H ü.7' * 'rtf ~*V ' ft - ' -, H

Transkriptio

1 V"V--' k«. t V î* - > /.. V * & 2 L KaiWätlt' maiden proletaarit, liittykää yhteira SUOMEN XOMMUNBtlNEN PUOLUE KESKUSKOMITEA m TIETOJA tünistisen INTERNATIONALEN HISTORIASTA LÄÖfftÖ «,., -...'. - V : V i-*# ^ ^ M r v r. i f '. : 'A --,' :-'<-1- î ; 'ï - ' 4ï*;. ÖS H ü.7' * 'rtf ~*V ' ft - ' -, H ' -J-f-T

2

3 s I. II Iiiternationaien romahdus ja III Ifiternatlonalen ensimäiset solut. Imperialistisen 'sodan alku Heinä-elokuu a)h ut1? työväenluokan ja SO: siabsmin pulan kaikissa maissa. Sodan alussa II Intematfonalessa pääsee voitolle opportunismi, joka on kaikkein vaarallisin ase, jolla porvaristo harjotfaa vaikutustaan, työ* väenluokän riveissä. Saksan ja Ranskan sosialidemokraattisten puolueiden johtajat solmivat luokkarauhan.porvarillisten ^hallitusten kanssa ja astuivat työväen kansainvälisen aatteen suoranaisen petoksen tielle. ; Saksassa äänesti valtiopäiväin sosialidemokraattinen ryhmä, puoluetoimikunnan päätöksen mukaisesti* 4 p:nä elokuuta sotamäärärahojen puolesta ja Ositti julistuksen, jossa ilmoitti oleyansa valmis puolustamaan isänmaata ja kaikin keinoin kannattamaan sotaa ja Saksaa hallia tusta. Pääosia näyttelivät.tällöin Scheidemanh Noske y. m. Pieni vähemmistö Karl Liebknechtin johdolla, joka vastusti tätä petosta, osottautui täysin voimattomaksi vaikuttamaan tapausten kulkuun. 1*.

4 4 Samoin kävi myöskin Ranskassa. Jauresin hautajaisten jälkeisenä päivänä. (Jauresin porvaristo tappoi, tuntien hänet innokkaaksi rauhan puolustajaksi) äänestivät sosialistisen puolueen johtajat Renaudel, Albert Thomas, Marcel Sembat, samoinkuin vinhat johtajat Vaillantja Guesde, parlamentissa sotamäärärahojen puolesta, lähettivät Poincajren hallitukseen keskuudestaan kolme ministeriä (Thomas, Sembat ja Guesde) ja sitoutuivat yhdessä imperialistisen hallituksen kanssa käymään sotaa loppuun saakka, s. o, kunnes on saavutettu voitto Saksasta ja sen liittolaisista. \ Englannissa oli huomattavien työväenluokan johtajien petos vähemmän kyynillinen, mutta he eivät tehneet minkäänlaista vastarintaa. Itävallan sosialidemokraatit astuivat Saksan sosialidemokraattien jälkiä, Belgian sosialistit irans-, kan sosialistien jätkiä. Sodan ensi päivistä alkaen antavat taistelevien maiden sosialistiset puolueet kaikki aineelliset ja moraaliset varansa sodan palve* lukseen. Poikkeuksen muodostavat ainoastaan Venäjän bolshevikit sekä Bulgarian ja Serbian sosialistien vasemmistolainen osa. Bolshevikkien keskuskomitea asettui sodan ensi päivistä alkaen vallankumouksellis-kansainväliselle; kannalle. Valtakunnan duumassa olevat bolshevikit kieltäytyivät äänestämästä tsaarin hallituksen sotamäärärahojen puolesta ja tarmokkaasti selittävät laajoille joukoille sodan syitä j! ja ku-

5 mouksellisen taistelun tehtäviä sitä vastaan, josta syystä he pian joutuvat vankilaanpa ikuiseen karkotukseen Siperiaan. Bulgarialaiset ja serbialaiset vallankumoukselliset sosialidemokraatit äänestävät parlamenteissaan sotamenoja vastaan ja esittävät vastalauseen sotaa vastaan; II Internationalen johtajien enemmistön petos sekä porvarillisen ja isänmaallisuuden kaapuun pukeutuneen sosialistisen sanomalehdistön vaikutus pimittävät työväen luokan tietoisuutta ja sytyttävät kansallista ja kiihkoisänmaallista mielialaa. Mutta sodan onnettomuuksien vaikutuksen alaisena, vuoden puolentoista kuluttua alkavat kumouksellisimmat ainekset toipua.. Venäjän sosialidemokraattisen työväenpuölueen (bolshe V * 1. p. m arrask vikkien) manifesti imperia- listisesta sodasta, joka julaistiin Soziäldemökrat lehden 33 N :ssa (bolshevikkien päääänenkannattaja, joka ilmestyi ulkomailla), määritteli sodan imperialistiseksi, julisti sen alottajiksi hallitsevat luokat, ennen kaikkea finanssija teollisuusporvariston sekä niiden hallitukset. Sota sanotaan manifestissa on kapitalistisen järjestelmän romahduksen alkua. Se luo suunnattoman voimakkaan taloudellisen ja valtiollisen pulan, kärjistää ja syventää kirouksellaan työtätekevien joukkojen tyytymättömyyttä, johtaa ne kapinaan ja kansalaissotaan. 5

6 Sosialistien tehtävänä ei ole työväenluokan tyynnyttäminen, he eivät saa häiritä luokkataistelua eikä pelätä kansalaissotaa, vaan päinvastoin heidän on valmistuttava siihen, valnjiistettava proletaarista vallankumousta. Manifesti leimaa kannaltaan luopuneet johtajat pettureiksi ja kehottaa kaikkia todellisia kansainvälisyyden kannattajia selittämään joukoille sodan todellista luonnetta, aukaisemaan niiden' silmät näkemään johtajiien petturuutta, katkaisemaan kaikki suhteensa sellaisiin johtajiin ja käymään heitä vastaan taistelua joukkojen keskuudessa imperialistisen sodan vastaisen taistelun tunnuksella, sen kansalaisodaksi muuttamisen tunnuksella omia hallituksia vastaan, proletaarisen vallankumouksen ja sosialismin nimessä. Työläisnaisten kansainvälinen konferenssi Bernissä V Huhtikuu. (Sveitsissä), kutsuttiin kokoon Klara Zetkinin ja bolshevikkien keskuskomitean alotteesta. Läsnä oli Saksan, Ranskan, Englannin, Venäjän ja Skandinavian naiden työläisnaisten edustajat. Konferenssin enemmistö on luokkataistelun kannalla, sotaa vastaan, mutta Krupskajan ja Inessa Armandin johdonmukaiset leniniläiset ehdotukset f eivät saa puolelleen enemmistöä. Konferenssin tuloksena oli manifesti kaikkien maiden työläisnaisille, jossa heitä kehoitetaan taisteluun sotaa vastaan. - : ; :. / ' - f --

7 1915 Huhtikuu f 1 Kansainvälinen nuorison konferenssi Bernissä. Edustettuna oli 10 maata. Puheenjohtajana toimi Willi Münzenberg, konferenssin sieluna oli poissaoleva Karl Liebknecht. Konferenssi omistaa kaiken huomionsa sotakysymykselle ja hyväksyy päätöslauselman vallankumouksellisen internationalismin hengessä, vaikkakin ilman bolshevistista tunnusta imperialistisen sodan muuttamisesta kansalaissodaksi. (Konferenssi heijastaa Karl Liebknechtin silloisia katsantokantoja). Huolimatta päätöslauselman riittämättömän johdonmukaisesta bolshevismista, oli Bernin nuorisokönferenssilla suuri historiallinen merkitys. Se teki päätöksen kansainvälisestä nuorison päivästä, loi Nuorisointernationalen ja perusti rahaston nuorison kansainvälisten esiintymisten tukemiseksi. Tämä konferenssi laski perustuksen tulevalle Kommunistiselle Nuorisointernationalelle. v 1915 Zlmnierwaldin konfe- 5 8 p. Syyskuuta. renssi, kutsuttiin kokoon italialaisten ja sveitsiläisten sosialistien sen osan ulotteesta, joka vastusti II Internationalen johtajien petoll;sta politiikkaa ja joka pysyi uskollisena luokkataistelun aatteelle. Bolshevikkien keskuskomitea otti myöskin osaa konferenssin kokoonkutsumiseen, vaikka tähän mennessä _ jo ilmeni erilainen suhtautuminen konferenssiin sen alkuunpanijoiden" taholta. Leniniläinen keskuskomitea piti

8 7 8 tarpeellisena vain kaikkein johdonmukais impien vallankumouksellisten internationalistien kökoonkutsumisen, vain sellaisten» jotka olivat! imperialistisen sodan kansalaissodaksi muuttamisen kannalla ja olivat valmiit katkaisemaan suhteensa kaikkiin johtajiin, jotka olivat vaihtaneet internationalismin sosiali-patriptismiin. Sveitsiläiset ja italialaiset (Ledebour, Robert Grimm, Balabanova) taas pitivät suotavana, kaikkien niiden kokoon kutsumisen, jotka eivät hyväksy sosialipartiotismin taktiikkaa ja esittävät yleisen luokkataistelun tunnuksen sotaa Vastaan. Tällä pohjalla konferenssi kutsuttiinkin kokoon. Siinä oli läsnä 31 edustajaa l i maasta: Venäjältä, Saksasta, Ranskasta, Italiasta, Sveitsistä, Ruotsista, Norjasta» Hollannista, Rumaniasta, Bulgariasta ja Puolasta. - f Jo ennen konferenssin töiden alkamista ilmeni siinä kaksi päävirtausta ja yksi välisuunta. Huomattavaa enemmistöä (lähes f kahta kolmasosaa) johtivat Ledebour (Saksa), Akselrod ja Martov (Venäjä)? Selittäessä äh olevansa internationalisteja, tuomitessaan sosialipatriotismin menettelyn, tunnustaessaan luokkataistelun välttämättömyyden sodankin aikana, hylkäsi tämä enemmistö Leninin vetämät johtopäätökset tämän luokkataistelun kärjistämisen välttä-. mättömyydestä kansalaissotaan ja proletaariseen vallankumoukseen saakka', petollisten johtajien säälimättömästä paljastuksesta laajojen jouk-

9 kojen edessä, suhteiden katkaisemisesta heihin ja uuden Internationalen järjestämisestä. Huolimatta naista erimielisyyksistä maltillisen enemmistön kanssa, katsoi Zimmerwaldin vasemmisto Leninin johdolla sopimattomaksi kieltäytyä osanotosta konferenssiini jolla oli tärkeä poliittinen merkitys, siinä kun' ensi kerran sodan alkamisen jälkeen olivat koolla internationalistit Tämänvuoksi, kun päätöslauselma ei tullut hyväksytyksi johdonmukaisessa, leniniläisessä hengessä, vasemmistolainenvähemmistö allekirjoitti manifestin, joka oli laadittu maltillisen enemmistön hengessä. Tämä Zimmerwaldin konferenssin manifesti, kääntyen kansainvälisen työväestön puoleen, paljastaa sodan imperialisen luonteen, tuomitsee sosialististen puolueiden ja Kansainvälisen Sosialistisen Toimiston menettelyn ja kehottaa kaikkien maiden työläisiä taistelemaan rauhan puolesta ilman anastuksia ja pakkoverotuksia, joka taistelu on taistelua vapauden, kansojen veljeyden ja sosialismin puolesta"! Proletariaattia kehoitetaan alkamaan taistelu oman asiansa puolesta, sosialismin pyhän päämäärän puolesta, sorrettujen kansojen ja orjuutettujen luokkien vapauttamisen puolesta, tinkimättömän luokkataistelun kautta. Leniniläisen vähemmistön päätöslauselma liitettiin konferenssin ainehistoon. Se olikin perustana Zimmerwaldin vasemmiston työlle, joka pian konferenssin päätyttyä alkoi julaista saksankielellä Vorbote ja Venäjäksi 9

10 10 o Kommanist" nimisiä aikakauslehteä, läjittäen yhteyksiään ja vaikutustaan kaikissa maissa. Paitsi Zimmerwaldin konferenssin yleistä merkitystä, ensimäisenä yrityksenä yhdistää kaikki luokkataistelun lipulle uskolliset ainekset, oli sillä se ^historiallinen merkitys, että Zimmerwaldin vasemmistosta muodostui ensimäinen tulevan Kommunistisen Internationalen solu. Konferenssin enemmistö taas muodosti virtauksen, joka sai keskustan eli - keskustalaisen siiven nimen työväenliikkeessä. Konferenssi valitsi Kansainvälisen Komitean, johon tuli pelkkiä keskustalaisia. Konferenssi oli alunpitäen kutsuttu koolle Berniin, mutta saatuaan tietää, että suuri joukko porvarillisia sanomalehtimiehiä eri maista oli saapunut Berniin mustatakseen tätä! ensimäistä yritystä työväenliikkeen kansainvälisen keskuksen luomiseksi, siirsivät alotteentekijät sen lähimpänä olevaan Zimmerwald-nimiseen kylään.. ' V huhtikuuta 1 toukok. Kienthalin konferenssi (jota myöskin sanotaan toiseksi Zimmerwaldin konferenssiksi) pidettiin Kienthalin kylässä lähellä Beraiä. Siihen otti osaa 40 edustajaa eri maista. Niiden kahdeksan kuukauden kuluessa^ jotka olivat kuluneet Zimmerwaldin perustamisesta, olivat työväen joukot huomattavasti vasemmistnneet sodan pitkittymisen johdosta, Sen-

11 11 vuoksi oli Kienthalista leniniläisellä vähemmistöllä jo puolet edustajista, ja enemmistö otti jo hiukan enemmän sen ehdotuksia huomioon. Vasemmiston vaikutus ilmenee siinäkin, että Kienthalin päätöslauselmassa on sosialipatrioottien arvostelu ja paljastaminen paljon räikträmpi kuin ensimäisen Zimmerwaldin konferenssin päätöslauselmassa. Kienthalin päätöslauselman sisältö lähenee suuressa määrin johtopäätöstä uuden Internationalen perustamisen välttämättömyydestä. II. Kommunistisen Internationalen perustaminen. v 1919 W> K. P:n Keskuskoniin M tammikuuta. tean ia useiden muiden puo- ; - lueiden yhteinen julistus uuden Internationalen kannattajain viipymättömän kokoonkutsumisen välttämättömyydestä. Helmikuun ja varsinkin Lokakuun vallankumous Venäjällä, marraskuun vallankumous 1918 Sakseissa, liittovaltain (Ententen) voitto imperialistisessa sodassa kaikki tämä aiheutti suunnattoman muutoksen proletariaatin keskuudessa ja koko maailman sosialistisissa puolueissa. Yhtärinnan myötätunnon kasvamisen kanssa Venäjän proletaarista vallankumousta kohtaan, alkoi nopeasti keisvaaa harrastus bolshevismiin leniniläisyyteen. Kaikkien sosia

12 12 lististen puolueiden vallankumoukselliset ainekset alkoivat oikoa horjumisiaan ja ryhmittyä Leninin ja hänen puolueensa ympärille. K ansainväliset tapahtumat myöskin kannustivat heitä suurempaan aktiivisuuteen. Tekeillä olevan Versaillesin rauhan allekirjoittamisen t yhteydessä alkoivat sotivien maiden sosialipatriootit valmistella kansainvälistä kongressiaan Bernissä, mikä merkitsi II Internationalen uudelleen syntymistä. Ja tämä pakotti kaikkia vallankumouksellisia aineksia määrittelemään kantansa. Venäjän Kommunistisen Puolueen Keskuskomitean julistukseen yhtyivät seuraavat järjestöt, jotka olivat asettuneet Lokakuun vallankumouksen ja bolshevismin kannalle: 1) Puolan kommunistisen puolueen ulkomainen toimisto, 2) Unkarin kommunistinen puolue, 3) Saksalaisen Itävallan kommunistinen puolue, 4) Latvian kommunistisen puolueen keskuskomitean venäläinen toimisto, 5) Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitea, 6) Balkanin; vallankumouksellisen Sosialidemokraattisen Federationin keskuskomitea, 7) Amerikan Sosialistinen Työväenpuolue. Tämä julistus, jossa lyhyesti esitettiin viime vuosien tapahtumain historia ja merkitys, kutsui uuden vallankumouksellisen Internationalen ensimaiseen kongressiin niiden puolueiden, ryhmren ja virtauksien edustajia, jotka sodan ja Internationalen pulan yhteydessä osottivat olevansa proletaarisen vallankumouksen ja 1

13 uuden, lii Internationalen kannattajia. Toiminnan yhdenmukaisuuden välttämättömyys kärjistyvän vallankumouksellisen pulan edessä pakotti kaikki työväenliikkeen kommunistiset ainekset elävästi vastaamaan kongressin aloitteentekijäin kehotukseen. t9is Kontmuiiistiseii Interna- 2-7 maaitsk. tionaleti 1 kongressi Mosko- -v vassa. Edustettuina olivat seuraavat puolueet ja järjestöt:. 1. V.K.P. (b.) Lenin, Trotski, Sinovjev, Stalin, Bucharin. 2. Saksan Kommunistinen Puolue (joka muodostui Spartakusryhmästä) Max Albert (Eberlein). - : 3. Saksalaisen Itävallan Kommunistinen Puolue Gruber. (Steinhardt) ja Fatin. 4. Unkarin Kommunistinen Puolue Rudnjanski.. 5. Ruotsin Sosialidemokraattisen Puolueen vasen siipi-^grimhmdt. 6. Norjan Sosialidemokraattinen Puolue Stange.. 7. Amerikan Sosialistinen Työväenpuolue* Reinstein. 8. Balkanin Vallankumouksellinen Federationi (Bulgarian ahdasmieliset sosialistit). 9. Puolan Kommunistinen Puolue Unschlicht.. ; Suomen Kommunistinen Puolue -Sirola, Manner, Kuusinen, J. Rahja ja E. Rahja.

14 11. Ukrainan Kommunistinen Puolue N. Skrypnik, S. Gopner. 12» Latvian Kommunistinen Puolue Gailis. 13. Liettuan ja yalkovenäjan Komihunistinen Puolue Gedriss. [ 14. Viron Kommunistinen Puolue Pöö-* gelman.! 15. Sveitsin Sosialistisen Puolueen oppo sitioni Platten. ' r 16. Armenian Kommunistinen Puolue Eikuni. 17. Venäjällä olevien saksalaisten siirtoloiden Kommunistinen Puolue - Klinger. 18. Venäjän Itämaisten kansojen yhdistynyt ryhmä Jalymov, Bikentaev, Altemirov, Kasimov, Mansuroy. j 19. Zimmerwaldin vasemmisto Ranskassa Guilbeaux. Paitsi 33 edustajaa näistä 19 järjestöstä, jotka saivat päättävän äänen, annettiin 1 9 edustajalle 16 järjestöstä ja ryhmästä (Tshekistä, Bulgariasta, Jugoslaviasta, Englannista^ Ranskasta, Hollannista, Amerikasta, Sveitsistä, Turkestanista, Turkista, Grusiasta, Aserbeidshanista, Persiasta, Kiinasta, Koreasta ja Zimmervvaldin komiteasta) neuvo ttelevat ääneti Alustavissa neuvotteluissa harkitsivat kokoontuneet edustajat kysymystä siitä, onko heidän julistettava itsensä kongressiksi vai toistaiseksi vain konferenssiksi, kuten ehdotti Saksan edustaja ja päättivät julistautua kon

15 15 gressiksi. Valittuaan puhemiehistöön Leninin, Albertin ja Hattenin, julisti täysistunto itsensä^ lii Kommunistisen Internationalen I kongressiksi. Eri maiden edustajat antoivat selostuksissaan selvän Icuvan joukkojen kurjasta asemasta, joka oli sodan seurauksena, ja proletariaatin vallankumouksellisen liikkeen kasvusta Venäjän vallankumouksen voiton yhteydessä. Tämän jälkeen ryhtyi kongressi Buharinin ja Albertin alustusten johdosta laatimaan Kommunistisen Internationalen suuntaviivoja. Hyväksytyissä suuntaviivoissa eritellään imperialismin perusristiriidat, jotka ovat vieneet sen romahdukseen. Suuntaviivojen sisältöön lyhykäisesti seuraava: Imperialistinen sota, joka oli kapitalistisen kehityksen kiertämätön tulos, nosti kapitalistisia luokkia vastaan sekä työväenluokan laajat joukot että myöskin sen paremmin palkatun vähemmistön \työläisaristokratian), joka aikaisemmin oli opportunismin tukena. Imperialistisen sodan muuttaminen kansalaissodaksi useissa maissa ja proletariaatin voitto Venäjällä avaa uuden aikakauden, kommunistisen vallankumouksen aikakauden. Valtiovallan valtaaminen on kaikkien maiden työläisten lähin tehtävä. Työväenluokan lopullinen voitto vallan valtaamisen jälkeen voidaan turvata vain pystyttämällä proletariaatin diktatuuri, jonka esikuvana on vallankumouksen synnyttämä Neuvostovalta, joka takaa kaupungin ja maa-

16 16 seudun laajoille. proletaarisille ja puolproletaarisille joukoille mahdollisuuden ottaa osaa valtion asioiden hoitamiseen- Proletariaatin päämääränä on lähimpänä aikakautena kansainvälisen Neuvostotasavallan järjestäminen ja keinona siihen kaikki joukkotaistelun muodot ja sen korkein muoto aseellinen kapina.. Edelleen, tärkeänä "päiväjärjestyksen pykälänä oli Leninin teesien harkitseminen porvarillisesta demokratiasta ja proletariaatin diktatuurista, Näissä teeseissä paljastetaan joukkojen pettäminen porvariston ja sosialipetturien taholta, jotka ovat muuttaneet aikoinaan edistykselliset demokratian tunnukset taistelua-, seiksi työväenluokan vapauttamista vastaan, porvariston järkytetyn herruuden vastavallankumoukselliseksi tueksi. Imperialismin! aikakaudella muuttuu kansanvalta kaikkein kyynillisimmäksi porvariston diktatuurin muodoksi. Imperialististen sotien ja vallankumouksellisten taistelujen aikakaudella on mahdollinen väin diktatuuri joko porvariston diktatuuri tahi' proletariaatin diktatuuri. Proletariaatin! diktatuuri Neuvostovallan muodossa vetää kaikkein osattomimpiakin, laajimpi» työtätekeviä joukkoja kaikkiin yhteiskunnallisen ja, valtiollisen toiminnan muotoihin. Tämän vuoksi se on myöskin kaikkein johdonmukaisinta proletaarista kansanvaltaa. -v Kongressi hyväksyi päätöslauselman II Internationalen Bernin konferenssista. Tässä

17 1 7 päätöslauselmassa katsotaan välttämättömäksi kaikkien maiden työläisten sienien avaaminen näkemään kansainvälisen, sosialidemokratian petturin osa, se kun On. muuttunut avoimeksi vastavallankumoukselliseksi voimaksi. Kongressi päätti tervehtiä Punaista Armeijaa, maailman/ ensimäistä proletaarisen vallankumouksen aseellista voimaa sekä Hyväksyi päätöslauselman, jossa'paljastettiin liittovaltojen (Ententen) rosvopolitiikka, joka saneli, keski- Europan voitetuille Iliaille Versaillesin rauhan. -. Kongressissa teki vielä Zimmervvaldin komitean sihteeri ilmotuksen siitä, että komitea.^ katsoo itsensä hajonneeksi ja liittyy III Inter.-!, nationaleen. / ;. Lopuksi kongressi kääntyi manifestilla käikkieri inaiden työläisten puoleen Kommunistisen Internatiorialeri järjestämisestä. Manifestissa luetellaan typväenlukkeen ja sosialismin kehityksen perusvaiheet siitä alkaen, jolloin Marx ja Engels perustivat Työväen kansainvälisen liiton (I lnternatiönaleri),,ll Internationalen romahdukseen saakka sodan alkaessa 1914 ja annetaan yleiskuva työväenliikkeestä Hl Internationalen perustamiseri hetkellä. Manifesti luonnehtii kolme suurinta virtausta työväenliikkeessä: 1) äärimmäinen oikeistolainen sosialipätriöottinen; 2) vallankumouksellis- international stinen (kommunistineri, bolshevistirien) ia 3) keskustalainen. r.

18 is: Osotettuaan, että Kommunistinen Internationale asettaa perastehtäväkseen kaikkien maiden proletariaatin vallankumotiksellisen toiminnan hdistämisen sen taistelussa porvariston kuiistamiseksi, proletariaatin diktatuurin ja kommunismin puolesta, manifesti selittää, että keinona tähän on tinkimätön taistelu ei ainoastaan suoranaista luokkavihollista kapitalisteja 'a heidän hallituksiaan vastaan, vaan myöskin I teidän suoranaisia kätyreinään sosialipettureita vastaan kuin myöskin keskustalaisia vastaan, jotka horjumisellaan porvariston ja vallankumouksellisen proletariaatin leirin välillä jarruttavat voiton saavuttamista, saaden aikaan hämmennystä taistelevan proletariaatin riveissä. Manifesti osottaa työläisten etujoukon Iähimmiksi tehtäviksi jo olemassa olevien kommunististen puolueiden- lujittamisen ja i uusien kommunististen puolueiden järjestämisen kaikissa maissa, täydellisen välien katkaisemisen opportunismiin ja väsymättömän taistelun sitä vastaan, Lännen kehittyneiden maiden proletariaatin lähentymisen "Idän soirettuihin "kansoihin, työläisten ja talonpoikien taistelun yhdistämisen, maailman ensimäisen työläisvaltion Neuvostotasavallan kansainvälisen auttamisen. _ ;/ : I kongressin kehotuksesta alkoi kommunististen voimien mobilisointi koko maailmassa, ja II kongressi sekä edustajainsa lukumäärään että myöskin- ^aatteelliseen sisältöönsä [nähden f

19 kykeni muodostumaan oikeaksi Kommunistisen.. Inteinationalen perustavaksi edustajakokouk- seksi. ^ HI. Kominternin, aatteellinen ja järjes- ' töllinen kasvu. ' = ' Liitfovaltojen (Ententen) barbaarimaiset v kostotoimenpiteet voitettujen valtojen- suhteen, maailman porvariston-,avoin taistelu ensimäistä tyoväenvattiota nastaan ja proletariaatin diktatuurin- olemassaolo Venäjällä- inita vaikeimmissa oloissa, saarron ja nälän vallitessa kaikki tämä <Hi' omiaan yhä enemmän vasemuristuttamfan ' LännetV työläisjoukkoja. Tieto uuden lnteynationalen.perustamisesta kärjistää taistelua Län- 1 nen sosialististen puolueiden sisällä. 1 ja 11 kongressin. välisenä aikana tapahtui - / suuri joukko' sosialististen puolueiden vallanku- ' -- mouksellisen siiven siirtymisiä pois sovitielijain ' leiristä, yhtyen Kominteriiiln. Seuraävassa an- --.namme tosin epätäydellisen luettelon tällaisista liittymisistä ' «Italian Sosialistisen - Puolueen keskuskomitea hy-., * väfcsyi päätöslauselmankonrnterniih siirtymisestä; Bolognassa pidelty puolueen. edustajakokous, joka' tapahtui saman vuoden syyskuussa, vahvistaa tämän- päätöksen. - Norjan Työväenpuolue- -. g tmbtik'. ' Himottaa liittyvänsä Kominterniin. TYÖVÄENLIIKKEEN, KIRJASTO

20 toukok.. R uo t s ia $ o s i al l i dem ole ra a i t i n éj»rn u q r i s q- liitto ilmoittaa olevansa solidaarinen Kominternin kanssa. ; ' Rifotsin Sosialidemokraaftisen Puolueen v.asen supi eroaa puolueesta, julistaa itsensä Kommunistiseksi Puolueeksi ja liittyy Kominterniin kesäk. Kominterniin. * 1919 ' 20 helnäk. terniin. Bulgar ian ahd as - ra i elin en Sosia lidemo-' kraattinen Puolueliittyy P.uolan Kommunistinen Puolue (edustajakokous) virallisesti liittyy Komin-.Pohjois - Amerikan 1919 elokuu. Yhdysvaltoj'0n S ö siialistipu olueen kongressi päättää erota 11 Internationalesta ja ryhtyä neuvotteluihin Kominternin kanssa elokuu syyskuu.^ i lokak; 11ä-Galiziän Kommunisti ne n P uolue ilmoittaa liittyvänsä Kominterniin»... M e x i k o n S o s i ä li $ t i" \ n en P u o 1u e päättää liittyä Kominternin. ' : Britannian Sosialisoinen P u cflue lqioittaa liittyvänsä Kominterniini. * ;

21 21 Tanskan, Sos i ali s tii 1919 joulukuu. s e a P uolue e n vasen siiperpaä puolueesta ja liittyy emun. Ranskan Sosialistisen Pu olu e en Strassbur tammikuu. gissa pidetyssä edustajakokouksessa Loriotin ehdottama päätöslauselma viipymättömästä eroamisesta II Internationalesta saa äänten enemmistön. Päätöslauselma ehdottomasta Kominterniin liittymisestä saa kolmannen osan äänistä. Hyväksytään keskustalaisten ehdotus neuvotteluista Kominternin kanssa kesäkuu. Espahjan Sosialistinen P u olu e ilmoittaa poistuvansa II Internationalesta ja aikovansa liittyä Kominterniin'. r - Ammatillistenjärjestöjen m edustajain neuvottelu, jonka tehtävänä oli luoda kansainvälisen vallankumouksellisen liikkeen keskus vastapainoksi Atasterdamin Internationalelle, joka yhdistää sovittelijani johdon alla olevat ammattiliitot. Neuvotteluihin ottivat osaa. Englannin ammattiliittojen vasemman siiven edustajat (Williams ja. Purcell), Italian Ammattijärjestön edustajat (D Arragona' ja Bianqui), Italian nahkatyöntekijäin liiton edustaja (DugOBi), Venäjän; Ammatillisen Keskusjärjestön edustajat (Losovskt, Tomski, Ziperovitsh, ^Schmidt).'

22 22 Neuvottelu asetti väliaikaisen Ammattiliittojen Kansainvälisen Neuvoston ja; täten laski perustuksen tulevalle Profinternille jon ka perustamispäivänä pidetäänkin 18 päivä^ kesäkuuta 1920.' kesäk.- 6 elokuuta. Kominternin 11 kongressi. Kongressin juhlalliset avajaiset tapahtuivat Pietarissa, mutta: sen työ suoritettiin Moskovassa. Läsnä oli 160 päätösvaltaista edustajaa ja 45 neuvottelevan äänen omaavaa edustajaa. Edustettuina 01^64'puoluetta ja järjestöä enemmän kuin 50 maasta. Puhemiehistöön valittiin Lenin, Sinovjev, Serrati (Italia), Levi (Saksa),. Rossmere (Ranska). - ^ ' - II" kongressiin mennessä olivat Punaisen Armeijan voitot, kommunismin saavuttama menestys Lännen työväenliikkeessä ja vallankumouksellisen liikkeen kehitys Idässä tehneet Kominternin tavattoman tunnetuksi ja suosituksi. Paitsi kommunististen puolueiden ja järjestöjen edustajia, pyrkivät kongressiin monet keskustalaisvirtausten edustajat, injkä selittääkin neuvotelevien äänien ja istuntoihin päästettyjen vieraiden suuren lukumäärän, Tämä Kominternin suosion nopea kasvu merkitsi sen myönteisen tulosten ohella myöskin sitä vaaraa, että Komminterniin tunkeutui epäluotettavia, 1vieläpä kommunismille vihamielisiäkin aineksia. Tämän vuoksi kongressi laati Kominternin ohjesäännön jä kuuluisat Kominterniin pijiäsemp

23 23 sen 21 ehtoa, jotka sulkivat siihen pääsyn kaikilta muilta, paitsi oikeilta kommunistisilta aineksilta/ H kongressi alkoi työnsä pohtimalla Leninin laajaa alustusta kansainvälisestä tilanteesta jä " julisti ankaran aatteellisen taistelun keskustan edustajille ja toiselta puolen kommunistisessa liikkeessä ilmeneville anarkistisille vi-. vahduksille.. V.-/-- - Keskustalaiset, jotka, esiintyivät kongressissa Saksan Riippumattoman Sosialistisen Puolueen ' nimessä (Crispien ja Dittman) sekä Ranskan Sosialistisen Puolueen vasemmistuneen osan puolesta (Cachin *) ja Frossard) selittivät, että he ovat Kominternin kanssa useissa kysymyksissä yksimielisiä, mutta samalla ilmaisten täydellistä vallankumouksellisen aikakauden ymmärtämättömyyttä, selittivät he, että he kieltävästi suhtautuvat terroriini että Kominterniin pääsemisen ehtojen täytyy olla lievemmät ja jokaisen maan puolueelle on anettava oikeus vapaammin tulkita omat erikoiset tehtävänsä omassa maassaan. Kaikki tämä oli ilmauksena erikoisesta opportunismin vivahduksesta, jota peitettiin vallankumouksellisilla puheenparsilla ja myötätunnon ilmauksilla Venäjän vallankumousta koh- ; taan. Vasemmistolaista vaaraa edusti kongressissa vähälukuinen Saksan Kommunistinen *) Cachin on nyt. kommunisti.

24 Työväenpuolue (jota ei ole sekotettavä Saksan Kommunistiseen Puolueeseen, joka kokonaan seisoo Kominternin periaatteiden Ohjalla ja joka jo sillein oli syvälle juurtunut joukkoihin), eräät itälialaisat (Bordiga) ja hollantilaiset (Wajnko6pj kommunistit, amerikalainen I.rW»W.- jäijestö, Englannin työpaikkakomiteain edustajat, Ranskan ja - Espanjan syndikalistit ym. Tämä vasemmistolais - kommunistinen virtaus, jolla ei ollut syviä juuria työläisjoukkojen keskuudessa, ilmaisi osaksi työttömien työläisten, osaksi vallankumouksellisen sivistyneistön mielialoja. Tämän virtauksen kannattajat kokonaan hyväksyivät Kominternin kannan, mutta taistelu Neuvostovallan, puolesta Europan maissa oli heidän käsityksensä mukaan tapahtuva yksinomaan aseellisten ottelujen muodossa. He kieltäytyivät sitkeästä taistelusta joukoista ammattiliitoissa; osanotosta porvarilliseen parlamenttiin ja muiden laillisten mahdollisuuksien käyttämisestä ollen sitä mieltä, että uusi sodanjälkeinen aikakausi, vaatii täydellistä kiel-. täytymistä näistä vanhoista taistelumuodoista, Kongressi kävi taistelua oikeistolaisuutta, keskustalaisia vastaan, ' paljastaen heidän Kominternin kemiaan kohdistuvan arvostelunsa täydelliseksi kieltäytymiseksi proletaarisesta vallankumouksesta ja palaamiseksi jälleen 0 Intertationalanoikeistolaisten sösialipetturien luokse. Toiselta puolen kongressi selitti, että veisemmistolaisilla kommunisteilla ilmenee

25 luisumista anarkismiin.. Tässä arvioinnissaan kongressi varsinkin sai tukea bolshevikkipuolueen kokemtiksista, jossa taistelun legaalisten ja illegaalisten muotojen yhtä rinnan käyttäminen osottautui vallanknmouksellisimmaksi menettelytavaksi, joka parhaiten vastasi proletaarisen joukkovallankumouksen. tehtäviä. Kominternin vasemmistolaisten teoreettinen arvostelu oli»tapahtunut Leninin kirjassa ' ^vasemmistolaisuuden peuikkätauti Kommunis-. inissa ja väittely keskustalaisia vastaan Trotskin kirjatssä terrorismi ja kommunismi. 'Molemmat kirjat julkaistiin neljällä kielellä vähää ennen kongressin avaamissa; Buharinm alustuksesa parlamentarismista räikeästi asetuttiin opportunistista parlamentarismiin innostumista vastaan kaikkien muiden luokkataistelun niuotojen 'kustannuksella, joka innostuminen vei II Internationalen täydelliseen kumouksellisteh taistelutapöjen (lakon, kapinän) unohtamiseen ja johtajien petturuuteen. Tällaista parlamenttaarfsta kretinismiä ; (rämettyneisyyitä) «.vastaan alustuksessa ositettiin vallankumouksellinen parlamentarismi sellaisena kuin: sen käsitti Marx ja kuin sitä.menestyksellä sovelluttivat August Bebel, Wilhelm Liebknecht, ja senjälkeen K arl; Liebkpeeht ja bolshevikkien edustajat Valtakunnan Duumassa, s. o. yhtenä, mutta ei kaikkein tärkeimpänä, vaan apumuotona vallankumouksellisessa luokkataistelussa. Parlamentin ja muiden porvarilli-

26 26 sen demokratian muotojen hyväkseeekäyttäminen joukkovaikutuksensa lisäämiseksi on välttämätöntä kaikkien niiden; maiden kommunisteille, joissa neuvostovalta ei vielä ole saavutettu. ' Alustuksessa ammatillisesta liikkeessä osotettiin kuinka välttämätöntä kommunistien on ottaa mitä toimeliaimmin osaa työhön ammattiliitoissa, vaikka hiiden johdossa useimmissa Euroopan maissa ovat ilmeiset sovittelijat. Ammattiliitot ovat historiallisesti olemasjsaöleva : mitä laajimpien työläisjoukkojen järjestömuoto, luokkataistelun ja kommunismin koulu. Kommunistisen puolueen käsityksen mukaan eij valtaa voida vallata muuten kuin sillä ehdolla, että valtataisteluun ottavat osaa mitä laajimmat joukot, ja varsinkin järjestyneet joukot. Tämän vuoksi on sitkeä taistelu ammattiliitoissa ja vaikutuksen saavuttaminen ammattiliittojen jäsenjoukkoihin jokaisen kommunistisen puolueenensimäinen tehtävä. Kaikki ne ajatukset, jotka suunnattiin oikeistolaisia ja vasemmistolaisia syrjävirtauksia vastaan, yleistettiin päätöksissä kommunistisen puolueen merkityksestä ja rakenteesta ennen vallan valtaamista ja sen jälkeen. Tässä päätöksessä viitataan työväenluokan johtavaan osaan kaikkien sorrettujen vallankumouksellisessa taistelussa ja voimakkaan kommunistisen puolueen, työväenluokan etujoukon välttämättömyyteen.

27 27 Huomattavalla sijalla olivat feapaaliisjiua^a siirtomaapolitiikan kysymykset, jotka Lenin alusti-' v""':. - Määrite Ityään siirtomaiden ja puolsiirtemaiden kansojen kansallisen vapautusliikkeen kapitalismin kehityksen kiertämättömäksi tulokseksi ja yhdeksi kehittyvän proletaarisen Vallankumouksen erottamattomaksi ainekseksi, kongressi, täysin- yksimielisenä Leninin kanssa, osoitti, että kansallisuuskysymyksen ja talonpoikaiskysymyksen Välillä on olemassa kiinteä yhteys. Samoin kuin yhdessä erillisessä maassa^ proletariaatin voiton; ja sen diktatuurin» lujittamisen välttämättömänä ehtona on työväenluokan, liitto talonpoikaisten perusjoukon kanssa, samoin myöskin proletariaatin kansainvälinen voitto vaatii Lännen työläisjoukkojen taistelun yhdistämistä kaikkien maiden sorrettujen kansallisuuksien taisteluun. Päätöslauselmassa alleviivataan erikoisesti, että imperialististen' maiden kommunistien erotukseksi II Internationalen sosialisteista on taisteltava ennen kaikkea omap hallituksensa imperialismia vastaan. Talon p o i k a i s k ysv m y k s es s ä laati kongressi o'hjeet kommunististen puolueiden menettelutavalle agraariliikkeeseen nähden, jonka vilkastuminen on sodan jälkeen havaittavissa kaikissa maissa. Tämän menettelytavan on otettava lukuun luokkataistelu maalla, talon» poikien maasta käymän taistelun yhdistämisen välttämättömyys proletaariseen vallankumouk-

28 28 seen ja proletariaatin johtava osa yhteisessä taistelussa.. _ s: Il kongressi- valitsi Kominternin toimeenpanevan komitean 17 maan ja nuorison edustajista.. L'- Lopuksi kongressi kääntyi taolaisten laajojen. joukkojen puoleen manifestilla kansainvälisestä tilanteesta ja Kominternin tehtävistä, julistuksella Neuvosto-Venäjän hyökkäysten merkityksesta- Puolaai! vaataan ja kylm ällä kaikkien maiden ammattil iitojen puoleen, jossa kirjelmässä selitettiin Amsterdamin Internationalen kielteinen merkitys ja kehotettiin ammatj tiliittoja liittymään Punaiseen AmmattHnternationaleen {Profinterniih)i jöka^perustettiin Moskovassa vähää ennen II kongressin alkua. II kongressilla on tavaton merkitys Kominternin kohtalolle. Tämän kongressin laatimat päätökset olivat perustana Kominternin työlle seuraavaha aikana»^ Tärkeytensä ja syvyytensä vuoksi ne 8 vuoden kuluessa ovat olleet ohjeina ^ kommunisteille kaikissa maissa ja ovat ne suuressa määrin korvknneet Kominternin ohjaimen siihen naakka^ kunnes ensimäinen ohtalmaluonnos^yväksyttiin JV kongressissa (kesällä 1 24j ja lopullinen ohjelma s VkLdngresjssa fsyysloiufs^lg^sl. S l^ ^ isro o sev ^ ^ y ä ^ i^ te Kominternin voimasta, kommunismin kasvusta kaikissa maissa sekä Lokakuun^ vallankumpukr Sen ja Venäjän. Neuvostovallan yleismaailmallisesta merkityksestä. ; - -

29 /! 29 ' 1920 Kommunististen naisten 30 heinä* a «in- 1 kansainvälinen konfeknutä. renssl pidettiin Moskovassa Kominternin II kongressin aikana. Edustettuna oli 19 maata. Läsnä 53 edustajaa. Niitä maita, jotka eivät olleet lähettäneet naisedimtajia, edustivat Kominter-. nin II kongressin edustajat, joille annettiin neuvottelevat äänet. Klarä Zetkin^ jonka piti johtaa konferenssia, e t voinut saapua.. Konferenssia * johti Inessa Armand (kuoli samana vuonna, heti konferenssin jälkeen). Konferenssin tehtävänä oli naisten proletaarisen liikkeen kaikkien kommunististen ainesten yhdistäminen ja tämän liikkeen järjestöllisen keskuselimen luominen. Konferenssissa tehtiin selostuksia eri maista, joissa kuvailtiin naisten joukkoja kohdanneita kauhistuttavia kärsimykiä sodan takia, työttömyyden kasvua heidän keskuudessaan ja sitä kumouksellistuttavaa vaikutusta, jonka heihin teki sota ja. sen jälkeen sattuneet valtavat tapahtumat. : Konferenssinpääasiallisena tuloksena on teesien laatihiitten tehtävistä ja työn. muodoista naisten joukkojen keskuudessa (päätöslauselma, joka kokonaan käy yhteen Kominternin tehtävien kanssa) jä päätös kansainvälisen naissihteeristön perustamisesta : Kominternin yhteyteen Klara Zetkinin johdolla. Kominternin II kongressi vahvisti tämän päätöksen. " -

30 Ottaeri huomioon voimien tamisen vahingolli suuden, elokuu. : % vaati Kominternin Toimeenpaneva komitea kaikkien Englannin kommunististen puolueiden ja ryhmien yhteistä edusta-, jakokousta. 1 Alunpitäen muodostui Englanissa eri kommunistisista ryhmistä 2 Kommunistista Puoluetta. Toinen' niistä, Yhdistyneen Kommunistisen Puolueen- nimellä oli muodostunut Britannian Sosialistisesta Puolueesta ja oli parlamentin käyttämisen j a Ty öväenpuolueeseen kuulumisen kannalla. Toisessa taas vallitsi lahkolaismainen, vasemmistolais kommunistinen henki ja se oli Ty öväenpuolueeseen ja parlamenttiin osanottoa vastaan. Paitsi näitä kahta puoluetta oli vielä. kommunistisia ryhmiä, jotka eivät kuuluneet kumpaankaan niistä. Kominternin Toimeenpanevan komitean vaatimuksesta muodostivat kaikki ryhmät vuoden 1920 lopulla yhtenäisen Englannin Kommunistisen Puolueen Idän kansojen kongressi 1 syysk. Bakussa. Kutsuttiin kokoon ' < Kominternin Toimeenpanevan Komitean alotteesta. Kongressissa oli 1891 edustajaa 32 sorretusta kansallisuudesta- Kokouksessa harkittiin kysymyksiä: yleisestä3poliittisesta tilanteesta, kansallisuus- ja siiitomaakysymys, talonpoikaiskymys, neuvostot Idässä ja "järjestökysymys. Kaikki päätökset tehtii^ Kominternin IP Kongrassin päätösten hengejssä.: i

31 * 1920 Tshekko slovakian sos syyskuu. dem. puolueen ylimääräinen puoluekokous. Puolueeseen kuului lähes puolimiljoonaa jäsentä. Reformistinen puoluetoimikunta erotti muutamia vasemmistolaisia puolueesta. Tapahtui puolueen kahtiajako, jonka jälkeen n. s. marxilainen vasemmisto (Kominternin kannattajat), voittaa -puolelleen lähes (80%) entisen sos. dem, puolueen jäsentä. Edustajakokouksessa toukokuussa 1921 vasen siipi hyväksyy 21 ehtoa ja ottaa kommunistisen puolueen nimen Lokakuu. Saksan riippumattoman sos. dem. puolueen edustajakokous Haliessa, Kominternin Toimeenpaneva Komitea lähetti Sinowjevih edustajakseen Halleen. Kominterniin liittymisen puolesta äänesti 236 ääntä, vastaan 156. Muutaman viikon kuluttua muodostui kommunistisesta puolueesta ja riippumattoman puolueen vasemmasta siivestä yhdistynyt Saksan kommunistinen puolue (^ jäsentä)., Y9öo Ranskansösialistlsenpuojomuk. lueen ylimäärä nen edusta jakokous Touressa, joka oli kutsuttu kokoon ratkaisemaan kysymystä kpm* munistiseen Internationaleen liittymisestä. Kominternin Toimeenpaneva Komitea lähetti edustajakseen kokoukseen Klara Zetkinin, joka meni Ranskaan illeg-aalisesti. Kominternin kannattajat

32 saivat verton reformisteista. Puolueesta erosi oikea sivusta ja keskusta, joilla oli puolueessa kannattajaa. Kominterniin liittymisen puolesta äänesti edustajien enemmistö, jotka- edustivat enempää kuin puolueen jäsentä Sveitsin sos.dem. Joulukuu. : puo 1 ueen kahtiajako. Siitä eronnut vasen siipi yhdistettiin ennestään olemassaolevaan Sveitsin kommunistiseen puolueeseen Japanin sosialistien Joulukuu, -liitto, johon kuului noin 1500 jäsentä, perustetuin julkisesti' Tokiossa. Liiton tosiasiallinen johto kuului illegaalisesti perustetulle japanin kommunistiselle puolueelle, joka liittyi Kominterniin ja lähetti edustajiaan III maailmankongressiin., 1921 Italian sosialistisen Tammikuu. puolueen ylimääräinen '.puoluekokous Usorh o s s a. Kokouksessa esiintyi kolme ryhmää: l) avoimet >reformistit, jotka selittivät, että he suostuvat kuulumaan III Internationaleen vain Sillä ehdolla, jos puolueesta ei suljeta ulos heidän johtajiaan Turati, Modigliani i. m., 2) Kommunistit (Bordiga, Gramcchi, asca y. m,) ja 3) unitaariset kommunistit Serrätin johdolla. Kominternin Toimeenpahevan Komitean edustajina oli puoluekokouksessa läsnä bulgarialainen kommunisti Kabaktshieff ia unkarilainen Rakosi (joka nyt istuu vankilassa Unkarissa). 1

33 33 Serräti, jolla oli kokouksessa enemmistö, ilmolti, että hänen ryhmänsä hyväksyy 21 ehtoa, mutta vaatii itsemääräämisoikeutta italian puolueelle, varsinkin reformistien puolueesta ulossulkemista koskevassa kysymykses-. sä, Äänestyksessä laivat kommunistit ääniä, serratilaiset ja reformistit Tämän älkeen kommunistit ehdottivat serratilaisille, että nämä sanoutuisivat irti reformistisesta vähemmistöstä ja sulkisivat sen ulos puolueesta, mutta unitaarit yhtyivätkin reformistin kanssa kommunistia vastaan. Silloin kommunistit lähtivät pois edustajakokouksesta ja samana päivänä järjestivät oman edustajakokouksensa, jossa perustivat Italian kommunistisenpuolueen. -'192! En kansalliset kommunis- MasHskuu. tiset ryhmät Yhdysvalloissa yhtyvät yhdeksi (illegaaliseksi) Pohjois-Ameriikan Yhdysvaltain Kommunistiseksi puolueeksi Rumanian oikeistolaiset Toukokuu. sos- demit ilmoittivat helmikuussa 1921 eroavansa puolueesta. Tämän jälkeen puolueen edustajakokous toukokuussa 1921 teki päätöksen Kominterniin liittymisestä. Mutta puolueeseen jäivät vielä keskustalaiset K uuden kuukauden kuluttua he eroavat puolueesta. Puolueen muu osa järjestetään Rumanian kommunistiseksi puolueeksi. : _. - v.3

34 3 4.! ' IV. Komintern taistelussa joukoista. Kominternin Iti kongressi 22 kesäkuuta Moskovassa. Osaa otti heinäkuuta, edustajaa 52 maasta. Kongressiin mennessä oli kansainvälisessä tilanteessa ilmennyt selvä käänne: kapitalismi oli sosialidemokratian petoksen avulla jonkun verran toipunut sodan jälkeisestä pulasta ja alkanut taloudellisen ja poliittisen hyökkäyksen työväenluokkaa vastaan. ',yöväen tappion jälkeen Saksassa, Unkarissa: ja Italiassa ja Englannin vuorityöläisten lakoja kukistumisen jälkeen, oli työväenluokka pakotettu siirtymään hyökkäyksestä puolustukseen, Tämän vuoksi asetti III kongressi tehtäväkseen laatia kommunistisen taistelun- menettelytavan perusteet muuttuneiden olojen mukaisiksi Alustus maailmantalouden tilasta {Trotski ja Warga) asettaa kysymyksen, onko Komintern ollut oikeassa arvioidessaan meidän aikakautemme kapitalismin romahduksen ja proletaaristen vallankumousten aikakaudeksi. Todettuaan, että luoklden välinen voimasuhde viime aikoina on muuttunut, ja että, kapitalismin asema on jonkun verran lujittunut, alleviivaa alustus, että kapitalismin järkkyyntyminen kuitenkin jatkuu. Ennen sotaa: kapitalistisen yhteiskunnan tuotantovoimat yleensä kehittyivät eteenpäin. Sodan jälkeen ne ovat alkaneet mennä alaspäin. Mutta tämä ajasmeno 9

35 35 ei tapahdu keskeytymättömästi, suoraa linjaa alaspäin, vaan käy useiden kukoistusvaiheiden ja pulien läpi ja vasta pitkän ajan tuloksena näkyy, että alasmeno tapahtuu yhä syvemmälle. Teollisuuden vilkastumisen hetket Sodan jälkeen tulevat yhä lyhyemmiksi ja heikommiksi, pulakaudet taas yhä jatkuvammiksi ja syvemmiksi. Samoinkuin vuoden 1905 jälkeen Venäjällä kukistettu työväenliike virkosi uudelleen eloon sitä seuranneen taloudellisen nousun aikana, hiin myöskin Euroopassa työttömyyden ja tappioiden johdosta väliaikaisesti lamaannutettu työväen joukkojen toimeliaisuus varmasti herää eloon taloudellisen elämän virkistyessä. Teesit tästä kysymyksestä hyväksyttiin yksimielisesti. l Kominternin TPK: n toimintaselostuksen (Sinovjev) ja Radekin Kommunistisen Intema- Hondien taktiikasta pitämän alustuksen yhteydessä vilkkaan kiistelyn esineiksi tulivat kongressissa Saksan ja Italian puolueiden käytännölliset taktilliset kysymykset. Päätöslauselmassa Saksan kysymyksessä. alleviivataan maaliskuun taistelun (1921) puolustusluonne ja Saksan puolueen keskuskomitean vasemmistolaisen enemmistön virheet, joka selitti hyökkäyksen ainoaksi oikeaksi taistelukeinoksi (n. s. hyökkäysteoria ) ja keinotekoisesti joudutti maaliskuun tapahtumia. Samalla päätöslauselma toteaa myöskin oikeisto- - ' ' 3*

36 3 6 laisten virheen, jotka selittivät maaliskuun kapinan putshiksi (seikkailuksi) eikä jaksaneet käsittää sen seikan suunnatonta merkitystä, että tähän taisteluun otti osaa monta tuhatta työläistä. Italian kysymyksessä kongressi päätti, että Italian sosialistinen puolue, joka Serratin johdolla Livornon kongressissa liittyi selviin sovittelijoihin (Turatiin y. m.), ja sen vuoksi uhrasi yhteyden kommunisteihin^ ei pääse Kominternin jäsenyyteen, ennenkuin on sulkenut pois riveistään kaikki reformistit Sitten kongressi uudelleen käsitteli ammatillisen liikkeen kysymyksiä. Ottaen huomioon että vallankumouksellisen ammatillisen liikkeen sisällä on olemassa räikeä aatteellinen eroavaisuus kommunistien ja kumouksellisten syndikalistien välillä, että syndikalistien keskuudessa ovat epäpoliittisuuden ja puolueettomuuden ennakkoluulot vallalla, vahvisti kongressi itsenäisen kansainvälisen punaisten ammattiliittojen yhtymän luomisen välttämättömyyden. 'Paljon huomiota omisti kongressi W.K.P:n julistaman uuden talouspolitiikan pohtimiselle. Tässä kysymyksessä kongressi, kuultuaan ja pohdittuaan Leninin alustusta W K P:ntaktiikasta, hyväksyi1täydellisesti oikeaksi talouspolitiikassa tapahtuneen käänteen, tunnusti, että tällä taktiikalla on sekä teoreettisesti että käytännöllisesti kansainvälinen merkitys ja päätti laajalti; selittää tätä politiikkaa kaikkien maiden'työläisille.

37 Edelleen antoi kongressi, kuultuaan Klara Zetkinin alustuksen naisliikkeestä ja Munzenbergin altistuksen nuorisoliikkeestä, ohjeita kansanväliselle naissihteeristölle ja määr tteli järjestölliset suhteet Kominternin ja nuorisöjärjestöjen välillä. ; Edelleen lii kongressi melkoisesti kehitteli II kongressin päätöksiä järjestökysymyksestä, hyväksyen yksityiskohtaiset teesit kommunististen puolueiden rakenteesta, niiden työmetoodeista ja työn sisällöstä. III Kongressin perustunnuksena oli laajojen työväenjoukkojen valtaaminen* taisteluun proletariaatin diktatuurin puolesta- * Uutta Toimeenpanevaa komiteaa valittaessa päätettiin, että neljä" suurinta maata, joilla oli kongressissa 40 ääntä, saavat TPKjssa 2 ääntä kukin, 14 puoluetta, joilla kongressissa oli ääntä, saavat TPK:ssa kukin 1 äänen; WKP saa 5 ääntä; muille puolueille myönnetään neuvotteleva ääni. JUL kongressin histpjcm^etf..m erkitys."on.' siinä, että se yksityiskohtaisesti käsitteli kommunististen puolueiden taktiikkaa, joka oli sovellutettava historiallisen ki^iyksen uuteen vaiheeseen, jolloin proletariaatin on oltava yhtä hyyi n Valmistuneena vallankumouksellisen taistelun hitaan kulun kuin luokkataistelujen nopean kehityksen varalle. Tärkein opetus, jonka nuoret kommunistiset puolueet ovat saaneet keskusteluista III kon

38 gressissa, on se, että ilman laajojen jojjj valtaamista ei voi olla kysymystäkään voitosta Joulukuu Kominternin Toimeenpane-.va Komitea hyväksy)! teesit yhteisrintamasta, yksityiskohtaisemmin kuin III kongressin päätöslauselmat määrittelevät nämä teesit sen takt;ikan, jonka ilmauksena on tunnus, joukkoihin. Työläisten yhteisrintamalla sanotaan teeseissä on ymmärrettävä kaikkien niiden työläisten yhtenäisyyttä, jotka ovat valmiit taistelemaan kapitalismia vastaan. Kommunistien on kannatettava tätä kaikkien työväenjärjestöjen inah-. dollisimman täyden yhtenäisyyden tunnusta, ottaen aina alotteen käsiinsä. Tähän saakka ovat II, 2V2 ja Amsterdamin Internationalen johtajat pettäneet joukkoja kaikissa! niissä tapauksissa, jolloin ne ovat välittömästi; esiintyneet pääomaa vastaan. Kommunistisen Internationalen ja sen osastojen tehtävä on paljastaa joukoille sosialidemokraattien kavaluus, jotka hajoittavat työläisten yhteisrintamaa; mutta perusedellytyksenä tälle on täydellinen itsenäisyys ja täydellinen arvosteluvapaus kommunisteille. Kaukaisen Idän vallan- 21 tam m tk_ kumouksellisten järjestöjen 2 helmikuuta, edustajakokous^ 148 j edustajaa, joista 61 kommunistia ja 17 nuorisoliittolaista. Edustajakokous käsittelee kysymystä Washingtöhln konferenssin seurauk-

39 sista Kaukaisessa Idässä ja eri maiden vallankumouksellisen liikkeen taktillisia kysymyksiä. Lopuksi se julkaisi manifestin Kaukaisen Idän kaikille kansoille kehottaen niitä liittymään Kominterniin taistelussaan imperialismia vastaan. Kominternin Toimeenpa- 04 Ä nevan komitean I laajennet- 29 maallsk. tu täysistunto. Läsnä oli 105 ' edustajaa 36 puolueesta. Täysistunto kokoontui tilanteessa, jolloin porvaristo jatkoi edelleen hyökkäystään työväenluokkaa: vastaan, nälän riehuessa Neuvostotasavallassa, uuden sodanvaaran lisääntyessä. Paitsi kansainvälisen tilanteen kanssa yhteydessä olevia kysymyksiä käsitteli täysistunto tilannetta 14 suurimmassa puolueessa ja 13 järjestökysyraystä. Tärkeimpänä poliittisena kysymyksenä oli työläisten yhteisrintamataktiikka. Proletariaatin esiintymisen yhtenäisyyden ja porvariston hyökkäyksien torjumisen välttämättömyys tunkeutui yhä enemmän laajojen työläsjoukkojen tietoisuuteen, katsomatta heidän poliittisiin vakaumüksiinsa. Joukkojen painostuksen alaisina, jotka elävästi vastasivat Kominternin kehotukseen, II ja 27a Internationalen sovitteli- s japuolueiden johtomiehet olivat pakotettuja pyrkimään neuvotteluihin Kominternin kanssa toiminnan yhdenmukaistuttamiserta. Täysistunnossa oli yhteisrintamakysymykselle omistettu 4 alustusta. Sitäpaitsi yhteisrintamataktiikan

40 40?- -f-;-"--. ^. ; -f-- ' kannalta käsiteltiin myöskin 27a Internationalen ehdotus kaikkien kolmen Internationalen (II, 21/», ja Kommunistisen) neuvottelusta. v - Ranskalaiset kommunistit selittivät, että yhteisrintamataktiikan sovelluttamista he pitävät mahdollisena vain taloudellisella alalla. Heidän jälkeensä myöskin Italian»vasemmistolaiset Bordigan johdolla ilmoittivat, että, heidän käsityksensä mukaan yhteisrintamataktiikka on mahdollinen vain ammatillisen liikkeen alalla. Vastapainoksi näille virheille selvitti täysistunto vielä yksityiskohtaisemmin kysymyksen yhteisrintamataktiikasta Toimeenpanevan komitean ensimäisen päätöksen pohjalla. Erikoisesti alle-. viivattiin, että kaikkia kommunistisia puolueita velvoittava yhteisrintamataktiikka on tehokas keino sövittehipoktiikkaa noudattavien johtajien opportunismin paljastamiseksi, työläisjoukkojen irroittamiseksi niistä ja näideh joukkojen yhdistämiseksi Kominternin lipun ympärille proletaarisen taistelun pohjalla. Tämän vuoksi otettiin myöskin Internationalen ehdotus osanotosta kolmen Internationalen neuvottelusta vastaan tarkotuksella käyttää neuvottelua opportunistien paljastamiseksi.. Kysymyksessä sodauvaarasta hyväksyttiin päätös työn voimistuttamisesta armeijoissa ja nuorison keskuudessa sekä lakon ja kapinan valmistamisesta sodan varalle. - Helmikuun laajennettu täysistunto oli ensimäinen TPK:n laajennetuista täysistunnoista, \

41 työn merkitys kongressien välisinä aikoina on erittäin tärkeä. Kolmen I ntefnationalen 1922, 2 huhtlk. valtuuskuntien' valmistava neuvottelu Berjinissä. Kurikin 10 jäsentää Alusta alkaen syttyi kärjistynyt taistelu II Internationalen ja Kominternin edustajain Välillä. Friedrich Adler ja muut 27s Internationa- Ien edustajat koettivat rakentaa sovintoa» reformistien ja kommunistien v JiUä. Il Internritionalen edustajat (niiden joukossa Vandervelde ja Macdonald) vaativat kommunisteilta takeita fraktioiden muodostamista' vastaan ammattiliitoissa, ja Punaisen- Armeijan evakuoimista Grusiasta, asettivat kysymyksen sosîalivallankumouksellisten oikeusjutusta, jonka piti lähiai koina alkaa Moskovassa. Kominterniri edustajain esiintymisen jälkeen, jotka Rämekin johdolla panivat vastalauseensa 11 Internationalen vaatimuksia vastaan ja tarmokkaasti vaativat yhteisrintamaa, yhtyi Wienin yhtymä (27a Internationale) väliaikaisesti Kominterniin. Silloin 11 Internationale joukkojen painostuksesta ilmoitti, että sekään ei kieltäydy väliaikaisesta sopimuksesta. 4 päivää kestäneen keskustelun jälkeen hyväksyi neuvottelu päätöslauselman yhteisen konferenssin kokoonkutsumisesta lähiaikana ja asetti sen valmistelua. Varten 9-henkisen valiokunriah,; 3 edustajaa kustakin toimeenpanevasta komiteasta. Tehdään päätös

42 42 kaikkiin kolmeen Internationaleen kuuluvien puolueiden yhteisten mielenosoitusten järjestä* misestä huhtikuun 20 ja toukokuun 1 päivän 1922 välisenä aikana, yhteisillä»tunnuksilla: 1) 8-tuntinen työpäivä, 2) taistelu työttömyyttä vastaan, 3) työväen yhtenäisyys taistelussa pääoman hyökkäystä vastaan, 4) Venäjin vallankumouksen puolesta, nälkäänäkevän Venäjän hyväksi* kaikkien valtioiden poliittisten ja taloudellisten suhteiden uudelleen solmiminen Venäjän kanssa, 5)- työläisten yhteisrintaman järjestäminen joka maassa ja kansainvälisessä mittakaavassa. Monilukuisia mielenosoituksia Europan suurimmissa huhtlk. 1 toukokuuta keskuksissa Kominterpin tunnuksilla. Nämä mielenosbitukset ilmaisivat Europan työväenjoukkojen tahdon taisteluun ja yhtenäisyyteen. Reformistit ^ o järjestävät oman konferenssinsa, johon ottavat osaa Englannin ty ö väenpuolueen, Belgian Työväenpuolueen ja Ranskan Sosialistisen Puolueen edustajat» Konferenssi päättää kutsua kokoon kaikkien sosialististen puolueiden neuvottelun ilman kommunistien osanottoa. Niin ollen molemmat IPtemationalet (II ja 27a) palasivat takaisin alkuperäiseen yhteisrintamäsuunnitelmaansa kommunisteja vastaan, :

43 Kolmen Internationalen Ber- W wili, Imin valiokunta kokoontuu uu-k delleen ja lyhyen mielipiteiden vaihdon jälkeen lopettaa keskustelut tekemättä minkäänlaisia päätöksiä. Kominternin TPKm II laa- Jennettujäyslsto^o Moskovassa. Läsnä, on 60 edustajaa 25 puolueesta. Päiväjärjestyksen ensimäisenä kohtana käsiteltiin Kominternin suhtautumista - samaan aikaan Moskovassa tapahtuneeseen suurta melua "herättäneeseen oikeistolaisten sosialivallankumouksellisten oikeusjuttuun. Senyuoksi, että tällä oikeusjutulla oli suuri poliittinen merkitys,/- että se herätti mielenkiintoa Lännen työläisjoukkojen keskuudessa ja että tämän jutun yhteydessä koko maailman porvariston ja sosialisovittelijain sanomalehdistö harjotti suurläänistä valhe- ja panettelukamppailua WKP:tä vastaan, päätti täysistunto ottaa juttuun aktiivisesti osaa. - Kuultuaan selostuksen kolmen Internationalen Berlinin neuvottelusta, hyväksyi täysistunto Kominternin valtuuskunnan menettelyn tässä neuvottelussa. Arvioituaan tämän yhteisrintaman" taktiikan ensimäisen kokemuksen ja eräiden puolueiden virheet; jotka tässä kysymyksessä-olivat poikenneet pois Kominterniä linjasta, totesi täysistunto, että huolimatta 9-miehisen toimikunnan (kolmen internationalen Beflinin toimikunnan) hajoamisesta, jäävät, w

44 yhteisrintaman taktiikan taloudelliset ja poliit- «tiset edellytykset edelleenkin voimaan ja näyttelevät vielä suurempaa osaa kuin ennen. Tämän vuoksi täytyi Kominternin taktiikan edelleenkin suuntautua työväenliikkeet kaikkien ryhmien yhteisrintaman luomiseen pääoman hyökkäystä vastaan. Täysistunto totesi Ranskan, Itajiap ja Norjan puolueen _ultra-vasemmistolaiset virheet. - Edelleen täysistunto käsitteli kysymystä suhtautumisesta syndikalisteihin, Kommunistisesta Nuorisointemationalesta ja eräiden kommunististen puolueiden tilasta ja asetti huomattavimmista teoreetikoista kokoonpannun valiokunnan laatimaan Kominternin ohjelmaa." Kominternin IV kongressi I92i t Moskovassa. Läsnä oli 342 T u päätösvaltaista ja 59 neuvottelevan äänen omaavaa edustajaa 62 puolueesta. Puhemiehistöön valittiin: Lenin, Sinowjew, Kolaroi, Trotski, Scheflo, Katajama, Morabini, hlara Zetkin, Karr, Leckie, Mafchlewski, Neurat, Beron, Henriet. Kongressin työt sattuivat yhteen Lokakuun vallankumönksen viidennen vuosipäivän kanssa. Kongressin edellä olivat sattuneet seuraavat kansainvälistä luonnetta olevat tapahtumat: 1) fascistivallankumous Italiassa, 2) Geneven sopimus, jonka mukaan Ententevallat asettivat Itävallan finanssikontrollin alaiseksi, 3) itsenäisyyttään puolustavan Turkin voitto ja Turkin porvariston työläis- ja talonpoikaisjoukkoja ja.

45 kommunistista puoluetta vastaan harjottaman vainoamisen alku, 4) valkoisen tertorin riehuminen Jugoslaviassa, Irlannissa ja Puolassa, 5) vallankumouksellisen proletaarisen liikkeen vilkastuminen Saksassa, varsinkin työpaikkakomitealiikkeen laajeneminen,, jotka valmistelivat koko Saksanmaata käsittävää edustajakokoustaan, 6) kansallis-vallankumouksellisen taistelun vilkastuminen Intiassa ja yleisintialaisen edustajakokouksen koollekutsuminen Lahotessa. Lokakuun vallankumouksen viisivuotispäiväue omistettiin kolme alustusta: Leninin, Klara Zetkinin ja Bela Kunin. Näissä alustuksissa todettiin Lokakuun vallankumouksen ja neuvostovallan olemassaolon suunnaton merkitys maailmanvallankumouksen ja Kominternin kohtaloille Erikoisesti alleviivattiin WKP : n suuri osuus proletariaatin diktatuurin lujittamisessa ja sen kokemusten hyväkseenkäyttämisen välttämättömyys kaikille kommunistisille puolueille. Päätöslauselma osottaa, että proletaarinen vallankumous voittaa lopullisesti vain kansainvälisessä mittakaavassa ja että proletariaatin diktatuurin ensimäisen maan lujittaminen on koko kansainvälisen proletariaatin asia. Kongressin pääasiallinen päätöslauselma TPK:n toiminnan johdosta, alleviivaa, että tapahtumain kulku vahvisti oikeaksi Kominternin taktiikan, ja hyväksyi yhteisrintamataktiikan, sellaisena kuin sen TPK oli esittänyt. Sen johdosta, että III ja tv kongressien välisenä aikana työväenliikkeen KIRJASTO

46 eräät Kominternin osastot (Ranskan, Italian) olivat jättäneet täyttämättä TPK: n antamia ohjeita ennen kongressia, alleviivasi kongressi, että TPK ' n päätökset ovat kaikkia osastoja velvoittavia. Erikoista huomiota osotti kongressi kysymykselle V ersaillesin rauhansopimuksesta,; jonka Cachin alusti. Useat merkit viittasivat Versaillesin sopimuksen pikaiseen romahtamiseen: Kemalpashan voitto, Saksan tyotätekevienj joukkojen yhä kasvava vastarinta Versaillesin sopimuksen taakkaa ja Rahiin miehittämisata vaaraa vastaan, Ententevaltojen useiden kansainvälisten konferenssien myttyynmeno, niiden pyrkiessä vetämään yhä kireämmälle Versaillesin silmukkaa voitettujen maiden kaulaan., Kongressi totesi, että imperialististen valtioiden väliset ristiriidat eivät salli sodanjälkeisen kapitalismin lujittua Versaillesin sopimuksen pohjalla ja alleviivasi uuden sodan vaaran. Tutustuttuaan Kominternin ohjelmakomitean valmistavaan ainehistoon, sekä myöskin Ranskan kommunistisen puolueen ohjelmaluonnokseen, päätti kongressi antaa kaikki ohjelmaluonnokset perusteellista harkitsemista. ja valmistelua varten TPK:lie tahi sen nimittämälle ohjelmavaliokunnalle. Samalla kongressi kehotti kaikia kansallisia osastojaan viipymättä ryhtymään ohjelmiensa laatimiseen, antaen ohjeen, että näissä ohjelmissa piti yleisten tehtävien

47 47 luettelemisen ohella esittää myöskin tärkeimmät ylimeopvaatimukset. Valkoisen terrorin voimistumisen yhteydessä kongressi'kehotti kaikkien maiden kommunistisia puolueita järjestämään ryhmiä, komiteoita ja muita yhtymiä aineellisen Ja moraalisen avustuksen antamista varten porvariston vankiloissa viruville ja tervehti vanhojen bolshevikkien yhdistyksen alotetta, jo k a teki ensimäisiä askeleita tähän suuntaan. Tällä päätöksellä laskettiin perusta Moprille. ' Päätöslauselmassa proletaarisesta avusta Neuvosto- Venäjälle kongressi osotti proletariaatin diktatuurin ensimäisen maan taloudellisiin vaikeuksiin ja kehotti kaikkien maiden työläisiä : antamaan sille apuaan, ennen kaikkea, välittömällä taistelulla kapitalisteja vastaan ja myöskin alituista aseellista (työläislainan muodossa), moraalista (laaja työväen joukkojen tiedotus Neuvostotasavaltojen taloudellisista saavutuksista) ja teknillistä (lähettämällä. erikoisalojen tuntijoita, ostamalla koneita jne.) apua Neuvpstotasavaltojen sosialistiselle rakennustyölle. Kuultuaan Mestsherjakovin altistuksen osuus- ' toiminnasta, kongressi osotti, että kaikkien maiden kommunistien on aktiivisesti pyrittävä valtaamaan osuustoiminnallisia laitoksia, jotka kaikissa Lännen maissa ovat sovittelijani käsissä. ' Kongressi teki edelleen päätöksen kansainvälisen naissihteeristön työstä, työstä nuorison -

48 keskuudessa ja kommunististen puolueiden työstä kasvatuksen alalla.. IV kongressin merkitys on ennen kaikkea siinä, että se täydensi ja kehitti kolmen ensimäisen kongressin päätöksiä ja käsitteli suuren joukon mitä tärkeimpiä käytännöllisiä konkreettisia kysymyksiä. ^ ^ Keski-Europan kommur nististen puohieiden Ja vallankamouksellisten aipmattlliittojen kansainvälinen konferenssi] Essenissä. IV kongressin päätösten täytäntöön panemiseksi valmisteli konferenssi keski-europan. puolueiden ^esiintymistä Ruhrin miehittämistä vastaan.... ' 'V.. Ranskan puolueen edustajat vangitsi Pöincären hallitus heidän palattuaan Pariisiin,k Heitä syytettiin salaliitosta valtion turvallisuutta västaan.. Frankfurtin konferenssi maaiuif Konferenssi kutsuttiin kokoon \ i Ruhrin työpaikkakomiteain konferenssin alotteesta taistelua varteni uuden sodan vaaraa vastaan. Osanottajia 32 edustajaa 8 keski-europan maasta. Niiden joukossa 10 sosdem., 14 riippumatonta sosdem., 3 puolueetonta, muut kommunisteja. Tehtiin tärkeitä päätöksiä proletariaatin tehtävistä Ruhrin alueen miehittämisen johdosta, sekä yhteisrintaman Juomisesta..

49 4 9 ^ Kominternin Toimeenpa kesäk nevan Komitean III laajennettu täysistunto. Osanottajia 69 edustajaa, niiden joukossa 21 TPK: n jäsentä ja 43 edustajaa 25 puolueesta. Täysistunnon käsittelemät tärkeimmät kysymykset olivat yhteydessä^ Neuvostotasavaltojen kansainvälisen tilan huononemisen kanssa. (Curzonin nootti ja Voruvskin murha), II ja 21/a. Internationalen yhtymisen sekä bulgarialaisten fascistien suorittaman ätambufiskin talonpoikaishallituksen kukistumisen kanssa. Täysistunto vielä kerran alleviivasi kasvavan sodanvaaran, taantumuksen voimistumisen - ja yhteisrintamataktiikan uupumattoman toteuttamisen välttämättömyyden. II ja 2t/i Internationalen yhtymisen täysistunto "arvioi II Internationalen voitoksi V2 Internationalesta ja porvariston voimistumisen merkiksi. Täysistunto tuomitsi Bulgarian Kommunistisen Puolueen suuren taktillisen virheen,: se kun pysyi toimettomana fascistien kukistaessa Stambuliskin talonpoikaishallitusta. Konkreettiseksi tunnukseksi yhteisrintamataktiikalle esitti täysistunto työläis-tälonpoikaishailituksen tunnuksen. Edelleen täysistunto totesi, että uskonnolliset vakaumukset eivät ole sopusoinnussa Kominterniin kuulumisen kanssa ja vahvisti keskittämisen periaatteen Kominternin tärkeimmäksi järjestöperiaatteeksi.

50 Lopuksi täysistunto päätti V kongressin kokoonkutsumisen sovittaa Kominternin 5-vuotispäiväksi ja ehdottaa sille valittavaksi Kominternin kunniapuheenjohtajaksi sen luojaa ja johtajaa Leniniä * * Koinixrterain TPK ja Saksan syyskuu. Kommunistisen Puolueen johtajat neuvotteluissa 5 :n suurimman puolueen edustajien kanssa tulivat johtopäätökseen, että vallankumouksellinen pula Saksassa on kypsynyt siinä xnääriip,. että ratkaiseva yhteentörmäys on muutamien Viikkojen kysymys! Tehdäärti useita päätöksiä, Joiden tehtävänä oli valmistaa Saksan proletariaattia valtataisteluun. 1;, g». * L kansainvälinen talon, lokak. poikaiskonierenssi. Osanotta- - 'jia yli 100 edustajaa 20 maasta. Käsiteltiin m.m. seuraavia kysymyksiä: 1) taistela sodanvaaraa vastaan, 2) talonpoikaisten asema kapitalistisissa maissa, 3) talonpoikaisvallankumous Venäjällä, 4) osuustoiminta ja talonpöikaisto, 5) talonpoikaista ja työväenluokka. Konferenssi vaati kommunisteilta, että heidän on liityttävä talonpoikien taloudellisiin ja poliittisiin järjestöihin ja; etta on saatava aikaap mitä kiintein yhteistyö työväen ja talonpoikien järjestöjen välillä. Valittiin ensi- mäinen kansainvälinen talonpoikaisnenvosto (Krestintern). ^

51 51 V. Komintern muodostuu kansainvälisen työväestön yhtenäiseksi puo-. lueeksi k e s ä k.- 8. helnäk. Kominternin V kongressi Moskovassa. Läsnä 504 edustajaa 49 maan kommunistisista puolueista. Ratkaiseva ääni 336 edustajalla, neuvotteleva 168:11a. Tämä oli ensimäinen kongressi Leninin' kuoleman jälkeen. : Vallankumouksellisen liikkeen kukistumisen yhteydessä Saksassa 1923 todettiin kansainväjisessä^ttlantemsn V kongressiihmennessä kapitalismin jossakin määrin lujittuneen (vakiinthneen)rvaikkakin sen perustuksen horjuminen oli kasvanut. Saksan edelleen jatkuva taloudellinen nääntyminen, finanssipulla Ranskassa, Englanin ulkomaankaupan pula,' työttömyyden kasvaminen' Pohjois Ämeriikan Yhdysvalloissa-syvensivät työtätekevien joukkojen tyytymättömyyttä ja kärjistivät luokkataistelua. Toisissa maissa (italia, Bulgaria, Saksa) oli porvariston diktatuuri pukeutunut fascismin muotoon, toisissa (Englanti, Ranska, Tanska) oli lähestynyt n. s. demokraattis-pasifistinen kausi. Vallankumouksen uhkaamana oli suurpörvaristo pakotettu osittain siirtymään raa an, väkivallan politiikasta hienon petoksen ja myöntymysten politiikkaan. Sftävarten se väliaikai * -

52 52 sesti antaa vallan pikkuporvarillisten puolueiden käsiin. Englannissa oli hallitusohjaksissa Työväenpuolue Mac Donaldin johdolla, Ranskassa porvarilliset radikaalit (vasemmistolainen ko- ' koomus), Tanskassa sosialidemokraatit. Tämä, porvariston harjoittama luovimispolitiikka ja, sos. dem. sekä muitten pikkuporvarillisten sosialististen puolueiden pasifismia sekä rauhallista parlamentaarista taktiikkaa saarnaava propaganda huomattavasti monimutkaistuttaa ; kommunististen puolueiden työtä joukcissa,? joiden keskuudessa tämä politiikka kylvää sellaisia vahingollisia harhakäsit/ksiä, että on mahdollista rauhallisilla keinoilla vallata jonkinlaisia asemia.. Tässä monimntkaisessa tilanteessa alkaa useissa Kominternin osastoissa esiintyä virheitä yhteisrintamataktiikan sovelluttamisen alalla. Oikeistolaisainekset Kominternissä unoh- ' tavat, että tämän taktiikan todellinen tarkoitus on sovittelupolitiikkäa harjottavien johtajien paljastaminen, tyväenjoukkojen vapauttaminen heidän vaikutuksestaan, johtajien eristäminen ja joukkojen kokoaminen proletaarisen vallankumouksen lipun alle. Oikeallepäin pyrkivät tulkitsivat yhteisrintamataktiikan tunnuksen kehotukseksi sopimukseen, vieläpä yhtymiseenkin sosialidemokraattisten johtajien kanssa. Erittäin turmiolliseksi osottautui sellainen luisuminen kumouksellisen pulan aikana Saksassa (syksyllä 1923), '

53 M jolloin Saksan K. P :n keskuskomitean enemmistö Brandlerin, Radekin ja Thalheimerin johdolla meni sopimukseen* riippumattomien johtajien kanssa, jotka ratkaisevalla hetkellä pettivät, mikä olikin yksi vallankumouksen. tappion syitä. Toiselta puolen, ultra-vasemmistolaiset ainekset (Italia, Saksa, Ranska) jatkoivat yhteisrintamataktiikasta luisumista, itsepintaisesti väistellen työtä työväen joukkojärjestöissä, ennen kaikkea ammattiliitoissa, sillä verukkeella, että näiden järjestöjen johdossa ovat sovittelijat. Taistelussa näitä molempia poikkeamisia vastaan kongressi antoi täsmäilisemmän sanamuodon yhteisrintamataktiikan määrittelemiselle. : Tästä kysymyksestä hyväksytyssä päätöslauselmassa sanotaan, että: 1) Yhteisrintamataktiikan, noudattaminen alhaalta (s, d.taajojen jöuk- f kojen esiintymisten yhdistämisen muodossa, vaikka nämä joukot kuuluisivatkin eri puolueisiin) on välttämätön kaikkialla; 2) Yhteisrintama aihaalta ja samanaikaisesti neuvottelut sovittelijat järjestöjen johtavien huippujen kanssa ovat sallittuja, varsinkin niissä maissa 'oissa sosialidemokraattiset puolueet ovat vielä i tyvin voimakkaita; 3) yhteisrintama pelkästään johtavien huippujen kanssa tuomitaan jyrkästi. Kaikissa tapauksissa on näiden johtavien huippujen räikeä arvostelu ja paljastaminen pakollinen. V kongressiin mennessä ilmeni joukkojen vasemmistuminen siinäkin, että Amsterdamin N

54 t Ammattiliittojen Internationalen sisällä ilmeni - vasen siipi, joka ei esiintynyt järjestetysti ja horjui. Sen kantajoukkona olivat Englannin trade-unionit. Yhteisrintamataktiikan mukaisesti kongressi selitti, että Komintern tulee tukemaan tätä vasenta siipeä kaikessa, missä ilmenee vasemmistolaisten todellista taistelua sovitteievaa huippua vastaan. Kongressit jonka tunnuksenaoli joukkoihin, vielä kerran joukkoihin, teki joukon tärkeitä organisatorisia päätöksiä, jotka lujittivat kommunistisia puolueita joukkojärjestöinä. Näistä päätöksistä on ensi sijassa mainittava ohjeet, kommunististen. kollektiivien järjestämisestä työpaikoille, puolueen perussoluiksi. Edelleen annetaan ohjeita puolyekoraiteain järjestöllisestä rakenteesta, niiden suhteista ammatiliittojen ja muiden jyukkojärjestöjen fraktioihin, joukkotyön järjestämisestä puolueettomien työläisten ja työläisnaisten keskuudessa jne. Samoinkin tärkeimmät poliittiset päätöslauselmat laadittiin nämäkin järjestöasioita koskevat päätökset pääsiasässa V. K. P : n rikkaiden kokemusten pohjalla, joka puolue oli käynyt läpi historiallisen taistelun koulun mitä erilaisimmissa olosuhteissa, jolloin nousu ja laskukaudet usein, Seurasivat tyinen toistaan... Tämän yhteydessä, paitsi mainittuja päätöslauselmia, hyväksyttiin vielä päätöslauselma kommunististen puolueiden bolshevisoimisesta*. joka päätöslauselma yleisti kaiken sen.

55 55 mikä leniniläisen bolshevikkipuolueen koke muksista on omaksuttava kaikissa Kominternin osastoissa. VI kongressin arvioitavaksi oli siirretty V.K.Pj n sisäinen, Tro&^^jitjJrb»ofeg? Shenskin johtamanoppositioninkanssa. Kongressi tuomitsi oppositionin ja kokonaan yhtyi' V.K.P: n XIII edustajakokouksen paatokseen tästä kysymyksestä. ( -V Sen johdosta, että useissa maissa yksityiset ' henkilöt ja ryhmät samoin harjoittivat ryhmätoimintaa (Saksassa Brandlerin ryhmä, Ranskassa Souvarine), täydensi kongressi Kominternin ohjesääntöä sellaisilla kohdilla, jotka alleviivasivat ankaran kurin ja johdon keskittämisen välttämättömyyden Kominternin sisällä. Kongressi kiinnitti paljon huomiota Kominternin onjelmakysymykseen- TPK:n valiokunta esitti ohjelmaluonnoksen. Tämän kysymyksen alustajat Bucharin ja Thalheimer selittivät kongressille niitä vaikeuksia, joita kohtasi ohjelmaluonnoksen laatiminen ja joiden vuoksi luonnos on epätäydellinen. Kongressi päätti suositella valiokunnan ehdottamaa ohjelmaluonnosta osastoilleen väliaikaisena ohjelmana, ja antoi sa- ' ' maila Kominternin samoinkuin eri maiden puolueiden ohjelmavaliokuntain tehtäväksi jät- ' kaa ohjelman valmistelua. Tässä ohjelmassa on neljä osaa. Ensimäisessa osassa Kapitalistinen yhteiskunta annetaan kaikkien kapitalismin peruspiirteiden 1

56 : erittelyn jatkeen, yksityiskohtainen karakteristiikka imperialismista, silla^pohjalla kuin Lenin, asetti tämän kysymyksen. Toinen osa»työn vapaottaminen ja kommunistinen yhteiskunta. kuvailee tulevan yhteiskunnan taloudellista ja sen henkisen viljelyksen luonnetta. Kolmas osa Porvariston kukistaminen ja taistelu kommunismin puolesta luonnehtii kapitalismin ja kommunismin välistä ylimenokautta, osottaa proletariaatin di ktatuurin välttämättömyyden ja viittaa Venäjällä tapahtuneen lokakuun vallankumouksen kokemuksen pohjalla neuvostovaltaan proletariaatin diktatuurin muotona. Tässä osassa annetaan myöskin porvarillisen demokratian karakteristiikka, jonka vastakohtana esitetään proletariaatin diktatuuri proletaarisen demokratian kaikkein johdonmukaisimpana muotona. Ja vihdoin, Venäjän proletaarisen vallankumouksen kokemuksen pohjalla, annetaan käsitys taloudellisesta ja poliittisesta järjestyksestä proletariaatin diktatuurin aikana. Neljännessä osassa Tie diktatuuriin esittää luonnos proletaarisen puolueen osuuden jäsen strategian ja taktiikan perusteet taistelussa diktatuurin puolesta. V kongressin historiallinen merkitys on hyvin suuri. Ensinnäkin, se ahtoi yksityiskohtaisen taistelusuunnitelman yhteisrintamataktiikan yleisellä pohjalla, toiseksi, se käsitteli kysymyksen - puolueiden bolshevisoimisesta; kolmanneksi, se hyväksyi Kominternin öhjel-

57 i:; \ ; / maluonnoksen. Sen päätökset vahvistivat oikeaksi Leninin ojpin hänen kuolemansa jälkeeni. 192* K I: n TPK:n IV laajen heinäk. netttt täysistunto, joka kokoontui välittömästi V kon- - gressin päätyttyä, käsitteli joukon käytännöllisiä kysymyksiä V kongressin,osottamien tehtävien toteuttamiseksi, m.m. kysymyksen kansainvälisen ammatillisen liikkeen eheydestä. * 192S Englannin ja Neuvosto - helmikuu, Hiton ammattiliittojen konferenssi. Konferenssin edellä pidettiin Englannin Trade Unionien edustajakokous Scarboroughssa, jossa oli edustettuna lähes 3Va miljoonaa työläistä. Tähän edustajakokoukseen otti osaa melkoisen voimakas vasen siipi, joka kommunistien johdolla vei läpi päätöslauselmat Englannin siirtomaiden oikeudesta täydelliseen vapautumiseen Englannin herruudesta* taistelusta Dayresin suunnitelmaa vastaan ja Englannin ja Neuvostoliiton ammatillisen liikkeen lähentymisestä. E nglantilais-venäläinen ammattjliittokonferenssi lujitti vasemmistolaisen ammatillisen liikkeen saavutuksia, loi englantilais-venäläisen yhtenäisyyskomitean ja käsitteli kansainvälisen ammatillisen liikkeen eheyden edelleen noudattamisen menettelytapaa koskevan kysymyksen. a ;

58 10 K I:«TPK : n V laajeno nettu täysistunto Mosko- 6 huhtikuuta vassa. Läsnä 224 ednstajaa 34 osastosta. Täysistuntoon mennessä oli kansainvälisessä tilanteessa havaittavissa vaflankumouksellisen liikkeen heikentyminen lännessä, ja toiselta 'puolen kansallisvallankumouksellisen taistelun kasvaminen idässä sekä Neuvostoliiton nopea taloudellinen nousu. Selvän käsityksen saamiseksi tilanteesta on vielä mainittava, että. täysistunto kokoontui V.K.P.: n XIV konferenssin edellä, jolloin V.K.P.: n sisällä käytiin ankaraa taistelua trotskilaisuutta vastaan Lokakuun opetusten johdosta, jolloin Tshekkoslovakian puolueessa oikeistolainen likvidatoorinen siipi osotti aktiivisuuttaan, Saksassa taas Brandlerin, 3 Thalheimerin ja Radekin oikeistolainen ryhmä. Kaiken tämän yhteydessä TPK : n täysistunnon tehtävänä oli uudelleen antaa isku oikeistolaisuuden vaaralle. Ensimäisessä päätöslauselmassa TPK-n se lostuksen johdosta totesi täysistunto, että koko tapahtumain kulku V kongressin jälkeen vahvisti oikeaksi sen arvion, jonka tämä kongressi antoi kansaiuvälisestä taloudellisesta ja poliittisesta tilanteesta, määritellen sen kapitalismin väliaikaisen ja suhteellisen vakiintumisen ajaksi. Täysistunto totesir että V kongressin osottaman oikean taktillisen suunnan pohjalla kykeni TPK. auttamaan useita osastoja niiden taisto-

59 59 lussa opportunistisia virheitä vastaan ja säilyt-' tämään kommunististen pfiolueiden joukkoluonteen.,' Edelleen hyväksyi täysistunto uudet hyvin yksityiskohtaiset teesit Kominternin puolueiden bolshevisoimisesta. Nämä teesit osattavat, että puolueiden bolshevisoiminen on erikoisen tärkeä, kun otetaan huomioon maailman vallankumouksen viivästynyt kulku, iä että bolshevisoimiselle ovat vaarallisia luisumiset sekä oikeaan että vasempaan, ja että bolshevisoimisen aika tulee olemaan jatkuva. Edelleen teesit analysoivat marxilaisuuden ja leniniläisyyden erottamatonta yhteyttä, luettelevat sen uuden, mitä leniniläisyys, toi Marxin oppiin, ja osottavat kommunistien leirissä esiintyneet teoreettiset virheet,, erikoisesti "Rosa Luxemburgin virheet. Edelleen ne osottavat, että bolshevisoitujen puolueiden konkreettisina tehtävinä työväenluokan enemmistön valtaamiseksi on työ ammattiliitoissa, ja taistelu osittaisvaatimusten puolesta, työ sosialidemokraattisten työläisten keskuudessa, naisten joukkojen, nuorison, työttömien keskuudessa^ ja myöskin laaja sanomalehdistön levittäminen. Teesit selittävät edelleen kysymystä bolshevistisesta taktiikasta työväenluokan liittolaisiin nähden ja ennenkaikkea suhteesta talonpoikais- ja kansallisliikkeeseen. Loppuosassa annetaan eri maihin nähden konkreettisia osotuksia bolshevisoimiseen nähden' ja lopuksi: määritellään

60 bolshevistisen johdon tehtävät kansainvälisessä mittakaavassa. " Sitten hyväksyttiin teesit talonpoika;skysymyksestä. Teesien lähtökohtana on se yleinen, suunta, jonka Lenin antoi tässä kysymyksessä Kominternin II kongressissa. Kapitalismin jonkunverran vakiintuessa, jolloin porvaristo : ennakolta näkee vallankumoksellisen taistelun kärjistymisen, käydään työväestön ja porvariston välillä epäto voista taistelua siitä, kumpi vetää puolelleen- talonpoikaisten laajat jonkot. Tämä tehtävä käy joka päivä yhä välttäniättömämmäksi, ja bolshevisoimisen toteuttaminen tavattoman suuressa määrin jouduttaa tämän kysymyksen leniniläistä rat-. kaisua. V. K. P:ssä tapahtuneen puoluekeskustelun vilkas pohtiminen täysistunnossa Trotskin esiintymisen johdosta ( Lokakuun opetukset ) ehdottomaan V. K* P:n keskuskomitean S n yhtymiseen ja Trotskin esiintymisen tuomitsemiseen, joka esiintyminen katsottiin leniniläisyyden tarkistamisen ja V. K, P:n johdon hajottamisen yritykseksi. Täysistunto totesi myöskin, että sekä Neuvostoliiton sisällä että myöskin koko maailmassa kannattivat Trotskin esiintymistä bolshevismille vihamieliset voimat, että se senvuoksi tuotti suurta vahinkoa koko Kominternille ja että on mitä jyrkimmin torjuttava kaikki yritykset V. K. Pm eheyden horjuttamiseksi. \ -

61 61 ko-slovakian- kysymyksessä täysistunto tuomitsi ankarasti T shekko-slovakian Kommunistisen Puolueen oikeistolaisen siiven (Bubnikin ryhmän ym) menettelyn, jolla pyrittiin hajottamaan puoluetta Tshekko-Slovakian työläisten ratkaisevan esiintymisen hetkellä, Täysistunto antoi Kominternin puhemiehistön tehtäväksi yhdessä Tshekkö-Slovakian puolueen Kekuskomitean kanssa ryhtyä käytännöllisiin toimenpiteisiin puolueen rivien tervehdyttämiseksi. Tutustuttuaan aivan erikoiseen ja monimutkaiseen asiaintilaan Amerikan Kommunistisessa liikkeessä, jossa ilmeni muutamia virtauksia, laati täysistunto yhdessä Kommunistisen Puolueen (Workers Partyn) molempien vaikutusvaltaisimpien ryhmien edustajien; kanssa.yhteisen toimintaohjelman ja kehotti niitä liittymään yhteen ja poistamaan keskinäisten riitojen epäterveen hengen. _. Sen itsepintaisen vastarinnan johdosta, jota Italian kommunistisen puolueen vasemmistolainen ryhmä Bordigan johdolla teki Kominternin yleiselle suunnalle, osotti täysistunto tämän ryhmän epäleniniläiset luisumiset ja kehotti puoluetta tarkoin käsittelemään erimielisyydet kohta senjälkeen tapahtu vassa edustajakokouksessaan ja tekemään kaiken voitavansa niiden lopettamiseksi. Täysistunto hyväksyi koko joukon järjestötyötä koskevia päätöksiä, jotka koskivat

62 6 2 '-puolue? ja nuorisosolujen työtä, fraktioiden työtä sekä puolueen työtä agitatsioonin ja propagandan alalla.. >- > Täysistunto hyväksyi erikoisen päätöslauselman Moprin työstä, todeten tämän järjestön saävutnkset ya, sen työn tärkeyden, sekä sen edelleen voijnistuttamisen välttämättömyyden. Lopuksi täysistunto käsitteli Brandlerin, ithalheimerini Kadekiiry. m. kirjelmää VKPm KeskusköntTollikoniitean tästä ryhmästä tekemän päätöksen johdosta. Senjohdosta, ett» mainitut toverit ouvat; useampia, kertoja rikkoneet jpuohiekuria^ antoi Keskpskontrollikomitea heille ankaran nuhteen ja varotuksen sekä kielsi heiltä oikeuden työskennellä Saksan kommunistisessa puolueessa ja Kominternissä, Kirjees sään ryhmä pyysi TPK:ta peruuttamaan tämän päätöksen, perustellen sitä sillä, että sillä ei ole erimelisyyksiä Kominternin kanssa. Tutustuttuaan asiaa koskevaan ainehistoon päätti täysistunto olla tyydyttämättä ryhmän pyyntöä. V laajennettu täysistunto näytteli suurta osaa. V kongressin päätösten käytännöllisen toteuttamisen sekä niiden edelleen kehittelemisen suhteen. ^ Kl:ii TPK:n laajennettu 1925 syyskuu. istunto Saksan kommunistisen puolueen " edustajen kanssa. Ottaen huomioon puoleen jäsenjöukkojen tyytymättömyyden Ruth Fischerin Maslowin ryhmän ultra-vasemmistolaiseen politiik-

63 kaan, paatti puhemiehistö kääntyä TPKmnimessä välittömästi puolueen jäsenjoukkojen puoleen ja paljastaa sen edessä johtavan ryhmän turmiollisen epäproletaarisen politiikan. Avoimessa kirjeessään TPK tuomitsee tämän ryhmän politiikan, joka sanoissa oli yhtä mieltä Kominternin kanssa, mutta itse asiassa poikkeaa sen päätöksistä. Kirje selitti suoraan ultra-vasem- / mistolaisten johtajienpolitiikan olevan kaksinkertaista kirjanpitoa ja vaati, että puolueen on laajalti harkittava yhteisrintamaa, työtä ammattiliitoissa ja myöskin johdon muuttamista koskevia kysymyksiä. selissä. Tämä konferenssi käsitteli pääasiallisesti Löcamoa, Kansainliittoa ja neuvostovastaisen ryhmän muodostamista vastaan käy- V tävää taistelua koskevia kysymyksiä. Sitäpaitsi ; - se harkitsi Keski-Europan valtioiden tullipolitiikkaa, Elsass-Lothringin ja Syyrian kysymyksiä, ' ;. ' Kfcn TPK:n VI laajennettu 17 h X c - 5,^ «S. M s a1.lä5-15 maallsk. na TtK- n 23 jäsentä ja 14 varajäsentä, ja sen lisäksi 93 edustajaa 32 maasta. Keskeisimpänä kysymyksenä täysistunnon töissä oli maailmantilanteen arviointi ja Komin- ^ ternin tehtävien tarkemmin määritteleminen. TYÖVÄENLIIKKEEN kkhasto

64 M Tämän okysymyksen johdosta hyväksytyissä teeseissä esitetään uusia tietoja, jotka vahvistivat todeksi kapitalismin väliaikaisen vakiintumisen perustan epävarmuuden. Todettiin ta- > loudellisen»ulan jatkuminen Englannissa, Saksassa, Ranskassa^ Puolassa, Itävallassa, työttömyyden kasvaminen (5 miljoonaa työtöntä) ja N keskiluokan köyhtyminen kaikissa Euroopan maissa. Samalla todettiin Pohjois-Ameriikan Yhdysvaltojen mahtavuuden lisääntyminen, niiden harjottama lisätty painostus Euroopan maihin nähden (Dawesin suunnitelma)-ja niiden muuttuminen porvarillisen herruuden ja porvarillisen taantumuksen mahtavaksi keskukseksi. ' Vastapainoksi tähe keskukselle on lujitettava Neuvostoliittoa proletaarisen vallankumouksen keskuksena ja kaikkien maiden työtätekevien tukena. Voimakkaana iskuna kapitalistiselle vakiintumiselle ovat kapinat Marokossa ja Syyriassa, jota saivat avoimen sodan muodon, sekä vallankkmouksellisen liikkeen kasvu Kii- - nassa ja Intussa. Kaiken tämän lisäksi, kommunististen piuoiueiden Vaikutuksen kasvaminen laajojen joukkojen keskuudessa on myöskin merkkinä»vakiintumisen perustan heikkoudesta - ja antaa Kominternille täyden perusteen pitää edelleenlckin kiinni kansainvälisen proletaarisen - vallankiumouksen suunnasta. Täysistunto pani merkille, että sellaisessa tilanteessa, jolloin yhä enemmän kypsyvät objektiiviset olosuhteet sosialismin voitolle, kasvaa myöskin n. s. subjek-

65 65 tiivisen tekijän merkitys, yhä tärkeämmäksi - käy kysymys siitä, kuinka yhtenäinen on työväenluokka, kuinka lujittuvat kommunistiset ' puolueet, kuinka niistä tulee todella bolshevistisia puolueita, missä määrin ne osottautuvat olevansa historiallisen tilanteen tasalla.. Todettuaan suuria saavutuksia kömmunistis-' ten puolueiden (varsinkin Suur-Britanniah, Kiinan, Saksan, Tshekko-Slovakian ja Italian \ puolueiden) bolshevisoimisen alalla, huomautti täysistunto samalla että useissa puolueissa ei pula ole vielä täydellisesti selvitetty. Voimakkaana esiintyi vielä oikeistolainen syrjävirtaus 1 Ranskassa, Saksassa oli havaittavissa Maslowin jar Ruth Fischerin ryhmän ryhmätoimintaa. Puolassa tuntui vielä ultra-vasemmistolaisen : suunnan jätteitä. Komintern alleviivasi, että on välttämätöntä taistella luisumista vastaan sekä oikealle että vasemmalle. Puoluekeskustelusta WKP:n sisällä n., s. uuden oppositionin kanssa hyväksyi täysistunto TPK:n puhemiehistön päätöksen, jonka mukaan tätä puolueskustelua ei ole vietävä Kominternin osastoihin.. Täysistunto katsoi kommunististen puolueiden lähimmiksi poliittisiksi tehtäviksi: 1) Työväen-, luokan yhtenäisyyden, ja ennen kaikkea, ammatillisen liikkeen yhtenäisyyden Kominternin lipun alle. Tunnus: luokka - ammattiliittojen yhtenäinen Internationale. 2) Kansainvälisen työväestön kaikinpuolisen avun Neuvostoliiton : -5...

66 v ' "i 9 -. < 6 6 teollistatttamiselle. 3} Laajaa selittämisen Lännen työläisjoukoille kansallisen vapautusliikkeen * v ja proletaarisen vallankumouksen läheisestä yhteydestä. 4) Taistelun talonpoikaisesta ja väestön keskikerroksista. 5) Työläislähetystöjen Neuvostoliittoon lähettämistä puoltavan liikkeen kannattamien, sellaisilla lähetystöillä kun ^ on suunnaton vallankumouksellinen merkitys. ' Senjohdosta, että joku osa työlä:sistä suhtautui.myötätuntoisesti sosialidemokraattien esittämään Euroopan Yhdysvaltojen tunnukseen, ehdotti täysistunto esitettäväksi sitä vastaan määrätympi luokkasisältöinen Sosialistisen Euroopan Yhdysvaltain tunnus. ^ Päiväjärjestyksen toisena kohtana oli kysymys kommunistien tehtävistä ammatillisessa hikkeessäv Hyväksytyt teesit panevat merkille, että tärkeimmät ammatillista liikettä koskevat tosiasiat V kongressin jälkeen olivat: 1) työläisjoukkojen elintason aleneminen, 2) luokkienvälisen yhteistyön uudet muodot, varsinkin Ameriikassa, jossa työnantajain avulla järjeste- # tään ammattiliittopankkeja, kapitalislisiin liikeyrityksiin sijoitetaan ammattiliittojen varoja jne., 3) Ameri kan ammattiliittojen lisääntynyt vaikutus Euroopan reformistiseen * ammatilliseen - liikkeeseen, 4) ammatillisen liikkeen nopea kehittyminen siirtomaissa ja puolsiirtomaissa, 5) vasemmistolaisen siiven muodostuminen,, useimmissa reformistisissa ammattiliitoissa, 6) Neuvostoliiton ammattiliiton vaikutuksen

67 67 kasvaminen kansainväliseen ammatilliseen; liikkeeseen ja» työläislähetystöjen pyrkiminen, Neuvostoliittoon, 7) englantilais - venäläisen yhteyskomitean muodostuminen! 8) taistelun kärjistyminen ~ Amsterdamin Internationalen sisällä, 9) joukkojen lisääntyvä pyrkimys yhtenäisyyteen. Täysistunto pani merkille, että/ kommunistien työn heikko puoli ammatillisen liikkeen alalla useimmiten johtuu yhteisrintamataktiikan tehtävien yäärästa arvioinnista ja niiden riittämättömästä ymmärtämisestä. Ottaen huomioon, että pääoman taloudellinen hyökkäys työväenluokkaa vastaan jatkuu, että fascistinen taantumus jatkuu, että useissa maissa väkivaltaisesti' hävitetään vasemmistolaisi ammattiliittoja ja suljetaan ulos kommunisteja sovittelijani käsissä olevista ammattiliitoista, täysistunto laati toimintaohjelman, jota kommunistien on noudatettava, työssään ammattiliitoissa. Edelleen hyväksyi täysistunto erikoisten valiokuntain ehdotuksesta päätöslauselmia, jotka koskivat Saksan, Ranskan, Englannin, Ameriikan, Norjan ja Kiinan puolueita. :. Käsiteltiin seuraavia järjestöllisiä kysymyksiä: 1) kysymys kommunististen puolueiden vaikutuksen alaisina olevien joukkojen järjestämisen muodoista ja työtavoista, 2) TPK:n yhteydessä pidetyn II järjestötyöneuvottelun tuloksista, 3) TPK:n työn uudelleenjärjestely. Näistä kysymyksistä tehdyissä päätöksissä Icäy

68 johtavana lankana työtapojen edelleen bolshevisoiminen ja TPK:n koneiston demokratisoi- \ minen. Lopuksi käsitteli täysistunto Vastausta T shekko-slovakian kommunistisen puolueen oikeistoryhmän mietintöön (laaja kirjelmä); 1 ässä kirjelmässä oikeistolainen oppositsiooni koettaa mustata Tshekko-Slovakian puolueen politiikkaa. Täysistunto hyväksyi K eskuskomitean työn ja moitti mietinnön kirjottajia.: Ki:n TPK:n VII laajenoo «ti926 oi, netto täysistunto Moskovas- 16 jouluk. sa* Kansainvälisen /vallankumouksellisen liikkeen suurim- * pja tapahtumia täysistunnon edelläkäyvänä aikana olivat suurlakko ja.vuorityöläisten kahdenksankuukautinen lakko Englannissa seka Kiinan vallankumouksen myrskyisä kehitys. Nämä tapahtumat merkitsivät käännettä maail- - mantilanteessa, ollen merkkinä uudesta noususta vallankumouksellisessa liikkeessä ja työväenliikkeessä. Tämän yhteydessä oli täysistunnon määriteltävä vakiintumisen erikoisuudet eri maissa, - ja näistä erikoisuuksista riippuen määrättävä. ' sekä Kominternin yleinen politiikka että kunkin osaston konkreettiset tehtävät. Vakiintumiskysymyksessä täysistunto vielä vahvisti oikeaksi sen yleisen arvioinnin, jonka oli tehnyt edellinen täysistunto. Vastoin oppositsioonin johtajain (Trotskin ja Sinowje,win)

69 69 horjumisia tässä kysymyksessä täys^tunto vielä kerran totesi kapitalismin vakiintumisen olemassaolon, mitä todistaa maailmantalouden tuotannon kasvu, kansainvälisen tavaranvaihdon kasvu, valuuttakysymyksen järjestäminen jne. Mutta samalla ilmeni vielä selvempänä vakiintumisen osittainen ja epävarma luonne. Merk-. keinä sen epävarmuudesta ovat: kuumeentapainen konjunktuurien vaihtelu, eri kapitalis- - tisten maiden ja eri teollisuudenhaarojen kehityksen suuri suhteettomuus, kasvavat ristiriidat tuotantokoneiston tuottokyvyn ja tuotannon todellisen määrän välillä, 'poikkeuksellisen suuri työttömyys. Paitsi näitä kapitalismin vakiintumisen epävarmuuden sisäisiä, syitä» merkitsevät sille, voimakasta iskua: sosialismin kasvu Neuvostoliitossa, Englannin kapitalismin rappeutuminen, luokkataistelun kärjistyminen Englannissa, vallänkumouksellisetvoitot Kiinassa. Kapitalismin vakiintumiseen nähden jakoi täysistunto kaikki maat kuuteen ryhmään: 1) maat, joissa kapitalismi vielä on kehittymässä eteenpäin, vaikkakin sen vauhti on hidastunut (Pohjois-Ameriikau Yhdysvallat, Japani ja osittain Englannina lusmaat), 2) kasvavan sosialismin maa Neuvostoliitto, 3) räikeästi esiintyvän kapitalismin rappeutumisen maa Englanti,. 4) maat, joissa vakiintuminen oli saavuttanut suurinta menestystä Ranska ja >' Saksa,' 5) kroonillisesti riutuvan talouden maat Itävalta, Puola, osittain Tshekko-Slovakia ja

70 ; V ~. V / f 70 v. V. / ": ; Bafeanin maat, 6) maat joissa kansalaissodan... kehittymisen vuoksi ei voi 0% puhettakaan \. vakiintumisesta Kiina, 'Indonesia. Kansainvälisiä suhteita koskevassa kysymyk- l X sessa pani täysistunto merkille, että huolimatta; Englannin ja Ameriikan välisen kilpailun kärr ; jistymisestä, Versaillesin rauhan myttyynmd- ( : nosta, Ententen hejoamisesta ja Kansainliiton V';--v hajoamisilmiöistä, on kansainvälisellä politiikalla,. kuitenkin, yksi yhteinen linja, nimittäin uusi.sotaretki Neuvostoliittoa.vastaan, jota valmistellaan Englannin johdolla. Mutta samalla kasvavat edelleen ristiriidat ja taistelu kapitalistien leirissä, josta ovat osotuksena kaikkien valtioittenvälisten neuvottelujen hedelmättömyys ja niiden Välisten sopimusten hataruus. ' Kapitalististen maiden sisäiselle tilanteelle. on Itiohteehomaista painostus työväenluokkaa ja yleensä kaikkia työtätekevä vastaan, heidän elintasonsa aleneinineh, kaikkien vakiintumisen rasitusten sälyttäminen heidän harteilleen. Tä-, män painostuksen tärkeimpänä aseena on ka- * pitalistinen järkiperäistyttämiima (rationali- ' sointi), joka ilmenee työpäivän pidentämisessä lainsäädännöllisessä järjestyksessä, työpalkan pienentämisessä, varattomien kansankerrosten verottamisen lisäämisessä, tuotannon ja kaupan fordisoimisessa, kartelljsoimisessa ja trustifioi- ; misessa, uudessa tekniikassa, joka vientimarkkinain ollessa riittämättömiä vie työttömyyden, kasvamiseen.

71 -... ~ ', 71 ; Täysistunto osotti, että ero kapitalistisen ja sosialistisen järkiperäistyttänrsen (rationalisoinnin) väfllä on siinä, että Neuvostoliitossa järkiperäistyttäminen tapahtuu' ottaen huomioon sisäisten markkinain tyydyttämätön tarve, työpalkan sekä talonpoikain; tulojen kasvaminen, ja sen vuoksi Neuvostoliitosssa järkiperäisfyttäminen ei tapahdu tuotannon rappeutumisen pohjalla, vaan sen nopean kasvun pohjalla, 'ei työläisten lukumäärän supistuessa, vaan kasvaessa, elintason kohotessa eikä laskiessa. Sen periaatteellinen erotus on se, että se palvelee sosialismia eikä kapitalismia., Täysistunto totesi, että niissä olosuhteissa, joissa tapahtuu kapitalismin vaikiintuminen, on työväen joukkojen vasemmistuminen melkein kaikkialla havaittava ilmiö. Ammatilleen liikkeen oppositsiooni, sosialidemokraattisten joukkojen jonkun osan vasemmistuminen, 'työläis-: 1lähetystöjen lähettäminen Nevostoliittoon, Punaisten. rintamamiesten liiton^ tapaisten järjestöjen kasvu, toimintakomiteat Italiassa, äänestys ruhtinasten omaisuuden takaisinpalauttamista vastaan Saksassa, laajat työväenkonferenssit Italiassa, työttömien järjestöt, työtätekevien kongressi Saksassa, yhteyskomiteat -Ranskassa, katolilaisten yleiskansallisten puolueiden hajoaminen, kaikki tämä ön tuloksena työväenjoukkojen vasemmistumisesta. Vasemmistumista on myöskin havaittavissa valkoisen terrorin maissa, Jugoslaviassa, Unkarissa, Bul

72 72 4 gariassa, Rumaniassa, Paoissa. Erikoista huo- J m:ota ansaitsee laajojen työtätekevien jouk- i kojen nopea vallankumouksellistuminen Kii- ^ nassa, Intiassa, Indonesiassa, Syyriassa. Samalla täysistunto pani merkille myöskin päinvastaisia tosiasioita: Ameriikan äärimäisen : oikeistolaisen ammatillisen liikkeen kielteinen vaikutus Euroopan työväenliikkeeseen, sosialidemokratian määrätynlainen voimistaminen ja fascistisen liikkeen kasvu. Tällaisen kansainvälisen tilanteen arvioinnin pohjalla osqtti täysistunto kaikkien Kominternin osastojen tärkeimmäksi tehtäväksi kansainvälisen työväenliikkeen tärkeimpien rintamaho- sien, Neuvostoliiton, Englannin proletariaatin ja Kiinan vallankumouksen taistelujen tukemisen. Toiseksi tärkeimmäksi tehtäväksi selitti täysistunto taistelun sodanvaaraa vastaan, jossa taistelussa perustunnukseha oli oleva imperialistinen sodan muuttaminen kansalaissodaksi. Näiden perustehtävien ohella kiinnitti täysistunto huomiota taisteluun pääoman hyökkäystä vastaan, työväenluokan aseman huononemista vastaan kapitalistisen järkiperäistyttämisen yhteydessä, työväenluokan yhteisrintaman lujittamiseen ja varsinkin taisteluun ammatillisen liikkeen eheyden puolesta. ; Erikoista huomiota kiinnitti kongressi kommunististen puolueiden eheyden kysymyksille, _ leniniläisen linjan puolustamiselle niissä ja johdon tehtäville. Näiden kysymysten käsittely

73 sai terävän kiistan luonteen sen kantta, että Sinowjew, Trotski ja Kamenew esiintyivät täysistunnossa. Vasto n heidän 16 lokakuuta, antamaansa selitystä, jossa he tunnustivat useat suuret virheensä ja puoluekurin rikkomukset, esittivät he kokonaisen ohjelman, joka oli kokoonpantu NKP:n jo hylkäämistä mielipiteistä. Sosialismin rakentamisen mahdollisuuden kieltäminen neuvostoliitossa (Sinowjev ja Trotski) ja NKP:n syytteleminen siitä, että se muka oli kadottanut kansainvälisen vallankumouksellisen perspektiivin ja vaihtanut sen kansallisreformistiseen (Kamenev) sai täydennyksensä muista hyökkäilyistä muka virheellistä johtoa vastaan NKPtn Keskuskomitean ja Kominternin taholta, varsinkin englantilais- venäläistä komiteaa ja Kiinan vallankumousta koske- ' vissa kysymyksissä. Tämä esiimtyminen sai vastakaikua oikeisr totalsten ja vasemmistolaisten luisujain taholta, - joilla täysistunnossa oli muutamia harvalukuisia edustajia, jotka kiirehtivät osottamaan solidaarisuuttaan NKP:n oppositsioonille. Täysistunto antoi kaikkien siinä edustettujen suurimpien puolueiden edustajain kautta harvinaisella yksimielisyydellä päättäväisen vastaiskun NKPtn oppositsioonikokoomukselle ja heitä kannattaneille täysistunnon osanottajille, (Bordiga, Italia ja Riese. Saksa). Täysistunto osotti, 1) että kaikki arvostelijat, jotka olivat hyökkäilleet Kominterniä ja

74 74 NKPstä vastaan «sietämättömän komennon» vuoksi puolueiden sisällä, yhteisrintamataktii kan, NKP:n talonpoikaiskysymyksen johdosta, ; ovat joko. karanneet sosialidemokraattien puolelle (Höglund, Ström, Frossard, Levi), tahi ' Ovat matkalla sinne (Tranmäel, Souvarine,Maslow, Ruth Fischer), 2) että tämä perääntyminen kommunismista johtuu siitä, että on siirrytty ensimäismä sodanjälkeisinä vuosipa vallinneesta kommunismin myrskyisästä kehityksestä yauankuraoukselligen taistelun hidastu4-. neeseen kulkuun, sekä tämän kauden ymmärtämättömyydestä, 3) että taistelu sekä oikeistolaisia että «vasemmistolaisia» luisumisia vas- ~ taan on kommunismin menestymisen välttämätön ehta. _ Edelleen täysistunto totesi, että ^ kaikki NKP:n, oppositioonin yritykset kansainvälisen fraktsioonin luomiseksi ovat kärsineet tappion, että NKPin politiikka oli ollut täysin oikea ja _ että oli välttämätöntä taistella edelleen oppo- * sitsiooniryhmää vastaan, sekä vahvisti Saksan kommunistisen puolueen keskuskomitean päätöksen Maslowin, Fischerin, Urbansin y, m. erottamisesta. - Osotettuaan kuinka välttämätöntä on *edel-- teenkin lujittaa puolueitten sisäistä demokratiaa, päätti täysistunto ryhtyä kaikkiin toimenpiteisi n kiinteämmän yhteyden aikaansaamiseksi: TPK:n ja puolueiden välillä sekä kollektiivisen, johdon yhtenäisen linjan toteuttamiseksi,

75 VH laajennetun täysistunnon pääasiallinen merkitys on se, että se arvioi ja tarkensi kaikki kapitalistisen vakiintumisen aikakautta koskevat seikat yksityiskohtaisesti, käsitteli eri puo-. lueiden tehtäv ä ja teki yhteenvedon pitkän aikaa jatkuneesta virtausten taistelusta Kominternin sisällä. : y 1927 TPK: rt Vili täysistunto toukok. Moskovassa. Kansainvälisen tilanteen tärkeiibmät piirteet täysistuntoon mennessä olivat seuraavat: Kiinan vallankumouksen suuret =menestykset,' sen vaikutuspiirin ulottuessa Jang-tse-virralle saakka ja laajentuessa Pekingiä kohti, imperialistien väliintulo Kiinassa, diplomaattisten suhteiden katkeaminen Englannin ja Neuvostoliiton-välillä, taantumuksen väkeyij kasvu porvarillisissa maissa, Amsterdamin Intemationalen ja kansainvälisen sosialidemokratian kiivas, hyökkäys Neuvostoliittoa,jä Kominterniä vastaan. Nämä tapaukset, varsinkin Englannin ja Neuvostoliiton välien katkeaminen, erittäisi selvästi vetivät näkyviin uuden sodan vaaran. Tämän vuoksi täysistunto oli omistettu pääasiassa, seuraaville kysymyksille: 1) uuden sodan vaarasta, 2) Kiinan vallankumouksesta. Sitäpaitsi käsitteli se kysymystä Englannin kommunistisen puolueen tehtävistä. Ensimäisen kysymyksen johdosta hyväksymissään teeseissä täysistunto toteaa: 1) imperialistien siirtymisen Versaillesin rauhan' jälkeen

76 monien pienten?* sotien käymiseen, 2) sotaisten [, selkkausten kiertämättömyyden, jotka selkkauk- s set johtuvat sodanjälkeisen ajan lisääntyneistä *; ristiriidoista, ennen kaikkea markkinoista käy- tavasta käristyneestä taistelusta, 3) Neuvostoin- * ton ja Kiinan muuttumisen kahdeksi tärkeimmäksi koko kansainvälisen tilanteen jatähesty- L van sodan solmukohdaksi, 4) Kiinan vallankumouksen suunnattoman merkityksen kaikkien ; maiden työväestön kohtaloille, 5) imperialistisen politiikan valmistumisen siirtymiseen»pienten sotien aikakaudesta suurten sotien aikakauteen, 6) Kiinaa ja Neuvostoliittoa vastaan tähdätyn sodan kiertämättömän leviämisen koko Aasiaan ja Tyynen meren rannikolle siinä tapauksessa, että voitolle pääsee Kiinan vallankumouksen työläis, talonpoikainen suunta, ja taistelun leimahtamisen välttämättömyyden Englännin, Japanin, Pohjöis-Amerikan Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä siinä tapauksessa, jo s ; Kiinan vallankumous kärsii tappion, 7) Europan imperialistien Englannin johdolla voimaperäisesti harjoittaman Neuvostoliiton saartamispolitiikani 8) taantumuksen voimistumisenkaikissa kapitalismin maissa (vuorityöläisten lakon kukistuminen 1ja uusi ammattiliittolaki - Englannissa, terrorin lisääntyminen' Italiassa, militaristinen laki Ranskassa, koulujen militarisoiminen Japanissa, 8-tuntisen työpäivän peruuttaminen Saksassa, valkoisen terrorin hirmutyöt Puolassa, Rumaniassa ja Bessarabiassa),

77 77 9) porvariston erikoisten aseellisten loukkojen järjestämisen kansalliskiihkoisten ja fascististen järjestöjen työn tehostaminen naisten joukkojen keskuudessa, 10) tavallisensodan ja Neuvostoliittoa vastaan käytävän sodan välisen eron, jolla viimemainitulla tulee olemaan avoin luokkaluonne, 11) tulevan sodan koneellistuttamisen, koko väestön militarisoimisen, joukkojärjestöjen suuren osuuden Siinä, 12) II Internationalen ja kaikenkarvaisten pasifistien osuuden sodan aatteellisessa valmistelussa, pettämällä joukkoja aseistariisumisen, puolueettomuuden ym. tunnuksilla, 13) ultravasemmistolaisten kamppailun hajoittavan vaikutuksen työväestöön, 14) Il Internationalen petoksen Kiinan kysymyksessä (niiden joukossa myöskin vasemmistolaiset Otto Bauer, Paul Levy ym. eivät olleet panneet rikkaa ristiin, estääkseen imperialistien väliin tuloa, ja oikeistolaiset sosialidemokraatit menivät niin pitkälle', että saarnasivat. sotaa kiinaa vastaan), 15) kommunististen puolueiden velvdllisuuden taistella yhteisrintaman puolesta sotaa vastaan. - Täysistunto määritteli leniniläiset perustunnukset imperialistiseen sotaan nähden: a) sota sodalle, b) imperialistisen sodan muuttaminen kansalaissodaksi, c) oman hallituksen tappio impqrialistisesssa sodassa. Täysistunto muistutti myöskin mieliin Leninin määritelmän kolmesta sodan tyypistä: a) imperialist set sodat,'b) kansallisvallankumoukseuiset sodat imperialismia

78 vastaan ja c) kapitalistisen vastavallankumouksen sodat proletaarista vallankumousta.wstaan. ' v Varottaen kommunistisia puolueita utoepi-, sista taistelutavoista sotaa vastaan, sellaisista kuin sodan boikotti*, täysistunto muistutti mieliin Leninin osotukset tämän taistelun vaikeudesta» siitä. että on vältämätöntä tarkoin tutkia vallankumouksen voiton mahdollisuudet, että sodanvastaista taistelua varten tarvitaan koe-! teltu bolshevistinen esikunta (kommunistinen puolue), käyttää hyväksi kaikki legaaliset mahdollisuudet, mutta samalla pitää yllä illegaalista koneistoa, harjoittaa laajaajoukkotyötä, siihen luettuun myöskin työ naisten keskuudessa ja varsinkin armeijassa, panna -pääpaino joukkotyölle. Täysistunto alleviivasi, että bolshevikit eivät voi rajoittua sodanvastaista taistelua koskevassa kysymyksessä yksinomaan suurlakkokysymyksen käsittelyyn, mutta että lie eivät myöskään saa kieltäytyä^ tästä taistelumuodosta» harkiten sen kussakin eri tapauksessa niiden tulosten mukaan, joita se voi tuoda kysymyksessa olevassa tilanteessa, ja pitäen silmällä sen muuttumista aseelliseksi kapinaksi. ^ ' Lopuksi päätöslauselma luettelee agitatporis-propagandistisia ja organisätoörisin tehtäviä, joita Kominternin osastojen On suoritettava sodanvaaran yhteydessä.

79 Kiinan vallankumouksen kysymykset (Buharinin alustus) käsitteli täysistunto erikoisen huolellisesti. Täysistunnon aikana tapahtui Tshiang Kai-Shekin petos. Tämän vuoksi täysistunnon täytyi tehdä arvio luokkavoimien muuttuneesta suhteesta, määritellä Kiinan Kommunistisen Puolueen vastainen taktiikka ja vastata useisiin kysymyksiin, joissa oli olemassa erimielisyyttä 'oppositionin kanssa. Kiinan Kommunistisen Puolueen ja Kuomintangin välisistä suhteista, neuvostojen tunnuksesta, Vuhanin hallituksesta. Täysistunto alleviivasi Vielä kertaa Kiinan vallankumouksen suunnattoman merkityksen kaikkien maiden proletariaatin kohtaloille ja totesi, että Tshiang Kai-Shekin petoksen jälkeen ja jo TPK:n VII plenumen päätöslauselmassa ennustetun suurporvariston siirtymisen jälkeen vastavallankumouksen ja imperialismin leiriin on luokkavoimien keskinäinen ; suhde muuttunut, ja vallankumouksen rintamalle on jäänyt ainoastaan kaupunkien pikkuporvaristo, talonpoikaista ja työväenluokka. Edellistä ajanjaksoa varten oli Kominternin noudattama taktiikka ja sen ottama suunta kaikkien imperialismin vastaisten voimien yhdistämiseen, oppositionin väitteestä huolimatta ehdottomasti oikea, sillä se edisti vallankumouksen laajentamista vetämällä siihen mukaan mitä laajimpia joukkoja, pohjoisen sotaretken menestymistä, Kiinan Kommunist tisen Puolueen vaurastumista. Mutta porvariston

80 't;' _ )ii ' - -1 lähdettyä pois hajautui yhteisrintama imperia-. lismia vastaan ja kärjistyi luokkataistelu, mikä i kohotti vallankumouksen sen korkeimmalle Ij asteelle. Sen vuoksi on Kommunistisen Puolueen muutettava menettelytapaa. Taistelun t perussisältönä on nyt oleva talonpoikaisvallan-, kumous. Täysistunto alleviivasi uusien horjumisten ja petosten kiertämättörayyden Vuhanin leirissä ja antoi Kiinan Kommunistiselle Puolueelle seuraavia ohjeita: Joukkoliikkeen tarmokas kehittäminen maalla aina maakysymyksen»plebejimäiseen ratkaisemiseen saakka ja vallan ottamiseen saakka talonpoikain liitoille j ja komiteoille; joukkotyön kehittäminen kaupungeissa; työläisten ja talonpoikien viipymätön aseistaminen; Kuomintangin vasemmistolaisen siiven muuttaminen joukkojärjestöksi; Kommunistisen Puolueen lujittaminen ja selvän luokkalinjan ylläpitäminen; kommunistien edelleen jääminen Kuomintangiin (kun sitävastoin oppositioni ehdotti siitä poistuttavaksi) prolejtariaatin ylijohdon lujittamiseksi Kiinan kansan vallankumouksellisessa taistelussa; suunta Vuhanin hallituksen muuttamiseen työläisten ja ' talonpoikien diktatuuriksi. Täysistunto vaati' kaikilta Kominternin osastoilta entistä tehoko - kaampaa taistelua Kiinan vallankumouksen puolesta, todeten, että siihen saakka tämä taistelu ei ole ollut riittävää. Täysistunto viittasi sellaisiin toimenpiteisiin, kuin laaja suullinen ja kirjallinen propaganda ja agitationi,

81 81 tämän kamppailun vieminen kaikkiin joukkojärjestöihin ja ennenkaikkea ammattiliittoihin, työn lujittaminen kaikissa siirtomaissa ja riippuvissa maissa, työ Kiinaan lähetettävien sotilain den keskuudessa, mitä monipuolisin taistelu imperialistien väliintuloa vastaan Kiinassa. Alustus Englannin K ommunistisen Puolueen tehtävistä asetettiin sen vaoksi, että Englanti näytteli erittäin aktiivista osaa maailmansodan valmisteluissa ja että Englannin työväenliikkeessä oli havaittavissa merkityksellisiä, muutoksia. Täysihoito piti Englannin Kommunistisen Puolueen tärkeimpinä tehtävinä: Suurlakon propagandan ammattiliittolaki-ehdotusta vastaan ja sotaa vastaan, eri vivahteiden reformismin ja pasifismin paljastamisen Englannin työväenjoukkojen edessä, ammattiliittojen Pääneuvoston ja englantilais-venäläisen komitean arvostelemisen, hyväksymällä sen Neuvostoliittoa edustavien jäsenten menettelyn, Neuvostoliittoa vastaan tähdättyjen sodanvalmistelujen paljastamisen siihen luettuna Eng-> lännin konservaattorien provökatooristen hyökkäilyjen paljastamisen, taistelun Baldwinin hallituksen kukistamiseksi. Täysistunnossa esiintyivät1 oppositionpa : Trotski ja Vujovitsh. Tämä oli erittäin odottamatonta, sillä ^kansainvälinen poliittinen tilanne oli sangen vakava ja vaati erittäin lujaa yhtenäisyyttä. Oppositionin edustajat toistivat räikeämmässä muodossa jo ennestään tunnetut

82 hyökkäilyt N. K. P:ta ja Kominterniä vastaan ja esittivät kaikissa täysistunnon kysymyksissä omat teesinsä. Sitäpaitsi he levittivät edustajille useita fraktioniasiakirjojaan. Täysistunto tuomitsi jyrkästi oppostitionilaisten aatteellisen suunnan ja heidän hajöitustyönsä ja varoitti Trotskia ja Vujovitshia, että jos he jatkavat fraktkmityötään, joka ei ole sopusoinnussa Kominternin TPK:n jäsenyyden kanssa, on puhemiehistö pahoitettu anomaan Kominternin Keskuskontrollikomitealta heidän erottamistaan TPK:sta. Tämä päätös hyväksyttiin yksimielisesti, - Täysistunto päätti kutsua kokoon VI kongressin kesällä ' VK täysistunnon, tärkeä merkitys on siinä, että maailmansodan vaaran vakavasti lähestyessä se, pysyen täydellisesti <Leninin opin pohjalla imperialismin kauden sodista, käsitteli kaikki Kominternin ja sett eri osastojen tehtävät tulevaan sotaan nähden. Sitäpaitsi se antoi vastaukset useisiin tärkeisiin kysymyksiin, jotka olivat yhteydessä Kiinan.vallankumouksen ja Englannin työväenliikkeessä havaittavan uuden käänteen kanssa helmik. TPK:n IXtäysistunto Moskovassa. Täysistunto kokoontui kohta N.K.P:n XV puoluekokouksen jälkeen, joka päätöksillään teki lopun trotskilaisen oppositionin hajoitustyöstä. Yhtenä TPK:n täysistunnon tehtävistä oli Ko-

83 83 minternin suhteen selvittäminen näihin edusta-' jakokouksen päätöksiin«, Kysymys trotskilaisesta oppositioista oli ensimäisenä täysistunnon päväjärjestyksessä. Edelleen käsiteltiin seuraavat kysymykset: Ammattiliittokysymys, Englannin, Ranskan ja Kiinan kysymykset, kysymys. Läntisen- Ukrainan Kommunistisen Puolueen kahtiajaosta,' Kominternin VI kongressin kokoon kutsumisesta, TPK:n länsieuropalaisen byroon perustamisesta ja TPK:n rahallisesta selostuksesta vdta ( Harkittuaan kysymystä trotskilaisésta oppositionista, tuomitsi täysistunto jyrkästi trotskilaisen kannan, hyväksyi XV edustajakokouksen päätöksen trotskilaisten erottamisesta puolueesta sekä kaikki puolueen poliittiset ja organisato riset toimenpiteet ^pppositionin neuvostojen vastaisen toiminnan lopettamiseksi. - Täysistunto hyväksyi XV puoluekokouksen ottaman suunnan sosialistiseen teollistuttamiseen, talouden suunnitelmallisuuteen, talonpoikaistalouksien laajaan kollektivisoimiseen ja työväenluokan sekä kaikkien työtätekevien aseman parantamiseen- Täysistunto tervehti XV kokouksen päätöksiä, jotka tähtäsivät Neuvostokoneiston lujittamiseen ja tyydytyksellä pani merkille uuden työläisen liittymisen N.K.P:hen. Täysistunto yhtyi kokonaan XV edustajakokouksen. tekemään kansainvälisen taloudellisen ja poliittisen tilanteen arviointiin, jonka perusv" '' V '( ; " ' -v 6

84 piirteiksi katsottiin; Imperialistisen aikakauden :i kaikkien ristiriitojen kärjistyminen; uuden sodanvaaran kasvaminen; kapitalististen trustien mahtavuuden kasvaminen, niiden yhä suurempi yhteenkasvaminen valtiovaltaan, sosialidemokraattisen johtavan huipun yhä suurempi sulautuminen yhteen kapitalistisen valtion kanssa;, työväenjoukkojen vasemmistuminon ja myötätunnon kasvu Neuvostoliittoa kohtaan; porvarillisten ja sosialidemokraattisten järjestöjen uusi sotaretki kommunisteja; vastaan., Lähtien tästä yleisestä tilanteesta ja ottaen huomioon luokkataistelun yhä kasvavan kärjisty-? misen, alleviivasi täysistunto oppositionin seikkailujen ja Neuvostoliittoa sekä N.K.P:tä vastaan tähdättyjen hyökkäilyjen vaaran, joka käy yhteen sosialidemokratian oikean ja va-; semman siiven valheen ja panettelun kanssa. ' Kaikki ryhmät jotka Lännen maissa kannattavat trotskilaista oppositionia, selitti täysistunto työväenliikkeen huonoimmiksi aineksiksi ja(, kommunismin luopioiksi.» Alleviivattuaan lopuksi, että trotskilaisuus varmsati luisuu sosialidemokratiaan eikä senvuoksi sovi yhteen Kominterniin: kuulumisen kanssa, kutsui täysistunto kaikkia Kominternin; osastoja säälimättömään taisteluun oppositionia vastaan.. Ammattiliittokysymyksen yksityiskohtainen käsittely täysistunnossa aiheutui lakkotaistelun lujittumisesta ja muutamista sen uusista muo-

85 - 85- eloista» Täysistunto kiinnitti ennenkaikkea huomiota siihen, että kapitalististen trustien kasvaessa ja niiden kasvaessa yhteen porvariston valtiovallan kanssa on lakko taistelulla pyrkimys saada nopeasti poliittinen luonne. Senvuöksi on kommunistien johdettava lakkotaistelua, säälimättömäsi taisteltava teollisuusrauhan tunnusta vastaan, täydellisen lakkovapauden puolesta pakollista sovinto-oikeutta ja sosialidemokraattista tariffisopimuksille uskollisuutta vastaan. Kommunistisen vaikutuksen' tunkeutuminen suurliikkeisiin, järjestymättömien ja ammattitaidottomien järjestäminen ja sellainen taktiikka, joka tekisi mahdolliseksi lakkotaistelun johdon riuhtaisemisen reformistien käsistä sellaisia olivat täysistunnon viitoittamat lähiajan päätehtävät. Ösotettuaan, että on välttämätöntä huolellisesti valmistaa jokaista lakkoa, viitoittaa päätöslauselma joukon käytännöllisiä toimenpiteitä taistelua varten kommunistien erottamista vastaan ammattiliitoista sekä kommunistien järjestötehtäviä varten ammatillisessa liikkeessä. Erittäin tärkeä merkitys on täysistunnon äätöksillä Ranskan ja Englannin kysymyksissä." Päysistunnon antama yksityiskohtainen kuva luokkataistelun yleisestä tilasta vaatii näiltä puolueilta päättävää käännettä niiden politiikassa, vaatii, että ne selvemmin sanoin esittäisivät työväestön luokkavaätimukset ja perustunnukset, että lie räikeämmin esiintyisivät

86 sekä porvaristoa että /myöskin sosialidemokratian oikeata ja vasenta siipeä vastaan, että ne : selvemmin vetäisivät näkyville puolueen luokkittaisteluluonteen. Englannissa ajaa Britannian imperialismin yleinen pula porvaristoa hyökkäykseen työväentokkaa vastaan maan sisällä, sodan valmistamiseen Neuvostoliittoa vastaan ja yritykseen siepata vaikutuspiiriinsä työväen perusjärjestöt. Näitten järjestöjen johtajat, jotka jo ovat tahranneet maineensa- petturuudella, puolustavat teollisuusrauhaa ja pyrkivät muuttamaan työläisten muodollisesti riippumattomat järjestöt porvariston apukoneistoiksi sulattamalla niiden johtavat huiput ^yhteen porvarillisten järjestöjen kanssa. Työväenpuolue harjoittaa päivästä päivään raivoisaa höykkäilyä ammatillisen liikkeen vasemman siiven kannattaj ia ja Kommunistista Puoluetta vastaan. Tässä tilanteessa Kommunistinen Puolue, jolla ei Työväenpuolueessa ole minkäänlaisia oikeuksia, on samalla sidottu sen kuriin. Tämän vuoksi täysistunto, todeten, että nykyhetkellä ei ole 'vielä tarkoituksen mukaista luopua kommunistien Työväenpuolueeseen osanoton tunnuksesta, osottäa, että uusi tilanne vaatii päättäväistä taistelua; Työväenpuolueen petollista johtoa vastaan, Työväenpuolueen epävirallisten vaalineuvottelujen kokoonkutsumista sen johdon arvostelemista varten, tarmokasta kamppailua puolueen varojen kuluttamisen köntroi-

87 loimisen puolesta. Macddnaldin työväenhallituksen kannattamista koskevassa kysymyksessä, siinä tapauksessa, että se tulee valtaan, 'alleviivasi täysistunto sen eron mikä oli tilanteessa vuonna 1928 ja sekä Aikaisemmin Työväenpuolue otti ohjelmaansa vaatimuksia, jotka aiheuttivat kiivasta vastarintaa kapitalistien taholta (pääomavero, tysitömäin avustus, Neuvostoliiton tunnustaminen) kun taas nyt, on ilmeistä, öttä jos uudelleen muodostuu n. s. työväenhallitus, niin se tulee olemaan imperialismin hyökkäyksen väline työväenluokkaa vastaan. Englannin Kommunistisen Puolueen entistä selvempi luokkapolitiikka täytyy erikoisesti tulla näkyviin parlamenttivaali-kamppailun aikana. Lopuksi täysistunto kehottaa Englannin Kommunistista Puoluetta viipymättä alkamaan joukkokamppailun jokapäiväisen puoluelehden luomiseksi ja laajalti keskustelemaan kaikista kysymyksistä, jotka ovat yhteydessä puoluepolitiikan uuden kurssin'kanssa. ; Ranskassa totesi täysistunto tapahtuneen syviä taloudellisia muutoksia, jotka ovat pakottaneet suurporvariston muuttamaan taloudellisen ja yhteiskunnallisen politiikkansa. Tuotannon järkiperäistyttäminen' (rationalisointi), pikkuliikkeiden häviäminen, hyökkäys työläisten työpalkkaa ja 8-tunnin työpäivää vastaan, siirtomaiden kasvava riisto tapahtuvat yhtärinhan luokkavoimien uudelleen ryhmittymisen kanssa:

88 Melkoiset pikkuporvariston ryhmät kulkevat suurpääoman politiikan mukana. Täysistunnon päätöslauselma toteaa, että ' työväen joukot vasemmistuvat, mutta pikkuporvarillinen vasemmistolainen kokoomus (Herriot, Briand ym.) oikeistuvat. Sosialistinen Puolue ja Yleinen Työn liitto (sovittelijain ammattiliitto), vain muodollisesti leikkivät oppositionia kansallisen kokoomuksen hallitukseen nähden (Poincaren hallitus), jolloin Sosialistisen Puolueen vasen siipi ei taistele tätä oikeistolaista suuntaa vastaan, vaan pyrkii pidättämään työläisiä Sosialistisen Puolueen vaikutuspiirissä ja sulkemaan niiltä tie-n kommunismiin. Kaikkien näiden tosiasiain vuoksi hyväksyi täysistunto avoimen kirjeen Ranskan K. P:n keskuskomitealle (marraskuulta 1927), jonka Imutta puolue astui uudelle tielle, sekä myöskin Ranskan K. P:n tammikuun puoluekonferenssin päätökset, jotka oikein arvostelivat puolueen politiikkaa ja eroittivat puolueesta Treinin, - Suzanne Giroultdin ym. ryhmän. Todettuaan" muutamia avoimen kirjeen jälkeenkin Ranskan puolueessa esiintulleita virheitä^ vahvisti täysistunto oikeaksi lähintä aikaa varten viitoitellun taktiikan ja vaati sen tarmokasta läpiviemistä, varsinkin vaalikamppailunsa, työväestön taloudellisessa taistelussa ja työssä maalla. Kiinan kysymyksen harkitseminen tapahtui samanaikaisesti Kantonin kapinan kukistumisen

89 89 kanssa. Sellaisen mielipiteen, että Kiinan vai* lankumous on jo kasvanut sosialistiseksi vallankumoukseksi, osotti täysistunto vääräksi. Samalla se hylkäsi sellaisen Kiinan vallanku- - mouksen määrittelyn, että se on-yhtämittaista (permanenttista) vallankumousta; Todettuaan, että työläisten ja talonpoikain laajan vallankumouksellisen liikkeen ensimäinen aalto oli mennyt ohi, alleviivasi täysistunto, että tämän ääliön tuloksena on luokkavoimien selvä jakautuminen (työläis-talonpoikaisjoukkojen vasemmistuminen, kapitalismin ja feodalismin voimien -yhdistäminen). Sekä vallankumouksellisen liikkeen siirtyminen korkeampaan, neuvostovaiheeseen: vaikka liike onkin väliaikaisesti tukahutettu, niin edessä on uusi vallankumouksellinen nousu, johon puolueen täytyy valmistautua,; asettaen päätehtäväkseen laajojen joukkojen valtaamisen. Täysistunto osotti kahdenlaisen luisumisen vaaran, jotka syntyvät viimeisten tappioiden pohjalla. Toinen niistä on likvidatoorinen käsitys, jonka mukaan Kiinan vallankumous on lopullisesti lyöty, toinen putshistinen, joka liian kevytmielisesti lähtee kapinan ja muiden vallankumouksellisten esiitymisten tielle. Täysistunto alleviivasi, että lähimpänä aikakautena on välttämätöntä ennenkaikkea syventää joukkotyön kaikkia lajeja sekä kaikin tavoin parantaa puolueen johtoa, ja hylkäsi ehdottomasti ajatuksen työläistalonpoikaispuolueen

90 perustamisesta, jota Odottivat likvidaattorit, sekä myöskin valmistamattomat kapinat, keinotekoisesti synnytetyt lakot ja muut esiintymiset, joilla on putshistinen (salaliittölaismainen) luonne. ; Lopuksi päätöslauselma osottaa, että kaikkien Kominternin osastojen velvolksuutena Kiinan vallankumoukseen nähden on: taistelu trotskilaista parjausta vastaan, että Kiinan vallankumous on likvidoitu, Kiinan" vallankumouksen kaikkinainen tukeminen imperialismia vastaan«' imperialististen maiden kommunistien esiintyminen imperialistien väliintuloa vastaan Kimassä, sotaväen ja laivaston poiskutsumisen puolesta Kiinasta, kaikeniaistä maa-alueen anastamisen ja jakamisen yritystä vastaan. Läntisen Ukrainan Kommunistisen Puolueen kysymyksen harkitse minen täysistunnossa johtui siitä, että osa tämän puolueen' keskuskomiteasta«vasiljev-turjanskin ryhmä asetuttuaan ukrainalaisen nurkkaisänmaallisuuden kannalle ja räikeästi hyökkäillen Neuvostoliittoa ja Ukrainan Sosialistista Neuvostotasavaltaa vastaan, nostatti itseään vastaan puolueen terveen proletaarisen ja köyhäin talonpoikain kantajoukon, ja lähti puolueen kaktiajakamisen tielle. Tämän lyhmän johtajat, täysistunnon päätöslauselman mukaan, tulivat väliaikaisesti työväestön leiriin petijuralaismäisen vastavallankumouksellisen porvarillisen demokratian leiristä. He alottivat taistelun N, K. Pm oikeata kansal-

91 91 lista politiikkaa vastaan, Ukrainan maalaisporhojen mieliksi kieltäytyivät maan takavarikoimisen tunnuksesta, ja siten kannattivat Pilsudskin politiikkaa, vaalien aikana olivat liitossa Ukrainan porvatillisen demokratian kanssa ja suuntautuivat Länttä kohti (tämä merkitsee sivistyksellistä ja valtiollista lähenemistä ei Neuvostoliittoon, vaan Lännen porvarillisiin z maihin). TPK:n täysistunto totesi, että tämä ryhmä Ilmaisee pikkuporvariston, maälaisporhojen ja J1 I *1 * ' 1 11* # f 1* " ' «'». H huippukerrosten mielialoja. u : Esittäessään vaalikamppailussa oman itse-, naisen listansa, tämä ryhmä ei vain hajottanut kahtia kommunistista puoluetta, vaan muuttui Pilsudskm politiikan suoranaiseksi välikappaleeksi, joka politiikka tähtäsi kommunistien nvien hajoittamiseen. Tämän vuoksi täysistunto, pitäen tämän ryhmän menettelyä suoranaisena proletaarisen vallankumouksen petoksena erotti sen Kominternin riveistä. ^ Täysistunto päätti kutsua kokoon Kominternin VI kongressin v Moskovassa ja suunnitteli kongressin päiväjärjestyksen. ; Yhteyden lujittamiseksi TPKrn jakominter-. nin länsieuropalaisten osastojen välillä päätti täysistunto perustaa TPK;n Toimiston länsi- Europassa,

92 Kominternin Vf kongressi. >71- ^. VI kongressiinsa mennessä Kominternin oli Komintern ehtinut üloti n K X i a Ä järjeft^erkkonsa kjrjai-. Brüsselin kongres- melhsesti koko maapallolle. _ sin kokoonpano. Kominternin VI kongressi, joka kovoontui Moskovassa 17/VH ja 1/IX välisenä aikana, oi? maailmankongressi, ei vain nimensä puolesta, vaan senkin vuoksi, että siihen tosiasiallisesti ottivat osaa maailman kaikkien maiden edustajat. " Samanaikaisesti Kl:n VI kongressin kanssa pidettiin Brüsselissä II Internationalen kongressi. Vaikka sekin nimitti itseään maailmankongressiksi, niin se oli itse asiassa vain Länsi-Eupopan ja Pohjois-Ämeriikan sosialististen puolueiden kongressi. Etelä-Ameriikka ja yleensä siirtomaat ja puolsiirtomaat eivät olleet kongressissa edustettuina. Seuraavat tosiasiat antavat vielä selvemmän kuvan näiden kahden kansainvälisen järjestön välillä vallitsevasta suunnattomasta erotuksesta. 58 K. I:n kongressissa edustetusta puoleesta on suuri ennemmistö kokonaan illegaalisia puolueita, joita porvarilliset hallitukset julmasti vainoavat. Kominternin kongressin 575 edustajan joukossa ei tietystikään ollut ainoatakaan joka olisi tavalla tahi toisella yhteydessä porvarillisten hallitusten kanssa, kun sitävastoin H Internationaalen Brüsselin

93 93 kongressin 446 edustajasta enemmän kuin 60 kuului porvarillisten kallistusten entisten ja nykyisten-ministerien joukkoon. - K. I:n VI kongressi työskenteli IV2 kuukautta. Brüsselin kongressi päättyi yhdessä viikossa. Tämä erotus ei myöskään ole satunnainen. K. I:n VI kongressin pääasiallisena työmetoodina oli kaikkien kysymysten kaikinpuolinen yhteinen harkitseminen ankaran itsearvostelun pohjalla. Brüsselin kongressissa edustetut sosialistiset puolueet kukin innokkaasti puolüstelivat oman orvarillisen hallituksensa etuja. Kominternin Eongressissa taas kaikki edustajat katsoivat päätehtäväkseen, paljastaa koko maailman edessä porvarillisten hallitusten ja heidän sos. dem. asiamiestensä riistosuunnitelmat ia sotaiset seikkailut. Toisena tehtävänä oli kommunististen puolueiden porvarillisia hallituksia vastaan käy-. män taistelun tarkistaminen, kärsitty] en tappioiden syiden selvittäminen jne. - v Kommunistisen Internationalen ja 11 Internationalen välinen sovittamaton ristiriita esiintyi kaikkein selvinipänä niiden ohjelmissa. Sillä seikalla, että VI kongressi yksimielisesti vahvisti kaikille kommunistisille puolueille yhteisen ja kaikkia niitä velvoittavan porvariston ja imperialismin kukistamisen ohjelman. on suuri historlallinen merkitys. Se merkitsee, että työväenluokka on koko maailman mitassa tul-

94 94 lut tietoiseksi omasta merkityksestään, rialismi on luonut objektiiviset edellytykset selle. K. I:n ohjelma määritteli täydellisesti ja selvästi proletaarisen vallankumouksen toteuttamisen aatteelliset ja käytännölliset tiet, jonka vallankumouksen Se... asetti yhdeksi työväenluokan lähimmistä tehtävistä. II Internationalelia ei ole yhteistä ohjelmaa,k a i8 ^ ^ jb u^~m ftenr.^dktfnen?' sosiälistineh puolue on liittynyt kaikilla siteillä omaan porvaristoonsa, ottaa osaa seni iloihin, sen kilpailuun muiden maiden porvariston kansra ja sen v hamielisyyteen vallankumouksellista työväenliikettä, varsinkin kommunismia vastaan. Vuodesta 1914 alkaen ovat sosialistiset puolueet kukin omassa maassaan järjestelmällisesti pettäneet työväenluokkaa ja ovat muuttuneet imperialistisen porvariston työkaluiksi. Toisin sanoen: K. I:n ohjelma on vallankumouksellisen taistelun ohjelma kapitalismia vastaan proletariaatin diktatuurin puolesta/ kommunismin voiton puolesta: II Internationalen puolueiden ohjelmat kapitalistisen yhteiskunnan rakentamisohjelmia. Lisäyksenä K. I:n ohjel- Proletaarisen maan on päätöslauselma valla^umouksen TPK:n toimintakertomuksen kansi johdosta. Tama päätöslauselma on myöskin Kominternin ohjelma, mutta, ainoastaan lähintä aikaa

95 95 varten. Kansainvälisen tilanteen perusteellisen analyysin jälkeen (keskusteluun Buharinin alustuksen johdosta otti osaa noin 100 puhu jaa) arvioi VI kongressi nykyhetken proletaarisen vallankumouksen ajanjakson ' kolmanneksi kaudeksi, jonbnqänjäbä7.afcleb'ven jto proletariaatin voitokas kapina 1917; Päätöslauselma määrittelee ensimäisen kauden vuodesta 1917 Saksan vallankumouksen häviöön 1923, toisen kauden 1923 jälkeen Nevostoliiton talouden uudelleönräkentamisen ja kapitalistisen maailman vakiintumisen kaudeksi ja kolmannen, nykyisen kauden, joka perustaltaan on kapitalismin talouden ennen sotaa vallitsevien rajojen sivuuttamisen kautta ja Neuvostoliiton melkein samanaikaisen tälle tasolle nousun kautta. Millaiset ovat tämän kolmannen aikakauden luonteenomaiset piirteet ja niistä johtuvat tärkeimmät K. I:n ja sen osastojen tehtävät? Neuvostoliitolle on tänä proletaaristen vallankumousten ajanjakson kolmannen kauden aikana luonteenomaisia sen jatkuva lujittuminen ja kasvu. Neuvostoliiton talous on sivuuttanut sen tason, mikä oli ennen sotaa. Tämän tuotantovoimien kasvun perusteella Nevostoliitto alottaa kaiken taloutensa perinpohjaisen uudelleenrakentamisen sosialistisilla perusteilla. Samalla lisääntyy talouden sosialistisen osan merkitys ja {iienenee kapitalististen ainesten merkitys. Talouden sosialistisen osan saavutukset tekevät mahdolliseksi jo nyt Euroopan ja Ameittöväenuikkeen KIRJASTO

96 .,. _ I riikan kehittyneimpien maiden sivuuttamisen j työnsuojeluksen alalla. Näillä Neuvostoliiton [ saavutuksilla on suunnaton agitatoorinen ja vallänkumouksellistuttava vaikutus Euroopan ja osaksi' Ameerikan työväestön joukossa. Neu- f vostovallan saavutuksilla kansallisuuskysymyk- i sen alalla, varsankin idän takapajuisten kanso- jen keskuudessa; on vielä suurempi vallankumouksellistuttava merkitys siirtomaakansoille. f Samaan laajojen joukkojen vallankumoukset- =, istuttamisen suuntaan vaikuttaa se järjestel- i mallinen ja tehokas apu, jota Neuvostoliiton työläiset ja talonpojat osottavat kaikille vallankumouksellisille liikkeille. Kaikki tämä sangen suuressa määrin syventää-juopaa Neuvos- v toliiton ja koko kapitalistisen maailman välillä, lisää myötätuntoa Neuvostoliittoa kohtaan sorrettujen ja riistettyjen taholta ja samalla äärimmilleen kärjistää kakkien kapitalististen maiden hallitsevien luokkien vihamielisyyttä Neuvosto- a liittoa kohtaan, Kapitalistein maihin nähden on proletaaristen vallankumousten ajanjakson kolmannella kaudella ennen kaikkea se merkitys, että niis- i sä jatkuu taloudellinen vakiintuminen. Se tapahtuu kapitalistisen tuotannon järkiperäistyttämisen pohjalla. Järkiperäistyttäminen on vienyt työn tuottavaisuuden suunnattomaan kasva- i miseen. Työn tuottavaisuuden kasvu on salli- - nut imperialismin sivuuttaa sotaa ennen vai- ; linneen rajan, mutta samalla tämä kasvu vie

97 97 kiertäinättömästj koko kapitalistisen järjestelmän ennenkuulumattoman syvään pulaan, sekä._ jokaisen porvarillisen valtion sisällä että myöskin porvarillisten valtioiden välisissä keskinäisissä suhteissa.. Päätöslauselma TPICn toimintaselostuksen johdosta toteaa, että uusi kausi ösottaa työväenluokan edelleen tapahtuvaa vasemmistu- - mistä Europan maissa ja joukkotaistelun voimistumista (lakkoaalto Saksassa, Tschekko- Slovakiassa, Ranskassa, Puolassa jne., Wienin kapina 1927, mielenosotukset Saccon ja Vanzettin mestauksen johdosta jne). VI kongressin antama kansainvälisen tilanteen arviointi ösotti, että nyt on eri valtojen välillä olemassa ainakin kuusi selkkausta, jotka merkitsevät sotaisten yhteentörmäysten uhkaa: 1) englantilais-amerikalainen, jonka VI kongressin päätöslauselma määrittelee nykyisen kauden kansainvälisten ristiriitojen akseliksi, 2) englantilais-ranskalais-italialainen, 3) italialais-jugoslavialais - ranskalainen, 4) ranskalais-' englantilais-saksalainen, 5) amerikalais-japanilainen ja 6) puolalais-liettualainen. Sitäpaitsi kaikkien näiden imperialististen suurrösvojen välisten selkkausten yläpuolella kasvaa koko kapitalistisen maailman vihamielisyys Neuvostoliitoa kohtaan. Niin ollen uuden julmien imperialististen sotien ja Neuvostoliittoa vastaan kohdistettujen sotaisten saikkailujen kauden vaara esiintyy.

98 täysin todellisena, ja VI kongressi päätti, että taistelu sitä vastaan on oleva kaikkien kommunististen puolueiden sekä koko Kominternin keskeisimpänä tehtävänä. ^ v. Brusselin kongressi har- THstisten s X? ' ^itsi myöskin kysymystä imvaaraa vastaan, pfinalististen sotien vaarasta, t' mutta päätti yksimielisesti ilman keskustelua, että vaikka imperialististen sotien vaara on olemassa, niin tulee Kansainliitto aikoinaan estämään imperialistien juonet. Niin ollen kysymys taistelusta imperialististen sotien vaaraa vastaan annettiin niiden hoidettavaksi, jotka tätä sotaa valmistelevat. Kysymystä imperialististen sotien _jvaaraa vastaan taistelemisesta käsitteli VI kongressi 2 kertaa TPK; n toimintaselostuksen yhteydessä ja itsenäisenä päiväjärjestyksen kohtana. TPK in toimiiitaselostuksen johdosta hyväksytty päätöslauselma toteaa, että taistelu lähestyvää imperialistisen sodan vaaraa vastaan, Neuvostoliiton puolustaminen, taistelu imperialistien väliintuloa vastaan Kiinassa, Kiinan vallankumouksen ja siirtomaitten kapinain puolustaminen ovat kommunistisen liikkeen tärkeimpiä kansainvälisiä tehtäviä. Kongressi vaati kaikilta kommunistisilta puolueilta, että niiden on käytävä tätä taistelua kaikissa muodoissa päivästä päivään. Päätöslauselma sotakysymyksestä pidettyjen alustusten johdosta kehitteli yksityiskohtaisesti Leninin perusajatuksia tästä kysy-

99 99 myksestä. Koko kansainvälisen kokemuksen perustalla antoi kongressi ^yksityiskohtaisia käytännöllisiä ohjeita, mitä ja miten on kommunististen puolueiden tehtävä nyt sodan aattona ja heti sodan julistamisen jälkeen tehdäkseen mahdottomiksi imperialistien sotaiset seikkalut, ja jos ei niitä onnistuta tehdä tyhjiksi, niin miten on saatava imperialistinen sota muuttumaan kansalaissodaksi. Näiden päätösten tärkeimmät kohdat ovat seuraavat: 1} Kommunistien on pyrittävä aikaansaamaan oman imperialistisen isänmaansa tappio, 2) kommunistit auttavat kaikin tavoin Neuvostoliittoa, 3) kommunistit kehittävät tehokasta työtä joukkojen keskuudessa, jolta ne voitaisiin tarpeellisella hetkellä nostaa päättävään taisteluun sotaisia seikkailuita veistään, 4) erittäin vakavaa huomiota tässä työssä on kommunististen puolueiden kiinnitettävä: liikkeisiin, jotka ovat yhteydessä sodankäynnin ja valmistelemisen kanssa, Sotajoukkoihin, joiden ^keskuudessa kommunististen puolueiden työ j on hinnalla hiillä tahansa saatava hyvin voimakkaaksi, työläistalonpoikaisnuorisoon, joka täyttää armeijäin rivit. Päätöslauselma käsittelee yksityiskohtaisesti armeijan boikotin tunnuksen virheellisyyttä ja vaatii, että kommunististen puolueiden on harjoitettava työtä armeijan keskuudessa, luotava siellä illegaalisia soluja jne. Tällaisesta kannasta lähtien hylkäsi kongressi ehdottomasti karkulaisuuden tunnuksen ' työväenuikki en KIRJASTO

100 100 osottaen, että armeijasta karkaaminen vallankumouksellisen tilanteen edellä merkitsisi armeijan jättämistä kumouksellisia aineksia vaille ja että karkaaminen vallankumouksellisen tilanteen aikana olisi vieläkin virheellisempää, sellaisen hetken keskeisin'tehtävä kun op aseellisen kapinan käytännöllinen valmistaminen. Päätöslauselmassa on erikoinen luku, joka käsittelee, aseellisten kapinain kysymyksiä. Pyrkiessään mahdollisimman suuressa määrässä tehostamaan taistelua imperialistisen sodan vaaraa vastaan hyväksyi kongressi TPK: n toimintaselosfuksen ja sotakysymysteesien lisäksi vielä päätöslauselman, jossa vaatii,, että kaikkien kommunististen puolueiden on viipymättä ryhdyttävä valmistamaan punasta päivää laajojen joukkojen samanaikaista kansainvälistä esiintymistä sotaa vastaan. Punaisen päivän valmistamisen antoi kone-: ressi TPK: n tehtäväksi. symys. ^ Uuden imperialistisen sodan alku ei tule ainoastaan olemaan kapitalismin vakiintumisen loppua, vaan myöskin kapitalismin lopun alkua. Sodan aikana 1914 ei ollut Kominterniä, sodan vastustajat voitiin monessa maassa laskea muutamissa yksilöissä, ja kuitenkin se vei terävään vallankumoukselliseen pulaan, joka päättyi Neuvostoliiton luomiseen, useiden monarkioiden tuhoutumiseen ja koko kapitalistisen yhteiskunnan syvään vallankumoukselliseen / j-.-

101 X 101 järkkyyntymiseen. Nyt kun on olemassa Neuvostoliitto ja Komintern, tulee uusi imperialis- ' tinen sota ja sen tuloksina kiertämättömät työväestön vallankumoukselliset kapinat tärkeimmissä maissa kohtalokkaiksi imperialismin herruudelle. Tähän vie myöskin kärjistyvä tilanne siirtomaissa, VI kongressin Päätöslauselmassa -TPK:n toimitaselostuksen johdosta sanotaan, että Kiinan vallankumouksen uusi nousu ja vallankumouksellisen tilanteen varma kärjistyminen Intiassa voivat luoda aivan uuden yleismaailmallisen poliittisen tilanteen ja voivat, panna nurin kapitalistisen järjestelmän suhteellisen vakiintumisen.? VI kongressi perusteellisesti harkitsi kysymystä vallankumouksellisesta toiminnasta siirtomaissa ja puölsiirtomaissa ja paljasti sosiali-, reformistien katalan legendan että imperialistit muka vievät siirtomaihin teollisuutta ja kulttuuria, sekä myöskin legendan kansallisen porvariston Vallankumoukselliisesta osasta tärkeimmissä siirtomaissa, sellaisissa kuin Kiina, Intia, Egypti» Indonesia. VI kongressin päätökset siirtomaakysymyksessä asettavat' kommunistisille puolueille seuraavia perustehtäviä: 1) Taistelun täydellisen vapautumisen puolesta imperialistien ikeestä, 2) feodaalis-patriarkällisten suhteiden hävittäminen, jotka ovat imperialismin perustukikohtina siirtomaissa, 3) työtä- \ tekevän väestön laajojen kerrosten järjestä-

102 minen kumouksellisilla tunnuksilla, 4) vallankumouksellisen imperialismin vastaisen rintamani perustana siirtomaissa täytyy olla työläisten ja talonpoikien joukkojärjestöjen, työläisten ja talonpoikain vallankumouksellinen liitto, 5) siirtomaiden työläis-talonpoikaisvallankümousten ratkaisevan Voiton tärkeimpänä ehtona on, että näissä maissa on olemassa kommunistisia puolueita, jotka ovat riippumattomia olemassa olevista kansallisvallankumoukseuisista järjestöistä, jotka asettavat tehtäväkseen vallankumouksellisen työläisten ja - talonpoikain Hiton järjestämisen, pyrkien siihen, että tässä Hitossa ja koko taistelussa kansalaisen vapautuksen puolesta ylijohto, kuuluisi proletariaatille ja sen kommunistiselle puolueelle, 6) siirtomaissa ja puolsiirtomaissa, joissa proletariaatti näyttelee johtavaa osaa, täytyy kommunististen puolueiden asettaa tehtäväkseen porvarillis-demokraattisen vallankumouksen proletaariseksi vallankumoukseksi muuttumisen edistäminen, 7) mitä tarmokkain apu siirtomäakansojen vapaustaistelulle eifaämaiden proletariaatin taholta ja ennenkaikkea kommunististen puolueiden taholta, 8) apu tässä taistelussa Neuvostovaltioiden taholta.. On mielenkiintoista verrata tätä linjaa II Internationalen linjaan. Sosdem. puolueet, jotka ovat omien porvarillisten hallitustensa renkejä, pyrkivät pidättämään siirtomaakansoja vallankumouksellisesta taistelusta, jotta impe-

103 103 rialistit voisivat pysyä siirtomaissa aseman ~ herroina. E _ v x Päätöslauselma TPK: n Kiinan vallankumous. toimintaselostuksep johdosta lausuu, että Kiinan vallankumouksen uusi nousu ja vallankumouksellisen liikkeen kehittyminen _ Intiassa voivat tehdä lopun vakiintumisesta. Tämä onkin ymmärrettävää. Kiinassa on 450 miljoonaa asukasta, Intiassa 320 miljoonaa, s. o. vain näissä<k?hdessa maassa asuu 770 miljoonaa ihmistä eli puolet koko maapallon väestöstä. On ilmeistä, että jos nämä 770 miljoonaa muodostavat yhteisen vallankumouksellisen rintaman Neuvostojiiton 150 miljoonaisen väestön kanssa ja Europan proletariaatin vallankumouksellisten järjestojen kanssa, niin. tällaisille jättiläismäisille voimille ei imperialismi kykene pitkältäkään osottamaan vastarintaa. Sen vuoksi kansainvälisen työväestön on mitä tarkkaayaisimmin seurattava tapahtumain kulkua näissä maissa ja annettava tehokkainta apuaan niissä kehittyville vallankumouksellisille liikkeille. VI kongressiin mennessä oli asema Kiinassa seuraava. Kiinan vallankumous oli kärsinyt useita raskaita tappioita. Erittäin raskaita tappioita kärsi Kiinan Kommunistinen puolue, jonka jäseniä* militaristit ja imperialistit kymmenin tuhansin raa asti murhasivat. Mutta tällä ei taantumus ole voinut poistaa niitä taloudellisia ja poliittisia syitä, jotka ovat, syn-

104 nyttäneet vallankumouksen. Kasvaa joukkojen f kurjuus ja oikeudettomuus, kasvaa sotilas- i! mielivalta. Talonpojilla ei ole muuta ulospääsyä 1 kuin talonpoikaisvallankumous. Työläisillä ei \ ole muuta ulospääsyä kuin olevan poliittisen i ja taloudellisen järjestelmän kukistaminen, kuin taistelu työväen ja talonpoikain- diktatuurin puolesta, Vaikka pikkuporvaristo on jo toistamiseen pettänyt työväestön, niin on sekin tyytymätön nykyiseen asiaintilaan, ja jos Kiinan f Kommunistisen Puolueen onnistuu noudattaa S oikeata politiikkaa, niin tulee se vallankumouksellisen taistelun uudelleen noustessa olemaan^ jälleen imperialistien vastaisen kokoomuksen riveissä. Nykyistä asemaa hyvin kuvaa Kiinan Kommunistisen Puolueen kasvu: v, 1921 siinä oli 51 jäsentä, v , v ,, v , v ja Kominternin VI kongressiin mennessä, julmasta vainosta huolimatta jäsentä,; Kuvaavaa on myöskin keskeytymätön, aseellinen taistelu maalla. Useilla Kiinan talonpoikaisalueilla on olemassa Neuvostovalta, ja nämä alueet kasvavat koko ajan, vaikkakin hitaasti. Kiinan J työväestö ja Kiinan Kommunistinen Puolue j kokoavat voimiaan. ' Kiinan Kommunistinen Puolue on tehnyt paljon virheitä vallankumouksen edellisessä vaiheessa. Nämä virheet i ovat olleet pääasiassa opportunistisia, oikeistolaisia virheitä, jotka johtuvat maan taloudellisesta ja valtiollisesta takapajuisuudesta) pro-

105 105 letariaatin ja sen kommunistisen puolueen nuoruudesta, sen kantajoukkojen heikkoudesta ja epätyydyttävästä yhteiskunnallisesta kokoonpanosta. Mutta puolue on nämä virheet tarkistanut. Puolueen johto on uudistettu uusilla proletaarisilla voimilla. ~,, TPK :n toimintaselostuk- Iinen llikelntiassa. sen johdosta hyväksytty päätöslauselma toteaa, että Intiassa on alkanut uusi vallankumouksellfsen liikkeen nousu, jolle ominaista on työväestön itsenäinen esiintyminen (kutömatyöjäisten lakko Bombayssa ja rautatieläisten lakko Kalkuttassa, vappömielenpsotukset jne.). Päätöslauselma toteaa edelleen, että tällä vallankumouksellisen liikkeen nousulla on syvät juurensa koko maan tilanteessa. Vallankumouksellisen liikkeen heikkona^ puolena on se, ettei siellä vielä ole kommunistista puoluetta. Saadakseen aikaan hämmennystä Intian työläisten keskuudessa, järjesti Englannin poliisi Intiassa provokatoorisen kommunistisen puolueen. Tämän tempun avulla Englannin poliisin onnistui saada käsiinsä joitakin vallankumouksellisia työläisiä ja antaa toisille mitä epämiellyttäfimpiä käsityksiä kommunistisesta puolueesta. Huolimatta kaikista Englannin, poliisin ja sen reformististen apulaisten tempuista sekä Englannissa että Intiassa, vallankumouksellistuu Intian proletariaatti yhä enemmän, pani v toimeen eräitä hyvin sitkeitä lakkötaisteluita ja lähetti edustajiaan

106 106 K. I: n VI kongressiin. Kongressi omisti Intian - kysymykselle erikoista huomiota ja esitti kommunistisen puolueen luomisen tärkeimmäksi tehtäväksi.;, ' Arabi&lsuncti Itä*... Eräänä. sellaisena i»j ^ «siirto- «maarmtaman kohtana, joka kovasti huolestuttaa imperialisteja, on arabialainen Itä Marokko, Syyria, Tunis ja varsinkin Egypti, jossa viimeaikoina on huomattavissa melkoista kansallisen liikkeen vilkastumista. Tämän liikkeen etunenässä on kansallisrefdrmistijien puolue Vafd, joka mielistelee työläisiä ja talonpoikia. Samoin uhkaa se Englannin imperialismia, mutta itse asiassa täyttää kaiken, mitä Englannin viranomaiset vaativat. Egypti sä on Kommunistinen Puolue ollut olemassa jp useita vuosia, mutta poliisivainot ; ovat sitä.suuresti heikontaneet. Sen vaoksi kuitenkin, että työläisjoukot ovat kääntymässä pois JVafdista, voi Kommunistinen Puolue^ nähtävästi nopeasti voimistua. Uudelleen ilmenee kuohuntaa Marokossa, sillä ranskalaiset yrittävät ottaa haltuunsa niistä riippumattomien heimojen maa-alueet. Ranskan Kommunistinen Puolue harjoittaa tarmokasta antimilitaristista kamppailua joukoissa ja sotilaiden keskuudessa. " Syyriassa on myöskin yhä levotonta. Ranskan hallitus on pakotettu tunnustamaan, että ranskalaiset viranomiset: tuntevat olevansa pahimpien vihollistensa keskellä. "

107 107 Etelä-Ämerlkka. # K. I : n V ja VI kongres- \ J.- r sien välisenä aikana ilmeni etelä'amerikan maiden huomattava vallankumouseliinen osa. Nämä maat, joiden luonnolliset rikkaudet ovat suunnattomat, ovat muodollisesti riippumattomia, mutta itse asiassa ne ovat kokonaan Englannin tahi Pohjois-Amerikan imperialistien käsissä, jotka käyvät taistelua vaikutuksestaan näihin aseellisten kapinain kautta sellaisia hallituksia vastaan, joita muut imperialistit kannattavat. Tämän vuoksi ovat näiden maiden työläiset ja talonpojat imperialististen valtojen asiamiesten avulla* oppineet kukistamaan hallituksiaan ase kädessä.. Heille maksettiin, heitä juotettiin ja he kulkivat niiden mukana, jotka heille maksoivat. Mutta kun tapahtui vallankumous Venäjällä ja muodostui Komintern, muodostui näissäkin maissa kommunistisia ja kommunisteille myötämielisiä järjestöjä. Ne ovat lukumäärältään vielä hyvin heikkoja, samoin myöskin aatteellisesti ja orgänisatoorisesti, mutta niillä on yhteyksiä joukkoihin ja ne kasvavat nopeasti. ' ' VI kongressi kiinnitti etelä-amerikan maihin vakavaa huomiota. Määriteltiin yleinen linja taistelu kansallisen vaputumiseri puolesta, etelä-amerikän työläis- ja talonpoikaisvaltioiden liiton puolesta. Kongressi varotti etelä- Anierikan nuoria kommunistisia puolueita putshismiin, sotilaallisiin valtiollisiin vallankeikauksiin innostumisesta, ja kehottaa

108 erikoisen huolellisesti harkitsemaan esiintymiset. Näden maiden "kommunististen puolueiden tärkeimmät lähimmät tehtävät ovat: voimien kokoaminen, Oman järjestön muodostaminen, lujittaminen ja laajentaminen ja sitkeä työ olemassa olevissa työläisten ja talonpoikain joukkojärjestöissä niiden aatteelliseksi valtaamiseksi. ' Arvioidessaan kansainvä- Kommunistiset g?!otesi konpssi, puolueet. että proletaarisen vallankumouksen ajanjakson nykyinen kolman kausi vie varmasti kapitalistisen vakiintumisen ristiriitojen edelleen kehittymisen kautta kapitalismin vakiintumisen edelleen järkkymiseen ja kapitalismin yleisen pulan räikeään kärjistymiseen. Kapitalismin yleisen pulan räikeä kärjistyminen asettaa kysymyksen siitä,.onko Komintern ja ensi sijassa länsi-europän kompuolueet valmiit ottamaan tämän pulan vastaan. Kongressi alisti säälimättömän itsearvostelun alaiseksi sekä TPK :n että Kominternin eri osastojen työn. Tämän itsearvostelun perustulos on: Nykyisessä tilassaan eivät i, Europan kommunistiset puolueet ole vielä valmistuneet siihen, että ne voisivat asianomaisella tavalla ottaa vastaan ' kapitalismin yleisen pulan terävän kärjistymisen. Tämä näkyi pelkästään Kominternin ja sen europalaisten osastojen lukumääräiseltä kasvusta. V ja VI kongressin, välisenä aikana ei Komintern

109 109 kapitalistisisa maissa lukumäärältään kasvanut vaan päinvastoin pieneni.. Kaikkien kapitalististen maiden ja siirtomaiden kommunistisissa puolueissa on kaikkiaan /» miljoonaa jäsentä. TPK:n selonteko VI kongressille ilmoittaa seuraavia tietoja kommunististen puolueiden lukumäärästä: ' 1927 ^Saksan K. P Tshekko-Sl. K. P Ranskan K. P Amerikan K. P Ruotsin K. P Englannin K. P ' N. K. P Mikä on tällaisen hitaan kasvun syy? Ensinnäkin kommunististen puolueiden kehityksen ulkonaiset ehdot ovat viinie aikdina tulleet hyvin vaikeiksi ja huononevat jatkuvasti. Vainoamiset lisääntyvät. Useissa maissa kommunistiset puolueet ovat täysin illegaalisia. Toisissa maissa, joissa kommunistiset puolueet virallisesti ovat vielä laillisia, kohdistuvat niitä - vastaan ankarat vainotoimenpiteet hallituksen ja työnantajain taholta. Mitä tulee poliittiseen >( komentoon porvarillisissa maissa proletaarisen ' vallankumouksen nykyisenä kolmantena kautena, niin sille on ominaista keskeytymätön valtiolli-

110 sen taantumuksen kasvu ja fascismih ainesten voimistuminen koko valtiokoneiston työssä. : Fascismi on imperialismin aikakauden tuote. Monopolisi jsen pääoman on vaikea olla porvarillisen demokratian puitteissa; Niin syntyvät : erilaiset fascististen valtioiden muodot, kuten Italia, Puola jne. Fascismi käyttää taantumuksellisten päämääriensä- hyväksi kapitalisti- : sen kilpailun köyhdyttämien, pikkuporyarillis- r ten ainesten ja takapajuisten työläisten tyytymättömyyttä, värvää niistä mustamekkojaan" f ym, joita johtavat kaikkein taantumuksellisimmat ainekset. Viime aikoma fascistit yrittävät luoda fascistisoluja välittömästi työpaikoille valvoakseen lähemmin vallankumouksellisten' työläisten toimintaa. Kaisissa Europan maissa on viime aikoina voimistunut poliisiprovokationi kommunistisi ten puolueiden sisällä. Poliisilaitos luo työpaikoille omia provokatborisia solujaan (Rans- ; kassa), tahi julkaisee kommunististen puo- : > ltieiden nimessä provökatoorisia julistuksia työläisille. Tällaisissa olosuhteissa pn kommunististen puolueiden hyvin vaikea juurtua orgaiiisatoori- sesti joukkojen keskuuteen, varsinkin suurliikkeissä, ja vaikea järjestää työläisten joykkoe-t siintymisiä. Mutta toiselta puolen asiain näin, ollen saa jokainen työläisten esiintyminen, joka onnistutaan järjestämään, ensi hetkestä alkaen. selvän poliittisen luonteen ja suuntautuu ei

111 111 vain työnantajia, vaan myöskin imperialistista valtiota vastaan. - h 4«. Europan kommunististen min Internationa- puolueiden ja niiden joukkolen vastavallan- työn kehittymisen vaikeuksia kumouksellinen lisää vielä sosialidemokraattien osa. näyttelemä petturin osa. Ei riitä se että monopolistinen pääoma kasvaa yhteen porvarillisen valtion koneiston kanssa. Myöskin II ja Amsterdamin Interoationalen johtava huippu kasvaa siihen yhteen. Se ylimääräinen..voitto, joka saadaan siirtomaiden sekä teollisesti vähemmän kehittyneiden pääidea riistämisestä sallii imperialistien lahjoa työväenluokan ylemmät kerrokset. Niin saavat II ja Amsterdamin Internationalet tukea työväenluokasta. Näiden. Intematiöhalein : suunnattomat koneistot ovat* kymmenien vuosien kuluessa järjestelmällisesti kasvattaneet laajoja työ1 väen joukkoja. Voimasuhteisiin nähden riittää, ktin mainitsemme, että Kömminternissa, N. K. P. ja Neuvostoliiton Kommunistinen Nuorisoliitto mu- ' kaanluettuna on 4 miljoonaa jäsentä, ja että Il Intemationaleen Brysselin kongressiin menessä kuului Amerikassa ja länsi-europassa jäsentä. K. i:n ohjelma osoittaa sosialidemokratian ja reformististen ammattiliittojen johtavat kantajoukot suureksi vastavallankumoukselliseksi joukoksi, joka aktiivisesti taistelee vallankumousta vastaan ja tukee kapita-

112 112 -, - ~ 1 lismin osittaista valciintumista. ja nykyaikaista a reformismia voitaisiin syyllä nimittää sosialiimperialismiksi. Alkaen sodasta, joka : päättyi II Interaationalen häpeälliseen romahtamiseen, auttavat kaikkien maiden sosdem. - puolueet porvaristoa työläisten, talonpoikien ja 1 siirtomaiden sorrettujen kansojen vallankumous- i sellisen liikkeen hajoittamisessa ja kukistami- 1 sessa- Kansaivälinen sosialidemokratia on Neu- j vostoliiton leppymätön vihollinen. ~ 5 Imperialismi käyttää hyväkseen sosialidemokratiaa aivan.'sam0i4^:'^u^..^&scknuakin: ; siellä, missä fascismi ei auta, työskentelee sosialidemokratia imperialistien hyväksi. Tämän vuoksi on vaikeaa vieläpä mahdotontakin erot-. taa tarkkaa rajaa sosialidemokraatin (esim. Puolan sd.) ja fascistin välillä. Sosialidemokraatit harjoittavat silmitöntä kommunistienajojahtia kaikkialla, missä vain on pieninkin i mahdollisuus. Esimerkiksi Itävallassa tekivät he tendaskomiteain aallon edellä ilmiantoja kom- $ monisteista,saaden aikaan heidän työstä erot-?! tamisensa. Saksassa, Englannissa ja useissa muassa maissa eivät reformististen ammatti-.ji, liittojen johtajat häikäile mitään keinoja, voi- r dakseen heittää kommunistit ulos ammattilii- j toista. K. I:n VI kongressi totesi, että sosialidemokraatit ja ammattiliittoreformistit ovat muodostuneet vallankuipoksellisen työväenliikkeen kehittymisen pahimmaksi esteeksi.

113 Soslalidem okra- E» ole kuitenkaan liioteltla n perintä Eu- tava vainojen ja sosialidemoropan Kommunis- kratian petturilhsen menettelyn vaikutusta Europan kommunististen puolueiden kehitykseen. Tämä vaikutus on epäilemättä huomattava, mutta Europan kommun'stisten puolueiden järjestöllisten heikkouksien syynä eivät sittenkään ole niiden kehityksen objektiiviset ehdot, vaan niiden omat sisäiset puutteet ja heikkoudet, ennenkaikkea, voimakkaiden sosialidemokraattisten perimätapojen näyttelemä osa Europan kommunististen puolueiden työssä. Europan kommunististen puolueiden hitaasta kasvusta huolimatta, kasvaa niiden aatteellinen vaikutus työläisjoukkojen keskuudessa sangen nopeasti. Tämä näkyy esimerkiksi seuraavista numeroista: < Saksa 1924 " Kommunistisen puolueen äänimäärä vaaleissa. 2. Puolueen jäsenmäärä ; Ranska, 1. Puolueen äänimäärä vaaleissa 2.. Puolueen jäsenmäärä Puola 1. Äänimäärä vaaleissa Puolueen jäsenmäärä & Näistä numeroista näkyy, että samalla kun kommunistisen puolueen äänimäärä vaaleissa

114 on nopeasti kasvanut, on puolueen jäsenmäärä J joko pysynyt paikallaan, vieläpä mennyt alas- i kin. Tämä merkitsee, että kommunistiset puolueet eivät ole kyenneet organisatoorisesti = lujittamaan joukkovaikutuksensa kasvamista, I Tämän organisatoorisen heikkouden perussyy on se, että ne vielä enemmän tahi vähemmän : käyttävät työssään vanhoja sosialidemokraattisiä metoodeja. TPK:n toimitaselostuksessa..sanotaan: Kaikkein.tärkeimpiä sosialidemokraattisen menneisyyden jätteitä, joista kommunististen puolueiden on päästävä hinnalla millä tahansa ovat seuraavat: 1) sosialististen puolueiden perustyö tapahtuu työpaikkojen ulkopuolella, kommunististen puolueiden taas on rakennuttava työpaikkojen perustalle (työpaikkasolut); 2) sosialististen puolueiden työ : seisahtuu kokonaan suurien kamppailujen väliaikoina ja tehdään sitä ennen Kaikkea parlamenttivaalien yhteydessä. Kommunististen puo- i lueiden täytyy rakentua jokapäiväisen sitkeän ' joukkotyön pohjalle, joukkojen vetämiseen taisteluun osittaisvaatimusten ja proletariaatin diktatuurin puolesta; 3) Sosialistisissa puolueissa on liikkeellepanevana voimana vain johtava huippu parlamenttiryhmä; sanomalehtien toimitukset, puoluetoimikunta, yksityiset johtajat; jäsenjoukko taas on passiivinen ja esiintyy ainoastaan erilaisissa juhlallisissa tapauksissa, näytellen statistin osaa (vaalit ym.); kommunistisissa puolueissa sitävastoin perustuu koko

115 115 työ puolueen jäsenioukkojen aktiivisuuteen ja i toimeliaisuuteen; 4) sosialistisissa puolueissa \ ei ole lujaa sisäistä kuria; sitävastoin on kommunistisissa puolueissa pidettävä yllä rautaista kuria; 5) sosialistiset puolueet ovat erilaisten vapautta rakastavien katsantokantojen vapaaehtoisia yhtymiä; kommunististen puolueiden on taas oltava ehdottomasti yhtenäisiä järjes- i töjä, joissa ei saa sallia minkäänlaisia epäkom- i munistisia katsantotapoja. Tähän on lisättävä \ vielä kaksi sosialidemokraattien menettelytapaa, jotka hyvin selvästi pantiin merkille VI kongressin keskusteluissa TPK: n toimintaselostuksen yhteydessä: 1) sosialistiset puolueet eivät ole tehneet työtä ammattiliitoissa, ollen sitä mieltä, että sosdem. puolueiden tehtävänä on käydä poliittista taistelua, ja ammattiliittojen tehtävänä on taistelu työväenluokan jokapäiväisten taloudellisten etujen puolesta. Kommunistiset puolueet, pysyen uskollisina bolshevismin perinnölle, lähtevät siitä,. että proletariaatin poliittista ja taloudellista taistelua ei voi ;eij^:lu ä"efpttaa toisistaan, ja että taloudellisen taistelun edut on alistettava proletariaatin yleisen taistelun eduille kapitalismin kukistamiseksi. Tämän vuoksi kommunistiset puolueet harjoittavat tarmokasta työtä ammattiliittojen sisällä, fraktioonien avulla; 2) kaikilla sosdem. puolueilla on legaalisen toiminnan perintö, kymmeniä vuosia kestänyt tottumus toimimiseen esivallan sallimien- lakien pohjalla. Sensijaan nykyisissä ' ' 8*

116 oloissa, jolloin pääoma ja valtio hyökkäävät kommunistisia puolueita ja muita vallankumouksellisia proletaarisia järjestöjä vastaan, ovat legaaliset toimintamuodot kommunistisille puolueille aivan riittämättömät. Tehdessään yhteenvedon kommunististen puolueiden itseärvostelusta, totesi Vl kongressi seuraavia tärkeimpiä puutteellisuuksia niiden toiminnassa: taisteluhenkisen kansainvälisyyden heikko kehitys, eräänlainen maaseutulaisuus, joka ilmenee suuren mittakaavan kysymysten aliaryioimisessa; heikko työ ammattiliitoissa; kyvyttömyys lujittaa organisatoorisesti poliittisen vaikutuksen lisääntyminen ja saada aikaan puolueen, jäsenten Vakiintuminen; riittämätön huomio useissa puolueissa työlle talonpoikien ja sorrettujen kansauisten vähemmistöjen keskuudessa; puoluekoneisto ja työtapojen erääni lainen byrokratisoituminen (riittämätön yhteys joukkoihin), heikko alote puolueen jäsenten värväämisessä; riittämättömän elävä työ perussoluissa ja painopisteen siirtyminen puoluevirkai-i lijain työhön» puolueen kantajoukkojen verrattain heikko poliittis-teoreettinen taso, heikko yhteys suurliikkeisiin, puolueen uudesti järjestelyn työpaikkasölujen pohjalle ollessa vielä, Melkoinen osa näistä virheistä on ensi sijassa, säilyneiden, sosialidemokraattisten perimätapojen. välitön tulos. Senvuoksi VI kongressi päätti, että taistelun kärjistäminen sosiälide-

117 117 mokrätiaa vastaan ja päättäväinen taistelu oikeistolaisia luisumisia vastaan kommunististen puolueiden sisällä on joukkojen valtaamistyön ja niiden suuriin vallankumouksellisiin tehtäviin valmistumisen perusedellytyksenä. t, Missä määrin voidaan osottaa, että taistelu oikeisvastaan. tolaisia luisumisia vastaan kommunististen puolueiden sisällä tulee tapahtumaan menestyksellisesti? Tähän kysymykseen, jolla on suuri poliittinen merkitys, voidaan kaikkien objektiivisten tosiseikkojen perusteella antaa täysin myönteinen vastaus. Ensinnäkin on käynnissä laajojen proletaaristen jenkkojen vasemmistolaisen prosessi. Sosialidemokraatit, auttaen fascisteja ja imperialistisia hallituksia, jarruttavat tätä vasemmistolaista kaikin keinoin. Mutta se johtuu imperialismin kasvavista ristiriidoista eikä sitä senvuoksi voida pidättää eikä pysäyttää. Joukkojen vasemmistuminen tulee kaivamaan maaperää sosialidemokratian ja kommunististen puolueiden sisällä vallitsevien oikeistolaisten luisumisten alta. Kommunistiset puolueet, jotka ovat erottamaton osa työväenluokkaa, ilmaisevat tätä työväenluokan vasemmistolaista lisääntyvällä leppymättömyydellä opportunismia ^vastaan omissa riveissä. Viime aikoina on kaikissa kommunistisissa puolueissa havaittavissa alinten puoluejärjestöjen toimeliaisuuden kasvia, niiden vaativaisuuden kasvamista johtaviin

118 118 puolue-elimiin nähden, kasvua vasemmalle, vallankumoukselliseen taktiikkaan, suurten vallankumouksellisten taistelujen valmistamiseen suuntautumista. Tämä kommunististen puolueiden vallankumouksellistuttamisprosessi on varmasti lisäävä puolue:ssa olevien oikeistolaisten ainesten vastustusta ja muuttamaan keskustalaiset (jotka tähän Saakka.'ovat olleet siltana oikeistolaisten ja vasemman siiven väli)lä),oikeistolaisten suoranaisiksi auttajiksi. Tämä käy selville Saksan kommunistisen puolueen esimerkistä. Vlkongressi, joka tarkkaavasti syventyi tähän tapaukseen, ahtoi sellaisen ohjeen, että on edelleen lujitettava puolueen voimia hellittämättömän taistelun pohjalla oikeistolaista luisumista vastaan ja sovitelevaa kantaa vastaan tähän luisumiseen nähden, ja että vähemmistön on alistuttava enemmistön päätöksiin. Työ nuorison, ta lonpoikien j a ty ö läisnaisten keskuudessa. VI kongressi kiinnitti paljon huomiota työlle nuorison talönpoikaiston ja työläisnaisten keskuudessa. Kongressi totesi, että näissä kysymyksissä on kaikissa kommunistisissa puolueissa havaittavissa suuria laiminlyöntejä, samalla kun nuorison, talonpoikäistön ja työläisnaisten, merkitys tavattomasti kasvaa, varsinkin imperialististen sotien valmistamisen yhteydessä. Imperialistit eivät ole suotta alkaneet viime aikoiha erittäin pontevasti työskennellä kai-

119 119 kiila näillä aloilla ja on heillä jo muutamia saavutuksiakin joissakin tapauksissa kommunististen puolueiden vaikutuksen heikkenemisen kustannuksellakin. Kaikkien kommunististen puolueiden on mahdollisimman pian täytettävä näillä puoluetyön aloilla vallitsevat aukot. VI kongressi käsitteli «Venäjän kysy- Venäjän-kysymystä, s. o. W P *. VKP:» J la *. nen opposltsiooni. Kominternin V ja VI kon gressin välisenä aikana käytiin NKP:ssä useita puoluekeskusteluja, joilla on kansainvälinen merkitys. NKPjtä vastaan esitti trotskilainen oppositsioonr mitä raskaimpia syytöksiä opportunistisesta, termidoorisesta, käänteestä, Kiinan vallankumouksen tappiosta, vallankumouksen etujen pettämisestä, proletariaatin diktatuurin valtion hävittämisestä, Kominternin linjan väärentämisestä jne. Keskustelua ei «Venäjän kysymyksestä kongressissa ollut. Kuultuaan yksityiskohtaiset selostukset Neuvostoliiton taloudellisesta asemasta (Varg^ ja NKP:n tilasta (Manuilski), hyväksyi kongressi keskusteluitta yksimielisesti päätöslauselman, jossa ilmaistiin täysi luottamus NKP:lle 'a vahvistettiin oikeiksi NKP:n XV.edustajakokouksen ja TPK:n IX täysistunnon päätök { set siitä, että trotskilaiseen oppositsiooniin kuuluminen ja sen katsantokantojen propaganda ei sovi yhteen bolshevistisen puolueen jäsenyyden kanssa, Senvuoksi kongressi yksimie

120 120 v lisesti hylkäsi eräiden Trotskin ulkomaalaisten kannattajien ja itsensä Trotskin anomukset päästä takaisin kommunististen puolueiden jäsenyyteen, he kun samalla selittivät, että he edelleenkin tulevat pitämään kiinni vanhoista mielipiteistään, jotka asianomaiset kommunistiset puolueet ja Komintern olivat tuominneet. Johtopäätöllä: v Me fkmme tulleet sir ' hen proletaarisen vallankumouksen ajanjakson kauteen, jolle kapitalismin vakiintumisen jatkuessa on ominaista hyvin räikeä ristiriitojen kärjistyminen tuotantovoimien kasvun ja supistuneiden markkinoin välillä. Tämä tekee kiertämättömäksi uuden sotien sarjan imperialististen valtojen välillä seka Neuvostoliittoa vastaan, jättiläismäisten luokkataistelujen ja siirtomaiden vallankumouksellisten liikkeiden sarjan. Kaikki tämä tulee viemään kapitahsmin yleisen pulan räikeään kärjistymiseen. Kominternin ja yksityisten kommunististen puolueiden valmistamiseksi tämän varalle vaaditaan Kominternin johdolta, kaikilta sen osastoilta ja jokaiselta kommunistisen puolueen jäseneltä tarmokasta työtä. Erikoisen tarmokasta työtä on suoritettava y joukkojen valmistamiseksi taisteluun imperialististen sotien vaaraa ja uuden imperialistien sotaretken valmisteluja vastaan Neuvostoliittoa vastaan. : NKP :11a on erittäin vaikeita ja vastuunalaisia ; tehtäviä ratkaistavanaan. VI kongressi

121 121 vahvisti N K P:n valtuudet Kominternin johtavaan osaan nähden. Nämä valtuudet voidaan täyttää vain sillä, ehdolla, että puolueen riveissä on vallalla yhtenäisyys ja rautainen kuri. Ei minkäänlaista horjumista kysymyksessä trotskilaiseen oppositsiooniin nähden, ei minkäänlaista perääntymistä muista ^päätöksistä eikä. XV puoluekokouksen sekä sen jälkeen seuranneiden Keskuskomitean ohjeiden ja päätösten vahvistamasta poliittisesta linjasta. Koskevatko VI kongressin päätökset taistelusta oikeistolaisuuden vaaraa ja sovittelusuuntaa vastaan, joka viime mainittu jarruttaa taistelua oikeistolaisuuden vaaraa vastaan, myöskin NKP: tä? Ehdottomasti ja kokonaan.. Aivan samoin kuin koko Kominternissä, on myöskin NKP:ssä taistelu oikeistolaista luisumista ja. sovittelijoita vastaan nykyhetken tärkein tehtävä. ' - Tärkeimmät konkreettiset johtopäätökset K.F;n VI kongressin päätöksistä ovat NKPdle seuraavat: ensinnäkin, valmistautuminen sodan varalle. Se merkitsee leivänhankintaa, teollistamista, Punaista Armeijaa. Toiseksi, valmistautuminen aktiivisempaan osanottoon kansainv ä lie n kysymysten ratkaisemisessa. Se merkitsee yhteyden kehittämistä ja lujittamista Euroopan ja siirtomaiden työväenluokkaan. Kolmanneksi vaatii se taisteluhengen kohottamista meidän puolueessamme,.kaikkien sen elinten aktiivisuuden ja itsetoiminnan kasva-

122 122 mistä, joukkotyön lujittamista, itsearvostelun. kehittämistä, säälimätöntä taistelua byrokraat-? teja, pöyhkeileviä kommunisteja, nahjuksia, f kavaltajia, vastavallankumouksellisia y. m. vas- : taan, ; joitä on vielä valtio y, m. elimissä ja jotka jarruttavat sosialismin rakennustyötä. ij.-' VI kongressi päätti työnsä kääntymällä kaikkien kommunististen puolueiden sekä kaik1- kien maiden työläisten ja talonpoikien puoleen, _ kehottaen heitä olemaan valmiina vaikeisiin - koetuksiin, Tämä kehotus koskee myöskin ; NKPjtä. VI kongressi osotti NKP; lie kaik- ' kein kunniakkaimman, mutta samalla kaikkein ^ vastuunalaisimman vallankumouksellisen rintamanosan, todeten, että Neuvostoliiton. on oltava kaikkien sorrettujen kansojen kansain-? välisen vallankumouksen- tukialueena ja aset- i taen V KP: n vastuulle maailman "kommunistisen liikkeen yleisen johdon. I VI kongressissa valitun Kominternin Toimeenpanevan Komitean ja Kansainvälisen Kontroilikomitean kokoonpano. ip K :n jäsenet. 1. Americo Ledo. 5. Boshkovitsh. 2. Barbe. 6. Buharin. 3. BelL 7. Wioser. 4. Blenkle. 8, Gioldi,

123 9. Gomez Remmele Gotwald. 36. Rust. 11. Deng-el. 37. Rykow. 12. Jacqnemotte. 38. Samuelsson. 13. Jilefe Semard. 14. Carillo. 40. Serrat. 15. Kato. 41. Sifneos. 16. Katajama. 42. Spector. 17. Campbell. 43.' y krypnik. 18. Kolarow. 44. Stalin. 19. Bela Kun. 45. Thalmann. 20. Kuusinen. 46. Torrez. 21. Köplenig FerdL 22. Lenski. 48. Fermin-Araja. 23. Li-Kuang. 49. Foster, 24. Lowston. 50. Funibotten 25. Losowski. 51, Hitarow. 26. Manner. 52. Hsing. 27. Mandilski. 53. Klara Zetkin. 28. Mitskevitsch. 54. Tsjui-Wito. 29. Molotow. 55. Tschaterdshi Moassot Kilbom. 31. Pieck. 57. Smeral. 32; Jonescu. 58. brcoli. ' 33. Pruchmak. 59. Humbert-Droz. 34. Pjatnitski. v TPK : n varajäsenet, 1. Asano. 3. Boshnitsh. 2, Billoux, 4. Warga. ;

124 Wertshik. 6. De-Wisser. 7. Hansen. 8. Garlandi. 9. Heckert. 10. Gitlow. 11. Gobner. 12. Huan-Li. 13. Gussew. 14. Huyswood. 15. Darsonot. 16. Dimitrow. 17. Doriot. 18. Zapotocki. 19. Cavana. 20. Lovitski. 21. Lopez. 22. Maloka. 23. Monmoussot. 24. Moirova. Kansainvälinen 1. Anwelt. 2. Angaretis. 3. Wineston. 4. Weiss. 5. Gorkicsh. 6. Iskrow. 7. Cachin. 8. Codovilla. 25. Naorodhi, 26. Pascal. 27. Pöllit. 28. Punnan. 29. Reimann. 30. Riasco Giulio. 31. Sillen. 32. Sokolik- 33. Tögersen. 34. Tourni. 35. Ulbricht. 36. Frachon. 37. Horner, 38. Tshang-Pao. 39. Tshen-Kuang. 40. Shauki. 41. Schneller. 42. Ewert. 43. Jaroslavski. Kontrollikomitea. 9. Kon F. 10. Maggie. 11. Murfy. 12. Mondok. 13. Sirola. 14. Solz. 15. Stelanescu. 16. Stutshka-

125 ' Su-Juen. 20. Shargi. 18. Flieg. 21. Eberlein. 19. Tsheng-Tshen. Puhemiehistön kokoonpano. (Valittiin 3 pnä syysk. 1928). Jäsenet. 1. Barbe. 16. Pjatnitski. 2. Bela Kun. 17. Remmele. 3. Bell. 18. Rosso. 4. Buharin. 19. Semard. 5. Gitlow 20. Serrat. 6. Jilek. 21. Stalin. 7. Kato. 22. Thälmann. 8. Katajama. 23. HHarow. 9. Kolarow. 24. Zetkin K. 10. Kuusinen. 25. Kilbom. 11. Losovski. 26. Tsjui-Wito. 12. Manuilski. 27. Smeral. 13. Molotov. 28. Humbert-Droz. 14. Moussot. 29. Ercoli. 15. Pruchniak. Varajäsenet. 1. Hansen. 6. Purman. 2. Heckert. 7. Rust. 3. Lenski. 8. Foster. 4. Mitskevitsh. 9. Tshang-Piao. 5. Pollit.

126

127