Suomen luonnonsuojeluliiton Vapo Oy:n Vähä Koihnannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kauhajoki

Transkriptio

1 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu SEINÄJOKI p pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL VAASA DRNO: LSSAVI/193/04.08/2010. ASIA: Vapo Oy:n Vähä Koihnannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kauhajoki Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry (jäljempänä piiri) on on yksi Suomen luonnonsuojeluliittoon kuuluvasta viidestätoista alueellisesta piiristä. Pohjanmaan piirin toimialueeseen kuuluu vanhan Vaasan läänin alue. Piirin tarkoituksena on edistää luonnonsuojelua ja ympäristön tilan säilymistä mm. ottamalla kantaa ympäristöä muuttaviin hankkeisiin. Yksi voimakkaasti ympäristöä muuttavia toimia on ojittamattomien soiden käyttö turpeenottoon ja tuotannon jätevesien laskeminen vesistöön. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry jättää Vähä Koihnannevan turpeenottohankkeesta seuraavanlaisen muistutuksen: Hakija on ilmeisesti tietoisesti ottanut käyttöön alueesta väärän, harhaanjohtavan nimityksen. Vähä Koihnanneva sijaitsee useita kilometrejä koillisessa. Nyt käsiteltävä alue sijaitsee Iso Koihnannevalla, johon kuuluu soidensuojelualue ja muita valtion lunastamia, suojelutarkoituksiin hankittuja alueita. Vapon suunnittelema alue sijoittuu keskeisesti siten, että sen vaikutukset ovat merkittäviä suojelluille soille. Vapolla on hallinnassaan alueelta noin 45 ha suota, joka on käytännöllisesti ojittamatonta suoalaa. Suolla on reunaojituksia ja yksi suon halkaiseva oja, jotka ovat kuivattaneet ojien lähialueita vähäisesti. Vapo ei ole alueen omistaja tai osaomistaja ko. suolla vaan Vapo on vuokrannut alan yksityisomistajilta. Hankealue ei rajaudu olemassa oleviin turpeenottoalueisiin. Suunnitellun alueen länsipuolella on kuitenkin < 10 ha ilmoitusmenettelyllä perustettu turpeenottoala. Lähialueilla on yksityisten, valtion ja Kauhajoen kaupungin omistamia ojitettua metsämaita sekä etelän suunnalla sijaitsee >1000 ha suuruinen Iso Koihnannevan soiden suojelualue (FI ). Hankealueesta noin 1,5 km pohjoiseen sijaitsee valtion omistama noin 100 ha laajuinen suojelukäyttöön hankittu, luonnontilainen suoalue- ja pienvesien alue, jossa on havaittavissa lähteisyyttäkin. Vapon hankkeen jätevedet kulkisivat ko. palstan halki Myllyluomaa pitkin.

2 Alueella on laaja, luonnontilaisten soiden muodostama laaja kokonaisuus, joka toimii useille luonnonlajeille erämaisena alueena ja tärkeänä elinympäristönä ja reviirinä. Hankealueella on useita maakotkan pesiä. Yksi reviirin pesäpuu sijaitsee 2,5 km päässä suunnitellun turvenevan laidalta lounaaseen, jossa maakotkalla on ollut onnistunut pesintä v Pesintäyritys myös v Alueella esiintyy myös susi, karhu ja ilves, joka korostaa alueen laajaa erämaisuutta ja alue on lajeille soveltuvaa häiriötöntä elinaluetta. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan turvetuotannon suunnittelumääräys I on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa samansuuntaisia. Kummassakin määräyksessä korostetaan, että turvetuotantokäyttöön tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja tai sellaisia soita joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Kyrönjoen valuma-alueella on voimassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan turvetuotannon suunnittelumääräys III, jolloin turvetuotannon aiheuttaman kokonaiskuormituksen ei tule kasvaa vesistössä. Maakuntakaavoituksen yhteydessä on hyväksytty komiteamietinnön esitys, jonka mukaan Ikkelänjoki on otettu erityissuojelluksi vesistöksi. Joen yläjuoksu, sen ylimmän 15 km osalta on erityisen arvokas luonnontilaisuudestaan johtuen. Joessa ja sen sivupuroissa elää luonnontilainen taimenkanta. Erityissuojelun tavoitteena on säilyttää jokimaisema ja turvata purotaimenkanta, mainitaan kaavaselostuksessa. Ikkelänjokea ja alueen vesistöjä käsitellään erikseen muistutuksen loppuosassa omana asianaan. EU:n vesipuitedirektiivin tavoite pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttamisesta vuoteen 2015 mennessä koskettaa myös Kyrönjokea, sekä ylempiä alueita kuten Ikkelänjokea. Ikkelänjoen osalta vesien hyvä tila saavutetaan vuoteen 2015 mennessä, ellei sen tilaa heikennetä nykyisestä. Vedenlaatutietojen mukaan Ikkelänjoen vedenlaatu on tyydyttävää, samoin kuin Myllyluomankin vedenlaatu pääosin, kausittain hapanta ph:ta lukuunottamatta. Suunniteltu turpeenottoalue sijoittuu Natura-alueen arvoihin nähden niin keskeisesti, että hankkeesta olisi tullut laatia Natura-arviointi LsL 65 mukaisesti. Lähimmillään Natura-alueen raja on vain 200 m päässä suunnitellun suoalueen laidasta. Nyt hakemuksessa liitteenä oleva Naturaselvityksen tarvearviointi ei vastaa lupaviranomaisen lisäselvityspyyntöä hankkeen vaikutuksista Natura-alueelle. Suotyyppien osalta suolta on kasvillisuusselvityksessä löydetty vaarantuneita ja silmällä pidettäviksi luokiteltuja suotyyppejä. Niistä on Suomen luontotyyppien uhanalaisuusraportin mukaan alueellamme silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltuja suotyyppejä oli 3; kangasräme, tupasvillaräme ja isovarpuräme. Vaarantuneeksi (VU) suotyypeiksi on alueelta kartoitettu 3 suotyyppiä; sarakorpi, sararäme ja lyhytkortinen kalvakkaneva. Näitä uhanalaisiksi luokiteltuja suotyyppejä tavataan hankealueella laajasti, lähes koko turpeenottoon suunniteltu alue. Ainoastaan reunaosilla tavataan muuttuneita suotyyppejä sekä rahkanevaa ja

3 rahkarämettä, jotka ovat luokitukseltaan säilyviä (LC). Tyypiltään suon keskialue vastaa tällä hetkellä karua lyhytkortista rämettä ja nevaosat ovat lyhytkortista kalvakkarahkasammalnevaa. Suon keskialueella on myös kangasrämettä, rimpinevaa ja sararämettä. Reunaojituksista huolimatta, suon keskiosaa tulee pitää suotyypeiltään arvokkaana kokonaisuutena. Lintulajien osalta suolta on tavattu 18 lajia ja 36 lintuparista. Niistä EU:n lintudirektiivin I-liitteen mukaisia vastuulajeja ovat teeri, kapustarinta ja sinisuohaukka. Valtakunnallisesti silmälläpidettäviä tai uhanalaisia lajeja ovat teeri, sinisuohaukka ja käki. Suomen erityisvastuulajeina (kansainvälisesti uhanalaisia ja taantuneita lajeja, joiden levinneisyys on keskittynyt Suomeen) ovat alueella teeri. Aivan lupa-alueen läheisyydestä tavattiin myös riekkopari, metsopari sekä liro. Lajeista metso on luokiteltu EU:n lintudirektiivissä silmällä idettäväksi (NT). Liro on valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaiseksi luokiteltu sekä yksi maamme erityisvastuulajeista. Huomioitavaa on myös riekkoparin havainnointi suolta. Laji on voimakkaasti taantunut vuosikymmenten aikana. Hakijan olisi tullut laatia alapuolisesta vesistöstä luotettava kalataloudellinen selvitys, alueelta, johon turpeenoton katsotaan vaikuttavan. Pelkkä kalastuskysely ei ole riittävä, koska yleisesti kalastuskuntien tiedot hallinnoimistaan alueista ovat melko heikot, erityisesti vähän kalastetuilla alueilla. Myllyluoman pieneen virtaamaan suon kuivatus ja kuormitus tulee aiheuttamaan muutoksia. Vuosittainen noin 600kg kiintoaineskuormitus yhdessä äärevöityvien virtaamien kanssa tulevat muuttamaan Myllyluoman ekologiaa. EU:n luontodirektiiviä noudatettaessa olisi hankealueen muistakin luontoarvoista kuin kasvillisuudesta ja linnustosta olla luotettava selvitys. Hyönteisselvitys (erityisesti perhoset) ovat jääneet huomioimatta. Muuta uhanalaislajistoa ei ole selvitetty lainkaan (matelijat, lepakot, nisäkkäät ym.). EU:n luonto- ja lintudirektiivi koskettaa kaikkia lajiryhmiä ja selvitykset olisi tullut tehdä koko vaikutusalueen ja lajiryhmät kattavasti. Siten hakemusta tulee pitää puutteellisena eikä voida vakuuttua siitä, että hanke ei vaarantaisi EU:n suojelemia lajiryhmiä ja lajien suotuisan suojelutason saavuttamista. Turpeenotosta Ikkelänjoen valuma-alueella: Ikkelänjoen valuma-alueella on nykyisin noin 400 ha turvetuotantoaluetta Vapolla ja yksityisillä tuottajilla. Kun huomioidaan Vähä Koihnannevan turpeenottohakemus, sekä tiedetään Vapo Oy:n suunnittelevan Ikkelänjoen valuma-alueelle uutta turvetuotantoaluetta lisää usealle alueelle, yhteensä noin 250 ha alalle (mm. Näätäneva, Vähä Koihnanneva ja Sikarämäkkä). Uusien alueiden myötä Vapon turvetuotannon ala tulisi kasvamaan valumaalueella noin 125% eli vähintään kaksinkertaiseksi nykyiseen alaa nähden (Palloneva 200 ha). Pallonevan turpeenotto jatkuu toistaiseksi ja useat muutkin alueella olevat suot ovat käytössä vielä pitkään. Kun huomioidaan näiden tulevien suunnitelmien valmisteluvaiheiden kestävän 1-2 vuotta kerrallaan eri aikoina, tulee Ikkelänjoen kuormitus lisääntymään 3-6 vuoden ajaksi tuotannon valmistelutoimien takia, sekä sen jälkeen tavanomainen tuotantokauden kuormitus lisääntyy nykyisestään

4 huomattavan paljon. Tämä tarkoittaisi kaikkien Vapon uusien, tulevien hankkeiden myötä Ikkelänjoen valuma-alueelle noin 70% kiintoaineen, 75% fosforin ja 80% typen kuormituksen lisääntymistä turvetuotannon osalta. Sitä ei voida pitää vesistön kannalta kestävänä ratkaisuna, eikä myöskään vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisena toimintana. Toiminta on myös maakuntakaavan tavoitteiden vastainen. Vapo omistaa tuotannossaan olevat Ikkelänjoen valuma-alueen suot lähes yksinomaan. Tuotannosta poistuvilla aloilla tuotettaisiin mahdollisesti Vapon toimintamallin mukaisesti jatkossa ruokohelpeä. Tulevat vesistöön kohdistuvat ravinnekuormat kasvaisivat nykyisestään entisestään, koska ruokohelven viljely vaatii lannoitteita, eikä turvemaa kykene sitomaan ravinteita riittävässä määrin, vaan ne huuhtoutuvat vesistöön herkästi. Siksi voidaan sanoa, että tuotannosta poistuvat alat eivät oikeuta lisäämään valuma-alueella uutta turvetuotantoa, koska poistuvien alueiden kuormitus ei tule alenemaan, vaan lisääntymään nykyisestään erittäin todennäköisesti. Vaikka ympäristölupamenettelyssä käsitellään haettavaa lupa-asiaa yksittäisenä asiana, tulee nämä edellä luetellut asiat huomioida turvetuotannon lupa-asioita päätettäessä. Tulevaisuudessa tulee käymään edellä esitetyllä tavalla, mikäli nykyinen toimintamalli alueella jatkuu. Ikkelänjoen erityissuojeluun liittyvä vaatimus on yksi merkittävä peruste turvetuotannon kokonaistarkastelulle alueella. Ikkelänjoen vedenlaatua ei nykyiselläkään voida pitää virkistyskäytöllisesti kovinkaan hyvänä. Rantamökkien virkistyskäytön arvo alenee kesäaikana vedenlaadun myötä, eikä jokivettä voi pitää laadukkaana uimavetenä nykyisin, koska vedessä on selvästi humusta. Runsaista ojituksista johtuen, kesäaikana vesi on joessa varsin vähissä ja sen laatu on paikoin alentunut. Kuivien kesien aikana alivirtaama on vähäinen. Aikanaan Pallonevalta johdetut turvetuotannon jätevedet Talvisillanmäen alueella ovat alentaneet keskiosan vedenlaatua ja haittaavat osaltaan edelleen. Nyt suunniteltu Vähä Koihnannevan tuotantoalue tulisi purkamaan jätevetensä joen yläosalle, haitaten jokea koko pituudeltaan. Useissa sivupuroissa esiintyy lähteisyyttä, joiden virtaama on erittäin tärkeä osa alivirtaamaa. Veden laatua ei pidä enää nykyisestään heikentää ylivirtaama-aikoina tulevilla, osittain hallitsemattomilla turvetuotannon jätevesipäästöillä, eikä kesäajan alivirtaama-aikojen väkevöityneillä turvevesillä. Ikkelänjoen sivupurojen valuma-alueet ovat melko pieniä ja niiden alueilla olevat ojittamattomat suot ovat mittava vesivarasto, joka ylläpitää ja tasaa purojen virtaamaa läpi vuoden. Ojittamaton suo sisältää noin 90% vettä. Nykypäivänä tuskin kukaan hyväksyisi järvien kuivatusta, mutta soiden ojitus aiheuttaa lähes samanlaisen kuivatusvaikutuksen alapuoliseen vesistöön, kuin järven kuivatus. Nämä luonnontilaiset suot ovat käytännössä valuma-alueiden viimeisiä vesivarastoja, joiden kuivattaminen saattaa olla alapuolisille pienvesille kohtalokkaita. Tiettyjen lajien selviäminen vesistössä saattaa olla kiinni nimen omaan soilta tulevan virtaaman määrästä. Kun tämä viimeinenkin vesivarasto tuhotaan, saattaa se tuhota joidenkin lajien elinolot lopullisesti pienvesissä ja aiheuttaa osaltaan lajien sukupuuttoa ja taantumista. Pienvesien osalta on huomioitava, että ne ovat suureksi osaksi uhanalaisia luontotyyppejä. Eteläisessä Suomessa kangasmaiden sekä turvemaisen purot ja pienet joet on arvioitu tilaltaan vaarantuneiksi (VU), (SY 8/2008 Suomen luontotyyppien uhanalaisuus, SYKE 2008). Ikkelänjoki ja sen

5 sivuhaarat kuuluvat esitettyihin luokkiin. Suunnitellun turpeenkaivuualueen vedet laskevat ensin Koihnanluomaan, joka muuttuu 1,5 km päästä oikaisemattomaksi Myllyluomaksi. Myllyluoma on hyvin luonnontilaisen kaltainen pieni puro, joka meanderoi ja tulvii voimakkaasti. Se muodostaa yhdessä ranta-alueensa kanssa lajistollisesti ja luontotyyppeinä hienon kokonaisuuden lähes koko matkalta, noin 4 km matkan Ikkelänjoelle saakka. Puron lajistosta ei ole olemassa tarkempaa selvitystä. Myllyluomaa tulee pitää yhtenä Kauhajoen luonnontilaisimmista puroista ja katsoa sen olevan arvokas pienvesi. Kalastollisessa mielessä Ikkelänjoki on erittäin merkittävä taimenjoki. Ikkelänjoessa ja sen sivuhaaroissa tavataan luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Muutamien sivupurojen taimenkannan arvellaan olevan geneettisesti eriytynyt ja puhdas kanta, joiden kookkaammat yksilöt muuttavat pääuomaan kasvamaan. Pääuoman kalaston heikentyminen johtuu osaltaan myös sivuhaarojen taimenkantojen taantumiseen. Joen yläosalla kalasto on heikompaa, joka osaltaan johtuu turpeenoton jätevesikuormituksesta. Kuitenkin joen kalaston perusteella on Ikkelänjokea pidettävä merkittävänä jokialueena, koska kalalajistoon kuuluu mm. harjus, taimen, kivennuoliainen, kivisimppu ja made. Merkittävimpiä sivuhaaroja ovat ainakin Sotkanluoma, Keevelinluoma, Isoluoma ja Myllyluoma, jotka jokainen jakaantuvat vielä pienemmiksi ojikoiksi, joissa osassa taimen lisääntyy hyvin ja osassa taimenta tavataan jonkin verran. Ikkelänjoessa on myös vähäisesti rapua alaosilla, joskin vuoden 2007 rapurutto on saattanut levitä Kyrönjoen haarasta myös Ikkelänjokeen. Harjusta on joessa jonkin verran. Suurena puutteena pidämme sitä, että lupahakemuksen laadintaa varten ei ole tehty juuri minkäänlaisia kalastoselvityksiä, ainoastaan kaksi haastattelukyselyä kalastusseurojen yhteyshenkilölle, jonka ei pidä katsoa olevan riittävä selvitys hankkeen haittavaikutuksiin nähden. Mahdolliset kalataloushaitat kuitenkin hakemuksessa myönnetään, mutta ilman olemassa olevia selvitystietoja on täysin mahdotonta arvioida haittojen suuruutta, eikä siten kalatalousmaksun suuruutta voi arvioida tai pitää edes mahdollisena kompensaationa aiheutuneiden haittojen torjumiseksi. Tiivistelmä: -Turpeenotto Iso Koihnannevan alueelle, (ilmoitetaan väärinvähä-koihnannevaksi) luonnontilaiselle suolle on alueidenkäyttötavoitteiden vastainen. -Hanke sijoittuu keskeisesti suojeluun tarkoitetuille suoalueille ja hankkeella on haitallisia vaikutuksia suojeluarvoille. -Ikkelänjoki on erityissuojeltu vesistö maakuntakaavassa. -Alueella esiintyy mm. maakotka, jonka reviirillä hanke sijaitsee. -Hanke ei edistä VPD:n vesien hyvän tilan saavuttamista 2015 mennessä. -Myllyluoma on arvokas, uhanalainen pienvesi. -Hankkeesta ei ole tehty Natura-arviointia.

6 -Suolla on 6 uhanalaiseksi luokiteltua suotyyppiä. -Hankkeesta ei ole tehty riittävää kalataloudellista selvitystä. -EU:n luontodirektiivien lajiryhmien selvityksessä on puutteita -Vapon hankkeiden yhteisvaikutus vesistöalueella tulee huomioida. Esitämme, että Vähä Koihnannevalle edellä olevien perusteluiden pohjalta ei myönnetä turpeenottolupaa. Seinäjoella Seppo J Ojala Puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Teemu Tuovinen Aluesihteeri LIITTEET LINKKI Karttaliite map.x=379&map.y=300&e=265793&n= &scale=40000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang =fi

7 KARTTALIITE Kartta 1. Vähä Koihnannevan turpeenottoalueen kartta. Kartta 2. Vähä Koihnannevan turpeenottoalueen ilmakuva.

8 Kartta 3. Turpeenottohankkeen ja suojelualueiden sekä Myllyluoman sijoittuminen kartalle. KARTTALIITE