PRIDE-valmennus on kantanut pian 20 vuotta

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PRIDE-valmennus on kantanut pian 20 vuotta"

Transkriptio

1 ENNAKKOVALMENNUS Teksti Kirsi-Marja Nurminen Kuvitus Jonna Markkula PRIDE-valmennus on kantanut pian 20 vuotta Sijaisvanhempien ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyössä on vielä parannettavaa Perhehoitajalain muutos teki ennakkovalmennuksesta pakollisen. Vuosittain järjestetään jo noin 50 valmennusta eri puolilla Suomea. Ruotsinkielisille ei vielä ole omaa materiaalia. pysyneet pitkälti samoina tämän lähes 20 vuotta. Asennetyötä tehdään yhä PRIDE-valmennus käynnistyi Suomessa vuonna PRIDE-ohjelma kehitettiin Yhdysvalloissa, jossa haluttiin tuoda sijais- ja adoptiovanhempien asiantuntemusta paremmin esiin perhehoidon eri vaiheissa. Ohjelman valmistelussa sijaisvanhemmat ja lastensuojelun ammattilaiset tekivät tiivistä yhteistyötä. PRIDE-valmennus on yksi osa ohjelmaa, johon kuuluu myös perhehoidon suunnittelu ja toteutus. Keskeistä PRIDE-valmennuksessa on ajatus arvioinnin yhdistämisestä osaksi valmennusta. Perheiden pitää pystyä itse arvioimaan, onko heillä valmiuksia sijaistai adoptiovanhemmaksi. Näin päästään parhaaseen tulokseen, korostavat kehittämispäällikkö Paula Männikkö ja kehittämispäällikkö ja sijaisvanhempi Sirpa Yli- Rekola Pesäpuu ry:stä. Suomessa juuri Pesäpuu ry valvoo PRI- DE-valmennuksen käyttöä ja vastaa sen kehittämisestä. Pesäpuu kouluttaa esimerkiksi kaikki PRIDE-kouluttajat. PRIDE-valmennusta toki muokattiin Suomen olosuhteisiin sopivaksi, sillä muun muassa lastensuojelun lainsäädäntö vaihtelee maittain. Lapsen tarpeet ovat kuitenkin kaikkialla samat. Olin 2000-luvun alussa Puolassa pitämässä pilottikoulutusta paikallisille tuleville PRIDE-kouluttajille. Heillä ei perhehoitoa ollut käytännössä ollut ollenkaan, mutta siitä huolimatta valmennusmalli sopi heillekin. Alkuperäisen PRIDE-valmennuksen teemat ovat PRIDE on käytössä kaikissa muissa Pohjoismaissa, paitsi Tanskassa. Niinpä yhteistyötä tehdään paljon. Toimintatapojen vertailu eri maiden kesken on rikkaus. Viime vuosina ohjelma on levinnyt etenkin Itä-Euroopan maihin, jotka ovat olleet perinteisesti laitosvaltaisia. Ydin on kuitenkin sama: lapsen näkökulma, yhteistyö sekä sijaisvanhemman ja sosiaalityöntekijän tasavertainen kumppanuus myös kouluttajaparina. Minulle sosiaalityöntekijänä oli tosi iso asia se, että sain kouluttajana rinnalleni sijaisvanhemman. Yhteistyö avautui uudella tavalla, toteaa Männikkö. Ja minä sosiaalityöntekijän, lisää Yli- Rekola. Vaikka malli on ollut jo käytössä pian 20 vuotta, tehdään asennetyötä yhä. Sijaisvanhemmat eivät vieläkään kaik- 8 l Perhehoito 3 / 2012

2 PRIDE on kuin elefantti: kun se makaa, sitä on vaikea saada pystyyn, täytyy työntää ja töniä. Mutta kun se nousee jaloilleen, se seisoo tukevasti ja sitä on vaikea horjuttaa. Ja kun se lähtee liikkeelle, sitä on vaikea pysäyttää. Hei kialla ole tasavertaisia kumppaneita. Näin, vaikka sijaisvanhemmalta odotettavat viisi valmiutta ovat saaneet alkunsa juuri sijaisvanhempien omista ajatuksista. Ne ovat todella hyvä työväline valmennuksessa ja tekevät tehtävästä todellisemman. Kun on kerran löytänyt valmiudet itsestään, voimauttavat ne vielä vuosien päästäkin, sanovat Männikkö ja Yli-Rekola. Ei pikavalmennuksille Vuoden vaihteessa voimaan tullut perhehoitajalain muutos teki sijaisvanhempien ennakkovalmennuksesta pakollisen. Onneksi laissakin määritellään ensimmäisen kerran millainen valmennuksen tulee olla: pakollisen lisäksi prosessinomainen. Se on perheidenkin etu. Pelkona kuitenkin on, että kiireessä saada uusia sijaisvanhempia järjestetään pikavalmennuksia. Myös perhehoidon ensisijaisuus asettaa odotuksia valmennukselle laatuun on panostettava entistä enemmän. Tässä Pesäpuu ei tietysti voi toimia yksin, vaan yhteistyössä valmennuksia järjestävien organisaatioiden kanssa, muistuttavat Männikkö ja Yli-Rekola. Pesäpuu kokoaa kouluttajat yhteen joka toinen vuosi. Tästä käymme keskusteluja, tarvitsisiko alueellisia kokoontumisia järjestää useammin. Meillä ei toisaalta ole resursseja tiiviimpään verkostoitumiseen. Resurssien vähyys onkin suuri huoli. Raha-automaattiyhdistys ei rahoita PRIDE-valmennusta vaan se maksaa itse itsensä koulutusten ja materiaalimyynnin kautta. Vähitellen kouluttajakoulutuksen rinnalle onkin tullut lisäkoulutuksia erityisryhmille, kuten monikulttuuristen lasten sijaisvanhemmille, nuorten sijaisvanhemmille sekä lyhytaikaisiksi sijaisvanhemmiksi ryhtyville. Perus-PRIDE ei riitä kaikkeen. Siksi tarvitaan lisäkoulutusta. Jatkuvasti on painetta siihen suuntaan, että PRIDEvalmennuksen pitäisi sisältää kaikki mahdollinen. On kuitenkin järkevää järjestää lisäkoulutuksia yhteisen valmennuksen jälkeen, koska lapset ovat erilaisia ja ennakkovalmennusvaiheessa vielä vain mielikuvissa, sanoo Männikkö. Kouluttaja luo ilmapiirin Kouluttajakoulutuksissa kokeillaan ennakkovalmennuksen tehtäviä ja harjoi- Jatkuu seuraavalla sivulla >>> Perhehoito 3 / 2012 l 9

3 ENNAKKOVALMENNUS >>> Jatkoa edelliseltä sivulta tuksia käytännössä. Koulutuksissa korostuvat samat asiat kuin valmennuksissakin: lapsen näkökulma ja arvioinnin tärkeys. On ollut hienoa, kun kouluttajiksi on vähitellen saatu PRIDE-valmennuksen käyneitä sijaisvanhempia, toteaa Männikkö. Kouluttajalle onkin tärkeää, että hän on itsekin käynyt läpi jonkin prosessin. On tutkittava omaa itseä ja sitä, miten on erilaisista tilanteista selviytynyt. Vain silloin voi hyödyntää kokemuksiaan ryhmässä. Kouluttajan on annettava perheille tilaa prosessoida vaikeitakin asioita kysymys on luottamuksen synnyttämisestä, ja kouluttajan tehtävä on luoda ilmapiiristä sellainen. Valitettavaa on, ettei valmennuksessa syntyvä avoin ilmapiiri aina löydy sen oman sosiaalityöntekijän kanssa, harmittelevat Männikkö ja Yli-Rekola. Sijaisvanhempi-kouluttajan kokemustieto on tänään yhtä arvokasta kuin se oli 1990-luvullakin. Sitä tietoa kiitetään palautteissa ja toivotaan aina lisää, koska käytännön asiat kiinnostavat. Niistä tarvittaisiinkin lisää suomalaista materiaalia. Uudistamme valmennusmateriaalia oikeastaan koko ajan aina, kun uutta tietoa tulee, Männikkö sanoo. Yhdeksäs tapaaminenkin on tärkeä PRIDE-valmennuksen osa on niin kutsuttu 9. tapaaminen, jossa käsitellään perhehoitajan asemaa ja velvollisuuksia sekä perhehoidon lainsäädäntöä. Perhehoitoliitto vastaa kouluttajien koulutuksesta 9. tapaamisen osalta. Tapaamisessa käsitellään myös perhehoitajan velvollisuudet ja vastuut. Valitettavasti tapaamista ei järjestetä kaikkialla, ja silloin saamme siitä kyllä heti palautetta. Valmentavan organisaation velvollisuus on huolehtia tapaamisen pitämisestä, Männikkö ja Yli-Rekola kertovat. Olemmekin miettineet, pitäisikö 9. tapaaminen järjestää jotenkin erillään itse valmennuksesta ja jo aikaisemmassa vaiheessa valmennusprosessia. Se voisi toimia paremmin niin. Sijoittajat voisivat järjestää tuon tapaamisen vaikka yhteistyössä isommalle joukolle. Erilaiset korvauskäytännöt voivat tietysti muodostua esteeksi. Jos valmennusprosessia ennen pidettiin pitkänä, tuntuu se nykyisin monesta osallistujasta loppuvan ennen aikojaan. Varmasti tapaamiset ovat erilaisia nyt kuin 20 vuotta sitten. Ajassakin on tapahtunut muutos itsearviointi on nykyisin arkipäivää niin työssä kuin opinnoissakin, sanoo Männikkö. Männikkö ja Yli-Rekola ovat molemmat ryhmämuotoisen valmennuksen kannattajia, vaikka yksilövalmennustakin järjestetään. Ryhmä tukee osallistujia prosessissa, kun vuorovaikutus ihmisten kesken toimii. Massakoulutus ei siksi sovi PRIDEvalmennukseen. Lähteenä on käytetty Pesäpuu ry:n opasta Kukaan ei pärjää yksin PRIDE-ohjelman 14 vaihetta perhehoidon kehittämiseksi (Opas- ja käsikirjat 1/2012). Valmennuksen käy jo lähes 700 vuosittain Pride-ennakkovalmennusta käytetään Suomessa jo laajasti. Vain ihan pohjoisin Lappi ja ruotsinkieliset seudut eivät ole järjestäneet valmennuksia. Se on aika hyvä saavutus, kun liikkeelle lähdettiin viiden kaupungin ja kahden järjestön voimin. Tänään isommilla kaupungeilla ja organisaatioilla on jo keskimäärin 2 valmennusryhmää vuodessa. Ruotsinkielisten seutujen tilanne huolettaa. Olemme jo jonkin aikaa etsineet rahoitusta aineiston käännöstyölle. Saamme jatkuvasti palautetta siitä, että materiaalin erityisesti kotitehtävien pitäisi olla omalla kielellä, Männikkö kertoo. Keväällä järjestettiin 24. kouluttajakoulutus. - Aktiivisesti kouluttajina toimii toista sataa henkilöä eri puolilta Suomea. PRIDE-valmennuksen kehitys Valmennusryhmiä Valmennuksen käyneitä l Perhehoito 3 / 2012

JOS SE OIS TYTTÖ, NIIN SISKOKS TAI JOS SE OIS POIKA, NIIN VELJEKS

JOS SE OIS TYTTÖ, NIIN SISKOKS TAI JOS SE OIS POIKA, NIIN VELJEKS JOS SE OIS TYTTÖ, NIIN SISKOKS TAI JOS SE OIS POIKA, NIIN VELJEKS PRIDE-valmennuksessa olevien perheiden biologisten lasten valmistautuminen sijaissisaruuteen Hyvärinen Ulla-Riikka & Muona Minna Opinnäytetyö,

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa Toimittaneet Milja Laakso, Paula Marjomaa ja Kaisi Peltoniemi EDUNVALVOJA SE ON MINUA

Lisätiedot

oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset

oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset Tutortoiminta hyvinvoivan oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset Kirjoittaja Susanna Ågren menetelmäkehittäjä Suomen ammatillisen

Lisätiedot

YHDESSÄ SE SYNTYY. Jaksaminen vapaaehtoisessa järjestötoiminnassa

YHDESSÄ SE SYNTYY. Jaksaminen vapaaehtoisessa järjestötoiminnassa 2010 YHDESSÄ SE SYNTYY Jaksaminen vapaaehtoisessa järjestötoiminnassa Tämä opas on opinnäytetyön produkti Humanistiseen ammattikorkeakouluun. Opas on valmistunut keväällä 2010. Teksti: Sanna Kujala Kuvat:

Lisätiedot

Hyvä ensitieto kantaa

Hyvä ensitieto kantaa Kehitysvammaisten Tukiliiton julkaisusarja 1/2014 Hyvä ensitieto kantaa Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Työryhmä kiittää kaikkia oppaan tekemiseen osallistuneita. Kehitysvammaisten

Lisätiedot

REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN

REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Jenni Helenius (toim.) REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Vantaan, Nurmijärven, Suomen Vanhempainliiton ja Turun yliopiston Tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkosto Toimittanut

Lisätiedot

Kylässä oli ihanaa elää. Koskettava selviytymistarina. Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana

Kylässä oli ihanaa elää. Koskettava selviytymistarina. Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana 1 2015 Kylässä oli ihanaa elää Koskettava selviytymistarina Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana Testamenttilahjoittaja Miksi halusin testamentata SOS-Lapsikylälle? Pääkirjoitus Sisältö 2 PÄÄKIRJOITUS

Lisätiedot

Tällaista se on hoitoalan todellisuus

Tällaista se on hoitoalan todellisuus Tällaista se on hoitoalan todellisuus selvitys vanhustyössä toimivien lähi- ja perushoitajien työstä ja työhyvinvoinnista motto: mihinkään muuhun en työtäni vaihtaisi. 18.10.2006 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto

Lisätiedot

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus - Georg Strien Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihdolla on pitkä perinne, vanhimmat viitteet löytyvät vuodesta 1694 Ranskasta.

Lisätiedot

Vertaistoiminta KANNATTAA

Vertaistoiminta KANNATTAA Vertaistoiminta KANNATTAA Vertaistoiminta KANNATTAA Kustantaja: Asumispalvelusäätiö ASPA www.aspa.fi Toimitus: Tanja Laatikainen Graafinen suunnittelu ja taitto: Marja Muhonen Paino: SOLVER palvelut Oy

Lisätiedot

Eskoossa. Sepolla muutto mielessä s. 8. Palvelusvuosista palkittiin s. 12. Kehitysvammalääkärin mietteitä s. 14

Eskoossa. Sepolla muutto mielessä s. 8. Palvelusvuosista palkittiin s. 12. Kehitysvammalääkärin mietteitä s. 14 1 Eskoossa Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän tiedotuslehti 2 2014 Sepolla muutto mielessä s. 8 Palvelusvuosista palkittiin s. 12 Kehitysvammalääkärin mietteitä s. 14 2 PÄÄKIRJOITUS Mitä Eskoo Kehittää?

Lisätiedot

laakeri .info www. työelämäyhteistyö sujuvaksi

laakeri .info www. työelämäyhteistyö sujuvaksi laakeri www..info työelämäyhteistyö sujuvaksi Sisältö Työelämän ja ammatillisten oppilaitosten tuloksekas yhteistyö...3 Kokenut vs. uusi työpaikkaohjaaja...4 Oppia ja osaamisen arviointia työtä tekemällä...5

Lisätiedot

Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä

Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä Sitran selvityksiä 88 Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä Systeemi avaruudesta? Maaliskuu 2015 Sitra 2015 Sitran selvityksiä 88 ISBN 978-951-563-907-3 (nid.) ISBN 978-951-563-908-0 (PDF) www.sitra.fi

Lisätiedot

DIALOGINEN YHTEISTYÖ JA OSALLISTAMINEN VERKOSTOSSA

DIALOGINEN YHTEISTYÖ JA OSALLISTAMINEN VERKOSTOSSA DIALOGINEN YHTEISTYÖ JA OSALLISTAMINEN VERKOSTOSSA Pro gradu- tutkielma Terhi Törmänen 0233123 Kasvatustieteiden tiedekunta / Kasvatustiede Lapin yliopisto Syksy 2013 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Nuorisotyö,

Lisätiedot

esikko Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s.

esikko Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s. esikko ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON JÄSENLEHTI 4 2007 Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s. 14 esikko

Lisätiedot

PÄIVÄKOTILASTEN HYVÄ PÄIVÄ

PÄIVÄKOTILASTEN HYVÄ PÄIVÄ PÄIVÄKOTILASTEN HYVÄ PÄIVÄ Helisniemi-Närvä, Sari 2013 Laurea Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Otaniemi PÄIVÄKOTILASTEN HYVÄ PÄIVÄ Sari Helisniemi-Närvä Sosiaalialan koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelut. Kokonaisvaltaisia ratkaisuja yksilöllisiin tilanteisiin. Tampereen kaupunki

Hyvinvointipalvelut. Kokonaisvaltaisia ratkaisuja yksilöllisiin tilanteisiin. Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Julkaisuja 1/2008 Kokonaisvaltaisia ratkaisuja yksilöllisiin tilanteisiin Selvitys palveluohjauksen toteuttamismahdollisuuksista vanhustyössä Tampellan, Juhannuskylän ja Kyttälän alueilla

Lisätiedot

Ennakointidialogit perhekuntoutuksessa I osa. Asiakkaiden kokemuksia Tulevaisuuden muistelu- ja seurantapalavereista. Niina Remsu (toim.

Ennakointidialogit perhekuntoutuksessa I osa. Asiakkaiden kokemuksia Tulevaisuuden muistelu- ja seurantapalavereista. Niina Remsu (toim. Ennakointidialogit perhekuntoutuksessa I osa Asiakkaiden kokemuksia Tulevaisuuden muistelu- ja seurantapalavereista Niina Remsu (toim.) MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUSSÄÄTIÖ

Lisätiedot

Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat

Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat - TYÖKIRJA PK-YRITYKSEN HILJAISEN TIEDON JAKAMISEKSI Katri Helin Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Hyvinvointia Nääs-hanke Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Kun tiedostaminen

Lisätiedot

NUOREN HYVÄ TULEMINEN PERHEHOITOON

NUOREN HYVÄ TULEMINEN PERHEHOITOON RAPORTTI NUOREN HYVÄ TULEMINEN PERHEHOITOON Nuorten foorumi Siikarannassa 11.10.2014 Paikalla oli 15 14-19-vuotiasta nuorta lastensuojelun perhehoidon piiristä, 3 Selviytyjät-tiimin jäsentä sekä 4 aikuista.

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI. - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Tytti Solantaus

LAPSET PUHEEKSI. - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Tytti Solantaus LAPSET PUHEEKSI - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia Manuaali ja lokikirja Tytti Solantaus 1 SISÄLLYS LAPSET PUHEEKSI -TYÖMENETELMÄN TAUSTA JA PERIAATTEET... 3 JOHDANTO... 3 TOIMIVA LAPSI&PERHE

Lisätiedot

Ei vain tätä päivää varten. OK-opintokeskuksen ja sen jäsenjärjestöjen vuosien 2007-2009 koulutushankkeiden jälkikäteisarviointi

Ei vain tätä päivää varten. OK-opintokeskuksen ja sen jäsenjärjestöjen vuosien 2007-2009 koulutushankkeiden jälkikäteisarviointi Ei vain tätä päivää varten OK-opintokeskuksen ja sen jäsenjärjestöjen vuosien 2007-2009 koulutushankkeiden jälkikäteisarviointi Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä 3 2. Johdanto, tausta ja asetelma 4 3. Toteutus,

Lisätiedot

KUVAT: Lahja Kallinen. nuoret lastensuojelun kehittäjät

KUVAT: Lahja Kallinen. nuoret lastensuojelun kehittäjät N TEKSTI: Johanna Barkman, Pesäpuu ry Riina Pekkala, Perhehoitoliitto ry ja Sinut ry Anna Rainio, Helsingin yliopisto Suvi ja Milla-Kristiina, foorumilaiset KUVAT: Lahja Kallinen 1 nuoret lastensuojelun

Lisätiedot

Perheasioiden sovittelun uudet tuulet

Perheasioiden sovittelun uudet tuulet Vaula Haavisto, Marina Bergman-Pyykkönen & Synnöve Karvinen-Niinikoski Perheasioiden sovittelun uudet tuulet Havaintoja, mallinnuksia ja arvioita FASPER-hankkeen pohjalta Suomen sovittelufoorumi ry Perheasioiden

Lisätiedot

DEHKO-raportti 2003:1

DEHKO-raportti 2003:1 DEHKO-raportti 2003:1 Täydennyskoulutuksen lisääminen ja kehittäminen vastaus Dehkon haasteisiin? Outi Himanen Pirjo Ilanne-Parikka 1 Täydennyskoulutuksen lisääminen ja kehittäminen vastaus Dehkon haasteisiin?

Lisätiedot

3 / 2014 Perhe ja parisuhde. Irtonumero 3

3 / 2014 Perhe ja parisuhde. Irtonumero 3 3 / 2014 Perhe ja parisuhde Irtonumero 3 DREAMWEAR CLUB R.Y. SISÄLTÖ 3/2014 Sisällys, yleisiä tiedotuksia 2 Pääkirjoitus 3 Erilainen parisuhde - hämmennyksestä näkemiseen 5 Transtukipisteelle voi tulla

Lisätiedot