Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen vapaakauppaneuvottelut Suomen palkansaajien kannalta

Transkriptio

1 Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen vapaakauppaneuvottelut Suomen palkansaajien kannalta

2

3 EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut Suomen palkansaajien kannalta 1 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 2 JOHDANTO VAPAAKAUPPASOPIMUS GLOBAALINA HANKKEENA... 3 Sopimus syventää läntisten demokratioiden yhteistyötä... 3 Sopimus osana avoimien markkinatalouksien laajempaa yhteistyötä... 3 Vapaakauppasopimukset edistävät avointa taloutta... 4 Sääntely-yhteistyö hyödyttää EU:n ja Yhdysvaltojen yrityksiä... 5 Työntekijöiden oikeudet mukaan sopimuksiin... 6 Johtopäätöksiä sopimuksen globaaleista ulottuvuuksista KAUPAN ESTEIDEN PURKAMINEN... 8 Transatlanttisen kaupan nykytila... 8 Tavoitteena tullimuurien poistaminen... 8 Palvelukaupan avaaminen ei koske julkisia palveluja... 8 Julkiset hankinnat avoimiksi... 9 Tavoitteena sääntelyn yhteensovittaminen Johtopäätöksiä kaupan esteiden purkamisesta Investointiesteitä puretaan Neuvotteluosapuolten tavoitteena vahvempi investointisuoja Johtopäätöksiä TTIP-sopimuksen investointisopimuksesta TYÖNTEKIJÖIDEN PERUSOIKEUKSIEN EDISTÄMINEN Tavoitteena työntekijöiden perusoikeuksien sisällyttäminen sopimukseen Sopimus velvoittaisi noudattamaan ILOn perusperiaatteita Johtopäätöksiä työntekijöiden perusoikeuksien edistämisestä JOHTOPÄÄTÖKSET... 22

4 EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut Suomen palkansaajien kannalta 2 Tiivistelmä Palkansaajakeskusjärjestöt kannattavat neuvotteluja Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksesta. korostavat, että on tärkeää tiivistää maailman johtavien demokraattisten ja avoimien markkinatalouksien taloudellista ja poliittista yhteistyötä. Kauppasopimus lisäisi kauppaa ja investointeja EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Taloudellisesti tästä hyötyisi myös Suomi. Kilpailun lisääntyminen kannustaisi yrityksiä kehittämään ja investoimaan, mikä vahvistaisi tuottavuutta ja talouskasvua. Palkansaajille se tarkoittaisi lisää mielekkäitä ja hyvin palkattuja työmahdollisuuksia. Kuluttajille tarjolla olisi edullisempia ja laadukkaampia tuotteita ja palveluja. EU:n ja Yhdysvaltojen yritysten on jatkossakin kilpailtava innovaatioilla, ei polkemalla työelämän tai ympäristönsuojelun standardeja. Keskeinen pyrkimys neuvotteluissa on sovittaa yhteen EU:n ja Yhdysvaltojen sääntelyä. On pidettävä kiinni tavoitteesta olla laskematta nykyisen sääntelyn tasoa. Sääntely-yhteistyön tulee olla avointa. Palkansaajajärjestöille on taattava aito mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten lakeja ja standardeja sovitetaan yhteen. Kauppasopimus ei edellytä työlainsäädännön eikä työehtosopimusten muuttamista. Työntekijöiden liikkuvuuden edistäminen on tavoiteltavaa. Järjestöt kuitenkin vaativat, että lähetettyjen työntekijöiden työehtojen on oltava linjassa kohdemaan lakien ja sopimusten kanssa. Julkisia hankintoja avattaessa on säilytettävä EU:n hankintadirektiivin mukaiset oikeudet asettaa hankinnoille muun muassa sosiaalisia kriteerejä. Sopimus ei saa aiheuttaa paineita yksityistää julkisesti rahoitettuja palveluja. Julkisrahoitteiset hyvinvointipalvelut kuten sosiaali- ja terveyspalvelut onkin rajattava sen ulkopuolelle. On myös sallittava yksityistettyjen palvelujen palauttaminen julkisiksi. Sopimuksessa ei ole tarvetta sopia vahvasta ja laajasta investointisuojasta, sillä EU:n ja Yhdysvaltojen nykyiset oikeusrakenteet takaavat investoijien oikeudet. Sopimuksen investointisuojakirjaukset eivät saa hankaloittaa uusien yleisen edun mukaisten kansallisten lakien säätämistä. EU:n ja Yhdysvaltojen taloudellinen ja poliittinen painoarvo on niin suuri, että muissakin maissa muodostuu paineita ottaa käyttöön niiden yhdessä sopimia pelisääntöjä. Sopimus tarjoaakin EU:lle ja Yhdysvalloille mahdollisuuden kehittää avoimempaa ja reilumpaa maailmantaloutta. Sosiaalisen polkumyynnin vähentämiseksi sopimuksen on vahvistettava ILOn työelämän perusoikeuksien valvontaa ja rikkomuksista seuraavia taloudellisia seuraamuksia. Keinojen on tuettava ILOn valvontamekanismeja. EU:n ja Yhdysvaltojen lähentyminen vähentäisi myös taloudellista riippuvuutta maista, jotka eivät jaa niiden yhteisiä arvoja kuten demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Energia-alalla yhteistyö hyödyttäisi erityisesti EU-maita, jotka voisivat lisätä energian tuontia Yhdysvalloista ja näin monipuolistaa energiansaantiaan.

5 EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut Suomen palkansaajien kannalta 3 Johdanto Euroopan unioni ja Yhdysvallat käynnistivät heinäkuussa 2013 neuvottelut vapaakauppasopimuksesta (Transatlantic Trade and Investment Partnership TTIP). Sopimus synnyttäisi maailman suurimman vapaakauppa-alueen ja näin ollen todennäköisesti lisäisi EU:n ja Yhdysvaltojen välistä kauppaa ja investointeja. Sen arvioidaan hyödyttävän Suomeakin. EU:n tavoitteena on saada kauppaneuvottelut päätökseen nykyisen komission toimikauden aikana, syksyyn 2014 mennessä. Näyttää kuitenkin todennäköiseltä, että neuvottelut jatkuvat seuraavankin komission toimikaudella. Sopimuksen voimaantulo edellyttäisi Euroopan parlamentin hyväksyntää. 1 Vapaakauppasopimus globaalina hankkeena Sopimus syventää läntisten demokratioiden yhteistyötä TTIP-sopimus vahvistaisi taloudellista integraatiota maailman keskeisten läntisten demokratioiden välillä. Entistä tiiviimpi taloudellinen yhteistyö auttaisi Euroopan unionia ja Yhdysvaltoja puolustamaan yhteisiä arvojaan ja etujaan maailmanpolitiikassa. Poliittista merkitystä olisi erityisesti energia-alan syvemmällä yhteistyöllä EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Öljyn ja maakaasun tuotannon valtava kasvu Yhdysvalloissa on tekemässä maasta energiaomavaraisen lähivuosikymmeninä, öljyn osalta jo lähivuosina. Samalla kun Yhdysvaltojen riippuvuus Lähi-idän kaltaisista epästabiileista öljyntuotantoalueista vähenee, EU:n riippuvuus etenkin Venäjästä uhkaa säilyä vahvana. EU:n käyttämästä maakaasusta noin kolmasosa tuodaan Venäjältä. Suomi tuo Venäjältä kaiken käyttämänsä maakaasun. Keinona vähentää Euroopan unionin riippuvuutta Venäjän energiasta sovittiin Ukrainan tilannetta käsitelleessä EU-USA -huippukokouksessa Brysselissä tavoitteesta lisätä nesteytetyn maakaasun vientiä Yhdysvalloista Euroopan unionin jäsenmaihin. Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman mukaan TTIP-sopimusta tarvittaisiin tavoitteen saavuttamiseksi, sillä kauppasopimus edistäisi nesteytetyn maakaasun vientilupien laajamittaista myöntämistä EU:n yrityksille. 1 Sopimus osana avoimien markkinatalouksien laajempaa yhteistyötä Maailmankaupan vapauttamiseen tähtääviä sopimuksia solmittiin 1990-luvun puoliväliin saakka monenkeskisesti kaikkien GATT:n (myöhemmin WTO) jä- 1 EU:n ja USA:n huippukokouksen julkilausuma : ja Obaman puhe huippukokouksen lehdistötilaisuudessa:

6 EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut Suomen palkansaajien kannalta 4 senmaiden kesken. Sittemmin globaalit neuvottelut eivät ole juurikaan edenneet ja kauppasopimuksia on sen sijaan solmittu kahdenkeskisesti ja alueellisesti. Samalla kauppaneuvotteluista on tullut entistä enemmän osa maiden ja talousalueiden välistä geopolitiikkaa. Vuonna 2010 Obaman hallinto käynnisti kunnianhimoiset vapaakauppasopimukseen tähtäävät neuvottelut Yhdysvaltojen liittolaismaiden kanssa Tyynen valtameren alueella (Trans-Pacific Partnership TPP). Neuvottelujen taustalla on Yhdysvaltojen tavoite siirtää ulkopolitiikkansa painopistettä Aasiaan, jossa tarkoituksena on ennen kaikkea edistää Yhdysvaltojen etuja suhteessa nousevaan suurvaltaan Kiinan. TPP-sopimuksen on määrä luoda puitteet Tyynenmeren alueen avoimien markkinatalouksien 2 menestymiselle kilpailussa Kiinan valtiojohtoisen järjestelmän ja muiden kehittyvien talouksien kanssa. 3 Vuoden 2013 heinäkuussa käynnistettiin neuvottelut transatlanttisesta kauppasopimuksesta Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä (Transatlantic Trade and Investment Partnership TTIP). Sen yhtenä tavoitteena on tuoda Euroopan unioni osaksi Yhdysvaltojen ja muiden TPP-maiden muodostamaa blokkia. Kun Japani päätti vuonna 2013 liittyä TPP-neuvotteluihin sekä aloittaa neuvottelut EU:n kanssa kahdenvälisestä kauppasopimuksesta, oli TPP- ja TTIPneuvottelujen piiriin saatu avoimien markkinatalouksien ryhmä, joka kattaa yli 60 prosenttia maailmantaloudesta. TTIP-neuvotteluja käydään maailman kahden suurimman talouden välillä. Eurostatin mukaan 27 EU-maan osuus maailman bruttokansantuotteesta vuonna 2010 oli 26 prosenttia jayhdysvaltojen 23 prosenttia. Vapaakauppasopimukset edistävät avointa taloutta TPP- ja TIPP-sopimusten yhtenä tavoitteena on edistää avoimen markkinatalousmallin mukaisten sääntöjen käyttöönottoa maailmantaloudessa. Sopimusmaiden painoarvo maailmantaloudessa olisi niin merkittävä, että ne voisivat eri instrumentein kannustaa tai painostaa muitakin maita avaamaan talouksiaan. Esimerkiksi lähivuosina käytävissä EU:n ja Kiinan välisissä investointisopimusneuvotteluissa Kiinan olisi vaikea olla neuvottelematta sellaisista säännöistä, jotka sisältyvät molempiin vapakauppasopimuksiin. Euroopan unioni ja Yhdysvallat toivovat Kiinan vapauttavan talouttaan ja luopuvan talousmallinsa piirteistä, jotka ne näkevät merkittävänä taloudellisena uhka- 2 TPP-maita ovat Australia, Brunei, Chile, Kanada, Japani, Malesia, Meksiko, Uusi- Seelanti, Peru, Singapore, Yhdysvallat ja Vietnam, joka muista poiketen ei ole Heritage Foundationin mukaan taloudellisesti vapaa. 3 Gordon, B. K. (2011) The Trans-Pacific Partnership and the Rise of China

7 EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut Suomen palkansaajien kannalta 5 na 4. EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa Kiinan kanssa on vahvasti alijäämäinen, ja niiden oman teollisuustuotannon suhteellinen merkitys on pienentynyt. Samalla Kiina on noussut maailman johtavaksi teollisuustuotteiden vientimaaksi. Sekä TTIP- että TPP-sopimukseen pyritään saamaan kirjaukset, joilla puututaan Kiinan mallin mukaiseen aggressiiviseen valtio-omisteisten yritysten suosimiseen ja ulkomaisten ja yksityisomisteisten yritysten toimintamahdollisuuksien rajoittamiseen. Ainakin TPP-sopimuksessa on myös määrä kieltää Kiinan viennin edistämiseen tähtäävä valuuttakurssimanipulaatio, josta etenkin Yhdysvallat on arvostellut Kiinaa voimallisesti. Kiina on vastannut lännen arvosteluun ennen kaikkea korostamalla, että Yhdysvallat ja muut kehittyneet taloudet kehittyivät aikoinaan itsekin taloudellisten suojamuurien takana. Kiinan kommunistisen puolueen vuoden 2006 strategiseen linjaukseen perustuen maan valtio-omisteisista yhtiöistä on kuitenkin tullut entistä aggressiivisempia globaaleja toimijoita, mikä on vähentänyt Kiinan argumentin uskottavuutta lännessä 5. Euroopan neuvoston hyväksymissä komission neuvottelutavoitteissa asetetaan tavoitteeksi määritellä yhteisiä sääntöjä Yhdysvaltojen kanssa koskien valtion tukia, valtion monopoleja, valtio-omisteisia yrityksiä ja yrityksiä, joille valtio on antanut erityistehtäviä. Komissio sai neuvostolta myös mandaatin neuvotella säännöistä liittyen yksityisen sektorin monopoleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöihin, joita koskien Yhdysvaltojen nykylainsäädäntö on huomattavasti eurooppalaista lainsäädäntöä tiukempi. Virallisia tavoitteita neuvotteluille ei kuitenkaan asetettu. Sääntely-yhteistyö hyödyttää EU:n ja Yhdysvaltojen yrityksiä EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksen keskeisiä tavoitteita on pitkälle menevä teknisen sääntelyn ei esimerkiksi työelämän sääntelyn yhteensovittaminen EU:n ja Yhdysvaltojen välillä (ks. luku 2). Kun samat standardit ja muut laatuvaatimukset tulisivat koskemaan tuotteita ja palveluita molemmilla maailman suurimmista talousalueista, se johtaisi paineisiin noudattaa samaa sääntelyä muuallakin maailmassa. Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen sopiman sääntelyn leviäminen olisi niiden etujen mukaista kahdella tapaa. Toisaalta niiden yritykset saisivat etulyöntiaseman globaaleilla markkinoilla, koska niiden tuotantojärjestelmät olisivat jo valmiiksi linjassa mahdollisesti omaksuttavien globaalien standardien kanssa. Toisaalta 4 Dalton, M. (2013) Europe Seeks New Trade Weapons html 5 Jie (Cherry) Yu (2012) Firms with Chinese Characteristics: The Role of Companies in Chinese Foreign Policy

8 EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut Suomen palkansaajien kannalta 6 EU:n ja Yhdysvaltojen viranomaiset ja niiden konsultoimat eurooppalaiset ja amerikkalaiset yritykset voisivat saada vallan päättää siitä, mihin suuntaan globaaleja standardeja jatkossa kehitetään. TTIP-sopimuksessa onkin tavoitteena sopia pysyvistä sääntely-yhteistyön muodoista. Se antaisi pysyvän mahdollisuuden optimoida standardeja eurooppalaisten ja amerikkalaisten yritysten etujen mukaisesti. TPP-sopimukseen ei sisälly vastaavaa pitkälle menevää sääntely-yhteistyötä kuin TTIP-sopimukseen. Työntekijöiden oikeudet mukaan sopimuksiin Sekä TTIP-sopimuksessa että TPP-sopimuksessa on määrä sopia ympäristön suojeluun ja työntekijöiden perusoikeuksien noudattamiseen liittyvistä yhteisistä säännöistä (ks. luku 4). Tavoitteena on, että sovittuja sääntöjä otettaisiin käyttöön myös sopimusmaiden ulkopuolella. Kun sekä TTP että TTIP velvoittavat noudattamaan perusoikeuksia, tulevissa kauppaneuvotteluissa ja muiden kauppapoliittisten instrumenttien, kuten polkumyyntitullien 6, avulla voidaan nykyistä voimallisemmin vaatia perusoikeuksien noudattamista sopimusten ulkopuolisiltakin mailta. WTO:n piirissä käydyissä kauppaneuvotteluissa kehitysmaat ovat vastustaneet EU:n ja Yhdysvaltojen esityksiä työntekijöiden perusoikeuksien sisällyttämisestä kauppasopimuksiin. Johtopäätöksiä sopimuksen globaaleista ulottuvuuksista Suomen palkansaajakeskusjärjestöt katsovat, että läpinäkyviin avoimen talouden sääntöihin perustuvan reilun kilpailun edistäminen maailmantaloudessa on tärkeä tavoite. Etenkin Kiina saa nykyisellään merkittäviä epäreiluja kilpailuetuja paitsi valtionyhtiöidensä järjestelmällisestä tukemisesta myös esimerkiksi epäämällä kategorisesti työntekijöiltä oikeuden järjestäytyä vapaasti ja neuvotella työehdoistaan. Teollisuuden työllisyys on Suomessakin kehittynyt negatiivisesti osittain muiden maiden epäreilujen kilpailuetujen takia. TTIP-neuvotteluissa tulee kuitenkin sopia kilpailupoliittisista säännöistä siten, että avoimen markkinatalouden oloissa valtioilla säilyy oikeus sekä aktiiviseen valtionyhtiöiden avulla toimeenpantavaan elinkeinopolitiikkaan että yleisen edun edellyttämiin valtiollisiin monopoleihin ja erityisyhtiöihin. Mahdollisuudet kansainvälisten, jopa globaalien, sääntöjen määrittelemiseksi on käytettävä hyväksi, mutta EU:n taloudellisten etujen ohella on otettava huomioon sopimuksen kehityspoliittiset vaikutukset. Kolmannen maailman tuottajien pääsy Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen markkinoille niille edullisin ehdoin on tärkeää niiden taloudellisen kehityksen kannalta. Kauppa on parasta kehityspolitiikkaa ja kaupankäyntiä edistämällä luodaan myös markkinoita EU:n tuotteille. 6 Euroopan parlamentti on vastikään äänestänyt sen puolesta, että polkumyyntitulleja ja valtiontukien vastaisia tulleja voitaisiin asettaa myös sosiaalisen polkumyynnin perusteella.

9 EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut Suomen palkansaajien kannalta 7 Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen yhteinen arvopohja, joka perustuu demokratialle, ihmisoikeuksille ja oikeusvaltioperiaatteille, on hyvä perusta taloudelliselle yhteistyölle. Yhteistyön avulla voidaan vähentää taloudellista riippuvuutta maista, jotka eivät jaa EU:n ja Yhdysvaltojen arvoja.

10 EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut Suomen palkansaajien kannalta 8 2 Kaupan esteiden purkaminen Transatlanttisen kaupan nykytila Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat kaksi suurinta maailmankaupan toimijaa ja myös toistensa tärkeimmät kauppakumppanit. Myös Suomelle kauppa Yhdysvaltojen kanssa on ollut tärkeää. Viime vuosina Yhdysvaltojen kanssa käydyn kaupan osuus Suomen tuonnista EU:n ulkopuolelta on ollut noin kuusi prosenttia ja osuus viennistä EU:n ulkopuolelle noin 15 prosenttia. Arvoltaan tärkeimpiä vientiartikkeleita ovat 2000-luvulla olleet laivat, joita on viety Yhdysvaltoihin enemmän kuin mihinkään muuhun maahan. Tärkeitä vientituotteita ovat olleet myös erilaiset koneet ja mekaaniset laitteet, kemianteollisuuden tuotteet kuten bensiini, lääketieteessä käytettävät kojeet ja laitteet sekä paperi. Myös tuonnissa teollisuustuotteet ovat tärkeitä, mutta siinä palveluiden osuus (noin puolet tuonnin arvosta) on huomattavasti korkeampi kuin viennissä. Viennistä neljäsosa koostuu palveluista. Tavoitteena tullimuurien poistaminen Euroopan unionin tavoitteiksi neuvotteluissa asetettiin kaikkien vienti- ja tuontitullien poistaminen sekä teollisuus- että maataloustuotteilta, joskin kaikkein herkimmille tuotteille voidaan myöntää erityiskohtelu. Teollisuustuotteiden tullimaksut ovat kuitenkin tekstiilejä ja vaatteita lukuun ottamatta jo valmiiksi hyvin matalat. Maatalouttaan molemmat osapuolet suojelevat sen sijaan suhteellisen korkein tullitariffein. EU:ssa ne ovat vielä selvästi korkeampia kuin Yhdysvalloissa. EU:n tullitariffit ovat erityisen korkeita meijerituotteissa (48 %), eläinkunnan tuotteissa (22 %), sokerissa (22 %) sekä juomissa ja tupakkatuotteissa (20 %). Yhdysvalloissa tullitariffit ovat korkeimmillaan meijerituotteissa (20 %), juomissa ja tupakkatuotteissa (16 %) sekä sokerissa (10 %) 7. Euroopan komissio teki osana TTIP-neuvotteluja helmikuussa 2014 Yhdysvalloille tarjouksen kaikkien tullien poistamiseksi lukuun ottamatta naudan-, sian- ja siipikarjanlihaa sekä mahdollisesti joitain muita ns. herkkiä tuotteita. Herkkiä tuotteita koskisivat myös edelleen määräkiintiöt 8. Esitys on linjassa Suomen elintarviketeollisuutta edustavan Elintarviketeollisuusliitto ry:n tavoitteiden kanssa 9. Palvelukaupan avaaminen ei koske julkisia palveluja 7 WTO & ITC & UNCTAD: World Tariff Profiles ROBIN EMMOTT ja PHILIP BLENKINSOP (2014) Exclusive: EU ready to lift duties on most U.S. goods for trade pact 9 ETL:n Eduskunnan Maa- ja metsätalousvaliokunnalle antama TTIP-lausunto esta_ekmv_ pdf

11 EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut Suomen palkansaajien kannalta 9 Neuvottelujen tavoitteena on tavarakaupan ohella myös palvelukaupan avaaminen. Neuvosto antoi komissiolle mandaatin neuvotella palvelukaupan vapauttamisesta hyvin laajasti myös toimialoilla, joita ei ole sisällytetty aiempiin EU:n kauppasopimuksiin (kuten liikenne). Vielä on epäselvää, mitkä toimialat ovat neuvotteluissa mukana. Ainakin asiantuntijapalveluiden kaupan esteiden purkaminen on osa neuvotteluja. Neuvotteluja käydään myös sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden osalta, mutta vain yksityisrahoitteisia palveluita koskien. Palvelukaupan esteet ovat nykyisin keskimäärin suurempia Suomessa ja Euroopan unionissa kuin Yhdysvalloissa. Erityisen suuria esteitä on EU:n kuljetusalalla, etenkin maitse tapahtuvissa tavarakuljetuksissa. Asiantuntijapalveluissa kuten kirjanpidossa, tilintarkastuksessa ja lakiasiainpalveluissa on merkittäviä esteitä sekä EU:ssa että Yhdysvalloissa. Toisaalta esimerkiksi televiestintäalalla kauppa on jo hyvin vapaata molemmilla alueilla. 10 TTIP-neuvotteluissa palvelukaupan vapauttamiseen liittyy myös ammattitutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen, elinkeinotoiminnan lupamenettelyt ja mahdollisesti myös siirtotyön edistäminen, esimerkiksi helpottamalla työntekijöiden lähettämistä talousalueiden välillä. Ainakin osassa tähänastisista kauppasopimuksistaan EU on edellyttänyt kohdemaan työehtosopimusten ja työlainsäädännön noudattamista lähetettyjen työntekijöiden osalta. Julkiset palvelut on aiemmissa sopimuksissa suojattu kaksinkertaisesti yleisellä julkisrahoitteisten palvelujen poissulkulausekkeella sekä sektorikohtaisilla lausekkeilla. Kauppasopimukset eivät näin ole pakottaneet yksityistämään julkisia palveluita tai valitsemaan tiettyä tuottamismuotoa (yksityinen tai julkinen). Neuvosto ei ole antanut komissiolle mandaattia muuttaa tätä linjaa. Julkiset hankinnat avoimiksi Myös julkisten hankintojen avaaminen kaikilla hallinnon tasoilla on osa TTIPneuvotteluja. Nykyisin Yhdysvaltojen julkisissa hankinnoissa suositaan voimakkaasti amerikkalaisia tuottajia. Taustalla on muun muassa ns. Buy American (osta amerikkalaista) -lainsäädäntö. Eurooppalaisten yritysten laajempi pääsy Yhdysvaltojen julkisten hankintojen markkinoille voisi ulkoasiainministeriön mukaan avata merkittäviä mahdollisuuksia suomalaistuottajille etenkin tieto- ja viestintäsektorilla, energia- ja ympäristöosaamiseen liittyvissä tuotteissa ja palveluissa, terveydenhoitoalalla sekä infrasektorilla 11. Myös Suomen Yhdysvaltojen viennin tärkeimmän vientituotteen eli laivojen vienti voisi helpottua, sillä Yhdysvaltain liittovaltion liikennevälinehankinnoissa suositaan nykyisin voimallisesti amerikkalaisia tuotteita. Amerikkalaisten satamien välisessä liikenteessä saa nykyään käyttää vain amerikkalaisia laivoja. 10 ETLA: EU:n ja Yhdysvaltojen mahdollisen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen vaikutuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle

12 EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut Suomen palkansaajien kannalta 10 Toisin kuin Yhdysvalloissa, Euroopan unionissa ja Suomessa julkiset hankinnat ovat jo valmiiksi varsin avoimet kansainväliselle kilpailulle, etenkin EU:n jäsenmaille mutta myös Maailman kauppajärjestön WTO:n GPA-sopimuksen allekirjoittaneille maille kuten Yhdysvalloille. Enimmillään amerikkalaiset yritykset voinevat kauppaneuvottelujen seurauksena saavuttaa Suomen julkisissa hankinnoissa saman aseman kuin mikä on nyt EU-jäsenvaltioiden yrityksillä. Muutokset Suomessa olisivat siten vähäisiä. Tavoitteena sääntelyn yhteensovittaminen TTIP-sopimuksen keskeinen tavoite on sopia laajamittaisesta sääntelyn yhteensovittamisesta Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä. Neuvottelujen kohteena on ennen kaikkea tuotteiden ja palveluiden laatuvaatimuksiin liittyvä tekninen sääntely. Esimerkiksi työlainsäädäntöjen yhteensovittamisesta ei käydä neuvotteluja. Sääntelyn vaatimustaso on yleisesti korkea sekä Yhdysvalloissa että Euroopan unionissa, mutta merkittäviä erojakin on. Esimerkiksi finanssimarkkinoiden sääntely on selvästi tiukempaa Yhdysvalloissa kuin EU:ssa, kun taas esimerkiksi elintarviketurvallisuutta koskevan sääntelyn osalta tilanne on päinvastainen. Euroopan neuvosto on antanut komissiolle mandaatin neuvotella sääntelyn yhteensovittamisesta siten, että itse sääntelyn vaatimustaso ei laske. Komissio onkin useaan otteeseen julkisesti vakuuttanut, että neuvotteluissa ei ole kyse deregulaatiosta. Lisäksi se on korostanut, että neuvottelut eivät koske ihmisten ja eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, ympäristön suojeluun ja kuluttajasuojaan liittyvää peruslainsäädäntöä (basic laws) 12. On epäselvää, mitkä lait komissio katsoo neuvottelujen ulkopuoliseksi peruslainsäädännöksi. Neuvottelut eivät koske esimerkiksi työlainsäädäntöä, mutta ne eivät myöskään rajoitu pelkkiin tuotteiden ja palvelujen teknisiä ominaisuuksia koskeviin lakeihin ja määräyksiin. Koska neuvottelut ovat salaisia, on epäselvää, mistä sääntelystä tarkalleen neuvotellaan. Suuri osa transatlanttisen kaupan kustannuksista aiheutuu nykyisin siitä, että EU:n ja Yhdysvaltain markkinoilla on erilaiset vaatimukset tuotteiden ja palveluiden ominaisuuksille. Ulkoasiainministeriön kyselyiden mukaan myös suomalaisyritysten suurin este laajentaa toimintaansa Yhdysvaltojen markkinoille ovat erilaiseen sääntelyyn perustuvat tekniset kaupan esteet 13. Sääntelyn yhteensovittaminen ilman vaatimustason laskua tehtäisiin tapauskohtaisesti joillain seuraavasta neljästä vaihtoehdosta: 12 European Commission: TTIP Questions and answers 13 ETLA: EU:n ja Yhdysvaltojen mahdollisen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen vaikutuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. 2013

13 EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut Suomen palkansaajien kannalta omaksumalla yhteistä sääntelyä osapuolten olemassa olevaa lainsäädäntöä harmonisoiden 2. omaksumalla yhteistä sääntelyä ottaen yhdessä käyttöön kokonaan uutta sääntelyä, kuten olemassa olevia globaaleja standardeja 3. toteamalla olemassa olevien sääntöjen takaavan saman turvallisuustason ja muut keskeiset päämäärät (ns. ekvivalenssi). 4. olemassa olevan sääntelyn vastavuoroinen tunnustaminen niissä tapauksissa, joissa sääntelyn päämäärien eroavaisuuksista huolimatta molempien säännöt ovat vaativuustasoltaan korkeat. Sääntelyn yhteensovittamiseen liittyen kauppasopimuksessa on määrä sopia tavoitteista, kuten yhteensovittamisen muodoista ja aikataulusta. Työ jatkuisi sopimuksen solmimisen jälkeisinä vuosina. Tavoitteena on kaikkia toimialoja koskevan sääntelyn lisäksi sovittaa yhteen toimialakohtaisia lakeja ja määräyksiä ainakin elintarvike-, kemian- ja autoteollisuudessa, tieto- ja viestintäteknologian alalla sekä lääketeollisuudessa ja muilla terveyden aloilla (esimerkiksi lääkinnälliset laitteet). Toisin sanoen tavoitteena on vähentää teknisiä kaupan esteitä useilla Suomelle tärkeillä vientialoilla. Tulevaa lainsääntöä koskien on määrä sopia keinoista, joilla osapuolet konsultoivat toisiaan ennen lakien säätämistä. Sopimuksella ei kuitenkaan puututa osapuolten oikeuteen säätää omia lakeja ja määräyksiä. Yhdysvallat on nostanut neuvotteluissa esiin tulevan sääntelyn valmisteluun liittyviä vaatimuksia. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan 14 Yhdysvallat haluaa lisää avoimuutta EU:n sääntelyn valmistelussa. Sen tavoitteena on saada yhdysvaltalaisille yrityksille ja muille toimijoille mahdollisuus esittää näkökantojaan EU:n säädösvalmistelussa. Kuulemisoikeus koskisi yritysten lisäksi kansalaisjärjestöjä ja ammattiyhdistysliikettä. 14 US pushes for higher transparency in EU business regulation Financial Times

14 EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut Suomen palkansaajien kannalta 12 Kaupan vapauttamisen taloudelliset vaikutukset Komission teettämän CEPR:n vaikuttavuustutkimuksen 15 mukaan sen neuvottelumandaatin mukainen kunnianhimoinen sopimus lisäisi Euroopan unionin vientiä Yhdysvaltoihin 28 prosenttia. Samalla tuonti lisääntyisi 37 prosenttia. Sopimuksen vaikutukset EU:n kokonaisvientiin (Yhdysvallat ja muu maailma yhteensä) olisi kuusi prosenttia ja tuontiin viisi prosenttia. Kokonaisvienti kasvaisi kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta sähkölaitteita, joissa Yhdysvaltain tuottajien kilpailukyky on merkittävästi eurooppalaisia korkeampi. Erityisen suuria positiiviset vientivaikutukset olisivat autoteollisuudessa (42 %), metalleissa ja metallituotteissa (12 %), kemianteollisuudessa (9 %) sekä elintarviketeollisuudessa (9 %). Euroopan unionin kokonaistuonnin arvo lisääntyisi CEPR:n mukaan huomattavasti kokonaisviennin arvoa enemmän sähkölaitteiden osalta, maatalouden ja muun alkutuotannon tuotteissa, osassa metalliteollisuutta sekä tietyillä palvelualoilla. Tuonnin voidaan näillä aloilla olettaa korvaavan merkittävästi EU:n omaa tuotantoa. CEPR:n arvion mukaan kuitenkin vain 0,2 0,5 prosenttia EU:n työvoimasta joutuisi siirtymään töihin toiselle toimialalle vapaakauppasopimuksen aiheuttaman rakennemuutoksen takia. Suomea koskevaa matemaattiseen mallinnukseen perustuvaa toimialakohtaista vaikuttavuustutkimusta ei ole tehty 16, mutta kaupan lisääntyminen ulottuisi epäilemättä myös Suomen ja Yhdysvaltojen väliseen kauppaan. Olettaen että CEPR:n ennuste viennin kasvusta toteutuisi Suomessa täysimääräisenä, Suomen vientitulot kasvaisivat merkittävästi. Vuonna 2012 Suomen palvelujen ja tavaroiden viennin yhteisarvo Yhdysvaltoihin oli 4,8 miljardia euroa 17. Viennin kasvaminen 28 prosentilla toisi 1,3 miljardin euron lisäyksen vientituloihin. Tutkimustiedon puuttuessa on kuitenkin epäselvää, millä toimialoilla lisääntynyt tuonti voisi Suomessa aiheuttaa erityisiä sopeutumisongelmia. Lisääntynyt kauppa vahvistaisi kilpailua ja johtaisi tehokkaimpien ja innovatiivisimpien yritysten aseman vahvistumiseen. Kehitys vahvistaisi tuottavuutta ja lisäisi siten talouskasvua ja palkanjakovaraa. Kuluttajien ja välituotteita käyttävän teollisuuden näkökulmasta lisääntynyt kauppa Yhdysvaltojen kanssa laskisi tuotteiden hintoja ja parantaisi siten reaaliansioita ja kannattavuutta. CEPR:n ja muidenkin vaikutustutkimusten 18 mukaan vapaakauppasopimuksen kokonaistaloudellinen hyöty (ml. investointien lisääntyminen, jota käsitellään alla omassa luvussaan) olisi Euroopan unionille positiivinen. Suomen kaltaisten avoimien talouksien oletetaan hyötyvän sopimuksesta keskimääräistä enemmän. 15 Centre for Economic Policy Research CEPR: Reducing Transatlantic Barriers to Trade and Investment Katso kuitenkin ETLA:n em. yleistasoinen selvitys (alaviite 13) 17 Tulli (tavaravienti) ja Tilastokeskus (palveluvienti). 18 IFO/Bertellsmann, CEPII, Kommerskollegium.

15 EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut Suomen palkansaajien kannalta 13 Sopimuksen vaikutuksista Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen ulkopuolelle on tutkimuksissa saavutettu ristiriitaisia johtopäätöksiä. Vaikutukset kolmansille maille riippunevat paljolti siitä, kuinka hyvin ne pystyvät sopeutumaan EU:n ja Yhdysvaltojen sääntelyvaatimuksiin. Vaikutukset kolmansille maille riippuisivat myös EU:n ja Yhdysvaltojen geopoliittisista ja kehityspoliittisista tavoitteista (ks. luku 1). Johtopäätöksiä kaupan esteiden purkamisesta Pienenä avoimena taloutena Suomen voidaan odottaa hyötyvän taloudellisesti kaupan esteiden purkamisesta Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen väliltä. Hyötyjen maksimoinnin ohella on tärkeää pyrkiä minimoimaan mahdolliset sopimuksen aiheuttamat riskit. Tullimuurien poistamisella olisi Suomessa vaikutusta lähinnä maataloudelle ja elintarviketeollisuudelle. Euroopan komissio pyrkii neuvotteluissa säilyttämään tullimuurit useissa Suomelle keskeisissä tuoteryhmissä, joten riskit alojen työllisyydelle voidaan arvioida pieniksi. Hyötyjä on pyrittävä maksimoimaan myös kuluttajien kannalta. Kaupan lisääntymisen myötä lisääntynyt tarjonta voisi alentaa elintarvikkeiden ja muidenkin tuotteiden hintoja ja parantaa ostovoimaa. Teknisten kaupan esteiden purkaminen saattaisi aiheuttaa suurempia rakennemuutoksia Suomen taloudessa kuin tullimuurien alentaminen. Etenkin kotimarkkinateollisuuden voidaan odottaa kohtaavan entistä kovempaa ulkomaista kilpailua. Hallituksen tulisikin varautua korottamaan muutosturvatoimenpiteisiin varattuja resursseja. Kansainvälisten vaikutustutkimusten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että kokonaisuutena TTIP-sopimuksen aiheuttama rakennemuutos hyödyttäisi Suomea. Sopimuksen myötä syntyvissä työpaikoissa tuottavuus ja palkanmaksuvara olisivat keskimääräistä korkeampia. Palvelukaupan avaaminen ei saa aiheuttaa paineita yksityistää julkisia palveluja tai julkisomisteisia yrityksiä. Lisäksi tulee säilyä mahdollisena palauttaa yksityistetty palvelu julkiseksi. Lähetetyille työntekijöille on taattava kaikki samat vähimmäisoikeudet kuin kohdemaan työntekijöille. Julkisen sektorin toimijoille on turvattava oikeus asettaa hankinnoille sosiaalisia kriteerejä ja ympäristökriteerejä. Useiden eri ammattiliittojen Eurooppa-sihteeristöjen TTIP-sopimusta koskeneissa kannanottoluonnoksissa ja EAY:n kannanotossa 19 on korostettu palvelukauppaan ja julkisiin hankintoihin liittyviä riskejä siitäkin huolimatta, että EU:n aiemmissa kauppasopimuksissa riskit on tehokkaasti minimoitu yllä kuvatuin keinoin. On epätodennäköistä, että Euroopan unioni tulisi muuttamaan linjaansa joko omaaloitteisesti tai Yhdysvaltojen aloitteesta. 19 ETUC position on the Transatlantic Trade and Investment Partnership (2013)

16 EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut Suomen palkansaajien kannalta 14 Julkisiin hankintoihin ja palvelukauppaan sisältyy myös mahdollisuuksia. Kilpailun lisääntyminen julkisissa hankinnoissa voi alentaa julkisen sektorin kustannuksia ja parantaa ostettujen tavaroiden ja palveluiden laatua. Palveluissa Yhdysvaltojen tuottavuus on useilla toimialoilla korkeampi kuin Euroopan unionin, joten palvelujen vapauttamisen seurauksena lisääntyvä kilpailu voisi vahvistaa tuottavuutta ja palkanmaksuvaraa EU:n palvelualoilla. Palvelukaupan esteiden purkaminen (ml. pätevyysvaatimuksien yhtenäistäminen soveltuvilla aloilla) ja työlupamenettelyjen keveneminen helpottaisivat työnhakua Atlantin yli. Kohdemaan työlakeja ja työehtosopimuksia on kuitenkin noudatettava kaikissa tapauksissa. Myös ammattipätevyydet on pidettävä korkeina. Neuvotteluosapuolet ovat useaan otteeseen julkisesti vakuuttaneet, että sääntelyn yhteensovittamista koskevissa neuvotteluissa ei ole kyse sääntelyn purkamisesta. On silti varmistuttava, että sääntelyn vaatimustaso säilyy ennallaan. Deregulaatio saattaa olla riskinä esimerkiksi tietosuojalainsäädännön sekä työsuojelun kannalta tärkeän eurooppalaisen REACH-asetuksen yhteensovittamisessa Yhdysvaltain vastaavan lainsäädännön kanssa. Yhdysvallat on ilmaissut haluttomuutensa ryhtyä soveltamaan REACH-asetuken mukaisia käytäntöjä. Se vastustaa erityisesti kemikaalien raportointivelvoitteiden asettamista yrityksille. Tässä yhteydessä ja muutoinkin on varmistettava työntekijöiden työsuojeluoikeudet sekä kuluttajien oikeus turvallisiin ja korkealaatuisiin tuotteisiin. EU:ssa eurooppalaisia työmarkkinaosapuolia ja ammatillisia järjestöjä on perussopimusten nojalla kuultava työmarkkinoita koskevassa sääntelyssä. Osapuolilla on myös mahdollisuus neuvotella itsenäisesti työelämää koskevista puitesopimuksista joko oma-aloitteisesti tai komission aloitteesta. Näihin eurooppalaisiin oikeuksiin ei pidä tulla muutoksia. Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen sääntelykulttuurin kehittäminen voi sinänsä olla tarpeen, jos tuloksena saadaan parempaa sääntelyä, jossa huomioidaan työmarkkinaosapuolten näkemykset.

17 EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut Suomen palkansaajien kannalta 15 3 Investointien vauhdittaminen Investointiesteitä puretaan Investointien osalta neuvottelujen tavoitteena on ennen kaikkea lisätä kansainvälisiä suoria investointeja (foreign direct investment FDI) Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä. 20 Yhdysvallat ja EU ovat jo valmiiksi maailman kaksi suurinta kansainvälisten suorien sijoitusten lähdettä ja myös toistensa tärkeimmät investointien kohteet. Yhdysvallat on myös Suomelle tärkeä investointikumppani: Suomesta EU:n ulkopuolelle tehtävistä suorista investoinneista jopa kolmannes on suuntautunut Yhdysvaltoihin. Suomessa puolestaan amerikkalaisyritykset pitävät kakkossijaa henkilöstön määrällä mitattuna: vain ruotsalaisomisteisissa yrityksissä on Suomessa enemmän henkilöstöä 21. Tasoltaan kansainväliset suorat investoinnit ovat kuitenkin olleet vaatimattomia Suomen ja Yhdysvaltojen välillä, samoin kuin Suomen ja muidenkin maiden kesken. Kansainvälisten suorien investointien virran arvo suhteessa bruttokansantuotteeseen on ollut vuositasolla keskimäärin vain 1,9 prosenttia Suomesta ulkomaille ja 1,8 prosenttia ulkomailta Suomeen. Euroopan unionin jäsenmaiden vastaavat luvut ovat olleet keskimäärin 3,8 prosenttia ja 2,8 prosenttia 22. EU:n tavoite neuvotteluissa on vapauttaa kansainväliset investoinnit tehokkaammin kuin missään tähänastisessa sopimuksessa. Suomessa esteet kansainvälisille suorille investoinneille ovat jo valmiiksi hyvin pieniä, mutta Yhdysvalloissa niitä on enemmän. OECD:n tätä mittaavan mittarin (FDI Regulatory Restrictiveness Index) mukaan Suomi oli vuonna 2011 OECD-maiden vapaimpien investointikohteiden joukossa luvulla 0,019. Yhdysvalloissa vastaava luku oli 0,089. Euroopan unionin OECD:hen kuuluvista jäsenmaista ainoastaan Itävallassa sijoitusten esteitä on enemmän (0,106). Toisaalta investointi Yhdysvaltoihin on huomattavasti vapaampaa kuin tilastokärki Kiinaan, jonka luku on 0, Neuvotteluosapuolten tavoitteena vahvempi investointisuoja Euroopan unionin neuvottelutavoitteeksi asetettiin kesäkuussa 2013 saavuttaa korkein tähänastisissa sopimuksissa saavutettu investointisuoja. Kauppa- ja investointisopimuksissa ulkomaisia investoijia on perinteisesti suojattu kolmella eri osa-alueella, ja neuvoston hyväksymissä komission neuvotteluohjeissa asetettiin tavoitteeksi sisällyttää ne kaikki sopimukseen Yhdysvaltojen kanssa. 20 vähintään 10 prosentin omistusosuuteen johtavia investointeja ulkomaisissa yrityksissä 21 ETLAn em. selvitys (alaviite 13) 22 UNCTAD 23 OECD Factbook /factbook-2013-table87-en

18 EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut Suomen palkansaajien kannalta 16 Investointisuojan osa-alueet: 1. suojataan investoinnit pakkolunastusta vastaan 2. taataan investoijille oikeudet kohtuulliseen ja oikeudenmukaiseen kohteluun 3. taataan investoijille tasapuoliset toimintaedellytykset suhteessa paikallisiin investoijiin. Kolmas tavoite on yleisesti hyväksytty osa kansainvälisiä taloudellisia suhteita, mutta kaksi ensimmäistä ovat kiistanalaisempia. Pakkolunastusten suoja kansainvälisissä investointisopimuksissa koskee sekä nykyisin harvinaisia tapauksia, joissa julkinen valta pakkolunastaa yritysten tuotantokapasiteettia että säännösperusteista pakkolunastusta (regulatory expropriation). Hallitusten voidaan jälkimmäisessä tapauksessa katsoa rikkoneen sopimuksia, jos ne ovat säätäneet lakeja, joiden välilliset vaikutukset ovat niin merkittäviä, että ne voidaan rinnastaa tosiasialliseen pakkolunastukseen. Kohtuullisen ja oikeudenmukaisen kohtelun takaamisen merkitys sen sijaan vaihtelee paljon riippuen sopimustekstistä ja sen tulkitsijasta. Sopimuksiin ei usein ole kirjattu käsitteen sisältöä kattavasti, mikä on johtanut tulkintaerimielisyyksiin. Kuten pakkolunastuksissakin, myös tämän investointisuojaperiaatteen nojalla on kyseenalaistettu useita eri hallitusten lainsäädäntöhankkeita. Euroopan neuvosto asetti komissiolle tavoitteen sisällyttää TTIP-sopimukseen investoijien ja valtioiden välinen riitojenratkaisumenettely (Investor-State Dispute Settlement ISDS). Se merkitsisi, että investointisuojaa koskevia riitoja käsiteltäisiin kansainvälisissä välitystuomioistuimissa kuten Maailmanpankin alaisuudessa toimivassa ICSID:ssä. Välitystuomioistuimet ovat kansallisista oikeusasteista riippumattomia elimiä. Ne ratkaisisivat esimerkiksi, ovatko uudet lait sopimuksen mukaisia. Jos tietty laki todettaisiin sopimuksen vastaiseksi, sen säätäneelle valtiolle voisi syntyä vahingonkorvausvelvoitteita. Lakia ei kuitenkaan voida vaatia muutettavaksi. Lisäksi on syytä huomioida, että valtioita vastaan ei voida nostaa kanteita sopimuksen voimaantuloa edeltävästä lainsäädännöstä. Johtopäätöksiä TTIP-sopimuksen investointisopimuksesta Investointisopimuksen myötä sijoitukset Suomesta Yhdysvaltoihin voisivat jonkin verran lisääntyä, mutta vaikutukset sijoituksiin Yhdysvalloista Suomeen olisivat luultavasti vähäisiä. Ulkomaisten sijoitusten esteitä kun on Suomessa vähän mutta Yhdysvalloissa jonkin verran enemmän. Niissä Euroopan unionin maissa, joissa investointien esteet ovat suurempia, vaikutukset voisivat olla positiivisempia. CEPR:n tutkimuksen mukaan kunnianhimoinen investointiesteiden purkaminen lisäisikin amerikkalaisyritysten työllisyyttä Euroopan unionissa jopa 11 prosenttia. Kansainvälisten investointien lisääntymisen positiiviset dynaamiset vaikutukset hyödyttäisivät välillisesti Suomeakin. Investointiesteiden purkamisella ei olisi merkittäviä haittavaikutuksia ainakaan Suomen näkökulmasta. Vahva investointisuoja yhdessä kansainvälisen ISDSvälimiesmenettelyn kanssa olisi sen sijaan ongelmallisempi. Sen poliittisena hin-

19 EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut Suomen palkansaajien kannalta 17 tana olisi uhka demokraattisen lainsäädäntövallan ja tuomiovallan kaventumisesta. Tulkinnanvarainen investointisuojan määritelmä voisi mahdollistaa valtioiden haastamisen ISDS-menettelyihin. Silloin valtaa tosiasiallisesti siirrettäisiin monitasoisilta oikeusjärjestelmiltä kolmen hengen paneeleille. Paneelien mahdollisesti tuomitsemat mittavat vahingonkorvausvelvoitteet aiheuttaisivat epävarmuutta ja voisivat toimia pelotteena lainsäätäjille, jotka saattaisivat ottaa liiankin vahvasti monikansallisten yritysten edut huomioon uusia lakeja säätäessään. ISDS-välimiesmenettelyn sisältävään vahvaan investointisuojaan liittyy periaatteellisia ongelmia, mutta se ei välttämättä aiheuttaisi suuria käytännön ongelmia. Ainakaan viimeisimpien tilastovuosien aikana yksikään kehittynyt maa ei ole joutunut maksamaan vahingonkorvauksia menettelyn vuoksi 24. Esimerkiksi Suomi ei tiettävästi ole joutunut maksamaan korvauksia omien 65 investointisopimuksensa perusteella, vaikka osa niistä sisältää ISDS-menettelyn. Sen sijaan korvauksia on joutunut maksamaan moni kehitysmaa, jossa investoijien suojana ei ole vahvaa oikeusvaltiota. Yhdysvalloissa ja EU:ssa investoijien asema on hyvin vahva jo nykyisellään, mikä herättää kysymyksen siitä, ovatko vapaakauppasopimukseen sisällytettävän vahvan investointisuojasopimuksen hyödyt riittävät siihen liittyviin riskeihin verrattuna. Vahvan investointisuojan sisällyttäminen sopimukseen voisi helpottaa vastaavan tasoisen suojan saavuttamista tulevissa investointisopimusneuvotteluissa, joita on määrä käydä lähivuosina esimerkiksi EU:n ja Kiinan välillä. Toisaalta se, että Australia ei suostunut ISDS-menettelyn sisällyttämiseen sen ja USA:n väliseen sopimukseen vuonna 2007, ei estänyt Yhdysvaltoja sisällyttämästä menettelyä kaikkiin sen jälkeisiin sopimuksiinsa. Transatlanttisessa kauppasopimuksessa riittävää olisi vahvistaa investoijien keskinäistä tasa-arvoisuutta, jotta esimerkiksi suomalaisyritykset olisivat Yhdysvaltojen markkinoilla samalla viivalla paikallisten yritysten kanssa. Investoijien tasaarvon edistäminen ei ehkä välttämättä edellytä ISDS-menettelyn sisällyttämistä sopimukseen, vaan investointisuojan soveltaminen voitaisiin mahdollisesti antaa kansallisille tuomioistuimille. Kansalliseen tuomioistuinjärjestelmään tukeutuminenkin voi olla toisaalta ongelmallista; esimerkiksi Yhdysvaltain kansainvälisiä patenttioikeuksia käsittelevän ITC:n (International Trade Commission) on eräässä tutkimuksessa todettu olleen ratkaisuissaan puolueellinen ja suosineen amerikkalaisia yhtiöitä ulkomaisten kustannuksella 25. Erityisen vahvaa näyttöä puolueellisuudesta ei kuitenkaan ole. Jos investointisuojan edistämisessä joka tapauksessa edetään neuvoston esittämällä tavalla, on hyvin tärkeää määritellä tarkkaan, mitä kaikkia tilanteita investoin- 24 UNCTAD:n ISDS-tilastot vuosilta 2011 ja Robert Hahn: Assessing Bias in Patent Infringement Cases: A Review of International Trade Commission Decisions. Brookings 2007.

20 EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut Suomen palkansaajien kannalta 18 tisuoja koskee ja varmistaa että ISDS-menettely on mahdollisimman riippumaton ja läpinäkyvä. Sopimukseen olisi myös kirjattava, että työlainsäädännön, sosiaalilainsäädännön ja työsuojelulainsäädännön kehittämistä ei voitaisi tulkita sopimusrikkomukseksi. Kansalaisyhteiskunnan kritiikin seurauksena Euroopan komissio on avannut investointisuojaa ja riitojenratkaisumenettelyä koskevan avoimen kuulemisen maaliskuussa Useiden eri ammattiliittojen Eurooppa-sihteeristöjen kannanottoluonnoksissa ja Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n kannanotossa 26 on vaadittu, että ISDS-menettely jätettäisiin kokonaan pois Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisestä vapaakauppasopimuksesta. Kuulemisen ajaksi neuvottelut investointisuojasta on keskeytetty. Suomalainen ay-liike osallistuu kuulemiseen omalla lausunnollaan. Se pitää hyvänä, että asiaan liittyvät uhat ja mahdollisuudet tuodaan avoimesti esiin. 26 Katso yllä alaviite 19.

21 EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut Suomen palkansaajien kannalta 19 4 Työntekijöiden perusoikeuksien edistäminen Tavoitteena työntekijöiden perusoikeuksien sisällyttäminen sopimukseen Sekä Euroopan unioni että Yhdysvallat haluavat säilyttää autonomiansa työelämän sääntelyssä, eivätkä käy neuvotteluja kansallisten työlainsäädäntöjen tai työmarkkinainstituutioiden muuttamiseksi. Autonomiaa rajoitetaan vain kahdella tavalla. Ensinnäkin työlainsäädännön heikentäminen kilpailukyvyn vahvistamiseksi kielletään. Lisäksi sovitaan työntekijöiden perusoikeuksien tasosta, jota ei saa alittaa. Euroopan neuvoston komissiolle antamissa neuvotteluohjeissa edellytetään työelämäasioiden sisällyttämistä TTIP-sopimukseen Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen aiempien sopimusten kirjausten pohjalta. Erillinen luku kaupasta ja kestävästä kehityksestä (Trade and Sustainable Development Chapter) on vakiintunut osa EU:n vapaakauppasopimuksia. Se sisältää kestävän kehityksen ympäristöulottuvuudet ja sosiaaliset ulottuvuudet, mukaan lukien työelämäasiat. Yhdysvaltojen sopimuksissa on vastaavasti ollut omat lukunsa ympäristölle (Environment Chapter) ja työelämälle (Labor Chapter). Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat sisällyttäneet kauppa- ja investointisopimuksiinsa vaatimuksia työntekijöiden perusoikeuksien noudattamisesta. Vaatimuksia on ollut enemmän kuin muiden tahojen solmimissa vastaavissa sopimuksissa 27. EU:n ja Yhdysvaltojen aiempien määräysten pohjalta on ay-järjestöjen EAY:n ja AFL-CIO:n mukaan mahdollista sopia vahvoista perusoikeuskirjauksista TTIPsopimuksessa 28. Sopimus velvoittaisi noudattamaan ILOn perusperiaatteita Sekä komission kestävän kehityksen neuvottelutavoitteissa 29 että USA:n neuvottelutavoitteissa 30 todetaan, että työelämän kysymyksissä sopimuksen lähtökohtana tulisi olla osapuolten sitoutuminen ILOn julistukseen työelämän perusperiaatteista 27 Katso ILOn selvitykset työelämäkirjauksista vapaakauppasopimuksissa: dcomm/documents/publication/wcms_ pdf ja investointisopimuksissa: ed_emp/documents/publication/wcms_ pdf

22 EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut Suomen palkansaajien kannalta 20 ja oikeuksista (1998) ja julistukseen globalisaation sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta (2008), jotka sitovat kaikkia ILOn jäsenvaltioita, myös Yhdysvaltoja. ILOn vuoden 1998 julistuksen mukaan työelämän perusperiaatteet ja - oikeudet koskevat kaikkia järjestön jäsenmaita. ILOn jäsenyyden perusteella kaikilla sen jäsenmailla on velvollisuus noudattaa, edistää ja toteuttaa ILOn kahdeksassa perussopimuksessa ilmaistuja perusperiaatteita: 1. ammatillinen järjestäytymisvapaus (yhdistymisvapaus) sekä kollektiivinen neuvotteluoikeus 2. pakkotyön poistaminen 3. lapsityövoiman käytön kieltäminen 4. työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän poistaminen. Globalisaation sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta vuonna 2008 annetussa ILOn julistuksessa todetaan, että työelämän perusperiaatteet ja -oikeudet ovat välttämättömiä kaikkien ILOn strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Strategiset tavoitteet ovat työllisyyden parantaminen, sosiaalisen suojelun (mukaan lukien sosiaaliturva ja työsuojelu) kehittäminen, sosiaalisen vuoropuhelun ja kolmikantaisuuden parantaminen sekä työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien edistäminen. Euroopan komissio katsoo, että ILOn vuosien 1998 ja 2008 julistusten lisäksi sopimuksessa voitaisiin mainita myös muita ILOn yleissopimuksia ja standardeja sekä vahvistaa osapuolten sitoutuminen järjestön kunnon työn agendan edistämiseen. Komission tavoitteena on myös eri sidosryhmiä sisältävien valvontamekanismien sisällyttäminen sopimukseen. Esimerkiksi EU:n ja Etelä-Korean välisessä sopimuksessa perustettiin ammattiliitoista, työnantajajärjestöistä ja kansalaisjärjestöistä koostuvia sopimuksen valvontaelimiä Euroopan unioniin ja Etelä- Koreaan. Lisäksi sopimukseen kirjattiin valvontaelinten yhteistyöstä. Yhdysvaltojen tavoitteena on, että työelämän perusoikeuksien rikkominen olisi sopimuksessa sanktioitu kuten kauppasopimuksen muidenkin velvoitteiden rikkomukset. Vastaava kirjaus on aiemmin sisällytetty ainakin Yhdysvaltojen ja Perun väliseen sopimukseen. ILOn julistukset ja normit on tarkoitettu julkiseen käyttöön (ns. public goods). Järjestöllä on yhteyksiä esimerkiksi Euroopan komission pääosastoon, joka vastaa kauppapolitiikasta ja käyttää ILOn asettaman asiantuntijakomitean ja sen hallintoneuvoston alaisen järjestäytymisvapauskomitean (CFA) havaintoja ja suosituksia linjanvetojensa taustalla. ILOn näkökulmasta ei ole ongelma, että muut tahot viittaavat ILOn julistuksiin ja yleissopimuksiin omassa toiminnassaan ja asettavat sanktioita niiden valvonnan perusteella.

23 EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut Suomen palkansaajien kannalta 21 Johtopäätöksiä työntekijöiden perusoikeuksien edistämisestä Työntekijöiden perusoikeuksien sisältö tulee määritellä TTIP-sopimuksessa mahdollisimman laajasti pohjautuen Yhdysvaltain ja Euroopan unionin nykysitoumuksiin. Käytännössä tämä tulee tarkoittamaan lähinnä sitoutumista ILOn vuosien 1998 ja 2008 julistuksiin. EAY:n tavoitteena on, että Yhdysvallat sitoutuisi TTIP-sopimuksessa saattamaan kansallisesti voimaan ILOn järjestäytymisvapautta koskevan perussopimuksen 87 ja kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevan perussopimuksen 98, jotka kaikki Euroopan unionin maat ovat ratifioineet. USA:n ammatillinen keskusjärjestö AFL-CIO on korostanut useiden työelämän EU-direktiivien ulottamista Yhdysvaltoihin osana kauppasopimusta 31. Ottaen huomioon Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen viralliset neuvottelutavoitteet kumpikaan näistä tavoitteista näytä realistiselta. Työlainsäädäntöön liittyvien neuvottelujen käynnistäminen on molempien osapuolten tavoitteiden vastaista. Neuvoteltavana olevassa sopimuksessa tulee yhdistää Euroopan unionin aiempien kauppasopimusten edistyksellisimmät kirjaukset työelämän perusoikeuksien valvonnasta Yhdysvaltojen aiempien sopimusten sisältämiin sanktiomekanismeihin. Valvonta ja sanktiointi tulee kuitenkin toteuttaa tavalla, joka tukee ILOn omia valvontamekanismeja. Vaikka TTIP-sopimuksessa yhdistettäisiin aiempien sopimusten parhaat valvontamääräykset parhaisiin sanktiomääräyksiin, ei sillä luultavasti olisi merkittäviä suoria vaikutuksia EU:n eikä Yhdysvaltojen työntekijöiden kannalta. Esimerkiksi Yhdysvaltojen sopimusten sanktiopykälien perusteella ei toistaiseksi ole vielä kertaakaan käytännössä rangaistu perusoikeuksien rikkomuksista. Kirjaukset olisivat kuitenkin vahvempia kuin missään aiemmassa kauppasopimuksessa. Toimiessaan mallina tulevissa kauppaneuvotteluissa muiden maiden kanssa ne ohjaisivat kehitystä oikeaan suuntaan. Nykyistä vahvempi malli työntekijöiden perusoikeuksien huomioimiseksi kauppapolitiikassa voisi myös toimia työkaluna puututtaessa Kiinan kaltaisten maiden sosiaaliseen polkumyyntiin (ks. luku 1). 31 Katso yllä alaviite 29.