32. Satamalaitos. Yleiskatsaus Kasvu % ± Kasvu % ± Kasvu % ±

Transkriptio

1 32. Satamalaitos Yleiskatsaus Talouselämän vaikeudet toimintavuoden 1971 aikana ilmenivät mm. siinä, että maamme vienti ja tuonti supistuivat määrällisesti muutaman prosentin ja että ulkomaankaupan vaje kasvoi mmk:aan. Kokonaistuotannon kasvu nousi vain runsaan prosentin. Teollisuustuotannon kasvu pysähtyi kokonaan, mikä johtui lähinnä metalliteollisuuden lakosta sekä puunjalostusteollisuuden suhdannetaantumasta. Tavaraliikenteen laskusuunta koettiin myös Helsingissä, missä kokonaistavaramäärä jäi tonniin (ed. v tn) eli väheni n. 6 % edellisestä vuodesta. Tuottojen kannalta ratkaisevaa oli yksikkötavaran tuonnin väheneminen lähes tonnilla. Ro-ro-liikenteen posi^ tiivisesta vaikutuksesta huolimatta viennin määrä jäi tn:iin. Taloudellisen taantuman vaikutuksesta ja valtiovallan ulkomaiseen tuontiin kohdistamien rajoittavien toimenpiteiden vuoksi muodostui Helsingin sataman tavaraliikenne toimintavuonna 1971 seuraavaksi: Ulkomainen Kasvu % ± Kasvu % ± Kasvu % ± tuonti vienti Yhteensä Kotimainen tuonti vienti Yhteensä Tuonti ja vienti ulkomainen kotimainen Yhteensä

2 Henkilökunta Satamajohtajana toimi satamajoht. Keijo Työsuhteessa Tarnanen ja osastopäällikkönä kansliaosas- Virka- _ Tunti- yh suli- palktolia siht. Sampsa Järvelä, kassa- ja tiliosas- teessä palk " kaisia teensä kaisia tolia satamakamr. Paavo Jäntti, satamalii-,,, tri Kansliaosasto kenneosastolla menkapt. Emo Vihko, varas- ' x,,.. Kassa- J ia tiliosasto toimis- ja laiturihuolto-osastolla varastoimis-.., Tr, -m«-«i,. Satamaliikennetoimen joht. Veikko Mielonen, nosturiosastolla nosturi-ins. Veikko Heinonen sekä sata-,,,,, -i... "rr r Varastoimis- J ja laimarakennusosastolla satamarak.paali. Veli 0,. turihuolto-osasto Rahikainen. Nosturiosasto Satamalaitoksen palveluksessa oli Satamarakennus henkilökuntaa seuraavasti: virkasuh- osasto teessä 655, työsuhteessa kuukausipalkkaisia ~~ I ono.. 1. m.. u +. Yhteensä ]a tuntipalkkaisia 310. Henkilökunta jakaantui satamalaitoksen eri osastoille seu- Henkilökunnasta oli miehiä ja naisia raavasti: 135. Varastorakennukset, laituripituus ym. Eteläsataman varastorakennusten lattiaala oli kertomusvuoden päättyessä m 2 ja Länsisataman varastorakennusten m 2. Sörnäisten satamassa oli varastotilaa m 2. Kaupungin omistamien, vähintään 2 m:n syvyisten varsinaisten meriliikennelaiturien pituus oli kertomusvuonna m, johon ei sisälly saaristoliikennelaitureita eikä rakennustarvikkeiden yms. purkamiseen tarkoitettuja laitureita, vaikka niiden syvyys olisi yli 2 m. Vesialueita täytettiin satamarakennusosaston valvonnassa yhteensä m 2. Sompasaaren lauttapaikka n:o 2 valmistui kertomusvuonna. Lauttapaikka n:o 3 oli valmistunut jo edellisenä vuonna. Sompasaaren läntisen laiturin puolelta siirrettiin kaksi laiturinosturia itäiselle laiturille puutavaraliikennettä varten. Kertomusvuoden päättyessä oli satamalaitoksella 80 laiturinosturia, 2 autonosturia ja 86 haarukkatrukkia. Satamaliikenne Kertomusvuoden aikana jatkui liikenne läpi talven. Jään muodostus satamassa oli normaalia hitaampaa. Kaikki satamanosat olivat jäässä vasta Särkän salmi suljettiin ja kaikki laivaliikenne ohjattiin Porkkalan kautta 2.3. Särkän salmi avattiin meriliikenteelle ja alkaen ohjattiin kaikki alukset Harmajan kautta. Satama oli täysin jäätön Talvi oli kertomusvuonna jäätalvena normaalia helpompi. Satamaan saapui kertomusvuoden aikana (ed. v ) alusta, joiden nettovetomäärä oli ( ) rekisteritonnia ja sieltä lähti (6 698) alusta, joiden Satamajohtaja mukaan luettuna. 221

3 nettovetomäärä oli ( ) rek.tn. Kertomusvuoden aikana saapuneiden alusten lukumäärä väheni 370 aluksella ja nettovetomäärä rek.tn eli 3.4 %. Lähteneiden alusten lukumäärä väheni 369 aluksella ja vetomäärä rek.tn eli 3.4 %. Helsingin satamassa käyneiden alusten luku- ja vetomäärä eri kuukausina oli seuraava: Ulkomainen merenkulku Rannikkoliikenne Yhteensä Kuukausi Luku- Nettoveto- Luku- Nettoveto- Luku- Nettovetomäärä määrä määrä määrä määrä määrä rek. tonnia rek. tonnia rek. tonnia Saapuneet alukset: Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Kotipaikka: Helsinki Muualla kotimaassa Ulkomailla Lähteneet alukset: Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Kotipaikka: Helsinki Muualla kotimaassa Ulkomailla Ulkomainen merenkulku. Saapuneiden alusten lukumäärä oli 140 eli 3.9 % ja vetomäärä nettorek.tn eli 2.5 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Lähteneiden alusten lukumäärä oli 139:ää eli 3.9 % ja vetomäärä rek.tn eli 2.4 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Saapuneista aluksista oli suomalaisia 1 496, yhteensä nettorek.tn eli 56.0 % ja ulkomaisia 1 930, yhteensä rek.tn 222

4 eli 44. o % ulkomaisessa merenkulussa saapuneiden alusten koko vetomäärästä. Lähteneistä aluksista oli suomalaisia 1 497, yhteensä nettorek.tn eli 56.2 % ja ulkomaisia 1 921, yhteensä rek.tn eli 43.8 % ulkomaisessa merenkulussa lähteneiden alusten vetomäärästä. Rannikkoliikenne. Sekä saapuneiden että lähteneiden alusten lukumäärä oli kertomusvuonna 230:tä eli 7.3 % ja vetomäärä nettorek.tn eli 7.8 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Ulkomainen tavaraliikenne. Helsingin sataman kautta saapui kertomusvuonna meritse painotn tavaraa ja lähti ulkomaille painotn. Koko ulkomainen tavaraliikenne oli siis painotn (ed. v , ja ). Tuonti väheni kertomusvuonna edelliseen vuoteen verrattuna painotn eli 7.4 %. Vienti väheni painotn eli 4.0 % koko ulkomaisen tavaraliikenteen vähentyessä painotn eli 6.7 %. Tuonti ja vienti jakaantuivat kertomusvuoden aikana eri kuukausille seuraavasti: Kuukausi Tuonti painotonnia Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Vienti painotonnia Yhteensä painotonnia Suomalaiset alukset toivat Helsinkiin ulkomailta tavaraa painotn eli 57. l % Helsingin tuonnista ja ulkomaiset alukset painotn eli 42.9 (ed.v ja 43.3 %). Suomalaiset alukset veivät Helsingistä painotn eli 50.9 % Helsingin viennistä ja ulkomaiset alukset painotn eli 49.1 % (ed. v. 51. l % ja 48.9 %). Koko Helsingin tavaraliikenteestä tuli suomalaisten alusten osalle painotn eli 55.9 % ja ulkomaisten alusten osalle painotn eli 44.1 % (ed. v % ja 44.4 %). Tuontitavarat jakaantuivat v ja 1970 seuraaviin pääryhmiin: Tavararyhmä paino- painotonnia tonnia Kappaletavara Metallit ja metallitavarat Vilja ja viljatuotteet Kivihiili ja koksi Öljyt Lannoitusaineet Muu tavara Yhteensä Vientitavarat jakaantuivat v ja 1970 seuraaviin pääryhmiin: Tavararyhmä paino- painotonnia tonnia Kappaletavara Paperi ja kartonki Puuhioke ja selluloosa Vaneri Sahattu puutavara Sahaamaton puutavara Muu tavara Yhteensä Sahattua puutavaraa vietiin kertomusvuonna std, edellisenä vuonna std. Sahaamatonta puutavaraa vietiin kertomusvuonna m 3, edellisenä vuonna 223

5 m 3. Nämä määrät sisältyvät painotonneina ilmaistuina edellä olevaan tilastoon. Kotimainen tavaraliikenne. Helsingin sataman kautta saapui kotimaista tavaraa painotn ja lähti painotn. Koko kotimainen tavaraliikenne oli siis painotn (ed. v , ja painotn). Tavaraliikenne väheni edelliseen vuoteen verrattuna painotn eli 4.9 %. Tavaraa saapui seuraavasti: Hiekka Tavararyhmä Kalkki ja sementti... Öljyt Vilja Kalat Muu tavara painotonnia painotonnia Yhteensä Tavaraa lähetettiin seuraavasti: Tavararyhmä paino- painotonnia tonnia Öljyt Koksi Vilja 436 Muu tavara Yhteensä Ulkomainen matkustajaliikenne. Helsingin sataman kautta saapui kertomusvuonna matkustajaa ja lähti (ed. v ja ). Jäänmurtaja Otso ei ollut lainkaan liikenteessä kertomusvuoden aikana. Alus käytti 36 tn polttoöljyä ja kg kivihiiltä. Otsoa ei telakoitu kertomusvuonna. Satamajäänmurtaja Turso oli toiminnassa 271 t kulkien tänä aikana meripeninkulmaa. Se kulutti polttoöljyä 80 tn ja erilaisia koneöljyjä 937 kg. Turso toimitti 30 hinausta, joista veloitettiin yhteensä mk. Turso antoi aluksille vettä 436 tn, jonka kuljetuksesta veloitettiin mk. Alus oli telakalla välisenä aikana vuosikorjausta varten. Satamavesipostit. Vesimittareiden mukaan otettiin satamavesiposteista vettä m 3, josta m 3 myytiin aluksille, m 3 annettiin maksutta valtion jäänmurtajille, jäänmurtaja Otso käytti 208 m 3 ja Turso 940 m 3. Loppuosa oli hukkavettä. Kompassien tarkistus. Kompassejaan tarkistuttamassa kävi kertomusvuonna kaikkiaan 35 alusta, joista 13 oli kiinnitettynä tarkistuspoijuun ja 22 tarkistuspaalustoon. Alukset maksoivat poijun tai paaluston käytöstä yhteensä 410 mk. Vuokraveneet. Purjehduskautena hyväksyttiin satama-alueella liikennöimään 33 vuokramoottorivenettä. Nosturit. Nosturien käyttötunteja oli kaikkiaan (ed. v ) ja tuntimäärä oli eli 20.7 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Lisäystä käyttötuntimäärässä oli vain Sörnäisten sataman 150-tonnin nosturin käyttötunneissa 57 t eli 15. l % sekä Saukon sataman 40-tonnin konttinosturin käyttötunneissa t eli 929 % (nosturi oli edellisenä vuonna käytössä vain joulukuussa). Vähennystä käyttötuntimäärässä tapahtui seuraavasti: Olympialaituri 822 t eli 20.7%, Katajanokka t eli 30.7%, Jätkäsaaren laiturin 25-tonnin nosturi t eli 59.6 % ja kappaletavaranosturit t eli 18.1 %, Saukon sataman nosturit 713 t eli 23.3 % ja Sörnäisten satamanosturit 123 t eli 13.7 %. Eri kuukausien käyttötuntimäärät jakaantuivat seuraavasti: 224

6 Eteläsatama Länsisatama Sörnäisten satama Vuosi ja kuukausi Katajanokka Jätkäsaari Saukko Hana- ja Sompasaari Käyttötunteja yhteensä kpl-tavaranosturit nosturi nosturit nosturit konttija hiili- tonnin 25-tonnin kpl-ta vara- hiili- 40-tonnin kpl-tavara kpl 1 kpl 29 kpl 4 kpl nosturi nosturit nosturi 1 kpl 10 kpl 1 kpl Olympialaituri kpl-tavaranosturit 6 kpl 1971 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Hiilinosturit. Kertomusvuoden aikana purettiin nostureilla aluksista tn hiiltä, koksia ja muuta joukkotavaraa, mistä määrästä Saukon hiilisataman osuus oli tn ja Sörnäisten sataman tn. Saukon hiilisatamassa kuormattiin hiiltä ja koksia tn. 40-tonnin konttinosturilla käsiteltiin konttia. Haarukkatrukkien (86 kpl) työtuntien lukumäärä oli Autonostureiden (2 kpl) työtuntien lukumäärä oli 626. Muuntamot. Nosturiosaston hoidossa oli kertomusvuoden lopussa 15 muuntamoa. Muuntamoissa oli kaikkiaan 24 muuntajaa, yhteisteholtaan kva. Sähkövirtaa jaettiin seuraavasti: varastoja muut rakennukset MWh, satamanosturit MWh, satamavalaistus MWh, satamarakennustyömaat 197 MWh ja alikuluttajat MWh. Varastoimis- ja laiturihuoltotoiminta Yleiseen talletusvarastoon otettujen ja sii selviää seuraavasta yhdisteitä annettujen tavarain määrä tonneina v. mästä: Vuosinel ^ annes Otettu Annettu Otettu Annettu Otettu Annettu Tammi-maaliskuu Huhti-kesäkuu Heinä-syyskuu Loka-joulukuu Koko vuosi Heis. kaup. virastot ja laitokset

7 Kertomusvuoden alkaessa oli varastossa tavaraa tn, joten varastoituna oli yhteensä tn. Varastosta annettiin tn ja vuoteen 1972 jäi varastoon tn. Tavaranvaihto nousi kertomusvuonna tonniin, vastaten tn v ja tn v Yleiseen talletusvarastoon otettujen tavaraerien lukumäärä oli kertomusvuonna 3 073, edellisenä vuonna ja v Yleisestä talletusvarastosta annettujen tavaraerien luku oli vastaavasti , ja Maan muista satamista saapui tullaamatonta tuontitavaraa, joka laiturihuollon toimesta purettiin satamalaitoksen makasiineihin seuraavasti: Vuosineljännes 1971 tn 1970 tn 1969 tn Tammi-maaliskuu Huhti-kesäkuu Heinä-syyskuu Loka-joulukuu Vapaavarasto. Koko vuosi Vapaavaraston esimiehenä toimi varastoimistoimen joht. Veikko Mielonen. Vapaavarastosta otettujen ja sieltä annettujen tavaroiden määrä tonneina v. 1971, 1970 ja 1969 selviää seuraavasta yhdistelmästä:.. Vuosineljännes., Otettu Annettu 1970 Otettu Annettu 1969 Otettu Annettu Tammi -maaliskuu Huhti-kesäkuu Koko vuosi Kertomusvuoden alussa oli vapaavarastossa tavaraa tn, joten varastoituna oli yhteensä tn. Varastosta annettiin tn ja v:een 1972 jäi varastoon tn. Tavaranvaihto nousi kertomusvuonna tonniin, vastaten tn v ja tn v Vapaavarastoon otettujen tavaraerien lukumäärä oli kertomusvuonna 1 458, edellisenä vuonna ja v Sieltä annettujen tavaraerien lukumäärä oli vastaavasti 5 136, ja Laiturihuoltotoimintaa v valaisee seuraava taulukko: Vuosi ja vuosineljännes Alusten lukumäärä Tavaralähetysten lukumäärä Kaikkiaan Siitä laiturihuollon kautta Kokonaislasti tonnia Kaikkiaan Siitä laiturihuollon kautta 1971 Tammi-maaliskuu Huhti-kesäkuu Heinä-syyskuu Loka-joulukuu Koko vuosi

8 32. Satamalaitos Kontti- ja suurlavaliikenne. Satamaan saapuneiden konttien ja suurlavojen lukumäärä v. 1969, 1970 ja 1971 oli seuraava: Vuosineljännes 1971 Tammi -maaliskuu Huhti-kesäkuu... Heinä-syyskuu... Loka -j oulukuu... T Kont- Lautta-... vaunut, ia., Yhtit suurlavat, J, teensä Koko vuosi Mistä laiturihuollon kautta: Sataman kautta vietiin kertomusvuonna (ed. v ) konttia. Konteissa tuotiin tavaraa ( ) tn ja vietiin (53 358) tn. Autovaakojen käyttö. Kertomusvuonna oli käytössä 3 autovaakaa. Punnitustodistuksia annettiin , edellisenä vuonna ja v Satamarakennustoiminta Satamien kunnossapitoon käytettiin yhteensä mk. Kunnossapidettävät kohteet olivat rakennukset, muut kiinteät laitteet kuten laiturit, väylät, rautatiet ja kadut, pelastusvälineet, railoaidat ja väylämerkit. Lisäksi poistettiin öljyä sataman vesialueelta. Suomenlinnan jäätie oli avoinna vain jalankulkijoille ohuen jään vuoksi. Sillilaiturin arkkujen alustaa vahvistettiin betonilla. Muilta osin kunnossapito oli tavanomaista. Satamien uudisrakennustöihin käytettiin yhteensä mk. Laiturit. Laiturien rakentamiseen käytettiin mk. Länsisatamassa jatkettiin Vattuniemenlaiturin rakennustyötä, paalulaiturin betonipalkistot valettiin, jatkeen teräsponttilieriöitä valmistui 2 kpl, laiturin taustalle pumpattiin merihiekkaa m 3. Varastorakennusten L 5 ja L 6 väliin valmistui peräporttipaikka. Sompasaaren lauttapaikka 2 valmistui. Tammasaaren laiturin 45 m:n pituinen jatke valmistui. Väylät. Töihin käytettiin mk. Sompasaaren 2 ja 3 lauttapaikan välinen alue louhittiin ja ruopattiin tasoon 7.0 m. Valtamerilaiturin työmaalla ruopattiin m 3. Rautatiet ja ratapihat. Rakennustöihin käytettiin mk. Uutta rataa rakennettiin seuraavasti: Sörnäisten ratapiha 100 m, Sompasaari m ja Jätkäsaari varastorakennus L 6:n merenpuolella urakiskoraidetta 405 m. Vanhaa raidetta purettiin 100 m. Kadut, kentät ja viemärit. Suoritettuihin töihin käytettiin mk. Katuja ja kenttiä asfaltoitiin seuraavasti: Länsisatama m 2, Vanha kaupunki m 2, Sompasaari m 2, yhteensä m 2. Hernesaareen pumpattiin hiekkaa m 3. Viemäreitä rakennettiin yhteensä 826 m. Rakennukset. Suoritettuihin töihin käytettiin mk. Varastoihin L 4 ja L 3 valmistuivat kellariin johtavat trukkien ajoluiskat. Varasto K 16:n osan muuttaminen tulenarkojen aineiden varastoksi aloitettiin. Tilastossa on otettu huomioon vain 20 jalan ja sitä suuremmat kontit. 227

9 Yleiset työt. Kunnossapitoon käytettiin yhteensä mk. Kunnossapidettävät kohteet olivat yleisten varastoja teollisuusalueiden sillat, kadut, viemärit, rautatiet, viemärien suistot, lumenkaatopaikat ja pesulautat. Lisäksi poistettiin öljyä merestä. Uudisrakennukset. Katujen, rautateiden ja aallonmurtajien rakennustöihin sekä rantojen järjestelyihin käytettiin mk. Päällystystöitä tehtiin m 2. Merisatamaan rakennettiin raidetta 980 m ja purettiin vanhaa m. Viemäreitä tehtiin 40 m. Sahaajankadun viemäriä uusittiin 22 m. Merihaan rantamuurin alta ruopattiin m 3, täytettiin hiekalla m 3 sekä täytettiin louhoskivellä rantapengertä. Salmisaaren rantamuurin rakennustyö jatkui. Linnalaiturin perusteellinen korjaustyö valmistui. Laskuun suoritetut työt. Sähkölaitoksen öljylaituri ja tulo väylä Kellosaaressa valmistuivat viimeistelytöitä lukuun ottamatta. Kellosaaren öljysataman altaasta ruopattiin m 3. Metrotoimistolle rakennettiin väliaikaisia henkilölaitureita ja ruopattiin Kulosaaren metrosillan penkereen alusta. Rakennusviraston laskuun otettiin Kyläsaaren rantaan täytehiekkaa meritse n m 3, paalutettiin Kyläsaaren pohjoinen kokoojaviemäri, paalutettiin Kyläsaaren puhdistamon nurkka, tehtiin viemäriä Jakomäkeen ja Hyttitielle yhteensä 183 m. Vesilaitoksen laskuun tehtiin vesijohtokanavaa 536 m Koskelassa. Valmetin Vuosaaren alueella ruopattiin m 3. Satamalaitoksen taloudellinen kehitys Vuositulos. Pienentyneestä tavaraliikenteestä johtuu, että vuositulos ei muodostunut talousarvioehdotuksen mukaiseksi. Menoja oli mk enemmän kuin talousarviossa ja tuloja mk vähemmän. Laitoksen menot kasvoivat 10.5 % ja tulot 2.6 % v:sta Ylijäämää syntyi mk siten, että tuloja muodostui mk ja menoja mk. Menoista oli 40.7 % pääomakustannuksia, 39.4 % palkkakustannuksia ja muita kustannuksia 19.9 %. Huomattavin muutos tapahtui pääomakustannuksissa, jotka lisääntyivät mk. Tulojen muodostumisesta on todettava, että liikennemaksuille saatiin alkaen 10 %:n taksakorotus, mikä merkitsi noin 1.5 mmk:n lisätuloja. Tulot muodostuivat seuraaviksi: 228

10 Tulolajl 32. Sat amalaitos Muutos mk mk % Liikennemaksut Satamamaksut Hinausmaksut Vesimaksut Kiinnitys- ja luotsausmaksut Tavarasiirtolaitteiden maksut l Laiturihuoltotulot Laituri- ja aluevuokrat Varastosuojamaksut l Yleisen talletus varaston maksut Vapaavaraston maksut Huoneistovuokrat Korvaus yleiskustannuksista Muut tulot Tulot yhteensä Vuositulosta on rasittanut erikoisesti paitsi pääomakustannusten voimakas kasvu myös yhteensä mk:n suuruinen yleiskustannuserä, mitä ei ole voitu tulouttaa. Summasta on mk laskutustöiden osuutta ja loput satamalaitoksen määrärahatilien osuutta. Todelliset yleiskustannukset huomioitaessa ylijäämä on mk. Kassaliike. Kertomusvuonna kertyi maksuja kassaan mk, postisiirtotilille mk, shekkitilille mk ja tilitysteitse mk. Suoritusten yhteismäärä oli siten (ed. v ) mk. Tulojäämät ja poistot. Jäämiä oli kertomusvuoden lopussa mk. Määrästä oli mk kertomusvuoden ja mk aikaisempien vuosien veloituksia. Poistoja suoritettiin mk. Laskutus. Laskutuksen määrän kehittyminen ilmenee veloitusasiakirjoina olevien tulli-ilmoituskirjojen lukumäärästä. Niitä oli kertomusvuonna kpl, v kpl ja v kpl. Satamarakennusosaston suorittamat laskutustyöt jakaantuivat seuraavasti: satamalaitoksen muille osastoille suoritetut työt mk, kaupungin muille viranomaisille suoritetut työt mk sekä yksityisille suoritetut työt mk. Liikennemaksuja oli kaikkiaan mk, mistä tuontiliikennemaksua mk, vientiliikennemaksua mk ja liikennemaksua kotimaan paikkakunnilta saapuneista tavaroista mk. Tuontiliikennemaksuista oli mk muiden kaupunkien Helsingille tilittämiä 30 %:n liikennemaksuja ja muille kaupungeille tilitettiin niille kuuluvia 30 %:n liikennemaksuja mk. Liikennemaksuja palautettiin mk. 229

11 Liikennemaksutility kset: Hamina Hanko Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä... Kemi Kokkola Kotka Kuopio Lahti Lappeenranta Loviisa Mikkeli Naantali Oulu Pietarsaari... Pori Porvoo Raahe Rauma Savonlinna... Tampere Tornio Turku Uusikaupunki Vaasa Varkaus Saadut Lähetetyt tilitykset tilitykset mk mk Yhteensä Tuulaakituloutus oli kertomusvuonna mk. Helsinkiin tuoduista tavaroista saatiin tuontituulaakia mk ja sisämaan kaupunkien tilittämistä tavaroista, jotka Helsingin kautta tuotuina oli tullattu ko. kaupungeissa, mk. Tuulaakia palautettiin mk. Sisämaan kaupunkien tilittämät tuulaakimaksut jakaantuivat seuraavasti: mk Hämeenlinna Jyväskylä Lahti Lappeenranta Tampere Varkaus Yhteensä Satamamaksuja veloitettiin mk, mistä ulkomaan liikenteessä olevien alusten osuus oli mk ja kotimaan liikenteessä olevien alusten mk. Jäämaksuja oli mk ja satamamaksupalautuksia myönnettiin mk. Ulkomaista liikennettä harjoittavien alusten satamamaksut jakaantuivat alusten kotipaikan mukaan seuraavasti: Alukset mk Helsinkiläiset Muut suomalaiset Ulkomaiset Yhteensä Tavaransiirtolaitteiden maksuja veloitettiin mk, mihin summaan sisältyy mk laskennallisia tuloja laiturihuollon, vapaavaraston ja yleisen talletusvaraston veloituksista. Veloituksen jakaantuminen: kappaletavaranosturit mk, Saukon hiilinosturit mk, Hanasaaren joukko- ja kappaletavaranosturit mk, konttinosturi mk, autonosturi mk, trukit mk. Laiturihuoltomaksujen määrä oli mk. Kun ahtaajille menevät kustannukset mk, tullivalvonta- ja vartiointikustannukset mk ja palautukset mk otetaan huomioon, jää nettoveloitukseksi mk. Laituri-ja aluevuokria veloitettiin mk, mistä määrästä mk oli laitureille varastoitujen tavarain vuokria ja

12 mk varastoalueiden vuokria. Palautuksia maksettiin mk. Varastosuojamaksuja veloitettiin mk, mistä sopimuksilla vuokrattujen varastotilojen vuokrat olivat mk ja paikanvuokrat mk. Palautuksia maksettiin mk. Yleisen talletusvaraston maksuja oli mk, mistä vuokria mk ja työmaksuja mk veloitettiin Katajanokan talletusvarastossa ja Länsisataman talletusvarastossa vuokria mk sekä työmaksuja mk. Palautuksia maksettiin mk. Vapaavaraston maksuja oli mk, mitä vuokria veloitettiin mk sekä työmaksuja mk. Palautuksia maksettiin mk. Mainittakoon, että valtioneuvosto hyväksyi vapaavaraston laajentamisen, jonka perusteella vapaavarastoksi liitettiin Länsisataman uusi talletusvarasto noin m 2 suuruisine lämpimine varastotiloineen. Huoneistovuokria veloitettiin mk, mistä määrästä mk oli tilitysvuokria. Rahallinen tulo oli siten mk. Palautuksia maksettiin mk. Korvaus yleiskustannuksista oli mk. Siitä oli tilitystuloja mk ja korvauksia tilaustöistä mk. Määrärahojen puuttumisen vuoksi korvauksia jäi tilittämättä mk. Sekalaisia tuloja oli yhteensä mk, mistä tilitystuloja mk. Tuloja saatiin seuraavasti: korvaus tuulaakin kannosta mk, korvaus tullihuoneistojen puhtaanapidosta ja kalustosta mk, sähkö mk, vaakamaksut mk, sairausvakuutuskorvaukset mk, vahingonkorvaukset mk, viivästyskorot ja perimispalkkiot mk, punnus- ja kaappivuokrat mk, puhelinmaksut ja -hyvitykset 549 mk, viemäritodistukset, taksat ja ilmoituskirjat mk, omaisuuden myynti mk, telakointivuokrat mk, lämpimän veden myynti mk, vartiointi mk, muut sekalaiset tulot mk. Käyttöomaisuus. Käyttöomaisuuden arvo oli vuoden alussa mk ja vuoden lopussa mk. Pääoman nettolisäys oli siten mk. Poistoja suoritettiin mk ja käyttöomaisuudesta maksettiin korkoa mk. Satamalaitoksen käyttöomaisuus laaturyhmittäin: Maa- ja vesiomai- mk mk suus Laiturit ja tihtaalit Kiinteät laitteet Alukset ja veneet Rakennukset Irtaimisto Autot, trukit ja autonosturit Puhelinosuudet Yhteensä Palkat, sosiaaliturva- ja -vakuutusmaksut. Varsinaisia palkkamenoja oli yhteensä mk, josta kuukausipalkkaisen henkilökunnan palkkamenot olivat mk ja tuntipalkkaisen henkilökunnan mk. Vastaavat sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut olivat yhteensä mk sekä eläkekustannukset mk, joten laitoksen palkkakustannukset olivat kaikkiaan mk. 231