Valtiovarainministeriö MINVA VM

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö MINVA VM KVS JULKINEN Viite Asia ECOFIN neuvosto , Bryssel Tiivistelmä Suomea maaliskuun Ecofinneuvoston kokouksessa edustaa valtiovarainministeri Alexander Stubb. Pakollinen automaattinen tietojenvaihto verotuksen alalla Osana veronkierron kiertämisen ja aggressiivisen verosuunnittelun estämistä koskevaa toimenpidepakettia komissio antoi ehdotuksen verotuksen alan tietojenvaihtodirektiivin muuttamisesta. Maaliskuun Ecofinneuvostossa asiasta on tavoitteena saavuttaa poliittinen yhteisymmärrys. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on implementoida EU:n alueella yhtenäisellä ja tarpeeksi koordinoidulla tavalla asiaa koskeva OECD:n toimenpide. Direktiiviehdotuksella annettaisiin monikansallisille yrityksille raportointivelvollisuus, jonka mukaan niiden olisi annettava vuosittain jokaisesta verotuksen lainkäyttöalueesta tietyt tuloihin, voittoon, veroihin, työntekijöiden lukumäärään, pääomaan, kertyneisiin voittoihin ja aineelliseen omaisuuteen liittyvät tiedot sijaintivaltionsa veroviranomaisille. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot olisivat velvoitettuja vaihtamaan tätä tietoa automaattisesti. Suomi kannattaa direktiiviehdotusta, jonka perusteella yritysten tulisi raportoida maakohtaisista verotustiedoista sijaintivaltionsa veroviranomaiselle, sekä näiden tietojen automaattista vaihtamista jäsenvaltioiden välillä. Tietojen raportoiminen ja vaihtaminen tilikaudesta 2016 alkaen on myös Suomen hyväksyttävissä. Suomi pitää yleisesti tärkeänä toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan veron välttämiseen ja voitonsiirron estämiseen. Eurooppalainen ohjausjakso 2016 Komissio julkisti eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvät maaraportit Maaraportit sisältävät makrotalouden epätasapainoa käsittelevät jäsenmaiden syväanalyysit 18 jäsenmaan (ml. Suomi) kohdalla. Nämä selvitykset luovat pohjan toukokuussa julkistettaville maakohtaisille suosituksille. Komissio esittelee ensimmäisen kerran maaraportteja maaliskuun Ecofinneuvostossa. Neuvostossa keskustellaan investointien esteistä sekä maakohtaisten suositusten toimeenpanosta investointien näkökulmasta. Suomi ottaa komission analyysin tiedoksi. Komission esille nostamat haasteet ovat hyvin tiedossa. Nyt käsiteltävässä analyysissä painopiste on kilpailukyky ja vientiongelmien ohella työllisyys ja sisämarkkinakysymyksissä. On myönteistä, että analyysissä on todettu yksikkötyökustannusten kasvun viimeaikainen hidastuminen sekä Suomen toteuttamat uudistukset kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Syväanalyysissä esitetyt havainnot ja politiikkahaasteet ovat oikeansuuntaisia. Jäsenvaltioiden tulee jatkaa maakohtaisten suositusten toimeenpanoa osana eurooppalaisen ohjausjakson tavoitteita. Viime kädessä

2 2(24) kyse on kilpailukyvyn, tuottavuuden ja hyvinvoinnin kohentumisesta. Investoinneilla on tässä avainrooli. Talouskasvun vahvistuminen Euroopassa edellyttää investointitoiminnan käynnistämistä. Muut Ecofinneuvoston asiat Ecofinneuvostossa kuullaan myös tilannekatsaus pankkiunionin toteuttamisesta mukaan lukien katsaus työn edistymiseen koskien eurooppalaista talletussuojajärjestelmää. Neuvosto antaa päätelmät sekä julkisen talouden kestävyyttä koskevasta raportista, että yritysverotuksen käytännesääntöjen tulevaisuudesta. Neuvosto myös kuulee G20valtiovarainministereiden ja keskuspankkiirien helmikuun kokouksen tuloksista. Euroryhmä Euroryhmän alustavalla asialistalla on tilannekatsaukset Kreikasta ja Kyproksesta, alustavien talousarviosuunnitelmien (DBP) seuranta, sekä vertaisarvioinnin käsite ja sovellukset euroalueella. Muissa asioissa esillä on euroryhmän kokousten läpinäkyvyys ja vuosittainen raportointi euromaiden lainanottosuunnitelmista.

3 Asialista: 3(24) 1. Esityslistaehdotuksen hyväksyminen 2. (mahd.) Akohtien luettelon hyväksyminen Lainsäädäntöasiat 3. Pakollinen automaattinen tietojenvaihto verotuksen alalla (s. 4) = Poliittinen yhteisymmärrys 4. Muut asiat Eilainsäädäntöasiat 5. Akohtien luettelon hyväksyminen 6. Pankkiunionin toteuttaminen (s. 8) = Tilannekatsaus 7. Yritysverotuksen käytännesääntöjen tulevaisuus (s.11) = Tilannekatsaus 8. Raportti julkisen talouden kestävyydestä (s. 14) = Neuvoston päätelmät 9. G20valtiovarainministereiden ja keskuspankkiirien Shanghaissa pidetyn kokouksen seuranta (s. 16) = Puheenjohtajan ja komission informaatiota 10. Eurooppalainen ohjausjakso 2016 : maakohtaisten suositusten toimeenpano perustuen maaraportteihin ja syväanalyyseihin (s. 18) = Näkemysten vaihto * * * Maanantai :00 Euroryhmä (s.22) Tiistai :00 Ecofinaamiainen 10:00 Ecofinneuvosto

4 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM VO Aine Leena(VM) JULKINEN 4(24) Asia ECOFIN neuvosto , Bryssel; 3. Pakollinen automaattinen tietojenvaihto verotuksen alalla Kokous Talous ja rahoitusasiat neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Komissio antoi ehdotuksen neuvoston direktiiviksi direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (verotuksen alan tietojenvaihtodirektiivin muuttaminen). Asiaa on käsitelty helmikuun aikana neuvoston verotyöryhmässä. Puheenjohtajan tarkoituksena on saada Ecofinissa asiasta poliittinen yhteisymmärrys. Suomi kannattaa direktiiviehdotusta, jonka perusteella yritysten tulisi raportoida maakohtaisista verotustiedoista sijaintivaltionsa veroviranomaiselle, sekä näiden tietojen automaattista vaihtamista jäsenvaltioiden välillä. Tietojen raportoiminen ja vaihtaminen tilikaudesta 2016 alkaen on myös Suomen hyväksyttävissä. Suomi pitää yleisesti tärkeänä toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan veron välttämiseen ja voitonsiirron estämiseen. Esillä oleva tietojenvaihtodirektiivin muutosehdotus on osa verojen kiertämisen estämistä koskevaa komission pakettia, jossa käsitellään EU:n poliittiseksi prioriteetiksi asetettua veron kiertämisen ja aggressiivisen verosuunnittelun estämistä. Direktiiviehdotuksen taustalla on muun muassa Eurooppaneuvoston 18 päivänä joulukuuta 2014 antama päätelmä tarpeesta edistää kiireellisesti pyrkimyksiä torjua veron kiertämistä ja aggressiivista verosuunnittelua kansainvälisellä ja unionin tasolla. Direktiiviehdotus on myös vastaus Euroopan parlamentin esittämään pyyntöön. Lisäksi se vastaa verojen kiertämisen estämiseen tähtäävää oikeudenmukaista yhtiöverojärjestelmää koskevaa komission toimintasuunnitelmaa (COM(2015) 302). Komission direktiiviehdotuksessa viitataan myös taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestön OECD:n lokakuussa 2015 julkaisemaan raporttiin, jossa muun ohella on esitelty niin sanottu toimenpide 13 verohallinnoille annettavasta verotuksen maakohtaisesta raportoinnista. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on implementoida OECD:n toimenpide 13 Euroopan

5 5(24) unionin alueella yhtenäisellä ja tarpeeksi koordinoidulla tavalla, jotta voitaisiin turvata oikeudenmukainen kilpailu yritystoimijoiden kesken sekä EUjäsenvaltioiden veropohja. Direktiiviehdotuksella asetettaisiin monikansallisille yrityksille raportointivelvollisuus, jonka mukaisesti niiden olisi annettava vuosittain jokaisesta verotuksen lainkäyttöalueesta tietyt tuloihin, voittoon, veroihin, työntekijöiden lukumäärään, pääomaan, kertyneisiin voittoihin ja aineelliseen omaisuuteen liittyvät tiedot sijaintivaltionsa veroviranomaisille. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot olisivat velvoitettuja vaihtamaan tätä tietoa automaattisesti. Direktiiviehdotuksessa on liiteasiakirja, joka sisältää muun muassa tarkempia määritelmiä sekä raportointia koskevia tarkempia ohjeita. Komissio katsoo, että verohallinnot tarvitsevat kattavaa ja merkityksellistä tietoa monikansallisten yritysten rakenteista, siirtohinnoittelua koskevasta toimintamallista sekä konserniyritysten välisistä liiketoimista. Komission mukaan ehdotuksen sisältämä tiedonantovelvollisuus auttaa verohallintoja reagoimaan haitallisten verosuunnittelukeinojen käyttöön lainsäädäntöä koskevien muutosten, tarvittavien riskianalyysien ja verotarkastusten avulla. Lisääntynyt läpinäkyvyys myös kannustaisi direktiiviehdotuksen mukaan monikansallisia yrityksiä maksamaan oikeudenmukaisen osuuden veroista siihen valtioon, jossa voitot syntyvät. Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on lisäksi varmistaa kattava ja vaikuttava hallinnollinen yhteistyö verohallintojen välillä säätämällä maakohtaisten tietojen pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta jäsenvaltioiden kesken. Direktiiviehdotuksen pääasialliset kohdat: Direktiiviehdotuksen mukaan jäsenvaltion olisi tiettyjen edellytysten täyttyessä vaadittava, että monikansalliset yritysryhmittymät antaisivat niin sanotun maakohtaisen raportin verohallinnolle 12 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisen jälkeen. Raportointivelvollisuus on ehdotuksen mukaan vain sellaisella kansainvälistä toimintaa harjoittavalla yrityksellä, jonka maailmanlaajuinen konsolidoitu liikevaihto raportoitavaa tilikautta edeltävällä tilikaudella on vähintään 750 miljoonaa euroa. Direktiiviehdotuksessa määritellään, milloin jäsenvaltiossa asuva, monikansalliseen yritysryhmittymään kuuluva yritys olisi raportointivelvollinen asuinvaltiossaan, ja toisaalta milloin jäsenvaltio saisi tiedon haltuunsa tietojenvaihdon kautta. Raportointia edellytettäisiin niin sanotuilta ylimmiltä emoyrityksiltä, joilla on verotuksellinen asuinvaltio kyseissä jäsenvaltiossa. Näin tiedot saanut jäsenvaltio toimittaisi tiedot toisiin jäsenvaltioihin, joita ne koskettavat. Maakohtaisen raportointivelvoitteen piiriin voisi jäsenvaltiossa tulla myös sellainen monikansalliseen yritykseen kuuluvat yritys, joka ei ole yrityksen ylin emoyritys. Kyse on niin sanotusta toissijaisesta raportointivelvoitteesta. Tyypillisesti tämä velvoite koskisi esimerkiksi konserniin kuuluvaa tytäryhtiötä. Toissijainen raportointivelvoite syntyisi silloin, jos jäsenvaltio ei saisi tietoa tietojenvaihdon kautta ylimmän emoyrityksen valtiosta, joka käytännössä sijaitsisi EUalueen ulkopuolella. Tytäryhtiön ei kuitenkaan tarvitsisi toimittaa raportin tietoja asuinvaltiolleen, jos tytär ei pyynnöstään huolimatta saisi tietoja ylimmältä emoyritykseltään. Tytäryrityksen tulisi tällöin toimittaa vain ne tiedot, jotka sillä on hallussaan. Jäsenvaltion tulisi ilmoittaa muille jäsenvaltioille, että ylin emoyritys on kieltäytynyt antamasta tietoja tytäryritykselle. Jäsenvaltio voisi soveltaa seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöään tässä tilanteessa. Jäsenvaltiot voisivat kiinnittää kieltäytymiseen huomiota riskianalyysiä koskevassa työssä.

6 6(24) Monikansallinen yritys voisi tietyin edellytyksin myös valita jäsenvaltion alueella raportoivan yrityksen. Myös jäsenvaltion ulkopuolella raportoivan yrityksen valitseminen (niin sanottu sijaisemoyritys) on mahdollinen tiettyjen edellytysten täyttyessä. Verotuksen maakohtaisessa raportissa on oltava kootut tiedot kunkin valtion ja oikeusalueen osalta, jossa koko monikansallinen yritysryhmittymä harjoittaa toimintaa, muun muassa tulojen määrästä, voitosta ja maksetuista tuloveroista. Lisäksi on toimitettava tiedot kunkin monikansalliseen yritysryhmittymään kuuluvista tunnistetiedoista sekä pääasiallisesta toimialasta. Verotuksen maakohtaisen raportoinnin puitteissa annettavaa tietosisältöä on tarkennettu direktiiviehdotuksen liitteessä. Raportointivelvollisuus koskisi ja tietoja vaihdettaisiin jo kuluvaa tilikautta 2016 koskien. Direktiiviehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulisi lisäksi säätää seuraamuksista sääntöjä rikottaessa, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden soveltamisen varmistamiseksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ehdotuksen oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 115 artikla, joten ehdotuksen hyväksyminen edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisyyttä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentti ja Euroopan talous ja sosiaalikomitea eivät ole vielä antaneet lausuntojaan. Valtiovarainministeriö EU9jaosto kirjallinen kuuleminen EUministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n 5 kohdan mukaan Ahvenanmaalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat kunnalle tulevaa veroa. Ehdotuksessa keskeisessä asemassa oleva pakollinen automaattinen tietojenvaihto on kuitenkin, sen perustana olevasta säännöksestä riippumatta, tietojen vaihtamista virkaapuna, joten kyseessä ei ole itsehallintolain mukaan Ahvenanmaan lainsäädäntövaltaan kuuluva asia. Ehdotuksella ei siis olisi välitöntä vaikutusta Ahvenanmaan asemaan. Taloudelliset vaikutukset Direktiiviehdotus ei sisällä arvioita taloudellisista vaikutuksista.

7 Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät 7(24) Asiakirjat KOM (2016) 25 lopullinen ja liite 1 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/VO erityisasiantuntija Leena Aine, p , leena.aine@vm.fi EUTORItunnus EU/2016/0586 Liitteet Viite

8 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM RMO Weuro Jaakko(VM) JULKINEN 8(24) Asia ECOFINneuvosto , Bryssel; 6. Pankkiunionin toteuttaminen Kokous Talous ja rahoitusasiat neuvosto U/E/UTPtunnus U 58/2013 vp, U 5/2016 vp, E 79/2015 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Ministerit saavat tilannekatsauksen pankkiunionin perustana olevan lainsäädännön kansallisten voimaansaattamistoimien tilanteeseen sekä pankkiunionin syventämisestä, mukaan lukien eurooppalaisen talletussuojajärjestelmä perustamisesta, käytäviin neuvotteluihin. Asiassa ei ole tarkoitus tehdä päätöksiä. Suomi tukee sijoittajanvastuuseen perustuvan vahvan pankkiunionin kehittämistä. Suomi pitää tärkeänä, että kaikki jäsenvaltiot etenevät pankkiunionin perustana olevan lainsäädännön voimaansaattamisessa sovitun mukaisesti. Pankkiunionin syventämisen osalta Suomi korostaa riskien vähentämiseen liittyviä toimia. Eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän perustamisen osalta valtioneuvoston kanta on määritelty erillisessä kirjelmässä U5/2016 vp. Pääasiallinen sisältö Pankkiunionin toteuttamista koskeva lainsäädäntö hyväksyttiin vuonna Merkittävimpien pankkien vakavaraisuusvalvontaa koskevat tehtävät siirtyivät EKP:n yhteydessä toimivalle yhteiselle pankkivalvontamekanismille marraskuussa Uusi kriisinratkaisuviranomainen, yhteinen kriisinratkaisuneuvosto, aloitti toimintansa maaliskuussa Varsinaiset kriisinratkaisuvaltuudet siirtyivät sille vuoden 2016 alusta. Pankkiunionin perustana olevan uuden pankkikriisien hallintaa koskevan lainsäädännön kansallinen voimaansaattaminen on eräissä jäsenvaltioissa edelleen kesken. Suomi on voimaansaattanut lainsäädännön kokonaisuudessaan. Sen sijaan yhteistä kriisinratkaisurahastoa koskevan valtiosopimuksen kansalliset ratifioinnit ylittivät marraskuun lopussa tarvittavan kynnysarvon ja sopimus tuli voimaan suunnitellusti alkaen.

9 9(24) ECOFINneuvosto saa tilannekatsauksen pankkiunionin perustana olevan lainsäädännön kansallisten voimaansaattamistoimien tilanteeseen. Neuvoston puheenjohtajavaltio Alankomaat antaa myös katsauksen pankkiunionin syventämistä koskevien neuvottelujen tilanteeseen. Pankkiunionin syventämistä koskevia ehdotuksia varten perustettiin 13 tammikuuta 2015 neuvoston työryhmä, jonka toimeksianto kattaa laajasti komission 24 marraskuuta 2015 antamassa tiedonannossa Pankkiunionin toteuttaminen kuvatut kysymykset sekä komission esityksen eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän perustamisesta.. Yksittäisten kysymysten käsittelylle ei ole asetettu tarkempaa aikataulua. Työryhmän työskentely käynnistyi tammikuussa 2016 ja kyseessä puheenjohtajavaltio antaa nyt ECOFINneuvostolle ensimmäisen tilannekatsauksen neuvottelujen etenemiseen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EUministerivaliokunta Eduskunnan Suuri valiokunta ja erikoisvaliokunnat ovat käsitelleet asiaa aiemmin yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevan lainsäädäntöasian U58/2013 vp yhteydessä sekä valtioneuvoston selvityksen E143/2014 vp yhteydessä. Komission tiedonanto pankkiunionin toteuttamisesta on saatettu eduskunnan käsiteltäväksi valtioneuvoston selvityksellä E79/2015 vp ja eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän perustamista koskeva asetusehdotus kirjelmällä U5/2016 vp. Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

10 10(24) Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/RMO neuvotteleva virkamies Jaakko Weuro, puh , EUTORItunnus EU/2015/1625 Liitteet Viite

11 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM VO Rajamäki Anu(VM) JULKINEN 11(24) Asia ECOFINneuvosto , Bryssel; 7. Käytännesäännöt jatkossa (yritysverotus) Kokous Talous ja rahoitusasiat neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Ecofinneuvostossa on käsiteltävänä yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmän (Code of Conduct Group for Business Taxation) tulevaa toimintaa koskevat päätelmät. Ecofinneuvoston on tarkoitus hyväksyä päätelmät. Suomen kanta Suomi voi hyväksyä päätelmät. Pidämme tärkeänä, että käytännesääntötyöryhmällä on myös jatkossa keskeinen rooli haitallisen verokilpailun tarkastelussa ja arvioinnissa. Tämän vuoksi ja kansainvälinen kehitys sekä BEPShanke huomioon ottaen pidämme tarpeellisena, että ryhmän toimintaa ja roolia tehostetaan ja nykyaikaistetaan. Neuvoston päätelmät tukevat ryhmän toiminnan ja roolin tehostamista ja nykyaikaistamista. Pääasiallinen sisältö Käytännesääntötyöryhmän tehtävänä on tarkastella jäsenvaltioiden yritysverojärjestelmiä ja arvioida, onko joitakin niihin sisältyviä toimia katsottava haitalliseksi verokilpailuksi. Haitalliseksi katsotaan toimi, jonka tiettyjen käytännesäännöissä määriteltyjen kriteerien mukaisesti arvioidaan kohtuuttomasti vaikuttavan yritystoiminnan sisäisiin sijoittumispäätöksin yhteisössä esimerkiksi siksi, että toimi on suunnattu ainoastaan ulkomaisille yrityksille ja se takaa näille yrityksille edullisemman verokohtelun kuin mihin kyseisen jäsenvaltion yleisen yritysverojärjestelmän soveltaminen johtaisi. Käytännesäännöt eivät ole sitova yhteisöoikeudellinen instrumentti, mutta jäsenvaltiot ovat sitoutuneet sen noudattamiseen poliittisesti. Päätelmissä korostetaan veronkiertämisen ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaisten toimien tärkeyttä sekä EU:n tasolla että maailmanlaajuisesti. Haitallisen verokilpailun

12 12(24) ehkäisemiseksi Ecofinneuvosto on joulukuussa 2015 pitänyt tarpeellisena yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmän toiminnan tehostamista paitsi hyödyntämällä ryhmän nykyistä mandaattia paremmin, myös tutkimalla mahdollisuuksia laajentaa mandaattia, päivittää käytännesääntökriteereitä ja uudistaa ryhmän hallintoa. Käytännesääntötyöryhmän työn tehostamiseksi päätelmissä katsotaan, että ryhmän hallintoa ja työskentelytapoja voitaisiin uudistaa. Päätelmissä vahvistetaan, että ryhmän puheenjohtajan valintaa koskevaa menettelyä ei kuitenkaan muutettaisi ja että ryhmällä olisi edelleen kaksi varapuheenjohtajaa. Ryhmän tulisi aktiivisesti hyödyntää työssään olemassa olevia ja mahdollisia uusia alatyöryhmiä. Käytännesääntökriteeristön päivittämisen osalta käytännesääntötyöryhmää pyydetään tarkastelemaan ns. porttikriteerin tulkintaa. Lisäksi päätetään, että käytännesäännön kriteerejä 3 (substanssikriteeri) ja 4 (markkinaehtoperiaate) käsiteltäisiin alatyöryhmässä ja että toinen alatyöryhmä käsittelisi kolmansien valtioiden kanssa käytävää keskustelua. Korkean tason verotyöryhmän pyynnöstä jälkimmäinen työryhmä voisi jatkossa käsitellä myös tiedonantoa ulkoisesta strategiasta. Päätelmissä pidetään tärkeänä, että jäsenvaltiot ilmoittavat veronhuojennussääntelyihin liittyvistä toimistaan käytännesääntötyöryhmälle vuosittaisen pidättäytymis ja purkutoimenpiteiden katsauksen yhteydessä. Lisäksi todetaan, että käytännesääntötyöryhmän vuoden 2015 työohjelman mukaan ryhmässä tuotetaan tähän liittyvä ohjeistus ja päätelmissä kehotetaan ryhmää saattamaan tämä työ valmiiksi mahdollisimman pian. Käytännesääntötyöryhmän päätöksentekoprosessia tulisi päätelmien mukaan nopeuttaa etenemällä hyväksytty kuvaus vaiheesta arviointi vaiheeseen ilman erillistä laajaa konsensusta edellyttävää päätöstä, vaikka lopullinen päätös edellyttäisikin laajaa konsensusta. Päätelmissä kannatetaan käytännesääntötyöryhmän työn poliittisen näkyvyyden parantamista antamalla ryhmälle mahdollisuuden tuoda asioita Ecofin käsittelyyn nykyistä useammin. Tämä koskisi erityisesti tilanteita, joissa laajaa konsensus päätöstä ei synny esimerkiksi arvioitaessa tietyn sääntelyn haitallisuutta tai käsiteltäessä ohjeistuksia. Ecofin neuvostossa käytännesääntöasioista käytävä keskustelua voitaisiin tarvittaessa myös julkistaa. Lisäksi päätelmissä toivotaan ryhmältä nykyistä kattavampia puolivuotisraportteja. Päätelmissä korostetaan tarvetta lisätä käytännesääntötyöryhmän menneen ja tulevan työskentelyn avoimuutta. Ryhmän toiminnan tehokkuuden kannalta samalla kuitenkin korostetaan tarvetta varmistaa ryhmässä tapahtuvan yhteistyön luottamuksellisuus. Ryhmää kehotetaan tutkimaan myös uusia mahdollisuuksia lisätä kokoustensa tulosten avoimuutta. Päätelmissä kannatetaan käytännesääntötyöryhmän puheenjohtajan suullisia esiintymisiä ja raportteja sekä Ecofinneuvostolle että Euroopan Parlamentille. Lisäksi toivotaan, että ryhmän menneeseen ja nykyiseen työskentelyyn liittyviä julkisia dokumentteja sekä mahdollisuuksien mukaan myös yleisiin ohjeistuksiin ja veronhuojennuksia koskeviin päätöksiin liittyviä dokumentteja olisi nykyistä helpommin yleisön saatavilla, esim. internetissä. Korkean tason verotyöryhmää pyydetään tarkastelemaan mahdollisuuksia uudistaa käytännesääntötyöryhmän mandaattia, jotta siitä sekä käytännesäännön kriteerien päivittämisestä voitaisiin päättää Alankomaiden puheenjohtajakauden aikana.

13 13(24) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Luonnos neuvoston päätelmiksi Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/VO, erityisasiantuntija Anu Rajamäki, p , EUTORItunnus EU/2016/0438 Liitteet Viite

14 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM KO Ahola Ilari(VM) JULKINEN 14(24) Asia ECOFINneuvosto , Bryssel; 8. Raportti julkisen talouden kestävyydestä Neuvoston päätelmät Kokous Talous ja rahoitusasiat neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö ECOFIN hyväksyy päätelmät komission julkistamasta vuoden 2015 julkisen talouden kestävyysraportista. Suomi hyväksyy luonnoksen neuvoston päätelmiksi. Päätelmissä todetaan jäsenmaiden kestävyysriskien yleistilanne ja toivotetaan tervetulleeksi velkakestävyysanalyysin mukaanotto keskipitkän aikavälin kestävyysriskien arvioinnissa. Korostetaan, että jäsenmaiden tulisi käyttää matalan korkotason tuoma tilapäinen hyöty pääasiassa velkaasteiden alentamiseen tai kompensoimaan erityisen matalan inflaatiovauhdin vaikutusta velkaasteeseen, erityisesti korkean velkatason maissa. Käyttötarkoituksena voivat mahdollisesti olla myös investoinnit tai rakenteelliset uudistukset jäsenmaiden julkisen talouden tilasta riippuen. Päätelmissä korostetaan myös julkisen talouden kestävyyden turvaamista suhdannesokkien varalta sekä vakaus ja kasvusopimuksen noudattamista myös velkasäännön osalta kestävien velkatasojen saavuttamiseksi. Mainituksi tulevat myös tarpeelliset uudistukset eläke ja terveydenhuoltojärjestelmissä sekä pitkäaikaishoivassa. Lisäksi erityisesti maiden, joilla on korkea kestävyysriski keskipitkällä aikavälillä (ml. Suomi) tulisi kiinnittää huomiota kestävyyttä ja talouskasvua vahvistavaan julkisen talouden strategiaan vakaus ja lähentymisohjelmissaan. Lopuksi neuvosto kutsuu komission ja jäsenmaat arvioimaan uusia väestötrendejä, mukaan lukien laajamittaisen maahanmuuton vaikutuksia makrotaloudellisiin olosuhteisiin ja julkiseen talouteen.

15 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely 15(24) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Fiscal Sustainability Report 2015 draft Council Conclusions Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/KO finanssisihteeri Ilari Ahola puh EUTORItunnus EU/2016/0417 Liitteet Viite

16 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM RMO Jaakkola Miia(VM) JULKINEN 16(24) Asia ECOFIN neuvosto ; Bryssel; 9. G20valtiovarainministereiden ja keskuspankkiirien Shanghaissa pidetyn kokouksen seuranta Kokous Talous ja rahoitusasiat neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Neuvoston puheenjohtaja ja komissio tiedottavat G20valtiovarainministereiden ja keskuspankkiirien Shanghaissa pidetystä kokouksesta. Asiakohta ei edellytä kannanmuodostusta. G20ryhmän valtiovarainministerit ja keskuspankkiirit keskustelivat Shanghaissa pidetyssä kokouksessaan talousnäkymistä sekä niihin liittyvistä riskeistä. Talousnäkymissä heijastuu tällä hetkellä geopoliittiset jännitteet, Britannian tulevaisuus EU:ssa sekä laajamittainen pakolaiskriisi. Keskustelua käytiin erityisesti talouden tasapainottamismekanismeista. G20ryhmä korostaa kommunikeassaan rahapoliittisten, fiskaalisten ja rakenteellisten toimenpiteiden vaikutusta ja tärkeyttä suhteessa toisiinsa sekä itsenäisesti ja sitoutuu etsimään ratkaisuja joilla edistää G20maiden talouskasvua ja rahoitusvakautta. G20ryhmä on sitoutunut päivitettyjen kasvustrategioiden toimeenpanoon vuonna 2016 jotta sovittu 2 prosentin lisäkasvu saavutetaan vuoteen 2018 mennessä. Rakenteelliset uudistukset toimivat keskeisenä osana strategioiden toimeenpanoa, ja G20ryhmä on sopinut yhteisten prioriteettien ja ohjaavien periaatteiden laatimisesta sekä indikaattoreiden kehittämisestä seurannan tueksi. Keskitetty rakenteellisia uudistuksia koskeva työ sisällytetään osaksi G20alaisen kasvutyöryhmän työtä. Lisäksi investointeja koskevat maakohtaiset strategiat yhdistetään osaksi kasvustrategioita. G20ryhmän valtiovarainministerit ja keskuspankkiirit keskustelivat myös investoinneista, kansainvälisestä rahoitusjärjestelmästä, rahoitusmarkkinoita koskevasta sääntelyagendasta, verotuksesta, terrorismirahoituksen vastaisista toimenpiteistä sekä ilmastorahoituksesta.

17 17(24) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/RMO, Ylitarkastaja Miia Jaakkola, EUTORItunnus EU/2016/0422 Liitteet Viite

18 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM KO Huopaniemi Jussi JULKINEN 18(24) Asia ECOFIN neuvosto , Bryssel; 10. Eurooppalainen ohjausjakso 2016 : maakohtaisten suositusten toimeenpano perustuen maaraportteihin ja syväanalyyseihin, näkemysten vaihto Kokous Talous ja rahoitusasiat neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio julkisti eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvät maaraportit Maaraportit sisältävät makrotalouden epätasapainoa käsittelevät jäsenmaiden syväanalyysit (indepthreviews, IDRs) 18 jäsenmaan kohdalla. Nämä selvitykset luovat pohjan toukokuussa 2016 julkistettaville maakohtaisille suosituksille. Komissio esittelee ensimmäisen kerran maaraportteja ECOFINneuvostossa ECOFINneuvosto keskustelee investointien esteistä sekä maakohtaisten suositusten toimeenpanosta investointien näkökulmasta. Suomi ottaa tiedoksi komission analyysin. Komission esiin nostamat haasteet ovat hyvin tiedossa. Nyt käsiteltävässä analyysissä painopiste on kilpailukyky ja vientiongelmien ohella työllisyys ja työmarkkinakysymyksissä. On myönteistä, että analyysissä on todettu yksikkötyökustannusten kasvun viimeaikainen hidastuminen sekä Suomen toteuttamat uudistukset kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Syväanalyysissä esitetyt havainnot ja politiikkahaasteet ovat oikeansuuntaisia. Jäsenvaltioiden tulee jatkaa maakohtaisten suositusten toimeenpanoa osana eurooppalaisen ohjausjakson tavoitteita. Viime kädessä kyse on kilpailukyvyn, tuottavuuden ja hyvinvoinnin kohentumisesta. Investoinneilla on tässä avainrooli. Talouskasvun vahvistuminen Euroopassa edellyttää investointitoiminnan käynnistymistä. Pääasiallinen sisältö EUkomissio julkisti perjantaina 26. helmikuuta Suomen taloutta koskevan maaraportin. Komission esiin nostamat haasteet ovat olleet Suomessa tiedossa jo pitkään. Siinä missä vuosi sitten komissio keskittyi Suomen kilpailukyky ja

19 19(24) vientiongelmiin, tämänvuotisessa raportissa keskiössä ovat edellisten lisäksi myös työllisyys ja työmarkkinakysymykset. Komission maaraportti on osa talouspolitiikan ohjausjaksoa, jossa koordinoidaan jäsenmaiden budjetti ja talouspolitiikkaa. Analyysi ei sisällä suosituksia, eikä siinä arvioida julkisen talouden tilaa. Komissio julkistaa ehdotuksensa maakohtaisiksi suosituksiksi toukokuun puolivälissä, jolloin se myös esittää arvionsa jäsenmaiden julkisen talouden tilasta. Komission ehdotuksia maasuosituksiksi käsitellään eri komiteakokoonpanoissa ja ne hyväksytään neuvostossa. Komissio tarkastelee maaraportissa Suomen taloutta vuotuisen kasvuselvityksen prioriteettien eli investointien kasvattamisen, talouden rakenneuudistusten ja vastuullisen finanssipolitiikan valossa. Maaraportin yhteydessä julkaistu syväanalyysi liittyy makrotalouden epätasapainojen prosessiin. Komissio ennustaa Suomen talouskasvun jatkuvan kituliaana ja työttömyyden pysyvän korkealla tasolla myös tulevina vuosina. Hidas kasvu johtuu pääasiassa rakenteellisista tekijöistä. Palkat eivät sopeutuneet Nokian jälkeiseen kokonaistuottavuuden huomattavaan heikkenemiseen, vaan pikemminkin jatkaneet nousuaan. Suomi menetti kilpailukykyään ja vientimarkkinaosuuksiaan. Komission mukaan Suomi on toteuttanut uudistuksia, jotka tähtäävät kustannuskilpailukyvyn parantamiseen. Komissio pitää myönteisenä, että Suomi on vapauttanut kauppojen aukioloaikoja ja pienentänyt asuntolainojen korkovähennysoikeutta. Eduskunta on hyväksynyt eläkeuudistuksen, joka astuu voimaan vuonna Soteuudistuksen myötä hallitus pyrkii hillitsemään väestön ikääntymisestä johtuvia menopaineita. Työn tuottavuus ei kuitenkaan ole juuri parantunut, eikä suljettua sektoria ole sopeutettu matalan kasvun ympäristöön. Komissio pitää myönteisenä, että yksikkötyökustannusten kasvu on Suomessa viime aikoina hidastunut. Komissio toteaa, että palkkamaltin jatkaminen auttaisi palauttamaan kustannuskilpailukykyä. Työllisyystilanne on edelleen heikentynyt Suomessa toisin kuin muissa EUmaissa. Komission mukaan työttömyyden kasvu viittaa siihen, etteivät työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaa alueellisesti tai laadullisesti. Jotta Suomi voisi vastata ikääntymisen tuomiin haasteisiin, entistä useampi suomalainen pitäisi saada työmarkkinoille. Komission näkemyksen mukaan merkittävä osa ihmisistä voi jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle kannustinloukkujen tai monimutkaisen sosiaaliturvajärjestelmän takia. Aktiivisempi työllisyyspolitiikka voi vaatia nykyistä enemmän resursseja. Komission mukaan Suomen tulisi kiinnittää huomiota pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden nopeampaan pääsyyn työmarkkinoille. Komission mukaan vuosi 2015 oli murrosvuosi työmarkkinasuhteissa. Työmarkkinajärjestöt neuvottelivat yksikkötyökustannusten alentamisesta ja työmarkkinaratkaisujen tulevaisuudesta. Hallitus tavoitteli kilpailukyvyn parantamista palkkamaltilla ja yksikkötyökustannuksia alentamalla. Työmarkkinakysymyksissä ei ole kuitenkaan juuri edistytty. Siitä huolimatta komissio pitää myönteisenä, että yksikkötyökustannukset ovat viime aikoina kasvaneet aiempaa hitaammin. Komissio toteaa, että yhdistämällä keskitetty neuvottelukehikko yrityskohtaisiin joustoihin voitaisiin varmistaa sekä makrovakaus että eri alojen ja yritysten tuottavuuskehitystä paremmin heijastavat palkkaratkaisut. Sekä palkoista että työehdoista voitaisiin sopia paikallisesti. Avoimen sektorin palkoista voitaisiin sopia

20 20(24) ennen muita sektoreita. Äkillinen siirtyminen keskitetystä ratkaisusta paikalliseen sopimiseen voi kuitenkin sisältää riskejä ja se edellyttää työmarkkinaosapuolten vahvaa sitoutumista. Komission syväanalyysin mukaan keskeiset havainnot ja politiikkahaasteet ovat: 1. Yksikkötyökustannusten kasvu on hidastunut, mutta suljettu sektori näyttäisi heikentävän kokonaiskustannuskilpailukykyä. Talous ei ole vieläkään toipunut vuoden 2007 jälkeisestä romahduksesta, koska työn tuottavuus ei ole juuri noussut. Suljettua sektoria ei ole sopeutettu matalan kasvun ympäristöön. Pitkäaikainen palkkamaltti edesauttaisi kustannuskilpailukyvyn palautumista. Kilpailun lisääminen suljetulla sektorilla alentaisi kotimaisten välituotteiden hintoja ja tukisi siten avoimen sektorin kilpailukykyä. Tämä parantaisi avoimen sektorin kannattavuutta ja kannustaisi tekemään investointeja. Kilpailun lisääminen suljetulla sektorilla puolestaan kasvattaisi kotitalouksien ostovoimaa ja siten myös kompensoisi palkkamaltin vaikutuksia. 2. Avoimen sektorin rakennemuutoksen tulee jatkua ja sektorin on löydettävä uusia vientimarkkinoita ja tuotteita. Haasteena on yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja innovaatioiden tukeminen. Yrityksille suotuisan toimintaympäristön vaaliminen ja kohentaminen, julkinen tutkimus ja kehitystoiminta sekä koulutuksen korkea laatu voivat kannustaa tekemään sekä aineellisia että aineettomia investointeja. Suomen muut makrotaloutta koskevat haasteet liittyvät julkisen talouden kestävyyteen ja soteuudistuksen avoimiin kysymyksiin. Komission mukaan Suomen julkisen talouden kestävyyteen kohdistuva riski keskipitkällä aikavälillä on suuri. Työllisyystilanne on heikentynyt entisestään. Myös useat sosiaaliset indikaattorit ovat heikentyneet (vaikka ovatkin yhä EUkeskiarvoon verrattuna hyvällä tasolla). Kilpailun lisääminen palvelusektorilla, kuten vähittäiskaupassa, liikenteessä ja rakentamisessa, parantaisi kilpailukykyä. Myös yritysten toimintaympäristöön liittyy heikkouksia: uudet yritykset eivät ole Suomessa yhtä innovatiivisia ja kansainvälisesti suuntautuneita kuin muissa jäsenmaissa. Komissio korostaa talouden perusvahvuuksien olevan kuitenkin jäljellä, ja niiden varaan voidaan myös rakentaa: oikeusvaltioperiaate, vähäinen korruptio, erinomainen koulutusjärjestelmä ja edelleen mittavat investoinnit tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin. Kaikki nämä tekijät voivat tukea talouden kestävää elpymistä. Investointien käynnistämistä Euroopassa on viime vuosina haitannut vaimea kysyntä, taloudellinen ja poliittinen epävarmuus sekä jossain maissa liiallinen velkaantuneisuus. Lisäksi komission analyysin mukaan kaikkien maaryhmien kohdalla (kaikki jäsenmaat, koheesiomaat, ongelmalliset euromaat ja muut EUjäsenmaat) investointien suurimmat esteet liittyvät joko sektorispesifiin sääntelyyn tai yritysten toimintaympäristöön. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 126. Kansallinen valmistelu EUministerivaliokunta,

21 21(24) Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta, Taloudelliset vaikutukset Ei suoria taloudellisia vaikutuksia. Suositusten toimeenpanolla on pidemmällä aikavälillä välillisiä tuottavuutta ja hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Asiakirjat Commission Staff Working Document: Country Report Finland 2016 Including an In Depth Review on the prevention and correction of macroeconomic imbalances, SWD(2016) 94 final. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/KO, neuvotteleva virkamies Jussi Huopaniemi, VM/BO, finanssineuvos Outi Honkatukia, VM/BO, finanssineuvos Tuulia HakolaUusitalo, EUTORItunnus EU/2016/0417 Liitteet Viite

22 VALTIOVARAINMINISTERIÖ KVS, EVY, KO, BO 22(24) EURORYHMÄ Euroryhmän kokouksessa käsitellään alustavan asialistan mukaan seuraavia asioita: Kreikka tilannekatsaus Euroryhmä saa katsauksen Kreikan rahoitustukiohjelman tilanteesta. Kreikan ohjelman ensimmäisen väliarvion valmistelutyö on jatkunut instituutioiden (komissio, Euroopan keskuspankki EKP, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF) ja Kreikan edustajien kesken. Komission helmikuussa julkaisemassa ennusteessa Kreikan talouden taantuman odotetaan vuoden 2016 aikana taittuvan ja kääntyvän kasvuun Myönteinen kehitys on riippuvainen väliarvion loppuunsaattamisesta kevään aikana. Väliarvioneuvottelujen keskeisimpiä kysymyksiä ovat erityisesti pankkisektorin ongelmalainojen hallinta, eläkejärjestelmän uudistus, verotusratkaisut ja yksityistämisohjelma. Kypros tilannekatsaus Euroryhmä saa tilannekatsauksen Kyproksen rahoitustukiohjelmasta. EVMohjelman kahdeksatta väliarviota ja siihen liittyvää 275 milj. euron lainaerää ei ole vielä maksettu, koska Kypros ei ole toteuttanut kaikkia lainaerän ehtona olleita ennakollisia toimenpiteitä (prior action). Tilanteeseen vaikuttaa osaltaan Kyproksen jälleenyhdistymisneuvottelut. Sen sijaan IMF on maksanut Kyprokselle omaan ohjelmaansa liittyvän noin 126 milj. euron suuruisen lainaerän. Kyproksen ohjelma on onnistunut tavoitteissaan. Julkisen talouden tilanne on kohentunut ennakoitua nopeammin ja talous on kääntynyt kasvuun. Valtion velkaantuminen on taittumassa ja pankkien tilanne vakautunut. Myönteisen kehityksen odotetaan jatkuvan vuosina EVMohjelman on määrä päättyä maaliskuussa 2016 ja IMFohjelman toukokuussa Ohjelmaan varatusta 10 mrd. eurosta EVM on tähän mennessä maksanut 6,3 mrd. euroa ja IMF 1,0 mrd. euroa. EVMohjelmaan varattua 9 mrd. euroa ei tulla käyttämään kokonaisuudessaan ja on mahdollista, että Kypros ei nosta viimeistä EVMlainaerää. Alustavien talousarviosuunnitelmien (DBPs) seuranta Euroryhmä keskustelee alustavien talousarviosuunnitelmien perusteella riskiryhmään identifioitujen maiden tilanteen kehityksestä komission talviennusteen perusteella. Marraskuussa arvioitiin Italian, Itävallan, Liettuan ja Espanjan olevan riskissä olla noudattamatta vakaus ja kasvusopimusta. Tähän listaan lisättiin helmikuussa Portugali ja nyt Belgia sekä Slovenia. Näistä Italian, Itävallan, Liettuan, Slovenian ja Belgian kohdalla riskit liittyvät ennaltaehkäisevän osan noudattamiseen, ml. velkakriteerin noudattaminen ja Espanjan ja Portugalin kohdalla korjaavan osan noudattamiseen, ts. liiallisen alijäämän menettelyn (EDP) tavoitteisiin. Suomi on myös talviennusteen perusteella vakausja kasvusopimusta laajasti ottaen noudattavien maiden kategoriassa. Kaikkiin maihin palataan komission kevätennusteen jälkeen, jolloin mm. arvioidaan velkakriteerin täyttymistä Belgiassa ja

23 23(24) Italiassa v ja EDP:n käynnistämistä tällä perusteella sekä sitä ovatko Portugali ja Slovenia pystyneet korjaamaan liiallisen alijäämänsä aikataulussa v Vertaisarviointi käsite ja sovellukset euroalueella Euroryhmässä jatketaan keskustelua vertaisarvioinneista (benchmarking) talous ja rahoituskomitean ja talouspoliittisen komitean valmistelun pohjalta. Vertaisarvioinnit voivat vahvistaa rakenneuudistuksia, mm. kasvattamalla niiden kannatusta euromaissa sekä lisäämällä niiden näkyvyyttä. Vertaisarvioinnin euroalueulottuvuus kumpuaa euroalueen suosituksista, jotka ovat osa eurooppalaista ohjausjaksoa. Euroalueen hyvä toimivuus edellyttää sekä vahvempaa poliittista sitoutumista rakenneuudistuksiin että kansallisten rakenneuudistusten ambitiotason nostamista. Euroalueen suositukset tarjoavat vertaisarvioinneille hyvän kehikon; arvioinneissa on syytä keskittyä valtiovarainministereille kuuluviin kysymyksiin, unohtamatta kuitenkaan yksittäisille euromaille tärkeitä teemoja. Valtiovarainministereiden näkökulmasta keskeiset teemat liittyvät verotukseen, eläkkeisiin ja koulutuksen rahoittamiseen. Maksukyvyttömyys ja palvelut ovat teemoina valtiovarainministerille jo hieman etäisempiä. Temaattisissa tarkasteluissa voidaan jakaa parhaita käytäntöjä ja/tai määritellä ohjaavia periaatteita. Ministerikeskusteluissa keskeinen näkökulma on uudistusten poliittinen hyväksyttävyys. Temaattisten tarkastelujen ja vertaisarvioinnin teknisten yksityiskohtien kohdalla indikaattorit tulee voida valita joustavasti ja numeerista vertailutasoa täydentää kvalitatiivisella tarkastelulla. Joitakin teemoja ei voida helposti tiivistää kvantitatiivisiin indikaattoreihin, joten tämän lähestymistavan rajoitteet tulee tuoda selkeästi esiin. Vertaisarvioinnit ovat osa eurooppalaista ohjausjaksoa; kukaan ei halua perustaa tätä varten uutta prosessia. Suomi suhtautuu rakenneuudistusten vertaistarkasteluihin myönteisesti, kunhan se tehdään pragmaattisesti ja ratkaisukeskeisesti. Muut asiat: a) Euroryhmän kokousten läpinäkyvyys Euroryhmän helmikuun kokouksessa sovittiin kokousten agendojen ja pöytäkirjojen julkaisemisesta. Nyt jatketaan keskustelua näiden lisäksi muiden asiakirjojen julkaisemisen osalta euroryhmätyöryhmän valmistelun pohjalta. b) Vuosittainen raportointi euromaiden lainanottosuunnitelmista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 473/2013 (8 artikla Valtiovelan liikkeeseen laskua koskeva raportointi ) velvoittaa euroalueen maat raportoimaan euroryhmälle ja Euroopan komissiolle hyvissä ajoin etukäteen valtionvelan liikkeeseen laskua koskevista suunnitelmistaan. Joulukuussa 2015 laaditun raportin mukaan euroalueen valtioiden suunniteltu bruttolainanotto vuonna 2016 on yhteensä 1439 miljardia euroa, josta erääntyvien lainojen jälleenrahoittamiseksi otetaan 1186 mrd. euroa ja nettorahoitustarpeen kattamiseksi 253 miljardia euroa. Lukuihin sisältyvät Euroopan vakausmekanismin (EVM) ja Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) lainanottosuunnitelmat, bruttomääräisesti yhteensä 56 miljardia euroa ja nettolainanottoa yhteensä 17 miljardia euroa.

24 24(24) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi