorittaneilla on valmius edistää maan tieteellistä tasoa, ja että he sijoittuvat hyvin yliopistojen virkoihin ja yliopistojen ulkopuolisiin tehtäviin. Merkittävällä osalla tutkinnon suorittaneista on annettavaa myös kansainväliselle tiedeyhteisölle. 2) Yliopisto toteuttaa yhteistyössä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja muiden instituutioiden kanssa uudenlaisia monitieteisiä koulutusohjelmia ja -ratkaisuja, erilaisia oppimis- ja opetusympäristöjä sekä inhimillistä, käyttäjälähtöistä teknologiaa hyödyntäen. Yliopiston kokonaisstrategiassa määritellyt kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviin tohtorikoulutuksen tavoitteisiin: 22

23 Tavoite 1. VUOSILLE ASETETUT TOHTORINTUTKINTOTAVOITTEET SAAVUTETAAN. Tohtorintutkintojen määrää kasvatetaan siten, että vuosina suoritetaan keskimäärin 129 tohtorintutkintoa vuodessa. Lukumäärällisen tavoitteen lisäksi huolehditaan tutkintojen laadullisesti korkean tason ylläpitämisestä. Tavoite 2. TOHTORINTUTKINTOJEN SUORITTAMISIKÄÄ ALENNETAAN JA SUORITTAMISAIKOJA LYHENNETÄÄN. Alennetaan tohtorintutkinnon suorittamisikää pysyvästi siten, että väittelijöiden keski-ikä (mediaani) laskee 32 vuoteen 2009 mennessä. Lyhennetään tohtorintutkintojen suorittamisaikoja nykyisestä. Tavoitteena on, että tutkinto suoritetaan päätoimisesti opiskellen neljässä vuodessa. Jatko-opiskelijoiden seurantarekisteri on otettu käyttöön syyslukukaudella Tavoite 3. LAADUKKAALLA TOHTORIKOULUTUKSELLA TUOTETAAN TUTKIMUKSEN AMMATTI- LAISIA YHTEISKUNNAN TARPEISIIN. Tohtorikoulutuksessa siirrytään strukturoituun järjestelmään luomalla yliopistoon tiedekunta- tai tieteenalakohtaisia tohtorikoulutusohjelmia, joissa tohtorikoulutus pääsääntöisesti tapahtuu. Jyväskylän yliopisto kantaa valtakunnallista vastuuta tohtoreiden kouluttamisesta erityisesti seuraavilla koulutusaloilla: liikuntatieteet (ainoa kouluttaja), psykologia (1.), luonnontieteet (2.), humanistiset tieteet (2.), kasvatustieteet (2.) ja kauppatieteet (3.). Tohtorikoulutuksen laatujärjestelmään kuuluvat seuraavat elementit: 1) Tohtorikoulutettavien valinnassa noudatetaan hallituksen hyväksymiä yleisiä valintaperusteita. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, että koulutettavat valitaan laitosten tutkimusstrategiassa määritellyille painopistealueille ja että valituille tohtorikoulutettaville taataan riittävä ja asiantunteva ohjaus. 2) Tohtorikoulutettavien ohjausta tehostetaan ja siihen suunnataan entistä enemmän voimavaroja. Luodaan ohjaajaverkostoja parhaimpien ohjauskäytäntöjen tunnistamiseksi. Etäohjauksen menetelmiä kehitetään yliopiston ulkopuolella työskentelevien tohtoriopiskelijoiden toimintaedellytysten parantamiseksi. 3) Tiedekuntarajat ylittävää koulutusta järjestetään kaikille tohtorikoulutettaville mm. tutkimusetiikassa, tieteen teoriassa sekä kvantitatiivisissa ja kvalitatiivisissa tutkimusmetodeissa. Ihmistieteiden metodikeskus IHME tukee tiedekuntien tohtorikoulutusta. Tuetaan opiskelijoiden integroitumista tutkimusryhmiin ja vahvistetaan opiskelijoiden taitoja tutkimustulostensa tunnetuksi tekemiseen sekä kansainvälisesti että kansallisesti. 4) Tohtoreiden työelämärelevanssia lisätään sisällyttämällä tohtorikoulutusohjelmiin työelämävalmiuksia edistävää koulutusta. Koulutusta toteutetaan yli tiedekuntarajojen etenkin johtamisessa, viestinnässä, projektihallinnassa, immateriaalioikeusasioissa ja akateemisessa yrittäjyydessä. Yritysten osallistumista tohtorikoulutukseen lisätään käyttämällä niissä toimivia asiantuntijoita sekä väitöskirjatyön ohjaajina että kouluttajina. Tohtoreiden sijoittumista työelämään ja koulutuksen työelämärelevanssia seurataan säännöllisesti ja tuloksia hyödynnetään tohtorikoulutusohjelmia kehitettäessä ja tohtoriopiskelijoita valittaessa. 23

24 5) Tohtoreiden kansainvälisiä valmiuksia lisätään integroimalla tohtorikoulutettavia kansainvälisiin tutkimusverkostoihin ja solmimalla yhteistyösopimuksia eurooppalaisten tutkijakoulujen kanssa. Eurooppalaisten tutkijakoulusopimusten avulla valmistaudutaan Bologna-prosessin kolmanteen sykliin. Tohtorikoulutettaville luodaan mahdollisuus suorittaa opintoja ulkomaisissa yliopistoissa käyttäen hyväksi kansainvälisiä vaihto-ohjelmia. Järjestetään kansainvälisiä tohtorikoulutusseminaareja, joista yhtenä muotona on kansainvälinen kesäkoulu. Nuoria tutkijoita kannustetaan tieteestä tiedottamiseen, kongresseissa esiintymiseen ja julkaisemiseen kansainvälisillä tieteellisillä foorumeilla. 6) Tohtorikoulutuksen rahoitusjärjestelmää kehitetään siten, että tohtorikoulutusohjelmiin valituille, päätoimisesti väitöskirjatyötään tekeville opiskelijoille voidaan taata mahdollisimman pitkäkestoinen rahoitus ja vastaavan mittainen määräys. Rahoitusjärjestelmään kuuluvat yliopiston omat tohtorikoulutusmäärärahat, valtakunnallinen tutkijakoulurahoitus sekä elinkeinoelämän kanssa kehitettävät rahoitusmallit. Tavoite 4. TOHTORIKOULUTUKSEN JA VÄITÖSKIRJATÖIDEN KANSAINVÄLISTÄ NÄKYVYYTTÄ LISÄTÄÄN. Jyväskylän yliopiston tavoitteena on kehittää tohtorikoulutuksen kansainvälisyyttä integroimalla tohtorikoulutettavia kansainvälisiin tutkimusverkostoihin, luomalla tohtorikoulutettaville mahdollisuuksia suorittaa osa opinnoistaan ulkomaisissa yliopistoissa sekä rekrytoimalla tohtorikoulutusohjelmiin opiskelijoita lisääntyvästi ulkomailta. Tohtorikoulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen tiiviissä yhteistyössä valikoitujen yhteistyöyliopistojen kanssa tukee näiden tavoitteiden saavuttamista. Kansainvälisten yhteistohtoriohjelmien tulee aina perustua yliopistojen välisiin sopimuksiin ja niiden toteuttamisessa noudatetaan yliopiston hallituksen vahvistamaa periaatepäätöstä. Tulosneuvotteluissa on jokaiselle tiedekunnalle asetettu ulkomaisten tohtoriopiskelijoiden tavoite, ja yliopiston kokonaistavoitteena on, että vuonna 2009 tutkijakoulutettavista on 15 % ulkomaalaisia. Motivoituneiden ja lahjakkaiden tohtoriopiskelijoiden rekrytoimiseksi kansainvälistä markkinointia lisätään ja valintakriteereitä kehitetään. Väitöskirjatöistä pyritään jo tutkimustyön aikana tekemään tieteellisiä artikkeleita kansainvälisiin tiedelehtiin. Tavoitteena on, että myös jokaisesta monografiana julkaistusta väitöskirjasta tehdään vähintään yksi kansainväliselle tiedeyhteisölle suunnattu artikkeli. Tohtorikoulutettavat totutetaan alusta alkaen osallistumaan aktiivisesti myös kansainväliseen kongressitoimintaan. 24

25 9. PERUSKOULUTUS Yliopiston kokonaisstrategiassa peruskoulutukselle on asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Opiskelijat saavat korkeatasoiseen tutkimukseen pohjautuvan laadullisesti parhaan mahdollisen opetuksen kautta tiedot ja taidot aktiiviseen, tiedeperustaiseen ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen siten, että he kykenevät vastaamaan työelämän ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. 2) Yliopisto toteuttaa yhteistyössä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja muiden instituutioiden kanssa uudenlaisia monitieteisiä koulutusohjelmia ja -ratkaisuja, joissa hyödynnetään erilaisia oppimis- ja opetusympäristöjä sekä inhimillistä käyttäjälähtöistä teknologiaa. Yliopiston kokonaisstrategiassa määritellyt kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviin peruskoulutuksen tavoitteisiin: Tavoite 1. PERUSKOULUTUKSEN PAINOPISTETTÄ SUUNNATAAN KANDIDAATTIKOULUTUKSESTA MAISTERIKOULUTUKSEEN. KOULUTUSTOIMINNASSA OTETAAN PAREMMIN HUOMIOON KAKSIPORTAISEN TUTKINTORAKENTEEN ANTAMAT MAHDOLLISUUDET JA YLIOPIS- TOON SAADAAN UUSIA KOULUTUKSEN LAATUYKSIKÖITÄ. Kaksiportaisen tutkintorakenteen antamat mahdollisuudet otetaan järjestelmällisemmin huomioon koulutuksen suunnittelussa. Tavoitteena on samalla suunnata koulutuksen painopistettä kandidaattikoulutuksesta maisterikoulutukseen. Kandidaatin tutkinto kehitetään kokonaisuudeksi, jonka pohjalta voidaan vaihtoehtoisia opintopolkuja hyväksi käyttäen edetä ylempiin tutkintoihin. Koulutuksen laadun edistämiseksi entistä useampia oppiaineita keskitetään joko maisteri- tai tohtoritasolle, ja pieniä opintosuorituskertymiä saaneiden oppiaineiden asema arvioidaan. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa, ja yhteisiä oppiaine- ja koulutusalarajat ylittäviä opintoja suunnitellaan kuten yhteiset metodi- ja työelämäopinnot. Tiedekunnat suunnittelevat profiilinsa ja vahvuusalueidensa mukaisesti maisteriohjelmia, joita tarjotaan lisääntyvästi kansainvälistymisen haasteet, laajenevat kansainväliset koulutusmarkkinat sekä alueelliset, kansalliset ja aikuiskoulutuksen muuttuvat tarpeet huomioon ottaen. Kandidaattikoulutuksessa voidaan hyödyntää soveltuvin osin avoimen yliopistoopetuksen ja ammattikorkeakouluopintojen tuomia mahdollisuuksia. Valituille oppiaineille laaditaan oppiainekohtaisia väyläratkaisuja, joilla edistetään väylätavoitteiden saavuttamisen lisäksi yliopiston profiloitumistavoitteita ja aikuisten tutkintotavoitteista koulutusta. Toimivien väyläratkaisujen löytäminen edellyttää oppiainekohtaista yhteistyötä avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksen laatua edistetään aktiivisesti siten, että yliopistoon saadaan suunnittelukaudella uusia opetusministeriön nimeämiä korkealaatuisen koulutuksen yksikköjä. 25

26 Tavoite 2. OPISKELIJAVALINTOJA KEHITETÄÄN TUTKIMUSPOHJAISESTI, OPINTOJEN ALOITTA- MISIKÄÄ VARHENNETAAN JA VARAUDUTAAN VALTAKUNNALLISEEN YHTEISHAKUUN. Tavoitteena on, että yliopistoon hakeutuu maan parhaita opiskelijoita ja että yliopisto säilyttää asemansa suosituimpien yliopistojen joukossa. Opiskelijavalintojen kehittäminen perustuu valintatutkimuksiin, joiden tekemisessä yliopistolla on pitkä perinne. Seurannan kohteina ovat täydentävien opintojen tarve, aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä rekrytointikäytäntöjen toimivuus ja vaikuttavuus opiskelijoiden opintomenestykseen ja työhön sijoittumiseen. Valintoja kehitetään ja opintoihin sijoittumista nopeutetaan valintayksiköiden määrää vähentämällä, valintamenettelyjä keventämällä, valintaa ja koulutusta koskevaa tiedotusta parantamalla ja valintayhteistyötä kehittämällä. Opintojen varhaista aloittamista tuetaan. Tavoitteena on, että vuonna 2009 vähintään 50 % uusista opiskelijoista on samana vuonna tai edellisenä syksynä toisen asteen koulutuksen päättäneitä. Tiedekunnat ja ainelaitokset kehittävät rekrytointikäytäntöjään erityisesti maisterivaiheen opintoihin pyrkiville, ulkomaisista yliopistoista saapuville ja ammattikorkeakoulusta valmistuneille henkilöille. Avoimen yliopiston väylän kautta valittaville opiskelijoille on määritelty tiedekunta- ja koulutusalakohtaiset tavoitteet. Tiedekunnat varmistavat, että ne ovat valmiita osallistumaan valtakunnalliseen yhteishakuun vuonna Yliopistossa on valmius haun toteuttamiseen jo vuonna 2008, jolloin osassa yliopistoa yhteishakujärjestelmää pilotoidaan. Tavoite 3. OPINTOJEN LÄPÄISYÄ TEHOSTETAAN JA TUTKINTOJEN SUORITTAMISAIKOJA LYHENNETÄÄN. Opetuksen laatua kehitetään siten, että yliopisto-opintojen läpäisy paranee eli opiskeluajat lyhenevät ja keskeyttäminen vähenee. Tavoitteena on, että 75 % opiskelijoista suorittaa kandidaatintutkinnon 3 vuodessa (netto-opiskeluaika) ja maisterintutkinnon 2 vuodessa (lukuun ottamatta psykologian koulutusalaa, jossa kandidaatin- ja maisterintutkinnon kokonaissuorittamisaika on 5,5 vuotta). Tavoitteeseen pääsemiseksi koko opintopolun kattavan opinto-ohjauksen, henkilökohtaisten opintosuunnitelmien ja sujuvien opintojärjestelyjen merkitys korostuu. Yliopistoon perustettu ohjausalan osaamiskeskus ja vuoden 2006 lopussa päivitetty opintoohjauksen kokonaissuunnitelma tukevat ohjaustoiminnan kehittämistä. Korppiopintotietojärjestelmän avulla opiskelijat laativat sähköiset opintosuunnitelmat, joiden toteutumista tarkastellaan yhdessä opettajien kanssa. Opintojen etenemistä arvioidaan ja mahdolliset opintojen etenemisen oppiainekohtaiset esteet tutkitaan säännöllisesti ajantasaisia rekisteri- ja tilastoaineistoja hyödyntäen. Osana ohjauksen tehostamista sekä opintoaikojen lyhentämistä yliopisto siirtää opiskelijoiden passiivirekisteriin ne opiskelijat, joiden viimeisestä yliopistoon ilmoittautumisesta on kulunut yli kolme lukuvuotta. Mikäli varsinainen opiskelija haluaa takaisin aktiivirekisteriin, on hänen ennen rekisteröintiä hyväksytettävä tiedekunnassaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Opetusohjelmat suunnitellaan laitosten sisällä ja kesken siten, että ajallinen ja sisällöllinen päällekkäisyys minimoidaan. Valinnaisuutta opiskelusisältöjen, opiskelutapojen ja opintojen suorittamismahdollisuuksien suhteen lisätään. Yliopisto tehostaa lukuvuoden käyttöä uudella tavalla jaksotetulla lukuvuosijärjestelmällä. Yliopistossa kehitetään malli pysyväksi opetuksen arviointi- ja tukijärjestelmäksi tuottamaan tietoa pedagogisen koulutuksen ja tukitoimien tarpeen muutoksista. Opetuksen laadun kehittämisprosessit ovat osa yliopiston kaikki toiminnot kattavaa laadunvarmistustyötä. Yliopisto osallistuu valtakunnalliseen Propeda-hankkeeseen. 26

27 Tavoite 4. KOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUTTA TEHOSTETAAN. Tavoitteena on, että Jyväskylän yliopistosta valmistuneet sijoittuvat aiempaa nuorempina hyvin koulutustansa vastaaviin tehtäviin ja pystyvät menestyksekkäästi toimimaan monikulttuurisessa ympäristössä kotimaisilla ja kansainvälisillä työmarkkinoilla. Erityisesti kehitetään toimia, joilla edistetään opiskelijoiden työllistymistä. Tavoitteeseen pääsemiseksi opinto- ja uraohjausjärjestelmää kehitetään, opintojen työelämärelevanssia parannetaan ja alumnitoiminta organisoidaan uudelleen. Henkilökohtaisia opintosuunnitelmia laadittaessa otetaan huomioon työelämään sijoittuminen ja kansainvälisen kompetenssin kehittyminen. Opintosuunnitelmien rinnalle kehitetään portfoliojärjestelmä, jonka avulla opiskelijat voivat asettaa työelämätavoitteita sekä seurata ja kuvata osaamisensa ja työelämätaitojensa kehittymistä. Yliopisto luo osana uraohjausjärjestelmää kiinteät yhteydet työnantajiin ja edistää tämän avulla työelämäharjoittelun toteutumista osana mahdollisimman monen opiskelijan opintoja. Yliopisto seuraa aktiivisesti valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille ja pitää yhteyttä alumneihin palautteen saamiseksi koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden kehittämistä varten. Opiskelusta muodostetaan elinikäisen oppimisen strategian mukaisesti jatkumo, joka toimii myös työelämään siirtymisen jälkeen. Yhteistyöverkkoja kehitetään siten, että tutkinnon suorittaneet aika ajoin palaavat täydentämään opintojaan yliopistossa ja/tai suorittavat jatkotutkintoja. Tavoitteena on, että kaikki tutkinnon suorittaneet ovat vuoden kuluttua joko työssä tai jatkavat opintojaan. Yliopisto kehittää uusia, luovia ratkaisuja yrittäjyysopintojen lisäämiseksi sekä perus- että tohtoritutkintojensa sisällä. Mahdollisuuksia liiketoimintaosaamisen opiskeluun tullaan tarjoamaan kaikille yliopiston opiskelijoille, sillä liiketoimintaosaaminen on oleellinen osa yrittäjyyttä riippumatta siitä, mistä substanssista käsin yrittäjyyttä lähestytään. Myös arviointiosaamisen koulutusta tullaan suunnittelukaudella kehittämään ja tarjoamaan hyödyntämällä Jyväskylän yliopistoon muodostunutta merkittävää arviointiosaamisen keskittymää. Tavoite 5. VUOSILLE ASETETUT PERUSTUTKINTOMÄÄRÄT SAAVUTETAAN. Maisterintutkintoja suoritetaan vuosittain keskimäärin tutkintoa, joista 290 aineenopettajakoulutuksessa. Tavoite 6. PERUSTUTKINTOKOULUTUSTA KANSAINVÄLISTETÄÄN. Tavoitteena on, että kaikilla aloilla sijoitetaan ulkomainen opiskelu- tai työharjoittelujakso tai kansainvälisiä valmiuksia kehittäviä opintoja henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ulkomaisista yhteistyöyliopistoista valikoidaan opiskelijavaihdon kannalta parhaiksi osoittautuneet ja niiden kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistetään mm. säännöllisten opettajavierailujen avulla. Opiskelijoille, jotka eivät lähde vaihtoon, suunnitellaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman osana kotiyliopistossa tapahtuvat kansainvälistymisopinnot. Ulkomailla suoritettujen opintojen korvaavuuskäytäntöjä selkeytetään edelleen. Yliopisto nostaa ulkomailla opiskelevien osuutta tasaisesti vuosittain niin, että vuoden 2009 loppuun mennessä 480 perustutkinto-opiskelijaa vuosittain suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla. Uusia koko yliopistoa koskevia yhteistyö- ja vaihtosopimuksia solmitaan valikoitujen yliopistojen kanssa. Sopimuksia lisätään erityisesti Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Nykyisiä sopimuksia arvioidaan ja huonosti toimivia yhteyksiä ei jatketa. Kotikansainvälistymistä edistetään mm. rohkaisemalla opiskelijoita osallistumaan kotiyliopistossa 27

28 järjestettyyn vieraskieliseen opetukseen, kv.- tutortoimintaan tai Each-one-teach-one - toimintaan sekä harjoittamalla aktiivista opettajavaihtoa. Kansainvälisen opiskelijavaihdon määrällinen ja etenkin laadullinen kehittäminen edellyttävät suunnitelmallista opettajavaihtoa. Vuoteen 2009 mennessä yliopiston opettajat tekevät vähintään 90 Erasmus -opetusvierailua vuodessa, ja Euroopan ulkopuolisiin vaihtoyliopistoihin tehdään 40 opetusvierailua vuosittain. Opettajavaihdossa pyritään vastavuoroisuuteen. Erityistä huomiota kiinnitetään vierailevien opettajien antaman opetuksen integroimiseen isäntälaitoksen opetukseen sekä mahdollisimman laajaan hyödyntämiseen yliopistossa. Erasmus-ohjelman tukemia henkilökuntavierailuja (staff training visits) tehdään aktiivisesti ja suunnitelmallisesti ja niiden avulla tuetaan erityisesti erillislaitosten kansainvälistymistä ja yritysyhteistyötä. Laitoksia kannustetaan syventämään parhaiden yhteistyöyliopistojensa kanssa tehtyä yhteistyötä opetuksen kehittämishankkeissa ja käynnistämään maisteriopintojen tasolla kansainvälisiä kaksoistutkinto- ja yhteisohjelmia yliopiston omaa osaamista täydentävien kumppanilaitosten kanssa. Yliopiston tavoite on päästä mukaan Erasmus Mundus- ohjelman vuonna 2009 käynnistyvään kakkosvaiheeseen sekä saada lisää Nordic Master statuksen omaavia ohjelmia. Yliopisto kehittää ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden aktiivista rekrytointia englanninkielisiin maisteriohjelmiin ja tehostaa valintaprosessia 16 yliopiston yhteisen Finnish Universities International Marketing and Admissions (FUNIMA) -hankkeen puitteissa. Vieraskielistä opetusta tarjotaan riittävästi myös alemmissa tutkinnoissa kansainvälisen opiskelijavaihdon kehittymiseksi ja laajentumiseksi. Englanninkielistä opetusta lisättäessä huolehditaan siitä, että opetussisällöt ovat relevantteja sekä ulkomaisille että kotimaisille opiskelijoille. Jo vakiintuneiden vieraskielisten ohjelmien laadusta ja uudistamisesta huolehditaan. Kaikille ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opintoohjelma, jonka toteutumista seurataan. Ulkomaisten opiskelijoiden integroitumista yliopistoyhteisöön edistetään. Kaikille tarjotaan opetusta suomen kielessä ja kulttuurissa. Laitoksia kannustetaan hyödyntämään opetuksessa ja muussa toiminnassa ulkomaisten opiskelijoiden ja opettajien muodostama monikulttuurinen resurssi. Tavoitteena on kasvattaa ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää vuosittain siten, että vuoteen 2009 mennessä heitä on 400. Tavoite 7. AINEENOPETTAJANKOULUTUS ORGANISOIDAAN UUDELLEEN. Tavoitteena on kehittää yliopiston aineenopettajankoulutuksen laatua ja tuottavuutta ottaen huomioon opintojen tarjonta, opintojen sujuvuus, yliopiston sisäinen yhteistoiminta, opettajavarannon järkevä kehittäminen ja uusien opettajankoulutusmallien luominen. Aineenopettajankoulutuksen koordinointivastuu on keskitetty opetusneuvostolle, mikä mahdollistaa tehokkaan ainetiedekuntien, kasvatustieteiden tiedekunnan ja normaalikoulun välisen kolmikantayhteistyön. Pedagogisten opintojen tarjonta suhteutetaan opintojen kysyntään, ainekohtaiseen koulutustarpeeseen sekä opetusta ja ohjausta antavien yksiköiden voimavaroihin. Pedagogisten opintojen opetussuunnitelmat ja -ohjelmat laaditaan kolmikantayhteistyönä siten, että koulutuksen korkea laatu varmistuu ja opinnot voidaan ongelmitta lomittaa substanssiopintoihin. Yhteistoiminnan avulla jatketaan uusien innovatiivisten opettajankoulutusmallien kehittämistä vastaamaan koulu- ja koulutuskentän muuttuviin tarpeisiin. 28

29 Tavoite 8. OHJAUSTOIMINTAA TEHOSTETAAN. Tavoitteena on ohjaustoimintaa tehostamalla ja ohjausalan osaamista uudelleen organisoimalla edistää yliopiston tuottavuutta ja parantaa yliopiston edellytyksiä ohjausosaamisen joustavaan käyttöön ohjausalan alueellisissa, valtakunnallisissa sekä kansainvälisissä kehittämishankkeissa. Toiminnan kehittämiseksi yliopistoon on perustettu ohjausalan osaamiskeskus, joka profiloi yliopistoa kansallisena ja kansainvälisenä elinaikaisen ohjauksen asiantuntijaorganisaationa Euroopan unionin koulutus- ja työllisyysstrategioiden mukaisesti. Keskus kehittää ohjausalan kansallista perus-, täydennys- ja jatkokoulutusta, tuottaa tietoa kansallisten kattavien elinaikaisten ohjauspalvelujen järjestämisen tueksi ja osallistuu kansainvälisiin koulutus- ja kehittämishankkeisiin. Lisäksi keskus toimii Suomen edustajana alan kansainvälisessä tutkimusverkostossa (ICCDPP). Jyväskylän yliopisto on saanut koordinoitavakseen eurooppalaisen ohjauspolitiikan verkoston, jossa on perustamisvaiheessa mukana 29 maata. Verkosto tukee jäsenmaita ja komissiota elinikäisen ohjauksen eurooppalaisen yhteistyön vahvistamiseksi sekä opetus- että työhallinnossa. Euroopan unionin komissio tukee verkoston toimintaa elinikäisen oppimisen ohjelman kautta. 10. AIKUISKOULUTUS JA ELINIKÄINEN OPPIMINEN Jyväskylän yliopistolla on pitkät perinteet elinikäisen oppimisen periaatteen toteuttajana koulutustoiminnassaan. Yliopisto-opiskelun elämän kaikissa vaiheissa mahdollistaa perusja jatkotutkintokoulutuksen rinnalla toimiva yksilöllistä koulutuskäyttäytymistä tukeva aikuiskoulutus. Yliopiston aikuiskoulutusyksiköt, avoin yliopisto, täydennyskoulutuskeskus ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, ovat merkittäviä valtakunnallisia koulutuksen kehittäjiä ja toteuttajia, ja niiden ansiosta yliopiston aikuiskoulutustoiminnan suhteellinen osuus on maassamme hyvin huomattava. Yliopiston kokonaisstrategiassa on aikuiskoulutukselle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopisto toimii elämän eri osa-alueet, koulutuksellisen tasa-arvon ja koulutusmarkkinoiden kansainvälistymisen huomioon ottavana elinikäisen oppimisen periaatteiden tiennäyttäjänä. 2) Yliopisto toteuttaa yhteistyössä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja muiden instituutioiden kanssa uudenlaisia monitieteisiä koulutusohjelmia ja -ratkaisuja, joissa hyödynnetään erilaisia oppimis- ja opetusympäristöjä sekä inhimillistä, käyttäjälähtöistä teknologiaa. Yliopisto uudisti aikuiskoulutusstrategiansa elinikäisen oppimisen strategiaksi. Strategia hyväksyttiin yliopiston hallituksessa , ja siinä yliopisto tarkensi kokonaisstrategian kehittämistavoitteensa ja määritteli toimenpiteet strategiatavoitteiden saavuttamiseksi. Elinikäisen oppimisen mahdollistava toiminta on merkittävä osa yliopiston yhteiskunnallisen palvelutehtävän toteuttamista. Elinikäiseen oppimiseen sisältyy tutkintokoulutuksen, avoimen yliopisto-opetuksen ja täydennyskoulutuksen kokonaisuus, joka enenevästi näyttäytyy työuran läpäisevänä täydennys- ja lisäkoulutuksena sekä työelämän kanssa yhteistyössä toteutettavana tutkimukseen ja kehittämiseen sisältyvänä koulutustoimintana. 29

30 Elinikäisen oppimisen laaja-alaiset mahdollisuudet perustuvat yliopiston edustamien tieteenalojen korkeatasoiseen tutkimukseen sekä siitä kumpuavaan korkeimpaan opetukseen ja täydennyskoulutukseen. Elinikäisen oppimisen edellytykset rakennetaan soveltamalla yhteistyömalleja, jotka hyödyntävät Jyväskylän yliopiston ja sen verkostojen osaamista ja resursseja. Eri toimijat osallistuvat yhteistyöhön perustehtävänsä puitteissa ja omien vahvuuksiensa sekä erityislaatunsa mukaisesti. Elinikäisen oppimisen edistäminen Jyväskylän yliopistossa merkitsee sellaisten pedagogisesti laadukkaiden, joustavien ja monimuotoisten oppimisedellytysten ja opiskeluväylien tarjoamista, jotka mahdollistavat erilaisen lähtötason omaavien sekä erilaisissa elämäntilanteissa ja työuran vaiheissa olevien opiskelijoiden esteettömän pääsyn yliopistolliseen koulutukseen. Jyväskylän yliopisto toimii määrittelemänsä kokonaisstrategian mukaisesti elämän eri osa-alueet, koulutuksellisen tasa-arvon ja koulutusmarkkinoiden kansainvälistymisen huomioon ottavana elinikäisen oppimisen tiennäyttäjänä. Yliopisto edistää yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan asettamalla elinikäisen oppimisen toteuttamiseksi seuraavat strategiatavoitteet: Tavoite 1. YLIOPISTO VARMISTAA ELINIKÄISEN OPPIMISEN OPETUSTARJONNASSAAN KOULU- TUKSEN KORKEAN, TIEDEPERUSTAISEN LAADUN, KEHITTÄÄ ELINIKÄISEN OPPIMISEN PEDAGOGIIKKAA SEKÄ LAADUKKAITA AIKUISTEN TARPEET HUOMIOON OTTAVIA OP- PIMISYMPÄRISTÖJÄ JA SITEN SÄILYTTÄÄ ASEMANSA TAVOITELTUNA JA TOIMINNAL- TAAN MAAN LAAJIMPANA AIKUISKOULUTTAJANA. Yliopiston elinikäisen oppimisen koulutustarjonta suunnataan yliopiston profiilin ja painoalojen mukaisesti. Opetuksen tiedeperustaisuutta vahvistetaan lisäämällä ainelaitosten ja elinikäisen oppimisen opetuksen tuottajien yhteistyötä sekä kehittämällä innovatiivisia yhteistyön malleja koulutustoimijoiden välillä. Yliopiston aikuiskoulutustarjonnan vahvuuksina kehitetään oppijalähtöistä koulutuksen suunnittelua ja toteutusta. Koulutustarjonnassa korostuvat vahva yhteys työelämään ja yhteiskunnan muutoksen ennakointi ja siihen vastaaminen. Elinikäistä oppimista edistävää pedagogiikkaa kehitetään lähtökohtana opetuksen tiedeperustaisuus. Kehittämisen periaatteina ovat vuorovaikutteisuus ja yhteisöllisyys, teoreettisen ja käytännöllisen tietämyksen integrointi, oppijan sosiokulttuurisen kontekstin huomioon ottaminen sekä opiskelijoiden ammatillisten, persoonallisten ja sosiaalisten identiteettien vahvistaminen. Elinikäisen oppimisen koulutusprosessit ja laadun varmistus määritellään osana yliopiston kokonaislaatujärjestelmää. Aikuisille soveltuvia joustavia opiskelumahdollisuuksia kehitetään hyödyntämällä erityisesti Jyväskylän yliopiston osaamista tieto- ja viestintäteknologiassa ja sen opetuskäytössä. Verkko- ja muu etäopetus sekä digitaaliset oppimisvälineet edistävät opetuksen saavutettavuutta. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä ja työnjakoa kehitetään siten, että niiden antama aikuiskoulutus on toisiaan täydentävää. Elinikäisen oppimisen koulutustoimijat edistävät oman henkilöstönsä mahdollisuuksia ammatillisen ja tieteellisen pätevyyden ylläpitämiseen ja jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Yliopiston henkilökunnan pedagogisesta pätevyydestä huolehditaan hyödyntämällä yliopistopedagogisten perusopintojen ja aikuiskouluttajan pedagogisten opintojen lisäksi yliopisto-opetuksen kehittämiseen liittyviä koulutuksia. 30

31 Tavoite 2. YLIOPISTO KEHITTÄÄ INNOVATIIVISIA KOULUTUSVÄYLIÄ SITEN, ETTÄ SE VAHVISTAA KANSALLISEN TIENNÄYTTÄJÄN ASEMAANSA ELINIKÄISEN OPPIMISEN MAHDOLLISTA- JANA JA AIKUISKOULUTTAJANA. Tiedekunnat kehittävät kandidaatti- ja maisterintutkinnon sekä jatkotutkintojen jatkumoa elinikäisen oppimisen periaatteita edistäviksi hyödyntäen kaksiportaisen tutkintojärjestelmän mahdollistamaa liikkuvuutta ja erilaisia tutkintoväyliä sekä yliopiston aikuiskoulutusyksiköiden toimintaa. Avoimen yliopiston, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen ja täydennyskoulutuskeskuksen koulutustarjonnasta laaditaan pitkän tähtäimen toteuttamissuunnitelma. Akateemisen täydennyskoulutuksen tarjontaa lisätään ja täydennyskoulutuksen tehtävää tutkintojärjestelmän täydentäjänä vahvistetaan ohjaamalla täydennyskoulutusluonteinen koulutuskysyntä tutkintokoulutuksesta täydennyskoulutukseen. Tarjonta antaa mahdollisuuksia tietojen ajantasaistamiseen ja lisäpätevöitymiseen sekä täydentää Bolognaprosessissa ydinainekseen tiivistettyjä tutkintoja. Opinto-ohjausta vahvistetaan Jyväskylän yliopiston opinto-ohjauksen koordinaatioryhmän suositusten mukaisesti opiskelijakeskeisen kokonaisvaltaisen mallin ja opintopolkumallin pohjalta. Elinikäisen oppimisen edistämiseksi koulutustoimijat parantavat aikuisten koulutustarpeiden tunnistamista ja vahvistavat ohjauksen jatkumoa elinikäistä ohjausta tukevaksi (aikuiskoulutusportaali). Elinikäistä uraohjausta vahvistetaan kattamaan myös työuran aikainen ja tutkinnon jälkeinen kouluttautuminen, joka kytketään myös kehittyvään alumnitoimintaan ja työvoimahallinnon ohjaustoimintaan. Yliopisto vahvistaa menettelytapaohjeet aiemman osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Tiedekunnat hyödyntävät suunnitelmallisesti avointa yliopisto-opetusta opiskelijarekrytoinnissa, ja osa avoimen yliopiston opintoja suorittaneista rekrytoidaan avoimen väylän kautta väylätavoitteiden mukaisesti. Tiedekuntakohtaisesti määritellään, miten ammattikorkeakoulututkinnoista edetään maisterin tutkintoon ja avoimen yliopiston opinnoista kandidaatin tai maisterin tutkintoon ottaen huomioon yliopiston hallituksen opiskelijoiden yleisiä valintaperusteita koskevat päätökset. Aikuiskoulutuksen kansainvälistymistä tuetaan ja tuotteistetaan vahvuusalueilla kysynnän ja koulutustarpeiden mukaisesti. Koulutuksen tuotteistamisen toimintakäytänteitä ja yhteistyömuotoja yhtenäistetään yliopiston omana toimintana ja osallistutaan Keski- Suomen koulutusklusterin, EduClusterFinlandin, toteuttamiseen. Tavoite 3. YLIOPISTO VARMISTAA ELINIKÄISEN OPPIMISEN STRATEGIAN TOTEUTTAMISEN TOI- MINNALLISET EDELLYTYKSET. Yliopiston opetusneuvoston tehtäviin on sisällytetty aikuiskoulutuksen neuvottelukunnan tehtävät. Opetusneuvoston elinikäistä oppimista koskevina tehtävinä ovat yliopiston elinikäisen oppimisen strategian toteutumisen seuranta ja arviointi, aikuiskoulutuksen koordinointi, opetusministeriön nimeämän korkealaatuisen koulutuksen yksikkö -statuksen saaminen yliopiston aikuiskoulutukselle edelleen kaudelle sekä asiantuntijatuen antaminen elinikäisen oppimisen opetuksen laadun kehittämiseen. Täydennyskoulutuksen pääasiallinen koordinaatio- ja järjestämisvastuu on täydennyskoulutuskeskuksella, joka markkinoi, hallinnoi ja järjestää täydennyskoulutusta yhteistyössä muiden koulutustoimijoiden kanssa. Yliopiston sisäistä yhteistoimintaa ja tiedonkulkua varten tiedekuntiin nimetään täydennyskoulutuksen yhdyshenkilöt, joiden avulla koordinoidaan täydennyskoulutuksen järjestämistä ja maksullisten koulutuspalvelujen tuottamista yhteistyössä eri koulutustoimijoiden kanssa. Yliopisto huolehtii siitä, että täydennyskoulutuksen hinnoitteluperiaatteet ovat yhtenäiset. Hanketoiminnan ja täydennyskoulutuksen väliset suhteet selkiytetään. 31

32 Yliopiston kolmannen tehtävän tuloksellisuuden arviointia ja rahoitusmallia kehitetään valtakunnallisten ratkaisujen mukaisiksi. Elinikäiseen oppimiseen liittyvä koulutus on muodosta riippuen osallistujalle joko maksullista, maksutonta tai tuettua. Toisen maisteritutkinnon sekä erillisten opettajankelpoisuuden tuottavien opintojen maksullisuuteen ja hinnoitteluun liittyvät kysymykset selvitetään. Opetuksen tuottamiseen ja järjestämiseen liittyviä neuvottelu- ja sopimusmenettelyjä kehitetään. Koulutustarjonnan ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä eri koulutustoimijat toimivat koordinoidusti ja yhteistyössä. Markkinointi- ja tiedotusyhteistyötä lisätään yliopiston viestinnän ja aikuiskoulutustoimijoiden kesken. Alueellista elinikäisen oppimisen yhteistyötä edistetään muiden maakunnan koulutustoimijoiden kanssa OECD:n arviointia hyödyntäen ja Keski-Suomen sekä Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen aluestrategioissa esitetyllä tavalla. 11. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Osana kokonaisuutta, jossa yliopisto harjoittaa kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja antaa laadukasta opetusta, yliopiston roolia yhtenä maan yhteiskunnallisesti aktiivisimmista ja vaikuttavimmista yliopistoista entisestään vahvistetaan ja monipuolistetaan. Tavoitteena on vahvan alueellisen yhteistyöverkon luominen, jossa yliopisto toimii osaltaan innovoivana keskuksena. Alueellista kehittämistehtäväänsä yliopisto toteuttaa parhaiten toimimalla mahdollisimman korkealla kansainvälisellä tasolla. Erityisesti OECD -aluevaikuttavuusarvioinnin jälkeen on yhteiskunnallisen vaikuttavuuden merkitys korostunut voimakkaasti yliopiston toiminnassa. Toiminnan tuloksia ja työskentelyn aktiivisuutta osoittavat palkittu aluestrategia, korkeakoulufoorumi, erilaiset sidosryhmien kanssa muodostetut muut yhteistyöryhmät, EduClusterFinland ja Suomalainen musiikkikampus. Aktiivisuuden osoitukseksi luetaan myös opetusministeriön toimeksiannosta vuonna 2008 toteutettava yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kansallisten indikaattorien tutkimusyliopistona toimiminen yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Yliopiston kokonaisstrategiassa on yhteiskunnalliselle palvelutehtävälle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopistossa tuotettava tieto sekä teknologiset, kulttuuriset ja sosiaaliset innovaatiot välitetään ja saatetaan vuorovaikutteisesti yhteiskunnan käyttöön yliopistollisia arvoja ja etiikkaa kunnioittaen. 2) Ongelmakeskeisesti suuntautunut poikkitieteellinen ja monialainen perus-, jatko- ja aikuiskoulutus vastaa erinomaisesti yhä moninaisempiin työvoimatarpeisiin. 3) Yliopistossa toteutetaan yritysten ja muiden yhteistyöosapuolten tarpeisiin maksullisen palvelutoiminnan periaatteella huomattava määrä sellaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka kasvattavat yliopiston tietovarantoa. 4) Yhteiskunnallista palvelutehtävää toteutetaan siten, että se on taloudellisesti kannattavaa ja vaikutuksiltaan laaja-alaista. Kokonaisstrategian tavoitteiden mukaisesti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ja tutkimustulosten hyödyntämisen ja tiedonsiirron kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraavasti: 32

33 Tavoite 1. TUTKIMUS- JA INNOVAATIOTOIMINTAA KEHITETÄÄN. Yliopiston innovaatiopolitiikan tavoitteena on saattaa sosiaaliset ja teknologiset innovaatiot yhteiskunnan käyttöön. Erityisesti kehitetään sosiaalisten ja teknisten innovaatioiden yhdistävää rajapintaa. Luodaan aiempaa kiinteämmät yhteydet yliopiston innovaatiotoiminnan sekä osaamiskeskusten, alueellisten kehitysyhtiöiden ja teknologiakeskusten välillä. Innovaatioketjun perustoimintoihin kuuluvat innovaatioiden tunnistaminen, arviointi- ja suojaustoimenpiteet. Innovaatiotoimintaa ohjaavana asiakirjana toimii hallituksen hyväksymä Jyväskylän yliopiston innovaatiopolitiikka, jota on täydennetty keksintöohjesäännöllä. Tärkeimpiä yleisiä toimenpiteitä ovat innovatiivisuuden yleinen edistäminen, teollisoikeuksien ja keksintöalan neuvonta, uusien ideoiden tunnistaminen ja arviointi sekä keksintöjen teknillisen, tuotannollisen ja kaupallisen hyödyntämisen edistäminen. Vuonna 2007 aloitetun tutkimuksesta liiketoiminnaksi Järvi-Suomen TULI hankkeessa (koordinaattori Jyväskylän yliopisto, yhteistyökumppanit Kuopion ja Joensuun yliopistot) luodaan uusia työkaluja tunnistettujen ideoiden tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen. TULI hanketta jatketaan yhdessä allianssiyliopistojen kanssa. Tutkimus- ja innovaatiopalvelut osallistuu aktiivisesti yliopistojen yhteisen tutkimus ja innovaatiopalvelujen kehittämishankkeeseen. Tavoitteena on luoda yhteenliittymä, joka hyödyntää tehokkaasti tutkimus- ja innovaatiopalveluyksikön eritysasiantuntemusta ja näin lisää toiminnan tehokkuutta. Hankkeessa luodaan mm. yhteisiä koulutusohjelmia, innovaatioiden kaupallistamisverkostoja ja markkinointifoorumeita. Hanketta rahoittaa opetusministeriö ja sitä koordinoi Teknillinen korkeakoulu. Vuoden 2008 lopussa arvioidaan hankkeen tulokset ja päätetään jatkotoimista. Alueellisten toimijoiden kanssa innovaatioiden hyödyntämistoimia toteutetaan yhteistyössä siten, että alueella olevat voimavarat ja osaaminen yhdistetään tehokkaasti. Lisäksi jatketaan ja laajennetaan yhteistyötä luodun kansallisen ja kansainvälisen teknologian kaupallistamisverkoston kanssa. Yliopistoyhteisöä kannustetaan innovaatiotoimintaan jakamalla joka toinen vuosi yliopiston vuosijuhlassa innovaatiopalkinto. Tavoite 2. KOULUTUKSEN TYÖELÄMÄVASTAAVUUTTA LISÄTÄÄN. Yliopisto seuraa työmarkkinoiden kehittymistä ja valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille osana opintojen sisältöjen suunnittelu- ja toteutusprosesseja. Työmarkkinoiden seurannan ja koulutuksen suunnittelun yhteyksien vahvistamiseksi yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut on yhdistetty opiskelija- ja kansainvälisten palvelujen kanssa Koulutuspalvelutyksiköksi. Suunnittelukaudella tuotteistetaan harjoittelua vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Samalla kehitetään järjestelmää palautteen keräämiseksi harjoittelijoiden työelämätaitojen ja opintojen vastaavuudesta. Ulkomaisten opiskelijoiden työharjoittelua yrityksissä kehitetään edelleen tavoitteena madaltaa työnantajien kynnystä rekrytoida kansainvälisiä toimijoita työyhteisöihinsä. Myös alumniverkostoa ja tutkimushankkeita hyödynnetään nykyistä määrätietoisemmin koulutuksen työelämävastaavuuden arvioinnissa. Yliopisto kehittää opetusministeriön tukemana elinkeinoelämää edistävien soveltavien luonnontieteiden ja liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja koulutustarjontaansa. Teknologialiiketoimintaosaamiseen kytkeytyvä hanke toteutetaan informaatioteknologian tiede- 33

34 kunnan, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan ja taloustieteiden tiedekunnan yhteistyönä. Yrittäjyyttä edistävän koulutuksen, yliopistolähtöisen yritystoiminnan ja yliopiston oman yritystoiminnan kehittämistä jatketaan hallituksen hyväksymän yrittäjyysstrategian mukaisesti. Akateemisen yrittäjyyden kehittymistä edistetään tarjoamalla yrittäjyysopintoja kaikille yliopistossa opiskeleville opiskelijoille. Lisäksi erityistä huomiota kohdistetaan yliopiston yrittäjyysstrategian mukaisesti humanististen, yhteiskuntatieteellisten sekä terveys- ja liikuntatieteiden tohtoreiden ja jatko-opiskelijoiden yrittäjyysopintomahdollisuuksiin. Hanketoiminnan avulla kehitetään kasvatustieteiden tiedekunnan ja Normaalikoulun opettajille tarjottavaa yrittäjyyskasvatukseen liittyvää koulutusta sekä yrittäjyyden opettamisen harjoittelumahdollisuuksia. Yliopiston sisällä edistetään yrittäjyyttä palkitsemalla vuoden yrittäjyysteko. Tavoite 3. YLIOPISTON ROOLIA ALUEELLISENA JA YHTEISKUNNALLISENA VAIKUTTAJANA JA ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄJÄNÄ VAHVISTETAAN. Jyväskylän yliopisto vaikuttaa alueellisena ja yhteiskunnallisena toimijana ensisijaisesti perustehtäviensä kautta. Yliopistossa seurataan systemaattisesti yleistä yhteiskunnallista kehitystä, ylläpidetään hyviä yhteistyösuhteita ministeriöihin, elinkeinoelämään, alueellisiin ja paikallisiin viranomaisiin, koulutus- ja tutkimuslaitoksiin, järjestöihin ja muihin ulkopuolisiin sidosryhmiin. Alueellisten ja paikallisten viranomaisten, elinkeinoelämän, koulutuksen järjestäjien ja muiden sidosryhmien kuten alumnien kanssa kehitetään uusia verkostoitumis- ja toimintamalleja. Toiminta perustuu yhteistyöhön ja työnjakoon sitoutuneiden välittäjäorganisaatioiden ja muiden kumppanien kanssa sekä strategisen tason vuorovaikutukseen alueen sidosryhmien kesken. Yliopisto osallistuu aktiivisesti erilaisiin valtakunnallisiin ja alueellisiin elinkeinojen ja aluekehittämisen kehittämisohjelmiin kuten SHOKkeihin ja EduKlusterityöhön sekä osallistuu Keski-Suomen oppimisverkosto- (Optiimi)työhön. Yliopisto toimii aktiivisesti aluekehittämiseen vaikuttavana asiantuntijaorganisaationa elinkeinoelämän kanssa tehtävissä yhteistyöhankkeissa sekä erilaisissa EU-rahoitteisissa kehittämishankkeissa. Sektoritutkimuslaitosten ja yliopiston välistä yhteistyötä vahvistetaan muun muassa perustamalla yliopiston vahvuusalueille sektoritutkimuslaitosten kanssa yhteisiä professuureja. Yliopisto on mukana Korkeakoskenlahdelle tulevan kansainväliseen teknologialiiketoimintaan keskittyvän toimintaympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeeseen sisältyy vahva alueen elinkeinoelämää edistävä vaikutus. Yliopistojen välistä yhteistyötä edistetään Kokkolan ja Kajaanin yliopistokeskuksissa. Yliopiston erityisinä alueellisina kehittämiskohteina ovat Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa ja Kainuu. Vuoden 2005 lopulla yliopisto hyväksyi Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen aluestrategiat. Keski-Suomen korkeakoulujen aluestrategian suurimpia toimijoita ovat Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Näiden lisäksi myös Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhtenä laitoksena toimivan Ilmasotakoulun toimintoja on valikoidusti strategiassa mukana. Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen alueellisen yhteistyön strategiassa ovat mukana Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Aluestrategia on kytketty Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan koordinaatiostrategioihin. Yliopistokeskuksen toiminta pohjautuu yhteistyösopimuksiin Keski-Pohjanmaan eri tahojen, Oulun ja Vaasan yliopistojen sekä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. 34

35 Kajaanin yliopistokeskuksessa yliopiston vastuualueena ovat liikunta- ja terveystieteet ja erityisesti liikuntateknologian tutkimus- ja koulutustoiminta. Yliopistokeskusyhteistyötä tehdään käytännössä liikuntateknologiaan suuntautuvassa Snowpolis - yhteistyöverkostossa Sotkamossa (Vuokatissa). Yliopiston sisällä alueellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan vastuita selkeytetään perustamalla yhteistyöryhmä keskeisten toimijoiden välille. Perustettava yhteistyöryhmä koordinoi yliopiston perustehtäviä ja pääprosesseja ns. kolmannen tehtävän näkökulmasta, vastaa yhteiskunnallisen palvelutehtävän seurantatietojen tuottamisesta sekä koordinoi yhteiskunnallisen palvelutehtävän integrointia yksiköiden perustoimintaan. Yhteiskunnallista palvelutehtävää toteutetaan eri tiedekunnissa ja laitoksilla monipuolisin käytäntein. Toimintavuonna 2008 Jyväskylän yliopiston yhteiskunnallisen ja alueellisen palvelutehtävän kokonaiskuvan jäsentämiseksi ja laadun yhtenäistämiseksi yhteiskuntaa ja aluetta palveleva toiminta kartoitetaan tiedekuntatasolla. Tiedekunnittain tehtävän työn pohjalta kootaan yhteen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen mekanismit, käytänteet ja sitä edistävät hankkeet aluekehittämistä ja yhteiskunnallista palvelutehtävää jäsentävässä yhteistyöryhmässä. Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos on kesästä 2006 lähtien ollut tieteellisessä vastuussa Oulun yliopiston hallinnoiman Pyhäjärven maanalaisen fysiikan tutkimuslaitoksen CUPP:n tutkimustoiminnasta. Jyväskylän yliopistolla on, liittyen sen fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratorion kansalliseen tehtävään alansa tutkimuksen ja opetuksen kehittämisessä, valmius ottaa nykyistä suurempi vastuu CUPP:n toiminnasta, mikäli se on tarpeen rakenteilla olevan EMMA-kokeen toteuttamiseksi. Yliopisto on mukana Keski-Suomen ja Hämeen ympäristökeskusten valmistelemassa Päijänteen biosfäärihankkeessa. Päijänteen alueella on hyvät edellytykset päästä Suomen kolmanneksi UNESCO:n Man and the Biosphere -ohjelman mukaiseksi biosfäärialueeksi: Hanke rakentaa perustaa biologisen monimuotoisuuden kestävälle käytölle ja suojelulle sekä ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen parantamiselle maailman laajuisesti. "Ihminen ja Ympäristö" -ohjelma kannustaa monitieteiseen tutkimukseen, havainnollistamiseen ja koulutukseen luonnonvarojen käytössä ja hoidossa. Tavoite 4. TUTKIMUSTULOKSISTA JA TIETEESTÄ TIEDOTTAMISTA TEHOSTETAAN. Yliopiston tutkimustuloksista tiedotetaan oikea-aikaisesti ja vastuullisesti. Suunnittelukaudella huomiota kiinnitetään tiedeviestintään, erityisesti tutkimuksen uutisointiin. Tutkijat ja tutkimusryhmät tiedottavat tutkimuksesta aktiivisesti ja ymmärrettävästi. Ulkoisen toiminnan luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää, että yliopisto näkyy. Viestintä sekä toiminnasta tiedottaminen on yksi keskeisistä kehittämiskohteista. Ulkoisen tiedotuksen tavoitteellisuutta, suunnitelmallisuutta ja tilanneherkkyyttä lisätään. Luodaan aktiivisesti kontakteja yliopiston sidosryhmiin, rahoittajiin, elinkeinoelämään ja median edustajiin. Lisätään yliopiston näkyvyyttä esittäytymällä erilaisissa yleisötapahtumissa ja messuilla. Yhteistyötä koulujen kanssa vahvistetaan osana aktiivista opiskelijoiden rekrytointipolitiikkaa. Kouluissa oppilaiden kiinnostusta tieteeseen ja tutkimukseen kannustetaan. Aihe on sisällytetty myös normaalikoulun tulostavoitteisiin. 35

36 12. TUOTTAVUUS JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN 12.1 YLIOPISTOALLIANSSI Keväällä 2007 Jyväskylän, Tampereen ja Tampereen teknillisen yliopiston rehtorit aloittivat keskustelun keskinäiseen yhteistyöhön perustuvan yliopistoallianssin muodostamisesta. Näiden keskustelujen pohjalta yliopistot asettivat suunnitteluryhmän tekemään syksyn 2007 aikana ehdotuksia kohteista ja aloista, joilla yhteistoiminta on tarkoituksenmukaisinta mahdollisimman pian aloittaa. Suunnittelutyön edetessä kävi ilmeiseksi, että rakenteellista kehittämistä voidaan toteuttaa myös muutoin kuin pelkkinä kaavamaisina organisatorisina ratkaisuina. Allianssia tavoittelevat yliopistot muodostavat toiminnan laadun ja määrän suhteen maan toiseksi suurimman yliopistokeskittymän. Tälle keskittymälle luodaan allianssin puitteissa uudet toimintaedellytykset kehittämällä innovatiivisia yhteistyömalleja ja arvioimalla kriittisesti allianssiin kuuluvien yliopistojen työnjakoa. Näin toimien allianssiyliopistojen tutkimuksellinen ja koulutuksellinen erikoistuminen kirkastuu, kansallisesti mittavan osaamiskeskittymän resurssit saadaan tehokkaampaan käyttöön ja saavutetaan suhteellisia etuja, jotka parantavat kilpailuasetelmia tulevien vuosien kovenevassa voimavarakamppailussa. Tavoitteeksi asetettu volyymiltaan suuri ja kansainvälisesti näkyvä yliopistoallianssi vetää helpommin puoleensa resursseja, tutkijoita ja opiskelijoita, mikä on lähtökohta toimivalle ja kilpailukykyiselle kansainväliselle yliopistolle. Yliopistoallianssi on Jyväskylän yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston omaehtoiseen kehittämiseen tähtäävä yhteistyöprosessi. Sen tarkoituksena on vahvistaa siihen itsenäisinä kuuluvien yliopistojen koulutuksellista ja tieteellistä laatua sekä kilpailu- ja uudistumiskykyä. Allianssin kuvaus ja tarvittavat jatkotoimenpiteet on esitetty yliopistojen asettaman suunnitteluryhmän valmistuneessa raportissa, joka toimitetaan tämän toimintaja taloussuunnitelman mukana opetusministeriöön. Suunnitelman mukaan allianssi aloittaa ensivaiheen toimintansa ja virallisesti viimeistään Allianssi on täysin toiminnassa vuonna Jatkokehityksen varmistamiseksi allianssin toiminta arvioidaan viimeistään Yliopiston hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti yliopisto lähettää allianssiraportin opetusministeriöön otettavaksi huomioon korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmassa TUOTTAVUUSOHJELMA Jyväskylän yliopistossa rakenteellinen kehittäminen on ollut jatkuva järjestelmällinen prosessi, joka on perustunut yliopiston strategiapäätöksiin. Yliopiston kaikkiin toimintaalueisiin kohdistunut rakenteellinen kehittäminen on erittäin merkittävällä tavalla uudistanut yliopiston yksikkö- ja laitosrakenteita, suunnannut suuren osan henkilöstövoimavaroista uudelleen ja vahvistanut yliopiston tutkimus-, t&k- ja aluetoimintaa. Edeltävän kymmenen vuoden aikana yliopisto on lakkauttanut 18 ainelaitosta sekä lakkauttanut tai uudelleen kohdentanut 537 virkaa. Lisäksi viimeksi kuluneen vuoden aikana virkajärjestelyjä kohdistettiin 115 virkaan. Yliopisto on suunnannut järjestelyistä vapautuneet voimavarat tutkimustoiminnan ja tohtorikoulutuksen tehostamiseen. Tuloksena on ollut yliopiston tuottavuuden huomattava kasvu. 36

37 Yliopiston hallitus on hyväksynyt yliopiston tuottavuusohjelman , jossa yliopiston rakenteellinen kehittämisen painopisteet ovat sisäisten rakenteiden uudistaminen, sisäisten palvelujen vahvistaminen, synergiaetujen lisääminen, yliopistojen välinen yhteistyö ja alueyhteistyö. Tuottavuusohjelman avulla yliopisto osallistuu opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman toteuttamiseen. Yliopistoallianssi antaa tutkimus- ja koulutustoiminnassa saavutettavien synergiaetujen lisäksi mahdollisuuden tarkastella hallintoa ja siihen liittyvää erityisosaamista yliopistojen yhteisenä resurssina. Hallinnon yhteistarkastelun tavoitteena on tuottavuuden kasvattaminen sekä resurssien vapauttaminen ydintoimintoihin. Hallintoa on myös kehitettävä yliopistojen toiminnan ja toimintaympäristön haasteita vastaavaksi. Esimerkiksi rahoitus ja omaisuushallinto ovat tehtäviä, jotka korostuvat kasvavan resursointitarpeen ja yliopistolain uudistuksen myötä SISÄISTEN PROSESSIEN KEHITTÄMINEN Yliopiston kokonaisstrategiassa on määritelty sisäisiin prosesseihin liittyvät kehittämistavoitteet seuraavasti: 1) Yliopisto hyödyntää osaamistaan ennakkoluulottomasti uudenlaista tieteenaloja ja tiedekuntarajoja ylittävää yliopistollista toimintaa kehittämällä sekä uudistamalla tutkintorakenteita. Yliopiston toimintamallit ja rakenteet mahdollistavat opiskelijoiden integroitumisen jo perustutkintovaiheessa tutkimusprojekteihin. 2) Hallinnollisia rakenteita ja prosesseja kehitetään joustavasti uusinta käytettävissä olevaa teknologiaa hyödyntäen siten, että ne tukevat johtamista, suunnittelua ja arviointia kaikilla yliopiston tasoilla. 3) Niillä tieteenaloilla, joilla asetettuja tavoitteita ei saavuteta tai tavoitteet ovat erittäin vaikeasti saavutettavissa, tehdään riippuen niiden merkityksestä yliopistolle joko tukiaineita tai niistä luovutaan kokonaan. 4) Yliopiston taloudellinen autonomia on lisääntynyt ja sallii erilaisia organisoitumismalleja ja muotoja. Kokonaisstrategian tavoitteiden mukaisesti sisäisten prosessien kehittämisen tavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviksi tavoitteiksi: Tavoite 1. TUTKIMUS- JA OPETUSTOIMINNAN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ KEHITETÄÄN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN KEINOIN. Yliopiston tuottavuutta parannetaan rakenteiden, toiminnan ja tietotekniikan käyttöä muuttamalla. Keskeisessä roolissa suunnittelukaudella tulee olemaan allianssiyhteistyö. Rakenteellinen kehittäminen vahvistaa yliopiston kansainvälistä ja kansallista profiloitumista, selkeyttää yliopiston tehtävää, tukee valittuja painoaloja ja vahvuusalueita sekä edistää vahvojen osaamiskeskittymien syntymistä. Samalla pyritään toiminnan kannalta riittävän suurten yksikkökokojen rakentumiseen. Vapautuvat voimavarat kohdennetaan enenevästi tutkimustoiminnan ja tiedekuntien tohtorikoulutuksen tukemiseen sekä uusien innovatiivisten tutkimusympäristöjen luomiseen. Kaksiportaista tutkintorakennetta hyödynnetään rakenteellisessa kehittämisessä. Toiminta, joka perustuu yliopiston tekemiin strategisiin valintoihin ja on oikein mitoitettua, resursoidaan asianmukaisesti. 37

38 Tavoite 2. TULOSOHJAUSJÄRJESTELMÄÄ JA SITÄ TUKEVIA TOIMINTOJA KEHITETÄÄN OSANA LAATUJÄRJESTELMÄTYÖTÄ YLIOPISTON KAIKILLA TASOILLA. Yliopisto jatkaa vuorovaikutteisen ohjausjärjestelmänsä kehittämistä avoimena ja vaikuttavana kokonaisuutena, joka tukeutuu toiminnan jatkuvaan arviointiin. Toiminnan laatu varmistetaan laadunarvioinnin avulla. Suunnittelukaudella yliopistoon luodaan systemaattinen laatujärjestelmä, joka syöttää tietoa ohjausjärjestelmän tarpeisiin. Järjestelmä auditoidaan vuonna Erityisesti tutkimustoiminnan ja yliopiston yhteiskunnallisen vaikuttavuuden alueilla kehitetään tulosohjausmekanismeja ja arviointimenetelmiä. Suoritettu tutkimustoiminnan arviointi mahdollistaa tutkimustulosten ja toimintaedellytysten paremman sisällyttämisen tulosohjausjärjestelmään. Yliopisto toimii yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kansallisten indikaattoreiden tutkimusyliopistona vuonna Yliopisto kehittää ohjausjärjestelmänsä sähköistä palvelua yhteensopivana opetusministeriön KOTA-tulosohjausportaalin kanssa. Tavoite 3. VERKKOPALVELUJA KEHITETÄÄN YLIOPISTON KAIKILLA TOIMINTA-ALUEILLA. Verkkopalveluja kehitetään siten, että ne sekä teknisellä että sisällöllisellä tasolla tukevat entistä paremmin oppimiseen, opetukseen, tutkimukseen, sähköiseen asiointiin, tiedotukseen ja muihin yliopiston palveluihin liittyvää toimintaa. Koulutuksessa verkkopalvelujen pohjana on virtuaaliyliopistotoiminta, jota kehitetään osana valtakunnallista kokonaisuutta, sekä yliopistossa laadittu KORPPIopintotietojärjestelmä, jonka avulla hallitaan yliopiston kurssikokonaisuus sekä laaditaan kaikille opiskelijoille sähköiset opintosuunnitelmat. Aikuiskoulutuksessa tavoitteena on, että merkittävä osa koulutuksesta annetaan tietoverkoissa, mikä mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman yliopisto-opiskelun lisäten työssäkäyvän aikuisväestön tilaisuuksia koulutukseen osallistumiseen. Kirjasto kehittää verkkopalvelujaan edistääkseen mahdollisimman tehokkaasti yliopiston tutkimus- ja koulutustoimintaa sekä yliopiston kolmatta tehtävää. Kirjasto tarjoaa uusia integroituja palveluja sekä virtuaalikirjaston ja virtuaaliyliopiston kautta jaettavia palveluja. Merkittävää on myös kirjaston itsepalvelutoiminnan kehittyminen. Hallintovirastossa kehitetään hallinnollisten prosessien verkkopalveluja, jolloin pääpaino on sähköisen asioinnin ja viestintäpalvelujen kehittämisen alueilla. Tavoite 4. TIETOPROSESSEJA, TIETOVARANNON HYÖDYNTÄMISTÄ JA TIETOTEKNISIÄ PALVELUJA KEHITETÄÄN. Käyttäjäverkon peruspalveluja yhdenmukaistetaan koko yliopiston tasolla. Kehittämistoimenpiteiden toteutumista arvioidaan tietohallinnon johtoryhmässä sekä vuosittain toimintakertomuksissa ja tulosopimusneuvotteluissa. Tietohallintokeskus vastaa yliopiston tietoverkon ylläpitämisestä, kehittämisestä ja käytön valvonnasta sekä huolehtii tietoturvaan liittyvistä kysymyksistä. Verkon välityslaitteiden kapasiteettia lisätään ja siirtoteiden uusimista jatketaan. Yliopistossa tehtävien päätösten taustaksi tarvittavan tiedon määrä kasvaa kaikilla yliopiston tasoilla. Tarvittava tieto tulee saattaa sellaiseen muotoon, että se on nopeasti ja helposti saatavissa. Tietosisältöjen yhteiskäyttöä varten on käynnissä valtakunnallinen eri järjestelmien sisältämän tietovarannon yhdistävän tietovaraston kehittämistyö. Yliopisto osallistuu aktiivisesti tähän kehittämistyöhön. 38

39 Hallintoviraston vastuualueiden käytössä olevien tiedonhallintajärjestelmien tulee palvella kokonaisuutena tehokkaasti ja taloudellisesti yliopiston päivittäisten rutiinien hoitamista ja antaa hyvä tuki päätöksenteolle, suunnittelulle, ohjaukselle ja arvioinnille. Atk- ja tiedonhallintajärjestelmien kehittämistyössä otetaan huomioon tietoturvaan liittyvät kysymykset. Hallintovirastossa siirrytään sähköiseen asiointiin kaikilla vastuualueilla niin kattavasti kuin mahdollista. Hallinnon tietojärjestelmien uusiutuessa työn tekemisen vaiheet ja prosessit muuttuvat, millä on välitön vaikutus työjärjestelyihin ja yksittäisten henkilöiden työtehtäviin. Tämä asettaa erityisiä haasteita työnkulkujen hallittuun kehittämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen. Tavoite 5. YLIOPISTON TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ JA KILPAILUKYKYÄ VAHVISTETAAN ULKOISEN JA SISÄISEN VIESTINNÄN KEINOIN. Tehokas viestintä tukee yliopiston johtoa ja kaikkia yksiköitä viestinnän koordinoimisessa sekä viestintäkanavien ja yhtenäisen viestintälinjan luomisessa. Verkostoanalyysin pohjalta tehostetaan viestintää ja markkinointia kansallisen ja kansainvälisen tason sidosryhmille, erityisesti päättäjä- ja rahoittajaorganisaatioiden suuntaan. Yliopistoyhteisön kansainvälistyessä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehditaan tarjoamalla keskeisin tieto myös englanniksi. Tutkimusviestintää, opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälistä rekrytointia sekä yleistä markkinointia tehostetaan yliopiston kansainvälisen viestintä- ja markkinointisuunnitelman pohjalta LAADUNVARMISTUS Yliopiston laadunvarmistuksen ensisijaisena tavoitteena on auttaa yliopistoa tuottamaan korkeatasoista tutkimusta ja hyvää opetusta sekä tavoitteita tukevaa johtamista. Laadunvarmistusjärjestelmä on organisaation, vastuut, vakiintuneet menettelytavat, prosessit sekä voimavarat kuvaavan dokumentaation ja sen arvioinnin kokonaisuus. Yliopiston kaikessa toiminnassa noudatetaan eettisen hyväksyttävyyden, kestävän kehityksen, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden periaatteita ja pyritään henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Oleellinen osa laadunvarmistusta on toiminnan jatkuva kehittäminen. Kehitettävät kohteet tunnistetaan arviointien avulla. Arviointi koostuu yliopiston hallitukselle tehtävistä tutkimuksen ja koulutuksen tilan selvityksistä, laadunvarmistusjärjestelmän sisäisistä auditoinneista, johdon katselmuksista sekä vuonna 2008 Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamasta ulkoisesta auditoinnista. Myöhemmin suunnittelukaudella yliopisto pyrkii saavuttamaan laatusertifikaatin. Laadunvarmistusjärjestelmä ulottuu yliopiston kaikille tasoille. Laatukäsikirjat on tehty yliopisto- ja tiedekunta- tai erillislaitostasolla, joissain tiedekunnissa myös laitostasoisesti. Päädokumentti on yliopistotason laatukäsikirja, joka linjaa yliopiston laadunvarmistuksen periaatteet. Toimintayksikkötason laatukäsikirjat ovat linjassa sen kanssa. Tiedekuntatasoisissa laatukäsikirjoissa on kuvattu mahdolliset laitosten toisistaan poikkeavat toimintatavat. Laatukäsikirjoja ja muuta laatudokumentaatiota kehitetään edelleen samoin kuin prosessikuvauksia. Prosessien kuvaamisen ensimmäisen vaiheen jälkeen prosessimaisen toimintatavan sisäistäminen osana toiminnan kehittämistä on yksi laatutyön tärkeä tavoite. Jokainen yliopiston työntekijä vastaa osaltaan laadukkaasta toiminnasta ja laadun kehittämisestä. Laatutyöstä ja laadunvarmistuksesta viestitään yliopistossa laajalti. Toimintayksiköissä nimetyt laatuvastaavat yhdessä johdon kanssa vastaavat yksikkönsä viestin- 39

40 nästä laatukulttuurin synnyttämiseksi ja henkilöstön perehdyttämiseksi laadukkaaseen toimintaan, jota laatukäsikirja konkretisoi. Laadunvarmistuksen avulla tarkastellaan kriittisesti tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta suhteessa voimavaroihin ja toimintakulttuuriin. Laatuvaatimuksena on tavoitteiden saavuttaminen ja toiminnan vaikuttavuus, joihin päästään vakiintuvan laatukulttuurin ja laatutyön menetelmien avulla. Yliopiston toiminnanohjausjärjestelmän ja laadunvarmistusjärjestelmän sulauttaminen yhdeksi järjestelmäksi on suunnittelukauden tavoite, jonka toteutuessa toiminta- ja taloussuunnittelukierroksen suunnitelmien yleinen osa kirjoitetaan laatukäsikirjaan ja seuraavan vuoden tavoitteet itse toiminta- ja taloussuunnitelmaan. 13. HENKILÖSTÖ Yliopiston kokonaisstrategiassa on määritelty inhimillisiin voimavaroihin liittyvät kehittämistavoitteet seuraavasti: 1) Jyväskylän yliopisto on tavoiteltu, toimiva ja hyvinvoiva työyhteisö, jossa koetaan tyydytystä työstä ja ylpeyttä yliopistoyhteisön jäsenyydestä. Jokainen Jyväskylän yliopistossa työskentelevä saa kokea olevansa yhteisölleen arvokas. 2) Yliopistossa vallitsee avoin keskustelu- ja neuvottelukulttuuri, jolle ominaista on nopea tiedonkulku sekä henkilöstön mielipiteiden ja asiantuntijuuden arvostaminen. 3) Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimus-, hallinto- ja tukitehtävissä toimivat henkilöt ovat osaavia ja asiantuntevia. 4) Henkilöstölle ominaista on toisten kunnioittaminen, motivoituneisuus ja hyvä työkyky. Kokonaisstrategian tavoitteiden mukaisesti henkilöstön kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviksi tavoitteiksi: Tavoite 1. YLIOPISTOYHTEISÖN HYVINVOINTIA JA MAHDOLLISUUKSIA LUOVAAN TYÖHÖN TUETAAN HENKILÖSTÖPOLIITTISIN TOIMENPITEIN. Ihmiset ovat yliopiston arvokkain voimavara. Osaava ja sitoutunut henkilöstö luo edellytykset yliopiston tulokselliselle ja korkealaatuiselle toiminnalle. Yliopiston toiminta rakentuu osaavien asiantuntijoiden, yhteiseen tehtävään sitoutuneiden ryhmien ja koko organisaation yhteistoiminnasta kertyvän lisäarvon varaan. Henkilöstöstrategia tukee yliopiston kokonaisstrategiasta johdettujen tavoitteiden ja tulosten saavuttamista. Se linjaa henkilöstövoimavarojen johtamisen, osaamisen uudistamisen, yhteisöllisyyden sekä työhyvinvoinnin toteuttamista. Henkilöstöstrategia konkretisoituu henkilöstöpoliittisessa ohjelmassa sekä tiedekuntien ja erillislaitosten henkilöstöohjelmissa. Henkilöstöpoliittinen ohjelma täsmentää henkilöstöstrategian tavoitteet ja lähivuosien käytännön toimenpiteet. Henkilöstökoulutuksen sisältö ja rakenne on uudistettu vastaamaan tarkistetun henkilöstöstrategian ja henkilöstöpoliittisen ohjelman tavoitteita ja suuntaviivoja. Asiantuntijaorganisaation johtaminen ja osaamisen uudistaminen ovat henkilöstökoulutusohjelman keskeisiä tavoitteita. Lisäksi henkilöstön kehittämistoiminnalla ml. työterveys, liikuntapal- 40

41 velut ja kulttuuritoiminta parannetaan ja tuetaan koko yliopistoyhteisön työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Yliopiston johto arvioi henkilöstöstrategian toteutumista vuosittain henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä. Henkilöstön kehittämistoimikunta seuraa henkilöstöpoliittisen ohjelman toteutumista ja koordinoi henkilöstön kehittämistoimintaa. Tiedekuntien ja erillislaitosten henkilöstöohjelmien onnistumista arvioidaan vuosittain tulosneuvotteluissa. Tavoite 2. HENKILÖSTÖJOHTAMISTA KEHITETÄÄN. Erityisinä haasteina suunnittelukaudella ovat henkilöstöjohtamisen kehittäminen yliopiston kaikilla tasoilla osana johtamisen laadunvarmistustyötä. Management- ja leadershipvalmiuksien parantaminen on keskeinen osa esimieskoulutusta. Esimiestyö ja johtamisen tietojen ja taitojen hyvä hallinta nousee työtyytyväisyyskyselyssä keskeisesti esille. Kehityskeskusteluja pidetään yhtenä merkittävimmistä henkilöstöjohtamisen menetelmistä. Henkilöstöasioiden sisäisiä prosesseja uudistetaan sähköisen asioinnin keinoin. Rekrytointiprosessi, jatkuvat tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arvioinnit ja lomahallinnon ylläpito hoidetaan jo vuoden 2008 lopussa uusilla tietojärjestelmäsovelluksilla, jotka merkittävästi helpottavat asioiden sujuvaa hoitamista laitoksilla, tiedekuntien kanslioissa ja hallintovirastossa. Tavoite 3. HENKILÖSTÖREKRYTOINNISSA TAVOITELLAAN LAAJA-ALAISTA OSAAMISTA JA REKRYTOINTIA KANSAINVÄLISTETÄÄN. Rekrytoitaessa uutta henkilöstöä erityistä huomiota kiinnitetään palkattavien kykyyn ja haluun kehittyä tehtävissään laaja-alaisesti sekä taitoihin toimia yhä kansainvälistyvämmässä työyhteisössä. Professorin virat täytetään pääsääntöisesti kansainvälisellä hakumenettelyllä. Rekrytointiprosessia kehitetään sähköisen hakujärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Yliopiston kansainvälistymisen syventäminen ja tehostaminen edellyttävät henkilöstöltä monipuolisen kielitaidon lisäksi myös kulttuurisensitiivisyyttä, suvaitsevaisuutta sekä kulttuurienvälisen viestinnän taitoja. Toiminnassa huomioidaan myös yliopiston kielipoliittisen ohjelman periaatteet ja suositukset. Henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa pyritään toimintojen laadulliseen varmistamiseen ja joustavuuden turvaamiseen. Erityisesti tutkimushenkilöstön osuutta vahvistetaan. Tavoite 4. YLIOPISTO JATKAA HENKILÖSTÖRAKENTEEN SUUNNITELMALLISTA KEHITTÄMISTÄ JA REAGOI TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIIN MYÖS HENKILÖSTÖPOLIITTISIN TOIMENPITEIN. Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos 2010 tuo merkittäviä muutoksia myös henkilöstöasioiden hoitoon. Yliopistot saavat ensi kertaa oikeuden neuvotella työnantajana työ- ja palkkaehdoista. Valtion virkasuhdelainsäädäntö ja virkaehtosopimukset jäävät pois käytöstä ja yliopistojen työnantajaryhmittymä neuvottelee yliopistoille uudet työehtosopimukset ja niiden pohjalta uudistetaan myös palvelussuhteet työsuhdeperusteisiksi. Yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön virkarakenteen uudistamistyö on käynnistetty ja jatkuu osana yliopistouudistuksen toteuttamista. Tehtävänimikkeiden uudistamista jatketaan myös muissa henkilöstöryhmissä. 41

42 Yliopistojen toimintaympäristö muuttuu. Rakenteita kehitetään, tuottavuutta lisätään ja vapautuvia voimavaroja kohdistetaan tukemaan profiloitumista, painoalojen vahvistamista, uusien kasvualojen kehittämistä ja huippututkimusta. Ikärakenteesta johtuva sukupolvenvaihtuminen ja hallinto- ja tukitoimintojen uudelleen ryhmittely vaikuttavat henkilöstön työtehtäviin ja työjärjestelyihin. Henkilöstökoulutuksen merkitys korostuu osaamisen uudistajana. Suunnittelukaudella erityisesti henkilöstön talousosaamisen kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Palvelukeskuksia ja yhtiöittämisiä koskevissa järjestelyissä yliopisto kantaa työnantajana vastuuta henkilöstöstään ja tukee uuteen työhön sijoittumista. Tarkoituksena on, että muutostilanteissa organisaation toiminta ja henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuus voidaan turvata ottaen huomioon VN:n periaatepäätös valtion henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteissa. Uudet virat perustetaan pysyviin tehtäviin ja varmistettuun rahoitukseen virkamieslain edellyttämin perustein. Tämän lisäksi sovitaan uusien virkojen perustamisesta voimavaroja uudelleen kohdentamalla. Rehtori päättää virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta. Dosenttiopetuksen hyödyntämistä tehostetaan yliopiston opettajakunnan asiantuntemuksen monipuolistamiseksi sekä tutkielmien ohjauksen ja työelämäyhteyksien tehostamiseksi. Myös emeritusprofessoreiden asiantuntemuksen hyödyntämistä erityisesti tutkijakoulutuksessa ja kansainvälistymisessä lisätään. Tavoite 5. PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ HYÖDYNNETÄÄN YLIOPISTON JOHTAMISEN JA HENKILÖSTÖN KEHITTYMISEN TUKENA. Palkkausjärjestelmä otetaan täysimääräisenä käyttöön vuoden 2008 alusta. Palkkausjärjestelmää hyödynnetään yliopiston tavoitteiden saavuttamisessa sekä yliopiston henkilöstöstrategian toteuttamisessa. Kehittämiskeskustelut liitetään kiinteäksi osaksi palkkausjärjestelmää. Palkkausjärjestelmän tavoitteina ovat keskeisesti oikeudenmukaisuus ja kannustavuus. Palkkausjärjestelmän toimiva käyttöönotto asettaa esimiehille lisää vaatimuksia henkilöstöjohtamisen ja palkkausperusteiden tuntemisessa. 42

43 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON HENKILÖTYÖVUODET (EI SIS. NORMAALIKOULUA) Toimintamenomom. (KOTA) Opettajat Professorit Lehtorit Yliassistentit Assistentit Päätoimiset tuntiopettajat Muu tuntiopetus (lask.lkm.) Tutkijat Tutkijaopiskelijat/tutk.koulutett Muu henkilöstö Opetuksen ja tutk. apuhenkilök Kirjastohenkilökunta Atk-henkilökunta Hallinto- ja toimistohenkilökunta Kiinteistö- ja huoltohenkilökunta Ulkopuolisin varoin Opettajat Muu tuntiopetus (lask. lkm) Tutkijat Tutkijaopiskelijat/tutk.koulutett Muu henkilöstö Kaikki yhteensä TILAT Suunnittelukaudella tilahallinnon tavoitteet ovat seuraavat: Tavoite 1. TILOJA KÄYTETÄÄN TOIMINTAAN NÄHDEN OIKEIN, TEHOKKAASTI JA TALOUDELLISESTI. Tavoitteena on, että yliopiston tilojen käyttö on toimintaansa nähden oikein mitoitettua, tehokasta ja taloudellista. Tavoitteeseen pääsemiseksi tilat on saatettu osaksi yksiköiden kokonaisrahoitusta. Yliopistossa on käytössä sisäinen vuokrausjärjestelmä, jonka mukaisesti kaikki toimintayksiköt maksavat käytössään olevista tiloista hallintoviraston tilapalveluiden määrittelemää rakennus- ja tilatyyppikohtaista vuokraa. Sisäisen vuokran määrittelyssä, budjetoinnissa ja kustannusseurannassa hyödynnetään Optimaze.net-tilahal- 43

44 lintajärjestelmää. Vuokrat laskutetaan rakennuskohtaisten budjettien pohjalta kerran kuukaudessa ja täsmäytetään toteutuneiden kustannusten mukaisesti seuraavan vuoden vaihteessa. Saavutetut säästöt ohjautuvat sisäisen vuokrauksen kautta suoraan toimintayksiköiden säästöiksi. Taloudellisten näkökohtien rinnalla tilojen suunnittelussa ja ylläpidossa otetaan huomioon erityisesti terveydelliset, työyhteisölliset ja kulttuurihistorialliset tavoitteet ja vaatimukset. Kestävän kehityksen edistämiseksi toteutetaan energiansäästöohjelmaa. Ohjelman toteuttamista varten yliopiston hallinnassa olevat rakennukset on varustettu rakennuskohtaisesti lämmön, sähkön ja veden kulutuksen mittareilla, kullekin rakennukselle on laadittu tyyppikulutuskäyrät ja tehostettu kulutusseuranta on käynnistetty yhdessä rakennusten omistajien, huoltoyhtiöiden ja muiden palveluntuottajien kanssa. Yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita ohjataan ja neuvotaan energiansäästöön sekä tiedotetaan saavutetuista tuloksista. Tavoite 2. YLIOPISTON TOIMITILATURVALLISUUTTA KEHITETÄÄN. Vuonna 2005 käynnistynyttä yliopiston turvallisuustoiminnan kokonaisvaltaista kehittämistyötä jatketaan. Turvallisuuden osa-alueista kehittämisen kohteita ovat mm. tilojen kameraja kulunvalvonta, lukitus ja murtosuojaus sekä palo- ja väestönsuojelu. Työhön liittyvät kehittämistoimet tehdään rakennuskohtaisesti ja yhdessä omistajatahojen kanssa. Tavoite 3. YLIOPISTON TOIMITILASTRATEGIAA TOTEUTETAAN. Tavoitteiden 1 ja 2 mukaiset toimet kuuluvat yliopiston toimitilastrategiaan, joka on valmistunut vuoden 2005 alussa. Työn tavoitteina on ollut luoda kehys yliopiston tilojen hallinnolle ja käytölle vuoteen 2015 saakka. Strategian tarkiste investointiohjelman osalta tehdään vuosittain. Yliopistolla oli vuoden 2007 lopussa käytettävissään kaikkiaan huonealam² tiloja. Budjetoidut tilakustannusmenot vuodelle 2008 ovat yhteensä n. 26,250 miljoonaa euroa. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukselle on valmistunut uudet toimitilat Torkinmäen kampusalueelle. Yliopiston tilastrategiaan sisältyneen Ruusupuiston uudisrakennushankkeen tilalle on suunnitteilla teknologialiiketoiminnan keskus Korkeakoskenlahdelle. Tilojen arvioitu valmistuminen on kesällä Hankkeen toteuttajana on Technopolis Oyj, ja laaditun esivuokrasopimuksen mukaan hankkeen 1. vaiheeseen rakennetaan yliopiston taloustieteiden tiedekunnalle n htm²:n tilat. Tiedekunnan lisäksi yliopiston täydennyskoulutuskeskus lähtee mukaan Korkeakoskenlahden tilojen suunnitteluun. Tavoitteena on, että myös täydennyskoulutuskeskus siirtyy uusiin tiloihin vuonna Senaatti-kiinteistöt on tehnyt ehdotuksen kaavamuutoksesta Pitkäkatu 1:n alueelle, jotta sinne olisi mahdollista sijoittaa kasvatustieteiden laitoksen uudisrakennus. Venäjän ja Suomen velkamuuntosopimukseen sisältyvän hiukkaskiihdyttimen edellyttämien fysiikan laitoksen lisätilojen rakentaminen aiheuttaa yliopistolle varustelu- ja kalustamiskustannuksia vuosina Hankkeen laajuus on 786 brm² ja rakentamiskustannukset n. 2,35 Me. Kalustamisen ja varustamisen kustannuksiksi on arvioitu n. 1,20 Me. Vanhojen rakennusten saneerauksesta toteutusvuorossa ovat opetus-, tutkimus- ja museokäytössä ollut Seminarium-rakennus vuosina ja Lozzin keittiö alustavasti vuonna Muiden hankkeiden osalta päätöksiä ei ole vielä tehty. 44

45 TILAKUSTANNUKSET (1 000 EUROA, ALV 0 %) Tilakustannukset yhteensä Kustannusten muutokset: Uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeet (tilakustannusten lisäys kustannustason nousu ja poistuvien kohteiden vähennykset huomioiden, täsmennetään vuosittain toimitilastrategian tarkisteen yhteydessä) S-rakennuksen peruskorjaus 20 Kiihdytinlaboratorion laajennus Lozzin keittiön peruskorjaus 0 Korkeakoskenlahti Liikunnan pysäköintitaso (ei päätetty) 0 MaE-rakennuksen peruskorjaus (ei päätet.) T-rakennuksen peruskorjaus (ei päätetty) 50 P-rakennuksen peruskorjaus (ei päätetty) 30 A-rakennuksen peruskorjaus (ei päätetty) 30 Varustaminen ja kalustaminen Korkeakoskenlahti 500 S-rakennus Muut rakennukset vuosittain Kiihdytinlaboratorion laajennus Lozzin keittiön peruskorjaus 500 MaE-rakennuksen peruskorjaus 200 T-rakennuksen peruskorjaus 200 P-rakennuksen peruskorjaus 200 A-rakennuksen peruskorjaus 300 Kaikki tilakustannukset yhteensä

46 15. TALOUDELLISET VOIMAVARAT Yliopiston kokonaisstrategiassa on taloudellisille voimavaroille asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Perusrahoitus ja ulkopuolinen rahoitus muodostavat kokonaisuuden, joka tukee hallitusti yliopiston perustehtävien toteuttamista. 2) Yliopiston ulkopuolisesta rahoituksesta merkittävä osa on monipuolista laadulla kilpailtua rahoitusta. 3) Sekä perusrahoituksen että ulkopuolisen rahoituksen taloushallinnon järjestelmät ovat kehittyneet. 4) Yliopisto saavuttaa asettamansa tavoitteet kustannustehokkaasti. Ulkoinen toiminta on taloudellisesti kannattavaa. Kokonaisstrategian tavoitteiden mukaisesti suunnittelukauden tavoitteet konkretisoituvat seuraavasti: Tavoite 1. KEHITETÄÄN KOKONAISTALOUDELLISTA TOIMINTATAPAA KUSTANNUSTIETOISUUTTA JATKUVASTI PARANTAMALLA. Yliopistossa on merkittävästi lisätty kustannustietoisuutta. Yliopisto kiinnittää entistä enemmän huomiota kokonaisbudjetointiin myös tulorahoituksen osalta. Yliopisto budjetoi päärahoituslähteet, joiden toteutumista seurataan osana kokonaistaloutta. Tavoitteena on entistä enemmän saattaa talouden budjetointia ja seurantaa uuden yliopistolain mukaisiin vaatimuksiin. Yliopisto on aloittanut maksuvalmiussuunnittelun yliopistotasolla. Yliopisto varautuu irtautumiseen valtion kassajärjestelmästä kehittämällä toimintaansa soveltuvan ja tehokasta taloutta tukevan maksuvalmiusjärjestelmän. Tavoite 2. KASVATETAAN LAADULLA KILPAILLUN JA ERITYISESTI ULKOMAISEN TUTKIMUSRA- HOITUKSEN MÄÄRÄÄ SEKÄ VARMISTETAAN RIITTÄVÄ BUDJETTIRAHOITUKSEN TASO. Yliopisto suuntaa täydentävän rahoituksen lisäystä erityisesti ulkomaiseen tutkimusrahoitukseen, jolla kompensoidaan osaltaan rakennerahastohankkeiden merkityksen väheneminen. Liiketaloudellisen toiminnan ja muun yritysyhteistyön kautta hankitun rahoituksen määrää tulee myös kasvattaa, vaikkakin tuottavuusohjelman mukaisten toimenpiteiden vaikutukset yhdessä rahoituksessa nähtävissä olevien muutosten kanssa saattavat vaikuttaa toimintaan. Täydentävän rahoituksen määrä ja laatu on riippuvainen myös yliopiston omasta toiminnasta johtumattomista asioista, joten ainoastaan täydentävän rahoituksen kasvun varassa yliopistojen pitkäjänteinen kehittäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Yliopiston voimavarat ovat kasvaneet myönteisesti hyvän toiminnallisen tuloksen ja merkittävien kehittämishankkeiden myötä. Yliopistojen budjettirahoituksen taso ja kehitys tuleekin varmistaa ja suunnata se siten, että keskimääräistä tuloksellisemmat ja tehokkaimmin toimintansa järjestävät yliopistot hyötyvät. Maahan tulee luoda opetusministeriön tutkimusinfrastruktuurityöryhmän esitysten mukaisesti kilpaillun tutkimusinfrastruktuurija tutkimuslaiterahoituksen mekanismit. Tämä edellyttää nykyistä huomattavasti keskittyneempää tutkimusinfrastruktuurien suunnittelua, suurempaa rahoituspanostusta tutki- 46

47 musinfrastruktuureihin, pitkäkestoisia rahoitusratkaisuja ja pysyviä rakenteita rahoituksen järjestämiseksi. Yliopiston kokonaisbudjetti on noin 180 miljoonaa euroa. Tavoitteena on kasvattaa tulossopimusrahoituksen ulkopuolisen rahoituksen osuutta. Allianssitoiminnan rahoitustarve on vuosina vähintään miljoonaa euroa vuodessa koostuen toiminnan rakenteellisten järjestelyiden vaatimasta rahoituksesta sekä painopistealueiden tukemisesta. Vuoden 2008 menot muodostuvat toiminnan alkuvaiheen käynnistämisestä ja suunnittelusta. Allianssimenot ja allianssirahoitus on esitetty alla olevassa laskelmassa opetusministeriöltä haettuina rahoitusosuuksina koko allianssille. Yliopistojen yhteenlaskettu omavastuuosuus allianssirahoituksesta nousee suurimmillaan kuuteen miljoonaan euroon vuodessa. Yhteenveto yliopiston kustannuskehityksestä (miljoonaa euroa) TP TA TA TTS TTS TTS TTS Kustannukset Henkilöstömenot 99,3 110,3 113,6 119,2 122,8 126,5 130,3 Kiinteistömenot 23,0 23,9 24,4 24,9 25,4 25,9 26,4 Muut menot 30,2 32,0 32,6 33,3 35,1 36,6 38,1 Allianssimenot 3,5 9,0 9,0 9,0 9,0 Yhteensä 152,5 166,2 174,1 186,4 192,2 197,9 203,8 Rahoitus Tulossopimusrahoitus 99,6 104,1 109,7 112,9 116,3 119,8 123,4 Allianssirahoitus 3,5 9,0 9,0 9,0 9,0 Siirtomäärärahat 22,8 22,2 19,7 17,0 15,0 15,0 14,0 Liiketaloudell. toiminta 11,5 12,0 12,4 13,0 13,6 14,3 15,0 Muu täydentävä rahoit. 39,3 42,0 43,3 45,4 47,7 50,1 52,6 Yhteensä 173,2 180,3 188,5 197,3 201,7 208,2 214,0 16. KEHITTÄMISHANKKEET Yliopiston hanke-esitykset kohdistuvat opetusministeriön tulosohjeiden mukaisesti ensisijaisesti rakenteelliseen kehittämiseen, huippuosaamiseen, toiminnan laatuun, kansainvälistymiseen sekä opiskeluprosessien kehittämiseen. Hankkeet tukevat yliopiston strategiatyötä sekä painoalojen kehittämistä. Tässä priorisointijärjestyksessä luetellut hanke-esitykset ovat kuvauslomakkeina toiminta- ja taloussuunnitelman liitteinä. 1) Tutkimusprofiilin vahvistaminen (s.66) (Rakenteellinen kehittäminen / Huippuosaaminen) 2) Jyväskylän nanotiedekeskuksen NSC infrastruktuurihankinnat (s.69) (Nano-ohjelma / Huippuosaaminen) 3) Kielikoulutuspolitiikan kehittämis- ja tutkimusyksikkö (s.72) (Rakenteellinen kehittäminen / Toiminnan laatu) 4) Koulutusviennin pilotointihankkeiden kehittäminen (s.76) (Kansainvälistyminen / Opiskeluprosessien kehittäminen) 47

48 5) JY:n, VTT:n ja JAMK:n prosessi- ja energiateknologian t&k yhteistyöhanke (s.79) (Rakenteellinen kehittäminen / Alueellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus) 6) Opettajankoulutuksen kehittäminen (s.82) (Opettajankoulutus) 7) Akateemisten opintojen relevanssi segmentoituneella opintokaarella (s.85) (Opiskelu-prosessien kehittäminen / Alueellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus) Yliopistojen yhteishankkeet: 1) Yliopistoallianssi (s.89) (Yliopistojen yhteishankkeet / Rakenteellinen kehittäminen) 2) Kansallinen laskennallisen tieteen kehittämishanke (s.90) (Yliopistojen yhteishankkeet / Huippuosaaminen) 3) Yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarikehikon simulointi (s.94) (Yliopistojen yhteishankkeet / Toiminnan laatu) Toimitilahankkeina yliopisto esittää: 1) Kiihdytinlaboratorion laajennus (s.96) (Varustaminen) 2) S-rakennuksen peruskorjaus (s.98) (Varustaminen) Jyväskylän yliopistolla on keskeisin osuus Helsingin yliopiston (HIP) esittämässä Facility for antiproton and ion research FAIR -hankkeessa, jolla Suomi osallistuu uuden kansainvälisen suuren kiihdytinlaboratorion rakentamiseen Saksan Darmstadtissa. Lisäksi yliopisto osallistuu useisiin muihin muiden yliopistojen esittämiin hankkeisiin kuten Tier-2 grid laskentajärjestelmä (HY), UNIVERSITY ADMISSIONS- service -Yliopistojen keskitetty hakuneuvontapalvelu ja yliopistojen kansainvälisen haun yhteismarkkinointi (HY) ja Ihmistieteiden tutkimusetiikan opetuskäytäntöjen kehittäminen (TaY). 48

49 ORGANISAATIOKAAVIO 49