LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINNISSA Kati Honkanen

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINNISSA

2 Osallisuus arjessa Lapsen ja nuoren osallisuus Lasten osallisuus on riippuvainen siitä, millaisia toimijoita lasten ajatellaan olevan (ihmis- ja lapsikäsitys). Käsitämmekö lapset aktiivisina oikeuksien haltijoina? Acting & Participation Valtaisuus: vaikutusmahdollisuudet Toimijuus: toimintamahdollisuudet Osallisuus: lasta kuullaan Belonging Sosiaalinen osallisuus: kuuluminen ja jäsenyys päiväkoti/kouluyhteisössä, huolenpito Kuvio mukaillen Allardt 1976; Puroila ym. 2012; Raivio & Karjalainen

3 Kohti uudenlaista osallisuuden kulttuuria Katkelma Elina Weckströmin Tutkimusjuttuja-kirjoituksesta lapsinäkökulma-blogissa Tarkoituksenani on saada lapset kanssatutkijoikseni tuottamaan tutkimusaineistoa. Ajattelen, että lasten kokemuksilla päiväkodin arjesta on tärkeä merkitys, kun tutkin lasten mahdollisuutta osallistua päiväkodin toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Kysyn lapsilta, kenellä heidän mielestään on tietoa päiväkodin elämästä. Aikuisilla, vastaa Joona samantien. Kysyn, olisiko muilla tietoa. Sulla, sanoo Väinö. Näin on minä ja aikuiset tiedämme aika paljon, mutta emme kaikkea. Kysyn, vieläkö olisi muita, jotka tietävät päiväkodin elämästä. Vanhemmat, sanoo Salla ilahtuneena omasta nokkeluudestaan. Juttelemme hetken lasten näkemyksistä. Tietävätkö vanhemmat tosiaan? Veera osaa jäsentää asiaa niin, että vanhemmat tietävät sen, mitä heille kerrotaan. He eivät ole päiväkodissa. Jatkamme siis pohdintoja. Ohjaan keskustelua ja kysyn, olisiko päiväkodissa vielä joku, joka elää tätä päiväkodin elämää ihan joka päivä. No, me lapset, oivaltaa Valtteri. Kysyn, onko heillä tietoa päiväkodin arjesta? Joo, kaikki vastaavat yhteen ääneen silmät kirkkaina. Kerron olevani samaa mieltä. Minunkin mielestäni he tietävät erinomaisesti päiväkodin elämästä. Niin paljon, että minä tarvitsisin heidän apuaan tutkimuksen tekemisessä. Minulla on heti yksitoista innostunutta tutkimuskaveria. Lapsilähtöisen toimintakulttuurin luominen on haastavaa, sillä aikuisen ja lapsen välillä on aina hierarkkinen suhde. Lapset eivät myöskään ole aina tottuneita siihen, että heidän näkökulmansa otetaan vakavasti aikuislähtöisessä yhteiskunnassa.

4 Osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja mitä tietoa käytämme toiminnan suunnittelussa ja lapsivaikutusten arvioinnissa? Lapsen ja nuoren arjessa tapahtuva osallisuus (erityisesti ryhmätasolla) Lapset ja nuoret voivat joka päivä tuottaa tietoa ja kertoa eri tavoin näkemyksistään ja mielipiteissään omissa ympäristöissään Esim. yhteistyössä päivähoidon/koulun henkilöstö ja lapset voivat tuottaa lapsinäkökulmaista tietoa toiminnan suunnittelemiseksi tai päätöksenteon tueksi. Edustuksellinen osallistuminen Esim. lapsiparlamentti, nuorisovaltuusto, oppilaskuntatoiminta, asiakasraadit jne

5 Kokemusasiantuntijuus Esim. Lastensuojelun, mielenterveys- tai vammaispalvelun kokemusasiantuntijat erilaisissa asiantuntijaryhmissä Lasten tuottama ja lapsilta kerätty tieto Kyselyt (esim. kouluterveyskysely) ja lasten kanssa tuotettu tutkimustieto epäviralliset kanavat, esim. some Lasten vanhempien tuottama tieto Tutkimustieto, jossa vanhemmat informantteina Keskustelufoorumit, mielipide- ja blogikirjoitukset Lasten kanssa työskentelevien aikuisten tuottama tieto Ammattilaisilta saatu kokemustieto mm. lasten ja perheiden hyvinvoinnista ja tarpeista Tilasto- ja indikaattoritieto lapset ja nuoret,(vanhemmat ja ammattilaiset) mukaan arvioimaan olemassa olevaa dataa

6 Lapsen ja nuoren arjessa tapahtuva osallisuus (sekä lapset tutkimustiedon tuottajina) Esimerkki Tampere: Leikkimisen asiantuntijat puistoa suunnittelemassa Leikkipuiston suunnitteluun osallistaminen alkoi kaikille kaupunkilaisille tarkoitetulla Valma-kyselyllä, jossa palautetta sai antaa vanhasta puistosta ja ehdottaa ideoita uudistettavaan puistoon. Tämän lisäksi leikkipuiston suunnittelusta vastaavalla maisema-arkkitehdilla oli tukenaan kaksi osallisryhmää, joissa oli lähialueen asukkaita, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja lähipäiväkodin lapsia. Pikku Kakkosen puiston tapauksessa lapset osallistuivat suunnittelun useisiin vaiheisiin, suunnittelupiirustusten tekemisestä puiston testaamiseen, varauksettoman innostuneina. Jokainen vaihe oli lapsille elämys, josta he pyrkivät ottamaan kaiken irti leikkien. Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen ja Markus Laine: Etunimi Sukunimi

7 Lapsen ja nuoren arjessa tapahtuva osallisuus (ja edustuksellinen osallisuus) Esimerkki Kuopio: Koulupihan suunnittelu Koululaiset toimivat tiiviissä yhteistyössä muotoilun ammattilaisten ja kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Ideoimassa olivat Vehmersalmen koulun oppilaskunnan edustajat sekä Haapaniemen koulun 4Cluokka. Nelosluokkalainen Iita Jauhiainen kuvailee millaisia muutoksia pihalle on suunnitteilla: Siirretään parkkipaikat parkourpaikan tieltä ja tuonne pihalle tulee areenoita, joissa voi pelata vaikkapa jalkapalloa. Tämä idea esitetään rehtorille, että sopiiko, jos teemme tällaisia muutoksia.

8 Lapsen ja nuoren arjessa tapahtuva osallisuus Esimerkki Lahti: Kokemuksellisen paikkatiedon hyödyntäminen Kokemuksellista paikkatietoa on kerätty eri menetelmin Lähtökohta: strategian tavoite lapsiystävällisestä kaupungista Johanna Palomäki re&utm_medium=copy&rc=ex0share

9 Edustuksellinen osallisuus (ja lapsen ja nuoren arjessa tapahtuva osallisuus) Esimerkki Lohja: Lasten kuuleminen kouluverkon suunnittelussa Alakoululaiset pohtivat keväällä 2015 toteutetussa osallisuustyöpajassa (jokaisesta Lohjan 16 koulusta kaksi oppilasta ja 1 aikuinen) pienryhmissä mm. seuraavia kysymyksiä: Mikä on parasta koulussa? Miltä tuntuisi vaihtaa koulua? Miltä tuntuisi, jos omaan kouluun tulisi uusia oppilaita? Mikä voisi helpottaa oman koulun vaihtoa? Mitä huolenaiheita mahdollinen koulun lakkautus voisi herättää? Etunimi Sukunimi

10 Lasten ja nuorten arjessa tapahtuva osallisuus edellyttää lapsilähtöisten menetelmien käyttöä, esimerkiksi: Leikki Näkemyksemme mukaan leikki on kykyä ilmaista kehollista kokemuksellista tietoa. Tätä kehollisen tiedon hyödyntämistä näkee harvemmin suunnittelutapauksissa, joihin aikuiset osallistuvat. Niissä usein keskustellaan jo valmiista vaihtoehdoista, mutta ei tehdä yhdessä. Pitäisikö siis lasten viitoittamaa kokemusta kehollisesta ja leikillisestä osallistumisesta käyttää laajemminkin kaupunkisuunnittelun vuorovaikutusprosessien uudelleenmuotoiluun? (Kuusisto-Arponen & Laine) Valokuvaaminen on innostava menetelmä lapselle ja nuorelle, ja tuo esille heille tärkeitä asioita arjessa Piirtäminen on lapselle usein luonteva ja tuttu tiedontuottamisen tapa Valokuvat ja piirrokset helpottavat keskustelua lapsen kanssa: lapsi pääsee kertomaan asioista, joita on itse halunnut kuvata Kaikilla lapsilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä valmiuksia tuottaa puhetta (esim. kielellinen kehitys) Kertominen, tarinointi, sadutus

11 Mitä edelytetään lasten parissa työskenteleviltä aikuisilta? Kykyä pysähtyä ja kuunnella lasta ja nuorta Lapsilähtöisten menetelmien käyttämistä ja kehittämistä Lasten ja nuorten ottamista mukaan mm. arjen toimintojen suunnitteluun Lasten kuuleminen ei tarkoita yksittäisten lasten toiveiden täyttämistä vaan kaikkien ryhmään kuuluvien lasten erilaisten näkökulmien yhdessä kuuntelemista, huomioon ottamista ja pohdintaa yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Lasten ja nuorten kanssa ratkotaan miten heidän näkemyksensä huomioidaan tai milloin niitä ei voida syystä tai toisesta toteuttaa Entä milloin voidaan päättää tehdä lapsen/nuoren mieliksi vaikka ei välttämättä parhaaksi (nuoren 11 ilmaisu 6.2. oppimisverkostossa) Mukaan pohdintaan ne yhteisöt, joissa lapset ja nuoret arkensa viettävät Pohdittavaa työyhteisöissä, esim. Miten vahvistamme lapsen osallisuutta hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti (yhtäältä lapsen oman persoonan arvostaminen ja toisaalta sen mahdollistaminen, että lapsi saa kokemuksia uusissa rooleissa toimimisesta)? Miten vahvistamme lapsen yhteisöön kuulumista käytännössä? Milloin ja missä tilanteissa lapsen näkökulma voi jäädä varjoon?

12 Kiitos! #lapemuutos stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut