PESÄPUU RY TOIMINTAKERTOMUS 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PESÄPUU RY TOIMINTAKERTOMUS 2013"

Transkriptio

1 PESÄPUU RY TOIMINTAKERTOMUS 2013 luonnos

2 SISÄLLYSLUETTELO MISSIO...3 VISIO...3 YLEISTÄ...3 LAPSEN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN...5 Mahdollistetaan lasten osallisuus lastensuojelussa...5 Mahdollistetaan nuorten osallisuus lastensuojelussa...9 Lastensuojelutyöntekijöille valmiuksia työskennellä lasten ja nuorten kanssa lapsilähtöisesti...10 PERHEHOIDON SUUNNITELMALLINEN KEHITTÄMINEN PRIDE-OHJELMAN MALLIN MUKAAN...13 Perhehoidon toimijat pystyvät hyödyntämään kehittämistyössään...13 PRIDE-ohjelman antamaa perhehoidon kehittämisen mallia...13 Jokaisella sijaisvanhemmuutta harkitsevalla on mahdollisuus päästä laadukkaaseen PRIDE-valmennukseen...14 Sijaisvanhemmuuteen ja sijoitettujen lasten tarpeiden kohtaamiseen on tarjolla tukea...16 PRIDE-valmennuksella pystytään vastaamaan monimuotoistuvan perhehoidon haasteisiin...18 YHTEISKUNNALLISEN VAIKUTTAMISEN TEHOSTAMINEN...20 Perhehoidon toimintaedellytysten parantaminen...20 Lastensuojelun asiakkaina olevien lasten tarpeiden ja omassa työssä saadun tiedon välittäminen suurelle yleisölle...21 Kansainvälinen yhteistyö...23 Erityisosaamisen lisääminen perhehoidon sosiaalityössä...24 KEHITTÄMISPROJEKTIT...25 OSALLISUUDEN TAIDOT JA VALMIUDET - Lapset ja nuoret resurssina lastensuojelun sijaishuollossa...25 SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA - SISUKAS-projekti LÄHEISTEN OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN LASTENSUOJELUSSA - LÄHEMMÄS-projekti VAPAAEHTOISET VOIMAVARANA SIJAISPERHEIDEN TUKEMISESSA - PePPi-hanke HALLINTO...40 Yleishallinto...40 Henkilöstöhallinto...41 TALOUS

3 MISSIO Pesäpuu ry on vuonna 1998 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää lastensuojelua ja sen perhehoitoa, vahvistaa siinä lapsen osallisuutta ja kuulluksi tulemista sekä edistää lapsen terveyden, kehityksen ja hyvinvoinnin toteutumista. Pesäpuun toiminta perustuu seuraaviin arvoihin: Lapsi esiin lasta kuullen Perhe (pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet) on lapselle tärkeä Erilaisuus on rikkautta Elämyksellisyys on tie oivalluksiin Kokemukset ovat merkityksellisiä Tasa-arvoinen yhteistyö on voimavara VISIO Pesäpuun visio strategiakaudelle on: Pesäpuu edistää lapsen tarpeisiin vastaamista ja osallisuuden toteutumista lastensuojelun piirissä olevien lasten elämässä. Vision toteuttamiseen pyritään kolmen strategisen tavoitteen avulla, joita ovat: 1. Lapsen osallisuuden edistäminen 2. Perhehoidon suunnitelmallinen kehittäminen PRIDE-ohjelman mallin mukaan 3. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen tehostaminen YLEISTÄ Pesäpuun toimintavuosi 2013 on suurista muutoksista huolimatta ollut menestyksellinen. Pitkään jatkunut kehittämistyö sai tunnustusta: Ikkuna omaan elämään -projekti ja Selviytyjät saivat Rahaautomaattiyhdistyksen myöntämän ensimmäisen Vaikuttavaa-palkinnon. Lisäksi pienten lasten osallisuuden lisäämistä tutkiva Salapoliisien ryhmä sai kutsun presidentti Sauli Niinistöltä Mäntyniemeen. Työn arvostus on näkynyt myös eri säätiöiltä saaduissa apurahoissa. Pesäpuun edustajia on kutsuttu asiantuntijoiksi työryhmiin, alustajiksi erilaisiin seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin. Olemme saaneet toiminnallemme uudeksi kummiksi laulaja Yonan. Hänen lisäkseen kummeiksi ovat aiemmin lupautuneet Maarit ja Sami Hurmerinta. Pesäpuun toiminta lapsen oikeuksien toteutumisen ja osallisuuden lisäämiseksi on jatkunut suunnitelmallisesti. Pesäpuun RAY:ltä saama kohdennettu toiminta-avustus on laskenut viime vuosina, mutta samanaikaisesti projektirahoituksen määrä on kasvanut. Työntekijöiden määrä kasvoi 18 työntekijään. Toimintavuonna pääosa kohdennetusta avustuksesta kului järjestön yleiskuluihin ja hallinnolliseen työhön ja kehittäminen tapahtui pääosin projekteissa. Kaksi suurta projektia Sisukas 3

4 (Sijoitettu lapsi koulussa) ja PePPi (Vapaaehtoiset voimavarana perhehoidon kehittämisessä) käynnistyivät toden teolla suunnitteluvuoden jälkeen. Lisäksi jatkui Osallisuuden taidot ja valmiudet -projekti ja uutena käynnistyi lapsen läheisverkoston tukemiseen painottuva Lähemmäs-projekti. Lähemmäs-projektin tavoitteena on edistää lasten ja heidän läheistensä osallisuutta ja kuulluksi tulemista, tukea lasten ja perheiden selviytymistä läheisverkoston avulla ja luoda sosiaalityöhön lapsilähtöisiä läheissuhteita huomioivia työtapoja. Katso tarkemmat tiedot sivulta 33 ja erillisestä projektin omasta toimintakertomuksesta. Kehittämistyön painopisteen siirryttyä projekteihin myös pääosa työntekijöistä tekee työtä projekteissa määräaikaisissa työsuhteissa. Pesäpuun perustehtävän toteuttaminen ja asiantuntijuuden säilyminen edellyttävät projektityön ja perustyön kiinteää vuoropuhelua. On tärkeää, että projekteissa voidaan hyödyntää Pesäpuuhun kertynyttä asiantuntemusta ja että perustyö rikastuu projekteissa tapahtuvasta kehittämistyöstä. Juurrutustyön tulee olla osa projektien toimintaa alusta asti. Vuoden 2012 alussa voimaan tullut lastensuojelulain muutos velvoitti kuntia panostamaan perhehoidon määrän lisäämiseen. Lakimuutoksella perhehoito on määritelty huostaan otettujen lasten ensisijaiseksi hoitomuodoksi. Sijaisvanhempien ennakkovalmennus on nyt pakollista ja sijaisvanhemmille tulee järjestää riittävästi tukimuotoja. Lakimuutoksen vaikutus ei edellisvuoden tapaan näkynyt enää Pesäpuun koulutusten kysynnässä. Päinvastoin monia koulutuksia ei saatu toteutettua vähäisen kysynnän vuoksi. Talouden laskukausi ja kuntien heikkenevä talous heijastuivat näin Pesäpuunkin toimintaan. Pesäpuun vastaus oli syventää koulutuksia ja kehittää uusia, jotka vielä täsmällisemmin vastaisivat lastensuojelun akuutteihin tarpeisiin. Pesäpuun työn tavoitteena on lisätä lastensuojelun asiakkaina olevien lasten oikeuksien ja osallisuuden toteutumista. Selviytyjät-ryhmä on tehnyt uraauurtavaa kehittämis- ja vaikuttamistyötä lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi. Ray:n lupaus siirtää toiminta kohdennetun avustuksen piiriin takaa työrauhan ja mahdollisuuden juurruttaa ja levittää toimintaa. Toimintavuonna valmistui Pesäpuun uusi strategia vuosille Pesäpuun visio tulevalle strategiakaudelle on Kohdattu lapsi on osallinen omassa elämässään. Se haastaa meidät kaikki entistä lapsilähtöisempiin kohtaamisiin. 4

5 LAPSEN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN Strategian osatavoitteet: 1.1. Mahdollistetaan lasten osallisuus lastensuojelussa 1.2. Mahdollistetaan nuorten osallisuus lastensuojelussa 1.3. Lastensuojeluntyöntekijöille valmiuksia työskennellä lasten ja nuorten kanssa lapsilähtöisesti Mahdollistetaan lasten osallisuus lastensuojelussa Tavoite: Lapsilähtöinen työskentely on vakiintunut lastensuojeluun ja lapset on otettu mukaan kaikkeen lastensuojelun kehittämistyöhön Lapsilähtöiset työskentelymallit osallisuuden ja lapsen edun toteuttamiseksi Lapsen tarpeiden pohjalta rakentuva lastensuojelutyö takaa lapsen edun toteutumisen lastensuojelulain tavoitteiden mukaisesti. Lapsilähtöisen työotteen vahvistamiseksi lastensuojelussa tarvitaan edelleen lapsilähtöisen työskentelyotteen ja konkreettisten työmenetelmien vahvistamista. Vuoden 2013 aikana käynnistettiin Lapsilähtöisen koulutuksen uudistaminen. Uudistamistyön tuloksena syntyi Voimaannuttava muutostyö lastensuojelussa -koulutus ja Välinekahvilat. UUTTA! Välinekahviloiden tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen paikkoja välineisiin tutustumiseksi ja samalla osallistujien kanssa pohditaan eri-ikäisten lasten kanssa työskentelyn erityisyyttä. Helsingissä toteutettiin keväällä kolme eri sisältöistä Välinekahvilaa, joissa oli yhteensä 21 osallistujaa ja Jyväskylässä syksyllä yksi Välinekahvila, jossa oli kolme osallistujaa. Voimaannuttavan muutostyön koulutuksessa etsitään yhdessä osallistujien kanssa eväitä voimaannuttavaan ja tavoitteelliseen lastensuojelutyöhön lastensuojelutarpeen selvityksen tekemisen jälkeen. Koulutus järjestettiin avoimena syksyllä ja keväällä ja koulutuksissa oli yhteensä 29 osallistujaa. Koulutus järjestettiin myös Kokkolassa tilauskoulutuksena. 5

6 Omassa työskentelyotteessa voin lisätä luottamuksen rakentumista ja pulmatilanteissa voin ratkaista turvallisemmin Sain uusia välineitä ja näkökulmia arjen työhön. Välineiden käytön harjoittelu tuo rohkeutta työskentelyyn. Rohkeutta kirjaamiseen ja kirjauksiin mukaan myös ammatillista arviota Vuoden aikana kehitettiin myös uutta sijoitetun lapsen kanssa työskentelyyn keskittyvää koulutusta Hyväksyvä katse, välittäviä ihmisiä. Ensimmäinen koulutus toteutuu keväällä Kohtaamisen taito lastensuojelussa on uusi vuorovaikutuskoulutus kaikille lastensuojelun asiakastyötä tekeville ammattilaisille, jonka tavoitteena on vahvistaa asiakkaan ja erityisesti lapsen kohtaamisen taitoa. Ensimmäinen koulutus toteutuu keväällä Koulutuksista on kerätty systemaattisesti palautetta ja sitä on hyödynnetty kehittämistyössä ja uusien lapsilähtöisten menetelmien ja välineiden tuottamisessa. Etelä-Karjalan kesäyliopiston pyytämänä Taipalsaarella on pidetty luento lapsen kohtaamiseen liittyen. Paikalla on ollut 40 kuulijaa. Lastensuojelun edunvalvontatoiminnan kanssa tehtiin yhteistyötä lapsen osallisuuden ja edun toteutumisen vahvistamiseksi lastensuojelun prosesseissa. Sijoitettujen lasten vertaisryhmämalli Pesäpuu on kehittänyt sijoitettujen lasten/sijaisvanhempien vertaisryhmämallin ja juurruttanut sitä järjestämällä ohjaajakoulutusta, ohjaamalla ryhmiä, kirjoittamalla aiheesta artikkeleita, pitämällä työpajoja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin sekä tekemällä yhteistyötä muiden lasten vertaisryhmätoimijoiden kanssa. Koulutuspalautteen mukaan sekä sijoitetut lapset että sijaisvanhemmat ovat kokeneet hyötyvänsä vertaisryhmistä. Lasten vertaistukiryhmien juurtuminen Suomeen on kuitenkin kunnissa törmännyt rakenteellisiin ongelmiin ja resurssipulaan. Tarvitaan vaikuttamistyön lisäksi rakenteellisia muutoksia, jotta sijoitettujen lasten vertaistuelle löytyisi luonteva paikka ja resurssit sijaishuollossa. Tällä hetkellä sijoitettujen lasten vertaistuki liittyy kokemusasiantuntijuuden vahvistamiseen lastensuojelussa. Vuonna 2013 tehtiin päätös luopua mallin kehittämisestä. Sijoitettujen lasten vertaistukea kehitetään ja nostetaan esiin muun kehittämistyön kuten pienten lasten osallisuuden (Lasten tutkija- ja kehittäjäryhmä Salapoliisit) ja sijaissisarten tuen kehittämisen yhteydessä. Sijoitettujen lasten vertaisryhmämallin opaskirjaa myydään edelleen. 6

7 Pienten lasten osallisuuden vahvistaminen - Lasten tutkija- ja kehittäjäryhmä Salapoliisit Lasten osallisuuden kehittämistyö on jatkoa Selviytyjät-tiimin työlle, josta on saatu paljon hyviä kokemuksia nuorten äänen ja UUTTA! osallisuuden vahvistamiseksi lastensuojelussa. Hyvien kokemusten innoittamana on lähdetty etsimään pienten lasten (6 8-vuotiaiden) osallisuuden mahdollisuuksia lastensuojelun kehittämisessä. Lasten tutkija- ja kehittäjäryhmässä lapset saavat mahdollisuuden kertoa ajatuksistaan ja kokemuksistaan lastensuojelusta ja sen kehittämisestä. Tavoitteena on kuulla lasten omia ajatuksia sijaishuollon arjesta ja asioista, joista turvallinen arki heidän mielestään koostuu. Apuna tässä toimii Mäyrä-hahmo, joka ei myöskään voi asua omien biologisten vanhempien luona. Ryhmässä lapset ja aikuiset miettivät ja tutkivat yhdessä, miten Mäyrää voitaisiin auttaa. Toiminnan kautta saatavaa tietoa hyödynnetään tuotettaessa materiaalia ja työvälineitä lastensuojelussa käytettäväksi. Katso Salapoliisien toimintaa koskevat tarkemmat tiedot sivulta 26. Tejping - nukkeleikkimetodityöpajat ja lasten haastattelukoulutus Tejping on perheterapiasta sovellettu norjalainen menetelmä, jonka päämääränä on edistää vuoropuhelua lastensuojelun asiakkaan kanssa leikin ja pikkuesineiden avulla. Pesäpuun Norjasta Suomeen tuoma Tejping soveltuu kartoitus-, diagnosointi- ja kuntoutusmenetelmäksi lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville, jotka haluavat vahvistaa lapsen osallisuutta. Pesäpuu juurruttaa metodia koulutusten avulla sekä myy metodiin liittyvää nukkesarjaa ja ohjevihkosta. Tavoitteena oli kouluttaa vuoden 2013 aikana toinen Pesäpuun työntekijä Ruotsissa Tejping-metodin osaajaksi, mutta tavoite ei toteutunut suunnitellusti. Tejping-koulutusta järjestettiin tilauksesta yhden kouluttajan resurssilla. Tilauskoulutus toteutui Mikkelin sairaalaopetuksessa Lähemäen koululla suunnattuna Etelä-Savon erityisopettajille. Koulutuspäivässä oli 16 osallistujaa. Menetelmää koulutettiin myös osana muita Pesäpuun koulutuksia. Vuoden 2012 Mikkelissä pitämäsi Tejping-koulutuksen opit on otettu meillä käyttöön sairaalaopetuksessa toimii hyvin ja nyt me halutaan kouluttaa koko henkilöstö. Erittäin mielenkiintoinen ja uusia työkaluja antava koulutus, kiitos! Sain konkreettisia vinkkejä koulun arkeen, tämä antaa parhaat eväät työhön. Mukaansatempaava kouluttaja. Kiitos innostavasta päivästä! =) 7

8 Sijaisperheen biologisten lasten tukeminen Jokaisella sijoitetuilla lapsella ja nuorella on oikeus päästä hyvin valmennettuun ja tuettuun sijaisperheeseen. Sijaisperheen omilla lapsilla on keskeinen rooli sijoituksen onnistumisessa. Siksi laadukkaan sijaisvanhempien valmennuksen ohella on kiinnitettävä huomiota myös sijaisperheiden omien lasten perehdyttämiseen. Tutkimusten mukaan lasten huomioiminen jo valmennusvaiheessa vähentää mahdollisia sijoituksen onnistumiseen liittyviä uhkatekijöitä. Sijaisperheiden omien lasten tarpeet, toiveet ja näkemykset tulee kuulla ja ottaa huomioon päätöksenteossa. He tarvitsevat ja kaipaavat valmennusta sekä henkilökohtaista tukea siinä missä sijaisvanhemmatkin. Pesäpuu on tuottanut materiaalin sijaisvanhemmuutta harkitsevien perheiden omille lapsille ja nuorille. Sijaissisaruus on teemana ajankohtainen ja tärkeä, mutta juurtuakseen vaatii vielä paljon työtä. Vuoden 2013 aikana sijaisperheiden omien lasten kanssa työskentelyyn on järjestetty kolme avointa Sijaissisaruuskoulutusta, joissa oli yhteensä 20 osallistujaa. Näiden lisäksi koulutus järjestettiin tilauskoulutuksena Lahdessa, johon osallistui 35 sijaisvanhempaa ja perhehoidon työntekijää. Sijaissisaruus on ollut teemana kevään PRIDE-työkokouksessa, jossa oli 56 osallistujaa. Aiheesta on pidetty luento Talentian asiantuntijapäivillä, johon osallistui noin 50 kuulijaa. Aiheesta on käyty kertomassa Helsingin kaupungin PRIDE-työryhmässä. Aiheesta on ollut juttu Lapsen Maailma -lehdessä 2/2013. Mallia ja oppaita on tehty tunnetuksi Pesäpuun muissa koulutuksissa, seminaareissa, tiedotteissa ja artikkeleissa. Sijaissisaruus on tärkeä ja ajankohtainen teema, mutta työskentelyn juurruttaminen on vaikeaa. Vuonna 2013 käynnistettiin projektihakemuksen valmistelu RAY:lle kyseisestä teemasta. Sijoitetut lapset koulussa (Sisukas-projekti) Sijoitettu lapsi koulussa -projektin tavoitteena on ennaltaehkäistä sijoitettujen lasten syrjäytymistä kehittämällä monitoimijainen työskentelymalli koulunkäynnin tukemiseen. Kehittämistyö tapahtuu yhteistyössä ruotsalaisen SkolFam -verkoston kanssa. Vuoden 2013 aikana muodostettiin monitoimijainen SISUKAS-tiimi, joka tapasi projektin sijaisperheet ja opettajat. Lapsille tehtiin psykologiset testit ja oppimisvalmiustestaukset. Lasten tarpeiden pohjalta tehtiin suunnitelmat oppimisympäristön optimoinnista ja tuen tarjoamisesta. Tukitoimien järjestäminen ja vaikuttavuuden seuranta alkoi. Monitoimijaisen työskentelymallin kehittäminen ja pilotointi jatkui myös pohjoismaisena yhteistyönä. Yhteistyö Sisukas-projektin kanssa antoi Pesäpuun muille työntekijöille ajankohtaista tietoa sijoitettujen lasten ja sijaisperheiden arkipäivästä ja erityisesti koulunkäyntiin liittyvistä kysymyksistä. Projekti tuotti ajankohtaista tietoa moniammatillisesta työstä sekä lastensuojelun sosiaalityön roolista sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemisessa. Katso tarkemmat tiedot sivulta 29 ja erillisestä projektin omasta toimintakertomuksesta. 8

9 Mahdollistetaan nuorten osallisuus lastensuojelussa Tavoite: Sijoitettujen nuorten vaikutusmahdollisuudet itseään koskevaan päätöksentekoon ja vaikuttamiseen syventyvät ja laajenevat. Selviytyjät lastensuojelun nuoret kehittäjät Selviytyjät-tiimi jatkaa toimintaansa Raha-automaattiyhdistyksen nelivuotisen projektirahoituksen myötä. Osallisuuden taidot ja valmiudet - lapset ja nuoret resurssina lastensuojelun sijaishuollossa -projekti edistää sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten osallisuutta yksilö-, yhteisö- ja yhteiskunnallisella tasolla. Toimintavuonna 2013 projektissa on ollut palkattuna kehittämispäällikön lisäksi kolme kokemusasiantuntijaa. Kokemusasiantuntijoiden mukanaolo Pesäpuun työyhteisössä on rikastuttanut kehittämistyötä ja antanut mahdollisuuden muille työntekijöille oppia heidän kokemuksistaan. Selviytyjät ovat olleet mukana Pesäpuun kehittämistyössä asiantuntijoina, kommentoijina ja käyttäneet puheenvuoroja Pesäpuun koulutustilaisuuksissa. Selviytyjät-tiimi jatkoi oman toimintansa mallintamista ja kehittämistyötään, mutta tuli myös kiinteämmäksi osaksi muuta Pesäpuun kehittämistyötä. Katso tarkemmat tiedot sivulta 25 ja erillisestä projektin omasta toimintakertomuksesta. Nuoret lastensuojelussa - TIE VIE työskentelyvalikko koulutus Kaksipäiväisen koulutuksen tavoitteena on perehdyttää työntekijät sekä toiminnallisesti että teoreettisesti lastensuojeluun sijoitettujen nuoruusikäisten elämään ja nuorten kohtaamiseen. Nuorten psyykkinen pahoinvointi ilmenee usein tunne-elämän oireina ja käyttäytymisen häiriöinä. Nuorten hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää entistä varhaisempaa puuttumista. Aikuisten tulee olla tietoisia nuorten käyttäytymisen taustalla olevista tekijöistä, jotta heillä on paremmat valmiudet ennaltaehkäisevään toimintaan. TIE VIE -koulutuksessa perehdytään käytäntöihin, jotka ovat suunnattuja nuorten kohtaamiseen ja joita myös sijoitetut nuoret ovat olleet kehittämässä. Asioiden näkyväksi tekeminen ja visualisoiminen auttavat nuoria tulemaan tietoiseksi omista tunteistaan, tavoistaan ja teoistaan. Menetelmät ja toiminnat ovat kehitetty Ikkuna Omaan Elämään -projektin myötä ja se rakentuu Uskomme sinuun Usko sinäkin - sijaishuollonkiertueen teemojen ympärille. 9

10 TIE VIE -koulutusta on kehitetty edelleen ja vuonna 2013 koulutus järjestettiin uudistettuna: Nuori lastensuojelun sijaishuollossa tietoa ja taitoa nuoren kanssa työskentelyyn. Koulutukseen osallistui 25 henkilöä. Vähäisten henkilöresurssien vuoksi ei pystytty järjestämään useampaa koulutusta. Löysin uusia työkaluja miten joidenkin nuorten kanssa voi käsitellä hyvinkin arkoja asioita tehokkaasti Käytämme suoraan saamiamme ideoita omien nuorien foorumiin, mutta myös muuhun työskentelyyn. Miten huomioimme, ennakoimme tilanteet nuorten kannalta ja mahdollistamme hänen osallistumisensa, osallisuutensa. Lastensuojelutyöntekijöille valmiuksia työskennellä lasten ja nuorten kanssa lapsilähtöisesti Tavoite: Lapsilähtöinen työskentely on vakiintunut lastensuojeluun. Työskentely on suunnitelmallista ja työssä käytetään monipuolisesti erilaisia osallistavia työmenetelmiä. Vahvistetaan yhteistä arviointimallia sijoitetun lapsen ja biologisten vanhempien kanssa työskenneltäessä Lapsilähtöiset työskentelymallit arviointiin - Lastensuojelutarpeen selvitysmallin juurruttaminen Pesäpuu ry:n avohuollon kehittämishankkeessa ( ) pilotoitu Lapsen elämäntilanteen kartoitusmalli vahvistaa lapsen kanssa työskentelyä ja antaa välineitä arvioida vanhemman valmiuksia vastata lapsen tarpeisiin. Pesäpuun työskentelymallia on juurrutettu vuosia opaskirjan, koulutusten, vaikuttamistyön, kouluttajakoulutusten ja yhteistyöverkostojen välityksellä. Lastensuojelutarpeen selvityksen koulutuksista on kerätty systemaattisesti osallistujapalautteita, joiden mukaan Pesäpuun lastensuojelutarpeen selvitystyöskentelyyn laadittua mallia on helppo soveltaa omassa työssä. Koulutus lisää palautteiden mukaan valmiuksia arvioida lapsen ja perheen tilannetta sekä selvittää ja arvioida lapsen tilannetta. Vuodelle 2013 suunnitellut kaksi avointa prosessikoulutusta lastensuojelutarpeen selvitykseen eivät toteutuneet heikon kysynnän vuoksi. Eri puolelle Suomea koulutetut kouluttajat sekä Pesäpuun useat koulutukset ovat tuottaneet jo osaamista lastensuojelun alkuvaiheen arviointiin. Toisaalta kunnista saadun palautteen mukaan työntekijöiden vaihtuvuuden vuoksi tarvetta jatkuvaan kouluttamiseen on. 10

11 Aluehallintoviranomaisten mukaan työtä lastensuojelutarpeen selvitysten täsmentämiseksi on jatkettava. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käynnisti osana KASTE-ohjelmaa uuden hankeen lastensuojelutarpeen selvityskäytäntöjen kehittämiseksi. Pesäpuu käynnisti yhteistyöneuvottelut Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen hallinnoiman LasSe-hankkeen kanssa koulutus- ja kehittämisyhteistyöstä. Systemaattisen alkuvaiheen arvioinnin tärkeyttä on pidetty esillä yhteistyöneuvotteluissa, tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Työskentelymalli huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointiin Lapsen tarpeiden pohjalta rakentuva lastensuojelutyö takaa lapsen edun toteutumisen lastensuojelulain tavoitteiden mukaisesti. Huostaanoton edellytysten ja sijaishuollon tarpeen arviointi on erityisen vaativaa sosiaalityötä, johon tarvitaan strukturoitua työskentelymallia. Läpi koko lastensuojeluprosessin on tarkoituksenmukaista käyttää yhtenevää arviointimallia. Työskentelymallit lastensuojelutarpeen selvitykseen sekä huostaanoton, sijaishuollon ja perheen jälleenyhdistämisen edellytysten arviointiin pohjaavat yhdenmukaisesti lapsen tarpeisiin ja vanhemmuuden valmiuksiin. Tarkoituksenmukaista olisi, että lastensuojelussa toteutuisi yhdenvertaisuus ja tasalaatuisuus sekä lasten ja vanhempien osallisuus. UUTTA! Pesäpuun omana kehittämistyönä vuonna 2012 aloitettu työskentelymalli huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointiin kehitettiin loppuun vuoden 2013 aikana ja tuloksena syntyi Kuka minusta huolehtii? -koulutus. Kuuden päivän koulutuksessa käydään läpi Pysäkki-arviointimalli sekä useita uusia arviointivälineitä lasten, nuorten, vanhempien ja työntekijöiden yhteiseen arviointiin. Toimintavuonna 2013 järjestettiin kaksi kuusipäiväistä pilottikoulutusta, joihin osallistui yhteensä 39 lastensuojelun ammattilaista. Arviointimalliin kehitettiin uusia työvälineitä (talotehtävä, tarvekortit, täydennyspakka väittämäkortteihin) ja niiden toimivuutta testattiin pilottikoulutuksissa. Oppaan kirjoittamistyö aloitettiin. Selkeä rakenne, joka erittäin tärkeää vaativassa ja laajassa työssä Pysäkkimalli nostaa esiin asioita, mitkä muuten voisi jäädä kaiken muun tiedon alle. Se tuo systemaattisesti esiin lapsen näkökulmaa. Pysäkkimallin mukaan arvioidessa esiin tulee enemmän positiiviset näkökulmat: vahvuudet ja mahdollisuudet Toiminnalliset työskentelyvälineet Pesäpuussa on tarjolla visuaalisesti kiinnostavia ja laadukkaita työvälineitä, työkirjoja sekä oppaita, jotka lisäävät lasten ja nuorten valmiuksia kertoa ja ilmaista omia ajatuksiaan, tunteitaan ja kokemuksiaan. Pesäpuu tuottaa edelleen laadukkaita toiminnallisia välineitä lastensuojelutyöhön. Välineitä kehitetään osana sisäistä kehittämistyötä ja uudet välineet pilotoidaan Pesäpuun koulutuksissa. Lisäksi jatketaan 11

12 yhteistyötä australialaisen St. Lukes Innovative Resources -järjestön kanssa. St. Lukesin tuotteita on käännetty suomeksi ja niiden käyttöön liittyviä ohjekirjoja ja lehtikirjoituksia tuotetaan tarpeen mukaan. Pesäpuussa kehitettyjä ja tuotettuja toiminnallisia välineitä ja opas- ja käsikirjoja esiteltiin erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa, muun muassa Psykologimessuilla, Lastensuojelun Keskusliiton kesäpäivillä ja Sijaishuollon päivillä, Keski-Suomen kasvatus- ja opetusalan KEOS-tapahtumassa, Talentian Sosiaalialan opiskelijoiden TASO-päivillä. Kaikilla messuilla on ollut satoja osallistujia. Suurempien tapahtumien lisäksi yksittäisille toimijoille on annettu opastusta ja konsultaatiota välineiden käytöstä, muun muassa Mehiläisen lastensuojeluyksikön Wiljagårdin työntekijöille (11 osallistujaa) ja Ehjä ry:n työntekijöille (6 osallistujaa). Vuodeksi 2013 suunniteltu St. Lukesin Baby strengths, Vauvojen vahvuuskorttien suomentaminen osoittautui tällä hetkellä liian haastavaksi. Tuotevalikoimaan tilattiin valmiiksi suomennetut St. Lukesin Enkeli-kortit. Niiden ilmestyminen siirtyi vuodelle Arviointityöskentelyyn kehitettiin uusiksi välineiksi talotehtävä, tarvekortit ja täydennyspakka väittämäkortteihin, joiden myynti aloitetaan vuonna Myös projekteissa on kehitteillä uusia työvälineitä, jotka valmistuttuaan tulevat osaksi Pesäpuun tuotevalikoimaa. 12

13 PERHEHOIDON SUUNNITELMALLINEN KEHITTÄMINEN PRIDE-OHJELMAN MALLIN MUKAAN Tavoite: Lastensuojelukentällä on tiedostettu, että perhehoidon kehittäminen PRIDE-ohjelman mallin mukaan tuottaa hyvää perhehoitoa. Strategian osatavoitteet: 2.1. Perhehoidon toimijat voivat hyödyntää kehittämistyössään PRIDE-ohjelman antamaa perhehoidon kehittämisen mallia 2.2. Jokaisella sijaisvanhemmuutta harkitsevalla on mahdollisuus päästä laadukkaaseen PRIDE-valmennukseen 2.3. Sijaisvanhemmuuteen ja sijoitettujen lasten tarpeiden kohtaamiseen on tarjolla tukea 2.4 PRIDE-valmennuksella pystytään vastaamaan monimuotoistuvan perhehoidon haasteisiin Perhehoidon toimijat pystyvät hyödyntämään kehittämistyössään PRIDE-ohjelman antamaa perhehoidon kehittämisen mallia Tavoite: Perhehoidon toimijat tuntevat PRIDE-ohjelman 14 vaihetta ja pystyvät hyödyntämään sitä kehittämistyössään. PRIDE-ohjelma on 14-vaiheinen perhehoidon kehittämisen malli, jossa paneudutaan prosessin eri vaiheisiin päämääristä ja arvoista aina sijaisvanhempien valmennukseen ja tukeen saakka. PRIDE-ohjelmalle on tunnusomaista lapsen tarpeista lähtevä lähestymistapa, suunnitelmallisuus ja selkeät rakenteet. Pesäpuun vuonna 2012 julkaisema kirja Kukaan ei pärjää yksin esittelee PRIDE-ohjelman 14-vaihetta käytännön läheisesti. Perhehoidon toimijoille, erityisesti lastensuojelun sosiaalityöntekijöille, on tarjolla alueellisia 1-2 päivän perhehoidon kehittämiskoulutuksia, joissa hyödynnetään vuonna 2012 julkaistun kirjan aineistoa. Alueellisesti perhehoidon toimijoille, erityisesti lastensuojelun sosiaalityöntekijöille tarjottua 1-2 päivän perhehoidon kehittämiskoulutusta ei markkinoinnista huolimatta saatu toteutettua. 13

14 Jokaisella sijaisvanhemmuutta harkitsevalla on mahdollisuus päästä laadukkaaseen PRIDE-valmennukseen Tavoite: Vahvistetaan sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevien valmennuksen laatua PRIDE-valmennus Perhehoitajalain ( ) uudistuksen myötä sijaisvanhempien ennakkovalmennus on tullut vuoden 2012 alusta pakolliseksi. Lisäksi lastensuojelulain 50 :ssä on asetettu perhehoito ensisijaiseksi sijaishuollon muodoksi. Tällä hetkellä Suomessa ainut lain vaatimukset täyttävä prosessimuotoinen arvioinnin sisältävä ennakkovalmennus on PRIDE-ennakkovalmennus, jonka kehittämisestä ja materiaalin ylläpitämisestä Pesäpuu vastaa. Pesäpuu kouluttaa säännöllisesti PRIDE-valmennuksien kouluttajiksi sosiaalityöntekijöitä ja kokeneita sijaisvanhempia. PRIDE-valmennuksen keskeinen laadun tae ovat hyvät PRIDE-kouluttajat. Pesäpuu järjestää joka toinen vuosi kouluttajien työkokouksen, jonka tavoitteena on tukea kouluttajien kehittymistä tehtävässään ja pitää huolta siitä että kouluttajat saavat uusimman tiedon valmennuksen kehittämisestä. Pesäpuu myy sekä PRIDE-kouluttajille tarkoitettua kouluttajan opasta että PRIDE-valmennukseen osallistuvien osallistujan opasta. Oppaita uudistetaan tarvittaessa laadukkaan koulutusmateriaalin takaamiseksi. Ruotsinkelisille sijaistai adoptiovanhemmuutta harkitsevilla perheillä ei ole ollut käytössä PRIDEvalmennusmateriaalia omalla äidinkielellään. Käännöstyöhön on etsitty rahoitusta. PRIDE-kouluttajilta ja koulutukseen osallistuneita kerätään jatkuvasti kokemustietoa pitkän aikavälin seurantatiedon saamiseksi. Toimintavuonna 2013 järjestettiin kaksi PRIDE-kouluttajakoulutusta, joissa oli yhteensä 30 osallistujaa. Toukokuussa järjestettiin PRIDE-kouluttajien työkokous, johon osallistui 56 henkilöä. Työkokouksen teemoina oli muun muassa nuoren sijaisvanhemmuus, sijaissisaruus, perheiden kanssa työskentely ja kotimainen adoptio. PRIDE-valmennusmateriaalia uudistettiin sekä kouluttajan oppaan että osallistujan oppaan osalta. Uudistustyötä varten PRIDE-kouluttajista koottiin ideointiryhmä ja lisäksi kommentteja pyydettiin muutamalta sijaishuollon yksiköltä. Materiaalin kääntämiseen ruotsinkielelle saatiin tukea muutamilta 14

15 kunnilta, Ahvenanmaan maakuntahallitukselta sekä Lastensuojelun Keskusliitolta. Käännöstyö toteutettiin ulkopuolisena työnä ja oikolukijana oli PRIDE-kouluttaja Bodil Grön. PRIDE-valmennuksen kehittämiseen liittyvä ammatillinen lisensiaattityö eteni aineiston keruun vaiheeseen. Kyselylomakkeella kerättiin vuosina 2010 ja 2011 PRIDE-valmennukseen osallistuneiden kokemustietoa erityisesti liittyen yhteiseen arviointiin ja sijaisvanhempien valmiuksien käyttämiseen työkaluna. Tutkimuksella pyritään kartoittamaan nivoutuuko ennakkovalmennuksen prosessi perhehoidon prosessiin, hyödynnetäänkö yhteenvedon tietoja ja käytetäänkö valmiuksia pohjana sijaisvanhempien tuessa ja täydennyskoulutuksessa. PRIDE-toimikunta Pesäpuun vuosikokouksen perustama PRIDE-toimikunta käsittelee PRIDE-ohjelman käyttöön liittyviä kysymyksiä ja huolehtii omalta osaltaan PRIDE-ohjelman laadun säilymisestä. Toimikunnassa on edustettuina Pelastakaa Lapset ry, Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry. PRIDE-toimikunta on kokoontunut kuusi kertaa. Toimikunta on määritellyt tehtäväkseen ensisijaisesti tukea työntekijöitä PRIDE-valmennuksen laadun säilyttämisessä sekä huolehtia PRIDE-ohjelman kehittämisestä ja hyödyntämisestä. Toimikunta on tehnyt alustavan suunnitelman hakea RAY:ltä järjestöjen yhteistä projektia perhehoidon kehittämiseksi. Kehittämistyö tehtäisiin yhteistyössä muutaman pilottikunnan kanssa ja siinä hyödynnettäisiin PRIDE-ohjelmaa. Suunnittelua jatketaan vuonna Sukulaissijaisvanhempien ja lähiverkoston valmennus Perhehoitajalain muutoksen myötä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Myös läheisverkoston sijoituksissa on lapselle mahdollistettava pääsy valmennettuun perheeseen ja perhehoitajalle mahdollisuus saada valmennusta. Sukulaissijaisvanhempien valmennukseen kehitetyn perhekohtaisen työskentelymallin käyttöä ennakkovalmennuksessa on tuettu järjestämällä kaksipäiväisiä koulutuksia tarpeen mukaisesti avoimina tai tilauskoulutuksina. Sukulais- ja läheisverkostosijoituksissa on palautteiden mukaan tärkeää saada ennakkoon riittävästi tietoa ja sijoituksen aikana tukea huomioiden sukulaisuudesta nousevat erityiskysymykset. Tiedotuksessa, markkinoinnissa ja vaikuttamistyössä on nostettu esiin sukulais- ja läheisverkostosijoituksia valmisteltaessa suunnitelmallisen työn tärkeyttä. Toimintavuoden 2013 aikana järjestettiin yksi avoin koulutus sukulaissijaisvanhemmuuden perhekohtaisesta työskentelymallista, jossa osallistujia oli 6. Tämän lisäksi koulutus järjestettiin tilauskoulutuksena Vantaalla ja Hyvinkäällä. Vähäisen osallistujamäärän vuoksi jouduttiin perumaan yksi avoimena järjestettäväksi suunniteltu koulutus. Koulutuksista on kerätty systemaattisesti palautetta. 15

16 Voin käyttää menetelmiä, joita koulutus tarjosi. Struktuuria perheiden arviointiin. Käyttämällä työskentelymallia ainakin osittain sukulasisijoituksia miettiessä Tapaamisista ja niiden sisällöstä voi poimia aiheita, jotka kokee kunkin sijaisvanhemmaksi haluavan sukulaisen kohdalla tärkeimmäksi käsittelyn aiheeksi Pesäpuu piti kaksi teemapajaa sukulaissijaisvanhemmuudesta Perhehoitoliiton järjestämässä Yhteistyöllä se sujuu -seminaarissa. Osallistujia työpajoissa oli yhteensä 35. Sijaisvanhemmuuteen ja sijoitettujen lasten tarpeiden kohtaamiseen on tarjolla tukea Tavoite: On kehitetty työmuotoja ja täydennyskoulutusta, joiden avulla sijaisperheet voivat saada tarpeittensa mukaista tukea. Nuorten perhehoidon kehittäminen Nuorella on oikeus päästä valmennettuun ja tuettuun perheeseen. Prosessinomainen valmennus ja hyvät tukimuodot vaikuttavat suoranaisesti nuorten ja perhehoitajien hyvinvointiin. Ikkuna Omaan Elämään -projektissa kehitettiin laaja-alaisessa yhteystyössä nuorten perhehoidon valmennusmalli. Yhteistyöryhmissä kartoitettiin kuntien toimintakäytännöt ja tarpeet valmennuksen osalta. Ryhmissä nousi myös erityinen tarve kartoittaa tukitoimien laajuudet, mallit ja vaikutukset nuorten perhehoidon mahdollistamiseksi. UUTTA! Materiaali Nuoren sijaisvanhemmaksi -valmennukseen/täydennyskoulutukseen valmistui. Lopullinen versio oppaasta valmistuu vuonna Pilottivalmennus nuoruusikäisen sijaisvanhemmuutta miettiville ei toteutunut, mutta sen sijaan järjestettiin marraskuussa 2013 täydennyskoulutus PRIDEkouluttajille. Koulutukseen osallistui 17 henkilöä. 16

17 Norjaan myytiin Nuoruusikäisen sijaisvanhemmaksi -materiaali ja kesäkuussa koulutettiin Oslossa norjalaisia PRIDE-kouluttajia käyttämään materiaalia valmennuksissaan. Koulutettavia oli 40. Sijaisvanhempien tuki, Ihan iholla -kasvuryhmät Kasvuryhmän tavoitteena on lisätä tietoisuutta sijaisvanhemman oman kasvuhistorian vaikutuksesta tämän päivän sijaisvanhemmuuteen, antaa tietoa kiintymyskeskeisestä vanhemmuudesta ja etsiä yhdessä keinoja ja välineitä sijoitetun lapsen ja sijaisvanhemman eheän vuorovaikutussuhteen tueksi. Pesäpuun tavoitteena on kasvuryhmän ohjaajakoulutuksen avulla lisätä tietoisuutta kasvuryhmistä sijaisvanhemmuuden tukena ja mahdollistaa näin mahdollisimman monelle sijais- ja adoptiovanhemmalle mahdollisuus saada ryhmämuotoista tukea vaativassa kasvatustehtävässään. Samalla pyritään ennaltaehkäisemään sijoitusten katkeamisia. Pesäpuu on jatkanut kasvuryhmien juurruttamista Suomeen ohjaajakoulutusten avulla. Vuonna 2013 toteutui yksi kasvuryhmänohjaajakoulutus, jossa oli 8 osallistujaa. Koulutus oli tarpeellinen ja innostava! Sain uusia välineitä työhöni! Koulutus vastasi mielestäni hyvin perhehoidon tarpeeseen Aiheesta on kirjoitettu artikkeli Ihan iholla! -kasvuryhmä vahvistaa lapsen ja aikuisen suhdetta. Pesäpuun lehti 3/2013. Opas adoptio- ja sijaisperheiden läheisille Tavoitteena on kehittää opas sijais- ja adoptioperheiden läheisille, sukulaisille ja ystäville. Oppaassa käsitellään läheisten merkitystä lapselle ja perheelle sekä adoptoitujen ja sijoitettujen lasten elämään liittyviä erityisiä kysymyksiä. Oppaan tarkoitus on tukea adoptio- ja sijaisperheitä ja huomioida adoptoitujen ja sijoitettujen lasten erityiskysymyksiä. Oppaan suunnittelu jatkui sisäisenä kehittämistyönä, mutta sen valmistuminen siirtyi vuodelle Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa (PePPi-hanke ) Pesäpuu on mukana toteuttamassa Pelastakaa Lapset ry:n ja Perhehoitoliitto ry:n kanssa viisivuotista PePPi-hanketta. PePPi on osa RAY:n rahoittamaa Emma & Elias -avustusohjelmaa. Hanke toimii Keski- Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla. Uudenmaan projektityöntekijänä toimii Maaret Parviainen Pesäpuun Helsingin toimistossa. Hankkeessa lähestytään vapaaehtoisuutta ja sijaisvanhemmuuden tukea uudesta näkökulmasta. Vapaaehtoistoiminta nähdään voimaa tarjoavana tuen muotona ammatillisen tuen rinnalla. Sijaisperhe voi esimerkiksi tarvita konkreettista apua arjen askareisiin, hengähdystaukoa tai virkistystä koko perheelle. PePPi-hankkeen tavoitteena on: 17

18 Edistää sijaisperheiden hyvinvointia vapaaehtoisin voimin Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden omia verkostoja ja osallisuutta Löytää uusia järjestölähtöisiä kumppanuuksia Käyttää hankkeen toimijoiden kautta syntyvää tietoa aktiivisesti järjestöjen omassa sekä järjestöjen yhteisessä vaikuttamistyössä lapsen aseman sekä perhehoidon laadun edistämiseksi Vuoden 2013 aikana on muun muassa kartoitettu sijaisperheiden tarpeita, tavattu vapaaehtoistoimijoita, suunniteltu vapaaehtoisten rekrytointi- ja koulutusmalli, verkostoiduttu sekä solmittu uusia järjestölähtöisiä kumppanuuksia. Pesäpuun oma erityisosaaminen näkyy hankkeessa ja sen toteuttamistavoissa. Katso tarkemmat tiedot sivulta 36 ja erillisestä hankkeen omasta toimintakertomuksesta. Perhehoidon päivät Pesäpuu järjestää säännöllisesti yhteistyössä Perhehoitoliiton kanssa valtakunnalliset perhehoidon päivät. Päivien sisällön suunnitteluun osallistuvat myös Pelastakaa Lapset ry ja SOS-lapsikyläyhdistys ry. Päivien tavoitteena on koota yhteen perhehoidon toimijoita, lisätä eri ryhmien välistä yhteistyötä ja tarjota tukea sijaisvanhemmille ja muille alan toimijoille. Järjestyksessä kuudennet perhehoidon päivät järjestetään vuonna Kuudensien valtakunnallisten perhehoidon päivien suunnittelu käynnistyi. Päivät toteutetaan teemalla Kohdakkain kasvokkain lapsi ja aikuiset yhdessä. PRIDE-valmennuksella pystytään vastaamaan monimuotoistuvan perhehoidon haasteisiin Tavoite: Kehitetään työvälineitä ja täydennyskoulutusta, jolla voidaan vastata monimuotoistuvan perhehoidon haasteisiin. Pesäpuu tekee yhteistyötä muiden perhehoidon toimijoiden kanssa tavoitteena kehittää työmuotoja ja - välineitä perhehoidon monimuotoistuviin haasteisiin. Perhehoidon toimijoiden kanssa on vuosien aikana kehittynyt työnjako, jossa Pesäpuu vastaa perusennakkovalmennuksesta (kouluttajien koulutus), joka on 18

19 yhteinen kaikille sijaisperheiksi aikoville. Perhehoitoliitto vastaa kehitysvammaisten lasten perheiden ja Pelastakaa Lapset ry lyhytaikaisen perhehoidon perheiden lisävalmennuksesta. Monikulttuuristen perheiden lisävalmennus on kehitetty järjestöjen yhteisessä projektissa, mutta sen toteuttamisesta vastaa Pesäpuu. Myös nuorten perhehoito on Pesäpuun vastuualuetta. PRIDE-ennakkovalmennuksen materiaalia täydentävät lisäosiot, jotka noudattavat PRIDE-materiaalin logiikkaa ja ulkoasua. Nuorten perhehoidon lisäämiseen tähtäävän kehittämistyön lisäksi toimintavuonna on jatkettu monimuotoisen perhehoidon haasteisiin vastaamista. Pelastakaa lapset ry:n kanssa on tehty yhteistyötä vaativan perhehoidon erityiskysymyksissä. Pelastakaa lapset ry:n ja Viola ry:n Kokemukset näkyviin sijaishuollossa -hankkeen kanssa tehtiin yhteistyötä väkivallan ilmiön entistä parempaan tunnistamiseen ja väkivaltaa kohdanneen lapsen auttamiseen vastaamiseksi. Yhteistyössä järjestettiin vertaisryhmäohjaajan koulutus, hankkeen työntekijät kirjoittivat artikkelin PRIDE-materiaaliin sekä suunnittelu täydennyskoulutuspäivästä PRIDEkouluttajille ja sijaisvanhempien täydennyskoulutusta järjestäville aloitettiin. Lyhytaikaisen perhehoidon sekä monikulttuurisen perhehoidon materiaalia myytiin. 19

20 YHTEISKUNNALLISEN VAIKUTTAMISEN TEHOSTAMINEN Tavoite: Vaikutetaan siihen, että lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja perheiden asema paranee, lastensuojelun toimintaedellytykset vahvistuvat ja lainsäädännön muutokset tukevat tätä kehitystä. Strategian osatavoitteet: 3.1. Tuetaan perhehoidon toimintaohjelman toteutumista - Jatketaan kolmen järjestön yhteistyötä (PPP) 3.2. Lisätään suuren yleisön tietoisuutta lastensuojelun asiakkaina olevien lasten tarpeista - Välitetään omassa työssä saatua tietoa eteenpäin - Uusien tiedotuskanavien löytäminen 3.3. Käytetään kansainvälisessä yhteistyössä saatua tietoa vaikuttamisen välineenä 3.4. Erityisosaamisen lisääminen perhehoidon sosiaalityössä Perhehoidon toimintaedellytysten parantaminen Tavoite: Vaikutetaan siihen, että lastensuojelun ja perhehoidon toimintaedellytykset vahvistuvat. Perhehoidon toimintaedellytysten turvaamisessa ja perhehoitajalain uudistusten käyttöön saamiseksi tarvitaan kolmen järjestön säännöllistä yhteistyötä. Tavoitteiden edistämiseksi järjestetään yhdessä alueellisia tapaamisia perhehoidon kehittämiseksi. Perhehoitajalain uudistus pyritään saattaminen loppuun nykyisen hallituksen aikana. Perhehoidon toimintaohjelman valmistuminen on siirtynyt osittain ainakin STM:n resurssipulan vuoksi. Pesäpuu on yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa vaatimassa ja edesauttamassa uudistusten loppuun viemistä. Pelastakaa Lapset ry:n, Perhehoitoliiton ja Pesäpuun yhteinen projektihakemus Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa, sai RAY:n projektirahoituksen vuosille (PePPi-hanke). Sen puitteissa voidaan vahvistaa järjestöjen yhteistyötä ja tehdä tehokkaammin vaikuttamistyötä lapsen aseman parantamiseksi ja perhehoidon laadun lisäämiseksi. 20

PESÄPUU RY TOIMINTAKERTOMUS 2013

PESÄPUU RY TOIMINTAKERTOMUS 2013 PESÄPUU RY TOIMINTAKERTOMUS 2013 SISÄLLYSLUETTELO MISSIO...3 VISIO...3 YLEISTÄ...3 LAPSEN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN...5 Mahdollistetaan lasten osallisuus lastensuojelussa...5 Mahdollistetaan nuorten osallisuus

Lisätiedot

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö SISUKAS-PROJEKTIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 KEHITTÄMISPROJEKTIT Pääosa Pesäpuun kehittämistyöstä tapahtuu RAY:n rahoittamissa kehittämisprojekteissa. Projekteissa tapahtuva kehittämistyö ja Pesäpuun perustyö

Lisätiedot

Pesäpuu ry. Historiaa:

Pesäpuu ry. Historiaa: Pesäpuu ry Pesäpuu ry on perustettu vuonna 1998, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Toimintaamme tukee Raha-automaattiyhdistys ja toimintamme on yleishyödyllistä.

Lisätiedot

PESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO MISSIO... 4 VISIO... 4 YLEISTÄ... 4 LAPSEN JA NUOREN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN... 6 Lapsilähtöiset työskentelymallit osallisuuden ja lapsen edun toteuttamiseksi...

Lisätiedot

PESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015

PESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 PESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2 SISÄLLYSLUETTELO MISSIO... 4 VISIO... 4 YLEISTÄ... 4 LAPSEN JA NUOREN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN... 7 Lapsilähtöiset työskentelymallit osallisuuden ja lapsen edun toteuttamiseksi...

Lisätiedot

Pesäpuu ry. lastensuojelun erityisosaamisen keskus

Pesäpuu ry. lastensuojelun erityisosaamisen keskus Pesäpuu ry lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä Iso Roobertinkatu 1 A 16 5 00120 Helsinki toimisto@pesapuu.fi www.pesapuu.fi Läheisten osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

PRIDE-valmennus on kantanut pian 20 vuotta

PRIDE-valmennus on kantanut pian 20 vuotta ENNAKKOVALMENNUS Teksti Kirsi-Marja Nurminen Kuvitus Jonna Markkula PRIDE-valmennus on kantanut pian 20 vuotta Sijaisvanhempien ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyössä on vielä parannettavaa Perhehoitajalain

Lisätiedot

PRIDE-valmennuksen arviointi

PRIDE-valmennuksen arviointi PRIDE-valmennuksen arviointi «Hyvä valmistautuminen sijaisvanhemmuuteen Tone Nordby seniorrådgiver Barne-, ungdoms- og familiedirektoratet Norja Side 1 Presentasjon Helsinki, mai 2015 Tausta Norja osti

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

PESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016

PESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 PESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2 SISÄLLYSLUETTELO Visio ja missio... 4 Toiminnan tavoitteet vuonna 2016... 5 Vuoden 2016 kehittämisteemat... 8 Suhdeperustainen lastensuojelutyö... 8 Osallisuus...

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Uskomme sinuun usko sinäkin

Uskomme sinuun usko sinäkin Uskomme sinuun usko sinäkin Tietoa ja tsemppausta sijoituksen alkuvaiheeseen Selviytyjät-tiimi Johanna Barkman Pesäpuu ry Lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä 014 3322

Lisätiedot

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tänään mukana Seminaarin tavoitteita ja teema-alueita Nostaa esille erilaisia näkökulmia ja ääniä lasta ja perhettä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2014

TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2014 TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2014 1 Sisältö Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2014... 3 Tase 31.12.2014... 4 Henkilöstötilinpäätös... 5 Koulutukset ja tapahtumat... 6 PRIDE-kouluttajakoulutukset ja -valmennukset...

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 1 I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 Lapsen ja perheen palvelut lähipalveluina (tavoite 1): 1) Vammainen lapsi ja perhe palveluissa Jyväskylä: Jyväskylän prosessiohjaus päättynyt:

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2015

TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2015 TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2015 1 Sisältö Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2015... 3 Tase 31.12.2015... 4 Henkilöstötilinpäätös... 5 Koulutukset ja tapahtumat... 6 PRIDE-kouluttajakoulutukset ja -valmennukset...

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua.

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua. 20.11.2013 1 Perhehoito: Perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoito

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee läheisiään

Lapsi tarvitsee läheisiään Lähemmäs-projekti, Pesäpuu ry Lapsi tarvitsee läheisiään LÄHEMMÄS-projektin toimintakertomus 2014 Lähemmäs 2 LÄHEMMÄS-projektin toimintakertomus 2014 Pesäpuu ry:n Lähemmäs-projekti (Läheisten osallisuuden

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Kohtaamisia lastensuojelussa

Kohtaamisia lastensuojelussa Kohtaamisia lastensuojelussa Lastensuojelun alkuarviointi -hanke Ritva Salpakoski Jyväskylä 10.9.08 15.9.2008 Hankkeen taustaa Sosiaalialan kehittämishanke 2004-2007 Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus

Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus Arvokas elämä hanke Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö Perhehoitoliitto Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koulutuksen sisällöt 28.8. Hyvän perhehoidon

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusohjelma Emma & Elias 2012-2017 Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT. Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala

VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT. Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala PePPi pähkinänkuoressa Osa Emma ja Elias ohjelmaa RAY 2012-2016 Vapaaehtoiset voimavarana

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

7.11.2008. Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari

7.11.2008. Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari Tilaisuuden materiaalit osoitteessa www.koskeverkko.fi -> Tapahtumat ja

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa Lapsen osallisuus työryhmä SOS-lapsikyläyhdistys SOS-Lapsikylän tehtävä Perustehtävä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2013

TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2013 TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2013 1 Sisältö Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2013... 3 Tase 31.12.2013... 4 Henkilöstötilinpäätös... 5 Koulutukset... 6 Oma rahoitus... 7 Materiaalimyynti... 8 RAY:n kohdennettu

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure

11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure 11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure 16.3.2009 Tarja Heino 1 Lapsuus ja nuoruus alle 18 -vuotiaita lapsia on 1 096 025 alle 30 -vuotiaita nuoria,

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay Kuva: Thinkstock / Ryan McVay SOS-LAPSIKYLÄN 1 VUOSI 2014 Toiminnanjohtajan katsaus Lastensuojelussa yhä tärkeämpää on, että nykyiset resurssit kohdennetaan aiempaa järkevämmin, ongelmia ennaltaehkäisevällä

Lisätiedot

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI Christine Välivaara SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISUKAS-projektin päämäärät, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteena parantaa perheisiin sijoitettujen, 7-11-v. lasten koulumenestystä

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot