Perheet ja työntekijät osallisina lapsiperhepalveluiden kehittämisessä. Auli Romppainen Noora Aarnio

Transkriptio

1 Perheet ja työntekijät osallisina lapsiperhepalveluiden kehittämisessä Auli Romppainen Noora Aarnio

2 Osallisuus ja toimintakulttuurin muutos Lape -hankkeessa Työntekijöiden on otettava yhä varhaisemmassa vaiheessa palvelunkäyttäjät mukaan suunnittelemaan palveluita eri kanavien kautta. Hankkeessa tuodaan osallisuuden huomioivia elementtejä osaksi rakenteita ja arjen työskentelyä

3 Osallisuuden määritelmä Kansalaisvaikuttaminen/lähidemokratia (asukasosallisuus, vaikuttamista yhteisiin asioihin) Sosiaalinen inkluusio (mukana olemista, kuulumista johonkin ryhmään tai joukkoon, osallistumista ja yhdessä tekemistä, syrjäytymisen vastavoima) Osallisuus palveluissa (palveluiden kehittäminen, arviointi, järjestäminen) Osallisuuden kokemus (vahvistaa hyvinvointia, kuulluksi tuleminen, kohtaaminen) (EP SoteMaku työryhmän loppuraportti 5/2017) LAPE hanke vie vanhempien ja lasten tuomaa viestiä sote vastuuvalmistelijoille LAPE hankkeessa mallinnetaan lapsiperhepalveluiden osallisuuden edellytyksiä Tulevissa sote ratkaisuissa tavoitteena on selkeä rakenne osallisuuden varmistamiseksi

4 Osallisuuden tapoja Edustuksellinen osallistuminen lapsiparlamentti, nuorisovaltuusto, oppilaskunta, asiakasraadit, neuvostot jne. Lapsen ja perheiden arjessa tapahtuva osallisuus (erityisesti ryhmätasolla) järjestöt, yhdistykset Kokemusasiantuntijuus kokemusasiantuntijat eri asiantuntijaryhmissä, kehittäjäasiakkaat Lasten ja perheiden tuottama ja heiltä kerätty tieto tutkimustieto, kyselyt, palautteet, keskustelufoorumit, mielipide- ja blogikirjoitukset, some jne. Lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten tuottama tieto lasten ja perheiden hyvinvoinnista ja tarpeista Lähde: Kati Honkanen, THL

5 Osallisuus vaikuttavuuden edellytyksenä Osallisuuden kokemus palveluissa syntyy kohtaamisesta Kokemus osallisuudesta ja kohdatuksi tulemisesta synnyttää asiakkaiden näkökulmasta vaikuttavuutta Kohtaaminen edellyttää työntekijän ammattitaitoa, auttamisjärjestelmän koordinointia ja kaikkien osapuolten sitoutumista onnistuneeseen yhteistyöhön Ei väärää sisäänpääsyä palveluun palveluohjaus Lähde: Päivi Petrelius ja Elina Aaltio Lape -päivät i

6 Velvoitteita ja perusteita osallisuudelle YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimus, 12 artikla Suomen perustuslaki (1999/731), 6 Maakuntalakiesitys, 23, (osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet) Kuntalaki (410/2015), 22, 26 Sosiaalihuoltolaki (1301/2014), 10 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Erityislait Lastensuojelulaki (417/2007), 20, 24, 29 Perusopetuslaki (628/1998) Nuorisolaki (1285/2016), 24 Varhaiskasvatuslaki (36/1973) / 2 a Liikuntalaki (390/2015) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) Omaishoitolaki (937/2005) Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) Laki toimeentulotuesta (1412/1997) Perhehoitolaki (263/2015), 5 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

7 Alueiden perhekeskustyöryhmät 8 kpl Toimintakulttuurin muutos - työryhmä Asiakaskehittäjät Lape hankkeen työryhmissä Lapsiystävällinen kunta ja lapsivaikutusten arviointi - pilotit Lapuan sivistystoimi Kaksineuvoinen Ilmajoen sivistystoimi Monitoimijainen perhetyö ja matalan kynnyksen tuki -työryhmä Maakunnallinen LAPE-ryhmä Perhekuntoutuks en asiakaskehittäjä ryhmä Matalan kynnyksen tuki ja palveluarpeen arviointi - työryhmä Monitoimijainen perhekuntoutus - työryhmä Monitoimijainen arviointi ja jalkautuvat palvelut - työryhmä Eroauttaminen, vanhemmuuden tuki, lähisuhdeväkivall an ehkäisy - työryhmä Sijaishuollon asiakaskehittäjäryhmät nuorille ja vanhemmille Lastensuojeluyksi köiden työryhmät = työryhmään osallistuu asiakaskehittäjä

8 LAPE maakunnallisen kehittämisen työryhmärakenne Maakunnallisissa työryhmissä n. 190 työntekijää ja lisäksi alueiden työryhmät: perhekeskustyöryhmät 8 kpl, systeeminen lastensuojelu 5 tiimiä, lava-pilotit 3 kpl, asiakaskehittäjäryhmät Maakunnallinen LAPE-ryhmä Kansalliseen ohjaukseen perustuvan perhekeskustoimintamallin mallinnus E-P:lle LAPE-hankkeen ohjaaminen LAPEmuutosohjelm a STM, OKM, THL LAPE-muutosagentti ja hanke koordinoi muutosohjelman mukaista kehittämistyötä maakunnassa Toimintakulttuurin muutos -työryhmä Alatyöryhmien koordinaation lisäksi: LAVA, lapsibudjetointi Osallisuus Yhteen sovittava johtaminen Perhekeskusavainhenkilötyöryhmä Alatyöryhmien koordinaation lisäksi: perhekeskutoimintamallin mallinnus E-P:lle Yhteen sovittava johtaminen Erityis- ja vaativimman tason palvelut -työryhmä Alatyöryhmien koordinaation lisäksi: Sijaishuollon valvonta, uusi lastensuojelulaitos Yhteen sovittava johtaminen Lapsiystävälline n kunta ja lapsivaikutusten arviointi -pilotit 3 kpl Kasvun tuki - työkalupakki Alueiden perhekeskus - työryhmät 8 kpl (sis. kuntien Lape-ryhmät) Matalan kynnyksen tuki ja palvelutarpeen arviointi Monitoimijainen arviointi ja jalkautuvat palvelut Systeemine n lastensuojel u + pilotit EPSHP perheystävällinen työpaikka -pilotti + Esimiesvalmennus yritykset 5, henkilöstöhallin-to Satu Mäki-Fossi Matalan kynnyksen tuki ja monitoimijainen perhetyö Vanhemmuuden tuki, eroauttaminen ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy Sisältöjen ja prosessien kehittäminen (pilotit), Lape-muutosohjelman jalkauttaminen, monitoimijaisuus, SiSoTe + järjestöt, srk -integraatio, osallisuus, alueellisuus Lisäksi tuetaan äitiys-, lasten- ja perheneuvolatyöntekijöiden, kouluterveydenhoitajien sekä lapsiperhepalvelujen (sis. lastensuojelu) sosiaalityöntekijöiden maakunnallista verkostoitumista Monitoimijainen perhekuntoutus Perheoikeudelliset palvelut Perhehoidon yhdenmukaisuutta kehittävä työryhmä (Ikä,vpl, ls) Lastensuoje - luyksiköide n työryhmät Perhehoido n sisältöä kehittävä työryhmä

9 Esimerkkejä osallisuuden toteutuksista EP LAPE - hankkeessa Lasten ja nuorten mielipiteiden selvittäminen perhekeskustoimintamallin kehittämisessä ja koulurakennushankkeessa Yhteiskehittäminen ja tutkiminen (uusi lastensuojelulaitos Seinäjoella, Perhekuntoutus pilotti, Lastensuojelun perhehoito) Kysely perheille EP SOTE nettisivuilla palveluiden järjestämisestä Työryhmissä asiakaskehittäjiä ja laaja pohja ammattilaisia koko Etelä- Pohjanmaalla

10 Poimintoja asiantuntijoilta 1 Perhehoidon yhteiskehittämispäivä On tärkeää, että sijaisvanhemmat eivät puhu pahaa biologisista vanhemmista. Poika 14v. Sijaisperheen lapset eivät saisi olla kovin ärhäköitä. Tyttö 8v. Olisi hyvä, jos uuteen sijaishuoltopaikkaan saisi tutustua vanhemman tai muun luotettavan aikuisen kanssa. Tyttö 15 v. Sijaishuollon nuorten kehittäjäryhmän teesejä kevät 2017 Jokaisen henkilökohtaista uskonnollista vakaumusta tulee kunnioittaa. Nuori ei ole omasta vakaumuksestaan tilivelvollinen. Huolenpito ja välittäminen ovat tärkeitä. Vietäthän aikaa nuoren kanssa etkä vetäydy ohjaajien huoneeseen. Jutella voi ihan tavallisista asioistakin. Luottamus on kaiken perusta. Jos kertoo asioista luottamuksellisesti, ne eivät saisi kantautua toisille nuorille

11 Poimintoja asiantuntijoilta 2 6. Luokkalaiset koululaiset perhekeskuskehittäjinä : Turvallinen ympäristö puhua toiselle. Terapeutti ei saa haista tupakalle. Ystävällinen, rauhallinen ja kiltti ihminen, jolle voisi puhua. Paikan pitää olla rauhallinen ja hiljainen. Henkilö, jolle jutellaan mieltä askarruttavista pulmista, että hän kuuntelee ja auttaa. Aikuinen ei saa levittää sitä, koska hänellä on vaitiolovelvollisuus

12 Auli Romppainen

13 Auli Romppainen

14 Auli Romppainen

15 Lasten kommentteja aikuisten määritelmistä Mitä tarkoittaa Lapsen etu? Että lapset saavat huomiota Että lapsi saa leikkiä Se että saa leikkiä kavereitten kanssa Mikä on perhekeskus? On yhteisö missä ollaan, kaveripiiri, joka on läheinen. Semmoset ihmiset, joiden kanssa haluaa olla. Paikka missä perhe saisi tukea kaiken näköisiin asioihin. Hatusta vedetty. Töissä sosiaalipuolen ihmisiä, mielellään terveydenhuollon ihmisiä myös. Kasvatusalan heppuja myös. Tuossa perhettä ajatellen kaikki perheelle tärkeät tahot

16 Kiitos! #lapemuutos stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut Etunimi Sukunimi