PESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Transkriptio

1 PESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Visio ja missio... 4 Toiminnan tavoitteet vuonna Vuoden 2016 kehittämisteemat... 8 Suhdeperustainen lastensuojelutyö... 8 Osallisuus... 9 Tunteiden merkitys lastensuojelussa Lapsen tarpeista lähtevä perhehoidon kehittäminen Arviointi lastensuojelussa Lapset ja nuoret resurssina lastensuojelun sijaishuollossa Sijoitettujen lasten ja nuorten aseman vahvistaminen yhteiskunnassa Kehittämisprojektit SISUKAS-projekti Lähemmäs-projekti PePPi-hanke Talous ja hallinto Yleishallinto Henkilöstöhallinto Talous

4 Visio ja missio Pesäpuu ry on vuonna 1998 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää lastensuojelua ja sen perhehoitoa, vahvistaa siinä lapsen osallisuutta ja kuulluksi tulemista sekä edistää lapsen terveyden, kehityksen ja hyvinvoinnin toteutumista. Pesäpuun toiminta perustuu seuraaviin arvoihin: Lapsi esiin lasta kuullen Perhe (pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet) on lapselle tärkeä Erilaisuus on rikkautta Elämyksellisyys on tie oivalluksiin Kokemukset ovat merkityksellisiä Tasa-arvoinen yhteistyö on voimavara Pesäpuun visio strategiakaudelle on: Kohdattu lapsi on osallinen omassa elämässään 4

5 Toiminnan tavoitteet vuonna 2016 Vuoden 2016 teema Pesäpuussa on TOIVO. Toivo syntyy tekemisestä, asioista, jotka mahdollistavat unelmien toteutumista. Pesäpuulla on ollut mahdollisuus ja tahto tehdä pitkäjänteistä ja systemaattista kehittämistyötä, raivata polkuja ja etsiä merkkejä muutoksesta. Haluamme tulevana vuonna vahvistaa toisiamme ja itseämme toimimaan niin, että jätämme toivon jälkiä. Tämä toimintasuunnitelma kertoo niistä poluista, joita pitkin haluamme edetä (kohti lasta). Pesäpuun strategiakauden( ) päätavoitteet ovat: 1. Lapsen ja nuoren osallisuuden edistäminen lastensuojelussa 2. Lapsen ja nuoren tarpeista lähtevä perhehoidon suunnitelmallinen kehittäminen 3. Sijoitettujen lasten ja nuorten aseman vahvistaminen yhteiskunnassa 4. Osaamisen vahvistaminen lastensuojelussa 5. Pesäpuun talouden perustan vakauttaminen ja sitoutuneesta ja ammattitaitoisesta henkilöstöstä huolehtiminen Nämä strategian viisi keskeistä tavoitetta toteutuvat sekä perustyössä että kehittämishankkeissa. Vuodelle 2016 olemme valinneet painopisteet, joita kehittämällä haluamme vahvistaa osatavoitteiden toteutumista. 1. Pesäpuun talouden perustan vakauttaminen ja sitoutuneesta ja ammattitaitoisesta henkilöstöstä huolehtiminen 2. Suhdeperustainen lastensuojelu, osallisuus ja tunnetyöskentely ovat teemoja, jotka ovat kantavia läpi kaiken kehittämistyömme. Haluamme kuitenkin nostaa nämä teemat esille erityisinä kehittämisalueina ja keinoina vahvistaa osaamista lastensuojelussa. 3. Lapsen tarpeista lähtevä perhehoidon kehittäminen 4. Arviointi lastensuojelussa 5. Vaikuttamistyö ja tiedottaminen Toimintavuosi 2016 Toimintaympäristö on vuoden 2016 alussa edelleen odottavassa muutostilassa. Vuoden 2015 alussa voimaan astunut sosiaalihuoltolaki määrittelee lastensuojelutyön uudelleen. Ennaltaehkäisevä lastensuojelu ja avohuollon lastensuojelu siirtyvät suurimmaksi osaksi sosiaalihuoltolain mukaisena järjestettäviksi palveluiksi. Siirtämällä perheiden saamaa tukea ja resursseja ennaltaehkäisevään suuntaan toivotaan, että ongelmiin voidaan puuttua ajoissa ja näin ehkäistään ongelmien kasautumista. Sosiaalihuollon ja lastensuojelun rajapinta on lakiesityksessä edelleen epäselvä. Lastensuojelun resursseja ollaan siirtämässä sosiaalihuollon puolelle. Vaarana on, että tavoitellaan säästöjä ja perheet eivät saa oikeaaikaisia ja riittäviä palveluja, toisaalta voi löytyä uudenlaista osaamista lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä. Perhehoito on nykyisessä lastensuojelulaissa määritelty huostaan otettujen lasten ensisijaiseksi hoitomuodoksi. Sijaisvanhempien ennakkovalmennus on pakollista ja sijaisvanhemmille tulee järjestää riittävästi tukimuotoja. Vuonna 2015 astui voimaan uusi perhehoitolaki, joka toi muutoksista hoidettavien määrään ja valvontaan. Perhehoidon laatutyöryhmä kokoontuu vuoden 2016 toukokuun loppuun ja antaa suosituksensa laadun varmistamiseksi. Lain lopullista merkitystä on vaikea hahmottaa ennen kuin soteuudistus on toteutettu. Sote-uudistus astunee voimaan vuonna

6 Vuosi 2016 tuo muutoksia Pesäpuun hallintoon. Uuden toiminnanjohtajan ensimmäisiä tärkeitä tehtäviä on käynnistää tulevien vuosien strategiatyö. Vuodelle 2016 on haettu järjestölle yleisavustusta, joka kattaisi hallinnon henkilöstökulut ja järjestön yleiskulut. Yleisavustus selkiinnyttäisi järjestön toimintaa, kun kehittämistyö olisi kohdennettujen avustusten piirissä ja sen tavoitteet ja tulokset olisivat selkeämmin osoitettavissa. Vuoden 2016 lopussa päätyy kolme kehittämishanketta: Lähemmäs, Sisukas ja PePPi. Hankkeiden tulosten levittäminen ja juurruttaminen täytyy saattaa loppuun tulevana vuonna. Sijoitettujen lasten koulunkäynti ja sen tukeminen on tärkeä selviytymistä edistävä tekijä. Hankkeelle haetaan jatkorahoitusta vuodelle 2017, mutta mikäli se ei toteudu täytyy etsiä tapoja, joilla Pesäpuussa ylläpidetään ja kehitetään Sisukas-mallia. Lähemmäs-hanke korostaa läheissuhteiden merkitystä lastensuojelussa. Teema kytkeytyy läheisesti myös läheissijaisvanhemmuuden ja sukulaissijaisvanhemmuuden aseman parantamiseen. Lähemmäs-projektin tuloksia ja tavoitteita voidaan hyödyntää alkavassa läheissijaisvanhempien arvioinnin ja valmennuksen uudistamisen kehittämishankkeessa, mikäli se saa haetun RAY:n rahoituksen vuodelle Kolmen järjestön yhteisen PePPi-hanke on pyrkinyt löytämään tapoja, joilla löydettäisiin vapaaehtoisia tukemaan sijaisperheiden arkea. PePPi-hanke pyrkii mallintamaan saadut tuotokset, jotta ne voisivat juurtua osaksi käytännön työtä. Pesäpuun osalta on tärkeää miettiä, miten Pesäpuu voisi toimia kanavana vapaaehtoisille kokemusasiantuntijoille, jotka haluavat tukea sijoitettuja lapsia ja sijaisperheitä. Selviytyjät-ryhmä on tehnyt uraauurtavaa kehittämis- ja vaikuttamistyötä lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi. Vuodesta 2014 alkaen saatu RAY:n kohdennettu avustus on tuonut työlle jatkuvuutta. Se mahdollistaa työmuodon vakiinnuttamisen ja juurruttamisen osaksi lastensuojelun käytäntöjä niin, että kaikkien lastensuojelun asiakkaina olevien lasten osallisuus lisääntyy. Kokemusasiantuntijoiden mukana olosta on tullut myös oleellinen osa Pesäpuun kehittämis- ja vaikuttamistyötä. Vuonna 2016 suurin osa henkilökunnasta työskentele edelleen projekteissa. Projektirahoituksen määrä on kasvanut viime vuosina, kun taas kohdennetun avustuksen piirissä olevaa henkilökuntaa on jouduttu vähentämään rahoituksen pienennyttyä. Vuorovaikutus ja vastavuoroisuus projekteissa työskentelevien ja Pesäpuun perustyössä työskentelevien välillä on tärkeää, jotta kokonaisuus säilyy selkeänä ja Pesäpuun perustehtävä kirkkaana. Tulevien vuosien haasteena on luoda sellainen strategia, että osaavalle ja ammattitaitoiselle henkilökunnalle voidaan taata töitä. Tämä haastaa miettimään Pesäpuun tulevaisuutta ja painopistealueita entistä tarkemmin, koska pääosa rahoituksesta ohjautuu kehittämishankkeisiin. Toimintavuoden keskeisimmät tapahtumat: Toivon teemavuosi. Teemavuoteen liittyvät tapahtumat, kuten Aamukahvit, työpaikkavierailut ja Toivon jälkien toivoa lisäävien käytäntöjen etsiminen Pienten lasten ja vauvojen osallisuuden edistäminen - Salapoliisitoiminnan työn ja Salapoliisifoorumeiden edelleen kehittäminen ja mallintaminen. Hankehakemuksen valmistelu Lastensuojelun työntekijöiden osaamisen vahvistaminen - uudenlaisia valmiuksia kohdata lasta arviointi, tunteet, suhdeperusteinen lastensuojelutyö Arviointiin liittyvien koulutusten ja välineiden viimeistely, Kuka minusta huolehtii Ruotsinkielisen PRIDE-materiaalin ylläpitäminen 6

7 Monimuotoistuvan perhehoidon tarpeisiin vastaaminen: Sateenkaariperheet ja maahanmuuttajat Sukulais- ja läheissijaisvanhempien arvioinnin ja valmennuksen uudistaminen Sijaisvanhempien tuen tarpeeseen vastaaminen ja tukimuotojen kehittäminen Työntekijöiden asenteisiin vaikuttaminen järjestämällä Lähemmäs Lasta -loppuseminaari Läheissuhteiden merkityksen lisääminen toteuttamalla lasten ja läheisten foorumeita Sisukas-, Lähemmäs-, ja PePPi-projektien tulosten levittäminen ja juurruttaminen VII Valtakunnallisten lastensuojelun perhehoidon päivien järjestäminen yhdessä Perhehoitoliiton kanssa Uusien projektihakemuksien valmistelu RAY:lle 7

8 Vuoden 2016 kehittämisteemat Pesäpuussa on tehty lähes 20 vuotta työtä lasten osallisuuden lisäämiseksi lastensuojelussa. Työ on pitänyt sisällään lapsilähtöisten työmenetelmien ja -välineiden kehittämistä, kokemusasiantuntijuuden vahvistamista ja asenteisiin vaikuttamista. Kentältä ja tutkimuksista saadun palautteen mukaan lasten osallisuus lastensuojeluprosessissa ei toteudu toivotulla tavalla. Lapset ovat ehkä fyysisesti läsnä enemmän, mutta työskentelytavoissa, suhteen luomisessa ja lapsen kohtaamisessa on edelleen kehitettävää. Tältä pohjalta Pesäpuu on valinnut tärkeät kehittämisteemat vuodelle Suhdeperustainen lastensuojelutyö Pesäpuu ry:n ainutlaatuisena tehtävänä on vahvistaa lapsen asemaa ja osallisuutta lastensuojelutyössä. Teemme työtä, jotta lapsi tulisi yhä paremmin autetuksi. Jotta lapsi tulee autetuksi, hän tarvitsee ihmissuhteen, jossa hän kokee voivansa tulla kuulluksi ja hyväksytyksi. Lapsi tarvitsee myös ihmissuhteiden jatkuvuutta. Jatkuvuus luo turvaa, jota meistä jokainen kaipaa. Nämä tiedot perustuvat lukuisten kokemusasiantuntijoiden viesteihin. Suhdeperusteisuus Pesäpuun toiminnassa tarkoittaa, että teemme työtä, jotta lapsen ympärillä olisi yhä enemmän ammattilaisia, jotka luovat lapseen turvallisen ihmissuhteen sekä näkevät ja ymmärtävät lapsen ympärillä olevien ihmissuhteiden ja elämäntarinoiden merkityksen lapsen elämäntilanteeseen. Hyvän vuorovaikutustyön lähtökohtana on työntekijän oma itsetuntemus ja oman elämäntarinan hyväksyminen. Työntekijän on oltava suhteessa omaan itseensä luodakseen toimivan suhteen asiakkaansa kanssa. Suhteeseen liittyy aina tunne. Kokemusasiantuntijat kertovat, miten työntekijän ja asiakkaan välillä hyvässä suhteessa liikkuu sekä tietoa että tunteita. Tunteiden viestien kuunteleminen ja ymmärtäminen avaa suhteiden merkityksiä ja niiden voimaa. Suhdeperustaisen lastensuojelutyön ja lapsilähtöisen työotteen vahvistamiseksi lastensuojelussa tarvitaan edelleen lapsen kohtaamisen ja lapsen kanssa työskentelyn arvopohdintaa, asenteisiin vaikuttamista ja koulutusta. Lapsen osallisuuden vahvistaminen ja suhdeperustaisen ideologian vahvistuminen erilaisissa työkäytännöissä ei tapahdu ilman, että työntekijät pysähtyvät pohtimaan työtä ohjaavia periaatteitaan ja lapsen paikkaa omissa työkäytännöissä. Se edellyttää myös työntekijän kykyä tarkastella oman elämänsä vaikutusta työssä herääviin tunteisiin kohtaamistilanteissa. 8

9 Tavoitteena on vahvistaa lastensuojelutyön roolia ihmissuhdetyönä, jotta asiakkaat tulisivat kohdatuiksi, tukea lastensuojelun työntekijän kykyä olla toimivassa suhteessa asiakkaaseen, erityisesti lapseen ja lisätä lastensuojelutyön vaikuttavuutta avaamalla keskustelua ihmisten sekä asioiden välisistä syvemmistä sidoksista suhteista ja niiden merkityksistä. Työntekijät tarvitsevat tukea ja riittäviä valmiuksia asiakkaiden ja erityisesti lapsen kohtaamiseen. Tarjoamme vuorovaikutustaitojen syventämiseksi koulutusta kohtaamisen taidosta ja lapsilähtöisestä työskentelystä lapsen osallisuuden vahvistamiseksi. Eri-ikäisille lapsille ja nuorille kehitetään uusia toiminnallisia välineitä. Välineiden tavoitteena on tukea työntekijän ja lapsen/nuoren välistä vuorovaikutusta sekä vahvistaa heitä ilmaisemaan omia kokemuksiaan, ajatuksiaan ja tunteitaan. Esittelemme erilaisia välineitä monissa tapahtumissa, otamme vastaan vierailijaryhmiä ja järjestämme välineiden käyttöön välinekahvilakoulutusta. Osallisuus Lastensuojelun asiakkaiden niin eri-ikäisten lasten kuin aikuistenkin osallisuuden vahvistaminen on keskeinen ja tärkeä osa Pesäpuussa tehtävää kehittämistyötä. Se on lähtökohta kaikelle kehittämistyölle, jota teemme. Ilman osallisuutta oman elämänsä kysymyksiin asiakkaat eivät koe tulevansa riittävästi autetuiksi. Asiakkaiden mahdollisuus aitoon osallisuuteen voimauttaa asiakasta ja luo toivoa. Osallisuudella tarkoitamme, että työntekijä ottaa asiakkaan vahvemmin yhteistyöhön kunnioittaen asiakkaan omia näkemyksiä, kokemuksia ja tunteita. Osallisena omassa asiassaan asiakas ei ole työn objekti vaan aktiivinen toimija, joka voi tse vaikuttaa työskentelyyn. Asiakasosallisuudessa on tärkeää, että asiakkaat saavat kunnioittavaa kohtelua ja riittävästi tietoa. Ottamalla mukaan asiakkaat työntekijöiden rinnalle kehittämistyöhön olemme oppineet valtavasti. Paluuta entiseen ei enää ole. Eri-ikäisillä kokemusasiantuntijoilla on niin paljon arvokasta kokemustietoa, jota ei ole varaa hukata. Kehittämällä lastensuojelua yhdessä asiakkaiden kanssa teemme sitä entistä enemmän asiakkaiden tarpeista vastaavaksi ja pystymme puuttumaan asiakkaiden näkökulmasta näyttäytyviin epäkohtiin. Huolimatta jo useamman vuoden kehittämistyöstä osallisuuden kysymyksistä eteen tulee jatkuvasti uusia mielenkiintoisia haasteita ja esiin nousee kysymyksiä joita tulee syventää. Lasten osallisuuden kehittämistyö on jatkoa Pesäpuun Selviytyjät-tiimin työlle, josta on saatu paljon hyviä kokemuksia nuorten äänen ja osallisuuden vahvistumisesta lastensuojelussa. Hyvien kokemusten innoittamana on lähdetty etsimään pienten 6-8-vuotiaiden lasten osallisuuden mahdollisuuksia lastensuojelun kehittämisessä. Pienten lasten osallisuutta ei ole Suomessa vielä juurikaan kehitetty, joten 9

10 kehittämistyössä ollaan oltu täysin uuden ja ajankohtaisen haasteen äärellä. Pesäpuussa kehittämistyö aloitettiin käytännössä vuonna 2013 osana Osallisuuden valmiudet ja taidot -projektia. Nyttemmin lasten osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden vahvistamisen eli salapoliisitoiminnan kehittämistyö on siirtynyt osaksi Pesäpuun perustyötä. Työstä saadut kokemukset innostavat jatkamaan kehittämistyötä. Tavoitteena on vahvistaa lasten (alle 10 -vuotiaiden) osallisuutta lastensuojelussa, kehittää työkäytäntöjä, joissa lasten oma kokemusasiantuntijuus saa vahvemman aseman käytännön lastensuojelutyössä, tuoda esille lasten tuottamaa tietoa ja sen merkitystä ja mallintaa työskentelyä ja tuottaa materiaalia lasten kanssa työskentelyyn Salapoliisitoiminnan kehittämis- ja pilotointityötä jatketaan vuoden 2016 aikana. Tarkoituksena on järjestää joko lasten ryhmämuotoista toimintaa tai lasten ja läheisten yhteisiä foorumeja yhteistyössä eri tahojen kanssa. Toimintavuoden aikana jatketaan tiivistä yhteistyötä Pesäpuun Lähemmäs-hankkeen, kuntakumppaneiden ja muiden tahojen kanssa. Salapoliisitoiminnasta ollaan kiinnostuneita myös Suomen rajojen ulkopuolella ja suunnitteilla on mahdollinen yhteistyö englantilaisen tutkimushankkeen kanssa. Vuonna 2016 saadaan päätökseen jo aloitettu työskentelyn mallintaminen, jotta toiminta periaatteineen voi levitä laajempaan käyttöön. Tuotetaan opas työntekijöille salapoliisitoiminnasta sekä lapsille suunnattu opas lastensuojelusta. Sekä lasten opasta että kehitteillä olevia uusia työvälineitä testataan ja kehitetään eteenpäin yhdessä salapoliisitoimintaan osallistuvien lasten kanssa. Lapset otetaan mukaan tiiviisti myös toiminnan jatkoideointiin. Samalla kehitetään edelleen toimintamallia yhteiskehittämisestä lasten kanssa ja pohditaan erityisesti pienten lasten osallisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Lapsen tuottaman tiedon arvostaminen vaatii erityistä huomiota. Ei riitä, että lapselta kerätään tietoa, jos sitä ei oikeasti arvosteta ja hyödynnetä. Tulevana vuonna keskitytään lapselta saadun kokemustiedon kysymyksiin ja keinoihin tuoda esille lasten tuottamaa tietoa tasavertaisemmin aikuisen tiedon rinnalla. Yksi mahdollinen keino on järjestää lasten valokuvanäyttely toimintapajoineen, mikäli rahoitus järjestyy. Jatkossa on tarpeen laajentaa lapsen osallisuuden kehittämistyötä vielä pienempiin lapsiin ja etsiä uusia keinoja taaperoiden ja vauvojen osallisuuden vahvistamiseksi lastensuojelun käytännöissä. Vuonna 2016 etsitään uusia yhteistyökumppaneita kehittämistyölle ja haetaan hankerahoitusta vuodelle

11 Tunteiden merkitys lastensuojelussa Lastensuojelun arviointiin, tukitoimiin, päätöksiin, sijoituksiin, sijaishuoltopaikkojen muutoksiin ja sijoitusten katkeamisiin liittyy paljon tunteita, joita kohtaavat sekä lastensuojelun asiakkaat että työntekijät. He saattavat kokea vaikeita tai lamaannuttavia tunteita, kuten vihaa, häpeää, kontrollinhalua ja pelkoa, joita ei usein ole helppo tiedostaa tai ilmaista. Jotkut asiat, joihin liittyy voimakkaita tunteita, voivat muodostua tabuiksi, joita lapsi, hänen vanhempansa/sijaisvanhempansa tai työntekijä eivät kykene kohtaamaan tai uskalla ilmaista toisilleen. Tällöin pinnan alle painetut tai tukahdutetut tunteet voivat muodostua kohtaamisen, osallisuuden tai toimivan yhteistyön esteeksi. Tunteiden käsittely vaatii pysähtymistä ja aikaa ja luottamuksen syntymistä ihmisiin, joiden kanssa tunteitaan käsittelee. Tunteiden tiedostaminen, ilmaiseminen ja reflektointi tukevat lapsen ja aikuisen osallisuutta, syventävät kohtaamista ja synnyttävät toivoa. Tämä on tärkeää ihmisen kokonaisvaltaisen terveyden kannalta. Tavoitteena on, että tunteiden merkitys ja vaikutus lastensuojelussa tiedostetaan ja ymmärretään ja lapsen, sekä sijoitetun että perhesisaruksen (sijaissisaruksen), kokemukset ja niihin liittyvät tunteet tulevat nähdyksi ja kuulluksi ja lapsi saa vahvistavaa ja voimauttavaa tukea niiden käsittelyssä. Vuonna 2016 syvennymme Pesäpuu ry:ssä keräämään tietoa tunteista erityisesti perhehoidossa. Pesäpuu ry järjestää erilaista koulutusta tunnetyöskentelyn tukemiseen ja kehittää työskentelymalleja tunnetyöskentelyyn. Tuomme esiin näkökulmaa tunteiden merkityksestä perhehoidossa. Hyväksyvä katse ja välittäviä ihmisiä -koulutus pyrkii lisäämään lastensuojelun työntekijöiden sekä sijaisja adoptioperheiden taitoa lapsen kohtaamisessa ja lapsen kanssa työskentelyssä. Ihan Iholla kasvuryhmänohjaajakoulutus on toiminnallisen tunnetyöskentelyn malli, jota kehitetään vuonna 2016 myös lasten ryhmämalliksi perhesisaruksille (sijaissisaruksille). Syvennämme edelleen tunnetyöskentelyä aikuisten kasvuryhmissä. Perustamme sijaisvanhempien ryhmän tutkimaan kanssamme perhehoitoon liittyviä tunteita ja teemme yhteistyötä Satakunnan sijaishuoltoyksikön kanssa sijaisvanhempien täydennyskoulutuksen kehittämisessä. 11

12 Lapsen tarpeista lähtevä perhehoidon kehittäminen Pesäpuu ry:n perhehoidon kokonaisuuden kehittämistyö pohjaa PRIDE-ohjelman periaatteiden mukaisesti lapsen tarpeista lähtevään ja yhteistyötä korostavaan, suunnitelmalliseen työhön. Perhehoidon kehittäminen pitää sisällään laajan kokonaisuuden lastensuojelun prosessin eri vaiheisiin liittyvää toimintamallien ja -välineiden kehittämistä. Kehittämistyötä tehdään yhdessä sijaishuollon toimijoiden, lasten ja heidän perheidensä kanssa. Perhehoidon toimijoita koulutetaan työmallien ja -välineiden käyttöön. Asenteiden muuttamiseen tähtäävää vaikuttamistyötä tehdään, jotta lapsen asema ja oikeudet sijaishuollossa tulisivat paremmin huomioiduiksi ja tasavertaisuus toteutuisi riippumatta missä päin Suomea lapsi ja hänen perheensä asuvat. Toimintaympäristön muutokset ja lakimuutokset ovat tuoneet uusia haasteita perhehoitoon. Kuntien niukat resurssit vaikuttavat myös sekä halukkuuteen että mahdollisuuksiin toimia kehittäjäkumppanina järjestötoimijan kanssa. Pesäpuu ry:n perhehoidon kokonaisuuden kehittämistyö on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: Sijaisperheiden valmennus, osallisuus ja tunteiden merkitys lastensuojelussa. Nämä kokonaisuudet ovat limittäisiä ja liittyvät kiinteästi toinen toisiinsa. Ehjä ja toimiva kokonaisuus tarvitsee kaikki osasensa. Sijaisperheiden valmennus Jokaisella sijoitettavalla lapsella on oikeus päästä hyvin valmennettuun perheeseen. Kuntien järjestämä sijaisperheiden ennakkovalmennus on tärkeä vaihe lapsen tarpeisiin vastaavan sijaishuollon takaamiseksi. Ennakkovalmennus on kuitenkin vain yksi osa kokonaisuudesta, jonka tavoitteena on turvata lapselle hyvä ja turvallinen sijaishuolto perheessä. Sijaisperheiden rekrytointi, ennakkovalmennuksen jälkeen järjestettävä täydennyskoulutus ja riittävä tuki niin sijoitetulle lapselle kuin hänen vanhemmilleen ja sijaisperheelle ovat laadukkaan perhehoidon kokonaisuudessa kaikki tärkeitä ja edelleen kehittämistä vaativia kohtia. Sijaisperheillä on oltava riittäviä ammatillisen ja vertaistuen mahdollisuuksia sekä tarpeisiin vastaavaa täydennyskoulutusta. Sijaisperheen kaikkien lasten tilanne on huomioitava valmennuksessa, sijoitusta suunniteltaessa ja sijoituksen aikana. Sukulais- ja läheisverkostosijoitusten osalta ennakkovalmennuksen ja arvioinnin toteutumisessa on suuria alueellisia vaihteluita. Sukulais- tai läheisverkostosijoitusten valmistelu, arviointi ja valmennus on edelleen kokonaisuutena Suomessa riittämätöntä ja alueelliset erot toteuttamistavoissa ovat suuret. Sukulais- tai läheissijoituksessa olleiden lasten ja nuorten äänen kuuleminen kehittämistyössä on tärkeää ja tiedonkeruuta on jatkettava. Erityisesti läheissijaisvanhemmuudesta tarvitaan lisää tietoa. Toimintamalleja on kehitettävä myös siitä näkökulmasta, että lapsen ympärillä olevat aikuiset huomioidaan paremmin yhteistyössä. 12

13 Pesäpuu ry:n kehittämistyön tavoitteena on, että lapsi saa hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa vastaavaa apua ja tukea riippumatta siitä missä hän asuu. Lapsen lähiaikuisten merkitys huomioidaan ja tuetaan lapselle merkityksellisiä suhteita. Lapsen ympärillä olevat aikuiset, lapselle läheiset ja perhehoidon työntekijät, toimivat tiiminä lapsen asioissa. Niin lapsen biologisen perheen kuin sijaisperheen tarvitsema tuki toteutuu ja ammattilaisilla on toimintamalleja ja välineitä käytössään monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Pesäpuu järjestää PRIDE-kouluttajakoulutuksia, jotta kunnat ja yksityiset palveluntarjoajat pystyvät järjestämään sijaisperheiden ennakkovalmennusta. PRIDE-kouluttajien kouluttamisen lisäksi on järjestettävä kouluttajien täydennyskoulutusta ennakkovalmennuksen laadun turvaamiseksi. Uudistuneen perhehoitolain myötä tämä vaatii entistä enemmän resursseja. Pesäpuu pitää koulutus- ja tukimateriaalin ajan tasalla sekä kehittää niitä palautteiden ja tarpeiden mukaan. Erityisesti sijaissisaruuden teema on painopiste vuoden 2016 kehittämistyössä ennakkovalmennuksen osalta. Nuorten perhehoito ja monikulttuuriset kysymykset on jo aiemmin mallinnettu täydennyskoulutusosioiksi. Lyhytaikaisen perhehoidon materiaalin myyntiä jatketaan Pelastakaa Lapset ry:n huolehtiessa kehittämis- ja kouluttamistyöstä. Sukulais- ja läheisverkostosijoitusten valmisteluun tarkoitettua arvioinnin ja valmennuksen toimintamallia kehitetään yhteistyössä sukulaissijaisvanhempien, läheisverkostosijoituksessa olevien tai olleiden lasten ja nuorten sekä kuntatoimijoiden kanssa. Asennemuutostyötä, tiedottamista ja kouluttamista jatketaan. Kehittämistyöhön on haettu erillistä hankerahaa. Kehittämisyhteistyössä on mukana alueellisesti kattavasti kuntatoimijoita ja sukulaissijaisvanhempina toimivia eri puolilta Suomea. Pesäpuu järjestää myös laajemmin perhehoidon kehittämiskoulutuksia lastensuojelun työntekijöille ja tukee näiden avulla alueellista kehittämistyötä. PRIDE-ohjelman laadun ja kehittämistyön tueksi tehdään Perhehoitoliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa säännöllisesti yhteistyötä (mm.pride-toimikunta). Uuden perhehoitolain ja valmistuvien perhehoidon laatusuositusten ja toimintaympäristön muutosten edellyttämää kehittämistyötä jatketaan monitoimijaisessa yhteistyössä osallistumalla esimerkiksi perhehoidon laatusuositustyöryhmän työskentelyyn, pohjoismaiseen yhteistyöhön ja erilaisten asiantuntijaryhmien työskentelyyn. 13

14 Arviointi lastensuojelussa Lastensuojelutarpeen arviointi ja huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointi Lapsen tarpeiden ja vanhemmuuden valmiuksien arviointi on lastensuojelun ydintehtävää. Kaikessa lastensuojelutyössä arvioidaan jatkuvasti, miten lapsen etu ja oikeudet toteutuvat, miten lasten tarpeisiin vastataan, millaisia ovat vanhempien ja lasten hoidosta huolehtivien aikuisten valmiudet vastata lasten tarpeisiin ja miten aikuisia voisi tukea tässä tehtävässä. Arviointia toteuttavat lastensuojelun viranomaiset ja yksityiset palveluntuottajat, mutta myös monet muut ammattikunnat. Arvioinnin toteuttamisen kirjo on valtakunnallisesti moninainen, paikallisesti vaihteleva ja osin jäsentymätön, eikä lasten, nuorten ja vanhempien osallisuutta arvioinneissa ole riittävästi huomioitu. Lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa osallisuus vahvistuu, jos lastensuojeluprosessin eri vaiheissa toteutetaan arviointia huomioiden jo aiemmin tehtyä työtä ja sen vaikutuksia. Asiakkaiden ottaminen mukaan yhteiseen arviointiin edistää arvioinnin suunnitelmallisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vahvistaa työn tulosten pysyvyyttä. Ennen arvioinnin aloittamista kaikkien tulee tietää, miksi arviointiin ryhdytään ja mihin sillä pyritään. Tämän vuoksi tarvitaan uusien, systemaattisten lastensuojelun omien arviointimallien kehittämistä ja jo olemassa olevien vahvistamista. Työntekijöille kirjoitetut oppaat mallin toteuttamiseksi eivät yksin riitä, vaan tarvitaan kouluttamista, tukea ja asenteisiin vaikuttamista. Osana kehittämistyötä syntyneet toiminnalliset välineet tukevat vuorovaikutusta ja asiakkaiden osallisuutta. Uuden Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain muutosten myötä lastensuojelutarpeen selvitysten ja palvelutarpeen selvityksen yhteneväisyydet ja erot synnyttävät uusia kehittämistarpeita, jotta lapsen tarpeisiin vastaava, mahdollisimman varhainen ja tarkoituksenmukainen tuki toteutuu. Tavoitteena on vahvistaa lapsen tarpeista lähtevää, asiakkaiden kanssa yhteisesti toteutettavaa laadukasta ja systemaattista arviointia lastensuojeluprosessin eri vaiheissa. Pesäpuun lastensuojelun arviointimallit perustuvat lapsen tarpeista lähtevään ja PRIDE:n vanhemmuuden valmiuksia työkaluna hyödyntävään toimijoiden yhteiseen arviointimalliin. Lastensuojelun alkuvaiheen arviointimalli (Lastensuojelutarpeen selvitys) ja Arviointimalli huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointiin (Pysäkkimalli) sekä niihin liittyvät materiaalit, Lastensuojelutarpeen selvitys- ja Kuka minusta huolehtii? -koulutukset ja toiminnalliset välineet tarjoavat lastensuojelutyöhön kehikon, jonka avulla työntekijät voivat toteuttaa avointa ja systemaattista arviointia. 14

15 Pesäpuu tarjoaa kuntien ja muiden lastensuojelutoimijoiden käyttöön lapsilähtöisiä, suunnitelmallisia, yhteisen arvioinnin malleja ja niitä tukevia työvälineitä ja materiaaleja. Lastensuojelun toimijoille järjestetään valtakunnallisesti koulutusta ja ohjausta välineiden ja työmallien käyttöön. Lakimuutosten johdosta aiemmin Pesäpuussa kehitetty lastensuojelutarpeen selvitykseen tarkoitettu työmalli vaatii päivittämistä. 15

16 Lapset ja nuoret resurssina lastensuojelun sijaishuollossa Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Selviytyjät-tiimiin kuuluu toistakymmentä vuotiasta nuorta aikuista sekä Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö Johanna Barkman ja lastensuojeluyksikön johtaja Marko Nikkanen (Mehiläinen/Familar). Selviytyjät-tiimin taustalla toimii yhteistyökumppaneista koottu ideointiryhmä. Selviytyjät toimivat kiinteässä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa Pesäpuun työntekijöiden kanssa. Tiimin toiminta perustuu tarvelähtöiseen kehittämistyöhön. Toiminnalla on selkeä vakiintunut struktuuri, joka sisältää keskeiset toimintatavat. Toiminnan ytimessä on kohderyhmän esiin nostamat tarpeet sekä erityisesti sijoitettujen nuorten äänitorvena toimiminen ja kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen lastensuojelussa. Selviytyjät korostavat eettistä tietoisuutta ja kestävään kehitykseen tähtäävää toimintaa. Selviytyjät kokoavat ajatukset, kokemukset ja syntyneet ideat jäsennellysti, eettisesti ja kunnioittavasti yhteen. Nuorten tarpeet, ajatukset ja nostot tulevat osaksi kehittämistyötä, joka mahdollistaa työvälineiden, kouluttamisen ja vaikuttamistyön kautta muutoksen. Vuonna 2016 Selviytyjät-tiimi jatkaa toimintaansa entiseen tapaan. Tiimi tapaa säännöllisesti. Osaan tapaamisista kutsutaan mukaan myös paikallisissa kehittäjäryhmissä toimivia nuoria, jotta eri kehittäjäryhmien väliset yhteistyöverkostot vahvistuisivat. Tiimin avaamisella vahvistetaan kansallista nuorten kokemusasiantuntijuutta, Selviytyjät-tiimin toiminnan jatkuvuutta sekä tuetaan paikallisten kehittäjäryhmien toimintaa. Toiminnastaan tiimi tiedottaa edelleen julkisessa Facebook-yhteisössä Pesäpuu ry:n Selviytyjät. Yhteisöön on liittynyt yli kolmesataa jäsentä. Lisäksi tiimi selvittää valmiuksia avata blogipohja, jonne pystyisi avaamaan nuorten foorumien sisältöjä sekä kertomaan Selviytyjien materiaalista ja koulutuksista lisätietoja. Kokemusasiantuntijuus lastensuojelussa Pitkäjänteinen työ kokemusasiantuntijuuden brändääjinä alkaa tuottaa tulosta, sillä kokemusasiantuntijaryhmiä on perustettu kiitettävästi paikallisilla tasoilla. Uusien paikallisten kehittäjäryhmien perustamisen jälkeen Selviytyjät ovat tehneet yhteistyötä heidän kanssaan. Yhteistyö mahdollistaa eri ryhmien välisen verkostoitumisen ja nuorten osallistumisen lastensuojelun kehittämiseen kansallisella tasolla. Vuonna 2016 Selviytyjät-tiimin toiminnan ytimessä on kehittäjäryhmäkoulutus, paikallisten ryhmien mentorointi ja käsikirjan valmistuminen. Lisäksi tiimi järjestää kokemusasiantuntijuuteen liittyvän työseminaarin vuoden 2016 aikana. Olemassa olevien ja uusien kehittäjäryhmien mentorointi jatkuu vuoden 2016 aikana. Mentorointiin kuuluu työntekijöiden kouluttaminen kehittäjäryhmän perustamiseen ja käynnistämiseen sekä ryhmän 16

17 elinkaareen liittyvistä eettisistä periaatteista. Lisäksi tiimi on paikallisten kehittäjäryhmien käytettävissä aina heidän tarvitessa neuvoa ja ohjausta. Pohdinnan alla on myös kehitetäänkö Selviytyjät-tiimin toimintaa aiempaa laaja-alaisemmin suunnaten resurssit Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden ja neuvontakeskuksen -tyyppiseen toimintaan. Toiminta loisi edellytyksiä sekä kansalliselle että paikalliselle kokemusasiantuntijuudelle, esimerkiksi siten, että paikalliset kokemusasiantuntijaryhmät saisivat valmiuksia ja opastusta foorumien pitämiseen Toimintavuoden aikana jatketaan kokemusasiantuntijuuden määrittelemistä ja oppaan kirjoittamisesta. Kokemusasiantuntija-käsikirjan teemojen pohjalta Selviytyjät-tiimi on mukana suunnittelemassa yhteistä verkostoa lastensuojelun kokemusasiantuntijoille. Tavoitteena on miettiä, mistä voisi helposti löytää kokemusasiantuntijan ja tietoa kokemusasiantuntijuudesta, sekä tarjota tukea kehittämisryhmissä toimiville lastensuojelun kokemusasiantuntijoille. Selviytyjät on yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa myös pohtineet erillisen nettisivuston perustamista, joka toimisi myös laaja-alaisemmin eikä keskittyisi vain lastensuojeluun. Nuorten foorumit Selviytyjät-tiimi on kehittänyt nuorilta nuorille suunnatun foorumimallin, joka toimii sekä vertaistukena että vaikuttamisen välineenä. Foorumeiden ideana on ottaa nuoret aktiivisesti mukaan kehittämään lastensuojelun käytäntöjä. Päivän työskentely tarjoaa tilan oman elämän ja arjen tapahtumien jakamiselle, joista Selviytyjät-tiimi kiteyttää viestit eteenpäin lastensuojelun työntekijöiden ja päättäjien tietoon. Vuodelle 2016 on suunnitteilla 3-4 paikallista Nuorten foorumia. Näiden lisäksi tiimillä on jatkuvat valmiudet paikallisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten foorumeiden fasilitointiin. Suunnitteella on valtakunnallisen lastensuojelun Perhehoidonpäivien yhteydessä järjestettävä sijaisvanhempien, työntekijöiden ja nuorten yhteinen foorumi. Nuorten foorumien käsiteltäviksi aiheiksi Selviytyjät-tiimi aikoo nostaa muun muassa lastensuojelun arvioinnin ja nuorten kuulemisen arjessa. Pesäpuun vuoden 2016 teemavuosi liittyy Toivoon. Selviytyjät sisällyttää teeman myös omaan toimintaansa esimerkiksi jatkamalla ISÄ-tarinoiden keräämistä ja pysähtymällä aikuisen ja nuoren välisen luottamuksen rakentumiseen, syntymiseen ja ylläpitämiseen. Nuoret nuorille -mentorointia kehitetään edelleenkin siten, että Nuorten foorumeista hyväksi havaittuja käytäntöjä siirretään sekä perhehoidon tukitoiminnan osaksi että laitoksissa toteutettaviksi muutaman tunnin mittaisiksi minifoorumeiksi. Lisäksi tehdään yhteistyötä Auta Lasta ry:n, Oulun Setlementin ja Oulun kaupungin perhehoidon Veturointi-hankkeen kanssa. Valtakunnallinen vaikuttamistyö Valtakunnallinen ja tulevaisuuteen painottuva kehittämistyö on Selviytyjien toiminnan ytimessä. Valoa Näkyvissä verkosto tulee olemaan Selviytyjien kansallisen työn ytimessä osallisuutta vahvistettaessa. Verkoston avulla Selviytyjät pyrkii kokoamaan yhteen päättäjät, lastensuojelun ammattilaiset sekä lastensuojelun kokemusasiantuntijat tiiviiksi yhteistyöverkostoksi. Lisäksi Selviytyjät lisää yhteistyötään 17

18 paikallisten vaikuttajaryhmien kanssa, ja pyrkii näin tuomaan viestejä paikalliselta tasolta kansallisille vaikutusväylille. Selviytyjät jatkaa toiminnassaan lastensuojelun ammattilaisten kouluttamista osallisuudesta ja kokemusasiantuntijuudesta, sekä antaa luentoja ja puheenvuoroja niitä pyydettäessä. Selviytyjät myös kannustavat ammattilais- ja päättäjäverkostoa hyödyntämään myös paikallisten kokemusasiantuntijaryhmien osaamista. Vuonna 2016 Selviytyjät-tiimi pyrkii YHDESSÄ KOETTUA -näyttelykokonaisuuden avulla levittämään taiteen keinoin viestiä lastensuojelun positiivisista vaikutuksista lasten, nuorten ja perheiden elämään, ja täten pyrkii purkamaan lastensuojeluun liittyvää leimaa. Toiminnassa halutaan korostaa toivon näkökulmaa ja osoittaa arvostusta lastensuojelussa kasvaneiden ja heidän läheistensä tarinoita ja kokemuksia kohtaan. Projektin onnistuneeseen toteuttamiseen haetaan vuoden 2015 aikana RAY:n Paikka auki -ohjelmasta nuorta työntekijää tapahtumanjärjestäjäksi YHDESSÄ KOETTUA -näyttelykokonaisuuden organisoimiseen, rakentamiseen ja toteuttamiseen. Vuoden 2016 aikana tapahtumajärjestäjä aloittaa työnsä ja kokoaa näyttelykokonaisuuden yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Rahoitus näyttelykokonaisuuden toteuttamiseen haetaan vuoden aikana. Vuoden 2017 aikana näyttelykokonaisuus toteutetaan osana Suomi 100 -ohjelmaa kolmella viidellä eri paikkakunnalla yhdessä kumppaneiden kanssa. Yhteistyö valtion eri toimijoiden kanssa jatkuu myös vuodelle Selviytyjät-tiimi jatkaa vaikuttamistyötään erilaisissa valtakunnallisissa ja paikallisissa lastensuojeluseminaareissa sekä aktiivisina osallistujina että luennoitsijoina. Selviytyjät-tiimin toiminta on ollut ja tulee jatkossakin olemaan näkyvästi esillä kansallisessa lastensuojelukeskustelussa. Kansainvälinen toiminta Kansainvälisesti katsottuna Selviytyjät-tiimin harjoittama kokemusasiantuntijuus on vielä suhteellisen tuore osallisuuden muoto, jota ei kunnolla tunneta vielä Euroopan tasollakaan. Selviytyjien vahvoja vientimahdollisuuksia ovat kokemusasiantuntijuuteen liittyvä tietotaito, osaaminen, arvot ja ideologia sekä työskentelymallit, kuten Nuorten foorumit. Nuorten foorumeita on jo järjestetty muutamia kansainvälisestikin osana IFCO:n konferensseja Kanadassa ja Japanissa. Vuonna 2016 Selviytyjät-tiimi jatkaa aktiivista kehittämis- ja yhteistyötä osana eurooppalaisen sijoitettujen nuorten verkostoa. Aikaisemmin Selviytyjät-tiimi oli osana Power4youth-verkostoa. Power4youth-verkosto ja verkostoon kuuluvat yksittäiset tiimit olivat valtava resurssi, voimavara, vertaistuki ja tietokanta Selviytyjät-tiimille ja päinvastoin. Power4youth oli Euroopan laajuisesti merkittävin sijoitettujen nuorten verkosto ja Selviytyjät-tiimistä muodostui keskeinen partneri verkostolle ja sen yksittäisille tiimeille. Power4youth-verkostoa ei enää ole, mutta Selviytyjät-tiimi selvittää vuoden 2016 vuoden aikana muita mahdollisia verkostoja kansainvälisesti, ja varsinkin Euroopan sisällä. Vuonna 2016 IFCO:n vuosittainen konferenssi järjestetään Euroopassa. Selviytyjät-tiimi on ollut aktiivisesti mukana IFCO:n toiminnassa jo vuodesta Mikäli koetaan, että on Selviytyjien kannalta tavoitteellista osallistua IFCOON, vuonna 2016 panoksena on työpaja sekä aikuisten että nuorten ohjelmassa. Tavoitteena on levittää tietoa kokemusasiantuntijuudesta ja kerätä kokemuksia ja 18

19 toimintamalleja kansainvälisiltä kumppaneilta. Selviytyjät-tiimi kartoittaa yksin ja yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa tiimiä puhuttavia tai kansallisesti merkittäviä aiheita, joissa on kansainvälinen kytkös. Toimintavuoden aikana pyritään järjestämään yhteistyössä kansainvälisen yhteistyöverkoston kanssa Nuorten kokemusasiantuntijuus -työkokous, jossa vaihdetaan eri maiden kokemuksia ja opitaan toinen toisiltamme. Selviytyjät kutsuvat mukaan myös muita suomalaisia toimijoita Valoa Näkyvissä verkostosta. Selviytyjät-tiimi jatkaa yhteistyötään kadonneiden lasten auttamiseen ja löytämiseen liittyvässä viranomaisyhteistyössä. Tiimin jäsen on aloittanut väitöskirjan nuorten luvatta poistumisista ja palaamatta jäämisistä sijaishuollossa. Yhteistyötä tehdään Missing Children Europen verkoston kanssa. 19

20 Sijoitettujen lasten ja nuorten aseman vahvistaminen yhteiskunnassa Vaikuttamistyön lähtökohtana on Pesäpuun perustehtävä - lasten osallisuuden lisääminen lastensuojelussa ja lasten oikeuksien toteutumisen edistäminen YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hengessä. Pesäpuun vuosien strategian keskeisenä tavoitteena on lapsen aito kohtaaminen ja lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen eri tasoilla. Pesäpuu kehittää lastensuojelukentän käyttöön sellaisia työtapoja ja toimintakulttuuria, jotka edistävät tavoitteen saavuttamista. Vaikuttamistyö on ennen kaikkea asenteisiin vaikuttamista tuomalla esiin hyviä käytäntöjä ja niiden vaikutuksia lasten elämään. Pesäpuu haluaa järjestönä ylläpitää toivoa muutoksen mahdollisuudesta ja vaikuttaa siihen, että aikuiset asettuisivat lasten puolelle, näkisivät tällaisen työn vaikutukset ja olisivat ylpeitä siitä. Pesäpuun työn perusarvoja on lapsilähtöisyys, joka toteutuu kohtaamalla lapset aidosti ja kuulemalla heitä. Vaikuttamistyöllä halutaan lisätä lasten mahdollisuutta osallistua myös lastensuojelun kehittämiseen ja olla osallisina heitä koskevissa päätöksissä. Kaikkein tehtyjen päätösten lapsivaikutukset tulisi arvioida. Vahvistamalla sosiaalialan ammattilaisten osaamista lasten kanssa tehtävässä työssä vahvistetaan samalla lasten ja nuorten asemaa yhteiskunnassa. Lastensuojelun tulee olla kaikkien lapsia työssään kohtaavien yhteinen asia, moniammatillisella työllä saavutetaan parhaita tuloksia. Pesäpuu vaikuttaa lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja perheiden aseman paranemiseen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla. Se tapahtuu vahvistamalla lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia, kehittämällä lapsilähtöisiä työmenetelmiä ja -välineitä sekä vaikuttamalla sekä yksin että yhteistyössä muiden alan järjestöjen kanssa lastensuojelun toimintaedellytysten vahvistumiseen, esimerkiksi lainsäädännön muutoksiin. Pesäpuu käyttää entistä enemmän vaikuttamistyönsä välineenä asiakkailta kerättyä kokemustietoa. Vuosi 2016 on Pesäpuussa Toivon teemavuosi. Pesäpuu haluaa vaikuttamistyössään ylläpitää toivoa, kertomalla pitkäjänteisen ja systemaattisen kehittämistyön merkityksestä lastensuojelun kehittämisessä. Pesäpuun työssä on alusta asti ollut lähtökohtana lapsilähtöisyys, lasten kuuleminen ja kokemusasiantuntijuus. Olemme uskoneet siihen, että pienistä aluista kasvaa suuria puroja. Vaikuttamistyön ytimessä tulee siis olla lastensuojelun asiakkaina olevilta lapsilta, heidän 20

21 vanhemmiltaan, sijaisvanhemmiltaan ja lastensuojelun ammattilaisilta saatu palaute lastensuojelun toimivuudesta ja kehittämistyömme tuloksista, kerätty palaute sen toimivuudesta vaikutuksista. Selviytyjät-tiimin nuoret ja Salapoliisit tuovat lastensuojelun vaikuttamiseen ja kehittämiseen kokemusasiantuntijoiden panoksen. Pesäpuu tukee lapsia ja nuoria heidän vaikuttamistyössään ja varmistaa, että he saavat osakseen eettisesti kestävää kohtelua. Teemme aktiivisesti tunnetuksi nuorten suosituksia lastensuojelun sijaishuollon laadun kehittämiseksi ( Suojele unelmia, vaali toivoa ). Lapsen osallisuuden vahvistaminen eli lapsilähtöinen salapoliisitoiminta jatkuu ja tuo esille erityisesti pienempien lasten näkemyksiä ja kokemuksia lastensuojelusta. Kaikessa Pesäpuun kehittämistyössä hyödynnetään kokemusasiantuntijoina lapsia, nuoria, aikuisia, läheisiä ja vanhempia. Jatketaan lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien vahvistamista ja vaikutetaan eri-ikäisten lasten mahdollisuuksiin toimia kokemusasiantuntijoina kuntien ja järjestöjen kehittämistyössä. Vaikuttamistyötä tehdään myös epävirallisimmissa, Pesäpuun työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kohtaamisissa. Jatketaan ajankohtaisten teemojen ympärille järjestettäviä aamukahvitilaisuuksia sekä työpaikkavierailuja vuoden 2016 Toivo-teeman pohjalta. Vuoden 2015 alussa tuli voimaan uudistettu sosiaalihuoltolaki ja uusi perhehoitolaki. Ne voivat antaa uusia mahdollisuuksia kehittää lastensuojelua ja perhehoitoa, mutta tarjoavat myös haasteen. Lastensuojelukäsite tulee uudistumaan ja se miten lastensuojelu organisoidaan kunnissa ja sotevastuualueilla on vieläkin epäselvää. Pesäpuu haluaa vaikuttaa erityisesti siihen, että lapset ja nuoret tulevat kuulluiksi lastensuojeluprosessin eri vaiheissa ja että lapsen etu ja osallisuus säilyvät keskeisinä periaatteina edelleenkin. Lakimuutokset tarvitsevat tuekseen riittävät resurssit. Lasten kanssa työskentelevien aikuisten valmiuksia kohdata lapsia tulee kehittää entisestään. Tehdään vaikuttamistyötä perhehoidon vahvistamiseksi lastensuojelussa yhdessä Perhehoitoliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Keskeinen yhteistyökanava vaikuttamistyössä on järjestöjen yhteinen PePPi-hanke, joka päättyy vuonna Yhteiskunnallista kehittämis- ja vaikuttamistyötä tehdään myös yhdessä muiden lastensuojelujärjestöjen kanssa. Tiedotus ja verkostoituminen Pesäpuun tiedottamisen pääkanavia ovat Pesäpuun lehti, yhdistyksen Internet-sivut ( sähköinen uutiskirje sekä sosiaalinen media. Pesäpuun lehti on maksuton ja ilmestyy kaksi kertaa vuodessa noin 1500 kappaleen painoksena. Lehden toimittamisesta ja kirjoituksista vastaavat pääasiassa työntekijät. Lasten ja nuorten oman ääni kuuluu myös Pesäpuun lehden kautta. Yhdistyksen Internet-sivuja uudistetaan ja päivitetään säännöllisesti. Vuonna 2016 kokeillaan myös Twitterin käyttöä vaikuttamistyön tukena. Uutisointia ja tiedotusta lisätään ja nopeutetaan toimittamalla sähköistä uutiskirjettä. Yhdistyksen Facebook-statusta päivitetään säännöllisesti ja sitä käytetään myös tiedostus- ja markkinointikanavana. Uudet julkaisut tarjoavat mahdollisuuden tiedottaa lastensuojelun ja perhehoidon tärkeistä kysymyksistä. Kehitetyistä työmenetelmistä, niistä saadusta palautteesta ja uusista materiaaleista kirjoitetaan artikkeleita, joita tarjotaan alan julkaisuihin. Pesäpuu on mukana kaikissa tärkeissä kansallisissa verkostoissa, kuten SOSTE:ssa ja LSKL:n hallituksessa ja eri neuvottelukunnissa ja KASTE-verkostoissa. Keski-Suomessa ollaan mukana KOSKE:n hallituksessa, lastensuojelutyötyhmässä ja Keski-Suomen SOSTE-hankkeessa. 21

22 Vuonna 2016 Pesäpuun lehti ilmestyy kaksi kertaa, Internet-sivuja päivitetään ja sosiaalisessa mediassa toimitaan aktiivisesti. Sähköinen uutiskirje ilmestyy säännöllisesti. Uudet julkaisut ja materiaalit julkistetaan alan tapahtumissa tai messuilla. Sosiaalisessa mediassa toimitaan aktiivisesti ja artikkeleita kirjoitetaan alan lehtiin sekä blogeihin. Tätä kautta lisätään tietoisuutta lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten tarpeista ja oikeuksista ja Pesäpuun kehittämistyön tuloksista. Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisessä yhteistyössä saadaan uutta tietoa kehittämis- ja vaikuttamistyön tueksi ja tehdään Pesäpuun kehittämistyötä tunnetuksi myös Suomen ulkopuolella. Pesäpuu on IFCO:n (International Foster Care Organisation), Nofca:n (Nordic Foster Care Assosiation) ja Eurochildin jäsen. IFCO tarjoaa kanavan uusien työmenetelmien ja -välineiden löytämiselle, uusimman perhehoidon tutkimustiedon saamiselle ja oman työn tulosten esittämiselle. Tätä kautta voidaan peilata Pesäpuun kehittämistyötä suhteessa muiden maiden kehittämistrendeihin. IFCO on myös tärkeä kanava sijoitettujen nuorten osallisuuden lisäämiselle. Vuonna 2016 järjestetään IFCO:n Euroopan konferenssi. Konferenssiin osallistutaan taloudellisten resurssien puitteissa. Erityisesti Selviytyjät-ryhmän nuorille pyritään mahdollistamaan osallistuminen. Pesäpuu on tunnustettu ja arvostettu perhehoidon kehittäjä Pohjoismaissa. Nofcan toiminnassa keskitytään pohjoismaiden perhehoidon tilaan ja kehityssuuntiin. Muiden pohjoismaiden positiivisia kokemuksia voidaan hyödyntää erityisesti vaikuttamistyössä. Vuonna 2016 Nofcan kokous järjestetään todennäköisesti Grönlannissa. PRIDE-ohjelmaa kehitetään pohjoismaisessa yhteistyössä. Vuosittaisissa kokouksissa keskitytään yhdessä sovitun ajankohtaisen teeman kehittämiseen. Eurochild toimii lasten oikeuksien edistäjänä Euroopan tasolla. Vuonna 2016 panostetaan erityisesti toimintaan Eurochildissa. Tiivistetään yhteistyötä suomalaisten jäsenjärjestöjen kanssa. Lastensuojelun keskusliitolla on edustaja järjestön hallituksessa. Yhteistyössä voidaan miettiä järkevää työnjakoa ja saada tarkempaa tietoa järjestön toiminnasta. Vuonna 2016 Pesäpuu osallistuu aktiivisesti pohjoismaiseen yhteistyöhön, IFCO:N, Nofca:n sekä Eurochildin vuoden tärkeimpiin tapahtumiin ja välittää niissä saamaansa tietoa eteenpäin jäsenilleen ja lastensuojelun toimijoille ja päättäjille. 22

23 Kehittämisprojektit Pääosa Pesäpuun kehittämistyöstä tapahtuu RAY:n rahoittamissa kehittämisprojekteissa. Projekteissa tapahtuva kehittämistyö ja Pesäpuun perustyö liittyvät tiiviisti Pesäpuun perustehtävän toteuttamiseen. Työtä tehdään vuorovaikutuksessa ja vastavuoroisesti. Myös projekteissa tapahtuvassa kehittämistyössä on keskeistä vahvistaa lastensuojelussa toimivien aikuisten osaamista, niin että lastensuojelun piirissä olevat lapset ja nuoret tulevat kohdatuiksi aidosti. Tätä kautta lasten osallisuus vahvistuu ja lapset ja nuoret saavat parhaan mahdollisen tuen. SISUKAS-projekti Sijoitettu lapsi koulussa -projekti on osa RAY:n Emma ja Elias - avustusohjelmaa, joka kokoaa yhteen järjestöjen lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia edistäviä hankkeita. Ohjelmassa keskitytään alle 15-vuotiaiden kasvuolosuhteiden parantamiseen. Sen tavoitteena on edistää aikuisten yhteistä vastuuta, vanhemmuuden tukemista ja lapsen oikeutta olla lapsi sekä parantaa lapsen ja perheiden tarpeiden huomioimista yhteiskunnassa. SISUKAS-projekti kuuluu ohjelman Koulu-teema-alueeseen. Projektia hallinnoi Pesäpuu ry, jonka strategisina tavoitteina ovat lapsen ja nuoren osallisuuden edistäminen lastensuojelussa, heidän tarpeistaan lähtevä perhehoidon suunnitelmallinen kehittäminen sekä sijoitettujen lasten ja nuorten aseman vahvistaminen yhteiskunnassa. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite Sisukas kannattelee perhehoitoon sijoitettua lasta koulupolulla Sijoitettu lapsi koulussa -hankkeen päätavoitteena on edistää sijoitettujen lasten hyvinvointia ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä kehittämällä monialainen tukimalli lapsen koulunkäynnin tukemiseen yhteistyössä ruotsalaisen SkolFam -verkoston kanssa. Kohderyhmänä ovat esi- ja alkuopetusikäiset, perhehoitoon pitkäaikaisesti sijoitetut lapset. Pilottialueena on Keski-Suomi. 23

24 SISUKAS-projektin osatavoitteet 2016 Sijoitetun lapsen hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaminen Järjestetään työparina vertaisryhmä hankkeessa mukana oleville sijoitetuille lapsille ja heidän sijaisvanhemmilleen projektissa ilmenneiden tarpeiden pohjalta. Vuosina sijoitetuille lapsille ja heidän verkostoilleen (N=20) toteutetun intervention kokemusten pohjalta tuotetaan multimedia tai lyhytfilmi SISUKAS-interventiosta tai koulusta lapsen silmin. Tehdään filmin avulla vaikuttamistyötä mm. seminaareissa ja koulutuksissa sijoitetun lasten oikeuksien huomioimiseksi koulussa. SISUKAS-pilotin vaikuttavuuden arviointi Vuonna 2016 julkaistaan raporttina 3-vuotisen Sijoitettu lapsi koulussa -intervention tulokset, jossa arvioidaan pilotin vaikuttavuutta, mm. alku- ja lopputestaustuloksin, laadullisin palauttein sekä tehdään pohjoismaista vertailua. Tulokset julkistetaan ennalta sovitusti myös suomenkielisenä artikkelina Niilo Mäki Instituutin lehdessä NMI Bulletin. Niilo Mäki Instituutti on projektin yhteistyökumppani ja oppimisvaikeuksien monitieteisen tutkimuksen ja kehittämistyön yksikkö. Kirjoittamisesta vastaa kehittäjäpsykologi, jolle haetaan jatkorahoitusta. Jatketaan yhteistyötä Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan oppiaineen kanssa. Kirjoitetaan englanninkielinen artikkeli ja tarjotaan sitä Adoption and fostering -lehteen, jossa myös ruotsalaisen Skolfam -mallin tulokset on julkaistu. Tämä on merkityksellistä neljä vuotta jatkuneen pohjoismaisen yhteistyön, tulosten vertailun ja pohjoismaiden lasten hyvinvoinnin edistämisen kannalta. Hankkeessa tällä hetkellä tekeillä olevat opinnäytetyöt valmistuvat liittyen sosiaalityöntekijöiden kokemuksiin SISUKAS-mallista sekä sijoitettujen lasten oppilas-opettajasuhteeseen. Näistä kirjoitetaan Pesäpuun lehdessä. Monialaisen verkostotyön juurruttaminen ja osaamisen vahvistaminen Vahvistetaan hyvin alkanutta SISUKAS-mallin juurtumista Keski-Suomen rakenteisiin järjestämällä edelleen konsultaatiota sekä osallistumalla rakennetyöryhmien toimintaan. Keski-Suomen oppilas- ja opiskelijahuollon, koulujen ja sosiaalityön henkilökuntaa ja johtoa sitoutetaan mukaan toimintaan. Tarjotaan puhelin- ja sähköpostikonsultaatiota sijoitetun lapsen koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä. Jatketaan sijaisvanhempien, opettajien ja/tai sosiaalityöntekijöiden työnohjausryhmiä projektipäällikön ohjaamina. Tuotetaan työparina Sijoitettu lapsi koulussa -prosessikoulutus sekä oheismateriaalia moniammatillisille tiimeille vastaamaan olemassa olevaan koulutuskysyntään. Koulutus jää jatkossa materiaaleineen osaksi Pesäpuun toimintaa myös projektin päätyttyä. Järjestetään ja markkinoidaan koulutusta tavoitteena vahvistaa sijaishuollossa olevien lasten kanssa tehtävää moniammatillista yhteistyötä. 24