Lampakannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Evijärvi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lampakannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Evijärvi"

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 197/2012/1 Dnro LSSAVI/195/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Lampakannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Evijärvi Vapo Oy PL Jyväskylä VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. HAKEMUS Vapo Oy on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Lampakannevan 49,3 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Evijärven kunnassa. Lampakanneva sijaitsee noin 10 km Evijärven taajamasta etelään. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Lampakannevan alueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Tuotantoalue sijoittuu kokonaisuudessaan Vapo Oy:n omistuksessa olevalle tilalle Lampakka 1 ( ). Ympäristöministeriön vahvistamassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa ei ole tuotantoaluetta koskevia aluevarauksia. Lampakanneva sijaitsee kaavan turvetuotantovyöhykkeellä tt-1, jota koskevan suunnittelumääräyksen II mukaan valuma-aluekohtaisesti ja paikallisesti on otettava huomioon, että turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu ei vaaranna vesistöjen luontoarvoja. Koko Etelä- Pohjanmaan maakuntaa koskevan suunnittelumääräyksen I mukaan turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Tuotantoalueesta noin 2 km:n etäisyydellä sijaitsee Haapajärvi, jonka ympäristössä on voimassa rantayleiskaava. Järven rannoilla on sekä pysyvää että loma-asutusta ja kaavassa on useita aluevarauksia uusille lomaasunnoille. Yleiskuvaus toiminnasta Lampakannevan suunniteltu tuotantoala aumat mukaan lukien on 49,3 ha. Myös auma-aloilla oleva turve tuotetaan. Alueella on kolme tuotantolohkoa. Tuotantoalueen tukikohta sijaitsee lohkojen 2 ja 3 välissä. Alueen länsireunalla sijaitsee lohkoihin 1 ja 2 rajautuva 3,7 ha:n pintavalutuskenttä. Pääosin ojittamattoman suoalueen kuntoonpanotyöt suoritetaan tiestön rakentamisen ja puuston poiston jälkeen seuraavassa järjestyksessä: eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat ja reunaja sarkaojat. Kuntoonpanovaihe kestää 1-3 vuotta, josta ojitustyöt puolesta kahteen vuoteen. Turvetta tuotetaan kesäkaudella noin tuotantopäivänä. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja osin ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla tai toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Keskimääräinen vuosituotanto on noin m 3 päätuotetta jyrsinpolttoturvetta. Energiaturpeen pääkäyttöpaikkoja ovat Pietarsaaressa ja Kokkolassa olevat voimalaitokset. Ympäristöturve toimitetaan lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen.

3 Tuotantovaihe kestää arviolta vuotta päättyen noin vuonna Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet poistetaan. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, päisteputkipidättimet ja padottavalla rakenteella sekä pintapuomilla varustettu laskeutusallas sekä pintavalutuskenttä. Kuivatusvedet kootaan pumppausaltaaseen, josta ne johdetaan laskeutusaltaan kautta pintavalutuskentän jako-ojaan. Jako-ojasta vedet johdetaan penkereeseen asennettavien putkien avulla pintavalutuskentälle. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän pinta-ala (3,7 ha) on 6,9 % sen valuma-alueesta (53,5 ha). Kenttä on ojittamatonta suota. Kentällä tehdään pengerrykset ja muut tarvittavat toimenpiteet sen toimintakyvyn varmistamiseksi. Tuotantoalueen kuntoonpano- ja tuotantovaiheen vuosittaiset päästöt on arvioitu perustuen Pöyryn (2009) selvityksessä Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa esitettyihin Etelä-Suomen alueen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräisiin ominaiskuormitusarvoihin. Hakijan arvio Lampakannevan kuntoonpano- ja tuotantovaiheen vuosittaisista brutto- ja nettopäästöistä kiintoaineen ja ravinteiden osalta on seuraava: 3 Vuosikuormitus Kiintoaine kg/a Kok.P kg/a Kok.N kg/a Kuntoonpanovaihe 1. vuosi Kuntoonpanovaihe seuraavat vuodet Bruttopäästö Nettopäästö Bruttopäästö Nettopäästö Tuotantovaihe Bruttopäästö Nettopäästö Pöly, melu ja liikenne Kesän tuotantokaudelle ajoittuvat keräily ja aumaus sekä talvikaudelle keskittyvä lastaus ovat pölyävimpiä työvaiheita, koska niiden aikana kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Tutkimustulosten sekä laskeumamittausten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta

4 Varastointi ja jätteet ulottuu avoimessa maastossa noin 500 m etäisyydelle. Yli m päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueiden ympäristöön. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Hakijan mukaan Lampakannevan läheisyydessä ei ole asutusta, johon voisi kohdistua pölyhaittoja. Ympäröiville metsämaille kulkeutuvasta turvepölystä ei ole haittaa. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Tuotannon aiheuttama melu vastaa maatalouden harjoittamisesta aiheutuvaa melua ja kuormauksen aiheuttama melu liikennemelua. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä ja turvetta kuormatessa melu voi kuitenkin olla ympärivuorokautista. Turvetuotantoalueiden melututkimusten perusteella avomaastossa melutasot voivat ylittyä meluisimmilla työvaiheilla hetkellisesti 500 m etäisyydellä, mutta puuston on todettu vaimentavan ääntä siten, että meluvaikutus jää metriin. Muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella Lampakannevan tuotannosta aiheutuva melu ei aiheuta valtioneuvoston päätöksellä annettujen äänitasojen ohjearvojen ylityksiä. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (lokahuhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus vastaa noin 200 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu tuotantoalueen tiestöä ja olemassa olevia metsäautoteitä pitkin Taipaleentielle ja edelleen teitä 7411 ja 63 sekä valtatietä 68 pitkin Pietarsaaren ja Kokkolan suuntaan. Turvekuljetusten lisäksi alueella on kevyttä liikennettä ja satunnaisesti muuta raskasta liikennettä. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin l. Alueella samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Säiliöitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 150 l sekä muita voiteluaineita noin 33 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä 150 l, kiinteää öljyjätettä 25 kg, akkuja 7 kg, sekajätettä 1 m 3, aumamuovia 1,2 t ja rautaromua 100 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne asianmukaiseen jätelaitokseen. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan niille osoi- 4

5 tetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Hakemussuunnitelman liitteenä olevassa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen ja muun puuaineksen, kivien, kivennäismaiden sekä lietteiden määriä, käyttöä ja ympäristövaikutuksia. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan arvion mukaan alueelle suunnitellut vesienkäsittelyrakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suunniteltu tuotantoalue sijaitsee Lampakannevan suoalueella, Evijärven kunnan Haapajärven kylässä noin 10 km Evijärven taajamasta etelään. Alue on reunaosiltaan metsäojitettu, ja keskiosiltaan ojittamaton ja kasvillisuudeltaan muuttumaton. Karttatarkastelun perusteella hankealue on kauttaaltaan suon tai metsän ympäröimä. Lähin kartalle merkitty asuinrakennus sijaitsee noin 620 m:n etäisyydellä alueen pohjoispuolella. Taajempaan asutukseen on matkaa muutama kilometri. Pellot ovat sijoittuneet lähimmän rakennuksen ympäristöön, lähimmillään noin 220 m:n päähän tuotantoalueen reunasta. Alueen itäpuolella noin 3,5 km:n etäisyydellä on ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitti. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita. Noin 2 km:n päässä hankealueesta pohjoiseen sijaitsevan Haapajärven itärannalle on kaavoitettu kaksi lähivirkistysaluetta. Noin 900 m:n päässä hankealueesta kaakkoon sijaitsee Niivilänniityn 62,2 ha:n turvetuotantoalue. Noin km:n etäisyydellä luoteessa sijaitsevat Porrasnevan, Saarennevan sekä Heinämaan Räiniönnenvan turvetuotantoalueet. Lampakannevalla tehdyn kasvillisuusselvityksen mukaan suolla esiintyy yleisesti muurainta ja karpaloa ja suon virkistyskäyttöarvot ovat paikallisesti merkittäviä. Suoalueen luonne marjastus- ja metsästysmaana muuttuu kunnostustöiden johdosta. Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikana metsästys estyy. Tuotantokauden ulkopuolella metsästys on mahdollista. Hakijan arvion mukaan toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen. 5

6 6 Luontoselvitys Tuotantoalueen pohjoispuolella noin 8,5 km:n etäisyydellä sijaitsee Valmosannevan Natura verkostoon kuuluva soidensuojelualue sekä alueeseen liitetty linnustollisesti arvokas Jokisuunlahti (FI ). Tuotantoaluun eteläpuolella noin 4,5 km:n etäisyydellä sijaitsee Rasiahonkankaan soidensuojelualue (SS ) ja noin 5 km:n etäisyydellä Vuorenkurun kallioalue (KA ). Lampakannevan kasvillisuutta on selvitetty 124 ha:n alueelta sekä tehdyillä maastokäynneillä. Kasvillisuusselvityksen mukaan ojittamattomat suotyypit edustivat pääosin karuja saranevoja tai lyhytkortisia ja kalvakoita nevoja sekä nevarämeitä. Uhanalaisista suotyypeistä selvitysalueella esiintyi oligotrofista lyhytkorsinevaa, kalvakkanevaa, suursaranevaa, sararämeitä, korpirämeitä, lyhytkorsirämeitä sekä sarakorpi- ja sararämemuuttumia. Uhanalaisia tai harvinaisia kasvilajeja ei suolla tavattu. Suomen kansainvälisistä vastuulajeista tutkimusalueella esiintyi vaaleasaraa, jota havaittiin sararämeellä Pikkujärvien itäpuolella. Suon pohjoisosassa sijaitsee pienistä lammista koostuva Pikkujärvien pienvesistö, joka on vesilain 1 luvun 15 a :n mukainen kohde, sekä linnustollisesti merkittävä kohde. Pikkujärvet jäävät suunnitellun hankealueen keskelle, tuotantolohkojen 1 ja 2 väliin. Tuotantoalue on lähimmillään noin 20 metrin päässä Pikkujärvistä. Lampakannevan linnustoa on kartoitettu 124 ha:n alueelta ja tehdyillä maastokäynneillä. Kartoituslaskennassa tavattiin 83 pesivää lintuparia 31 lintulajista. Suolla yleisin lintulaji oli metsäkirvinen. Valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja esiintyi alueella viisi (käki, tuulihaukka, kaakkuri, pensastasku, kivitasku), EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittuja lajeja seitsemän (laulujoutsen, teeri, kurki, kapustarinta, liro, kalasääski, kaakkuri) ja Suomen kansainvälisiä linnustonsuojelun erityisvastuulajeja kymmenen lajia (laulujoutsen, teeri, kurki, liro, valkoviklo, kuovi, pikkukuovi, telkkä, haapana, tavi). Pikkujärvien ympäristössä havaittiin 11 lajia eri luokitusten mukaisista arvokkaiksi luokitelluista lintulajeista. Suolla sijaitsee kalasääsken pesäpuu, joka on luonnonsuojelulain 39 :n nojalla suojeltu kohde. Pesäpuu sijoittuu hankealueen keskelle, tuotantolohkojen 1 ja 2 väliin. Kartoituslaskennassa vahvistettiin kalasääsken pesintä pesäpuussa. Hakijan arvion mukaan hankkeella ei pitkän etäisyyden vuoksi ole vaikutuksia Valmosannevan ja Jokisuunlahden suojelualueiden luonnonarvoihin. Suunnitelmassa on hakijan mukaan huomioitu tuotantolohkojen 1 ja 2 väliin jäävien Pikkujärvien lammikoiden säilyminen johtamalla tuotantoalueen itä- ja länsipuolelta tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä alueelle. Kalasääsken tekopesän ympärille on jätetty suoja-aluetta noin m. Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia Pikkujärville tai lintujen esiintymiselle.

7 7 Pohjavesialueet Hankealuetta lähin pohjavesialue, Käyriäisjärvi (I-luokka), sijaitsee Lampakannevan itäpuolella, noin 4 km:n etäisyydellä suoalueesta. Hakijan arvion mukaan hankkeella ei pitkien etäisyyksien vuoksi ole vaikutuksia lähimpiin pohjavesialueisiin tai talouskaivojen veden laatuun ja määrään. Vesistö Vesistö ja sen tila Lampakannevan sijaitsee Purmojoen vesistön (46) Kerttuanjärven valumaalueella (46.06) ja siellä Paalasenjärven alueella (46.062). Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentältä laskuojaa 1 pitkin suon itälaidassa kulkevaan metsäojaan ja edelleen Siumosanojaan ja sitä pitkin Haapajärven Siumosanlahteen. Haapajärvestä vedet laskevat reittiä Järvenoja Ruuhijärvi Norijoki Kerttuanjärvi. Osittain samaa purkuvesistöä kuormittavat ennestään Heinämaan Räiniönnevan turvetuotantoalue, joka laskee kuivatusvedet noin 10,5 ha:n alalta Saukkopuron kautta Kerttuanjärveen, Saarennevan turvetuotantoalue, joka laskee kuivatusvedet noin 65 ha:n alalta Särkisenjärven kautta Kerttuanjärveen, sekä Porrasnevan turvetuotantoalue, joka laskee kuivatusvedet noin 44,2 ha:n alalta Sieppispuron ja Keskijoen kautta Kerttuanjärveen ja noin 94 ha:n alalta Pietilänpäkin kautta Norijokeen ja edelleen Kerttuanjärveen. Purmonjoen vesistö on voimakkaasti muun muassa maa- ja metsätaloudesta, haja-asutuksesta ja turvetuotannosta aiheutuvien ravinne- ja kiintoainepäästöjen kuormittama ja maaperän happamuus heikentää vesistön tilaa erityisesti vesistön alaosalla. Purmonjoki on luokiteltu ekologiselta tilaltaan huonoksi ja kemialliselta tilaltaan hyvää huonommaksi. Ylempänä vesistöalueella sekä Norijoen, Kerttuanjärven että Haapajärven ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi ja kemiallinen tila luokiteltu hyväksi. Alla on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin Lampakannevaa lähimmän purkuvesistön (Siumosanoja, Haapajärvi) tilaa ja virtaamia. Siumosanojasta on otettu hakijan toimesta ennakkotarkkailunäytteitä vuonna Veden kiintoainepitoisuus oli näytteissä keskimäärin 10 mg/l, kokonaistyppipitoisuus 850 ug/l ja kokonaisfosforipitoisuus 70 ug/l. Haapajärven vedenlaatua on ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan mukaan tutkittu (pisteestä ) vuosina Vuoden 1991 jälkeen tarkkailukohteena on ollut lähinnä järven happitilanne. Käytettävissä olevan tiedon perusteella matalan Haapajärven vesi on ruskeaa ja erittäin humuspitoista (väriluku mgpt/l). Humuspitoisuuden vuoksi myös rautapitoisuudet ovat järvivedessä korkeita ( µg/l) ja vesi on lievästi hapanta (ph 5,4 6,4). Vuosien kokonaisfosforipitoisuuden (30-89 µg/l) ja a- klorofyllipitoisuuden (11-32 µg/l) perusteella vesi voidaan luokitella reheväksi. Kokonaistyppipitoisuudet ( µg/l) ovat hyvin ruskeille humusvesille tyypillisiä. Tarkkailuvuosina vedenlaatu ei ole Haapajärvessä merkittävästi muuttunut.

8 Siumosanojan valuma-alueen ala kuivatusvesien laskuojan kohdalla on noin 6,0 km 2 ja laskussa Haapajärveen noin 7,7 km 2, josta hankealue muodostaa noin 6,4 %. Haapajärven valuma alueen pinta-ala järven luusuassa on noin 21,0 km 2. Arvioidut virtaamat edellä mainituissa kohdissa on esitetty alla. Virtaama-arviot perustuvat Alajärvellä sijaitsevan Suomen ympäristökeskuksen Kurejoen virtaamamittausaseman seurantatietoihin. 8 Virtaamatilanne (m 3 /s) Siumosanoja kuivatusvesien laskuojan kohdalla Siumosanoja laskussa Haapajärveen Haapajärven luusua Keskialivirtaama 0,001 0,002 0,004 Keskivirtaama 0,048 0,062 0,168 Keskiylivirtaama 0,473 0,608 1,660 Kalasto ja kalastus Haapajärvenkylän osakaskunnan yhdyshenkilöltä saadun tiedon mukaan purkuvesistössä harjoitetaan kotitarve- ja virkistyskalastusta. Saaliit koostuvat pääasiassa hauesta, ahvenesta, lahnasta, mateesta ja kirjolohesta. Kalataloushallinnon istutusrekisterin mukaan Haapajärveen on istutettu kirjolohta vuoden 2000 kesäkuussa. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien nousua Siumosanojassa ja Haapajärvessä on hakemuksessa tarkasteltu keskivirtaamatilanteessa. Hakijan arvio fosfori, typpi- ja kiintoainepitoisuuksien noususta Siumosanojassa kuivatusvesien laskuojan kohdalla, Siumosanojan laskussa Haapajärveen sekä Haapajärven luusuassa on esitetty seuraavassa: Pitoisuuden nousu Kok. P µg/l Kok. N µg/l Kiintoaine mg/l Siumosanoja kuivatusvesien laskuojan kohdalla kuntoonpanovaihe 1.ojitusvuosi 9, ,8 kuntoonpanovaihe seuraava vuosi 6, ,5 tuotantovaihe 5, ,4 Siumosanoja laskussa Haapajärveen kuntoonpanovaihe 1.ojitusvuosi 7, ,6 kuntoonpanovaihe seuraava vuosi 5, ,4 tuotantovaihe 4, ,3

9 9 Pitoisuuden nousu Kok. P µg/l Kok. N µg/l Kiintoaine mg/l Haapajärven luusua kuntoonpanovaihe 1.ojitusvuosi 2, ,2 kuntoonpanovaihe seuraava vuosi 1,9 85 0,1 tuotantovaihe 1,5 61 0,1 Ympäristöriskit Hakijan arvion mukaan laskennallisten ravinne- ja kiintoainelisäyksien perusteella hankealueen kuivatusvesillä ei todennäköisesti ole normaalissa tilanteessa merkittävää vaikutusta Haapajärven tilaan tai veden käyttöön. Haapajärven vesi on jo nykyisellään hyvin ravinnepitoista ja laskennalliset pitoisuuslisäykset ovat hakijan mukaan yliarvioita. Hakijan esityksen mukaan Lampakannevan turvetuotannon päästöjen vaikutuksia ei voida erottaa muista kuormitusta aiheuttavista tekijöistä, kuten maa- ja metsätalous ja asutus. Hoito- ja kalatalousmaksuvelvoitteelle ei hakijan mielestä siten ole perusteita. Vesienhoitosuunnitelma Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoidon yleisenä tavoitteena on vesistöjen vähintään hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Purmonjoen vesistöalueella tilatavoitteiden määräaikoja on kuitenkin usean vesimuodostuman osalta siirretty. Haapajärven, Norijoen ja Kerttuajärven osalta tavoitteeksi on asetettu hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2021 mennessä, sillä vesistöjen ongelmana on rehevyys ja odotettavasti ulkoisen kuormituksen vähentäminen ei välittömästi näy niiden ekologisessa tilassa. Lampakannevan purkuvesistö kuuluu Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on muun muassa fosforikuormituksen vähentäminen 40 %:lla nykyisestä (67 t/a) ja typpikuormituksen vähentäminen 40 %:lla nykyisestä (1000 t/a) toimenpideohjelman alueella. Turveturvetuotannon osalta tavoitteeksi on asetettu fosforipäästöjen vähentäminen 50 %:lla nykyisestä (1,2 t/a) ja typpipäästöjen vähentäminen 25 %:lla nykyisestä (35 t/a). Ensisijaisiksi toimenpiteeksi on esitetty virtaaman säädön ja pintavalutus- tai kasvillisuuskenttien käyttöä kuivatusvesien käsittelyssä. Lisäksi turvetuotannon sijaintia tulisi ohjata jo ojitetuille alueille tai tuotannossa olevien alueiden yhteyteen ja erillisten turvetuotantoalueiden yhteisvaikutukseen kiinnittää entistä enemmän huomiota. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset

10 tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. 10 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua esitetään toteutettavaksi hakemuksen liitteenä 9 olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailu voidaan tehdä osana Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailua. Suunnitelma sisältää käyttötarkkailun jonka tarkoitus on tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista. Päästötarkkailu suoritetaan pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta. Vesienkäsittelyrakenteiden puhdistustehoa tarkkaillaan ottamalla näytteitä ennen käsittelyä ja sen jälkeen. Vesistötarkkailu keskitetään Haapajärveen. Erillistä kalatalous- ja pohjaeläintarkkailua ei esitetä tehtäväksi. Myöskään pöly- ja melutarkkailuun ei arvioida olevan aihetta. Korvaukset Hakija arvion mukaan hankkeen toiminnoista ei aiheudu korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. Toiminnan aloittamislupa HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakijalla on tarve kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen hakemusta koskevalla alueella, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään puutetta ja turpeen kysyntä on talousalueella pysyvää. Hakija esittää viiden tuhannen (5 000,00) euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Evijärven ja Lappajärven kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Järviseudun Sanomissa. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liiken-

11 ne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Evijärven kunnalta sekä Evijärven ja Lappajärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta. 11 Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Lampakannevalta on tehty kasvillisuus- ja pesimälinnustoselvitys kesällä Selvitykset on laadittu asianmukaisesti, menetelmät ja tulokset on kuvattu riittävän seikkaperäisesti ja selvityksessä on arvioitu kohteen luonnonsuojelullista arvoa. Selvitys antaa varsin hyvän kuvan suon luontoarvoista. Selvityksessä ei ole esitetty arviota suon merkityksestä muutonaikaisena levähdyspaikkana. Tällainen selvitys ja arvio olisi kuitenkin tärkeä lisätieto arvioitaessa suon merkitystä luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta. Hakemuksen puutteena on pidettävä myös sitä, että alueelta ei ole selvitetty uhanalaisten hyönteisten, kuten perhosten esiintymistä, sillä soilla elää varsin paljon uhanalaisia ja harvinaisia perhosia. Alajärveltä noin 45 km:n päästä on tavattu harvapuustoiselta rämeeltä myös erittäin uhanalaista ja erityisesti suojeltavaa rämeristihämähäkkiä, jonka esiintyminen hankealueellakin olisi tämän vuoksi tullut selvittää. Selvitysten perusteella Lampakanneva sijoittuu voimakkaasti ojitetulle vyöhykkeelle ja on seudun harvoja vesitaloudeltaan pääosin ojittamattomia soita, mikä näkyy mm. kasvillisuuden rakennepiirteissä. Suurin osa tutkimusalueen (124 ha) pinta-alasta on ojittamatonta ja kasvillisuudeltaan muuttumatonta. Muuttumia ja ojikkoja on noin viidenneksellä (24 ha). Uhanalaisia suotyyppejä selvitysalueella esiintyy yhteensä reilut 63 ha eli yli puolet kokonaisalasta. Uhanalaisia kasvilajeja ei selvityksessä tavattu, mutta Pikkujärvien itäpuolisella mesotrofisella sararämeellä (Etelä- Suomessa VU) esiintyvä vaaleasara on Suomen kansainvälinen vastuulaji. Suon pohjoisosassa sijaitsee pienistä lammista koostuva pienvesistö, joka on vesilain 15 a :n mukainen suojeltu luontotyyppi. Koirakankaan molemmin puolin sijoittuvien pääosin luonnontilaisten suoalueiden yhteisala on noin 260 ha. Turpeenottohankkeen mahdollisesti toteutuessa vaikutukset suoluontoon olisivat paikallisesti merkittäviä. Pesimälinnustoselvityksessä alueelta tavattiin 83 pesivää lintuparia 31 lintulajista. Suo on linnustoltaan monimuotoinen. Suurimmat linnustoarvot kohdistuvat pikkujärvien lammikoihin, joiden ympäristössä havaittiin valtaosa eri luokitusten mukaan arvokkaiksi luokitelluista lintulajeista, joita koko suoalueella esiintyi 16 lajia. Lisäksi suolla sijaitsee asuttu kalasääsken pesäpuu. Uhanalaisia ja alueellisesti uhanalaisia lintulajeja tavattiin 8, joista liro, pikkukuovi ja keltavästäräkki edustavat varsinaisia suolajeja. Alueella pesivät myös mm. kaakkuri (NT), kurki ja laulujoutsen. Linnusto- ja kasvillisuusselvitysten perusteella Lampakannevaa on pidettävä sellaisena pääosin luonnontilaisena ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaana suokokonaisuutena, jollaisella turpeenottoa ei tulisi sallia. Suo on sekä kasvillisuudeltaan että linnustoltaan paikallisesti ja alueellisesti merkittävä luonnon monimuotoisuuskohde. Suon arvoa lisää sen

12 keskivaiheilla sijaitseva vesilailla suojeltu pienvesistökohde. Kalasääsken pesimärauhan turvaamiseksi ja luonnonsuojelulain 39 :ssä tarkoitetun tahallisen häiritsemisen välttämiseksi tulisi koko Koirakankaan ja Tuurlannin välinen suoaukea jättää ympäristöä muuttavien toimintojen ulkopuolelle. Tätä edellyttäisi varovaisuusperiaate huomioon ottaen myös häiriöille herkän kaakkurin pesimämahdollisuuksien turvaaminen. On pelättävissä, että turpeenotto kuivattaisi ja vaarantaisi myös suojeltujen pienvesistöjen säilymisen hakijan esittämistä vesistöjärjestelyistä huolimatta. Edellä sanottu ja lisäksi huomioon ottaen valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 esitetty tavoite turpeenoton ohjaamiseksi jo ojitetuille alueille tai jo tuotannossa olevien alueiden yhteyteen, ei hankkeelle tulisi myöntää lupaa. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen Vaikutusalueen vesistön ja kalaston tila Siumosanojan ja Haapajärven kalastosta ja kalastuksesta on kalatalousryhmällä huonot tiedot. Siumosanojan koon ja virtaamien perusteella voidaan arvioida, ettei sillä ole suurta kalataloudellista merkitystä. Haapajärvessä kalastus on kotitarve- ja virkistyskalastusta, yleisimpinä saalislajeina ovat hauki, ahven, lahna ja made sekä kirjolohi jota on istutettu järveen. Järvellä on huomattava paikallinen merkitys kalastuskohteena. Kalatalousviranomaisen kannanotto Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaan (vahvistettu ) mukaan koko maakuntaa koskevassa turvetuotantoa koskevassa suunnittelumääräys I:ssä todetaan muun muassa, että turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Nyt käsiteltävänä oleva hankealue kuuluu kokonaisuudessaan turvetuotantovyöhykkeelle tt-1, jolle on annettu suunnittelumääräys II: Valuma-aluekohtaisesti ja paikallisesti on otettava huomioon, että turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu ei vaaranna vesistöjen luontoarvoja. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 (Valtioneuvoston hyväksymä) on määritetty Luodon- ja Öjanjärveen laskevien vesistöjen ihmistoiminnan aiheuttaman fosforikuormituksen vähentämistarpeeksi 40 % ja typpikuormituksen vähentämistarpeeksi 40 % nykyisestä tilasta. Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 on edelleen Purmonjoen vesistöalueen osalle asetettu tavoitteeksi nykyisen tilan nostaminen huonosta hyväksi. Turvetuotannon osalta on erikseen asetettu koko suunnittelualueella fosforikuormituksen vähentämistavoitteeksi 50 % ja typpikuormituksen 25 %. Turvetuotannon osalta on erityisen tarkoin mietittävä uusien tuotantoalueiden sijaintia ja niiden kuivatusvesien mahdollisimman tehokasta puhdistamista. 12

13 Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoiksi vuoteen 2015 on turvetuotannon osalta todettu muun muassa, että vesiensuojelun tehostamisen ja uusien turvetuotantoalueiden käyttöönoton tarpeet tulee arvioida erityisen tarkoin kohteissa, joissa vesien tilatavoitteet edellyttävät tilan parantamista. Päätöksessä todetaan myös, että turvetuotannon sijoittumista tulee suunnata tuotannossa olevien alueiden yhteyteen tai jo ojitetuille alueille. Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousryhmä katsoo, etteivät kyseisen hankkeen luvanmyöntämisen edellytykset täyty. Kalatalousryhmä perustelee kantaansa seuraavasti: Hankealue on lähes kokonaan ojittamatonta aluetta, mikä sotii edellä mainittuja maakuntakaavassa ja vesienhoitosuunnitelmassa sekä Valtioneuvoston periaatepäätöksessä mainittuja periaatteita vastaan. Vaikka hankkeen vaikutukset alapuoliseen vesistöön on hakemuksessa arvioitu pieniksi, on hankkeen vaikutus vesistön kannalta kielteinen ja osaltaan se vaikeuttaa vedenlaadun ja vesistön tilan parantamiseksi asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Kasvillisuusselvityksen mukaan Lampakannevan tutkimusalueesta (124 ha) noin 63 ha on uhanalaisia suotyyppejä. Linnustoselvityksen mukaan Lampakannevalla pesii kahdeksan suomalaisen uhanalaisuusluokituksen mukaista lintulajia, seitsemän EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittua lajia sekä 10 Suomen kansainvälisen linnustosuojelun erityisvastuulajia. Suolla on siis huomattava merkitys suotyyppien ja linnuston kannalta, mikä korostuu Etelä-Pohjanmaalla, jossa merkittävä osa soista on jo ojitettu. Lisäksi alueen keskellä on vesilain 1 luvun 15a :n tarkoittamat lammet sekä kalasääsken pesäpuu, jotka pyritään suojelemaan tuotantoalueen keskelle tehdyllä toimintarajauksella. Tuotantoalueen ja lampien väliin jää lyhimmillään noin 20 metriä, mitä kalatalousryhmä ei pidä riittävänä lampien luonnontilan turvaamiseksi. Toissijaiset vaatimukset Mikäli lupa kuitenkin vastoin kalatalousryhmän käsitystä myönnetään, vaatii kalatalousryhmä, että toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia tarkkaillaan ja luvansaajalle asetetaan kalatalousmaksu. Ympäristöluvassa tulee määrätä luvansaaja tarkkailemaan kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava ELYkeskukselle kolme kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 13

14 Kalatalousryhmä vaatii, että luvansaajan on vuosittain maksettava 400 e kalatalousmaksu käytettäväksi hankkeen vaikutusalueella kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden seurantaan. Hankkeen vaikutusalueella vedenlaatu on heikko ja yleisen kalatalousedun turvaaminen alueella vaatii huomattavaa panostusta hankkeesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan vahingon ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. 3) Evijärven kunnan tekninen lautakunta ja kunnanhallitus Lampakanneva tulee jättää turvetuotannon ulkopuolelle. Lampakanneva on hakemuksen mukaisesti yksi alueen harvoista ojittamattomista soista, jolla on paikallista merkitystä alueen asukkaille muun muassa marjastuksen ja metsästyksen kautta. Alueella sijaitsee uhanalaisia suotyyppejä, luonnontilainen pienvesialue ja kalasääsken rauhoitettu pesäpuu. Tuotantoalueen valumavedet johdettaisiin Purmonjoen vesistöalueella virtaavaan Siumosanojaan, Haapajärveen, josta edelleen Ruuhijärveen ja Norijoen kautta Kerttuanjärveen ja lopulta Purmonjokeen. Purmonjoen vesistöalueen järvien ja virtaavien jokien vedenlaatu vaihtelee tyydyttävästä huonoon. Lampakannevan turvetuotannon vaikutukset kohdistuisivat erityisesti Haapajärveen. Haapajärvi on matala. Vesi on humuspitoista ja vedenlaadultaan järvi voidaan luokitella reheväksi. Evijärven kunta ja Haapajärven kylän asukkaat ovat kunnostaneet järveä 1990-luvulla. Rantoja on kunnostettu ruoppaamalla ja vesikasvillisuutta on niitetty 2000-luvulla. Haapajärven kylän asukkaat ovat huolissaan järven kunnosta. Järven vedenlaadun parantamiseksi valuma-alueelta tulevaa kuormitusta on vähennettävä. Lampakannevan turvetuotanto omalta osaltaan lisäisi sekä Haapajärven että Purmonjoen vesistön kuormitusta. Lisäksi tekninen lautakunta toteaa, että turvetuotanto tulee ensisijaisesti suunnata ojitetuille tai jo osittain turvetuotantoon valjastetuille suoalueille. Yksittäiset pienet ja ojittamattomat suoalueet tulee jättää turvetuotannon ulkopuolelle. Niiden merkitys on suurempi alueen asukkaille luonnontilaisena. 4) Lappajärven ympäristölautakunta Lampakanneva tulee jättää turvetuotannon ulkopuolelle. Lampakanneva on yksi harvoista ojittamattomista soista Lappajärven ja Evijärven kuntien alueella ja sillä on paikallista merkitystä alueen asukkaille erityisesti marjastuksen ja metsästyksen kautta. Vuosisadan alkupuoliskolla Lappajärven ja Evijärven raja-alueelle ulottuvalla Lampakannevalla oli myös merkitystä muun muassa karjan laidunalueena. Lampakannevaan liittyy näin ollen myös kulttuurihistoriallista arvoa. Alueella on todettu sijaitsevan myös uhanalaisia suotyyppejä, luonnontilainen pienvesialue ja kalasääsken rauhoitettu pesäpuu, jotka puoltavat merkittävältä osaltaan myös suon jättämistä turvetuotannon ulkopuolelle. Turvetuotanto tulisi hävittämään uhanalaiset suotyypit tai vähintäänkin huo- 14

15 Muistutukset ja mielipiteet nontamaan merkittävästi luonnontilaista pienvesialuetta ja tulisi häiritsemään kalasääsken pesintää. Tuotantoalueen valumavedet johdettaisiin Purmonjoen vesistöalueella virtaavaan Siumosanojaan, Haapajärveen, josta edelleen Ruuhijärveen ja Norijoen kautta Kerttuanjärveen ja lopulta Purmonjokeen. Purmonjoen vesistöalueen järvien ja virtaavien jokien vedenlaatu vaihtelee tyydyttävästä huonoon. Lampakannevan turvetuotanto omalta osaltaan lisäisi sekä matalan ja asukkaille merkittävän Haapajärven että koko Purmonjoen vesistön kuormitusta. Lappajärven ympäristölautakunta katsoo, että turvetuotanto tulee ensisijaisesti suunnata ojitetuille tai jo osittain turvetuotantoon valjastetuille suoalueille. Yksittäiset pienet ja ojittamattomat suoalueet tulee jättää turvetuotannon ulkopuolelle. Niiden merkitys on suurempi alueen asukkaille luonnontilaisena. 5) AA (Sironen RN:o 1:21) Kuivatusvesien Siumosanojaan tuoma liete pitää poistaa tarvittaessa ja viimeistään toiminnan loppuessa luvanhakijan kustannuksella. Mikäli tehokkaampi kuivatus lisää tulvariskiä Siumosanojassa, täytyy luvanhakijan huolehtia Siumosanojan suulla olevan pumppaamon tehon nostosta. Lupahakemuksessa ja kuivautussuunnitelmissa oli jätetty täysin huomioimatta, että Haapajärven pengerryksen ja Siumosanojan pumppaamon rakentamisen yhteydessä Siumosanojan latvavesien virtaus on käännetty noin 1 km pohjoisempana Pernespakassa Haapajärveen laskevaan ojaan (Säinoja). Virtaus on käännetty tilojen 1:71 ja 1:106 rajalla (rekisterinumerot kartasta vuodelta 1994). Myös tämän ojan liettymistä on seurattava ja ojan auki pysyminen varmistettava luvanhakijan toimesta. 6) Haapajärven kalastuskunta Lampakannevan otto turvetuotantokäyttöön on erittäin suuri riski Haapajärven vedenlaadulle, koska Haapajärvi on ensimmäinen järvi turvenevan valuma-alueella. Haapajärveä on kunnostettu ja pengerretty 1990-luvulla ja hoidettu sen jälkeen kalastuskunnan ja kyläläisten toimesta. Kalastuskunta on niittänyt kaisloja ja tehnyt muita toimenpiteitä järven parantamiseksi. Järven ympärillä on 15 kesäasuntoa ja järvi on tärkeä virkistyskäytöltään kyläläisille. Lampakanneva on kylän viimeinen luonnontilainen suo, jossa on runsaslukuinen eläin- ja lintukanta. Alueella sijaitsee myös Pikkujärvet sekä kalasääsken pesä. 15

16 16 7) BB (Uusimäki RN:o 10:73 ja Tuurmaa RN:o 10:57) Muistuttaja vastustaa luvan myöntämistä seuraavin perustein: -Turvetuotantoalue on suhteellisen pieni (49,3 ha) ja siten vähämerkityksellinen -Lampakanneva on hyvä karpalosuo ja lakkasuonakin Lappajärven olosuhteissa hyödyntämisen arvoinen -Lampakannevalla esiintyy uhanalaisia suotyyppejä, kalasääsken pesäpuu ja vesilain mukainen Pikkujärvet niminen kokonaisuus. Kahden viimeksi mainitun rajaaminen tuotantoalueen ulkopuolelle on teennäistä, eikä takaa kohteiden suojelun tason säilymistä. Lisäksi se jakaa tuotantoalueen kahteen erilliseen osaan. -Kuivatusvedet vastaanottavan vesistön (Haapajärvi) tila ei ole hyvä korkeiden ravinnepitoisuuksien ja humuspitoisuuden vuoksi. Lisäkuormitus heikentää matalan järven tilaa merkittävästi, eivätkä esitetyt vesiensuojelutoimet edusta parasta mahdollista käytettävissä olevaa tekniikkaa. Lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta ei myöskään tule myöntää. YSL:n 101 :n mukaiset edellytykset eivät Lampakannevalla täyty. Kuntoonpanon aloittamisen jälkeen aluetta ei voida palauttaa alkuperäiseen tilaan. Kuntoonpano sisältää myös tiestön rakentamista. Hakemusasiakirjoissa tuotantoalueelle metsätieltä on merkitty kaksi tietä, joista toinen on piirretty tilojen 10:73 (Uusimäki) ja 10:174 (Mäkitupa) rajalinjalle. Metsänomistajilla on oikeus kuljettaa puutavaraa rajalinjoja pitkin (kyseessä ei ole rasitetie). Oikeus ei koske ulkopuolisia, eikä ammattimaista turvetuotantoa, eikä asiasta ole sovittu metsän- so. maanomistajien kanssa. Kuljetukset ovat mahdollisia myös hakijan hallinnassa olevan alueen kautta. Kiinteistöllä 10:73 karttapohjassa oleva kulkureitti on vanhentunut merkintä, ja alue on nykyään metsää. Muistuttaja haluaa vastata Vapo Oy:n muistutuksesta antamaan vastineeseen. 8) Tarja Niemi (Haaparinne RN:o 876:1) Muistuttaja ei hyväksy Lampakannevan kuivatusvesien johdattamista Siumosanojaan ja edelleen Haapajärveen. 9) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Lampakanneva on noin 300 ha:n suuruinen suo- ja metsäalue, johon kuuluu vähäisesti ojitettuja laiteita ja Koirakankaan metsäalue. Täysin ojittamatonta suoaluetta Lampakannevalla on noin 230 ha, pääosa koko suoalueesta. Lampakannevaa tulee pitää luonnontilaisen suona, koska osassa suoaluetta sitä ei ole edes reunaojitettu. Yhteensä suota, sisältäen myös ojitetut alueet, Lampakannevalla on noin 260 ha. Ojittamattomat alueet muodostava laajan yhtenäisen alueen, ojitusten jäädessä paikoin vähäisesti reunaosiin ja joihinkin suon lahtiin.

17 Suon ydinalueena voidaan pitää Pikkujärvien aluetta, jossa on useita lampia. Se sijoittuu turpeenottoon kaavaillun alueen keskelle. Lampakannevan tutkitulla suoalueella (124 ha) on pääosa suosta täysin luonnontilaisen kaltaista, ojittamatonta suota, jossa on eteläisen Suomen osalta seitsemän vaarantunutta (VU) ja viisi silmällä pidettävää (NT) suotyyppiä. Suon keskellä on vesilain 15 a :n mukaisia lampia, jotka tulee säilyttää, eikä niitä saa vaarantaa. Suotyyppien osalta hakijan toimesta tutkitusta alueesta yli 50 % on uhanalaisia suotyyppejä. Turpeenottoon suunnitellulta alueelta selvästi yli 50 % suotyypeistä on uhanalaisia. Alueelta löydettiin myös Suomen eritysvastuulaji vaaleasara Pikkujärvien itäpuolen alueelta. Uhanalaisista suotyypeistä alueella esiintyy oligotrofista lyhytkorsinevaa, kalvakkanevaa, suursaranevaa, sara- ja korpirämeitä, lyhytkorsirämeitä sekä sarakorpi- ja sararämemuuttumia. Linnuston osalta tavataan EU:n lintudirektiiviin kuuluvia lintulajeja seitsemän (laulujoutsen, kurki, teeri, kapustarinta, liro, kalasääski ja kaakkuri). Silmälläpidettäviä ja uhanalaisia lintulajeja tavataan viisi (käki, tuulihaukka, kaakkuri, pensas- ja kivitasku) sekä alueellisesti uhanalaisia lajeja kolme (liro, pikkukuovi ja keltavästäräkki). Lisäksi Suomen erityisvastuulajeja (Eurokopanlaajuisesti uhanalaisia ja taantuneita lintulajeja) suolta tavattiin 10 lajia (laulujoutsen, teeri, kurki, liro, valkoviklo, kuovi, pikkukuovi, telkkä, haapana ja tavi). Kalasääskellä on Pikkujärvien läheisyydessä pesä, jossa on todettu pesintöjä. Lisäksi suon erityinen arvokas laji on kaakkuri, joka on monin paikoin harvalukuinen, pienten erämaisten lampien taantuva laji. Lintulajien osalta mainittakoon arvokkaana tietona myös se, että lintuharrastajahavainnon mukaan syksyltä 2010 suon laidasta, Koirakankaan ja Pikkujärvien väliseltä alueelta on havainto kuukkeliparista. Lampakanneva kuuluu myös maakotkan reviirialueeseen. Lampakannevaa voidaan pitää lintulajistoltaan arvokkaana, maakunnallisesti merkittävänä elinalueena, jonka uhanalaiset suotyypit yhdessä lintulajiston kanssa muodostavat tärkeän suoalueen, jonka olemassaoloa ei saa uhata. Kun huomioi tehtyjen selvitysten vähäisyyden alueella, voidaan olettaa, että suolta löytyisi vielä useita muita merkittäviä lajeja, erityisesti lintujen osalta. Ympäristöministeriön hyväksymässä valtakunnan alueidenkäyttösuunnitelmassa esitetään, että turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan voimakkaasti muuntuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Myös Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa mainitaan, että turvetuotantoa suunniteltaessa tulee huomioida sekä pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttaminen että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen säilyminen. Lisäksi mainitaan, että turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita ja jo ojitettuja soita. Lampakannevalla ei ole yhteyttä jo olemassa olevaan turvetuotantoon. 17

18 Lampakannevalla on alueellista virkistyksellistä merkitystä maisemaarvona sekä marjastus- sekä metsästysalueena. Suo on karpalon ja hillan osalta käyttökelpoinen keruukohde ja suon arvoa nostaa sen luonnontilaisuus. Vastaavia soita ei ole lähialueella, koska Lampakanneva on lähialueen ainoita ojittamattomia ja näin hyvin säilyneitä soita. Lisäksi suo sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä, kohtalaisen lähellä asutustaajamaa, mikä lisää sen virkistysarvoja. Suo on luonnontilaltaan ja vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltainen ja sen keskialueella on luonnonoloiltaan merkittävä lampialue. Suon linnusto ja kasvillisuus on hakijan toimesta selvitetty ja linnuston osalta on tehty havaintoja merkittävien lintulajien osalta. Suurella todennäköisyydellä alueelta tavattaisiin merkittäviä lintulajeja enemmänkin, jos tarkkailua jatkettaisiin ja suoritettaisiin riittävällä tavalla. EU:n luontodirektiivin osalta hakemuksessa ei ole selvitetty muiden eliöryhmien lajeja kasvillisuuden ja linnuston lisäksi. Suolta olisi tullut selvittää myös selkärangattomat ja matelijat, kuten sudenkorennot, perhoset ja muut hyönteiset sekä matelijoista mm. sammakkoeläimet. Kalataloudellinen selvitys on tehty vajavaisesti. Näistä puutteellisesti selvitetyistä ryhmistä saattaisi löytyä merkittävää lajistoa, joka vaikuttaisi suon käyttöön tulevaisuudessa. Selvitysten vajavaisuudenkin vuoksi luvan myöntämiselle ei ole perusteita. Lampakannevan läheisyydessä ei ole Natura-kohteita. Luonnontilassaan tämä maakunnallisesti merkittävänä pidettävä suo täydentää lajistolle ja luonnolle tärkeiden kohteiden verkostoa. Evijärvellä ja Lappajärvellä ei ole kattavasti soidensuojeluverkostoa, joten nykytilassaan Lampakanneva täydentää hyvin alueen suoluonnon monimuotoisuutta. Alapuolinen vesistö on ravinnepitoinen, tyydyttäväksi luokiteltu ja annettujen tietojen mukaan kalataloudelliselta merkitykseltään vähäinen. Hakemuksessa tulisi kuitenkin huomioida se, että alapuolisen vesistön tulee saavuttaa vesipolitiikan puitedirektiivin mukainen hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Annettujen kuormitustietojen mukaan alapuolisen vesistön kuormitus lisääntyy Lampakannevan osalta moninkertaisesti, vaikka kuormituslisää hakijan osalta pidetään vähäisenä. Hankealue kuormittaa alapuolista vesistöä nykytilanteeseen verrattuna kunnostusvaiheen ja tuotannon aikana kiintoaineksen osalta noin 2-3 -kertaisesti nykyisestä, fosforin osalta 3-6 -kertaisesti ja typen osalta kertaisesti vesiensuojelutoimista huolimatta. Kuormitus ja sen lisääntyminen joka tapauksessa rasittavat alapuolista vesistöä. Huomioitavaa on lisäksi, että suon kuivattaminen vastaa lähes järven kuivatusta, joten alapuolisen vesistön virtaamat äärevöityvät. Suon vesi ei purkaudu alapuoliseen ojaa ja vastaanottavaan järveen läpi vuoden tasaisesti. Tämä osaltaan vaikuttaa alapuolisen vesistön ja järven tilaan. Äärevöityvät virtaamat aiheuttavat muutoksia veden laatuun ja määrään sekä aiheuttavat osaltaan mm. uomaston kulumista ja lisää eroosiota. 18

19 Ilmoitettu ravinnekuormitus lienee laskennallinen. Turvetuotanto kuormittaa kuitenkin kovin eritasoisesti tuotantovaiheessa ja turpeen laadusta riippuen. Tutkimusten mukaan (Väitöstyö/HY Lasse Svahnbäck 2010) pitkälle maatunut turvealue saattaa kuormittaa moninkertaisesti alapuolista vesistöä vähäisesti maatuneeseen turpeeseen verrattuna. Tähän tekijään tulisi tulevaisuudessa kiinnittää huomiota nykyistä enemmän. Kuormituslaskelmien tulisi perustua suota kairattujen turvenäytteiden tuloksista saatavaan selvitykseen. Hakijan pyyntö toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta tulee evätä perusteettomana. Maamme energianhuollon kannalta ei ole merkittävää kyseessä olevan pienehkön suon saaminen turpeenottoon kiireellisesti. Ympäristönsuojelulain mukaan lupapäätöksen mukaisen toiminnan tai valmistelun voi aloittaa vain, mikäli täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Suon kaivaminen turpeenoton valmistelua varten on toimenpide, jota ei voida palauttaa alkuperäiseen tilaansa, mikäli muutoksenhaku astuu voimaan. Hakija ei pysty täyttämään lain vaatimusta millään keinoin riittävällä tavalla esitetyllä summalla (5000 e) tai huomattavasti suuremmallakaan vakuudella. Kuivatustöiden vaikutus Lampakannevan luontoarvoihin on palauttamaton haitta, mikäli lupa turpeenotolle evätään muutoksenhakuprosessissa. Vapo antaa julkisuuteen kuvan, että se ei käytä luonnontilaisia soita turvetuotantoon. Lampakanneva on täysin päinvastainen esimerkki yhtiön toimista. Lampakannevalle ei tule myöntää ympäristölupaa turpeenottoon edellä esitetyin perustein. *** SLL Pohjanmaan piiri on täydentänyt muistutustaan Luonnontieteellisen keskusmuseon lisäselvityksellä tuotantoalueen kalasääsken pesästä. Selvityksessä todetaan, että Lampakannevan pesä on ilmoitettu sääksirekisteriin vuonna 1987 ja pesässä on pesitty seurantajaksolla ainakin kuutenatoista vuonna. Vuosina sääksipari on yhtäjaksoisesti pesinyt pesässä ja kyseisenä jaksona pesässä on varttunut 15 sääksenpoikasta. Turvetuotantoalueille sovellettavissa olevat metsänkäyttösuositukset pesän läheisyydessä ovat selvityksen mukaan seuraavat: Pesän ympäristön puusto tulisi säilyttää noin 50 metrin säteellä suojuspuutiheydessä (200 runkoa/ ha). Metsätöitä tulisi välttää asutun pesän lähistöllä välisenä aikana metriä lähempänä pesältä. Samoin metsäautoteitä ei tulisi rakentaa metriä lähemmäksi pesästä lähimmän sallitun etäisyyden riippuessa maaston topografiasta sekä puuston tiheydestä. 19 Hakijan vastine 1) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ympäristö ja luonnonvarat vastuualue 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen

20 Lampakanneva ei ole suojelualue. Ympäristöselvityksen huomioon ottaen laaditun suunnitelman mukaan haetun luvan myöntämiselle ei ole olemassa luonnonsuojelulaista johtuvaa estettä. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen KHO:2005: mukaan suoalueen osittainen ojittamaton tila ei tule huomioitavaksi lupaharkinnassa. Luontoselvityksenä on tehty tavanomaiset, varsinaista hankealuetta laajemmat, suokasvillisuus- ja suolinnustoselvitykset, joiden perusteella on saatu perustiedot alueen luontoarvoista. Lupahakemusten yhteydessä ei ole ollut käytäntönä tehdä perhosiin tms. erityislajeihin kohdistuvia selvityksiä eikä vertailevia tietoja ole hakijan tiedossa suunnitellun hankealueen ulkopuolelle jääviltä ojittamattoman suon osilta. Mikäli lisäselvityksiä hankealueelta on tämän hankkeen yhteydessä tarpeen tehdä, ne voidaan maastotöinä tehdä vasta kesällä Kalatalouden osalta esitetyn toissijaisen vaatimuksen osalta hakijalla ei ole huomauttamista. 3) Evijärven kunnan tekninen lautakunta ja kunnanhallitus 4) Lappajärven kunnan ympäristölautakunta Hakija viittaa soveltuvin osin tässä vastineessa ja hakemussuunnitelmassa esittämäänsä. 5) AA (Sironen RN:o 1:21) Mikäli hankkeen voidaan todeta aiheuttavan tulvariskin lisääntymistä tai ojien liettymistä, hakija on valmis osaltaan neuvottelemaan haittojen poistamiseen tarpeelliseksi katsottavista toimenpiteistä. Ennalta arvioiden pumppaamalla toteutettavan tehokkaan vesienkäsittelyn (pintavalutus) vuoksi ojien liettymistä tai tulvien lisääntymistä hankkeen vaikutuksesta ei tapahdu. 6) Haapajärven kalastuskunta Hakija on arvioinut vaikutukset järveen tuotantoalueen pienen koon ja tehokkaan vesienkäsittelyn vuoksi hyvin pieniksi. Teoreettinen pitoisuusmuutos järven purkupaikassa on tuotantoaikana keskimäärin 0,1 mg/l kiintoaineen osalta, 1,5 µg/l kokonaisfosforin osalta ja 61 µg/l kokonaistypen osalta. Käytännössä vaikutus jää pienemmäksi purku-uoman pidättäessä tuotantoalueelta vesienkäsittelyn jälkeen lähtevää kuormitusta. 7) BB (Uusimäki RN:o 10:73 ja Tuurmaa RN:o 10:57) Hakija on suunnitellut alueelle turvetuotantoon liittyvät toiminnot siten, että sääksen pesintä voidaan turvata eikä vaikutuksia Pikkujärville aiheudu. Lampakannevalla turvetuotantoon suunniteltu Vapo Oy:n hallussa oleva alue edustaa vain pientä osaa koko suosta, joten marjastukseen sopivia alueita jää jäljelle hankealueen keskelle ja ympäristöön. 20

Suomen luonnonsuojeluliiton

Suomen luonnonsuojeluliiton Suomen luonnonsuojeluliiton 10.09.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/195/04.08/2010

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

muutoksenhausta huolimatta, Perho S u o m

muutoksenhausta huolimatta, Perho S u o m L ä n s i - Päätös Nro 57/2011/1 Dnro LSSAVI/197/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2011 ASIA HAKIJA Meranevan turvetuotantoa a koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta,

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski.

Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. Ympäristölautakunta 68 15.10.2014 Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. YMPL 68 Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry jättää Rimminnevan turpeenottohankkeesta seuraavanlaisen muistutuksen:

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry jättää Rimminnevan turpeenottohankkeesta seuraavanlaisen muistutuksen: Suomen luonnonsuojeluliiton 25.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/320/04.08/2010.

Lisätiedot

Sarvinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Perho

Sarvinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Perho Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 75/2012/1 Dnro LSSAVI/186/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2012 ASIA HAKIJA Sarvinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta

Lisätiedot

Lupaprosessi ja hyvä hakemus

Lupaprosessi ja hyvä hakemus Lupaprosessi ja hyvä hakemus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus 9.10.2012 Saarijärvi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Raija Aaltonen Lupaprosessi Hakemus vireille Täydentäminen Tiedottaminen Lausunnot,

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3842/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 2/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3842/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 2/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3842/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 13.1.2017 ASIA HAKIJA Kaakimonneva-Vaatimonnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa,

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9

Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9 maankäyttöön liikenteeseen ja liikkumiseen tuotanto-, palvelu- ja elinkeinotoimintaan sekä luonnonvarojen käyttöön Maankäyttö säilyy nykyisenä. Iso-Lehmisuon ja Matkalammikurun alue muuttuu osittain luonnontilaisesta

Lisätiedot

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton

Suomen luonnonsuojeluliiton Suomen luonnonsuojeluliiton 25.6.2009 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto PL 115 00231 HELSINKI DRNO: LSY-2008-Y-375

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton

Suomen luonnonsuojeluliiton Suomen luonnonsuojeluliiton 4.4.2011 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/107/04.08/2010

Lisätiedot

LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE

LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE 2018-2025 YKSITYISET TURVETUOTTAJAT POHJANLUMME KY SEINÄJOKI 2018 1 JOHDANTO 1 Lakajoen (Lapua ja Kuortane) kalataloudellinen

Lisätiedot

Lintunevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Teuva ja Kurikka

Lintunevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Teuva ja Kurikka Etelä-Suomi Päätös Nro 16/2010/3 Dnro ESAVI/392/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.5.2010 ASIA HAKIJA Lintunevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Soiden luonnontilaisuusluokitus Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi

Lisätiedot

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Sisällysluettelo 1. Turvetuotannon ympäristötarkkailut tarkkailutyypeittäin 2. Käyttötarkkailu 3. Päästötarkkailu 4. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu 5. Vaikutustarkkailu

Lisätiedot

Hakemus kuulutetaan uudelleen hakemuksen muutoksen ja täydennysten johdosta. Vapo Oy, PL 22, Jyväskylä, puh

Hakemus kuulutetaan uudelleen hakemuksen muutoksen ja täydennysten johdosta. Vapo Oy, PL 22, Jyväskylä, puh YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS Uudelleen kuuluttaminen 7.2.2014 Dnro PSAVI/93/04.08/2012 Hakemus kuulutetaan uudelleen hakemuksen muutoksen ja täydennysten johdosta Ympäristöluvan hakija

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen 15.2.2018 ASIA HAKIJA HAKEMUS Saarinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan raukeaminen, Veteli Vapo Oy PL 22

Lisätiedot

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden

Lisätiedot

Valkianevan pohjoisosan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Seinäjoki ja Jalasjärvi

Valkianevan pohjoisosan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Seinäjoki ja Jalasjärvi Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 200/2012/1 Dnro LSSAVI/157/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 ASIA Valkianevan pohjoisosan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen

Lisätiedot

Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella, toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kyyjärvi

Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella, toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kyyjärvi Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 151/2013/1 Dnro LSSAVI/94/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2013 ASIA LUVAN HAKIJA Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella,

Lisätiedot

Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh

Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh 1 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 15.4.2014 Dnro PSAVI/176/04.08/2012 Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, 90590 Oulu, puh. 044 551 5700 Asia Hourunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan

Lisätiedot

Turvetuotannon sijoittaminen

Turvetuotannon sijoittaminen Turvetuotannon sijoittaminen Turvelupa workshop 7.2.2017 Seinäjoki Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Muutoksia turvetuotannon sääntelyyn YSL 13 Turvetuotannon sijoittaminen YSL

Lisätiedot

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 117 11.06.2014 Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta 1041/11/01/01/2013 Rakennus-

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010 Korkein hallinto-oikeus Unioninkatu 16 00131 HELSINKI DNRO: 329/1/09 (25.3.2010)

Lisätiedot

Kurkisuon turvetuotantoaluetta koskeva toiminnan aloittaminen, Soini

Kurkisuon turvetuotantoaluetta koskeva toiminnan aloittaminen, Soini Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 132/2010/1 Dnro LSSAVI/365/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2010 ASIA HAKIJA Kurkisuon turvetuotantoaluetta koskeva toiminnan aloittaminen, Soini Vapo Oy PL 22

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 108/2013/1 Dnro PSAVI/77/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 108/2013/1 Dnro PSAVI/77/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 108/2013/1 Dnro PSAVI/77/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 4.11.2013 ASIA Jokineva-Kiikkurämeen turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Pyhäjärvi LUVAN HAKIJA Konepalvelu Honkala

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke

Lisätiedot

Takanevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kurikka

Takanevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kurikka Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 145/2011/1 Dnro LSSAVI/488/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 25.11.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Takanevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnan aloittaminen

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 38/12/1 Dnro PSAVI/298/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Savilammensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ii

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 38/12/1 Dnro PSAVI/298/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Savilammensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ii 1 PÄÄTÖS Nro 38/12/1 Dnro PSAVI/298/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.5.2012 ASIA HAKIJA Savilammensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ii Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS...

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 24/2014/1 Dnro PSAVI/337/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 24/2014/1 Dnro PSAVI/337/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 24/2014/1 Dnro PSAVI/337/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 25.3.2014 ASIA HAKIJA Koivulannevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, toiminnanaloittamislupa ja vesien johtaminen toisen maalla

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro PSAVI/162/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro PSAVI/162/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro PSAVI/162/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.4.2010 ASIA HAKIJA Loljunaavan turvetuotannon lopettamiseen liittyvien jälkihoitotoimien vahvistaminen, Keminmaa Vapo Oy PL

Lisätiedot

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot 18.9.2012 1 (6) Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot Taustaa Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä

Lisätiedot

Uhattuja soita. Sini Eräjää Suomen luonnonsuojeluliitto

Uhattuja soita. Sini Eräjää Suomen luonnonsuojeluliitto Uhattuja soita Sini Eräjää Suomen luonnonsuojeluliitto 15.2.2011 Pohjanmaan rannikkoa (orannssit alueet turvekaivoksia) Tapaus Kivisuo, Muhos Tapaus Kivisuo, Muhos Tapaus Kivisuo, Muhos Ojittamaton, enimmäkseen

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton

Suomen luonnonsuojeluliiton Suomen luonnonsuojeluliiton 30.6.2009 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto PL 115 00231 HELSINKI DRNO: LSY-2008-Y-370

Lisätiedot

Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet, Turveryhmä

Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet, Turveryhmä 1 2.12.2010 Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet, Turveryhmä TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMAMALLI KERTOELMAOSAN RAKENNE Hakemus Hakemuksen sisältö Tämä malli on tarkoitettu

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 17/10/1 Dnro PSAVI/2/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 17/10/1 Dnro PSAVI/2/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 17/10/1 Dnro PSAVI/2/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.3.2010 ASIA HAKIJA Pahanevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Pyhäntä Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 11/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/264/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 11/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/264/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 11/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/264/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.1.2014 ASIA Ruoppausmassa-alueen R809 sulkemista Kokkolan suurteollisuusalueella koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

30.08.13 KHO Powerpoint-pohja

30.08.13 KHO Powerpoint-pohja 1 KHO Powerpoint-pohja KHO:n oikeuskäytännön viimeaikaisia suuntaviivoja ympäristöasioissa - näkökulmia luonnonarvoihin oikeussihteeri Arto Hietaniemi SYS-päivät 5.9.2013 Helsinki Rakentamis- ja ympäristöasiat

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2 Etelä-Suomi Päätös Nro 13/2010/2 Dnro ESAVI/288/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE

Lisätiedot

Vaskiluodon Voima Oy:n Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Kihniö

Vaskiluodon Voima Oy:n Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Kihniö Virtain Luonnonsuojeluyhdistys ry MUISTUTUS c/o Larissa Heinämäki Havangantie 418 34710 Vaskivesi 5.4.2013 larissa.heinamaki@iki.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto kirjaamo.lansi@avi.fi Dnro

Lisätiedot

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 61/2010/1 Dnro LSSAVI/164/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.6.2010 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee uutta porsastuotantotoimintaa

Lisätiedot

Vapo Oy:n ympäristölupahakemus turvetuotantoalueelle. Diaarinumero ISY-2005-Y-190.

Vapo Oy:n ympäristölupahakemus turvetuotantoalueelle. Diaarinumero ISY-2005-Y-190. Sivu 1/5 ITÄ-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Minna Canthin katu 64B PL 69 70101 KUOPIO Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry Vastine valituksenalaiseen Juha Juuti päätökseen 121/07/02 Käpypolku 4 as.4 54120

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Päätös Nro 181/2013/2 Dnro ESAVI/88/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 181/2013/2 Dnro ESAVI/88/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 181/2013/2 Dnro ESAVI/88/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 3.9.2013 ASIA Roitonsuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja vesilain mukainen lupa, Vaasan hallinto-oikeuden uudelleen

Lisätiedot

Turveruukki Oy, Teknologiantie 12, Oulu, puh

Turveruukki Oy, Teknologiantie 12, Oulu, puh YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 16.8.2013 Dnro PSAVI/160/04.08/2012 Ympäristöluvan hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12, 90590 Oulu, puh. 044 551 5700 Asia Koivu-Loukassuon turvetuotantoalueen

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 Etelä-Pohjanmaan liitto 2017 1 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 ISBN 978-951-766-349-6 (nide) ISBN 978-951-766-350-2

Lisätiedot

Rimpinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kokkola

Rimpinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kokkola Etelä-Suomi Päätös Nro 74/2010/3 Dnro ESAVI/382/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.12.2010 ASIA HAKIJA Rimpinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta,

Lisätiedot

Pohjankurun sataman ruoppausmassan kuivatusta koskeva ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen ympäristölupahakemus, Raasepori

Pohjankurun sataman ruoppausmassan kuivatusta koskeva ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen ympäristölupahakemus, Raasepori Etelä-Suomi Päätös Nro 23/2012/1 Dnro ESAVI/74/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2012 ASIA Pohjankurun sataman ruoppausmassan kuivatusta koskeva ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen ympäristölupahakemus,

Lisätiedot

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6. 1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 84/10/1 Dnro ISAVI/39/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Kontio-Klaavunsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 66/07/1 lupamääräyksen 1 muuttaminen ja toiminnanaloittamislupa, Ii

Kontio-Klaavunsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 66/07/1 lupamääräyksen 1 muuttaminen ja toiminnanaloittamislupa, Ii LUPAPÄÄTÖS Nro 16/09/1 Dnro PSY-2009-Y-8 Annettu julkipanon jälkeen 16.3.2009 ASIA Kontio-Klaavunsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 66/07/1 lupamääräyksen 1 muuttaminen ja toiminnanaloittamislupa,

Lisätiedot

Konnonsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Karstula ja Kyyjärvi

Konnonsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Karstula ja Kyyjärvi PÄÄTÖS Nro 86/09/1 Dnro ISY-2009-Y-25 Annettu julkipanon jälkeen 11.9.2009 ASIA Konnonsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Karstula ja Kyyjärvi LUVAN HAKIJA Turvetuote Peat Bog Oy Soinintie 2008 40500

Lisätiedot

Matosuon lisäalueen lohkojen 10 11 turvetuotantoa koskeva ympäristölupa,

Matosuon lisäalueen lohkojen 10 11 turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 219/2012/1 Dnro LSSAVI/95/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.12.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS JAKOPÄÄTÖS Matosuon lisäalueen lohkojen 10 11 turvetuotantoa koskeva ympäristölupa,

Lisätiedot

Sikalan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Somero.

Sikalan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Somero. Etelä-Suomi Päätös Nro 25/2011/3 Dnro ESAVI/400/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2011 ASIA Sikalan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Somero. HAKIJA Antti ja Taru Välttilä Jaatilantie

Lisätiedot

Riihinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Lapua ja Kauhava

Riihinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Lapua ja Kauhava Etelä-Suomi Päätös Nro 20/2010/3 Dnro ESAVI/31/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2010 ASIA HAKIJA Riihinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta,

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 10

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 10 1 KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 10 Tekninen lautakunta 18.10.2017 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Muut saapuvilla olleet 18.10.2017 klo 17.00 Kunnanviraston kokoushuone

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Päätöksen lupamääräykset 1 3 ja 16 kuuluivat seuraavasti:

Päätöksen lupamääräykset 1 3 ja 16 kuuluivat seuraavasti: Länsi- ja Sisä-Suomi Ympäristölupavastuualue Päätös Nro 144/2011/1 Dnro LSSAVI/198/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 25.11.2011 ASIA Haukinevan turvetuotantoa koskevan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston

Lisätiedot

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry c/o Larissa Heinämäki Havangantie Vaskivesi

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry c/o Larissa Heinämäki Havangantie Vaskivesi Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry VALITUS c/o Larissa Heinämäki Havangantie 418 34710 Vaskivesi 14.7.2016 larissa.heinamaki@iki.fi Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Kuninkaankatu

Lisätiedot

Turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden valintaprosessi ja Natura-arvioinnin tarveharkinta,

Turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden valintaprosessi ja Natura-arvioinnin tarveharkinta, Turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden valintaprosessi ja Natura-arvioinnin tarveharkinta, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, valmisteluvaiheen aineistosta ehdotusvaiheeseen 2018 Ehdotusvaiheen 1 aineiston

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Sijainti Mustakeitaan suoalue sijaitsee Honkajoen kunnan ja Kankaanpään

Lisätiedot

Liikennemäärät ja tien kunto pysyvät ennallaan. Liikennemäärät eivät nouse nykyisestään.

Liikennemäärät ja tien kunto pysyvät ennallaan. Liikennemäärät eivät nouse nykyisestään. Page 1 Arviointitaulukko VE0 VE1 VE2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinotoimintaan Vaikutukset maankäyttöön Maankäyttö säilyy nykyisenä. Jako-Muuraissuo muuttuu melko luonnontilaisesta suoalueesta

Lisätiedot

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.

Lisätiedot

Turveruukki Oy, Teknologiantie 12, Oulu, puh

Turveruukki Oy, Teknologiantie 12, Oulu, puh YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 19.3.2014 Dnro PSAVI/175/04.08/2012 Ympäristöluvan hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12, 90590 Oulu, puh. 044 551 5700 Asia Paarnitsa-aavan turvetuotantoalueen

Lisätiedot

EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma

EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma Kuulutus 1 (2) 24.11.2017 4512/5723/2017 EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma Asia Pohjanlumme Ky on EPV Bioturve Oy:n puolesta 9.11.2017 jättänyt Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Päätös. Polttoaineiden jakeluasemaa ja aseman jätevedenpuhdistamoa koskevan hakemuksen raukeaminen, Espoo.

Päätös. Polttoaineiden jakeluasemaa ja aseman jätevedenpuhdistamoa koskevan hakemuksen raukeaminen, Espoo. Etelä-Suomi Päätös Nro 25/2011/2 Dnro ESAVI/233/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.3.2011 ASIA Polttoaineiden jakeluasemaa ja aseman jätevedenpuhdistamoa koskevan hakemuksen raukeaminen, Espoo. LUVAN

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2010 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Kyrönjoen ali sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

Rimminnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kuortane ja Lapua

Rimminnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kuortane ja Lapua Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 15/2013/1 Dnro LSSAVI/320/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2013 ASIA HAKIJA HAKEMUS Rimminnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kuortane ja Lapua

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

Raumjärvensuon turvetuotantoalueen tuotantolohkon 4 ympäristölupa, korkeimman hallinto-oikeuden palauttama asia, Laitila

Raumjärvensuon turvetuotantoalueen tuotantolohkon 4 ympäristölupa, korkeimman hallinto-oikeuden palauttama asia, Laitila Etelä-Suomi Päätös Nro 111/2012/2 Dnro ESAVI/447/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.5.2012 ASIA HAKIJA Raumjärvensuon turvetuotantoalueen tuotantolohkon 4 ympäristölupa, korkeimman hallinto-oikeuden

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 27.10.2010. Vapo Oy:n Vähä Koihnannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kauhajoki

Suomen luonnonsuojeluliiton 27.10.2010. Vapo Oy:n Vähä Koihnannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kauhajoki Suomen luonnonsuojeluliiton 27.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/193/04.08/2010.

Lisätiedot

UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Utajärven kunta Asiakirjatyyppi Pintavesivaikutusten arviointi Päivämäärä 19.6.2018 Työnumero 1510017196 UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 50/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/207/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.4.2012

PÄÄTÖS. Nro 50/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/207/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.4.2012 PÄÄTÖS Nro 50/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/207/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.4.2012 ASIA Viljo Viljanmaan Nahkatehdas Oy:n ympäristölupahakemus, Seinäjoki HAKIJA Viljo Viljanmaan

Lisätiedot