PESÄPUU RY TOIMINTAKERTOMUS 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PESÄPUU RY TOIMINTAKERTOMUS 2013"

Transkriptio

1 PESÄPUU RY TOIMINTAKERTOMUS 2013 luonnos

2 SISÄLLYSLUETTELO MISSIO...3 VISIO...3 YLEISTÄ...3 LAPSEN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN...5 Mahdollistetaan lasten osallisuus lastensuojelussa...5 Mahdollistetaan nuorten osallisuus lastensuojelussa...9 Lastensuojelutyöntekijöille valmiuksia työskennellä lasten ja nuorten kanssa lapsilähtöisesti...10 PERHEHOIDON SUUNNITELMALLINEN KEHITTÄMINEN PRIDE-OHJELMAN MALLIN MUKAAN...13 Perhehoidon toimijat pystyvät hyödyntämään kehittämistyössään...13 PRIDE-ohjelman antamaa perhehoidon kehittämisen mallia...13 Jokaisella sijaisvanhemmuutta harkitsevalla on mahdollisuus päästä laadukkaaseen PRIDE-valmennukseen...14 Sijaisvanhemmuuteen ja sijoitettujen lasten tarpeiden kohtaamiseen on tarjolla tukea...16 PRIDE-valmennuksella pystytään vastaamaan monimuotoistuvan perhehoidon haasteisiin...18 YHTEISKUNNALLISEN VAIKUTTAMISEN TEHOSTAMINEN...20 Perhehoidon toimintaedellytysten parantaminen...20 Lastensuojelun asiakkaina olevien lasten tarpeiden ja omassa työssä saadun tiedon välittäminen suurelle yleisölle...21 Kansainvälinen yhteistyö...23 Erityisosaamisen lisääminen perhehoidon sosiaalityössä...24 KEHITTÄMISPROJEKTIT...25 OSALLISUUDEN TAIDOT JA VALMIUDET - Lapset ja nuoret resurssina lastensuojelun sijaishuollossa...25 SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA - SISUKAS-projekti LÄHEISTEN OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN LASTENSUOJELUSSA - LÄHEMMÄS-projekti VAPAAEHTOISET VOIMAVARANA SIJAISPERHEIDEN TUKEMISESSA - PePPi-hanke HALLINTO...40 Yleishallinto...40 Henkilöstöhallinto...41 TALOUS

3 MISSIO Pesäpuu ry on vuonna 1998 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää lastensuojelua ja sen perhehoitoa, vahvistaa siinä lapsen osallisuutta ja kuulluksi tulemista sekä edistää lapsen terveyden, kehityksen ja hyvinvoinnin toteutumista. Pesäpuun toiminta perustuu seuraaviin arvoihin: Lapsi esiin lasta kuullen Perhe (pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet) on lapselle tärkeä Erilaisuus on rikkautta Elämyksellisyys on tie oivalluksiin Kokemukset ovat merkityksellisiä Tasa-arvoinen yhteistyö on voimavara VISIO Pesäpuun visio strategiakaudelle on: Pesäpuu edistää lapsen tarpeisiin vastaamista ja osallisuuden toteutumista lastensuojelun piirissä olevien lasten elämässä. Vision toteuttamiseen pyritään kolmen strategisen tavoitteen avulla, joita ovat: 1. Lapsen osallisuuden edistäminen 2. Perhehoidon suunnitelmallinen kehittäminen PRIDE-ohjelman mallin mukaan 3. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen tehostaminen YLEISTÄ Pesäpuun toimintavuosi 2013 on suurista muutoksista huolimatta ollut menestyksellinen. Pitkään jatkunut kehittämistyö sai tunnustusta: Ikkuna omaan elämään -projekti ja Selviytyjät saivat Rahaautomaattiyhdistyksen myöntämän ensimmäisen Vaikuttavaa-palkinnon. Lisäksi pienten lasten osallisuuden lisäämistä tutkiva Salapoliisien ryhmä sai kutsun presidentti Sauli Niinistöltä Mäntyniemeen. Työn arvostus on näkynyt myös eri säätiöiltä saaduissa apurahoissa. Pesäpuun edustajia on kutsuttu asiantuntijoiksi työryhmiin, alustajiksi erilaisiin seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin. Olemme saaneet toiminnallemme uudeksi kummiksi laulaja Yonan. Hänen lisäkseen kummeiksi ovat aiemmin lupautuneet Maarit ja Sami Hurmerinta. Pesäpuun toiminta lapsen oikeuksien toteutumisen ja osallisuuden lisäämiseksi on jatkunut suunnitelmallisesti. Pesäpuun RAY:ltä saama kohdennettu toiminta-avustus on laskenut viime vuosina, mutta samanaikaisesti projektirahoituksen määrä on kasvanut. Työntekijöiden määrä kasvoi 18 työntekijään. Toimintavuonna pääosa kohdennetusta avustuksesta kului järjestön yleiskuluihin ja hallinnolliseen työhön ja kehittäminen tapahtui pääosin projekteissa. Kaksi suurta projektia Sisukas 3

4 (Sijoitettu lapsi koulussa) ja PePPi (Vapaaehtoiset voimavarana perhehoidon kehittämisessä) käynnistyivät toden teolla suunnitteluvuoden jälkeen. Lisäksi jatkui Osallisuuden taidot ja valmiudet -projekti ja uutena käynnistyi lapsen läheisverkoston tukemiseen painottuva Lähemmäs-projekti. Lähemmäs-projektin tavoitteena on edistää lasten ja heidän läheistensä osallisuutta ja kuulluksi tulemista, tukea lasten ja perheiden selviytymistä läheisverkoston avulla ja luoda sosiaalityöhön lapsilähtöisiä läheissuhteita huomioivia työtapoja. Katso tarkemmat tiedot sivulta 33 ja erillisestä projektin omasta toimintakertomuksesta. Kehittämistyön painopisteen siirryttyä projekteihin myös pääosa työntekijöistä tekee työtä projekteissa määräaikaisissa työsuhteissa. Pesäpuun perustehtävän toteuttaminen ja asiantuntijuuden säilyminen edellyttävät projektityön ja perustyön kiinteää vuoropuhelua. On tärkeää, että projekteissa voidaan hyödyntää Pesäpuuhun kertynyttä asiantuntemusta ja että perustyö rikastuu projekteissa tapahtuvasta kehittämistyöstä. Juurrutustyön tulee olla osa projektien toimintaa alusta asti. Vuoden 2012 alussa voimaan tullut lastensuojelulain muutos velvoitti kuntia panostamaan perhehoidon määrän lisäämiseen. Lakimuutoksella perhehoito on määritelty huostaan otettujen lasten ensisijaiseksi hoitomuodoksi. Sijaisvanhempien ennakkovalmennus on nyt pakollista ja sijaisvanhemmille tulee järjestää riittävästi tukimuotoja. Lakimuutoksen vaikutus ei edellisvuoden tapaan näkynyt enää Pesäpuun koulutusten kysynnässä. Päinvastoin monia koulutuksia ei saatu toteutettua vähäisen kysynnän vuoksi. Talouden laskukausi ja kuntien heikkenevä talous heijastuivat näin Pesäpuunkin toimintaan. Pesäpuun vastaus oli syventää koulutuksia ja kehittää uusia, jotka vielä täsmällisemmin vastaisivat lastensuojelun akuutteihin tarpeisiin. Pesäpuun työn tavoitteena on lisätä lastensuojelun asiakkaina olevien lasten oikeuksien ja osallisuuden toteutumista. Selviytyjät-ryhmä on tehnyt uraauurtavaa kehittämis- ja vaikuttamistyötä lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi. Ray:n lupaus siirtää toiminta kohdennetun avustuksen piiriin takaa työrauhan ja mahdollisuuden juurruttaa ja levittää toimintaa. Toimintavuonna valmistui Pesäpuun uusi strategia vuosille Pesäpuun visio tulevalle strategiakaudelle on Kohdattu lapsi on osallinen omassa elämässään. Se haastaa meidät kaikki entistä lapsilähtöisempiin kohtaamisiin. 4

5 LAPSEN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN Strategian osatavoitteet: 1.1. Mahdollistetaan lasten osallisuus lastensuojelussa 1.2. Mahdollistetaan nuorten osallisuus lastensuojelussa 1.3. Lastensuojeluntyöntekijöille valmiuksia työskennellä lasten ja nuorten kanssa lapsilähtöisesti Mahdollistetaan lasten osallisuus lastensuojelussa Tavoite: Lapsilähtöinen työskentely on vakiintunut lastensuojeluun ja lapset on otettu mukaan kaikkeen lastensuojelun kehittämistyöhön Lapsilähtöiset työskentelymallit osallisuuden ja lapsen edun toteuttamiseksi Lapsen tarpeiden pohjalta rakentuva lastensuojelutyö takaa lapsen edun toteutumisen lastensuojelulain tavoitteiden mukaisesti. Lapsilähtöisen työotteen vahvistamiseksi lastensuojelussa tarvitaan edelleen lapsilähtöisen työskentelyotteen ja konkreettisten työmenetelmien vahvistamista. Vuoden 2013 aikana käynnistettiin Lapsilähtöisen koulutuksen uudistaminen. Uudistamistyön tuloksena syntyi Voimaannuttava muutostyö lastensuojelussa -koulutus ja Välinekahvilat. UUTTA! Välinekahviloiden tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen paikkoja välineisiin tutustumiseksi ja samalla osallistujien kanssa pohditaan eri-ikäisten lasten kanssa työskentelyn erityisyyttä. Helsingissä toteutettiin keväällä kolme eri sisältöistä Välinekahvilaa, joissa oli yhteensä 21 osallistujaa ja Jyväskylässä syksyllä yksi Välinekahvila, jossa oli kolme osallistujaa. Voimaannuttavan muutostyön koulutuksessa etsitään yhdessä osallistujien kanssa eväitä voimaannuttavaan ja tavoitteelliseen lastensuojelutyöhön lastensuojelutarpeen selvityksen tekemisen jälkeen. Koulutus järjestettiin avoimena syksyllä ja keväällä ja koulutuksissa oli yhteensä 29 osallistujaa. Koulutus järjestettiin myös Kokkolassa tilauskoulutuksena. 5

6 Omassa työskentelyotteessa voin lisätä luottamuksen rakentumista ja pulmatilanteissa voin ratkaista turvallisemmin Sain uusia välineitä ja näkökulmia arjen työhön. Välineiden käytön harjoittelu tuo rohkeutta työskentelyyn. Rohkeutta kirjaamiseen ja kirjauksiin mukaan myös ammatillista arviota Vuoden aikana kehitettiin myös uutta sijoitetun lapsen kanssa työskentelyyn keskittyvää koulutusta Hyväksyvä katse, välittäviä ihmisiä. Ensimmäinen koulutus toteutuu keväällä Kohtaamisen taito lastensuojelussa on uusi vuorovaikutuskoulutus kaikille lastensuojelun asiakastyötä tekeville ammattilaisille, jonka tavoitteena on vahvistaa asiakkaan ja erityisesti lapsen kohtaamisen taitoa. Ensimmäinen koulutus toteutuu keväällä Koulutuksista on kerätty systemaattisesti palautetta ja sitä on hyödynnetty kehittämistyössä ja uusien lapsilähtöisten menetelmien ja välineiden tuottamisessa. Etelä-Karjalan kesäyliopiston pyytämänä Taipalsaarella on pidetty luento lapsen kohtaamiseen liittyen. Paikalla on ollut 40 kuulijaa. Lastensuojelun edunvalvontatoiminnan kanssa tehtiin yhteistyötä lapsen osallisuuden ja edun toteutumisen vahvistamiseksi lastensuojelun prosesseissa. Sijoitettujen lasten vertaisryhmämalli Pesäpuu on kehittänyt sijoitettujen lasten/sijaisvanhempien vertaisryhmämallin ja juurruttanut sitä järjestämällä ohjaajakoulutusta, ohjaamalla ryhmiä, kirjoittamalla aiheesta artikkeleita, pitämällä työpajoja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin sekä tekemällä yhteistyötä muiden lasten vertaisryhmätoimijoiden kanssa. Koulutuspalautteen mukaan sekä sijoitetut lapset että sijaisvanhemmat ovat kokeneet hyötyvänsä vertaisryhmistä. Lasten vertaistukiryhmien juurtuminen Suomeen on kuitenkin kunnissa törmännyt rakenteellisiin ongelmiin ja resurssipulaan. Tarvitaan vaikuttamistyön lisäksi rakenteellisia muutoksia, jotta sijoitettujen lasten vertaistuelle löytyisi luonteva paikka ja resurssit sijaishuollossa. Tällä hetkellä sijoitettujen lasten vertaistuki liittyy kokemusasiantuntijuuden vahvistamiseen lastensuojelussa. Vuonna 2013 tehtiin päätös luopua mallin kehittämisestä. Sijoitettujen lasten vertaistukea kehitetään ja nostetaan esiin muun kehittämistyön kuten pienten lasten osallisuuden (Lasten tutkija- ja kehittäjäryhmä Salapoliisit) ja sijaissisarten tuen kehittämisen yhteydessä. Sijoitettujen lasten vertaisryhmämallin opaskirjaa myydään edelleen. 6

7 Pienten lasten osallisuuden vahvistaminen - Lasten tutkija- ja kehittäjäryhmä Salapoliisit Lasten osallisuuden kehittämistyö on jatkoa Selviytyjät-tiimin työlle, josta on saatu paljon hyviä kokemuksia nuorten äänen ja UUTTA! osallisuuden vahvistamiseksi lastensuojelussa. Hyvien kokemusten innoittamana on lähdetty etsimään pienten lasten (6 8-vuotiaiden) osallisuuden mahdollisuuksia lastensuojelun kehittämisessä. Lasten tutkija- ja kehittäjäryhmässä lapset saavat mahdollisuuden kertoa ajatuksistaan ja kokemuksistaan lastensuojelusta ja sen kehittämisestä. Tavoitteena on kuulla lasten omia ajatuksia sijaishuollon arjesta ja asioista, joista turvallinen arki heidän mielestään koostuu. Apuna tässä toimii Mäyrä-hahmo, joka ei myöskään voi asua omien biologisten vanhempien luona. Ryhmässä lapset ja aikuiset miettivät ja tutkivat yhdessä, miten Mäyrää voitaisiin auttaa. Toiminnan kautta saatavaa tietoa hyödynnetään tuotettaessa materiaalia ja työvälineitä lastensuojelussa käytettäväksi. Katso Salapoliisien toimintaa koskevat tarkemmat tiedot sivulta 26. Tejping - nukkeleikkimetodityöpajat ja lasten haastattelukoulutus Tejping on perheterapiasta sovellettu norjalainen menetelmä, jonka päämääränä on edistää vuoropuhelua lastensuojelun asiakkaan kanssa leikin ja pikkuesineiden avulla. Pesäpuun Norjasta Suomeen tuoma Tejping soveltuu kartoitus-, diagnosointi- ja kuntoutusmenetelmäksi lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville, jotka haluavat vahvistaa lapsen osallisuutta. Pesäpuu juurruttaa metodia koulutusten avulla sekä myy metodiin liittyvää nukkesarjaa ja ohjevihkosta. Tavoitteena oli kouluttaa vuoden 2013 aikana toinen Pesäpuun työntekijä Ruotsissa Tejping-metodin osaajaksi, mutta tavoite ei toteutunut suunnitellusti. Tejping-koulutusta järjestettiin tilauksesta yhden kouluttajan resurssilla. Tilauskoulutus toteutui Mikkelin sairaalaopetuksessa Lähemäen koululla suunnattuna Etelä-Savon erityisopettajille. Koulutuspäivässä oli 16 osallistujaa. Menetelmää koulutettiin myös osana muita Pesäpuun koulutuksia. Vuoden 2012 Mikkelissä pitämäsi Tejping-koulutuksen opit on otettu meillä käyttöön sairaalaopetuksessa toimii hyvin ja nyt me halutaan kouluttaa koko henkilöstö. Erittäin mielenkiintoinen ja uusia työkaluja antava koulutus, kiitos! Sain konkreettisia vinkkejä koulun arkeen, tämä antaa parhaat eväät työhön. Mukaansatempaava kouluttaja. Kiitos innostavasta päivästä! =) 7

8 Sijaisperheen biologisten lasten tukeminen Jokaisella sijoitetuilla lapsella ja nuorella on oikeus päästä hyvin valmennettuun ja tuettuun sijaisperheeseen. Sijaisperheen omilla lapsilla on keskeinen rooli sijoituksen onnistumisessa. Siksi laadukkaan sijaisvanhempien valmennuksen ohella on kiinnitettävä huomiota myös sijaisperheiden omien lasten perehdyttämiseen. Tutkimusten mukaan lasten huomioiminen jo valmennusvaiheessa vähentää mahdollisia sijoituksen onnistumiseen liittyviä uhkatekijöitä. Sijaisperheiden omien lasten tarpeet, toiveet ja näkemykset tulee kuulla ja ottaa huomioon päätöksenteossa. He tarvitsevat ja kaipaavat valmennusta sekä henkilökohtaista tukea siinä missä sijaisvanhemmatkin. Pesäpuu on tuottanut materiaalin sijaisvanhemmuutta harkitsevien perheiden omille lapsille ja nuorille. Sijaissisaruus on teemana ajankohtainen ja tärkeä, mutta juurtuakseen vaatii vielä paljon työtä. Vuoden 2013 aikana sijaisperheiden omien lasten kanssa työskentelyyn on järjestetty kolme avointa Sijaissisaruuskoulutusta, joissa oli yhteensä 20 osallistujaa. Näiden lisäksi koulutus järjestettiin tilauskoulutuksena Lahdessa, johon osallistui 35 sijaisvanhempaa ja perhehoidon työntekijää. Sijaissisaruus on ollut teemana kevään PRIDE-työkokouksessa, jossa oli 56 osallistujaa. Aiheesta on pidetty luento Talentian asiantuntijapäivillä, johon osallistui noin 50 kuulijaa. Aiheesta on käyty kertomassa Helsingin kaupungin PRIDE-työryhmässä. Aiheesta on ollut juttu Lapsen Maailma -lehdessä 2/2013. Mallia ja oppaita on tehty tunnetuksi Pesäpuun muissa koulutuksissa, seminaareissa, tiedotteissa ja artikkeleissa. Sijaissisaruus on tärkeä ja ajankohtainen teema, mutta työskentelyn juurruttaminen on vaikeaa. Vuonna 2013 käynnistettiin projektihakemuksen valmistelu RAY:lle kyseisestä teemasta. Sijoitetut lapset koulussa (Sisukas-projekti) Sijoitettu lapsi koulussa -projektin tavoitteena on ennaltaehkäistä sijoitettujen lasten syrjäytymistä kehittämällä monitoimijainen työskentelymalli koulunkäynnin tukemiseen. Kehittämistyö tapahtuu yhteistyössä ruotsalaisen SkolFam -verkoston kanssa. Vuoden 2013 aikana muodostettiin monitoimijainen SISUKAS-tiimi, joka tapasi projektin sijaisperheet ja opettajat. Lapsille tehtiin psykologiset testit ja oppimisvalmiustestaukset. Lasten tarpeiden pohjalta tehtiin suunnitelmat oppimisympäristön optimoinnista ja tuen tarjoamisesta. Tukitoimien järjestäminen ja vaikuttavuuden seuranta alkoi. Monitoimijaisen työskentelymallin kehittäminen ja pilotointi jatkui myös pohjoismaisena yhteistyönä. Yhteistyö Sisukas-projektin kanssa antoi Pesäpuun muille työntekijöille ajankohtaista tietoa sijoitettujen lasten ja sijaisperheiden arkipäivästä ja erityisesti koulunkäyntiin liittyvistä kysymyksistä. Projekti tuotti ajankohtaista tietoa moniammatillisesta työstä sekä lastensuojelun sosiaalityön roolista sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemisessa. Katso tarkemmat tiedot sivulta 29 ja erillisestä projektin omasta toimintakertomuksesta. 8

9 Mahdollistetaan nuorten osallisuus lastensuojelussa Tavoite: Sijoitettujen nuorten vaikutusmahdollisuudet itseään koskevaan päätöksentekoon ja vaikuttamiseen syventyvät ja laajenevat. Selviytyjät lastensuojelun nuoret kehittäjät Selviytyjät-tiimi jatkaa toimintaansa Raha-automaattiyhdistyksen nelivuotisen projektirahoituksen myötä. Osallisuuden taidot ja valmiudet - lapset ja nuoret resurssina lastensuojelun sijaishuollossa -projekti edistää sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten osallisuutta yksilö-, yhteisö- ja yhteiskunnallisella tasolla. Toimintavuonna 2013 projektissa on ollut palkattuna kehittämispäällikön lisäksi kolme kokemusasiantuntijaa. Kokemusasiantuntijoiden mukanaolo Pesäpuun työyhteisössä on rikastuttanut kehittämistyötä ja antanut mahdollisuuden muille työntekijöille oppia heidän kokemuksistaan. Selviytyjät ovat olleet mukana Pesäpuun kehittämistyössä asiantuntijoina, kommentoijina ja käyttäneet puheenvuoroja Pesäpuun koulutustilaisuuksissa. Selviytyjät-tiimi jatkoi oman toimintansa mallintamista ja kehittämistyötään, mutta tuli myös kiinteämmäksi osaksi muuta Pesäpuun kehittämistyötä. Katso tarkemmat tiedot sivulta 25 ja erillisestä projektin omasta toimintakertomuksesta. Nuoret lastensuojelussa - TIE VIE työskentelyvalikko koulutus Kaksipäiväisen koulutuksen tavoitteena on perehdyttää työntekijät sekä toiminnallisesti että teoreettisesti lastensuojeluun sijoitettujen nuoruusikäisten elämään ja nuorten kohtaamiseen. Nuorten psyykkinen pahoinvointi ilmenee usein tunne-elämän oireina ja käyttäytymisen häiriöinä. Nuorten hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää entistä varhaisempaa puuttumista. Aikuisten tulee olla tietoisia nuorten käyttäytymisen taustalla olevista tekijöistä, jotta heillä on paremmat valmiudet ennaltaehkäisevään toimintaan. TIE VIE -koulutuksessa perehdytään käytäntöihin, jotka ovat suunnattuja nuorten kohtaamiseen ja joita myös sijoitetut nuoret ovat olleet kehittämässä. Asioiden näkyväksi tekeminen ja visualisoiminen auttavat nuoria tulemaan tietoiseksi omista tunteistaan, tavoistaan ja teoistaan. Menetelmät ja toiminnat ovat kehitetty Ikkuna Omaan Elämään -projektin myötä ja se rakentuu Uskomme sinuun Usko sinäkin - sijaishuollonkiertueen teemojen ympärille. 9

10 TIE VIE -koulutusta on kehitetty edelleen ja vuonna 2013 koulutus järjestettiin uudistettuna: Nuori lastensuojelun sijaishuollossa tietoa ja taitoa nuoren kanssa työskentelyyn. Koulutukseen osallistui 25 henkilöä. Vähäisten henkilöresurssien vuoksi ei pystytty järjestämään useampaa koulutusta. Löysin uusia työkaluja miten joidenkin nuorten kanssa voi käsitellä hyvinkin arkoja asioita tehokkaasti Käytämme suoraan saamiamme ideoita omien nuorien foorumiin, mutta myös muuhun työskentelyyn. Miten huomioimme, ennakoimme tilanteet nuorten kannalta ja mahdollistamme hänen osallistumisensa, osallisuutensa. Lastensuojelutyöntekijöille valmiuksia työskennellä lasten ja nuorten kanssa lapsilähtöisesti Tavoite: Lapsilähtöinen työskentely on vakiintunut lastensuojeluun. Työskentely on suunnitelmallista ja työssä käytetään monipuolisesti erilaisia osallistavia työmenetelmiä. Vahvistetaan yhteistä arviointimallia sijoitetun lapsen ja biologisten vanhempien kanssa työskenneltäessä Lapsilähtöiset työskentelymallit arviointiin - Lastensuojelutarpeen selvitysmallin juurruttaminen Pesäpuu ry:n avohuollon kehittämishankkeessa ( ) pilotoitu Lapsen elämäntilanteen kartoitusmalli vahvistaa lapsen kanssa työskentelyä ja antaa välineitä arvioida vanhemman valmiuksia vastata lapsen tarpeisiin. Pesäpuun työskentelymallia on juurrutettu vuosia opaskirjan, koulutusten, vaikuttamistyön, kouluttajakoulutusten ja yhteistyöverkostojen välityksellä. Lastensuojelutarpeen selvityksen koulutuksista on kerätty systemaattisesti osallistujapalautteita, joiden mukaan Pesäpuun lastensuojelutarpeen selvitystyöskentelyyn laadittua mallia on helppo soveltaa omassa työssä. Koulutus lisää palautteiden mukaan valmiuksia arvioida lapsen ja perheen tilannetta sekä selvittää ja arvioida lapsen tilannetta. Vuodelle 2013 suunnitellut kaksi avointa prosessikoulutusta lastensuojelutarpeen selvitykseen eivät toteutuneet heikon kysynnän vuoksi. Eri puolelle Suomea koulutetut kouluttajat sekä Pesäpuun useat koulutukset ovat tuottaneet jo osaamista lastensuojelun alkuvaiheen arviointiin. Toisaalta kunnista saadun palautteen mukaan työntekijöiden vaihtuvuuden vuoksi tarvetta jatkuvaan kouluttamiseen on. 10

11 Aluehallintoviranomaisten mukaan työtä lastensuojelutarpeen selvitysten täsmentämiseksi on jatkettava. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käynnisti osana KASTE-ohjelmaa uuden hankeen lastensuojelutarpeen selvityskäytäntöjen kehittämiseksi. Pesäpuu käynnisti yhteistyöneuvottelut Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen hallinnoiman LasSe-hankkeen kanssa koulutus- ja kehittämisyhteistyöstä. Systemaattisen alkuvaiheen arvioinnin tärkeyttä on pidetty esillä yhteistyöneuvotteluissa, tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Työskentelymalli huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointiin Lapsen tarpeiden pohjalta rakentuva lastensuojelutyö takaa lapsen edun toteutumisen lastensuojelulain tavoitteiden mukaisesti. Huostaanoton edellytysten ja sijaishuollon tarpeen arviointi on erityisen vaativaa sosiaalityötä, johon tarvitaan strukturoitua työskentelymallia. Läpi koko lastensuojeluprosessin on tarkoituksenmukaista käyttää yhtenevää arviointimallia. Työskentelymallit lastensuojelutarpeen selvitykseen sekä huostaanoton, sijaishuollon ja perheen jälleenyhdistämisen edellytysten arviointiin pohjaavat yhdenmukaisesti lapsen tarpeisiin ja vanhemmuuden valmiuksiin. Tarkoituksenmukaista olisi, että lastensuojelussa toteutuisi yhdenvertaisuus ja tasalaatuisuus sekä lasten ja vanhempien osallisuus. UUTTA! Pesäpuun omana kehittämistyönä vuonna 2012 aloitettu työskentelymalli huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointiin kehitettiin loppuun vuoden 2013 aikana ja tuloksena syntyi Kuka minusta huolehtii? -koulutus. Kuuden päivän koulutuksessa käydään läpi Pysäkki-arviointimalli sekä useita uusia arviointivälineitä lasten, nuorten, vanhempien ja työntekijöiden yhteiseen arviointiin. Toimintavuonna 2013 järjestettiin kaksi kuusipäiväistä pilottikoulutusta, joihin osallistui yhteensä 39 lastensuojelun ammattilaista. Arviointimalliin kehitettiin uusia työvälineitä (talotehtävä, tarvekortit, täydennyspakka väittämäkortteihin) ja niiden toimivuutta testattiin pilottikoulutuksissa. Oppaan kirjoittamistyö aloitettiin. Selkeä rakenne, joka erittäin tärkeää vaativassa ja laajassa työssä Pysäkkimalli nostaa esiin asioita, mitkä muuten voisi jäädä kaiken muun tiedon alle. Se tuo systemaattisesti esiin lapsen näkökulmaa. Pysäkkimallin mukaan arvioidessa esiin tulee enemmän positiiviset näkökulmat: vahvuudet ja mahdollisuudet Toiminnalliset työskentelyvälineet Pesäpuussa on tarjolla visuaalisesti kiinnostavia ja laadukkaita työvälineitä, työkirjoja sekä oppaita, jotka lisäävät lasten ja nuorten valmiuksia kertoa ja ilmaista omia ajatuksiaan, tunteitaan ja kokemuksiaan. Pesäpuu tuottaa edelleen laadukkaita toiminnallisia välineitä lastensuojelutyöhön. Välineitä kehitetään osana sisäistä kehittämistyötä ja uudet välineet pilotoidaan Pesäpuun koulutuksissa. Lisäksi jatketaan 11

12 yhteistyötä australialaisen St. Lukes Innovative Resources -järjestön kanssa. St. Lukesin tuotteita on käännetty suomeksi ja niiden käyttöön liittyviä ohjekirjoja ja lehtikirjoituksia tuotetaan tarpeen mukaan. Pesäpuussa kehitettyjä ja tuotettuja toiminnallisia välineitä ja opas- ja käsikirjoja esiteltiin erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa, muun muassa Psykologimessuilla, Lastensuojelun Keskusliiton kesäpäivillä ja Sijaishuollon päivillä, Keski-Suomen kasvatus- ja opetusalan KEOS-tapahtumassa, Talentian Sosiaalialan opiskelijoiden TASO-päivillä. Kaikilla messuilla on ollut satoja osallistujia. Suurempien tapahtumien lisäksi yksittäisille toimijoille on annettu opastusta ja konsultaatiota välineiden käytöstä, muun muassa Mehiläisen lastensuojeluyksikön Wiljagårdin työntekijöille (11 osallistujaa) ja Ehjä ry:n työntekijöille (6 osallistujaa). Vuodeksi 2013 suunniteltu St. Lukesin Baby strengths, Vauvojen vahvuuskorttien suomentaminen osoittautui tällä hetkellä liian haastavaksi. Tuotevalikoimaan tilattiin valmiiksi suomennetut St. Lukesin Enkeli-kortit. Niiden ilmestyminen siirtyi vuodelle Arviointityöskentelyyn kehitettiin uusiksi välineiksi talotehtävä, tarvekortit ja täydennyspakka väittämäkortteihin, joiden myynti aloitetaan vuonna Myös projekteissa on kehitteillä uusia työvälineitä, jotka valmistuttuaan tulevat osaksi Pesäpuun tuotevalikoimaa. 12

13 PERHEHOIDON SUUNNITELMALLINEN KEHITTÄMINEN PRIDE-OHJELMAN MALLIN MUKAAN Tavoite: Lastensuojelukentällä on tiedostettu, että perhehoidon kehittäminen PRIDE-ohjelman mallin mukaan tuottaa hyvää perhehoitoa. Strategian osatavoitteet: 2.1. Perhehoidon toimijat voivat hyödyntää kehittämistyössään PRIDE-ohjelman antamaa perhehoidon kehittämisen mallia 2.2. Jokaisella sijaisvanhemmuutta harkitsevalla on mahdollisuus päästä laadukkaaseen PRIDE-valmennukseen 2.3. Sijaisvanhemmuuteen ja sijoitettujen lasten tarpeiden kohtaamiseen on tarjolla tukea 2.4 PRIDE-valmennuksella pystytään vastaamaan monimuotoistuvan perhehoidon haasteisiin Perhehoidon toimijat pystyvät hyödyntämään kehittämistyössään PRIDE-ohjelman antamaa perhehoidon kehittämisen mallia Tavoite: Perhehoidon toimijat tuntevat PRIDE-ohjelman 14 vaihetta ja pystyvät hyödyntämään sitä kehittämistyössään. PRIDE-ohjelma on 14-vaiheinen perhehoidon kehittämisen malli, jossa paneudutaan prosessin eri vaiheisiin päämääristä ja arvoista aina sijaisvanhempien valmennukseen ja tukeen saakka. PRIDE-ohjelmalle on tunnusomaista lapsen tarpeista lähtevä lähestymistapa, suunnitelmallisuus ja selkeät rakenteet. Pesäpuun vuonna 2012 julkaisema kirja Kukaan ei pärjää yksin esittelee PRIDE-ohjelman 14-vaihetta käytännön läheisesti. Perhehoidon toimijoille, erityisesti lastensuojelun sosiaalityöntekijöille, on tarjolla alueellisia 1-2 päivän perhehoidon kehittämiskoulutuksia, joissa hyödynnetään vuonna 2012 julkaistun kirjan aineistoa. Alueellisesti perhehoidon toimijoille, erityisesti lastensuojelun sosiaalityöntekijöille tarjottua 1-2 päivän perhehoidon kehittämiskoulutusta ei markkinoinnista huolimatta saatu toteutettua. 13

14 Jokaisella sijaisvanhemmuutta harkitsevalla on mahdollisuus päästä laadukkaaseen PRIDE-valmennukseen Tavoite: Vahvistetaan sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevien valmennuksen laatua PRIDE-valmennus Perhehoitajalain ( ) uudistuksen myötä sijaisvanhempien ennakkovalmennus on tullut vuoden 2012 alusta pakolliseksi. Lisäksi lastensuojelulain 50 :ssä on asetettu perhehoito ensisijaiseksi sijaishuollon muodoksi. Tällä hetkellä Suomessa ainut lain vaatimukset täyttävä prosessimuotoinen arvioinnin sisältävä ennakkovalmennus on PRIDE-ennakkovalmennus, jonka kehittämisestä ja materiaalin ylläpitämisestä Pesäpuu vastaa. Pesäpuu kouluttaa säännöllisesti PRIDE-valmennuksien kouluttajiksi sosiaalityöntekijöitä ja kokeneita sijaisvanhempia. PRIDE-valmennuksen keskeinen laadun tae ovat hyvät PRIDE-kouluttajat. Pesäpuu järjestää joka toinen vuosi kouluttajien työkokouksen, jonka tavoitteena on tukea kouluttajien kehittymistä tehtävässään ja pitää huolta siitä että kouluttajat saavat uusimman tiedon valmennuksen kehittämisestä. Pesäpuu myy sekä PRIDE-kouluttajille tarkoitettua kouluttajan opasta että PRIDE-valmennukseen osallistuvien osallistujan opasta. Oppaita uudistetaan tarvittaessa laadukkaan koulutusmateriaalin takaamiseksi. Ruotsinkelisille sijaistai adoptiovanhemmuutta harkitsevilla perheillä ei ole ollut käytössä PRIDEvalmennusmateriaalia omalla äidinkielellään. Käännöstyöhön on etsitty rahoitusta. PRIDE-kouluttajilta ja koulutukseen osallistuneita kerätään jatkuvasti kokemustietoa pitkän aikavälin seurantatiedon saamiseksi. Toimintavuonna 2013 järjestettiin kaksi PRIDE-kouluttajakoulutusta, joissa oli yhteensä 30 osallistujaa. Toukokuussa järjestettiin PRIDE-kouluttajien työkokous, johon osallistui 56 henkilöä. Työkokouksen teemoina oli muun muassa nuoren sijaisvanhemmuus, sijaissisaruus, perheiden kanssa työskentely ja kotimainen adoptio. PRIDE-valmennusmateriaalia uudistettiin sekä kouluttajan oppaan että osallistujan oppaan osalta. Uudistustyötä varten PRIDE-kouluttajista koottiin ideointiryhmä ja lisäksi kommentteja pyydettiin muutamalta sijaishuollon yksiköltä. Materiaalin kääntämiseen ruotsinkielelle saatiin tukea muutamilta 14

15 kunnilta, Ahvenanmaan maakuntahallitukselta sekä Lastensuojelun Keskusliitolta. Käännöstyö toteutettiin ulkopuolisena työnä ja oikolukijana oli PRIDE-kouluttaja Bodil Grön. PRIDE-valmennuksen kehittämiseen liittyvä ammatillinen lisensiaattityö eteni aineiston keruun vaiheeseen. Kyselylomakkeella kerättiin vuosina 2010 ja 2011 PRIDE-valmennukseen osallistuneiden kokemustietoa erityisesti liittyen yhteiseen arviointiin ja sijaisvanhempien valmiuksien käyttämiseen työkaluna. Tutkimuksella pyritään kartoittamaan nivoutuuko ennakkovalmennuksen prosessi perhehoidon prosessiin, hyödynnetäänkö yhteenvedon tietoja ja käytetäänkö valmiuksia pohjana sijaisvanhempien tuessa ja täydennyskoulutuksessa. PRIDE-toimikunta Pesäpuun vuosikokouksen perustama PRIDE-toimikunta käsittelee PRIDE-ohjelman käyttöön liittyviä kysymyksiä ja huolehtii omalta osaltaan PRIDE-ohjelman laadun säilymisestä. Toimikunnassa on edustettuina Pelastakaa Lapset ry, Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry. PRIDE-toimikunta on kokoontunut kuusi kertaa. Toimikunta on määritellyt tehtäväkseen ensisijaisesti tukea työntekijöitä PRIDE-valmennuksen laadun säilyttämisessä sekä huolehtia PRIDE-ohjelman kehittämisestä ja hyödyntämisestä. Toimikunta on tehnyt alustavan suunnitelman hakea RAY:ltä järjestöjen yhteistä projektia perhehoidon kehittämiseksi. Kehittämistyö tehtäisiin yhteistyössä muutaman pilottikunnan kanssa ja siinä hyödynnettäisiin PRIDE-ohjelmaa. Suunnittelua jatketaan vuonna Sukulaissijaisvanhempien ja lähiverkoston valmennus Perhehoitajalain muutoksen myötä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Myös läheisverkoston sijoituksissa on lapselle mahdollistettava pääsy valmennettuun perheeseen ja perhehoitajalle mahdollisuus saada valmennusta. Sukulaissijaisvanhempien valmennukseen kehitetyn perhekohtaisen työskentelymallin käyttöä ennakkovalmennuksessa on tuettu järjestämällä kaksipäiväisiä koulutuksia tarpeen mukaisesti avoimina tai tilauskoulutuksina. Sukulais- ja läheisverkostosijoituksissa on palautteiden mukaan tärkeää saada ennakkoon riittävästi tietoa ja sijoituksen aikana tukea huomioiden sukulaisuudesta nousevat erityiskysymykset. Tiedotuksessa, markkinoinnissa ja vaikuttamistyössä on nostettu esiin sukulais- ja läheisverkostosijoituksia valmisteltaessa suunnitelmallisen työn tärkeyttä. Toimintavuoden 2013 aikana järjestettiin yksi avoin koulutus sukulaissijaisvanhemmuuden perhekohtaisesta työskentelymallista, jossa osallistujia oli 6. Tämän lisäksi koulutus järjestettiin tilauskoulutuksena Vantaalla ja Hyvinkäällä. Vähäisen osallistujamäärän vuoksi jouduttiin perumaan yksi avoimena järjestettäväksi suunniteltu koulutus. Koulutuksista on kerätty systemaattisesti palautetta. 15

16 Voin käyttää menetelmiä, joita koulutus tarjosi. Struktuuria perheiden arviointiin. Käyttämällä työskentelymallia ainakin osittain sukulasisijoituksia miettiessä Tapaamisista ja niiden sisällöstä voi poimia aiheita, jotka kokee kunkin sijaisvanhemmaksi haluavan sukulaisen kohdalla tärkeimmäksi käsittelyn aiheeksi Pesäpuu piti kaksi teemapajaa sukulaissijaisvanhemmuudesta Perhehoitoliiton järjestämässä Yhteistyöllä se sujuu -seminaarissa. Osallistujia työpajoissa oli yhteensä 35. Sijaisvanhemmuuteen ja sijoitettujen lasten tarpeiden kohtaamiseen on tarjolla tukea Tavoite: On kehitetty työmuotoja ja täydennyskoulutusta, joiden avulla sijaisperheet voivat saada tarpeittensa mukaista tukea. Nuorten perhehoidon kehittäminen Nuorella on oikeus päästä valmennettuun ja tuettuun perheeseen. Prosessinomainen valmennus ja hyvät tukimuodot vaikuttavat suoranaisesti nuorten ja perhehoitajien hyvinvointiin. Ikkuna Omaan Elämään -projektissa kehitettiin laaja-alaisessa yhteystyössä nuorten perhehoidon valmennusmalli. Yhteistyöryhmissä kartoitettiin kuntien toimintakäytännöt ja tarpeet valmennuksen osalta. Ryhmissä nousi myös erityinen tarve kartoittaa tukitoimien laajuudet, mallit ja vaikutukset nuorten perhehoidon mahdollistamiseksi. UUTTA! Materiaali Nuoren sijaisvanhemmaksi -valmennukseen/täydennyskoulutukseen valmistui. Lopullinen versio oppaasta valmistuu vuonna Pilottivalmennus nuoruusikäisen sijaisvanhemmuutta miettiville ei toteutunut, mutta sen sijaan järjestettiin marraskuussa 2013 täydennyskoulutus PRIDEkouluttajille. Koulutukseen osallistui 17 henkilöä. 16

17 Norjaan myytiin Nuoruusikäisen sijaisvanhemmaksi -materiaali ja kesäkuussa koulutettiin Oslossa norjalaisia PRIDE-kouluttajia käyttämään materiaalia valmennuksissaan. Koulutettavia oli 40. Sijaisvanhempien tuki, Ihan iholla -kasvuryhmät Kasvuryhmän tavoitteena on lisätä tietoisuutta sijaisvanhemman oman kasvuhistorian vaikutuksesta tämän päivän sijaisvanhemmuuteen, antaa tietoa kiintymyskeskeisestä vanhemmuudesta ja etsiä yhdessä keinoja ja välineitä sijoitetun lapsen ja sijaisvanhemman eheän vuorovaikutussuhteen tueksi. Pesäpuun tavoitteena on kasvuryhmän ohjaajakoulutuksen avulla lisätä tietoisuutta kasvuryhmistä sijaisvanhemmuuden tukena ja mahdollistaa näin mahdollisimman monelle sijais- ja adoptiovanhemmalle mahdollisuus saada ryhmämuotoista tukea vaativassa kasvatustehtävässään. Samalla pyritään ennaltaehkäisemään sijoitusten katkeamisia. Pesäpuu on jatkanut kasvuryhmien juurruttamista Suomeen ohjaajakoulutusten avulla. Vuonna 2013 toteutui yksi kasvuryhmänohjaajakoulutus, jossa oli 8 osallistujaa. Koulutus oli tarpeellinen ja innostava! Sain uusia välineitä työhöni! Koulutus vastasi mielestäni hyvin perhehoidon tarpeeseen Aiheesta on kirjoitettu artikkeli Ihan iholla! -kasvuryhmä vahvistaa lapsen ja aikuisen suhdetta. Pesäpuun lehti 3/2013. Opas adoptio- ja sijaisperheiden läheisille Tavoitteena on kehittää opas sijais- ja adoptioperheiden läheisille, sukulaisille ja ystäville. Oppaassa käsitellään läheisten merkitystä lapselle ja perheelle sekä adoptoitujen ja sijoitettujen lasten elämään liittyviä erityisiä kysymyksiä. Oppaan tarkoitus on tukea adoptio- ja sijaisperheitä ja huomioida adoptoitujen ja sijoitettujen lasten erityiskysymyksiä. Oppaan suunnittelu jatkui sisäisenä kehittämistyönä, mutta sen valmistuminen siirtyi vuodelle Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa (PePPi-hanke ) Pesäpuu on mukana toteuttamassa Pelastakaa Lapset ry:n ja Perhehoitoliitto ry:n kanssa viisivuotista PePPi-hanketta. PePPi on osa RAY:n rahoittamaa Emma & Elias -avustusohjelmaa. Hanke toimii Keski- Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla. Uudenmaan projektityöntekijänä toimii Maaret Parviainen Pesäpuun Helsingin toimistossa. Hankkeessa lähestytään vapaaehtoisuutta ja sijaisvanhemmuuden tukea uudesta näkökulmasta. Vapaaehtoistoiminta nähdään voimaa tarjoavana tuen muotona ammatillisen tuen rinnalla. Sijaisperhe voi esimerkiksi tarvita konkreettista apua arjen askareisiin, hengähdystaukoa tai virkistystä koko perheelle. PePPi-hankkeen tavoitteena on: 17

18 Edistää sijaisperheiden hyvinvointia vapaaehtoisin voimin Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden omia verkostoja ja osallisuutta Löytää uusia järjestölähtöisiä kumppanuuksia Käyttää hankkeen toimijoiden kautta syntyvää tietoa aktiivisesti järjestöjen omassa sekä järjestöjen yhteisessä vaikuttamistyössä lapsen aseman sekä perhehoidon laadun edistämiseksi Vuoden 2013 aikana on muun muassa kartoitettu sijaisperheiden tarpeita, tavattu vapaaehtoistoimijoita, suunniteltu vapaaehtoisten rekrytointi- ja koulutusmalli, verkostoiduttu sekä solmittu uusia järjestölähtöisiä kumppanuuksia. Pesäpuun oma erityisosaaminen näkyy hankkeessa ja sen toteuttamistavoissa. Katso tarkemmat tiedot sivulta 36 ja erillisestä hankkeen omasta toimintakertomuksesta. Perhehoidon päivät Pesäpuu järjestää säännöllisesti yhteistyössä Perhehoitoliiton kanssa valtakunnalliset perhehoidon päivät. Päivien sisällön suunnitteluun osallistuvat myös Pelastakaa Lapset ry ja SOS-lapsikyläyhdistys ry. Päivien tavoitteena on koota yhteen perhehoidon toimijoita, lisätä eri ryhmien välistä yhteistyötä ja tarjota tukea sijaisvanhemmille ja muille alan toimijoille. Järjestyksessä kuudennet perhehoidon päivät järjestetään vuonna Kuudensien valtakunnallisten perhehoidon päivien suunnittelu käynnistyi. Päivät toteutetaan teemalla Kohdakkain kasvokkain lapsi ja aikuiset yhdessä. PRIDE-valmennuksella pystytään vastaamaan monimuotoistuvan perhehoidon haasteisiin Tavoite: Kehitetään työvälineitä ja täydennyskoulutusta, jolla voidaan vastata monimuotoistuvan perhehoidon haasteisiin. Pesäpuu tekee yhteistyötä muiden perhehoidon toimijoiden kanssa tavoitteena kehittää työmuotoja ja - välineitä perhehoidon monimuotoistuviin haasteisiin. Perhehoidon toimijoiden kanssa on vuosien aikana kehittynyt työnjako, jossa Pesäpuu vastaa perusennakkovalmennuksesta (kouluttajien koulutus), joka on 18

19 yhteinen kaikille sijaisperheiksi aikoville. Perhehoitoliitto vastaa kehitysvammaisten lasten perheiden ja Pelastakaa Lapset ry lyhytaikaisen perhehoidon perheiden lisävalmennuksesta. Monikulttuuristen perheiden lisävalmennus on kehitetty järjestöjen yhteisessä projektissa, mutta sen toteuttamisesta vastaa Pesäpuu. Myös nuorten perhehoito on Pesäpuun vastuualuetta. PRIDE-ennakkovalmennuksen materiaalia täydentävät lisäosiot, jotka noudattavat PRIDE-materiaalin logiikkaa ja ulkoasua. Nuorten perhehoidon lisäämiseen tähtäävän kehittämistyön lisäksi toimintavuonna on jatkettu monimuotoisen perhehoidon haasteisiin vastaamista. Pelastakaa lapset ry:n kanssa on tehty yhteistyötä vaativan perhehoidon erityiskysymyksissä. Pelastakaa lapset ry:n ja Viola ry:n Kokemukset näkyviin sijaishuollossa -hankkeen kanssa tehtiin yhteistyötä väkivallan ilmiön entistä parempaan tunnistamiseen ja väkivaltaa kohdanneen lapsen auttamiseen vastaamiseksi. Yhteistyössä järjestettiin vertaisryhmäohjaajan koulutus, hankkeen työntekijät kirjoittivat artikkelin PRIDE-materiaaliin sekä suunnittelu täydennyskoulutuspäivästä PRIDEkouluttajille ja sijaisvanhempien täydennyskoulutusta järjestäville aloitettiin. Lyhytaikaisen perhehoidon sekä monikulttuurisen perhehoidon materiaalia myytiin. 19

20 YHTEISKUNNALLISEN VAIKUTTAMISEN TEHOSTAMINEN Tavoite: Vaikutetaan siihen, että lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja perheiden asema paranee, lastensuojelun toimintaedellytykset vahvistuvat ja lainsäädännön muutokset tukevat tätä kehitystä. Strategian osatavoitteet: 3.1. Tuetaan perhehoidon toimintaohjelman toteutumista - Jatketaan kolmen järjestön yhteistyötä (PPP) 3.2. Lisätään suuren yleisön tietoisuutta lastensuojelun asiakkaina olevien lasten tarpeista - Välitetään omassa työssä saatua tietoa eteenpäin - Uusien tiedotuskanavien löytäminen 3.3. Käytetään kansainvälisessä yhteistyössä saatua tietoa vaikuttamisen välineenä 3.4. Erityisosaamisen lisääminen perhehoidon sosiaalityössä Perhehoidon toimintaedellytysten parantaminen Tavoite: Vaikutetaan siihen, että lastensuojelun ja perhehoidon toimintaedellytykset vahvistuvat. Perhehoidon toimintaedellytysten turvaamisessa ja perhehoitajalain uudistusten käyttöön saamiseksi tarvitaan kolmen järjestön säännöllistä yhteistyötä. Tavoitteiden edistämiseksi järjestetään yhdessä alueellisia tapaamisia perhehoidon kehittämiseksi. Perhehoitajalain uudistus pyritään saattaminen loppuun nykyisen hallituksen aikana. Perhehoidon toimintaohjelman valmistuminen on siirtynyt osittain ainakin STM:n resurssipulan vuoksi. Pesäpuu on yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa vaatimassa ja edesauttamassa uudistusten loppuun viemistä. Pelastakaa Lapset ry:n, Perhehoitoliiton ja Pesäpuun yhteinen projektihakemus Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa, sai RAY:n projektirahoituksen vuosille (PePPi-hanke). Sen puitteissa voidaan vahvistaa järjestöjen yhteistyötä ja tehdä tehokkaammin vaikuttamistyötä lapsen aseman parantamiseksi ja perhehoidon laadun lisäämiseksi. 20

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

KONKREETTISET TOI- MENPITEET. Sijaishuollon kehittäminen - tavoitteet

KONKREETTISET TOI- MENPITEET. Sijaishuollon kehittäminen - tavoitteet Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta 29.10.2010 Kaste 1, Lapset ja perheet Kaste-hanke KONKREETTISET TOIMEN- PITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Sijaishuollon kehittäminen Maija Lappeteläinen Riitta

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI 22.1.2012 Ongelma / Tarve: 1. Tarve: Asiakkaiden halukkuus olla vaikuttamassa ja kehittämässä sosiaaliaseman palveluja 2. Tarve löytää vaikuttamiskanavia,

Lisätiedot

PESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015

PESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 PESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2 SISÄLLYSLUETTELO MISSIO... 4 VISIO... 4 YLEISTÄ... 4 LAPSEN JA NUOREN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN... 7 Lapsilähtöiset työskentelymallit osallisuuden ja lapsen edun toteuttamiseksi...

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmän kokous 10.11.2008 klo 9 12 Nummelassa LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ Osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen 4.11.2008 klo 13 15.30 HYVINKÄÄ LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010

Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Vastaanottotiimin arviointia Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Lastensuojelun kansalliset laatusuositukset 1b Palvelurakenne vastaa lasten, nuorten ja perheiden tarpeita Suurimmat voimavarat ovat aina lapsen

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2014

TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2014 TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2014 1 Sisältö Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2014... 3 Tase 31.12.2014... 4 Henkilöstötilinpäätös... 5 Koulutukset ja tapahtumat... 6 PRIDE-kouluttajakoulutukset ja -valmennukset...

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure

11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure 11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure 16.3.2009 Tarja Heino 1 Lapsuus ja nuoruus alle 18 -vuotiaita lapsia on 1 096 025 alle 30 -vuotiaita nuoria,

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

PESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE. Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön

PESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE. Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön PESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön Christine Välivaara 2004 Perhekeskeisen työotteen kompastuskivet lastensuojelussa LAPSI SOPEUTUU VANHEMPIEN SAAMA

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2015

TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2015 TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2015 1 Sisältö Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2015... 3 Tase 31.12.2015... 4 Henkilöstötilinpäätös... 5 Koulutukset ja tapahtumat... 6 PRIDE-kouluttajakoulutukset ja -valmennukset...

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010

VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010 VOK-arviointiseminaari 30.11.2010 Outi Aarresola www.kihu.fi

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin

Ketään ei saa jättää yksin Ketään ei saa jättää yksin Valtakunnalliset Lastensuojelun perhehoidon päivät 13.11.2014 VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto KETÄÄN EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN 1. Kokemuksia

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA - tukea sijoitetun koulupolulle Työpaja 12.11.2014 klo 13-14.30 VI Valtakunnalliset perhehoidon päivät Marssijärjestys Viisasten kerho - speed dating SISUKAS mallin esittely Tapauskuvauksia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

miestyön osaamiskeskus

miestyön osaamiskeskus miestyön osaamiskeskus 1 Miestyön Osaamiskeskus on kehittämis- ja koulutustoimintaan erikoistunut yksikkö, joka tutkii ja kehittää miesten kanssa tehtävää työtä sekä vahvistaa eri toimijoiden osaamista

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot