PESÄPUU RY TOIMINTAKERTOMUS 2013
|
|
- Juha-Pekka Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PESÄPUU RY TOIMINTAKERTOMUS 2013
2 SISÄLLYSLUETTELO MISSIO...3 VISIO...3 YLEISTÄ...3 LAPSEN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN...5 Mahdollistetaan lasten osallisuus lastensuojelussa...5 Mahdollistetaan nuorten osallisuus lastensuojelussa...9 Lastensuojelutyöntekijöille valmiuksia työskennellä lasten ja nuorten kanssa lapsilähtöisesti...10 PERHEHOIDON SUUNNITELMALLINEN KEHITTÄMINEN PRIDE-OHJELMAN MALLIN MUKAAN...13 Perhehoidon toimijat pystyvät hyödyntämään kehittämistyössään...13 PRIDE-ohjelman antamaa perhehoidon kehittämisen mallia...13 Jokaisella sijaisvanhemmuutta harkitsevalla on mahdollisuus päästä laadukkaaseen PRIDE-valmennukseen...14 Sijaisvanhemmuuteen ja sijoitettujen lasten tarpeiden kohtaamiseen on tarjolla tukea...16 PRIDE-valmennuksella pystytään vastaamaan monimuotoistuvan perhehoidon haasteisiin...18 YHTEISKUNNALLISEN VAIKUTTAMISEN TEHOSTAMINEN...20 Perhehoidon toimintaedellytysten parantaminen...20 Lastensuojelun asiakkaina olevien lasten tarpeiden ja omassa työssä saadun tiedon välittäminen suurelle yleisölle...21 Kansainvälinen yhteistyö...23 Erityisosaamisen lisääminen perhehoidon sosiaalityössä...24 KEHITTÄMISPROJEKTIT...25 OSALLISUUDEN TAIDOT JA VALMIUDET - Lapset ja nuoret resurssina lastensuojelun sijaishuollossa...25 SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA - SISUKAS-projekti LÄHEISTEN OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN LASTENSUOJELUSSA - LÄHEMMÄS-projekti VAPAAEHTOISET VOIMAVARANA SIJAISPERHEIDEN TUKEMISESSA - PePPi-hanke HALLINTO...41 Yleishallinto...41 Henkilöstöhallinto...42 TALOUS
3 MISSIO Pesäpuu ry on vuonna 1998 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää lastensuojelua ja sen perhehoitoa, vahvistaa siinä lapsen osallisuutta ja kuulluksi tulemista sekä edistää lapsen terveyden, kehityksen ja hyvinvoinnin toteutumista. Pesäpuun toiminta perustuu seuraaviin arvoihin: Lapsi esiin lasta kuullen Perhe (pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet) on lapselle tärkeä Erilaisuus on rikkautta Elämyksellisyys on tie oivalluksiin Kokemukset ovat merkityksellisiä Tasa-arvoinen yhteistyö on voimavara VISIO Pesäpuun visio strategiakaudelle on: Pesäpuu edistää lapsen tarpeisiin vastaamista ja osallisuuden toteutumista lastensuojelun piirissä olevien lasten elämässä. Vision toteuttamiseen pyritään kolmen strategisen tavoitteen avulla, joita ovat: 1. Lapsen osallisuuden edistäminen 2. Perhehoidon suunnitelmallinen kehittäminen PRIDE-ohjelman mallin mukaan 3. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen tehostaminen YLEISTÄ Pesäpuun toimintavuosi 2013 on suurista muutoksista huolimatta ollut menestyksellinen. Pitkään jatkunut kehittämistyö sai tunnustusta: Ikkuna omaan elämään -projekti ja Selviytyjät saivat Rahaautomaattiyhdistyksen myöntämän ensimmäisen Vaikuttavaa-palkinnon. Lisäksi pienten lasten osallisuuden lisäämistä tutkiva Salapoliisien ryhmä sai kutsun presidentti Sauli Niinistöltä Mäntyniemeen. Pesäpuun toiminta lapsen oikeuksien toteutumisen ja osallisuuden lisäämiseksi on jatkunut suunnitelmallisesti. Toimiva lastensuojelu -raportissa esitetyt muutos- ja kehittämiskohteet ovat monelta osin olleet jo vuosien ajan Pesäpuu ry:n kehittämistyön kohteita, kuten esimerkiksi lastensuojelutarpeen selvityksen mallinnettu arviointi ja arvioinnin mallien yhtenäistäminen. Pesäpuun toimintakenttä ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. Pesäpuun RAY:ltä saama kohdennettu toiminta-avustus on laskenut viime vuosina, mutta samanaikaisesti projektirahoituksen määrä on kasvanut. Työntekijöiden määrä kasvoi 18 työntekijään. Ray:n painopisteen linjausten seurauksena henkilöstön työsuhteista entistä suurempi osa on määräaikaisia ja osa pitkäaikaisista asiantuntijoistakin on joutunut siirtymään projektiluontoiseen työhön. Toimintavuonna 3
4 pääosa kohdennetusta avustuksesta kuluikin järjestön yleiskuluihin ja hallinnolliseen työhön ja kehittäminen tapahtui pääosin projekteissa. Kaksi suurta projektia Sisukas (Sijoitettu lapsi koulussa) ja PePPi (Vapaaehtoiset voimavarana perhehoidon kehittämisessä) käynnistyivät toden teolla suunnitteluvuoden jälkeen. Lisäksi jatkui Osallisuuden taidot ja valmiudet -projekti ja uutena käynnistyi lapsen läheisverkoston tukemiseen painottuva Lähemmäs-projekti. Lähemmäs-projektin tavoitteena on edistää lasten ja heidän läheistensä osallisuutta ja kuulluksi tulemista, tukea lasten ja perheiden selviytymistä läheisverkoston avulla ja luoda sosiaalityöhön lapsilähtöisiä läheissuhteita huomioivia työtapoja. Katso tarkemmat tiedot sivulta 34 ja erillisestä projektin omasta toimintakertomuksesta. Pesäpuun perustehtävän toteuttaminen ja asiantuntijuuden säilyminen edellyttävät projektityön ja perustyön kiinteää vuoropuhelua. On tärkeää, että projekteissa voidaan hyödyntää Pesäpuuhun kertynyttä asiantuntemusta ja että perustyö rikastuu projekteissa tapahtuvasta kehittämistyöstä. Toiminta ei saa sirpaloitua erillisiksi kehittämishankkeiksi, vaan niiden tulee edistää Pesäpuun vision toteutumista. Projektien kehittämistyössä tulee alusta asti miettiä tulosten juurruttamista osaksi Pesäpuun perustyötä. Vuoden 2012 alussa voimaan tullut lastensuojelulain muutos velvoitti kuntia priorisoimaan perhehoitoon. Lakimuutoksella perhehoito on määritelty huostaan otettujen lasten ensisijaiseksi hoitomuodoksi. Sijaisvanhempien ennakkovalmennus on nyt pakollista ja sijaisvanhemmille tulee järjestää riittävästi tukimuotoja. Lakimuutoksen vaikutus ei edellisvuoden tapaan näkynyt enää Pesäpuun koulutusten kysynnässä. Päinvastoin monia koulutuksia ei saatu toteutettua vähäisen kysynnän vuoksi. Talouden laskukausi ja kuntien heikkenevä talous heijastuivat näin Pesäpuunkin toimintaan. Pesäpuun vastaus oli syventää koulutuksia ja kehittää uusia, jotka vielä täsmällisemmin vastaisivat lastensuojelun akuutteihin tarpeisiin. Pesäpuun työn tavoitteena on lisätä lastensuojelun asiakkaina olevien lasten oikeuksien ja osallisuuden toteutumista. Selviytyjät-ryhmä on tehnyt uraauurtavaa kehittämis- ja vaikuttamistyötä lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi. Ray:n lupaus siirtää aiemmin projektirahoituksen alainen toiminta kohdennetun avustuksen piiriin takaa työrauhan ja mahdollisuuden juurruttaa ja levittää toimintaa. Pesäpuun tekemän työn arvostus on näkynyt myös eri säätiöiltä saaduissa apurahoissa. Pesäpuun edustajia on kutsuttu asiantuntijoiksi työryhmiin, alustajiksi erilaisiin seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin. Olemme saaneet toiminnallemme uudeksi kummiksi laulaja Yonan. Hänen lisäkseen kummeiksi ovat aiemmin lupautuneet Maarit ja Sami Hurmerinta. Toimintavuonna valmistui Pesäpuun uusi strategia vuosille Pesäpuun visio tulevalle strategiakaudelle on Kohdattu lapsi on osallinen omassa elämässään. Se haastaa meidät kaikki entistä lapsilähtöisempiin kohtaamisiin. 4
5 LAPSEN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN Strategian osatavoitteet: 1.1. Mahdollistetaan lasten osallisuus lastensuojelussa 1.2. Mahdollistetaan nuorten osallisuus lastensuojelussa 1.3. Lastensuojeluntyöntekijöille valmiuksia työskennellä lasten ja nuorten kanssa lapsilähtöisesti Mahdollistetaan lasten osallisuus lastensuojelussa Tavoite: Lapsilähtöinen työskentely on vakiintunut lastensuojeluun ja lapset on otettu mukaan kaikkeen lastensuojelun kehittämistyöhön Lapsilähtöiset työskentelymallit osallisuuden ja lapsen edun toteuttamiseksi Lapsen tarpeiden pohjalta rakentuva lastensuojelutyö takaa lapsen edun toteutumisen lastensuojelulain tavoitteiden mukaisesti. Lapsilähtöisen työotteen vahvistamiseksi lastensuojelussa tarvitaan edelleen lapsilähtöisen työskentelyotteen ja konkreettisten työmenetelmien vahvistamista. Vuoden 2013 aikana käynnistettiin Lapsilähtöisen koulutuksen uudistaminen. Uudistamistyön tuloksena syntyi Voimaannuttava muutostyö lastensuojelussa -koulutus ja Välinekahvilat. UUTTA! Välinekahviloiden tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen paikkoja välineisiin tutustumiseksi ja samalla osallistujien kanssa pohditaan eri-ikäisten lasten kanssa työskentelyn erityisyyttä. Helsingissä toteutettiin keväällä kolme eri sisältöistä Välinekahvilaa, joissa oli yhteensä 21 osallistujaa ja Jyväskylässä syksyllä yksi Välinekahvila, jossa oli kolme osallistujaa. Voimaannuttavan muutostyön koulutuksessa etsitään yhdessä osallistujien kanssa eväitä voimaannuttavaan ja tavoitteelliseen lastensuojelutyöhön lastensuojelutarpeen selvityksen tekemisen jälkeen. Koulutus järjestettiin avoimena syksyllä ja keväällä ja koulutuksissa oli yhteensä 29 osallistujaa. Koulutus järjestettiin myös Kokkolassa tilauskoulutuksena. 5
6 Omassa työskentelyotteessa voin lisätä luottamuksen rakentumista ja pulmatilanteissa voin ratkaista turvallisemmin Sain uusia välineitä ja näkökulmia arjen työhön. Välineiden käytön harjoittelu tuo rohkeutta työskentelyyn. Rohkeutta kirjaamiseen ja kirjauksiin mukaan myös ammatillista arviota Vuoden aikana kehitettiin myös uutta sijoitetun lapsen kanssa työskentelyyn keskittyvää koulutusta Hyväksyvä katse, välittäviä ihmisiä. Ensimmäinen koulutus toteutuu keväällä Kohtaamisen taito lastensuojelussa on uusi vuorovaikutuskoulutus kaikille lastensuojelun asiakastyötä tekeville ammattilaisille, jonka tavoitteena on vahvistaa asiakkaan ja erityisesti lapsen kohtaamisen taitoa. Ensimmäinen koulutus toteutuu keväällä Koulutuksista on kerätty systemaattisesti palautetta ja sitä on hyödynnetty kehittämistyössä ja uusien lapsilähtöisten menetelmien ja välineiden tuottamisessa. Etelä-Karjalan kesäyliopiston pyytämänä Taipalsaarella on pidetty luento lapsen kohtaamiseen liittyen. Paikalla on ollut 40 kuulijaa. Lastensuojelun edunvalvontatoiminnan kanssa tehtiin yhteistyötä lapsen osallisuuden ja edun toteutumisen vahvistamiseksi lastensuojelun prosesseissa. Sijoitettujen lasten vertaisryhmämalli Pesäpuu on kehittänyt sijoitettujen lasten/sijaisvanhempien vertaisryhmämallin ja juurruttanut sitä järjestämällä ohjaajakoulutusta, ohjaamalla ryhmiä, kirjoittamalla aiheesta artikkeleita, pitämällä työpajoja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin sekä tekemällä yhteistyötä muiden lasten vertaisryhmätoimijoiden kanssa. Koulutuspalautteen mukaan sekä sijoitetut lapset että sijaisvanhemmat ovat kokeneet hyötyvänsä vertaisryhmistä. Lasten vertaistukiryhmien juurtuminen Suomeen on kuitenkin kunnissa törmännyt rakenteellisiin ongelmiin ja resurssipulaan. Tarvitaan vaikuttamistyön lisäksi rakenteellisia muutoksia, jotta sijoitettujen lasten vertaistuelle löytyisi luonteva paikka ja resurssit sijaishuollossa. Tällä hetkellä sijoitettujen lasten vertaistuki liittyy kokemusasiantuntijuuden vahvistamiseen lastensuojelussa. Vuonna 2013 tehtiin päätös luopua mallin kehittämisestä. Sijoitettujen lasten vertaistukea kehitetään ja nostetaan esiin muun kehittämistyön kuten pienten lasten osallisuuden (Lasten tutkija- ja kehittäjäryhmä Salapoliisit) ja sijaissisarten tuen kehittämisen yhteydessä. Sijoitettujen lasten vertaisryhmämallin opaskirjaa myydään edelleen. 6
7 Pienten lasten osallisuuden vahvistaminen - Lasten tutkija- ja kehittäjäryhmä Salapoliisit Lasten osallisuuden kehittämistyö on jatkoa Selviytyjät-tiimin työlle, josta on saatu paljon hyviä kokemuksia nuorten äänen ja UUTTA! osallisuuden vahvistamiseksi lastensuojelussa. Hyvien kokemusten innoittamana on lähdetty etsimään pienten lasten (6 8-vuotiaiden) osallisuuden mahdollisuuksia lastensuojelun kehittämisessä. Lasten tutkija- ja kehittäjäryhmässä lapset saavat mahdollisuuden kertoa ajatuksistaan ja kokemuksistaan lastensuojelusta ja sen kehittämisestä. Tavoitteena on kuulla lasten omia ajatuksia sijaishuollon arjesta ja asioista, joista turvallinen arki heidän mielestään koostuu. Apuna tässä toimii Mäyrä-hahmo, joka ei myöskään voi asua omien biologisten vanhempien luona. Ryhmässä lapset ja aikuiset miettivät ja tutkivat yhdessä, miten Mäyrää voitaisiin auttaa. Toiminnan kautta saatavaa tietoa hyödynnetään tuotettaessa materiaalia ja työvälineitä lastensuojelussa käytettäväksi. Katso Salapoliisien toimintaa koskevat tarkemmat tiedot sivulta 26. Tejping - nukkeleikkimetodityöpajat ja lasten haastattelukoulutus Tejping on perheterapiasta sovellettu norjalainen menetelmä, jonka päämääränä on edistää vuoropuhelua lastensuojelun asiakkaan kanssa leikin ja pikkuesineiden avulla. Pesäpuun Norjasta Suomeen tuoma Tejping soveltuu kartoitus-, diagnosointi- ja kuntoutusmenetelmäksi lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville, jotka haluavat vahvistaa lapsen osallisuutta. Pesäpuu juurruttaa metodia koulutusten avulla sekä myy metodiin liittyvää nukkesarjaa ja ohjevihkosta. Tavoitteena oli kouluttaa vuoden 2013 aikana toinen Pesäpuun työntekijä Ruotsissa Tejping-metodin osaajaksi, mutta tavoite ei toteutunut suunnitellusti. Tejping-koulutusta järjestettiin tilauksesta yhden kouluttajan resurssilla. Tilauskoulutus toteutui Mikkelin sairaalaopetuksessa Lähemäen koululla suunnattuna Etelä-Savon erityisopettajille. Koulutuspäivässä oli 16 osallistujaa. Menetelmää koulutettiin myös osana muita Pesäpuun koulutuksia. Vuoden 2012 Mikkelissä pitämäsi Tejping-koulutuksen opit on otettu meillä käyttöön sairaalaopetuksessa toimii hyvin ja nyt me halutaan kouluttaa koko henkilöstö. Erittäin mielenkiintoinen ja uusia työkaluja antava koulutus, kiitos! Sain konkreettisia vinkkejä koulun arkeen, tämä antaa parhaat eväät työhön. Mukaansatempaava kouluttaja. Kiitos innostavasta päivästä! =) 7
8 Sijaisperheen biologisten lasten tukeminen Jokaisella sijoitetuilla lapsella ja nuorella on oikeus päästä hyvin valmennettuun ja tuettuun sijaisperheeseen. Sijaisperheen omilla lapsilla on keskeinen rooli sijoituksen onnistumisessa. Siksi laadukkaan sijaisvanhempien valmennuksen ohella on kiinnitettävä huomiota myös sijaisperheiden omien lasten perehdyttämiseen. Tutkimusten mukaan lasten huomioiminen jo valmennusvaiheessa vähentää mahdollisia sijoituksen onnistumiseen liittyviä uhkatekijöitä. Sijaisperheiden omien lasten tarpeet, toiveet ja näkemykset tulee kuulla ja ottaa huomioon päätöksenteossa. He tarvitsevat ja kaipaavat valmennusta sekä henkilökohtaista tukea siinä missä sijaisvanhemmatkin. Pesäpuu on tuottanut materiaalin sijaisvanhemmuutta harkitsevien perheiden omille lapsille ja nuorille. Sijaissisaruus on teemana ajankohtainen ja tärkeä, mutta juurtuakseen vaatii vielä paljon työtä. Vuoden 2013 aikana sijaisperheiden omien lasten kanssa työskentelyyn on järjestetty kolme avointa Sijaissisaruuskoulutusta, joissa oli yhteensä 20 osallistujaa. Näiden lisäksi koulutus järjestettiin tilauskoulutuksena Lahdessa, johon osallistui 35 sijaisvanhempaa ja perhehoidon työntekijää. Sijaissisaruus on ollut teemana kevään PRIDE-työkokouksessa, jossa oli 56 osallistujaa. Aiheesta on pidetty luento Talentian asiantuntijapäivillä, johon osallistui noin 50 kuulijaa. Aiheesta on käyty kertomassa Helsingin kaupungin PRIDE-työryhmässä. Aiheesta on ollut juttu Lapsen Maailma -lehdessä 2/2013. Mallia ja oppaita on tehty tunnetuksi Pesäpuun muissa koulutuksissa, seminaareissa, tiedotteissa ja artikkeleissa. Sijaissisaruus on tärkeä ja ajankohtainen teema, mutta työskentelyn juurruttaminen on vaikeaa. Vuonna 2013 käynnistettiin projektihakemuksen valmistelu RAY:lle kyseisestä teemasta. Sijoitetut lapset koulussa (Sisukas-projekti) Sijoitettu lapsi koulussa -projektin tavoitteena on ennaltaehkäistä sijoitettujen lasten syrjäytymistä kehittämällä monitoimijainen työskentelymalli koulunkäynnin tukemiseen. Kehittämistyö tapahtuu yhteistyössä ruotsalaisen SkolFam -verkoston kanssa. Vuoden 2013 aikana muodostettiin monitoimijainen SISUKAS-tiimi, joka tapasi projektin sijaisperheet ja opettajat. Lapsille tehtiin psykologiset testit ja oppimisvalmiustestaukset. Lasten tarpeiden pohjalta tehtiin suunnitelmat oppimisympäristön optimoinnista ja tuen tarjoamisesta. Tukitoimien järjestäminen ja vaikuttavuuden seuranta alkoi. Monitoimijaisen työskentelymallin kehittäminen ja pilotointi jatkui myös pohjoismaisena yhteistyönä. Yhteistyö Sisukas-projektin kanssa antoi Pesäpuun muille työntekijöille ajankohtaista tietoa sijoitettujen lasten ja sijaisperheiden arkipäivästä ja erityisesti koulunkäyntiin liittyvistä kysymyksistä. Projekti tuotti ajankohtaista tietoa moniammatillisesta työstä sekä lastensuojelun sosiaalityön roolista sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemisessa. Katso tarkemmat tiedot sivulta 34 ja erillisestä projektin omasta toimintakertomuksesta. 8
9 Mahdollistetaan nuorten osallisuus lastensuojelussa Tavoite: Sijoitettujen nuorten vaikutusmahdollisuudet itseään koskevaan päätöksentekoon ja vaikuttamiseen syventyvät ja laajenevat. Selviytyjät lastensuojelun nuoret kehittäjät Selviytyjät-tiimi jatkaa toimintaansa Raha-automaattiyhdistyksen nelivuotisen projektirahoituksen myötä. Osallisuuden taidot ja valmiudet - lapset ja nuoret resurssina lastensuojelun sijaishuollossa -projekti edistää sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten osallisuutta yksilö-, yhteisö- ja yhteiskunnallisella tasolla. Toimintavuonna 2013 projektissa on ollut palkattuna kehittämispäällikön lisäksi kolme kokemusasiantuntijaa. Kokemusasiantuntijoiden mukanaolo Pesäpuun työyhteisössä on rikastuttanut kehittämistyötä ja antanut mahdollisuuden muille työntekijöille oppia heidän kokemuksistaan. Selviytyjät ovat olleet mukana Pesäpuun kehittämistyössä asiantuntijoina, kommentoijina ja käyttäneet puheenvuoroja Pesäpuun koulutustilaisuuksissa. Selviytyjät-tiimi jatkoi oman toimintansa mallintamista ja kehittämistyötään, mutta tuli myös kiinteämmäksi osaksi muuta Pesäpuun kehittämistyötä. Katso tarkemmat tiedot sivulta 25 ja erillisestä projektin omasta toimintakertomuksesta. Nuoret lastensuojelussa - TIE VIE työskentelyvalikko koulutus Kaksipäiväisen koulutuksen tavoitteena on perehdyttää työntekijät sekä toiminnallisesti että teoreettisesti lastensuojeluun sijoitettujen nuoruusikäisten elämään ja nuorten kohtaamiseen. Nuorten psyykkinen pahoinvointi ilmenee usein tunne-elämän oireina ja käyttäytymisen häiriöinä. Nuorten hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää entistä varhaisempaa puuttumista. Aikuisten tulee olla tietoisia nuorten käyttäytymisen taustalla olevista tekijöistä, jotta heillä on paremmat valmiudet ennaltaehkäisevään toimintaan. TIE VIE -koulutuksessa perehdytään käytäntöihin, jotka ovat suunnattuja nuorten kohtaamiseen ja joita myös sijoitetut nuoret ovat olleet kehittämässä. Asioiden näkyväksi tekeminen ja visualisoiminen auttavat nuoria tulemaan tietoiseksi omista tunteistaan, tavoistaan ja teoistaan. Menetelmät ja toiminnat ovat kehitetty Ikkuna Omaan Elämään -projektin myötä ja se rakentuu Uskomme sinuun Usko sinäkin - sijaishuollonkiertueen teemojen ympärille. 9
10 TIE VIE -koulutusta on kehitetty edelleen ja vuonna 2013 koulutus järjestettiin uudistettuna: Nuori lastensuojelun sijaishuollossa tietoa ja taitoa nuoren kanssa työskentelyyn. Koulutukseen osallistui 25 henkilöä. Vähäisten henkilöresurssien vuoksi ei pystytty järjestämään useampaa koulutusta. Löysin uusia työkaluja miten joidenkin nuorten kanssa voi käsitellä hyvinkin arkoja asioita tehokkaasti Käytämme suoraan saamiamme ideoita omien nuorien foorumiin, mutta myös muuhun työskentelyyn. Miten huomioimme, ennakoimme tilanteet nuorten kannalta ja mahdollistamme hänen osallistumisensa, osallisuutensa. Lastensuojelutyöntekijöille valmiuksia työskennellä lasten ja nuorten kanssa lapsilähtöisesti Tavoite: Lapsilähtöinen työskentely on vakiintunut lastensuojeluun. Työskentely on suunnitelmallista ja työssä käytetään monipuolisesti erilaisia osallistavia työmenetelmiä. Vahvistetaan yhteistä arviointimallia sijoitetun lapsen ja biologisten vanhempien kanssa työskenneltäessä Lapsilähtöiset työskentelymallit arviointiin - Lastensuojelutarpeen selvitysmallin juurruttaminen Pesäpuu ry:n avohuollon kehittämishankkeessa ( ) pilotoitu Lapsen elämäntilanteen kartoitusmalli vahvistaa lapsen kanssa työskentelyä ja antaa välineitä arvioida vanhemman valmiuksia vastata lapsen tarpeisiin. Pesäpuun työskentelymallia on juurrutettu vuosia opaskirjan, koulutusten, vaikuttamistyön, kouluttajakoulutusten ja yhteistyöverkostojen välityksellä. Lastensuojelutarpeen selvityksen koulutuksista on kerätty systemaattisesti osallistujapalautteita, joiden mukaan Pesäpuun lastensuojelutarpeen selvitystyöskentelyyn laadittua mallia on helppo soveltaa omassa työssä. Koulutus lisää palautteiden mukaan valmiuksia arvioida lapsen ja perheen tilannetta sekä selvittää ja arvioida lapsen tilannetta. Vuodelle 2013 suunnitellut kaksi avointa prosessikoulutusta lastensuojelutarpeen selvitykseen eivät toteutuneet heikon kysynnän vuoksi. Eri puolelle Suomea koulutetut kouluttajat sekä Pesäpuun useat koulutukset ovat tuottaneet jo osaamista lastensuojelun alkuvaiheen arviointiin. Toisaalta kunnista saadun palautteen mukaan työntekijöiden vaihtuvuuden vuoksi tarvetta jatkuvaan kouluttamiseen on. 10
11 Aluehallintoviranomaisten mukaan työtä lastensuojelutarpeen selvitysten täsmentämiseksi on jatkettava. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käynnisti osana KASTE-ohjelmaa uuden hankeen lastensuojelutarpeen selvityskäytäntöjen kehittämiseksi. Pesäpuu käynnisti yhteistyöneuvottelut Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen hallinnoiman LasSe-hankkeen kanssa koulutus- ja kehittämisyhteistyöstä. Systemaattisen alkuvaiheen arvioinnin tärkeyttä on pidetty esillä yhteistyöneuvotteluissa, tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Työskentelymalli huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointiin Lapsen tarpeiden pohjalta rakentuva lastensuojelutyö takaa lapsen edun toteutumisen lastensuojelulain tavoitteiden mukaisesti. Huostaanoton edellytysten ja sijaishuollon tarpeen arviointi on erityisen vaativaa sosiaalityötä, johon tarvitaan strukturoitua työskentelymallia. Läpi koko lastensuojeluprosessin on tarkoituksenmukaista käyttää yhtenevää arviointimallia. Työskentelymallit lastensuojelutarpeen selvitykseen sekä huostaanoton, sijaishuollon ja perheen jälleenyhdistämisen edellytysten arviointiin pohjaavat yhdenmukaisesti lapsen tarpeisiin ja vanhemmuuden valmiuksiin. Tarkoituksenmukaista olisi, että lastensuojelussa toteutuisi yhdenvertaisuus ja tasalaatuisuus sekä lasten ja vanhempien osallisuus. UUTTA! Pesäpuun omana kehittämistyönä vuonna 2012 aloitettu työskentelymalli huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointiin kehitettiin loppuun vuoden 2013 aikana ja tuloksena syntyi Kuka minusta huolehtii? -koulutus. Kuuden päivän koulutuksessa käydään läpi Pysäkki-arviointimalli sekä useita uusia arviointivälineitä lasten, nuorten, vanhempien ja työntekijöiden yhteiseen arviointiin. Toimintavuonna 2013 järjestettiin kaksi kuusipäiväistä pilottikoulutusta, joihin osallistui yhteensä 39 lastensuojelun ammattilaista. Arviointimalliin kehitettiin uusia työvälineitä (talotehtävä, tarvekortit, täydennyspakka väittämäkortteihin) ja niiden toimivuutta testattiin pilottikoulutuksissa. Oppaan kirjoittamistyö aloitettiin. Selkeä rakenne, joka erittäin tärkeää vaativassa ja laajassa työssä Pysäkkimalli nostaa esiin asioita, mitkä muuten voisi jäädä kaiken muun tiedon alle. Se tuo systemaattisesti esiin lapsen näkökulmaa. Pysäkkimallin mukaan arvioidessa esiin tulee enemmän positiiviset näkökulmat: vahvuudet ja mahdollisuudet Toiminnalliset työskentelyvälineet Pesäpuussa on tarjolla visuaalisesti kiinnostavia ja laadukkaita työvälineitä, työkirjoja sekä oppaita, jotka lisäävät lasten ja nuorten valmiuksia kertoa ja ilmaista omia ajatuksiaan, tunteitaan ja kokemuksiaan. Pesäpuu tuottaa edelleen laadukkaita toiminnallisia välineitä lastensuojelutyöhön. Välineitä kehitetään osana sisäistä kehittämistyötä ja uudet välineet pilotoidaan Pesäpuun koulutuksissa. Lisäksi jatketaan 11
12 yhteistyötä australialaisen St. Lukes Innovative Resources -järjestön kanssa. St. Lukesin tuotteita on käännetty suomeksi ja niiden käyttöön liittyviä ohjekirjoja ja lehtikirjoituksia tuotetaan tarpeen mukaan. Pesäpuussa kehitettyjä ja tuotettuja toiminnallisia välineitä ja opas- ja käsikirjoja esiteltiin erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa, muun muassa Psykologimessuilla, Lastensuojelun Keskusliiton kesäpäivillä ja Sijaishuollon päivillä, Keski-Suomen kasvatus- ja opetusalan KEOS-tapahtumassa, Talentian Sosiaalialan opiskelijoiden TASO-päivillä. Kaikilla messuilla on ollut satoja osallistujia. Suurempien tapahtumien lisäksi yksittäisille toimijoille on annettu opastusta ja konsultaatiota välineiden käytöstä, muun muassa Mehiläisen lastensuojeluyksikön Wiljagårdin työntekijöille (11 osallistujaa) ja Ehjä ry:n työntekijöille (6 osallistujaa). Vuodeksi 2013 suunniteltu St. Lukesin Baby strengths, Vauvojen vahvuuskorttien suomentaminen osoittautui tällä hetkellä liian haastavaksi. Tuotevalikoimaan tilattiin valmiiksi suomennetut St. Lukesin Enkeli-kortit. Niiden ilmestyminen siirtyi vuodelle Arviointityöskentelyyn kehitettiin uusiksi välineiksi talotehtävä, tarvekortit ja täydennyspakka väittämäkortteihin, joiden myynti aloitetaan vuonna Myös projekteissa on kehitteillä uusia työvälineitä, jotka valmistuttuaan tulevat osaksi Pesäpuun tuotevalikoimaa. 12
13 PERHEHOIDON SUUNNITELMALLINEN KEHITTÄMINEN PRIDE-OHJELMAN MALLIN MUKAAN Tavoite: Lastensuojelukentällä on tiedostettu, että perhehoidon kehittäminen PRIDE-ohjelman mallin mukaan tuottaa hyvää perhehoitoa. Strategian osatavoitteet: 2.1. Perhehoidon toimijat voivat hyödyntää kehittämistyössään PRIDE-ohjelman antamaa perhehoidon kehittämisen mallia 2.2. Jokaisella sijaisvanhemmuutta harkitsevalla on mahdollisuus päästä laadukkaaseen PRIDE-valmennukseen 2.3. Sijaisvanhemmuuteen ja sijoitettujen lasten tarpeiden kohtaamiseen on tarjolla tukea 2.4 PRIDE-valmennuksella pystytään vastaamaan monimuotoistuvan perhehoidon haasteisiin Perhehoidon toimijat pystyvät hyödyntämään kehittämistyössään PRIDE-ohjelman antamaa perhehoidon kehittämisen mallia Tavoite: Perhehoidon toimijat tuntevat PRIDE-ohjelman 14 vaihetta ja pystyvät hyödyntämään sitä kehittämistyössään. PRIDE-ohjelma on 14-vaiheinen perhehoidon kehittämisen malli, jossa paneudutaan prosessin eri vaiheisiin päämääristä ja arvoista aina sijaisvanhempien valmennukseen ja tukeen saakka. PRIDE-ohjelmalle on tunnusomaista lapsen tarpeista lähtevä lähestymistapa, suunnitelmallisuus ja selkeät rakenteet. Pesäpuun vuonna 2012 julkaisema kirja Kukaan ei pärjää yksin esittelee PRIDE-ohjelman 14-vaihetta käytännön läheisesti. Perhehoidon toimijoille, erityisesti lastensuojelun sosiaalityöntekijöille, on tarjolla alueellisia 1-2 päivän perhehoidon kehittämiskoulutuksia, joissa hyödynnetään vuonna 2012 julkaistun kirjan aineistoa. Alueellisesti perhehoidon toimijoille, erityisesti lastensuojelun sosiaalityöntekijöille tarjottua 1-2 päivän perhehoidon kehittämiskoulutusta ei markkinoinnista huolimatta saatu toteutettua. 13
14 Jokaisella sijaisvanhemmuutta harkitsevalla on mahdollisuus päästä laadukkaaseen PRIDE-valmennukseen Tavoite: Vahvistetaan sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevien valmennuksen laatua PRIDE-valmennus Perhehoitajalain ( ) uudistuksen myötä sijaisvanhempien ennakkovalmennus on tullut vuoden 2012 alusta pakolliseksi. Lisäksi lastensuojelulain 50 :ssä on asetettu perhehoito ensisijaiseksi sijaishuollon muodoksi. Tällä hetkellä Suomessa ainut lain vaatimukset täyttävä prosessimuotoinen arvioinnin sisältävä ennakkovalmennus on PRIDE-ennakkovalmennus, jonka kehittämisestä ja materiaalin ylläpitämisestä Pesäpuu vastaa. Pesäpuu kouluttaa säännöllisesti PRIDE-valmennuksien kouluttajiksi sosiaalityöntekijöitä ja kokeneita sijaisvanhempia. PRIDE-valmennuksen keskeinen laadun tae ovat hyvät PRIDE-kouluttajat. Pesäpuu järjestää joka toinen vuosi kouluttajien työkokouksen, jonka tavoitteena on tukea kouluttajien kehittymistä tehtävässään ja pitää huolta siitä että kouluttajat saavat uusimman tiedon valmennuksen kehittämisestä. Pesäpuu myy sekä PRIDE-kouluttajille tarkoitettua kouluttajan opasta että PRIDE-valmennukseen osallistuvien osallistujan opasta. Oppaita uudistetaan tarvittaessa laadukkaan koulutusmateriaalin takaamiseksi. Ruotsinkelisille sijaistai adoptiovanhemmuutta harkitsevilla perheillä ei ole ollut käytössä PRIDEvalmennusmateriaalia omalla äidinkielellään. Käännöstyöhön on etsitty rahoitusta. PRIDE-kouluttajilta ja koulutukseen osallistuneita kerätään jatkuvasti kokemustietoa pitkän aikavälin seurantatiedon saamiseksi. Toimintavuonna 2013 järjestettiin kaksi PRIDE-kouluttajakoulutusta, joissa oli yhteensä 30 osallistujaa. Toukokuussa järjestettiin PRIDE-kouluttajien työkokous, johon osallistui 56 henkilöä. Työkokouksen teemoina oli muun muassa nuoren sijaisvanhemmuus, sijaissisaruus, perheiden kanssa työskentely ja kotimainen adoptio. PRIDE-valmennusmateriaalia uudistettiin sekä kouluttajan oppaan että osallistujan oppaan osalta. Uudistustyötä varten PRIDE-kouluttajista koottiin ideointiryhmä ja lisäksi kommentteja pyydettiin muutamalta sijaishuollon yksiköltä. Materiaalin kääntämiseen ruotsinkielelle saatiin tukea muutamilta 14
15 kunnilta, Ahvenanmaan maakuntahallitukselta sekä Lastensuojelun Keskusliitolta. Käännöstyö toteutettiin ulkopuolisena työnä ja oikolukijana oli PRIDE-kouluttaja Bodil Grön. PRIDE-valmennuksen kehittämiseen liittyvä ammatillinen lisensiaattityö eteni aineiston keruun vaiheeseen. Kyselylomakkeella kerättiin vuosina 2010 ja 2011 PRIDE-valmennukseen osallistuneiden kokemustietoa erityisesti liittyen yhteiseen arviointiin ja sijaisvanhempien valmiuksien käyttämiseen työkaluna. Tutkimuksella pyritään kartoittamaan nivoutuuko ennakkovalmennuksen prosessi perhehoidon prosessiin, hyödynnetäänkö yhteenvedon tietoja ja käytetäänkö valmiuksia pohjana sijaisvanhempien tuessa ja täydennyskoulutuksessa. PRIDE-toimikunta Pesäpuun vuosikokouksen perustama PRIDE-toimikunta käsittelee PRIDE-ohjelman käyttöön liittyviä kysymyksiä ja huolehtii omalta osaltaan PRIDE-ohjelman laadun säilymisestä. Toimikunnassa on edustettuina Pelastakaa Lapset ry, Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry. PRIDE-toimikunta on kokoontunut kuusi kertaa. Toimikunta on määritellyt tehtäväkseen ensisijaisesti tukea työntekijöitä PRIDE-valmennuksen laadun säilyttämisessä sekä huolehtia PRIDE-ohjelman kehittämisestä ja hyödyntämisestä. Toimikunta on tehnyt alustavan suunnitelman hakea RAY:ltä järjestöjen yhteistä projektia perhehoidon kehittämiseksi. Kehittämistyö tehtäisiin yhteistyössä muutaman pilottikunnan kanssa ja siinä hyödynnettäisiin PRIDE-ohjelmaa. Suunnittelua jatketaan vuonna Sukulaissijaisvanhempien ja lähiverkoston valmennus Perhehoitajalain muutoksen myötä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Myös läheisverkoston sijoituksissa on lapselle mahdollistettava pääsy valmennettuun perheeseen ja perhehoitajalle mahdollisuus saada valmennusta. Sukulaissijaisvanhempien valmennukseen kehitetyn perhekohtaisen työskentelymallin käyttöä ennakkovalmennuksessa on tuettu järjestämällä kaksipäiväisiä koulutuksia tarpeen mukaisesti avoimina tai tilauskoulutuksina. Sukulais- ja läheisverkostosijoituksissa on palautteiden mukaan tärkeää saada ennakkoon riittävästi tietoa ja sijoituksen aikana tukea huomioiden sukulaisuudesta nousevat erityiskysymykset. Tiedotuksessa, markkinoinnissa ja vaikuttamistyössä on nostettu esiin sukulais- ja läheisverkostosijoituksia valmisteltaessa suunnitelmallisen työn tärkeyttä. Toimintavuoden 2013 aikana järjestettiin yksi avoin koulutus sukulaissijaisvanhemmuuden perhekohtaisesta työskentelymallista, jossa osallistujia oli 6. Tämän lisäksi koulutus järjestettiin tilauskoulutuksena Vantaalla ja Hyvinkäällä. Vähäisen osallistujamäärän vuoksi jouduttiin perumaan yksi avoimena järjestettäväksi suunniteltu koulutus. Koulutuksista on kerätty systemaattisesti palautetta. 15
16 Voin käyttää menetelmiä, joita koulutus tarjosi. Struktuuria perheiden arviointiin. Käyttämällä työskentelymallia ainakin osittain sukulasisijoituksia miettiessä Tapaamisista ja niiden sisällöstä voi poimia aiheita, jotka kokee kunkin sijaisvanhemmaksi haluavan sukulaisen kohdalla tärkeimmäksi käsittelyn aiheeksi Pesäpuu piti kaksi teemapajaa sukulaissijaisvanhemmuudesta Perhehoitoliiton järjestämässä Yhteistyöllä se sujuu -seminaarissa. Osallistujia työpajoissa oli yhteensä 35. Sijaisvanhemmuuteen ja sijoitettujen lasten tarpeiden kohtaamiseen on tarjolla tukea Tavoite: On kehitetty työmuotoja ja täydennyskoulutusta, joiden avulla sijaisperheet voivat saada tarpeittensa mukaista tukea. Nuorten perhehoidon kehittäminen Nuorella on oikeus päästä valmennettuun ja tuettuun perheeseen. Prosessinomainen valmennus ja hyvät tukimuodot vaikuttavat suoranaisesti nuorten ja perhehoitajien hyvinvointiin. Ikkuna Omaan Elämään -projektissa kehitettiin laaja-alaisessa yhteystyössä nuorten perhehoidon valmennusmalli. Yhteistyöryhmissä kartoitettiin kuntien toimintakäytännöt ja tarpeet valmennuksen osalta. Ryhmissä nousi myös erityinen tarve kartoittaa tukitoimien laajuudet, mallit ja vaikutukset nuorten perhehoidon mahdollistamiseksi. UUTTA! Materiaali Nuoren sijaisvanhemmaksi -valmennukseen/täydennyskoulutukseen valmistui. Lopullinen versio oppaasta valmistuu vuonna Pilottivalmennus nuoruusikäisen sijaisvanhemmuutta miettiville ei toteutunut, mutta sen sijaan järjestettiin marraskuussa 2013 täydennyskoulutus PRIDEkouluttajille. Koulutukseen osallistui 17 henkilöä. 16
17 Norjaan myytiin Nuoruusikäisen sijaisvanhemmaksi -materiaali ja kesäkuussa koulutettiin Oslossa norjalaisia PRIDE-kouluttajia käyttämään materiaalia valmennuksissaan. Koulutettavia oli 40. Sijaisvanhempien tuki, Ihan iholla -kasvuryhmät Kasvuryhmän tavoitteena on lisätä tietoisuutta sijaisvanhemman oman kasvuhistorian vaikutuksesta tämän päivän sijaisvanhemmuuteen, antaa tietoa kiintymyskeskeisestä vanhemmuudesta ja etsiä yhdessä keinoja ja välineitä sijoitetun lapsen ja sijaisvanhemman eheän vuorovaikutussuhteen tueksi. Pesäpuun tavoitteena on kasvuryhmän ohjaajakoulutuksen avulla lisätä tietoisuutta kasvuryhmistä sijaisvanhemmuuden tukena ja mahdollistaa näin mahdollisimman monelle sijais- ja adoptiovanhemmalle mahdollisuus saada ryhmämuotoista tukea vaativassa kasvatustehtävässään. Samalla pyritään ennaltaehkäisemään sijoitusten katkeamisia. Pesäpuu on jatkanut kasvuryhmien juurruttamista Suomeen ohjaajakoulutusten avulla. Vuonna 2013 toteutui yksi kasvuryhmänohjaajakoulutus, jossa oli 8 osallistujaa. Koulutus oli tarpeellinen ja innostava! Sain uusia välineitä työhöni! Koulutus vastasi mielestäni hyvin perhehoidon tarpeeseen Aiheesta on kirjoitettu artikkeli Ihan iholla! -kasvuryhmä vahvistaa lapsen ja aikuisen suhdetta. Pesäpuun lehti 3/2013. Opas adoptio- ja sijaisperheiden läheisille Tavoitteena on kehittää opas sijais- ja adoptioperheiden läheisille, sukulaisille ja ystäville. Oppaassa käsitellään läheisten merkitystä lapselle ja perheelle sekä adoptoitujen ja sijoitettujen lasten elämään liittyviä erityisiä kysymyksiä. Oppaan tarkoitus on tukea adoptio- ja sijaisperheitä ja huomioida adoptoitujen ja sijoitettujen lasten erityiskysymyksiä. Oppaan suunnittelu jatkui sisäisenä kehittämistyönä, mutta sen valmistuminen siirtyi vuodelle Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa (PePPi-hanke ) Pesäpuu on mukana toteuttamassa Pelastakaa Lapset ry:n ja Perhehoitoliitto ry:n kanssa viisivuotista PePPi-hanketta. PePPi on osa RAY:n rahoittamaa Emma & Elias -avustusohjelmaa. Hanke toimii Keski- Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla. Uudenmaan projektityöntekijänä toimii Maaret Parviainen Pesäpuun Helsingin toimistossa. Hankkeessa lähestytään vapaaehtoisuutta ja sijaisvanhemmuuden tukea uudesta näkökulmasta. Vapaaehtoistoiminta nähdään voimaa tarjoavana tuen muotona ammatillisen tuen rinnalla. Sijaisperhe voi esimerkiksi tarvita konkreettista apua arjen askareisiin, hengähdystaukoa tai virkistystä koko perheelle. PePPi-hankkeen tavoitteena on: 17
18 Edistää sijaisperheiden hyvinvointia vapaaehtoisin voimin Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden omia verkostoja ja osallisuutta Löytää uusia järjestölähtöisiä kumppanuuksia Käyttää hankkeen toimijoiden kautta syntyvää tietoa aktiivisesti järjestöjen omassa sekä järjestöjen yhteisessä vaikuttamistyössä lapsen aseman sekä perhehoidon laadun edistämiseksi Vuoden 2013 aikana on muun muassa kartoitettu sijaisperheiden tarpeita, tavattu vapaaehtoistoimijoita, suunniteltu vapaaehtoisten rekrytointi- ja koulutusmalli, verkostoiduttu sekä solmittu uusia järjestölähtöisiä kumppanuuksia. Pesäpuun oma erityisosaaminen näkyy hankkeessa ja sen toteuttamistavoissa. Katso tarkemmat tiedot sivulta 38 ja erillisestä hankkeen omasta toimintakertomuksesta. Perhehoidon päivät Pesäpuu järjestää säännöllisesti yhteistyössä Perhehoitoliiton kanssa valtakunnalliset perhehoidon päivät. Päivien sisällön suunnitteluun osallistuvat myös Pelastakaa Lapset ry ja SOS-lapsikyläyhdistys ry. Päivien tavoitteena on koota yhteen perhehoidon toimijoita, lisätä eri ryhmien välistä yhteistyötä ja tarjota tukea sijaisvanhemmille ja muille alan toimijoille. Järjestyksessä kuudennet perhehoidon päivät järjestetään vuonna Kuudensien valtakunnallisten perhehoidon päivien suunnittelu käynnistyi. Päivät toteutetaan teemalla Kohdakkain kasvokkain lapsi ja aikuiset yhdessä. PRIDE-valmennuksella pystytään vastaamaan monimuotoistuvan perhehoidon haasteisiin Tavoite: Kehitetään työvälineitä ja täydennyskoulutusta, jolla voidaan vastata monimuotoistuvan perhehoidon haasteisiin. Pesäpuu tekee yhteistyötä muiden perhehoidon toimijoiden kanssa tavoitteena kehittää työmuotoja ja - välineitä perhehoidon monimuotoistuviin haasteisiin. Perhehoidon toimijoiden kanssa on vuosien aikana kehittynyt työnjako, jossa Pesäpuu vastaa perusennakkovalmennuksesta (kouluttajien koulutus), joka on 18
19 yhteinen kaikille sijaisperheiksi aikoville. Perhehoitoliitto vastaa kehitysvammaisten lasten perheiden ja Pelastakaa Lapset ry lyhytaikaisen perhehoidon perheiden lisävalmennuksesta. Monikulttuuristen perheiden lisävalmennus on kehitetty järjestöjen yhteisessä projektissa, mutta sen toteuttamisesta vastaa Pesäpuu. Myös nuorten perhehoito on Pesäpuun vastuualuetta. PRIDE-ennakkovalmennuksen materiaalia täydentävät lisäosiot, jotka noudattavat PRIDE-materiaalin logiikkaa ja ulkoasua. Nuorten perhehoidon lisäämiseen tähtäävän kehittämistyön lisäksi toimintavuonna on jatkettu monimuotoisen perhehoidon haasteisiin vastaamista. Pelastakaa Lapset ry:n kanssa on tehty yhteistyötä vaativan perhehoidon erityiskysymyksissä. Pelastakaa Lapset ry:n ja Viola ry:n Kokemukset näkyviin sijaishuollossa -hankkeen kanssa tehtiin yhteistyötä väkivallan ilmiön entistä parempaan tunnistamiseen ja väkivaltaa kohdanneen lapsen auttamiseen vastaamiseksi. Yhteistyössä järjestettiin vertaisryhmäohjaajan koulutus, hankkeen työntekijät kirjoittivat artikkelin PRIDE-materiaaliin sekä suunnittelu täydennyskoulutuspäivästä PRIDEkouluttajille ja sijaisvanhempien täydennyskoulutusta järjestäville aloitettiin. Lyhytaikaisen perhehoidon sekä monikulttuurisen perhehoidon materiaalia myytiin. 19
20 YHTEISKUNNALLISEN VAIKUTTAMISEN TEHOSTAMINEN Tavoite: Vaikutetaan siihen, että lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja perheiden asema paranee, lastensuojelun toimintaedellytykset vahvistuvat ja lainsäädännön muutokset tukevat tätä kehitystä. Strategian osatavoitteet: 3.1. Tuetaan perhehoidon toimintaohjelman toteutumista - Jatketaan kolmen järjestön yhteistyötä (PPP) 3.2. Lisätään suuren yleisön tietoisuutta lastensuojelun asiakkaina olevien lasten tarpeista - Välitetään omassa työssä saatua tietoa eteenpäin - Uusien tiedotuskanavien löytäminen 3.3. Käytetään kansainvälisessä yhteistyössä saatua tietoa vaikuttamisen välineenä 3.4. Erityisosaamisen lisääminen perhehoidon sosiaalityössä Perhehoidon toimintaedellytysten parantaminen Tavoite: Vaikutetaan siihen, että lastensuojelun ja perhehoidon toimintaedellytykset vahvistuvat. Perhehoidon toimintaedellytysten turvaamisessa ja perhehoitajalain uudistusten käyttöön saamiseksi tarvitaan kolmen järjestön säännöllistä yhteistyötä. Tavoitteiden edistämiseksi järjestetään yhdessä alueellisia tapaamisia perhehoidon kehittämiseksi. Perhehoitajalain uudistus pyritään saattaminen loppuun nykyisen hallituksen aikana. Perhehoidon toimintaohjelman valmistuminen on siirtynyt osittain ainakin STM:n resurssipulan vuoksi. Pesäpuu on yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa vaatimassa ja edesauttamassa uudistusten loppuun viemistä. Pelastakaa Lapset ry:n, Perhehoitoliiton ja Pesäpuun yhteinen projektihakemus Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa, sai RAY:n projektirahoituksen vuosille (PePPi-hanke). Sen puitteissa voidaan vahvistaa järjestöjen yhteistyötä ja tehdä tehokkaammin vaikuttamistyötä lapsen aseman parantamiseksi ja perhehoidon laadun lisäämiseksi. 20
21 Pesäpuu on yhteistyössä alan muiden järjestöjen kanssa pyrkinyt nostamaan esiin lapsen osallisuutta ja kokemusasiantuntijuuden merkitystä lastensuojelun kehittämisessä. Pesäpuun työntekijät ovat osallistuneet aktiivisesti lastensuojelun ja perhehoidon toimintaedellytysten vahvistamiseen muun muassa osallistumalla Toimiva lastensuojelu -työryhmän kokouksiin ja raportin tuottamiseen sekä kommentointiin. Pesäpuun Selviytyjät-tiimin työn tuloksia hyödynnettiin runsaasti Toimiva lastensuojelu -työryhmän raportissa erityisesti kokemusasiantuntijaryhmiin liittyvissä ehdotuksissa. Pesäpuu ja Selviytyjät-tiimi on antanut lausunnot työryhmän raportista sekä osallistunut kuulemistilaisuuteen. Vuonna 2013 on järjestetty yhteistyössä Perhehoitoliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa Etelä-Suomen alueen perhehoidon esimiehille ja kehittäjille suunnattu iltapäivä. Teemana oli Yhteistyö - perhehoidon mahdollisuus ja haaste. Mukana oli yhteensä 24 osallistujaa kunnista, järjestöistä ja yksityiseltä sektorilta. Pesäpuu osallistui Ajoissa kotiin -rekrytointikampanjan valtakunnalliseen avaukseen Jyväskylässä. Pesäpuu on ollut aktiivinen kansallisten lastensuojelun laatusuositusten kommentoinnissa. Pesäpuu on kaikessa kehittämis- ja kouluttamistoiminnassaan hyödyntänyt ja levittänyt kansallista ja kansainvälistä perhehoidon kehittämistyötä. Pesäpuulla on ollut edustaja Lastensuojelun keskusliiton lastensuojelun neuvottelukunnassa, Lapsen oikeuksien ja kansainvälisten asioiden neuvottelukunnassa sekä Lastensuojelun keskusliiton hallituksessa varajäsenenä ottamassa kantaa lastensuojelun kehittämiseen. PePPi-hankkeella on oma vaikuttamistyöryhmä, jossa käsitellään lastensuojelun vaikuttamiseen liittyviä asioita. Työryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Lastensuojelun asiakkaina olevien lasten tarpeiden ja omassa työssä saadun tiedon välittäminen suurelle yleisölle Tavoite: Lisätä tietoa lastensuojelun asiakkaina olevien lasten asemasta ja oikeuksista välittämällä lasten ja nuorten omia näkemyksiä ja arkityössä saatua tietoa yleisölle eri tavoin. Pesäpuun tiedon levittämisen pääkanavia ovat Pesäpuun lehti -tiedote sekä yhdistyksen www-sivut ( Facebook-sivu sekä sähköinen uutiskirje. Pesäpuun lehti -tiedote on maksuton ja se ilmestyy 2-3 kertaa vuodessa noin 1300 kappaleen painoksena. Lehden toimittamisesta ja kirjoituksista 21
22 vastaavat pääasiassa työntekijät. Tavoitteena on lisätä käyttäjien kirjoituksia omista kokemuksistaan. Lasten ja nuorten oman äänen tulee kuulua myös Pesäpuun lehden kautta. Selviytyjät-tiimin nuoret tuovat lastensuojelun vaikuttamiseen ja kehittämiseen kokemusasiantuntijoiden panoksen. Pesäpuu tukee nuoria heidän vaikuttamistyössään ja varmistaa, että he saavat osakseen eettisesti kestävää kohtelua. Tehdään monikanavaisesti ja aktiivisesti tunnetuksi nuorten suosituksia lastensuojelun ja erityisesti sijaishuollon laadun kehittämiseksi ( Suojele unelmia, vaali toivoa ). Uudet julkaisut tarjoavat mahdollisuuden tiedottaa lastensuojelun ja perhehoidon tärkeistä kysymyksistä. Kehitetyistä työmenetelmistä, niistä saadusta palautteesta ja uusita materiaaleista kirjoitetaan artikkeleita, joita tarjotaan alan julkaisuihin. Pesäpuun lehti -tiedote ilmestyi kolme kertaa. Lehden teemoina on ollut Läheissuhteet lapsen tukena (painos 1400 kpl), Kohti uusia tuulia (painos 1300 kpl) ja Kansainvälisyys (painos 1100 kpl). Internet-sivuja on päivitetty ja uudistettu aktiivisesti. Sivujen ulkoasun uudistaminen siirtyi seuraavaan vuoteen. Facebook-sivuja on päivitetty viikoittain ja loppuvuodesta ryhdyttiin lähettämään sähköistä uutiskirjettä säännöllisesti. Pesäpuun henkilökunnasta koottiin oma markkinointityöryhmä, joka koordinoi järjestön tiedotus- ja markkinointitoimintaa. Vuoden aikana suunniteltiin kuukausittain ilmestyvää uutiskirjettä sekä uudistettiin tuote- ja koulutusesitteitä. Vuoden aikana Pesäpuun kehittämistyöstä julkaistiin artikkeleita useissa alan lehdissä, muun muassa Lapsen maailma -lehdessä, Kasper-lehdessä, Opettaja-lehdessä, Nuorten Ystävät -lehdessä ja Sosiaali- ja terveysviestissä ja Talentian 30 päivää -lehdessä. Tätä kautta pyrittiin lisäämään tietoisuutta lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten tarpeista ja oikeuksista ja Pesäpuun kehittämistyön tuloksista myös uusille työntekijäryhmille. Pesäpuun työntekijät toimivat ja vaikuttivat useissa kansallisissa verkostoissa, Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmissä (Sami Isoniemi), THL:n sosiaalihuollon asiakaskirjojen ja luokitusten asiantuntijaryhmässä (Pia Lahtinen)ja Kansallisen sosiaali- ja terveyshuollon kehittämisohjelman (Kaste) oppimisverkostossa (Hanna Särkiö, Christine Välivaara). Pesäpuun työntekijöillä on myös useita erilaisia asiantuntijatehtäviä esimerkiksi lastensuojelun moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä, hallintooikeudessa ja VALVIRA:ssa, joissa edistetään lasten asemaa ja oikeuksia. Pesäpuu on tehnyt vaikuttamistyötä myös osallistumalla muiden järjestöjen hankkeiden ja projektien idea-, ohjaus- ja johtoryhmiin (Voikukkia-hanke, Keinu-hanke, Arvokas elämä -hanke, Kokemukset näkyviin sijaishuollossa -hanke ja Tunne ja turvataidot -hanke). Kaikille avoimet aamukahvit pidettiin joulukuussa Jyväskylän ja Helsingin toimistolla. UUTTA! Osallistujia aamukahveilla oli yhteensä 29. Aamukahvien tavoitteena on tehdä Pesäpuun kehittämistyötä tunnetuksi ja antaa tilaisuus keskustelulle ja kohtaamiselle. Aamukahvikohtaamisia jatketaan vuonna
23 Selviytyjät-ryhmän kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä ja heitä on tuettu kokemusasiantuntijuuden viemisessä päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle. Kansainvälinen yhteistyö Tavoite: Saada uutta tietoa kehittämis- ja vaikuttamistyön tueksi ja tehdä Pesäpuun kehittämistyötä tunnetuksi myös Suomen ulkopuolella. Pesäpuu on IFCO:n (International Foster Care Organisation), NOFCA:n (Nordic Foster Care Assosiation) ja Eurochildin jäsen. IFCO tarjoaa kanavan uusien työmenetelmien ja -välineiden löytämiselle, uusimman perhehoidon tutkimustiedon saamiselle ja oman työn tulosten esittämiselle. Tätä kautta voidaan peilata Pesäpuun kehittämistyötä suhteessa muiden maiden kehittämistrendeihin. IFCO on myös tärkeä kanava sijoitettujen nuorten osallisuuden lisäämiselle. NOFCA:n toiminnassa keskitytään pohjoismaiden perhehoidon tilaan ja kehityssuuntiin. Muiden pohjoismaiden positiivisia kokemuksia voidaan hyödyntää erityisesti vaikuttamistyössä. Eurochild toimii lasten oikeuksien edistäjänä Eurooppa-tasolla. Lastensuojelun keskusliitolla on edustaja järjestön hallituksessa. Yhteistyössä voidaan miettiä järkevää työnjakoa ja saada tarkempaa tietoa järjestön toiminnasta. PRIDE-ohjelmaa kehitetään pohjoismaisessa yhteistyössä. Vuosittaisissa kokouksissa keskitytään yhdessä sovitun ajankohtaisen teeman kehittämiseen. Vuoden 2013 aikana osallistuttiin useisiin kansainvälisiin tapahtumiin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Ulkomailla vaikuttamistyötä on tehty mm. IFCO:n maailman konferenssissa Japanissa (Sami Isoniemi) ja SkolFam-verkostossa (Christine Välivaara) ja Pohjoismaisessa Tidiga Insatser - hankkeessa (Christine Välivaara). NOFCA:n vuosittainen kokous pidettiin Norjassa, Oslossa. Pesäpuun toiminnanjohtaja valittiin NOFCA:n presidentiksi. Eurochildin toimintaa seurattiin uutiskirjeiden ja Lastensuojelun keskusliiton edustajalta saadun tiedon välityksellä. Kotimaassa järjestettiin Pohjoismainen PRIDE-tapaaminen Helsingissä. Pyydettyjä puheenvuoroja pidettiin Pohjoismaisessa Läheisneuvonpito-konferenssissa (Pia Lahtinen) ja Ajankohtaisia kysymyksiä lapsi- ja perheoikeudesta Suomen ja Venäjän välillä -tilaisuudessa (Johanna 23
24 Barkman). Annettiin haastattelu Russian today TV-kanavalle aiheena sijaisvanhemmuus ja sijaisperheiden valmennus (Paula Männikkö, Sirpa Yli-Rekola). Erityisosaamisen lisääminen perhehoidon sosiaalityössä Tavoite: Lisätä tietoisuutta siitä, että perhehoidon sosiaalityö ja lapsilähtöisyys vaativat erityisosaamista Aito lapsilähtöinen työ vaatii muutosta työntekijöiden asenteissa. Juhlapuheiden muuttuminen käytännön työksi edellyttää asioiden prosessointia ja kokemuksellisen tiedon hyödyntämistä koulutuksissa ja vaikuttamistyössä. Pesäpuu pyrkii sekä koulutustensa että vaikuttamistyönsä kautta luomaan sellaista toimintaympäristöä, jossa lastensuojelun asiakkaina oleville lapsille on oikeasti mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Perhehoitajalain muutokset edellyttävät kunnilta toimintakulttuurin muutoksia. Kunnissa tarvitaan työntekijöitä, joilla on riittävästi perhehoidon edellyttämää erityisosaamista. Pesäpuu tiivistää vaikuttamistoiminnassa yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa muutoksen aikaansaamiseksi, niin että asiakkaina olevien lasten oikeudet toteutuisivat. Tärkeä kanava lastensuojeluntyöntekijöiden osaamisen lisäämisessä on Lastensuojelun käsikirja, jota ylläpitää THL. Pesäpuu päivittää aktiivisesti omaan erityisosaamiseensa kuuluvia sivustoja, käyttää käsikirjaa markkinoinnin ja tiedotuksen välineenä ja levittää sitä kautta tietoa myös käynnissä olevasta kehittämistyöstä asiakkaille. Lastensuojelun käsikirjaa on päivitetty yhteistyössä aktiivisesti. Pesäpuu on kehittänyt edelleen työtapoja ja -menetelmiä erityisosaamisen lisäämiseksi lastensuojelun ja sen perhehoidon sosiaalityössä. Pesäpuun koulutukset Välinekahvila, Voimaannuttava muutostyö, Kohtaamisen taito lastensuojelussa, Kuka minusta huolehtii ja Hyväksyvä katse, välittäviä ihmisiä ovat esimerkkejä uusista lastensuojelun erityisosaamista syventävistä koulutuksista. Tärkeänä osana työntekijöiden rinnalla kehittämistyössä ovat olleet kokemusasiantuntijat. Pesäpuun tavoitteena on lastensuojelutyö, jossa lapset ja nuoret tulevat kohdatuksi aidosti ja lapsilähtöisesti. Tätä kautta myös lasten ja nuorten osallisuus ja oikeuksien toteutuminen lisääntyvät. 24
PESÄPUU RY TOIMINTAKERTOMUS 2013
PESÄPUU RY TOIMINTAKERTOMUS 2013 luonnos 27.2.2014 SISÄLLYSLUETTELO MISSIO...3 VISIO...3 YLEISTÄ...3 LAPSEN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN...5 Mahdollistetaan lasten osallisuus lastensuojelussa...5 Mahdollistetaan
LisätiedotLapsilähtöisen arvioinnin tukijalkoja
Lapsilähtöisen arvioinnin tukijalkoja Pia Lahtinen Pesäpuu ry Kohti monitoimijaista arviointia - Yhteiskehittämispäivä 11.10.2017 Jyväskylä #lapemuutos Lastensuojelun arvioinnin kehittäminen Pesäpuussa
LisätiedotKEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö
SISUKAS-PROJEKTIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 KEHITTÄMISPROJEKTIT Pääosa Pesäpuun kehittämistyöstä tapahtuu RAY:n rahoittamissa kehittämisprojekteissa. Projekteissa tapahtuva kehittämistyö ja Pesäpuun perustyö
LisätiedotPesäpuu ry. Historiaa:
Pesäpuu ry Pesäpuu ry on perustettu vuonna 1998, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Toimintaamme tukee Raha-automaattiyhdistys ja toimintamme on yleishyödyllistä.
LisätiedotPESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2014
PESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO MISSIO... 4 VISIO... 4 YLEISTÄ... 4 LAPSEN JA NUOREN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN... 6 Lapsilähtöiset työskentelymallit osallisuuden ja lapsen edun toteuttamiseksi...
LisätiedotPesäpuu ry. lastensuojelun erityisosaamisen keskus
Pesäpuu ry lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä Iso Roobertinkatu 1 A 16 5 00120 Helsinki toimisto@pesapuu.fi www.pesapuu.fi Läheisten osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa
LisätiedotPESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015
PESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2 SISÄLLYSLUETTELO MISSIO... 4 VISIO... 4 YLEISTÄ... 4 LAPSEN JA NUOREN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN... 7 Lapsilähtöiset työskentelymallit osallisuuden ja lapsen edun toteuttamiseksi...
LisätiedotSisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15
Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...
Lisätiedot#Munperheet - Kohti suunnitelmallista perheen jälleenyhdistämistä lastensuojelun perhehoidossa
#Munperheet - Kohti suunnitelmallista perheen jälleenyhdistämistä lastensuojelun perhehoidossa #Munperheet kuvaa perhehoidossa asuvan lapsen mieleen samanaikaisesti mahtuvia, rinnakkaisia, 'monia perheitä'.
LisätiedotPRIDE-valmennuksen arviointi
PRIDE-valmennuksen arviointi «Hyvä valmistautuminen sijaisvanhemmuuteen Tone Nordby seniorrådgiver Barne-, ungdoms- og familiedirektoratet Norja Side 1 Presentasjon Helsinki, mai 2015 Tausta Norja osti
LisätiedotLähemmäs. Marjo Lavikainen
Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotTukea huostaanotettujen lasten vanhemmille
Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton
LisätiedotKeinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea
Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012
LisätiedotPRIDE-valmennus on kantanut pian 20 vuotta
ENNAKKOVALMENNUS Teksti Kirsi-Marja Nurminen Kuvitus Jonna Markkula PRIDE-valmennus on kantanut pian 20 vuotta Sijaisvanhempien ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyössä on vielä parannettavaa Perhehoitajalain
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotMitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US
Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Katriina Nokireki & Onni Westlund, Pesäpuu ry 20.11.2018, Tampere @KNokireki & @onniwestlund UP2US vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotEmma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue
Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotPESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016
PESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2 SISÄLLYSLUETTELO Visio ja missio... 4 Toiminnan tavoitteet vuonna 2016... 5 Vuoden 2016 kehittämisteemat... 8 Suhdeperustainen lastensuojelutyö... 8 Osallisuus...
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotTampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä
Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä 21.11.2018 klo 9.00-11.00, Tipotien sosiaali- ja terveysasema, Tipotie 4, Tampere Ohjelma 9.00 Tervetuloa kehittämisaamupäivään Palvelupäällikkö
LisätiedotKokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015
Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden
LisätiedotPESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015
PESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2 SISÄLLYSLUETTELO MISSIO... 4 VISIO... 4 YLEISTÄ... 4 LAPSEN JA NUOREN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN... 7 Lapsilähtöiset työskentelymallit osallisuuden ja lapsen edun toteuttamiseksi...
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 27.1.2017 LAPE muutostyöhön tukea Tuumasta toimeen Lape maakunnallinen
LisätiedotLuottamus sytyttää - oletko valmis?
16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää
LisätiedotI Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012
1 I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 Lapsen ja perheen palvelut lähipalveluina (tavoite 1): 1) Vammainen lapsi ja perhe palveluissa Jyväskylä: Jyväskylän prosessiohjaus päättynyt:
LisätiedotKokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.
Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.2018 Lastensuojelun kehittäjille suunnattu kysely Kokemusasiantuntijoiden
LisätiedotSosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla
Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys
LisätiedotPerhe on enemmän kuin yksi
Perhe on enemmän kuin yksi Koko perheen huomioiminen perhekeskuksissa Emilia Säles, hankepäällikkö, Perhehoitoliitto ry Karolina Lamroth, projektityöntekijä, Leijonaemot ry Jaana Ylönen, yksikön vastaava,
LisätiedotPERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018
PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018 JAETTU VANHEMMUUS Turun Kaupungin sijaishuolto Sosiaaliohjaajat Taija Vuorinen, Anu Kosonen 8.11.2018 Turun Kaupungin Sijaishuolto/Ulkopuoliset sijoitukset Johtava sosiaalityöntekijä
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja
LisätiedotTervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä
Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tänään mukana Seminaarin tavoitteita ja teema-alueita Nostaa esille erilaisia näkökulmia ja ääniä lasta ja perhettä
LisätiedotTAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan
LisätiedotTässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä
1 2 Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä 3 Terveys ry siirtää toimintansa uudelle Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:lle Yhdessä
LisätiedotPERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella
PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin
LisätiedotPelastakaa Lasten Läheltä tueksi hanke ja vanhempien oma ryhmä Café Social
Pelastakaa Lasten Läheltä tueksi hanke ja vanhempien oma ryhmä Café Social 23.5.2017 Pelastakaa Lapset ry Vuonna 1922 perustettu kansalaisjärjestö, joka taistelee lapsen oikeuksien puolesta laadukkaan
LisätiedotLastensuojelupalvelut
Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus
Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,
LisätiedotAvustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias
Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma
LisätiedotLastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset
Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotKokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus
Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta KeVa perhehoidon valmennuksen kuudes tapaaminen toteutetaan joko 1) paneelina tai 2) tutustumiskäyntinä
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotVertaisuus vuorovaikutuksessa. IDEA Tampere Onni Westlund
Vertaisuus vuorovaikutuksessa IDEA 4.5.2018 Tampere Onni Westlund Vertaisuudesta lastensuojelussa Usein sattumanvaraisesti järjestettyä. Työntekijöiden työyhteisöt ja työnohjaus. Sijaisvanhempien mentorit
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotTILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2014
TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2014 1 Sisältö Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2014... 3 Tase 31.12.2014... 4 Henkilöstötilinpäätös... 5 Koulutukset ja tapahtumat... 6 PRIDE-kouluttajakoulutukset ja -valmennukset...
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotVAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä
Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus
LisätiedotKONKREETTISET TOI- MENPITEET. Sijaishuollon kehittäminen - tavoitteet
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta 29.10.2010 Kaste 1, Lapset ja perheet Kaste-hanke KONKREETTISET TOIMEN- PITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Sijaishuollon kehittäminen Maija Lappeteläinen Riitta
LisätiedotYHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille
YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille 1.10.04-30.9.06 Tavoitteena tukea Lapin läänin sosiaalialalla ja sosiaalityössä työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä Perussosiaalityön
LisätiedotTILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2015
TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2015 1 Sisältö Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2015... 3 Tase 31.12.2015... 4 Henkilöstötilinpäätös... 5 Koulutukset ja tapahtumat... 6 PRIDE-kouluttajakoulutukset ja -valmennukset...
LisätiedotLastensuojelun perhehoito
Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotVarhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä
Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara
LisätiedotVoikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1
Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava
LisätiedotUskomme sinuun usko sinäkin
Uskomme sinuun usko sinäkin Tietoa ja tsemppausta sijoituksen alkuvaiheeseen Selviytyjät-tiimi Johanna Barkman Pesäpuu ry Lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä 014 3322
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotPerhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua.
20.11.2013 1 Perhehoito: Perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoito
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotLapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ
Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Perustamisasiakirja 30.3.1952: Me allekirjoittaneet perustamme täten Lapin Huoltoväenyhdistyksen, jonka tarkoituksena on kerätä kuntien ja vapaiden
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan
LisätiedotTurvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)
Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus
TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen
LisätiedotKASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta
KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja
LisätiedotOSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu
OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä
LisätiedotJÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ
JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ Lähisuhdeväkivalta sosiaalisena ongelmana Suomen sosiaalioikeudellinen seura 27.2.2014 Helsinki Aulikki Kananoja JÄRJESTÖT JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA Järjestöillä
LisätiedotLAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku
LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta
LisätiedotInvestointi sijaisvanhempaanparas
Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:
LisätiedotLastensuojelun laitoshoidon monitoimijainen kehittäminen lastensuojelulaitosten ja lasten- ja
LAPE-Kymenlaakso Lastensuojelun laitoshoidon monitoimijainen kehittäminen - lastensuojelulaitosten ja lasten- ja nuorisopsykiatrian välinen yhteistyö LAPE-Kymenlaakson laitoshoidon kehittämisen tavoitteet
LisätiedotTervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014
Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön
LisätiedotMillainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet
Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus
LisätiedotOsallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani
Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen
LisätiedotPerheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke
Perheet keskiöön! Lape-info 28.2.2019 Järjestöagentti Matti Virtasalo Perheet Keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 2018 2020. 1 70 järjestön yhteisen
LisätiedotKoulutus ohjaajille Tuki nuorten projekteille
Koulutus ohjaajille Tuki nuorten projekteille mahdollisuus itää sinussa Nuorille isoin oppimiskokemus oli ryhmässä rohkaistuminen ja omana itsenään avoimesti oleminen. Hae Mahis-tukea! Itseluottamus ja
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotLastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä
Päivi Petrelius, paivi.petrelius@thl.fi Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö 2.4.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 Yhteiskehittämö kansallinen kehittämisrakenne LAPE-ohjelman osana rakennettiin
LisätiedotPerhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL
Perhekeskus kevätseminaari 23.5.2018 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL Mitä perhekeskus tekee? Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana, mahdollistaa
LisätiedotSISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015
SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.
Lisätiedotvahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa
Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmän kokous 10.11.2008 klo 9 12 Nummelassa LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN
Lisätiedot24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke. Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa
24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa 1 Palokuntien toimintaohjelma tähtää elinvoimaisen, houkuttelevan ja laadukkaan palokuntatoiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen.
LisätiedotSatakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö sijaishuoltoa kehittämässä, ohjaamassa ja valvomassa Teija Aaltonen
Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö sijaishuoltoa kehittämässä, ohjaamassa ja valvomassa 12.4.2018 Teija Aaltonen aloittanut Satakunnan sijaishuoltohankkeena 2003-06 Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikköhanke
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2013 1 (5) 498 V Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite lapsilähtöisen lastensuojelutyön kehittämisestä Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto
LisätiedotTervetuloa! Kaisli Syrjänen, Nina Hotma
Tervetuloa! Kaisli Syrjänen, Nina Hotma Perheet Keskiöön! on STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 70 järjestön yhteisen hankkeen päätavoitteena on kiinnittää
LisätiedotKohtaamisia lastensuojelussa
Kohtaamisia lastensuojelussa Lastensuojelun alkuarviointi -hanke Ritva Salpakoski Jyväskylä 10.9.08 15.9.2008 Hankkeen taustaa Sosiaalialan kehittämishanke 2004-2007 Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007
LisätiedotNOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi
NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen
LisätiedotEro lapsiperheessä työn lähtökohdat
Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm
tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.
LisätiedotMitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff
Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.
LisätiedotMielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen
Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten
LisätiedotValtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut. Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö
Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö Demokratian kehittäminen: taustaa Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman
LisätiedotSyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke Esityksen nimi / Tekijä 1
SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke 2018-2019 11.2.2019 11.2.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 TAVOITTEET JA KESKEISET TEHTÄVÄT 1. Luodaan mallin pysyvää toimeenpanoa
Lisätiedot