34. Satamalaitos. Kasvu

Transkriptio

1 Yleiskatsaus Toimintavuoden aikana tapahtui Suomen ulkomaankaupassa edelleen kasvua, joka meriliikenteessä tuonnin painotonnien osalta oli 12.0% ja viennin 7.4%. Helsingin sataman osalta vastaavat luvut olivat 2.1% ja 12.4%. Helsingin sataman ulkomaanliikenteessä tuonnin kasvun heikentyminen aiheutui öljyn tuonnin vähenemisestä tn :11a eli 16.5%. Lukuun ottamatta vähäistä lannoitusaineiden tuonnin alenemista (n tn), muissa tuontitavararyhmissä tapahtui kasvua, joka yksikkötavaran osalta merkitsi 11 %:n lisäystä. Viennin suotuisa kehitys johtui erityisesti Helsingin satamaan liikennöivien ro-ro-alusten hyvistä linjaliikenneyhteyksistä, joita vientiliikkeet ovat yhä enenevässä määrin tottuneet käyttämään. Niinpä ro-ro-alusten suorittamat kuljetukset olivat yksikkötavaran tuonnista ja viennistä toimintavuonna lähes 50%. Helsingin sataman osuus koko maan ulkomaisesta tuonnista meritse (23.8 milj. tn) oli 12.7% ja viennistä (11.8 milj. tn) 10.1%. Kotimaan liikenteen tuonti väheni v:een 1972 verrattuna 13.4%, mikä johtui lähinnä hiekan tuonnin vähenemisestä 25.6% :11a. Myös öljyn tuonti väheni 8.9%. Helsingin sataman kotimainen vienti oli vain tn. Joukkotavaraliikenteen väheneminen ei kuitenkaan merkinnyt sataman taloudellisen tuloksen heikkenemistä, vaan ylijäämää kertyi lähes 2.3 milj. mk edellisen vuoden 0.6 mmk:n asemasta. Helsingin sataman tavaraliikenteen kehitystä vv kuvaa seuraava taulukko: 1970 % ± 1971 o ± /+ 0 0 Ulkomainen Kasvu Kasvu Kasvu ~ tuonti vienti Yhteensä Kotimainen tuonti vienti Yhteensä Kokonaisliikenne tuonti vienti Yhteensä

2 Erityisen voimakas lisäys tapahtui matkustajaliikenteessä. Helsingin sataman kautta saapui tai lähti yhteensä matkustajaa, joten matkustajamäärä osoitti yli 60%:n lisäystä v:een 1972 verrattuna. Henkilökunta Satamajohtajana toimi satamajoht. Keijo Tarnanen ja osastopäällikkönä kansliaosastolla siht. Sampsa Järvelä, kassa- ja tiliosastolla satamakamr. Paavo Jäntti, satamaliikenneosastolla merikapt. Eino Vihko, varastoimis- ja laiturihuolto-osastolla varastoimistoimen joht. Veikko Mielonen, nosturiosastolla nosturi-ins. Veikko Heinonen sekä satamarakennusosastolla satamarak.pääll. Veli Rahikainen. Satamalaitoksen palveluksessa oli henkilökuntaa seuraavasti: virkasuhteessa 619, työsuhteessa kuukausipalkkaisia 176 ja tuntipalkkaisia 264. Henkilökunta jakaantui satamalaitoksen eri osastoille seuraavasti : Kansliaosasto 1 )... Kassa- ja tiliosasto Satamaliikenneosasto Varastoimis- ja laiturihuolto-osasto Nosturiosasto... Satamarakennusosasto Työsuhteessa Virka- Kuu- Tuntisuh- kausi- palkteessa palk- kaisia kaisia Yht Yhteensä Henkilökunnasta oli miehiä 927 ja naisia 132.!) Satamajohtaja mukaan luettuna. Varastorakennukset, laituripituus ym. Eteläsataman varastorakennusten lattiaala oli kertomusvuoden päättyessä m 2 ja Länsisataman varastorakennusten m 2. Tammikuussa valmistui Länsisatamaan Valtamerilaiturin varrelle varastorakennus L7B, lattiapinta-alaltaan m 2. Kertomusvuoden aikana purettiin Länsisatamasta vapaavaraston tontilla korttelissa n:o sijainnut puinen varastorakennus P, lattiapinta-alaltaan 460 m 2. Sörnäisten satamassa 011 kaupungin omistamaa varastotilaa m 2. Kaupungin omistamien, vähintään 2 m:n syvyisten varsinaisten meriliikennelaiturien pituus oli kertomusvuonna m, johon ei sisälly saaristoliikennelaitureita eikä rakennustarvikkeiden yms. purkamiseen tarkoitettuja laitureita, vaikka niiden syvyys olisi yli 2 m. Vesialueita täytettiin satamarakennusosaston valvonnassa m 2. Kertomusvuoden päättyessä oli satamalaitoksella 73 laiturinosturia ja 84 haarukkatrukkia. Satamaliikenne Kertomusvuoden aikana jatkui liikenne läpi talven. Jään muodostus oli normaalia hitaampaa, joten kaikki satamanosat olivat jäässä vasta Liikenteen suhteen ei koko talvena ollut väyläkohtaisia rajoituksia. Satama oli täysin jäätön 4.4. Talvi oli kertomusvuonna jäätalvena normaalia helpompi. Satamaan saapui kertomusvuoden aikana (ed.v ) alusta, joiden nettovetomäärä oli ( ) rek.tn ja sieltä lähti (6 294) alusta, joiden nettovetomäärä oli ( ) rek.tn. Kertomusvuonna saapui siis 327 alusta enemmän kuin edellisenä vuonna, nettovetomäärän osoittaessa rek.tonnin eli 239

3 27.8 %:n lisäystä. Lähteneiden alusten luku- Helsingin satamassa käyneiden alusten määrä kasvoi vastaavasti 326 aluksella ja lukumäärä ja nettovetomäärä vaihtelivat vetomäärä rek.tonnilla eli 27.9%. kuukausittain seuraavasti: Ulkomainen merenkulku Rannikkoliikenne Yhteensä Kuukausi Nettoveto- Nettoveto- Nettoveto- Luku- määrä Luku- määrä Luku- määrä määrä rek. tonnia määrä rek. tonnia määrä rek. tonnia Saapuneet alukset: Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Kotipaikka: Helsinki Muualla kotimaassa Ulkomailla Í Lähteneet alukset: Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu ' Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Kotipaikka: Helsinki Muualla kotimaassa * Ulkomailla Ulkomaan merenkulku. Saapuneiden alusten lukumäärä oli 260 eli 7.2% ja vetomäärä nettorek.tn eli 34.7% suurempi kuin edellisenä vuonna. Lähteneiden alusten lukumäärä oli 259 eli 7.2% ja vetomäärä eli 34.7% suurempi kuin edellisenä vuonna. Saapuneista aluksista oli suomalaisia 1 944, yhteensä nettorek.tn eli 60.2% ja ulkomaisia 1 913, yhteensä rek.tn eli 39.8% ulkomaisessa merenkulussa saapuneiden alusten koko vetomäärästä. Lähteneistä aluksista oli suomalaisia 1 944, yhteensä nettorek.tn eli 60.1% ja ulkomaisia 1 911, yhteensä net- 240

4 torek.tn eli 39.9% ulkomaisessa merenkulussa saapuneiden alusten koko vetomäärästä. Rannikkoliikenne. Sekä saapuneiden että lähteneiden alusten lukumäärä oli kertomusvuonna 67 eli 2.5% suurempi ja vetomäärä nettorek.tn eli 15.6% pienempi kuin edellisenä vuonna. Ulkomainen tavaraliikenne. Helsingin sataman kautta saapui kertomusvuonna meritse paino tn tavaraa ja lähti ulkomaille painotn. Koko ulkomainen tavaraliikenne oli siis painotn (ed. v , ja ). Tuonti lisääntyi kertomusvuonna edelliseen vuoteen verrattuna painotn eli 2.1%. Vienti lisääntyi painotn eli 12.4% koko ulkomaisen tavaraliikenteen lisääntyessä painotn eli 4.8%. Tuonti ja vienti jakaantuivat kertomusvuoden aikana eri kuukausille seuraavasti: eli 41.9% (ed.v. 50.9% ja 49.1%). Koko Helsingin tavaraliikenteestä tuli suomalaisten alusten osalle painotn eli 60.4% ja ulkomaisten alusten osalle eli 39.6% (ed.v. 58.9% ja 41.1%). Tuontitavarat jakaantuivat v ja 1972 seuraaviin pääryhmiin: Tavararyhmä 1972 painotonnia 1973 painotonnia Kappaletavara Metallit ja metallitavarat Vilja ja viljatuotteet Kivihiili ja koksi Öljyt Lannoitusaineet Muu tavara 1 ) Yhteensä Tuonti Vienti Yhteensä Kuukausi paino- paino- painotonnia tonnia tonnia Laiturihuollon laatiman tilaston mukaan yksikkötavaran tuonti oli painotn v ja se jakaantui alustyypeittäin seuraavasti : Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Alusten Tavara- % lukumäärä määrä koko Kesäkuu paino- tuontonnia nista Heinäkuu Elokuu Konventionaaliset Syyskuu alukset Lokakuu Tavaralautat Marraskuu Matkustajalautat Joulukuu Konttialukset Yhteensä Yhteensä Suomalaiset alukset toivat Helsinkiin ulkomailta tavaraa painotn eli 61.3% Helsingin tuonnista ja ulkomaiset painotn eli 38.7% (ed.v. 61.9% ja 38.1%). Suomalaiset alukset veivät Helsingistä painotn eli 58.1% Helsingin viennistä ja ulkomaiset alukset painotn Vientitavarat jakaantuivat v ja 1972 seuraaviin pääryhmiin:!) Tavararyhmään muu tavara sisältyy ns. yksikkötavaran lisäksi kasvissiemeniä ja -öljyjä, kemikaalioita, maa- ja kivilajeja ym. irrallisena purettua joukkotavaraa (bulktavaraa). 241

5 Tavararyhmä paino- painotonnia tonnia Kappaletavara Paperi ja kartonki Puuhioke ja selluloosa Vaneri Sahattu puutavara Sahaamaton puutavara Muu tavara Yhteensä Sahattua puutavaraa vietiin kertomusvuonna m 3, edellisenä vuonna m 3. Sahaamatonta puutavaraa vietiin kertomusvuonna m 3, edellisenä vuonna m 3. Nämä määrät sisältyvät painotonneina ilmaistuina edellä olevaan tilastoon. Kotimainen tavaraliikenne. Helsingin sataman kautta saapui kotimaista tavaraa painotn ja lähti painotn. Koko kotimainen tavaraliikenne oli siis painotn (ed.v , ja painotn). Tavaraliikenne väheni edelliseen vuoteen verrattuna painotonnia eli 13.6%. Tavaraa saapui seuraavasti: Tavararyhmä paino- painotonnia tonnia Hiekka Kalkki ja sementti Öljyt Vilja Kalat Muu tavara Yhteensä Tavaraa lähetettiin seuraavasti: Tavararyhmä paino- painotonnia tonnia Öljyt Koksi Muu tavara 200 Yhteensä Ulkomainen matkustajaliikenne. Helsingin sataman kautta saapui kertomusvuonna matkustajaa ja lähti (ed.v ja ). Jäänmurtaja Otso myytiin kertomusvuoden aikana. Satamajäänmurtaja Turso oli toiminnassa 119 t kulkien tänä aikana 774 meripeninkulmaa. Se kulutti polttoöljyä 60 tn ja erilaisia koneöljyjä 578 kg. Turso toimitti 11 hinausta, joista veloitettiin yhteensä mk. Turso antoi aluksille 32 tn vettä, jonka kuljetuksesta veloitettiin 400 mk. Alus oli telakalla aikana vuosikorjausta varten. Satamavesipostit. Vesimittareiden mukaan otettiin satama vesiposteista vettä m 3, josta m 3 myytiin aluksille, m 3 annettiin maksutta valtion jäänmurtajille ja Turso käytti 488 m 3. Kompassien tarkistus. Kompassejaan tarkistuttamassa kävi kertomusvuonna kaikkiaan 32 alusta, joista 11 oli kiinnitettynä tarkistuspoijuun ja 21 tarkistuspaalustoon. Alukset maksoivat poijun ja paaluston käytöstä yhteensä 670 mk. Vuokraveneet. Purjehduskautena hyväksyttiin satama-alueella liikennöimään 29 vuokramoottorivenettä. Nosturit. Nosturien käyttötunteja oli kaikkiaan (ed.v ) ja tuntimäärä oli eli 21.2% pienempi kuin edellisenä vuonna. Lisäystä käyttötuntimäärässä oli Saukon hiilinosturien käyttötunneissa 118 t eli 5.2% sekä 40-tonnin konttinosturin käyttötunneissa 288t eli 20.1 %. Vähennystä 242

6 ; 34. Satamalaitos käyttötuntimäärässä tapahtui seuraavasti: Olympialaituri 404 t eli 58.3%, Katajanokan laituri t eli 28.0%, Jätkäsaaren laiturin kappaletavaranosturi t eli 20.5%, Sörnäisten sataman 150-tonnin nosturi 222 t eli 66.3% ja satamanosturit t eli 13.2%. Eri kuukausien käyttö tuntimäärät jakaantuivat seuraavasti: Eteläsatama Länsisatama Sörnäisten satama Vuosi ja kuukausi kpl-tavaranosturit, 2 kpl Käyttötunteja yhteensä Olympialaituri Katajanokka Jätkäsaari Saukko Hana- ja Sompasaari kpl-tavaranosturit, 28 kpl 25-tonnin nosturi 1 kpl kpl-tavaranosturit, 26 kpl hiilinosturit, 4 kpl 40-tonnin konttinosturi, 1 kpl kpl-tavaraja hiilinosturit, 10 kpl 150- tonnin nosturi 1 kpl 1973 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu ) Koko vuosi ; Hiilinosturit. Kertomusvuoden aikana purettiin nostureilla aluksista tn hiiltä, koksia ja muuta joukkotavaraa, mistä määrästä Saukon hiilisataman osuus oli tn ja Sörnäisten sataman tn. 40-tonnin konttinosturilla käsiteltiin konttia. Haarukkatrukkien (81 kpl) työtuntien lukumäärä oli Siirto- ja pinontavaunuja oli kertomusvuoden lopussa 3 kpl, kaikki sähkökäyttöisiä. Muuntamot. Nosturiosaston hoidossa oli kertomusvuoden lopussa 16 muuntamoa. Muuntamoissa oli kaikkiaan 25 muuntajaa, yhteisteholtaan kva. Sähkövirtaa jaettiin seuraavasti: varastoja muut rakennukset MWh, satamanosturit MWh, satama valaistus MWh, satamarakennustyömaat 216 MWh ja alikuluttajat MWh. Varastoimis- ja laiturihuoltotoiminta Yleiseen talletusvarastoon otettujen ja siitä annettujen tavarain määrä tonneina vv selviää seuraavasta yhdistelmästä: 243

7 Vuosineljännes Qtettu Annettu Otettu Annettu Otettu Annettu Tammi maaliskuu Huhti kesäkuu Heinä syyskuu Loka joulukuu Yhteensä Kertomusvuoden alkaessa oli varastossa tavaraa tn, joten varastoituna oli yhteensä tn. Varastosta annettiin tn ja vuoteen 1974 jäi varastoon tn. Tavaranvaihto oli kertomusvuonna tn, vastaten tn v Yleiseen talletusvarastoon otettujen ta-. varaerien lukumäärä oli kertomusvuonna 1 798, edellisenä vuonna ja v Yleisestä talletusvarastosta annettujen tavaraerin luku oli vastaavasti 5 524, ja Maan muista satamista saapui tullaamatonta tuontitavaraa, joka laiturihuollon toimesta purettiin satamalaitoksen makasiineihin seuraavasti : Vuosineljännes Tammi maaliskuu.. Huhti kesäkuu... Heinä syyskuu... Loka joulukuu tn 1972 tn 1971 tn Kokovuosi Vapaavarasto. Vapaavaraston esimiehenä toimi varastoimistoimen joht. Veikko Mielonen. Vapaavarastosta otettujen ja sieltä annettujen tavaroiden määrä tonneina v. 1973, 1972 ja 1971 selviää seuraavasta yhdistelmästä : Vuosineljännes 1973 Otettu Annettu 1972 Otettu Annettu 1971 Otettu Annettu Tammi maaliskuu Huhti kesäkuu Heinä syyskuu Loka joulukuu Kokovuosi Kertomusvuoden alussa oli vapaavarastossa tavaraa tn, joten varastoituna oli yhteensä tn. Varastosta annettiin tn ja v:een 1974 jäi varastoon tn. Tavaranvaihto nousi kertomusvuonna tonniin, vastaten tn v ja tn v Vapaavarastoon otettujen tavaraerien lukumäärä oli kertomusvuonna 4 035, edellisenä vuonna ja v Varastosta annettujen tavaraerien lukumäärä oli vastaavasti , ja

8 Laiturihuoltotoimintaa v valaisee seuraava taulukko: Vuosi ja Alusten Tavaralähetysten lukumäärä Kokonaislasti tonnia vuosineljännes lukumäärä Siitä laituri- Siitä laituri- Kaikkiaan huollon kautta Kaikkiaan huollon kautta 1973 Tammi maaliskuu Huhti kesäkuu Heinä syyskuu Loka joulukuu Koko vuosi Kontti- ja suurlavaliikenne.satamaan saapuneiden konttien ja suuria vojen lukumäärä v. 1971, 1972 ja oli seuraava: Lautta- Vuosineljännes Kon- vaunut Yh tit ja suur- teensä lavat Tammi maaliskuu Huhti kesäkuu Heinä syyskuu Loka joulukuu Koko vuosi mistä laiturihuollon kautta: Sataman kautta vietiin kertomusvuonna (ed. v ) konttia. Konteissa tuotiin tavaraa ( ) tn ja vietiin (67 082) tn. Autovaakojen käyttö. Kertomusvuonna oli käytössä 3 autovaakaa. Punnitustodistuksia annettiin , edellisenä vuonna ja v Satamarakennustoiminta Satamien kunnossapitoon käytettiin yhteensä mk. Kunnossapidettävät kohteet olivat rakennukset sekä muut kiinteät laitteet kuten laiturit, väylät, rautatiet ja kadut, pelastusvälineet, railoaidat ja väylämerkit. Lisäksi poistettiin öljyä sataman vesialueelta. Suomenlinnan jäätietä ei leudon talven vuoksi avattu. Satamien uudisrakennustöihin käytettiin yhteensä mk. Laiturit. Laiturien rakentamiseen käytettiin mk. Valtamerilaiturin peräporttipaikka valmistui. Länsisataman 4. lauttapaikan ruoppausja täyttötyö aloitettiin. Eteläsatamaan rakennettiin ponttonirakenteinen peräporttilaituri. Sompasaaressa aloitettiin lauttapaikan IA rakentaminen. Väylät. Töihin käytettiin mk. Sompasaaren ja Hanasaaren välistä allasta sekä Sompasaaren eteläreunan kallioisia matalikkoja ja Salmisaaren väylää louhittiin ja ruopattiin. Väylille hankittiin 3 jääpoijua. Rautatiet ja ratapihat. Töihin käytettiin mk. Uutta rataa rakennettiin Hernesaaressa ) Tilastossa on otettu huomioon vain 20 jalan ja sitä suuremmat kontit. 245

9 145 m, Länsisatamassa 90 m sekä Länsisa- Kadut, kentät ja viemärit. tama/saukossa 302 m. Töihin käytettiin mk. Katuja ja kenttiä rakennettiin seuraavasti: Länsisatamassa m 2, josta asfaltoitu m 2 Sompasaaressa m 2,»» m 2 Herttoniemessä m 2,»» m 2 Yhteensä m 2,»» m 2 Täyttömaita ja -kiviä vastaanotettiin n m 3 sekä merihiekkaa m 3. Vapaavarastossa suoritettiin aitaustöitä. Rakennukset. Töihin käytettiin mk. Varastorakennus L7B valmistui. Varastot K12, K7, K6, L4 ja L5 liitettiin kaukolämmitykseen. Yleiset työt. Kunnossapitoon käytettiin yhteensä mk. Kunnossapidettävät kohteet olivat yleisten varastoja teollisuusalueiden sillat, kadut, viemärit, rautatiet, viemärin suistot, lumenkaatopaikat, pesulautat ja öljyn poistaminen merestä. Kunnossapito oli tavanomaista. Uudisrakennukset. Katujen, rautateiden, aallonmurtajien rakennustöihin sekä rantojen järjestelyihin käytettiin mk. Päällystystöitä tehtiin m 2. Merihaan rantamuurin alustaa ruopattiin m 3 ja täytettiin hiekalla m 3 sekä sen lisäksi kivellä. Salmisaaren rantamuurista valmistui Lauttasaaren sillan eteläpuoleinen osa. Venesatamatöitä tehtiin Vattukarilla (HSK), Valassaaressa (BS), Pyysaaressa (TPS) ja Sirpalesaaressa (SPS). Laskuun suoritetut työt. Sähkölaitoksen tilauksesta alettiin rakentaa uutta raidetta kaasutehtaan alueen läpi. Metron Naurissalmen siltatyö jatkui. Rakennusvirastolle tehtiin Korkeasaaren Mustikkamaan sillan perustukset sekä pumpattiin Kyläsaaren alueella hiekkaa m 3. Liikennelaitokselle korjattiin Pihlajasaaren laiturin pönttöni. Urheilu- ja ulkoiluvirastolle tehtiin Strömsinlahden venesatamaan 75 m muuria sekä veneiden ylösvetoluiska. Sataman taloudellinen kehitys Vuositulos. Yksikkötavaraliikenteen sekä viennin kasvun johdosta vuositulos muodostui ylijäämäiseksi. Tuloja kertyi mk ja menoja mk, joten ylijäämä oli mk. Tulot lisääntyivät edellisestä vuodesta 13.5% ja menot 9.5%. Talousarvioon verrattaessa menosäästöjä muodostui n. 0.7 mmk tulovajauksen ollessa n. 0.4 mmk. Kustannuslaskennallinen ylijäämä, jossa on otettu huomioon kirjaamattomia yleiskustannuksia mk, on mk. 246

10 Määrä Kasvu Määrä Menolaji 1972 % % 1973 % Palkkamenot Sosiaalikustannukset Palkkakustannukset yht Muut menot Pääomakustannukset yht Sivutoiminta Menot yht Määrä Määrä Muutos Tulolaji 1972 % 1973 % % Liikennemaksut Satamamaksut Hinausmaksut " Vesimaksut Kiinnitys- ja luotsausmaksut LO Tavaransiirto Sähkönjakelu Laiturihuoltotulot Laituri- ja aluevuokrat Varastosuojamaksut Yleinen talletusvarasto Vapaavarasto Huoneistovuokrat Yleiskustannuserät Muut tulot Sivutoiminta Tulot yhteensä Kassaliike. Kertomusvuonna kertyi maksuja kassaan mk, postisiirtotilille mk, shekkitilille mk ja tilitysteitse mk. Suoritusten yhteismäärä oli siten (ed. v ) mk. Tulojäämät ja poistot. Jäämiä oli kertomusvuoden lopussa mk. Määrästä oli mk kertomusvuoden ja mk aikaisempien vuosien veloituksia. Poistoja suoritettiin mk. Sivutoiminta. Sivutoimintamenojen bruttomäärä oli mk ja laskutus mk. Liikennemaksuja oli kaikkiaan mk, mistä tuontiliikennemaksua mk, vientiliikennemaksua mk ja liikennemaksua kotimaan paikkakunnilta saapuneista tavaroista mk. 247

11 Liikennemaksu tilitykset: Saadut Lähetetyt 30% :n 30% :n tilitykset tilitykset mk mk Hamina Hanko Hämeenlinna Joensuu 758 Jyväskylä Kaskinen Kemi Kokkola Kotka Kuopio Lahti Lappeenranta Loviisa Mikkeli Naantali Oulu Pietarsaari Pori Porvoo Raahe 256 Rauma Savonlinna Tampere Tornio Turku Uusikaupunki Vaasa Varkaus Yhteensä Tuulaakituloutus oli kertomusvuonna (ed. v ) mk. Helsinkiin tuoduista tavaroista saatiin tuontituulaakia mk ja sisämaan kaupunkien tilittämistä tavaroista, jotka Helsingin kautta tuotuina oli tullattu ko. kaupungeissa, mk. Tuulaakia palautettiin mk. Sisämaan kaupunkien tilittämät tuulaakimaksut jakaantuivat seuraavasti: mk Hämeenlinna Jyväskylä Kotka Lahti Lappeenranta Tampere Varkaus Yhteensä Satamamaksuja veloitettiin mk, mistä ulkomaan liikenteestä olevien alusten osuus oli mk ja kotimaan liikenteessä olevien alusten mk. Jäämaksuja oli mk ja satamamaksupalautuksia myönnettiin mk. Ulkomaista liikennettä harjoittavien alusten satamamaksut jakaantuivat alusten kotipaikan mukaan seuraavasti: Alukset. mk Helsinkiläiset Muut suomalaiset Ulkomaiset Yhteensä Tavaransiirto- ja sähkönjakelumaksuja veloitettiin mk, mihin summaan sisältyy mk laskennallisia tuloja laiturihuollon, vapaavaraston ja yleisen talletusvaraston veloituksista. Veloituksen jakaantuminen: kappaletavaranosturit mk, Saukon hiilinosturit mk, Hanasaaren joukko-ja kappaletavaranosturi mk, konttinosturi mk, trukit mk ja sähkönjakelu mk. Laiturihuoltomaksujen määrä oli mk. Kun ahtaajille menevät kustannukset mk, tullivalvonta- ja vartiointikustannukset mk ja palautukset mk otetäan huomioon, jää netto veloitukseksi mk. 248

12 Laituri- ja aluevuokria veloitettiin mk, mistä määrästä mk oli laitureille varastoitujen tavarain vuokria ja mk varastoalueiden vuokria. Varastosuojamaksuja veloitettiin mk, mistä sopimuksilla vuokrattujen varastotilojen vuokrat olivat mk ja paikan vuokrat mk. Yleisen talletusvaraston maksuja oli mk, mistä vuokria veloitettiin Katajanokan talletusvarastossa mk ja työmaksuja mk ja Länsisataman talletusvarastossa vuokria mk sekä työmaksuja mk. Vapaavaraston maksuja oli mk, mistä vuokria veloitettiin mk sekä työmaksuja mk. Korvaus yleiskustannuksista oli mk. Määrärahojen puuttumisen vuoksi korvauksia jäi tilittämättä mk. Sekalaisia tuloja oli yhteensä mk. Tuloja saatiin seuraavasti: korvaus tuulaakin kannosta mk, korvaus tullihuoneistojen puhtaanapidosta ja kalustosta mk, sairausvakuutuskorvaukset mk, vahingonkorvaukset mk, viivästyskorot ja perimispalkkiot mk, punnusja kaappivuokrat mk, lakaisukonevuokria mk, viemäritodistukset, tarkastukset, taksat ja ilmoituskirjat 974 mk, omaisuuden myynti mk, telakointivuokrat mk, lämpimän veden myynti mk, muut sekalaiset tulot mk. Käyttöomaisuus. Käyttöomaisuuden arvo oli vuoden alussa mk ja vuoden lopussa mk. Pääoman nettolisäys oli siten mk. Poistoja suoritettiin mk ja käyttöomaisuudesta maksettiin korkoa mk. Satamalaitoksen käyttöomaisuus laaturyhmittäin: Maa- ja vesiomaimk mk suus Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Irtain käyttöomaisuus Aineeton käyttöomaisuus Yhteensä Palkat, sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut. Varsinaisia palkkamenoja maksettiin yhteensä mk, josta kuukausipalkkaisen henkilökunnan palkkamenot olivat mk ja tuntipalkkaisen henkilökunnan mk. Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksuja maksettiin yhteensä mk sekä eläkekustannuksia mk, joten laitoksen palkkakustannukset olivat yhteensä mk. 249