Harjoittelu- barometri

Transkriptio

1 Harjoittelubarometri

2 ISBN:

3 Sisällys Kyselyn taustaa 5 Kyselyn otos 5 Tulosten raportointi 5 Tutkimuksen tekijät 5 Keskeiset tulokset 6 Kehittämistoiveissa korostuu ohjauksen tarve 6 Akavan opiskelijoiden Harjoittelusuositukset: Kohti hyvää korkeakouluharjoittelua 8 Taustatiedot 10 Korkeaopiskelijoiden demografiset tekijät 10 Sukupuolijakauma 10 Ikäjakauma 11 Vastaajien jakauma ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken 11 -opiskelijoiden jakauma 12 Ammattikorkeakouluopiskelijoiden jakauma 12 Koulutusalat 13 Opiskelijakyselyn tulokset 14 Aiempi työkokemus 14 Harjoittelun suorittaminen 15 Harjoittelun pakollisuus 16 Harjoittelun palkallisuus 17 Harjoitteluun hakeutumisen käytännöistä 19 Harjoittelun tärkeimmät tekijät 21 Harjoittelu ulkomailla 21 Korkeakouluharjoittelussa 22 Harjoittelujaksojen määrä 22 Harjoittelupaikka 23 Harjoittelupaikat työnantajasektoreittain 24 Harjoittelun kesto 24 Harjoittelukäytännöt työpaikoilla ja harjoittelun liittyvät odotukset ja suunnitelmat 25 Harjoittelusopimus ja työtodistus 25 Odotukset harjoittelulle 28 Harjoittelun varmistuminen 30 Harjoittelun ohjaus 30 Harjoittelusta kertyvät opintopisteet 32 Arviot harjoittelukokemuksesta 32 Toimeentulo harjoittelun aikana 38 Harjoittelukokemukset omin sanoin 38 Harjoitteluun pääsyn vaikeudet 41 3

4 Yhteenveto korkeakouluopiskelijoiden tulokset 40 Ehdotukset harjoittelukäytäntöjen parantamiseksi 41 Korkeakouluhenkilöstön vastaukset 43 Taustatiedot 43 Harjoittelu osana tutkintoa 45 Harjoittelun rahoitus 47 Harjoittelun ohjaus 49 Tuki harjoittelupaikan löytämiseksi 48 Harjoittelun ohjaus harjoittelupaikassa 49 Työ- ja harjoittelusopimus kirjallisena 49 Harjoittelun pelisäännöt ja tavoitteet 50 Yhteydenpito harjoittelun aikana 51 Yhteydenpito harjoittelupaikkaan 51 Palautteen kerääminen 51 Harjoitteluvastaavien koulutus 52 Harjoittelun merkityksellisyys ja arviot harjoittelukäytännöistä 53 Harjoittelun tärkeimmät tekijät 53 Harjoittelumahdollisuudet, harjoittelun tuki ja ohjaus, harjoittelun laatu 53 Yleisarvosana harjoittelukäytännöistä 54 Yhteenveto korkeakouluhenkilöstön vastauksista 57 Harjoittelukäytäntöjen kehittämisehdotukset henkilöstöltä 55 Johtopäätökset 57 Liite 1. Opiskelijakyselyn kyselyrunko 58 Liite 2. Korkeakoulujen henkilöstön kyselyn runko

5 Kyselyn taustaa Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometri kartoittaa harjoitteluolosuhteita ja -käytäntöjä suomalaisissa korkeakouluissa. Tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden ja henkilöstön kokemuksia harjoittelusta sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistosektorilla. Aineisto koottiin sähköpostikutsun kautta verkkokyselyllä kevään ja kesän 2017 aikana. Opiskelijakysely tehtiin toukokuussa, henkilöstökysely elo syyskuussa. Vastauksia saatiin yhteensä 823 korkeakouluopiskelijalta ja 101 korkeakouluhenkilöstöön kuuluvalta ja ne olivat lähes kaikista Suomen korkeakouluista. Korkeakoulujen henkilöstölle ja opiskelijoille oli erilliset, mutta osittain yhtenevät, kyselylomakkeet. Lomakkeet ovat liitteenä (liite 1 ja 2) Opiskelijakysely lähetettiin toisen ja kolmannen vuoden ammattikorkeakouluopiskelijoille ja neljännen, viidennen ja kuudennen vuoden yliopisto-opiskelijoille. Kysely rajattiin koskemaan harjoittelukokemuksia vuonna 2016 ja sen jälkeen. Harjoittelukäytännöt ja koulutuksen rakenne vaihtelevat paljon eri koulutusalojen kesken: osalla harjoittelu on pakollista ja muodostaa kiinteän osan opintoja. Joillain aloilla harjoittelujaksoja on useita. Osalla tutkintoon ei voi sisällyttää harjoittelua vapaaehtoisenkaan. issa on käytössä harjoittelutuki, jonka saatavuus vaihtelee alojen kesken. Tukea ei makseta suoraan opiskelijalle, vaan sillä katetaan osa kuluista, joita työnantajalle syntyy opiskelijan palkkaamisesta. Kyselyn otos Harjoittelukäytännöt ja koulutuksen rakenne vaihtelevat paljon eri koulutusalojen kesken: osalla harjoittelu on pakollista ja muodostaa kiinteän osan opintoja. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden otos on tässä kyselyssä suurempi kuin yliopistoopiskelijoiden, koska AMK-kentässä opiskelijoiden vastausaktiivisuus on kyselytutkimuksissa tyypillisesti pienempi. -opiskelijoiden otos (Helsingin yliopiston erillisotosta lukuun ottamatta) on perusopintojen aloitusvuoden mukaan kiintiöity korkeakouluittain ositettu satunnaisotos, jossa on yliedustus pienemmiltä yliopistopaikkakunnilta. (taulukko 1) Helsingin yliopiston erillisotos täydensi yliopisto-opiskelijoiden otosta. Se oli noin opiskelijan otos, joka tehtiin satunnaispoimintana Helsingin yliopiston opiskelijarekisteristä ( tilanne). Tämä liittyy Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omaan selvitystyöhön. Henkilöstökyselyn vastaajiin kuului ura- ja rekrytointipalveluiden työntekijöitä sekä koulutusohjelmien harjoitteluasioiden parissa työskenteleviä, kuten harjoitteluvastaavia. Tulosten raportointi Tulosten raportoinnissa on tehty vertailua ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektorin välillä sekä joissain kohdin opintoalojen välillä, tosin alakohtaisesti pienet vastaajamäärät vaikeuttavat näitä vertailuja. Vertailua ei ole tehty eri korkeakoulujen välillä. Yhteenvedossa on mukana poimintoja Akavan opiskelijoiden harjoittelusuosituksista. Raportti jakaantuu kahteen pääosaan: korkeakouluopiskelijoiden ja korkeakoulujen henkilöstön vastausten yhteenvetoon. Akavan opiskelijat on toteuttanut harjoittelubarometrin aiemmin vuonna 2010 ja Tämä kysely vastaa osittain aiempia kyselyjä. Analyysit on tehty SPSS-ohjelmistolla. Tutkimuksen tekijät Akavan opiskelijat on johtava opiskelijoiden työmarkkinajärjestö Suomessa. Akavan opiskelijat edustaa Akavan jäsenliittojen opiskelijajäseniä, joita on yli satatuhatta. Akavan opiskelijat edistää korkeakouluopiskelijoiden oikeuksia ja asemaa muun muassa toimimalla aktiivisena ja aloitteellisena yhteiskunnallisena keskustelijana. 5

6 Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus laati kyselyn sekä teki aineistonkeruun ja raportoinnin. Otus tekee kehittämislähtöistä ja monimenetelmällistä tutkimusta opiskelijoiden arjesta ja opinnoista, arvoista ja asenteista sekä työelämää ja tulevaisuutta koskevista odotuksista. Tutkimusraportti viimeisteltiin Akavassa. Tekstin muokkasi Ritva Siikamäki, kaaviot Tomi Husa ja taitto Tarja Paajonen. Keskeiset tulokset Parhaimmillaan harjoittelu toimii urasuunnitelmia ja asiantuntijuutta vahvistavana kokemuksena. Moni vastaajista kertoi, että harjoittelu edisti heidän työllistymistään. Harjoittelu suoritettiin pääosin kotimaassa ja julkisen sektorin organisaatiossa. Suurin osa opiskelijoista ilmoitti, ettei ollut etsinyt harjoittelupaikkaa muualta kuin kotimaasta. Harjoittelu on yliopisto-opiskelijoilla tavallisimmin kolme kuukautta, ammattikorkeakouluopiskelijoilla yhdestä kahteen kuukautta. Korkeakouluopiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä harjoittelukokemukseensa ja kokevat sen vastanneen hyvin heidän odotuksiaan ja ennakkokäsityksiään. Valtaosalle opiskelijoista maksettiin harjoittelusta palkkaa. Kolmasosa ei osannut sanoa, oliko palkka alalla sovellettavan työehtosopimuksen mukainen. Opiskelijoille tärkeintä harjoittelussa on kiinnostava ja motivoiva harjoittelupaikka. Tärkeänä pidettiin osaamista ja opintotaustaa vastaavia työtehtäviä, uusien verkostojen ja kontaktien luomista ja mahdollisuutta työllistyä harjoittelupaikkaan myöhemmin. Erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijat pitävät tärkeänä mahdollisuutta työllistyä harjoittelupaikkaan myöhemmin. -opiskelijat painottavat ammattikorkeakoulun vastaajia enemmän omaa osaamista ja opintotaustaa vastaavia työtehtäviä. Nämä tekijät ovat korostuneet aiemmissakin Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometreissa. Moni opiskelija ilmoitti työllistyneensä harjoittelupaikkaansa joko koko- tai osa-aikaiseksi työntekijäksi tai saaneensa harjoittelun kautta suosittelijoita ja/tai verkostoja. Työtehtävät harjoittelun aikana koettiin pääosin mielekkäiksi ja omaa osaamista kehittäviksi, mutta aineisto sisälsi tästä poikkeavia kokemuksia. Parhaimmillaan harjoittelu vahvisti kuvaa omista tulevaisuudensuunnitelmista ja asiantuntijuuden kokemuksesta. Opiskelijoille tärkeintä harjoittelussa on kiinnostava ja motivoiva harjoittelupaikka. Kehittämistoiveissa korostuu ohjauksen tarve Opiskelijat nostavat esiin kehittämiskohteena muun muassa, että harjoittelukäytäntöjä tulisi selkeyttää ja ohjaukseen panostaa enemmän. Tämä korostui yliopisto-opiskelijoiden vastauksissa. He kaipaavat korkeakouluilta lisää ohjausta harjoitteluun hakeutumisessa ja aktiivista otetta verkostojen rakentamisessa työnantajiin. Suurin osa yliopistoopiskelijoista ei tiennyt, onko heidän laitoksellaan tai yksikössään nimetty harjoitteluvastaava tai ilmoitti että tällaista ei ollut lainkaan. Ammattikorkeakouluopiskelijoista suurin osa ilmoitti, että heidän yksikössään on harjoittelusta vastaava henkilö. Erityisesti yliopistoissa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että varataan riittävästi resursseja ohjata harjoitteluun hakeutumista ja opastaa opiskelija tavoitteitaan vastaavan harjoittelupaikan valintaan. Nykyisin käytännöt vaihtelevat samassa yliopistossakin laitosten välillä. Opiskelijat pitävät yhteydenpitoa korkeakoulujen ja harjoittelupaikkojen välillä vähäisenä. Heille itselleen jää suuri vastuu huolehtia siitä, että he saavat riittävää ohjausta. Kyselyn tulosten mukaan yli kolmasosa opiskelijoista suorittaa harjoittelunsa siten, että harjoittelulle nimetty ohjaaja ei ole läsnä koko harjoittelun ajan tai ohjaajaa ei ole nimetty lainkaan. Lisäksi tuloksissa nousi esiin, että työpaikalla annettavaa ohjausta tulisi parantaa. 6

7 Harjoittelu merkitsee joissain tapauksissa toimeentulon heikentymistä esimerkiksi toiselle paikkakunnalle muuton vuoksi. Erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijat katsoivat, että harjoittelun suorittamisen esteeksi tulee, että harjoittelupaikka sijaitsee muualla kuin arki yleensä. Lisäksi toiselle paikkakunnalle matkustamisen tai osittain muuttamisen sinne kerrottiin lisäävän tuntuvasti elinkustannuksia. Osa opiskelijoista työskentelee harjoittelujakson ohella, jolloin harjoittelu saattaa olla kuormittava kokemus. Niissä ammattikorkeakoulututkinnoissa, joissa on useita pakollisia harjoittelujatkoja, kuten eräissä sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa, tulisi kiinnittää erityistä huomioita harjoittelukäytäntöjen ja aikataulujen joustavuuteen. -opiskelijat toivat esiin harjoittelutukeen liittyviä huolia. Vain puolet yliopistoopiskelijoista oli hakenut harjoittelutukea. Kaikkiaan opiskelijat toivovat harjoittelukäytäntöjen selkiyttämistä ja yhtenäistämistä, mutta toisaalta myös niiden joustavuuden lisäämistä. Harjoittelusta laadittiin kirjallinen sopimus (työ- ja/tai harjoittelusopimus) hiukan alle 80 prosentissa ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoitteluista ja 84:ssä prosentissa yliopisto-opiskelijoiden harjoitteluista. Tuloksista käy ilmi, että vain 31 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista sai harjoittelustaan työtodistuksen. -opiskelijoilla vastaava osuus on 61 prosenttia. Korkeakoulujen henkilöstön vastaukset eroavat joissain suhteissa opiskelijoiden näkemyksistä, muun muassa käsityksessä ulkomaan harjoittelumahdollisuuksista. Samoin kuin opiskelijat ilmaisivat vastauksissan, moni yliopistohenkilöstöön kuuluva vastaaja toi esiin huolen korkeakoulujen resurssien riittävyydestä laadukkaan harjoittelukokemuksen tarjoamiseksi. Ammattikorkeakoulujen henkilöstö luotti selvästi enemmän korkeakoulunsa harjoittelukäytäntöjen toimivuuteen kuin yliopistohenkilöstö. Opiskelijat nostavat esiin kehittämiskohteena muun muassa, että harjoittelukäytäntöjä tulisi selkeyttää ja ohjaukseen panostaa enemmän. 7

8 Akavan opiskelijoiden harjoittelusuositukset IDA PIMENOFF Kohti hyvää korkeakouluharjoittelua Ota korkeakouluharjoittelusta hyöty irti Tarkistuslista opiskelijalle Hae harjoitteluun hyvissä ajoin. Sinulla on oikeus saada riittävää ja monipuolista ohjausta sekä harjoittelupaikan etsimiseen että harjoitteluun. Valitse sellainen harjoittelupaikka, joka auttaa sinua oppimaan ja kehittämään osaamistasi. Harjoittelijana sinun työpanoksellasi ei ole tarkoitus korvata vakituista henkilökuntaa. Harjoittelu on oppimista sekä työelämään ja alasi tehtäviin tutustumista varten. Harjoittelun tavoitteena on soveltaa opittua käytäntöön sekä tutustua ja oppia lisää oman alan työelämästä. Harjoittelulle tulee laatia oppimistavoitteet, jotka tulisi harjoittelun aikana saavuttaa Kysy neuvoja ja ohjeita rohkeasti. Käytä ohjaajan ja kokeneempien työntekijöiden neuvoja opastusta hyväksesi. Käytä harjoittelun tuomat mahdollisuudet verkostoitua, kokeilla ja kehittyä. Tunne oikeutesi ja velvollisuutesi työntekijänä. Arvosta omaa, mutta muidenkin osaamista, sekä työtä. Huolehdi työttömyysturvasta: varmista, että harjoittelustasi maksettava palkka täyttää työssäoloehdon. Anna palautetta säännöllisesti harjoitteluohjaajallesi ja pyydä palautetta omasta toiminnastasi. Kerro harjoittelukokemuksestasi korkeakoulun harjoitteluvastaavalle harjoittelun aikana ja sen päätyttyä. Hyödynnä harjoittelu mahdollisuutena kehittyä, jopa ylittää itsesi ja vakuuttaa työnantaja osaamisestasi. Laadi harjoittelustasi yhteenveto, essee tai muu kooste, josta käy ilmi harjoittelun keskeiset tehtävät ja jossa arvioit harjoitteluasi. Pyydä työtodistus harjoittelustasi. Kysy ohjaajaa tai muuta henkilöä suosittelijaksesi tulevaa työnhakua ajatellen. Jos harjoittelussasi tulee ongelmia, ota yhteyttä harjoitteluohjaajaasi tai liittoosi. 8

9 Hyvästä harjoittelusta hyvää mainetta Tarkistuslista työpaikoille Harjoittelu on tarkoitettu opiskelijan opintoalaa vastaaviin tehtäviin tutustumiseen, oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. Harjoittelujaksot ja harjoittelijoiden työpanos suunnitellaan osaksi työpaikan toimintaa. Tulevista harjoitteluista tiedotetaan hyvissä ajoin henkilöstölle. Harjoittelulla ei korvata vakituisen henkilökunnan työpanosta, kun työpaikalle rekrytoidaan korkeakouluharjoittelija. Ennen harjoittelua määritellään selkeästi harjoittelijan työtehtävät ja tavoitteet. Harjoittelu suunnitellaan vastaamaan tutkintovaatimuksissa määriteltyjä osaamistavoitteita. Harjoittelijan kanssa tehdään työsopimus tai kirjallinen harjoittelusopimus. Harjoittelun alussa käydään läpi harjoittelijan ja työnantajan odotukset ja toiveet harjoittelusta. Tavoitteita voidaan harjoitteluaikana tarkentaa ja niiden perusteella annetaan palautetta. Harjoittelun lopuksi tarkastellaan harjoittelukokemusta kummankin näkökulmasta: mikä meni hyvin ja mitä olisi voinut tehdä toisin. Tämä on työpaikalle arvokasta palautetta toimintatavoista. Harjoittelijalle nimetään ohjaaja, joka on läsnä koko harjoittelun ajan. Hän varaa työaikaa ohjaukseen ja sitoutuu harjoittelijan opastamiseen. Harjoittelija perehdytetään yleisesti työyhteisön toimintaan sekä erityisesti tehtäviin harjoittelun aikana. Työtavat ja työturvallisuusasiat käsitellään osana perehdytystä. Harjoittelijan perehdytyksen osana on aloitus- tai kehityskeskustelu, jossa määritellään harjoittelun tavoitteet. Niihin palataan harjoittelun päätteeksi palautekeskustelussa. Työpaikalla panostetaan siihen, että harjoittelija saa hyödyn harjoittelusta sekä tuntee olevansa tervetullut. Vakituinen henkilöstö ottaa harjoittelijan vastaan hyvin ja suhtautuu harjoittelijaan arvostavasti ja kannustavasti. Työsuhteeseen rinnastettavasta harjoittelusta maksetaan palkkaa, joka täyttää vähintään työssäoloehdon tai on työehtosopimuksen mukainen. Ovet auki työelämään Tarkistuslista korkeakouluille Kaikkiin tutkintoihin sisältyy korkeakouluharjoittelu. Korkeakoulu tarjoaa tarvittavaa ohjausta ja työkaluja harjoittelupaikan löytämiseksi. Korkeakoululla on selkeät säännöt harjoittelupaikkojen tarjoamisesta, kriteereistä ja valintamenettelyistä. Alakohtaisesti on selkeät ja johdonmukaiset kriteerit sille, mikä lasketaan harjoitteluksi. Harjoittelua ei voi korvata suorituksella, johon ei sisälly työelämäkontaktia. Opiskelijat tietävät, kuka on oman alan tai korkeakoulun yhteinen harjoitteluasioista vastaavan henkilö. He tietävät, miten toimia, jos harjoittelussa tulee ongelmia. Harjoittelupaikkoihin ollaan yhteydessä aina uuden harjoittelun alkaessa ja varmistetaan, että harjoittelun pelisäännöt ovat selvät. Harjoittelusta saa vähintään 5 opintopistettä harjoittelukuukautta kohti opintotuen saamisen mahdollistamiseksi. Harjoittelun osapuolten kanssa käydään läpi harjoittelun tavoitteet ja ne on määritelty selkeästi. Harjoitteluiden toteutumista ja laatua arvioidaan jatkuvasti opiskelijoilta ja työpaikoilta kerättävän palautteen avulla. Harjoittelutuen myöntävä korkeakoulu edellyttää, että myös työpaikka osallistuu harjoittelun palkkakustannuksiin. Harjoittelusta vastaavalla henkilöstöllä on riittävästi aikaa ja osaamista tukea opiskelijoita onnistuneeseen harjoitteluun. 9

10 Taustatiedot Korkeaopiskelijoiden demografiset tekijät Taulukko 1 Tutkimusotoksen rakenne, Akavan opiskelijabarometrin otos; korkeakouluopiskelijat sekä HYY:n erillisotos Aloitusvuosi (monesko opiskeluvuosi) AMK Otos yhteensä t (paitsi HY) Helsingin yliopisto Yhteensä, yliopistot 2011 (6. vuoden) (5. vuoden) (4. vuoden) Yhteensä, kaikki 2014 (3. vuoden) (2. vuoden) YHTEENSÄ Vastaajamäärät *) *) Seitsemän vastaajaa ilmoitti opiskelevansa sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa. Sukupuolijakauma Naiset olivat kiinnostuneempia vastaamaan kyselyyn sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijoiden joukossa. Keskimäärin kaikista vastaajista joka kolmas oli nainen (taulukko 2 sivulla 16). Aineiston sukupuolijakauma ei ole merkityksellistä tulosten yleistettävyyden kannalta, sillä tuloksia ei ole tarkoitus tarkastella sukupuolen mukaan. Akavan opiskelijoiden aiemmissa harjoittelubarometrissä 2010 ja 2012 oli jokseenkin sama sukupuolijakauma kuin tässä selvityksessä. Sukupuolijakauma Mies Nainen Muu Yhteensä Amk , % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 10

11 Vastaajien jakauma ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden kesken 52 % 48 % Ammattikorkeakoulu Ikäjakauma Suomessa korkeakouluopiskelijoiden keski-ikä on kansainvälisesti vertaillen melko korkea. Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat tyypillisesti nuorempia kuin yliopistoopiskelijat. Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma oli odotettu ottaen huomioon kohderyhmä. Opiskelijakyselyyn vastanneet olivat kolmannen, neljännen ja viidennen vuoden opiskelijoita. Suurin osa vastaajista oli vuotiaita. Ikäjakauma 25 % 20 % % % % % tai aiemmin 0,1 Kyselyyn vastasi yhteensä 823 opiskelijaa. Yhteensä 388 ammattikorkeaopiskelijaa vastasi kyselyyn eli 48 prosenttia aineistosta, 428 yliopisto-opiskelijaa eli 52 prosenttia. Vastaajat jakautuivat siis melko tasaisesti ammattikorkeakoulun ja yliopiston kesken. jen vastaajissa painottui selkeästi Helsingin yliopiston vastaajien suhteellisesti suuri määrä, ja sieltä kertyi 32 prosenttia vastauksista. Ammattikorkeakoulusektorilta saatiin vastauksia tasaisemmin eri ammattikorkeakouluista. Taulukoiden yhteydessä raportoidut vastaajamäärät (N=) vaihtelevat kysymyskohtaisesti eivätkä aina vastaa esimerkiksi taulukossa 1 esitettyjä lukuja, koska kaikki vastaajat eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin ja osa kysymyksistä oli tarkoitettu vain harjoittelun suorittaneille. 11

12 -opiskelijoiden jakauma Aalto-yliopisto 21 2,5 N= % koko aineistosta Helsingin yliopisto ,4 Itä-Suomen yliopisto 40 4,9 Lapin yliopisto 19 2,3 Lappeenrannan tekn. yliopisto 6 0,7 Oulun yliopisto 8 1 Taideyliopisto 2 0,2 Tampereen tekn. yliopisto 6 0,7 Tampereen yliopisto 19 2,3 Turun yliopisto 34 4,1 Vaasan yliopisto 4 0,5 Åbo Akademi 4 0,5 Yhteensä * ,2 Ammattikorkeakouluopiskelijoiden jakauma Centria-ammattikorkeakoulu 3 0,4 Diakonia-ammattikorkeakoulu 12 1,4 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeak. 16 1,9 10 1,2 Hämeen ammattikorkeakoulu 14 1,7 Jyväskylän ammattikorkeakoulu 26 3,1 Kajaanin ammattikorkeakoulu 5 0,6 Karelia-ammattikorkeakoulu 13 1,6 Kymenlaakson ammattikorkeak. 10 1,2 Lapin ammattikorkeakoulu 22 2,6 Laurea-ammattikorkeakoulu 21 2,5 Metropolia Ammattikorkeakoulu 28 3,4 Mikkelin ammattikorkeakoulu 15 1,8 Oulun ammattikorkeakoulu 12 1,4 Saimaan ammattikorkeakoulu 23 2,8 Satakunnan ammattikorkeakoulu 34 4,1 Savonia-ammattikorkeakoulu 46 5,5 Tampereen ammattikorkeakoulu 35 4,2 Turun ammattikorkeakoulu 36 4,3 Vaasan ammattikorkeakoulu 14 1,7 Yrkeshögskolan Arcada 4 0,5 Yrkeshögskolan Novia 3 0,4 Yhteensä*) ,2 *) Seitsemän vastaajaa ilmoitti opiskelevansa sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa. 12

13 Koulutusalat Vastaajien pääasialliset koulutusalat Koulutusalakohtaiset vastaajamäärät (kaavio 1 otuksen aineistossa) osoittavat, että valtaosa, 42 prosenttia ammattikorkeakoulujen vastaajista opiskeli terveys- ja hyvinvointialaa. Toiseksi isoin edustus, 20 prosenttia, oli tekniikan alalta. -opiskelijoiden joukossa vastaajat jakautuivat tasaisemmin eri koulutusaloille. Eniten vastaajia oli yhteiskunnallisilta aloilta, joilta kertyi 17 prosenttia vastauksista, toiseksi eniten humanistisilta ja taidealoilta. Kaavio 1 Vastaajamäärät koulutusaloittain prosentteina (: N = 425, AMK; N =389) Ammattikorkeakoulu 45 % % 35 % 30 % 25 % 20 % % 10 % 5 % Opiskelijakyselyn 1 tulokset 0 % Kasvatusalat Humanistiset ja taidealat Yhteiskunnalliset alat Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 0 14 Luonnontieteet 5 1 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 6 Tekniikan alat 3 8 Maa- ja metsätalousalat 9 Terveys- ja hyvinvointialat 4 0 Palvelualat 3 Muu 5 13

14 Opiskelijakyselyn tulokset Aiempi työkokemus Tarkasteltaessa aikaisemmin hankittua työkokemusta, joka on hankittu korkeakouluharjoittelun ulkopuolella, kartoitettiin sekä oman alan työkokemusta (kaavio 2) että oman alan ulkopuolista työkokemusta (kaavio 3). Valtaosalla vastaajista oli oman alan työkokemusta alle vuoden, hiukan yli 30 prosentilla yksi vuosi tai enemmän. Harjoittelu on suurimmalle osalle korkeakouluopiskelijoita ensimmäinen kosketus oman alan töihin ja se tarjoaa opiskelijalle ensimmäisiä mahdollisuuksia soveltaa osaamistaan käytäntöön oppilaitoksen ulkopuolella. Harjoittelu on tärkeää ammattiidentiteetin rakentamiseksi. Kaavio 2 Työkokemus omalta koulutusalalta korkeakouluharjoittelun ulkopuolella 70 % 60 % Ammattikorkeakoulu Yhteensä 50 % 40 % 30 % % 10 % % Alle vuosi 1-2 vuotta 3-4 vuotta yli 4 vuotta Kaavio 3 Muu työkokemus (oman alan ulkopuolelta) korkeakouluharjoittelun ulkopuolella 70 % Ammattikorkeakoulu Yhteensä 60 % 50 % 40 % 30 % % % 0 % Alle vuosi 1-2 vuotta 3-4 vuotta yli 4 vuotta 14

15 Harjoittelun suorittaminen Suurin osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli suorittanut korkeakouluharjoittelun. Yhteensä 90 prosenttia vastanneista ammattikorkeakouluopiskelijoista oli joko suorittanut harjoittelun (62 prosenttia), suorittamassa harjoittelua (25 prosenttia) tai menossa suorittamaan sovittua harjoittelua (3 prosenttia). Vastanneista ammattikorkeakouluopiskelijoista vain 8 prosenttia ei ollut suorittanut harjoittelua joko henkilökohtaisen tilanteensa vuoksi (3 prosenttia) tai sen vuoksi ettei ollut saanut harjoittelupaikkaa (5 prosenttia). Yhteensä 74 prosenttia yliopisto-opiskelijoista oli joko suorittanut harjoittelunsa (50), menossa harjoitteluun (9 prosenttia) tai suoritti sitä parhaillaan (15 prosenttia). Vastaavasti yliopisto-opiskelijoista 21 prosenttia ei ollut suorittanut harjoittelua. Heistä 10 prosenttia ei ollut voinut suorittaa harjoittelua tai saanut harjoittelupaikkaa, vaikka olisivat halunneet suorittaa harjoittelun (11 prosenttia). Kaavio 4 Harjoittelun suorittaminen koko aineiston tasolla (yo N=430, amk N=393, yht 823) 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Ammattikorkeakoulu Yhteensä 25 opiskelijoista 21 prosenttia ei ollut suorittanut harjoittelua; ammattikorkeakouluopiskelijoista 8 prosenttia. 20 % % % Kyllä, ja olen suorittanut harjoittelun Kyllä, harjoittelujakso on käynnissä Kyllä, harjoittelu on sovittu mutta en ole vielä aloittanut harjoittelua Olisin halunnut, mutta en ole onnistunut saamaan harjoittelupaikkaa Olisin halunnut, mutta harjoittelun suorittaminen ei ollut mahdollista tilanteessani En enkä olisi halunnut Taulukko 2 Vastaajien jakautuminen eri koulutussektoreille harjoittelun suorittamisen mukaan % harjoittelun % ei suorttaneista suorittaneista Ammattikorkeakoulu 55,3 % 25,0 % 44,7 % 75 % N= Aineisto jakautuu suhteellisen tasaisesti ammattikorkeakoulussa opiskelevien ja yliopisto-opiskelijoiden välille tarkasteltaessa harjoittelun suorittaneita (taulukko 2). -opiskelijat ovat kuitenkin enemmistönä niiden vastaajien joukossa, jotka eivät olleet suorittaneet harjoittelua. Näistä peräti 75 prosenttia on yliopisto-opiskelijoita. 15

16 Harjoittelun pakollisuus Kuvio 1 Onko harjoittelu pakollinen osa tutkintoasi? 3% Kyllä 37% En osaa sanoa 60% Kuvio 1.1 Pitäisikö harjoittelun olla pakollinen? 16% Kyllä Harjoittelu kuuluu tutkintoon yli puolella yliopistoopiskelijoista. Ammattikorkeakouluissa kaikkiin tutkintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. 24% 60% En osaa sanoa Yli kolmasosa yliopisto-opiskelijoista ilmoittaa, että harjoittelu ei ole pakollinen osa heidän tutkintoaan (kuvio 1). Yli puolella harjoittelu kuuluu tutkintoon. Kolme prosenttia ei tiennyt onko harjoittelu pakollinen. Ammattikorkeakouluissa kaikkiin tutkintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Kyselyssä tiedusteltiin yliopisto-opiskelijoilta myös sitä, pitäisikö harjoittelun olla pakollinen osa tutkintoa (kuvio 1.1). Noin neljäsosa kyselyyn vastanneista yliopisto-opiskelijoista katsoo, että harjoittelun ei pitäisi olla pakollinen osa tutkintoa. Harjoittelun pakollisuutta ei voi tarkastella harjoittelukohtaisesti, koska harjoittelun pakollisuudesta kysyttiin yleisesti tutkinnon tasolla, ei suhteessa tiettyyn suoritettuun harjoitteluun. (Taulukosta 3) voidaan kuitenkin todeta, että suurista koulutusaloista erottuu yleisesti pakollisen harjoittelun alojen joukko, joita ovat kasvatus-, tekniikan, terveys- ja hyvinvointialat sekä maa- ja metsätalousalat sekä yhteiskunnalliset alat ja kaupan, hallinnon sekä oikeustieteiden ala, joilla harjoittelu ei läheskään aina ole pakollinen. Muilta osin alakohtaiset vastaajamäärät olivat pieniä, mikä heikentää tulosten luotettavuutta. 16

17 Taulukko 3 Harjoittelun pakollisuus osana tutkintoa alakohtaisena tarkasteluna Onko harjoittelu pakollisena osana tutkintoasi? Kyllä En osaa sanoa N prosenttia N prosenttia N prosenttia N Kasvatusalat 53 98,1 % 0 0,0 % 1 1,9 % 54 Humanistiset ja taidealat 74 74,0 % 24 24,0 % 2 2,0 % 100 Yhteiskunnalliset alat 35 44,9 % 41 52,6 % 2 2,6 % 78 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 48 55,2 % 39 44,8 % 0 0,0 % 87 Luonnontieteet 33 56,9 % 23 39,7 % 2 3,4 % 58 Tietojenkäsitte-ly ja tietoliikenne (ICT) 20 76,9 % 5 19,2 % 1 3,8 % 26 Tekniikan alat 84 83,2 % 16 15,8 % 1 1,0 % 101 Maa- ja metsätalousalat 42 93,3 % 1 2,2 % 2 4,4 % 45 Terveys- ja hyvinvointialat ,5 % 1 0,5 % 0 0,0 % 201 Palvelualat ,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % 17 Muu 29 82,9 % 4 11,4 % 2 5,7 % 35 Kaikki Harjoittelun palkallisuus Kyselyyn vastanneet opiskelijat eivät olleet täysin vakuuttuneita siitä, että harjoittelun tulisi olla aina palkallista (kuvio 2)). Yli puolet, 55 prosenttia, yliopisto-opiskelijoista, mutta vain hiukan alle 40 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista katsoi, että harjoittelun tulisi olla aina palkallista. Lähes 40 prosenttia yliopisto-opiskelijoista oli sitä mieltä, että harjoittelun tulisi olla useimmiten palkallista. -palkallista harjoittelua suosi 4 prosenttia yliopisto-opiskelijoista ja 5 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista. 17

18 Kuvio 2 Pitäisikö korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun olla palkallinen 5% 25% Ammattikorkeakoulu 38% Aina Useimmiten Joskus 31% Kuvio 2.1 Pitäisikö korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun olla palkallinen 4% 9% 32% 55% Kyselyssä tiedusteltiin, missä määrin yliopisto-opiskelijoilla on mahdollista saada tai hakea taloudellista tukea harjoitteluunsa. Kuvio 3 osoittaa, että yli neljäsosalla vastanneista yliopisto-opiskelijoista oli tilanteessa, jossa tukea voi hakea, mutta sitä ei riitä kaikille. Vastaajista 17 prosenttia ilmoitti, että he eivät voi hakea tukea harjoitteluunsa. Lisäksi lähes 13 prosenttia ei osannut sanoa voiko tukea hakea vai ei. Kuvio 3 Onko tai oliko sinulla mahdollisuus saada korkeakoulultasi tukea (harjoittelutuki) harjoittelun suorittamiseen? 13% Kyllä 34% 36% Opiskelijoilla on mahdollisuus hakea tukea, mutta se ei riitä kaikille 17% Harjoitteluun hakeutumisen käytännöistä En osaa sanoa 18

19 Kaavio 5 Onko korkeakoulussasi nimetty harjoitteluvastaavaa, joka ohjaa opiskelijoiden harjoittelua? 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ammattikorkeakoulu Kyllä En osaa sanoa *) tähän osioon ohjattiin kaikki kyselyn vastaajat. Vastaajien N vaihteli kysymyskohtaisesti väillä Opiskelijoiden tulisi saada harjoitteluun hakeutuessaan riittävästi apua, tukea ja ohjausta omalta korkeakoulultaan. Akavan opiskelijat suosittelee, että jokaiseen korkeakouluun nimettäisiin harjoittelusta vastaava henkilö. Kaavio 5 osoittaa, että ohjauskäytännöt ovat ammattikorkeakouluissa huomattavasti paremmat yliopistoissa. Ammattikorkeakouluopiskelijoista 78 prosenttia ilmoitti, että heidän yksikössään on harjoittelusta vastaava henkilö, mutta yliopisto-opiskelijoista 45 prosenttia ilmoitti, ettei osaa sanoa, onko laitoksella harjoittelusta vastaavaa henkilöä. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden joukossa tästä epätietoisten osuus oli ainoastaan 15 prosenttia. Ammattikorkeakoulussa opiskelevat käyttivät useammin henkilökunnan apua halutessaan harjoittelua koskevaa neuvontaa kuin yliopisto-opiskelijat (kaavio 6). Muiksi lähteiksi, jotka olivat tässä kysymyksenasettelussa suosituin tietolähde, opiskelijat nostivat sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa muun muassa internetin, facebookin alan keskusteluun liittyvät ryhmät, korkeakoulujen intranetit ja ainejärjestöt. Kaavio 6 Mistä kaikista lähteistä etsit harjoittelua koskevaa tietoa. Voit valita useampia vaihtoehtoja. Ammattikorkeakoulu Muualta Toisilta opiskeljoilta Muulta opetushenkilökunnalta Oman oppiaineeni harjoitteluvastuuhenkilölt ä Urapalvelut % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Opiskelijoita pyydettiin arvioimaan asteikolla 1 7 joitakin korkeakoulunsa harjoittelukäytäntöjä, jotka liittyvät harjoitteluita koskeviin valintamenettelyihin, sekä harjoittelupaikan löytämiseen liittyvään ohjaukseen ja neuvontaan. Vastaukset ovat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken varsin samansuuntaiset ja molemmissa on runsaasti 19

20 hajontaa sekä hyviä että huonoja kokemuksia edustavien vastausvaihtoehtojen välillä. Ammattikorkeakoululaiset arvioivat molempia väittämiä kuitenkin hiukan yliopistoopiskelijoita positiivisemmin. Kaavio 7 Korkeakouluni tarjoaa riittävästi työkaluja harjoittelupaikan löytämiseksi. 1=täysin eri mieltä, 7=täysin samaa mieltä). 25 % 20 % 15 % 10 % Ammattikorkeakoulu Opiskelijoille on tärkeää saada harjoittelupaikka, joka kiinnostaa itseä ja on motivoiva. 5 % 5 0 % Kaavio 8 Korkeakoulullani on selkeät säännöt harjoittelupaikkojen tarjoamisesta ja valintamenettelystä (1=täysin eri mieltä, 7=täysin samaa mieltä). 25 % 20 % Ammattikorkeakoulu % % % 5 0 %

21 Harjoittelun tärkeimmät tekijät Vastaajille tarjottiin mahdollisuus valita kolme tärkeintä harjoitteluun liittyvää tekijää. Sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistoissa erottuu selvästi sama, neljän tärkeimmän tekijän kärki. Opiskelijoille on tärkeää saada harjoittelupaikka, joka kiinnostaa itseä ja on motivoiva. Lisäksi harjoittelussa arvostetaan työtehtäviä, jotka vastaavat osaamista ja opintotaustaa sekä mahdollistavat uusien verkostojen ja kontaktien luomisen. Erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijat painottavat mahdollisuutta työllistyä harjoittelupaikkaan myöhemmin. -opiskelijat painottavat omaa osaamista ja opintotaustaa vastaavia työtehtäviä enemmän kuin ammattikorkeakoulun vastaajat. (kaavio 9) Kaavio 9 Valitse sinulle kolme tärkeitä harjoitteluun liittyvää tekijää (AMK N=786 YO=785) Motivoiva ja kiinnostava harjoittelupaikka Osaamista ja opintotaustaa vastaavat työtehtävät Uusien verkostojen ja kontaktien luominen Mahdollisuus työllistyä harjoittelupaikkaan myöhemmin Mahdollisuus tehdä opinnäytetyö tai tutkielma harjoittelupaikkaan Harjoittelu toimii uusien työntekijöiden rekrytointikanavana Harjoittelupaikan läheinen sijainti Harjoittelusta saatavan korvauksen suuruus Ammattikorkeakoulu Enemmistö kyselyyn vastanneista opiskelijoista ei ollut hakenut harjoittelupaikkaa muualta kuin kotimaasta. Työnantajat saavat uusinta tietoa koulutuksen sisällöstä ja laadusta 0,9 1,3 Harjoittelu ulkomailla 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Enemmistö kyselyyn vastanneista opiskelijoista ei ollut hakenut harjoittelupaikkaa muualta kuin kotimaasta. Näin ilmoitti ammattikorkeakouluopiskelijoista 82 prosenttia, yliopisto-opiskelijoista 63 prosenttia. Kysyttäessä olisiko ulkomaanharjoittelu ollut teoriassa mahdollinen (kaavio 10), yli puolet ilmoittaa kokevansa, että heillä olisi ollut mahdollisuus hakeutua harjoitteluun myös ulkomaille niin halutessaan. Syyt siihen, miksi harjoittelun suosio muualla kuin kotimassa on vähäinen, eivät käy ilmi tämän aineiston perusteella. Kaavio 10 Oletko etsinyt harjoittelupaikkaa vain kotimaasta vai myös ulkomailta? Ammattikorkeakoulu 90 % 80 % % 60 % % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Vain kotimaasta Sekä kotimaasta että ulkomailta 10 0,5 2 1,3 Vain ulkomailta En kummastakaan 21

22 Kaavio 11 Koetko, että sinulla olisi ollut riittävät mahdollisuudet suorittaaharjoittelu myös ulkomailla halutessasi 60 % 50 % Ammattikorkeakoulu 40 % 30 % % % 0 % Kyllä En osaa sanoa Korkeakouluharjoittelussa Tähän osioon ohjattiin ne harjoittelijat jotka ilmoittivat sopineensa harjoittelujaksosta tai joiden harjoittelujakso oli käynnissä tai suoritettuna. Vastaajien N vaihteli kysymyskohtaisesti välillä Harjoittelujaksojen määrä Harjoittelukokemuksia kartoittavat kysymykset oli kyselyssä suunnattu vain niille vastaajille, jotka olivat olleet korkeakouluharjoittelussa. Kaavio 12 osoittaa, että suurin osa, 65 prosenttia vastanneista ammattikorkeakouluopiskelijoista oli suorittanut useamman kuin yhden tutkintoonsa kuuluvista harjoitteluistaan. -opiskelijoista lähes kolmasosa on suorittanut useamman kuin yhden harjoittelun. Tässä analyysissä ei ole eroteltu sellaisia yliopistollisia aloja, joiden tutkintoon kuuluu pakollisena useampia harjoitteluita, kuten lääkärien tai opettajankoulutus, jotka osaltaan saattavat lisätä useamman harjoittelun suorittaneiden osuutta. Kaavio 12 Ovatko vastaajat suorittaneet yhden vai useamman harjoittelun 70 % 60 % 50 % Ammattikorkeakoulu % 30 % 20 % 10 % 0 % 36 Vain yhden Useamman 35 22

23 Harjoittelupaikka Ylivoimaisesti valtaosa suorittaa harjoittelunsa kotimaassa (kaavio 13). Ulkomailla harjoittelun voi sanoa tämän aineiston perusteella olevan verrattain harvinaista. Kaavio 13. Harjoittelun suorittaminen kotimaassa vai ulkomailla 100 % 90 % 97 Ammattikorkeakoulu Yhteensä % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kotimaassa 3 9 Ulkomailla 6 Harjoittelun suorittaminen ulkomailla ei merkittävästi laske henkilön harjoittelunaikaista toimeentuloa sen useammin kuin kotimaassa suoritettu harjoittelu (kaavio 14). Tässä kyselyssä ei ollut mahdollista tavoittaa muita taustatekijöitä, joilla voitaisiin selittää tarkemmin olosuhteita (parisuhde, asuinkunta, verkostot, muualta kuin työstä ja opintotuesta saatu taloudellinen tuki), jotka vaikuttavat harjoittelun aikaiseen toimeentuloon. Kaavio 14 Harjoittelun suorittaminen kotimaassa tai ulkomailla suhteessa toimeentuloon Toimeentuloni parani Toimeentuloni pysyi ennallaan Toimeentuloni heikkeni Ulkomailla Kotimaassa % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 23

24 Harjoittelupaikat työnantajasektoreittain Kaavio 15 Harjoittelupaikkojen jakautuminen eri sektoreille Yhteensä Ammattikorkeakoulu Muu yhteisö (esim. järjestö, yhdistys, säätiö) Koulutussektori (esim. yliopisto, ammattikorkeakoulu) Julkisyhteisö (esim. valtio, kunta, seurakunta) Suuri kansainvälinen yritys Pieni tai keskisuuri kansainvälinen yritys Suuri kotimainen yritys Pieni tai keskisuuri kotimainen yritys % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % Sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijat suorittavat tavallisimmin harjoittelunsa julkisella sektorilla, (kaavio 15). Ammattikorkeakouluopiskelijoilla julkinen sektori korostuu osin sen vuoksi, että terveys- ja hyvinvointialan opiskelijoita oli vastaajien joukossa paljon. -opiskelijoiden joukossa koulutussektori oli suosittu harjoittelukohde (22 prosenttia). Yksityisen sektorin työpaikoista painottuvat kotimaiset pienet ja keskisuuret yritykset, joilla oli yksityissektorilta eniten harjoitteluja (26 prosenttia) ammattikorkeakouluopiskelijoiden joukossa. Harjoittelun kesto Kaavio 16 Harjoittelun kesto 45 % Ammattikorkeakoulu Yhteensä 40 % % 30 % % % % 10 % % 5 0 % Kyselyn tulosten mukaan pitkät harjoittelut (yli 6 kuukautta tai enemmän) ovat harvinaisia (kaavio 16). -opiskelijoista suurin osa suorittaa 2 3 kuukauden harjoittelun ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 1 2 kuukauden harjoittelun. Pidemmät kuin kolmen kuukauden harjoittelut ovat yliopisto-opiskelijoiden joukossa kuitenkin yleisempiä kuin yhden kuukauden harjoittelujakso. Noin neljäsosa ammattikorkeakouluopiskelijoista suorittaa yli kolmen kuukauden harjoittelun, mutta tuloksia tulkittaessa tulee muistaa, että ammattikorkeakoulututkintoihin kuuluu useita harjoittelujaksoja, jotka ovat opiskelun eri vaiheissa erimittaisia kuukausi 2 kuukautta 3 kuukautta 4 kuukautta 5 kuukautta 6 kuukautta tai enemmän

25 Harjoittelupaikan löytäminen Kaavio 17 Oliko harjoittelupaikan löytyminen sinulle helppoa vai vaikeaa? Helppoa Melko helppoa Melko vaikeaa Vaikeaa Muu Suomi Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Pääkaupunkiseutu Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulu % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kokemuksia harjoittelupaikan löytämisen helppoudesta vertailtiin korkeakoulusektorien välillä ja pääkaupunkiseudun korkeakoulujen ja muualla Suomessa sijaitsevien korkeakoulujen välillä (kaavio 17). Pääkaupunkiseudulla on runsaammin vaihtoehtoja tarjolla kuin muualla Suomessa, erityisesti valtionhallinnossa ja yritysten päätoimipisteissä. Valtaosa sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa opiskelevista ja harjoittelun suorittaneista piti harjoittelupaikan löytymistä joko helppona tai melko helppona. Ammattikorkeakoulusektorilla harjoittelupaikkojen löytäminen muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla koetaan useammin helpoksi. Harjoittelukäytännöt työpaikoilla ja harjoitteluun liittyvät odotukset ja suunnitelmat Osion vastaajamäärä vaihteli kysymyskohtaisesti välillä Harjoittelusopimus ja työtodistus Vaikka suurin osa vastanneista solmi harjoittelustaan joko harjoittelusopimuksen tai työsopimuksen, ilman työ- tai harjoittelusopimusta jäi kuitenkin 17 prosenttia vastanneista yliopisto-opiskelijoista ja hiukan yli 20 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista. Työtodistuksen sai vain 31 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista, mutta 61 prosenttia yliopisto-opiskelijoista. (Kaaviot 18 ja 19) Valtaosa sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa opiskelevista ja harjoittelun suorittaneista piti harjoittelupaikan löytymistä joko helppona tai melko helppona. Lisäksi tarkasteltiin sopimuksia ja todistuksia harjoittelupaikan työnantajasektorin mukaan (kaaviot 21 ja 22). Erityisesti julkisyhteisöissä ja koulutussektorilla esiintyy sopimuksettomia harjoitteluita. Joka viides ammattikorkeakouluvastaaja, jonka harjoittelupaikka oli suuressa kotimaisessa yrityksessä, suoritti harjoittelun ilman sopimusta. Koulutusalakohtaisesti työ- ja harjoittelusopimuksen puute koskee erityisesti terveysja hyvinvointialan sekä kasvatusalan vastaajia (taulukko 6). 25

26 Kaavio 18 Solmittiinko harjoittelusta työ- tai harjoittelusopimus (harjoittelujakson suorittaneet ja suorittajat) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Solmittiin joko työ- tai harjoittelusopimus solmittu kumpaakaan Ammattikorkeakoulu Akavan opiskelijoiden harjoittelusuositukset painottavat, että opiskelijan kanssa tulee sopimia kirjallinen harjoittelu- tai työsopimus Kaavio 19 Työtodistus harjoittelusta (harjoittelujakson suorittaneet) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % työtodistusta 31 Työtodistus % 40 % 30 % 20 % 10 % % Ammattikorkeakoulu 26

27 Kaavio 20 Harjoittelu- tai työsopimuksen solmiminen harjoittelupaikan mukaan (harjoittelujakson suorittaneet ja suorittat) solmittu kumpaakaan Solmittiin joko harjoittelu- tai työsopimus Kaikki Yo Muu yhteisö (esim. järjestö, yhdistys, säätiö) 9 91 Koulutussektori (esim. yliopisto, ammattikorkeakoulu) Ammattikorkeakoulussa ssa Julkisyhteisö (esim. valtio, kunta, seurakunta) Suuri kansainvälinen yritys Pieni tai keskisuuri kansainvälinen yritys Suuri kotimainen yritys 4 Pieni tai keskisuuri kotimainen yritys 4 0 Kaikki AMK Muu yhteisö (esim. järjestö, yhdistys, säätiö) 3 Koulutussektori (esim. yliopisto, ammattikorkeakoulu) Julkisyhteisö (esim. valtio, kunta, seurakunta) Suuri kansainvälinen yritys Pieni tai keskisuuri kansainvälinen yritys 100 Suuri kotimainen yritys Pieni tai keskisuuri kotimainen yritys % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaavio 21 Työtodistus harjoittelusta (harjoittelujakson suorittaneet) työtodistusta Työtodistus Kaikki Yo Muu yhteisö (esim. järjestö, yhdistys, säätiö) Koulutussektori (esim. yliopisto, ammattikorkeakoulu) Ammattikorkeakoulu Julkisyhteisö (esim. valtio, kunta, seurakunta) Suuri kansainvälinen yritys Pieni tai keskisuuri kansainvälinen yritys Suuri kotimainen yritys Pieni tai keskisuuri kotimainen yritys 0 Kaikki AMK Muu yhteisö (esim. järjestö, yhdistys, säätiö) Koulutussektori (esim. yliopisto, ammattikorkeakoulu) Julkisyhteisö (esim. valtio, kunta, seurakunta) Suuri kansainvälinen yritys Pieni tai keskisuuri kansainvälinen yritys Suuri kotimainen yritys Pieni tai keskisuuri kotimainen yritys % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 27

28 Taulukko 4 Työ- ja harjoittelusopimuksen puuttuminen koulutusaloittain. Laadittiinko joko työ- tai harjoittelusopimus? % N Kyllä % Kyllä N Kasvatusalat 38,0 % 19 62,0 % 31 Humanistiset ja taidealat 13,3 % 8 86,7 % 52 Yhteiskunnalliset alat 12,2 % 6 87,8 % 43 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 6,6 % 4 93,4 % 57 Luonnontieteet 5,1 % 2 94,9 % 37 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne 0 100,0 17 (ICT) % Tekniikan alat 1,3 % 1 98,7 % 78 Maa- ja metsäta-lousalat 3,6 % 1 96,4 % 27 Terveys- ja hy-vinvointialat 37,0 % 71 63,0 % 121 Palvelualat 0 100,0 % 12 Muu 8,3 % 2 91,7 % 22 Kaikki 18,7 % ,3 % 497 Odotukset harjoittelulle Taulukko 5 Ennakkokäsitysten vastaavuus suhteessa harjoittelukokemukseen Ammattikorkeakoulu Erittäin huonosti 0,9 % 2,2 % 1,5 % Yhteensä Melko huonosti 5,1 % 4,9 % 5,0 % hyvin eikä 10,4 % 13,4 % 11,8 % huonosti Melko hyvin 64,2 % 52,6 % 59,0 % Erittäin hyvin 19,4 % 26,9 % 22,7 % Valtaosa kyselyyn vastanneista korkeakouluopiskelijoista katsoi, että harjoittelukokemus vastasi hyvin tai erittäin hyvin ennakkokäsityksiä. Valtaosa kyselyyn vastanneista korkeakouluopiskelijoista katsoi, että harjoittelukokemus vastasi hyvin tai erittäin hyvin ennakkokäsityksiä. Erityisesti ammattikorkeakoulussa opiskelevista vain pieni vähemmistö koki harjoittelun vastanneen ennakkokäsityksiä huonosti tai melko huonosti. Akavan opiskelijoiden harjoittelusuosituksissa suositellaan, että harjoittelulle määriteltäisiin sekä työnantajan että opiskelijan puolelta tavoitteet ja sovittaisiin palautteenantotavoista ja harjoittelun lopuksi pidettäisiin palautekeskustelu. Kyselyssä kartoitettiin sitä, ovatko nämä suositukset toteutuneet. Näiden kriteerien täyttyminen on myös selkeästi yhteydessä siihen, että harjoittelukokemus koetaan ennakkokäsityksiä vastaavaksi. Hieman vähemmän merkitystä oli sillä laaditaanko harjoittelusta loppuraportti. 28

29 Kaavio 22 Harjoittelun tavoitteiden ja ennakko-odotusten vastaavuus suhteutettuna harjoittelun suunnitteluun ja palautteeseen. Oman alan työkokemuksen kartuttaminen Motivoiva ja kiinnostava harjoittelupaikka Mahdollisuus työllistyä harjoittelupaikkaan myöhemmin Uusien verkostojen ja kontaktien luominen Osaamista ja opintotaustaa vastaavat työtehtävät Oman ammatti-identiteetin muodostuminen Harjoittelupaikan läheinen sijainti Mahdollisuus tehdä opinnäytetyö tai tutkielma harjoittelupaikkaan Harjoittelu toimii uusien työntekijöiden rekrytointikanavana Harjoittelusta saatavan korvauksen suuruus Työnantajat saavat uusinta tietoa koulutuksen sisällöstä ja laadusta ,9 1, % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ssa Ammattikorkeakoulussa Vastaajille tarjottiin mahdollisuus valita kolme tärkeintä harjoitteluun liittyvää tekijää. Sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistoissa erottuvat oman alan työkokemuksen kartuttaminen ja motivoiva ja kiinnostava harjoittelupaikka tärkeimpinä tekijöinä. Tämän jälkeen seuraavaksi tärkeimpinä tekijöinä erottuu myös molemmilla sama neljän tekijän kärki. Harjoittelussa arvostetaan työtehtäviä, jotka vastaavat osaamista ja opintotaustaa sekä mahdollistavat uusien verkostojen ja kontaktien luomisen. Opiskelijat arvostavat myös mahdollisuutta työllistyä harjoittelupaikkaan myöhemmin sekä mahdollisuutta oman ammatti-identiteetin kehittämiseen. Erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijat painottavat mahdollisuutta työllistyä harjoittelupaikkaan myöhemmin. -opiskelijat painottavat omaa osaamista ja opintotaustaa vastaavia työtehtäviä enemmän kuin ammattikorkeakoulun vastaajat. 29

30 Harjoittelun varmistuminen Kuvio 6 Kuinka paljon ennen harjoittelun alkua harjoittelupaikkasi varmistui? 22% 5% Ammattikorkeakoulu 28% Alle kuukausi ennen harjoittelua 1-3 kuukautta ennen harjoittelua 3-6 kuukautta ennen harjoittelua yli 6 kuukautta ennen harjoittelua 46% 7% 20% 34% Alle kuukausi ennen harjoittelua 1-3 kuukautta ennen harjoittelua 3-6 kuukautta ennen harjoittelua yli 6 kuukautta ennen harjoittelua 38% Valtaosa harjoitteluista näyttää tulosten perusteella (kuvio 6) varmistuvan 1 3 kuukautta ennen harjoittelun alkua. Harjoittelun varmistuminen riittävän ajoissa parantaa sekä harjoittelijan että harjoittelupaikan mahdollisuuksia suunnitella harjoittelua. Kuitenkin harjoittelu varmistui vain kuukautta ennen harjoittelua lähes kolmasosalla yliopistoopiskelijoita ja yli neljäosalla ammattikorkeakouluopiskelijoit Harjoittelun ohjaus Kuvio 7 Oliko sinulla nimetty ohjaaja harjoittelupaikassasi Ammattikorkeakoulu 28% 12% 60% Kyllä, nimetty ohjaaja oli läsnä koko harjoittelujaksoni ajan Kyllä, mutta nimetty ohjaaja ei ollut läsnä koko harjoittelujaksoani 30

31 21% 15% 64% Kyllä, nimetty ohjaaja oli läsnä koko harjoittelujaksoni ajan Kyllä, mutta nimetty ohjaaja ei ollut läsnä koko harjoittelujaksoani Jotta harjoittelu onnistuisi mahdollisimman hyvin, harjoittelulle tulisi nimetä ohjaaja ja ohjauksen tulisi olla laadukasta. -opiskelijoista 15 prosenttia ja 12 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista kuitenkin ilmoittaa, ettei heillä ollut korkeakouluharjoittelussaan nimettyä ohjaajaa. Suurimmassa osassa korkeakouluharjoitteluita harjoittelijoilla oli nimetty ohjaaja, joka oli läsnä koko harjoittelujakson ajan. Harjoittelusta kertyvät opintopisteet Kuvio 8 Saitko harjoittelusta opintopisteitä Ammattikorkeakoulu 0,3 % 4% Akavan opiskelijoidenharjoittelusuosituksissa suositellaan, että harjoittelupaikan tulee varmistua mahdollisimman ajoissa. Kyllä En En tiedä 96% 5% 6% Kyllä En En tiedä 90% Lähes kaikki ammattikorkeakouluopiskelijat (96 prosenttia) ja valtaosa yliopisto-opiskelijoista (89 prosenttia) saa opintopisteitä harjoittelun suorittamisesta. Jotta opiskelija voi saada opintotukea harjoittelun aikana, hänen tulisi saada harjoittelustaan vähintään viisi opintopistettä harjoittelukuukautta kohden. 31

32 Arviot harjoittelukokemuksesta Kaavio 23 Vastaajien keskimääräiset arviot harjoittelun liittyvistä väittämistä Täysin eri mieltä = 1 ja täysin samaa mieltä= 7 ka. Ammattikorkeakoulu ka. Harjoittelukokemus muutti käsityksiäni työelämästä 4,2 4,0 Haluaisin työllistyä harjoittelupaikkaani Minulle oli jo harjoittelun alussa selvää, mitkä tulevat olemaan harjoittelun työnkuva, vaatimukset ja sisältö Harjoittelu on vaikuttanut merkittävästi ura- ja opintosuunnitelmiini Sain luotua suhde- ja kontaktiverkostoja työelämään 4,8 4,7 4,9 4,8 4,8 5,2 5,1 5,8 Tunsin olevani tasavertainen työyhteisön jäsen Tunsin, että työtäni harjoittelijana arvostettiin työyhteisössä Harjoittelut vastaavat opiskelijoiden tarpeita Pystyin antamaan ja sain palautetta harjoittelun aikana Mielestäni harjoittelu auttaa minua työllistymään valmistumisen jälkeen ja edistää urakehitystäni Työnkuvani oli vaihteleva ja monipuolinen 5,6 5,1 5,4 5,3 5,5 5,4 5,7 5,4 5,5 5,3 5,5 6,1 Harjoittelujakson/-jaksojen pituus oli riittävä Pääsin soveltamaan teoriaosaamista ja taitojani käytännössä 4,9 5,6 5,9 5,7 Harjoittelu kehitti osaamistani ja valmiuksia toimia työelämässä Harjoittelu on olennainen osa opintojani 5,4 5,5 6,0 6, Ammattikorkeakoulussa opiskelevat vastaajat kokivat selkeämmin kuin yliopisto-opiskelijat että harjoittelu on olennainen osa opintoja ja että se kehitti työelämävalmiuksia ja osaamista. -opiskelijat taas katsoivat ammattikorkeakouluopiskelijoita selkeämmin harjoittelun vaikuttaneen ura- ja opintosuunnitelmiin sekä valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen. Kaikkiaan vastaajat katsoivat, että esitetyt väittämät toteutuivat melko hyvin. Opiskelijat arvioivat lisäksi, että harjoittelujakso muutti heidän käsityksiään työelämästä jonkin verran. Toimeentulo harjoittelun aikana Kuvio 9 Maksettiinko harjoittelusta palkkaa? Ammattikorkeakoulu 29% Kyllä 71% 32