Autojen ja niiden perävaunujen tekniset vaatimukset TRAFI/196251/ /2017

Transkriptio

1 Perustelumuistioluonnos 1(5) Autojen ja niiden perävaunujen tekniset vaatimukset TRAFI/196251/ /2017 Määräyksen tausta ja säädösperusta on antanut ajoneuvolain 27 a, 29, 36, 50 c, 50 e, 60 a, 61 a ja 62 :n nojalla määräyksen autojen ja niiden perävaunujen teknisistä vaatimuksista (TRA- FI/61749/ /2015, jäljempänä automääräys). Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 145/2017 vp), jossa ajoneuvolain 27 a :n 2 momenttiin esitetään palautettavaksi säännökset lle valtuudesta antaa tarkemmat tekniset määräykset esteettömistä ajoneuvoista ja ajoneuvolain 25 :n 2 momentissa tarkoitetusta taksamittarista tai muusta laitteesta ja järjestelmästä. Ajoneuvolain muuttamisesta annetulla lailla (507/2017) kumoutui aikaisemmalla ajoneuvolain muuttamisesta annetulla lailla (321/2017) säädetyt vastaavat valtuussäännökset, koska valtuussäännökset jäivät huomioimatta lakeja hyväksyttäessä. Määräyksenantovaltuuden on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2018, samanaikaisesti taksiliikennelain (217/2007) kumoavan liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) kanssa. Mainitusta ajankohdasta lukien tulee voimaan myös ajoneuvolain 25 :n 2 momentin muutos, jonka mukaan luvanvaraiseen henkilöliikenteeseen käytettävässä M1-luokan ajoneuvossa ei tarvitse enää olla taksamittaria. Sen sijaan ajoneuvolain 25 :n 2 momentin mukaan jos matkan hinta perustuu matkan tai ajan mittaamiseen, luvanvaraiseen henkilöliikenteeseen käytettävässä ajoneuvossa on oltava taksamittari tai hinnan määrittelyssä on käytettävä muuta laitetta tai järjestelmää, jolla saavutetaan taksamittaria vastaava mittaustiedon luotettavuus sekä tiedon suojauksen taso. Määräyksen tarkoituksena on muuttaa n voimaantullutta määräystä autojen ja niiden perävaunujen teknisistä vaatimuksista siten, että ajoneuvolain 1 päivänä heinäkuuta 2018 voimaantulevien 25 :n 2 momentin ja 27 a :n 2 momentin 7 ja 8 kohtien säännökset otetaan huomioon. Samalla arvioidaan muita määräyksen muutostarpeita. Märäyksen valmistelu Määräyshanke on käynnistetty n antamalla päätöksellä yhdessä kahden muun liikenteen palveluista annettuun lakiin ja siihen liittyviin lakeihin liittyvien määräyshankkeiden kanssa. Määräyshankkeista järjestettiin sidosryhmätilaisuus ssa Määräysluonnos on valmisteltu virkatyönä ssa. Määräysluonnoksesta pyydetään lausunnot sidosryhmiltä ajalla Arvio määräyksen vaikutuksista Määräykset eivät edellyttäisi merkittäviä uusia investointeja kuljetusliikeyrityksiltä, koska määräykset koskevat ainoastaan määräyksen voimaan tulon jälkeen käyttöön otettavia ajoneuvoja ja ennen määräyksen voimaantuloa ensi kertaa Suomessa liikenteeseen hyväksyttyä ajoneuvoa, järjestelmää, osaa ja erillistä teknistä yksikköä saa käyttää liikenteessä, jos se on määräyksen voimaan tullessa voimassa olleiden tai myöhempien säännösten ja määräysten mukainen. Esteettömien ajoneuvojen vaatimusten yhdenmukaistaminen lisää luotettavuutta esteettömäksi merkityn ajoneuvon tilan mitoituksesta ja riittävyydestä. Pyörätuolipaikan minimikorkeuden vaatimuksen asettamisella 1,45 metriin parannetaan myös kookkaampien pyörätuolin käyttäjien kuljettamisen edellytyksiä.

2 2(5) Yksityiskohtaiset perustelut Määräys vastaisi pääosin sillä kumottavaa automääräystä. Takseja ja muita luvanvaraista henkilöliikennettä koskevia määräyksiä muutettaisiin 1 päivänä heinäkuuta 2018 voimaan tulevan lain johdosta. Lisäksi määräykseen lisättäisiin tarkemmat tekniset määräykset esteettömistä ajoneuvoista (3.11 kohta). Lisäksi sallittuihin valaisimiin ja heijastimiin sekä liitteessä 1 valaisinten vaatimustenmukaisuuden osoittamistapaan ehdotetaan tehtäväksi eräitä muutoksia. Määräyksen 2 kohdan 2 kappaleen määräyksiä määräyksen kohdassa 3 sekä liitteessä 1 ja 2 olevien kansallisten poikkeuksien soveltamisesta selkeytettäisiin siten, että siinä esitettäisiin luettelon muodossa poikkeukset pääsääntöön, jonka mukaan M-, N- ja O-luokan ajoneuvojen sekä niiden järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tulee tyyppihyväksynnässä, yksittäishyväksynnässä ja ensi kertaa käyttöön otettaessa täyttää puitedirektiivin sekä sen viittaamien erityisdirektiivien, EY-asetusten, EU-asetusten ja E-sääntöjen vaatimukset. O-luokan ajoneuvojen valaisimet ja heijastimet Voimassa oleva määräys sallii kohdan b alakohdan mukaan O 4 -luokan perävaunussa E- säännön n:o 48 mukaisten valaisimien lisäksi kaksi ylimääräistä takavalaisinta, jarruvalaisinta, takasuuntavalaisinta ja äärivalaisinta. Näiden lisäksi määräyksessä ehdotetaan sallittavaksi myös kaksi ylimääräistä kolmion muotoista takaheijastinta. Markkinoilla on valaisimia, joissa kolmion muotoinen takaheijastin on yhteisessä kotelossa muiden taakse suunnattujen valaisinten kanssa. Tällaisen valaisimen käyttämiselle ylimääräisenä valaisimena ei nähdä estettä. Määräyksen kohdan sallittujen valaisinten listaan esitetään lisättäväksi uusi j, kohta, jonka mukaan O-luokan ajoneuvossa saisi E-säännön n:o 48 lisäksi olla määräyksen kohdan mukaiset valaisimet. Määräyksen mukaan O-luokan ajoneuvoon saisi asentaa eteen ja taakse vain pysäköidyssä ajoneuvossa käytettäviksi tarkoitetut valaisimet, jotka täyttävät etu- ja takavalaisimia koskevat tekniset vaatimukset sekä lukumäärä-, näkyvyys- ja sijoitusvaatimukset. Tarkoituksena on sallia valaisimet, joita edellytetään tieliikennelain 37 :n 1 momentin mukaan käytettäväksi tielle pysäytetyssä tai pysäköidyssä ajoneuvossa pimeän tai hämärän aikana tai näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut. Taksivalaisin Taksivalaisinta ei enää määritellä pakolliseksi varusteeksi taksiliikenteeseen käytettävässä ajoneuvossa, vaan valaisin on määräyksen kohdan mukaan sallittu taksiliikenteessä käytettävässä ajoneuvossa. n määräyksellä voidaan ajoneuvolain nojalla määrätä ainoastaan taksivalaisimesta ajoneuvon varusteena ja sen teknisistä ominaisuuksista. Taksivalaisimen käytön pakollisuudesta tai sallittavuudesta liikenteessä säädetään voimassa olevan tieliikennelain (267/1981) nojalla ajoneuvojen käytöstä tiellä annetussa asetuksessa (1257/1992). Voimassa olevan asetuksen 50 :ssä säädetään taksivalosta. Pykälän 3 momentin mukaan tunnusvalaisimen saa poistaa käytettäessä autoa tietyn toimeksiantajan ajossa tämän kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tällöin on sopimus tai jäljennös siitä pidettävä ajossa mukana. Kun tunnusvalaisin on autosta poistettuna, sitä ei tieliikenneasetuksen säännöksiä sovellettaessa pidetä taksina. Tunnusvalaisimen ollessa poistettuna autolla ei saa kuljettaa muita kuin toimeksiantajan asiakkaita. Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (LVM/2204/03/2017). Luonnoksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 50 :ää esitetään muutettavaksi siten, että taksivalaisinta saisi käyttää vain liikenteen palveluista annetussa laissa tarkoitettuun taksiliikenteeseen käytettävässä ajoneuvossa. Taksivalaisimen käyttö ei olisi enää jatkossa pakollista, mutta sen käyttö olisi kuitenkin käytännön syistä ehtona sille, että ajoneuvoa kohdeltaisiin jatkossakin taksina tieliikenneasetuksen säännöksiä sovellettaessa. Liikenteen palveluista annetun lain I osan 1 luvun 1 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan taksiliikenteellä tarkoitetaan ammattimaista henkilöiden kuljettamista tiellä ajoneuvolaissa (1090/2002) tarkoitetulla henkilöautolla, pakettiautolla, kuorma-autolla, kolmipyörällä, kevyellä nelipyörällä tai raskaalla nelipyörällä. Määräys koskee kuitenkin vain M-, N- ja O-luokan ajoneuvoja, joten määräyksen mukaan taksivalaisin olisi sallittu henkilöautojen lisäksi paketti- ja kuorma-autoissa, joita

3 3(5) käytetään taksiliikenteessä. Taksiliikenteeseen käytettävien kolmipyörien, kevyiden nelipyörien ja raskaiden nelipyörien varusteista tehdään muutokset n määräykseen kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen, nelipyörien, niiden perävaunujen sekä kevyiden sähköajoneuvojen rakenteesta ja varusteista (TRAFI/20118/ /2016). Määräyksen kohdassa yksinkertaistetaan taksivalaisimen vaatimuksia. Taksivalaisimen värin tulee olla edelleen keltainen ja siinä tulee lukea mustin kirjaimin TAKSI tai TAXI. Aiemmin taksivalaisimen lisämerkintöinä sallittiin vain mustan merkein taksin järjestysnumero, ryhmänumeroa osoittava tunnus ja asemapaikka. Tässä määräyksessä sanotaan vain yleisesti, että taksivalaisimessa saa olla muita merkintöjä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi pyörätuolin symbolin lisäämisen taksivalaisimeen. Taksivalaisimen kokovaatimus poistettaisiin, koska taksivalaisimen koon sääntelylle ei nähdä tarvetta. Taksivalaisin saisi jatkossakin olla sellainen, että sen voi kytkeä vilkkumaan hätätilanteessa. Taksamittari Määräyksen 3.7 kohdan taksamittarin vaatimukset pidetään määräyksessä ennallaan. Kohdassa 3.7 päivitetään kuitenkin viittaus aiemman mittauslaitedirektiivin 2002/22/EY sijasta sen korvanneeseen mittauslaitedirektiiviin 2014/32/EU. Mittauslaitedirektiivissä käytetään taksamittari - termin sijaan termiä taksimittari, joten määräyksen mukaan taksamittarin tulisi täyttää direktiivissä taksimittarille asetetut vaatimukset. Lisäksi kohdassa 3.7 mainitaan selvyyden vuoksi mittauslaitelaki (707/2011), jolla mittauslaitedirektiivi on saatettu osaksi Suomen lainsäädäntöä. Esteetön ajoneuvo Määräyksen uuteen 3.11 kohtaan lisätään esteettömän ajoneuvon vaatimukset. Esteettömän ajoneuvon vaatimusten on tarkoitus korvata esteettömän taksin vaatimukset, joista säädetään taksiliikenteessä käytettävän esteettömän kaluston laatuvaatimuksista annetussa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (723/2009). Määräyksen mukainen esteetön ajoneuvo voi käytännössä olla mihin tahansa määräyksen soveltamisalaan kuuluvaan ajoneuvoluokkaan kuuluva auto. Valtiovarainministeriön päivätyn hallituksen esityksen luonnosta laiksi autoverolain muuttamista koskevan lausuntopyynnön mukaan autoverolakia on tarkoitus muuttaa siten, että invataksin verottomuus poistuisi. Näin ollen invataksin määritelmä ei enää olisi tarpeellinen jolloin ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen (1256/1992) 13 voitaisiin kumota tarpeettomana. Esteettömän ajoneuvon teknisten vaatimusten lähtökohtana on pidetty invataksin vaatimuksia vaadittujen mittojen osalta. Myös määräyksessä olisi vaatimukset pyörätuolin nostimille tai kulkuluiskalle, pyörätuolipaikan minimikoolle, pyörätuolipaikan lattian maksimikaltevuudelle, pyörätuolipaikalle johtavan kulkuaukon koolle ja pyörätuolin kiinnitykselle. Pyörätuolipaikan lattian maksimikaltevuusvaatimukset vastaisivat kuitenkin nykyisen esteettömän taksin vaatimuksia. Esteettömässä ajoneuvossa on pyörätuolia varten nostin tai leveyssuunnassa yhtenäinen ja turvallinen kulkuluiska, jonka kaltevuus on enintään 8 prosenttia, joka vastaisi ajoneuvon rakenteesta ja varusteista annetussa asetuksessa matalalattiaiselle invataksille säädetyn kulkuluiskan enimmäiskaltevuutta. Nostimelle ja kulkuluiskalle ei ehdotettaisi yksityiskohtaisempia teknisiä vaatimuksia, kuten jonkin standardin mukaisuutta. Tarkoituksena on, ettei määräyksessä rajattaisi tarpeettoman tiukasti nostimen ja kulkuluiskan teknistä toteutusta. Tieliikennelain 88 c :ssä säädetään, että ajoneuvon kuljettajan on huolehdittava siitä, että matkustajat voivat siirtyä turvallisesti ajoneuvoon ja siitä ulos ja että tähän tarvittavia laitteita käytetään asianmukaisesti. Esteettömän taksin tapaan esteettömässä ajoneuvossa tulee olla vähintään yksi pyörätuolipaikka. Invataksissa on puolestaan vaadittu kaksi pyörätuolipaikkaa. Pyörätuolipaikan lattia-alan vähimmäiskoko on ollut sekä invataksissa ja esteettömässä taksissa 0,70 metriä (leveys) 1,10 metriä (pituus), mutta määräyksessä minimileveyttä kasvatetaan viidellä sentillä, jolloin lattia-alan vähimmäiskoko on 0,75 m 1,10 m. Pyörätuolipaikan minimikorkeudeksi määrätään 1,45 metriä. Invataksissa mitta on ollut 1,45 m ja esteettömässä taksissa 1,35 m. Mittavaatimuksen tiukentamisella halutaan varmistaa, että esteettömiin ajoneuvoihin mahtuisivat myös kookkaammat pyörätuolit käyttäjineen. Kahdella peräkkäisellä pyörätuolipaikalla varustettuun esteettömään ajoneuvoon mahtuisi myös pyörätuolia vastaavaksi liikkumisen apuvälineeksi luokiteltava sähkömopo, joka on tyypillisesti pyörätuolia pidempi. Mittavaatimusten tiukennukset pudottaisivat

4 4(5) käytännössä esteettömien ajoneuvojen joukosta useat nykyiset esteettömät taksit, jotka monet pyörätuoliasiakkaat ovat kokeneet liian ahtaiksi ja epämukaviksi. Määräys ei kuitenkaan estäisi muidenkin kuin esteettömien ajoneuvojen vaatimukset täyttävien ajoneuvojen varustamista pyörätuolipaikalla. Pyörätuolipaikan lattian kaltevuutta koskevat vaatimukset vastaavat nykyisen esteettömän taksin vaatimuksia. Pyörätuolipaikalle johtavan kulkuaukon vähimmäisleveys lattiatasolla on sama kuin invataksissa ja esteettömässä taksissa eli 0,80 m. Vähimmäisleveyttä mitattaessa ei tarvitse ottaa huomioon kulkuaukon tavanomaiseen rakenteeseen liittyviä kulmien pyöristyksiä, joista ei ole haittaa pyörätuolin kuljettamiselle. Tästä syystä kulkuaukon leveyden voi mitata enintään 30 mm pyörätuolipaikan lattiatason yläpuolelta. Kulkuaukon vähimmäiskorkeudeksi määrätään invataksissa vaadittua vastaava 1,45 metriä. Esteettömässä taksissa kulkuaukon korkeus on tullut olla vähintään 1,30 m. Pyörätuolin kiinnitystä koskevassa standardissa ISO viitataan nykyistä täsmällisemmin standardin vuoden 2012 versioon, jota sovelletaan myös autojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksynnän puitedirektiivissä 2007/46/EY. Määräyksen nykyisessä versiossa ei mainita standardin vuosilukua. Aiempi standardin ISO versio on vuodelta Määräyksestä poistetaan nykyisessä asetuksessa oleva epämääräinen maininta että myös muut standardeja SFS 5912 tai ISO vastaavat standardit sallitaan vaihtoehtona. Trafin tiedossa ei ole muita pyörätuolin kiinnitystä koskevia standardeja, joita yleisesti sovellettaisiin Suomessa. Lisäksi katsastajan on hankalaa tarkistaa standardien vastaavuus, joten määräyksessä on selkeintä listata kaikki sovellettavat standardit. Asiaan liittyy myös tieliikennelain 88 c, jossa säädetään, että ajoneuvon kuljettajan on huolehdittava siitä, että matkustajien pyörätuolit on kiinnitetty ajoneuvoon asianmukaisesti. Liitteen 1 muutokset Liitteen 1 rivillä 20 on sallittu valaisinten merkki-valolaitteiden asennuksen vaatimustenmukaisuuden osoittamistavalle H eli hyväksytyn asiantuntijan pätevyysaluettaan vastaava selvitys. Ehdotuksen mukaan osoittamistapaa sovellettaisiin uuden alaviitteen 27 mukaan yksittäishyväksyntään ja kansalliseen piensarjatyyppihyväksyntään. Muilta osin sallittaisiin osoittamistapa E eli vaatimustenmukaisuus voitaisiin osoittaa hyväksynnän tai katsastuksen yhteydessä tehtävässä ajoneuvon tarkastuksessa. Lisäksi rivillä 20 säilyisi osoittamistapa I ja sen osalta alaviitteen 28 mukaisesti asennettavien valaisimien, ajovalaisimien pesulaitteen ja ajovalaisimien tasonsäätölaitteen pakollisuuden suhteen noudatetaan kyseisen valtion vaatimuksia. Mahdollisten lisävalaisinten asennus voidaan tehdä joko kyseisen valtion vaatimusten tai E-säännön n:o 48 mukaan ja vaatimustenmukaisuus osoittaa hyväksynnän tai katsastuksen yhteydessä tehtävässä ajoneuvon tarkastuksessa. Liitteen 1 riville 46 (Renkaat ja niiden asennus) lisättäisiin autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetussa asetuksessa (1248/2002) olleet viittaukset pinnoitettuja renkaita koskeviin E-sääntöihin n:o 108 (henkilöautot ja niiden perävaunut) ja 109 (hyötyajoneuvot ja niiden perävaunut). Etenkin raskaissa ajoneuvoissa on tarvetta sallia pinnoitettujen renkaiden asennus jo ajoneuvon ensimmäisen käyttöönoton yhteydessä. Liitteen 1 rivillä 48 (Massat ja mitat (muut kuin M 1 ) sallitaan N 2 -luokan kuorma-autoilla vaatimusten osoittamistavan B (valmistaja testiraportti) vaihtoehtona myös osoittamistapa I (USA:n, Japanin, Etelä-Korean tai Kanadan vaatimukset suurina sarjoina valmistetuille ajoneuvoille). Muutoksella halutaan helpottaa erityisesti USA:sta tuotavien avolavakuorma-autojen hyväksymistä liikenteeseen. Näiden ajoneuvojen valmistajilta ei yleensä saa testiraporttia massoja ja mittoja koskevan asetuksen (EU) N:o 1230/2012 täyttymisestä. Seuraava mahdollinen osoittamistapa olisi H (hyväksytyn asiantuntijan testaus), joka on nähty asiassa tarpeettoman raskaaksi menettelyksi. Liitteen 1 vaatimustenmukaisuuden osoittamistapaan I lisättäisiin täsmennys, että osoittamistapaa voi soveltaa myös muutetun ajoneuvon muuttamattomiin osiin, järjestelmiin ja erillisiin teknisiin yksiköihin. Osoittamistapa I koskee ajoneuvoa, jota on valmistettu suurina sarjoina yhdysvaltalaisia, japanilaisia, eteläkorealaisia tai kanadalaisia markkinoita varten ja sen mukaan osoi-

5 5(5) tuksena vaatimusten täyttymisestä yksittäishyväksynnässä ja rekisteröintikatsastuksessa hyväksytään valmistajan tai toimivaltaisen viranomaisen selvitys tai tätä ilmaiseva hyväksymismerkintä mallivuotta koskevien kyseisen valtion vaatimusten täyttymisestä. Määräyksen aikataulu Määräyksestä on tarkoitus pyytää kirjalliset lausunnot sidosryhmiltä marras- joulukuun aikana ja määräys antaa helmikuussa Määräys tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2018 samanaikaisesti ajoneuvolain muutoksen ja liikenteen palveluista annetun lain kanssa. Määräyksestä viestiminen Määräyshankepäätös on julkaistu n internet-sivuilla ja siitä tiedotettiin tieliikenteen sääntelyn tiedotuslistalle ilmoittautuneille sähköpostitse. Liikenteen palveluista annettuun lakiin ja siihen liittyviin lakeihin liittyvistä määräyshankkeista järjestettiin sidosryhmätilaisuus ssa Määräysluonnosta koskeva lausuntopyyntö julkaistaan n internetsivuilla ja se lähetetään tieliikenteen-sääntelyn tiedotuslistalle ilmoittautuneille sähköpostitse. Valmis määräys julkaistaan n määräyskokoelmassa Finlex.fi internet-palvelussa ja n internet-sivuilla. LIITTEET: -