EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 12. toukokuuta 2000 TYÖASIAKIRJA uusi sosiaalinen toimintaohjelma keskipitkällä aikavälillä Osa A: Poliittinen kehys Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta Esittelijä: Anne E.M. Van Lancker

2 Poliittinen kehys Komissio on äskettäin aloittanut Euroopan uutta sosiaalista toimintaohjelmaa koskevat valmistelevat työnsä. Komission jäsen Diamantopoulou haluaa esittää toimintaohjelman meille ensi kesän aikana. Tämän sosiaalisen toimintaohjelman avulla olisi tarkoitus kehittää keskipitkällä aikavälillä kokonaisvaltaisempi näkemys yhteisön sosiaalipolitiikasta. Sosiaalinen toimintaohjelma on määritettävä sosiaalialan monivuotiseksi työohjelmaksi, joka liittyy Euroopan unionin suuriin tavoitteisiin. Uudesta sosiaalisesta toimintaohjelmasta keskustellaan hetkellä, jolloin sosiaalinen ulottuvuus kehittyy voimakkaasti. Komissio mainitsi 9. helmikuuta 2000 antamassaan tiedonannossa strategisista tavoitteistaan vuosina , että uuden taloudellisen ja sosiaalisen toimintaohjelman kehittäminen on yksi sen neljästä ensisijaisesta tavoitteesta tulevina vuosina. Komissio kuvaa tiedonannossaan "Sosiaalinen kehitys: tulevaisuuden näkymät ja haasteet" 2 yhteiskuntiemme suuntauksia ja uusia sosiaalisia haasteita. Se painottaa Euroopan sosiaalisen mallin muodostaman tasasivuisen kolmion kolmen sivun välistä riippuvuutta: "Taloudellista ja sosiaalista kehitystä voidaan tarkastella kolmen keskeisen politiikan alueen puitteissa. Näitä ovat kasvava taloudellinen keskinäinen riippuvuus, sitoutuminen ja yhteistyö työllisyyden kehittämiseksi sekä jatkuva työ sosiaalisen edistyksen hyväksi Euroopan unionissa. Nämä kolme tekijää liittyvät toisiinsa kiinteästi eikä niitä voida pitää erillisinä tavoitteina." 3 Komissio ehdottaa työasiakirjassaan "Sosiaalipolitiikan uuden toimintaohjelman laatiminen" 4 pääasiallisten toimijoiden, nykyisten foorumien, kuulemista ennen tiedonantonsa laatimista ja määrittää tarkasteltavat alat. Esittelijä on tyytyväinen siihen, että uuden sosiaalisen toimintaohjelman keskeisenä käsitteenä tulee olemaan kaikkien elämänlaatu eli työnlaatu, työelämän suhteiden laatu ja sosiaalinen laatu. Nämä ovat Euroopan sosiaalisen mallin uudistamisen avainkäsitteitä. Lissabonin Eurooppa-neuvosto on juuri määrittänyt uudet tavoitteet ja määräajat talouden, työllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden väliselle paremmalle nivoutumiselle. Huippukokouksen päätelmissä viitataan nimenomaan komission tiedonantoon, josta keskustellaan vuoden toisella puoliskolla Euroopan sosiaalista toimintaohjelmaa koskevan poliittisen sopimuksen aikaansaamiseksi Nizzassa joulukuussa 2000 kokoontuvassa Eurooppa-neuvostossa. Neuvostossa aikaan saatu korkean tason poliittinen sopimus edistäisi epäilemättä Euroopan sosiaalipolitiikan oikeutusta ja lisäisi onnistumisen mahdollisuuksia. Esittelijä kuitenkin huomauttaa, että olisi vaarallista jättää komission tiedonanto sosiaalisesta toimintaohjelmasta keskipitkällä aikavälillä neuvoston hyväksyttäväksi, koska se heikentäisi komission aloiteoikeutta. Minusta näyttää siten paremmalta, että puheenjohtajavaltio ja komissio laativat sosiaalisen toimintaohjelman tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja Euroopan parlamentin kanssa ja että puheenjohtajavaltio ja komissio esittävät ne yhdessä neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Alustavat huomautukset 1 KOM (2000) KOM (2000)82. 3 KOM (2000)82, s DOC (ei päivämäärää). 2/6

3 Esittelijä on laatinut tämän työasiakirjan tukeutumalla komission kuulemisasiakirjan eri lukuihin. Tosiasiassa sosiaalipolitiikkaa käsittelevä keskustelu ei voi perustua "ostoslistaan": sosiaalista toimintaohjelmaa on tarkasteltava johdonmukaisesti, kun on kyse sosioekonomisen politiikan sisällöstä ja sosiaalipolitiikan asemasta yhteiskuntiemme hallinnossa. Siinä on myös otettava huomioon kaikkien toimijoiden ja kaikkien tasojen vastuut, koska sosiaalipolitiikka tarkoittaa yhteistä ja jaettua vastuuta. Sosiaalisen toimintaohjelman on edistettävä Euroopan unionin sosiaalisten tavoitteiden toteuttamista: - elintason ja elämänlaadun kohentaminen, - korkea työllisyyden ja sosiaaliturvan taso, - työolojen parantaminen, - miesten ja naisten välinen tasa-arvo, - sosiaalisen syrjäytymisen ja kaikenlaisen syrjinnän torjunta. Jotta sosiaalinen toimintaohjelma olisi tehokas, sen on: - perustuttava kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan ja siihen on sisällyttävä "talouspolitiikan yhdistelmiä" eli sekä alueellisia, kansallisia että yhteisön toimia; - suuntauduttava strategisille aloille, joilla konkreettiset toimet, selkeät tavoitteet ja tiukat aikataulut heijastavat ensisijaisia tavoitteita; - sisällettävä järkevä yhdistelmä ei-lainsäädännöllisiä ja lainsäädännöllisiä toimia sekä työmarkkinaosapuolten välisiä työehtosopimuksia. Uuden sosiaalisen toimintaohjelma on katettava ajanjakso vuoteen 2005 asti. Jatkaminen myös kyseisen vuoden jälkeen on mahdollista. Joitakin aikaisempaa sosiaalista toimintaohjelmaa koskevia pohdintoja 1) Aikaisempi sosiaalinen toimintaohjelma laadittiin Amsterdamin sopimuksen työllisyysstrategian käyttöönottovaiheen aikana. Se koskee etenkin politiikan toteuttamista työllisyyttä koskevissa suuntaviivoissa mainituilla neljällä alalla (työllistettävyys, sopeutumiskyky, yrittäjyys, tasaarvo). Sosiaalisessa toimintaohjelmassa luetelluista 59 kohdasta 32 kohdassa viitataan työmarkkinoihin ja työoloihin. 11 kohdassa viitataan sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen (integraatio ja sosiaaliturva). 2) Vuosia koskevassa sosiaalisessa toimintaohjelmassa avataan keskustelu sosiaaliturvan tulevaisuudesta ja uudistamisesta uusiin haasteisiin vastaamiseksi. Näitä haasteita ovat väestön ikääntyminen, perhesiteiden löystyminen, naisten osallistuminen työmarkkinoille ja uusien sosiaalisen syrjäytymisen muotojen ilmestyminen. Vaikka lähentymisstrategia komission ehdottamassa sosiaaliturvan uudistamisessa onkin huomattava edistysaskel alalla, joka tähän asti on ollut Euroopassa alikehittynyt, kyse on vieläkin ei-lainsäädännöllisistä ja ei-sitovista teksteistä. 3) Aikaisemmassa sosiaalisessa toimintaohjelmassa on vain joitakin uusia lainsäädäntötoimia koskevia ehdotuksia työn organisoinnin alalla: sosiaalista vuoropuhelua koskeva 3/6

4 direktiiviehdotus (työntekijöiden tiedotusta ja kuulemista koskevat vähimmäisstandardit kansallisella tasolla), työn organisointia koskeva direktiiviehdotus (työn organisointi syrjäytyneet alat), neljä työturvallisuutta ja -terveyttä koskevaa direktiiviehdotusta (kemialliset aineet, räjähdysalttiit ympäristöt, asbesti, työvälineet). 4) Aikaisemman ajanjakson tuloksena on todettu huomattavaa liukumista kohti hallitustenvälisiä menettelyjä sosiaali- ja työllisyyspolitiikkaa koskevassa päätöksenteossa. Vaikka komissiolla onkin edelleen merkittävä asema aloitteen tekemisessä, yhteensovittamisessa ja arvioinnissa, neuvostolla on hallitseva asema Luxemburgin prosessissa. Euroopan parlamenttia kuullaan vain työllisyyttä koskevien suuntaviivojen laatimismenettelyssä. Lainsäädäntötyöstä on tullut yhä enemmän sosiaalista vuoropuhelua, jonka tulokset ovat edelleen laihoja UNICE:n erittäin vastahakoisen asenteen johdosta. Euroopan uuden sosiaalisen toimintaohjelman on osoitettava paljon enemmän kunnianhimoa. Demokraattista oikeutusta on lujitettava vahvistamalla Euroopan parlamentin ja työmarkkinaosapuolten asemaa. EUROOPAN SOSIAALIPOLITIIKAN VÄLINEET Uuden sosiaalisen toimintaohjelman on perustuttava useisiin välineisiin, joiden on heijastettava yhteisön, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason välisten vastuiden jakoa. Näiden menetelmien valinnassa on noudatettava läheisyysperiaatetta, mutta myös yhteisesti hyväksytyn lähestymistavan lisäarvon periaatetta Euroopan tasolla. 1) Lähentymisstrategia ja suuntaviivat Euroopan tasolla Luxemburgin prosessissa käynnistetty lähentymismenetelmä (tai avoin koordinointimenetelmä) on asianmukainen väline pääasiassa kansallista toimivaltaa koskettavilla aloilla, jotka edellyttävät kuitenkin yhteisesti hyväksyttyjä strategioita Euroopan tasolla. Se avaa uusia tulevaisuuden näkymiä aloilla, joilla unionin toimivaltuudet ovat tähän asti olleet rajoitettuja. Se voi myös osoittautua hyödylliseksi täydentävänä osana eurooppalaisen lainsäädännön toteuttamisen yhteensovittamisessa jäsenvaltioissa tai määritellä saavutettavat tavoitteet yhdessä lainsäädännön kanssa. Lähentymismenetelmä perustuu Euroopan unionin yhteisiin tavoitteisiin ja yhteisiin suuntaviivoihin, joihin liittyy aikataulu ja määräaikoja, indikaattoreita ja vertailevaa arviointia kaikkein menestyneimpien jäsenvaltioiden tasolla sekä hyvien toimintatapojen vaihtoa. Säännöllisen arvioinnin ja suositusten avulla voidaan parantaa jäsenvaltioiden saavutuksia. Tässä lähentymisstrategiassa tunnustetaan epäsuorasti toimijoiden jaettu vastuu eri tasoilla ja annetaan lisäarvoa jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallisten yhteisöjen pyrkimyksille. Tätä menetelmää, joka on jo osoittanut ansionsa työllisyysstrategiassa, olisi sovellettava myös sosiaaliturvajärjestelmien uudistamista ja sosiaalisen osallisuuden edistämistä koskevaan yhteisesti hyväksyttyyn strategiaan. Eri lähentymismenettelyjä on lisäksi sovitettava yhteen ja ne on asetettava tasa-arvoiseen asemaan. Euroopan parlamentin ja työmarkkinaosapuolten olisi myös osallistuttava kaikkiin nykyisiin menettelyihin. 4/6

5 2) Normatiivinen menetelmä Uusi lähentymismenetelmä ei korvaa normatiivista käytäntöä, jossa komission on täysin hyödynnettävä perustamissopimuksen antamia mahdollisuuksia Euroopan unionin sosiaalisen yhdentymisen edistämiseksi. Erityinen sosiaalialan yhteisöoikeus vastaa yhteisön toimielinten erilaisiin interventiotarpeisiin: - sellaisten vähimmäisstandardien ja määräysten hyväksyminen, jotka takaavat asteittain työntekijöiden ja kaikkien henkilöiden sosiaalioikeuksien tukevan perustan unionin kaikissa jäsenvaltioissa; - sosiaalisääntöjen yhdenmukaistaminen, jonka tarkoituksena on luoda yhteinen oikeus kaikille jäsenvaltioille. Yhteiseen sosiaalioikeuteen on liityttävä sisämarkkinoiden loppuun saattaminen ja sen on katettava Euroopan yhdentymisestä ja yritysten rajat ylittävästä luonteesta johtuvia uusia tarpeita; - kansallisten sosiaalioikeuksien yhteensovittaminen henkilöiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi. Yhteisön sosiaalioikeuksien toteuttamisen on täydennettävä lähentymismenetelmää työllisyyden, työelämän suhteiden ja sosiaalipolitiikan laadun turvaamiseksi. On selvää, että sosiaalisella vuoropuhelulla on normatiivisella alalla tärkeä asema. Perustamissopimuksessa työmarkkinaosapuolille on annettu mahdollisuus tehdä perinteisiä sopimuksia sosiaalipolitiikan alalla. On siten olennaisen tärkeää, että työmarkkinaosapuolet kantavat täysin vastuunsa Euroopan sosiaalisen toimintaohjelman laatimisesta. Jos työmarkkinaosapuolten välillä päästään sopimukseen, Euroopan parlamentin olisi voitava antaa lausunto sen tuloksista. Jos sosiaalisessa vuoropuhelussa ei kuitenkaan saavuteta konkreettisia ja kunnianhimoisia tuloksia, komission on käytettävä aloiteoikeuttaan lainsäädännöllisten toimien kautta. PÄÄTÖSMENETTELYJEN DEMOKRATISOINTI Euroopan uuden sosiaalisen toimintaohjelman menestyminen riippuu myös päätösmenettelyjen demokratisoinnista talouspolitiikan, työllisyyspolitiikan ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden aloilla. Esittelijä korostaa niitä olennaisia muutoksia, joita HVK:ssa olisi saavutettava: - Euroopan parlamentin ja määräenemmistöllä päättävän neuvoston välisestä yhteispäätösmenettelystä olisi tultava yleinen sääntö lainsäädäntömenettelyssä; - määräys, jonka mukaan sosiaalisia määräyksiä ei sovelleta palkkoihin, yhdistymisoikeuteen, lakko-oikeuteen ja työsulkuoikeuteen, olisi poistettava (137 artiklan 6 kohta); - Euroopan parlamenttia olisi kuultava työmarkkinaosapuolten välisten neuvotteluiden tuloksista; - laajoihin taloudellisiin suuntaviivoihin ja työllisyyttä koskeviin suuntaviivoihin olisi omaksuttava tasapainoisempi ja yhtenäisempi lähestymistapa; - Euroopan parlamentin olisi osallistuttava laajojen talouspoliittisten suuntaviivojen määrittämiseen, sosiaaliseen lähentymiseen ja työllisyyteen; - Euroopan unionin olisi liityttävä ILO:n, Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan neuvoston kansainvälisiin yleissopimuksiin ja sosiaaliset perusoikeudet olisi sisällytettävä perusoikeuksien 5/6

6 julistukseen, - sosiaaliturva olisi tunnustettava perustamissopimuksessa yhteisön etua koskevaksi kysymykseksi; - "sosiaaliturvaa" tai "sosiaalista lähentymistä" koskeva luku olisi sisällytettävä työllisyyttä koskevan luvun tavoin; - sosiaalisen vuoropuhelun edistämistä koskeva artikla olisi sisällytettävä ja olisi määritettävä selkeä oikeusperusta rahoitusavun myöntämiselle kansalaisjärjestöille Euroopan tasolla; - miesten ja naisten väliset yhtäläiset mahdollisuudet olisi ulotettava kaikille yhteisön aloille. Erityistä huomiota on kiinnitettävä unionin laajentumismenettelyyn. Kehityksen edistymisen arvioinnissa on otettava vakavasti huomioon yhteisön säännöstön noudattaminen työllisyyden, sosiaalipolitiikan ja sosiaalisen vuoropuhelun alalla. Sosiaaliseen toimintaohjelmaan olisi sisällytettävä arviointia ja seurantaa koskeva menetelmä siitä, miten hakijavaltiot noudattavat yhteisön säännöstöä. 6/6