31. Satamalaitos. laiturihuolto-osastolla varastoil joht. Lasse Terho 1.6. asti sekä 9.6. nimitetty apul.joht. Veikko Veikko

Transkriptio

1 Varastoimis- j a laiturihuolto-osasto Nosturiosasto Laitosta johti satamajoht. Kristian Eiro ja osastopäällikköinä toimivat kansliaosastolla sill t. Sampsa Järvelä, kassa- ja tiliosastolla satamakamr. Paavo Jäntti, satamaliikennesatamakapt. Georg Häggström, vaja laiturihuolto-osastolla varastoil joht. Lasse Terho 1.6. asti sekä 9.6. nimitetty apul.joht. Veikko Veikko Veli RatuntipaiKKaisia ooz. eri ja m, johon ei taxkoitetsyvyys olisi yli m 2, josta 243

2 Varastorakennuksen L 6 perustustöitä sataman varsinaisen maa-alueen lisäys oli m 2. Kertomusvuoden päättyessä oli satamalaitoksella 84 laiturinosturia, 5 autonosturia ja 76 haarukkatrukkia. Kertomusvuoden aikana poistettiin käytöstä 8 laiturinosturia, 3 autonosturia ja 2 vaununsiirtotraktoria. Satamaliikenne Kertomusvuoden aikana jatkui liikenne läpi talven. Leudon alkutalven jälkeen pakkanen kiristyi tammikuun loppupuolella, joten Porkkalan talviväylää alettiin käyttää Helmi- ja maaliskuun aikana pysyi jäätilanne niin helppona» että satamajäänmurtaja Turso pystyi yksin hoitamaan laivojen avustukset. Jo alkaen voitiin laivaliikenne ohjata jälleen Harmajan kautta. Kaikki satamat olivat jäättömiä Satamaan saapui kertomusvuoden aikana (ed. v ) alusta, joiden nettovetomäärä oli ( ) rekisteritonnia ja sieltä lähti (7 614) alusta, joiden nettovetomäärä oli ( ) rek.tn. Kertomusvuoden aikana saapuneiden alusten lukumäärä väheni 214 aluksella ja vetomäärä lisääntyi rek.tn eli 4.6 %, lähteneiden alusten lukumäärä väheni 201 aluksella ja vetomäärä lisääntyi rk.tn eli 5.0 %. Helsingin satamassa käyneiden alusten luku- ja vetomäärä eri kuukausina oli seuraava: 244

3 Saapuneet Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Kotipaikka: Helsinki Muualla Ulkomailla Lähteneet alut Tammikuu... Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Kotipaikka: Helsinki Muualla Ulkomailla Ulkomainen merenkulku. Saapuneiden alusten lukumäärä oli 217:ääeli 5.7% pienempi ja vetomäärä nettorek.tn eli 3.4 % suurempi kuin edellisenä vuonna sekä lähteneiden alusten lukumäärä 204:ää eli 5.4 % pienempi ja vetomäärä rek.tn eli 3.9 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Saapuneista aluksista oli suomalaisia 1 761, yhteensä nettorek.tn eli 56.6 % ja ulkomaisia 1 828, yhteensä rek.tn eli 43.4 % ulkomaisessa merenkulussa saapuneiden alusten koko vetomäärästä. Lähteneistä aluksista oli suomalaisia 1 765, yhteensä nettorek.tn eli 56.6 % ja ulkomaisia 1 812, yhteensä rek.tn eli 43.4 % ulkomaisessa merenkulussa lähteneiden alusten vetomäärästä. Rannikkoliikenne. Sekä saapuneiden että lähteneiden alusten lukumäärä oli kertomusvuonna 3:a eli O.os % ja vetomäärä

4 nettorek.tn eli 14. i % suurempi kuin edellisenä vuonna, Ulkomainen tavaraliikenne. Helsingin sataman kautta saapui kertomusvuonna meritse painotu tavaraa ja lähti ulkomaille painotn. Koko ulkomainen tavaraliikenne oli siis painotn (ed. v , ja ). Tuonti väheni kertomusvuonna edelliseen vuoteen verraten painotn eli 13.7 %. Koko ulkomainen tavaraliikenne väheni painotn eli 14.1 % viennin vähentyessä painotn eli 16.2 %. Tuonti ja vienti jakaantuivat kertomusvuoden aikana eri kuukausille seuraavasti: Tuonti Vienti Yhteensä Kuukausi paino- paino- painotonnia tonnia tonnia Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Suomalaiset alukset toivat Helsinkiin ulkomailta tavaraa painotn eli 59.9 % Helsingin tuonnista ja ulkomaiset alukset painotn eli 40. l %. Suomalaiset alukset veivät Helsingistä painotn eli 45.6 % Helsingin viennistä ja ulkomaiset alukset painotn eli 54.4 %. Koko Helsingin sataman tavaraliikenteestä tuli suomalaisten alusten osalle painotn eli 57.8 % ja ulkomaisten alusten osalle painotn eli 42.2 %. Edellisenä vuonna tuotiin suomalaisilla aluksilla tavaraa 61.5 % ja ulkomaisilla aluksilla 38.5 % ja vietiin suomalaisilla aluksilla 41.6 % ja ulkomaisilla aluksilla 58.4 %, koko tavaraliikenteestä tuli suomalaisten alusten osalle 58.5 % ja ulkomaisten alusten osalle 41.5 %. Tuontitavarat jakaantuivat v ja 1966 seuraaviin pääryhmiin: Tavararyhmä Paino- Painotonnia tonnia Kappaletavara Metallit ja metallitavarat Vilja ja viljatuotteet Kivihiili ja koksi Öljyt Lannoitusaineet Muu tavara Yhteensä Vientitavarat jakaantuivat v ja 1966 seuraaviin pääryhmiin: Tavararyhmä Paino- Painotonnia tonnia Kappaletavara Paperi,pahvi ja kartonki Puuhioke ja selluloosa Vaneri Sahattu puutavara Sahaamaton puutavara Muu tavara Yhteensä Sahattua puutavaraa vietiin kertomusvuonna std, edellisenä vuonna std. Sahaamatonta puutavaraa vietiin kertomusvuonna m 3, edellisenä vuonna m 3. Nämä määrät sisältyvät painotonneina ilmaistuina edellä olevaan tilastoon. Kotimainen tavaraliikenne. Helsingin sataman kautta saapui kotimaasta tavaraa painotn ja lähti painotn. 246

5 Puvii> '->)." ;? (' toisto So.y-p-is^cvc :s ' m Koko kotimainen tavaraliikenne oli siis painotn (ed. v , ja painotn). Tavaraliikenne lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna painotn eli 29.2 %. Tavaraa saapui seuraavasti: Tavararyhmä Paino- Painotonnia tonnia Hiekka Kalkki ja sementti Tiilet _ 380 Öljyt Vilja 779 _ Kalat Muu tavara Yhteensä Tavaraa lähetettiin seuraavasti: Tavararyhmä 1967 Painotonnia Öljyt Koksi Vilja Muu tavara... Yhteensä Painotonnia Ulkomainen matkustajaliikenne. Helsingin sataman kautta saapui kertomusvuonna matkustajaa ja lähti (ed. v ja ). Jäänmurtaja Otso oh kulussa kaikkiaan 232 t kulkien tänä aikana 864 meripeninkulmaa. Polttoöljyä kului 249 tn, koneöljyä 230 kg ja hiiliä kg. Alus toimitti 59 hinausta, joista veloitettiin yhteensä mk. 247

6 vuosikorjausta varten t Se kulutti polttoöljyä 100 tn ja koneöljyä 923 kg. Turso toimitti 129 hinausta, joista veloitettiin yhteensä mk. Turso antoi aluksille 234 m 3 vettä, jonka veloitettiin mk. Alus oli telakalla välisenä aikana Satamavesipostit. V. otettiin satamavesiposteista vettä m 3, josta m 3 myytiin aluksille, m 3 valtion Alukset maksoivat poij un tai töstä yhteensä 280 mk. V\ syttiin käyhyväk- N o sturit. Nosturien käyttötunteja oli (ed. v ) ja oli eli 19.4 % pienempi Lisäystä tapahtui a sa, jotka lisääntyivät %. Vä- 573 t eli 8.6 %, teli 24.0 %, Jätkä9 141 t 18 teli 1.8 %, t eli 35.7 % sekä 150-tonnin nosturi 39 t Sörnäisten satama 26 kpl ; * ( !

7 Koko tn tn tn tn tn tn tn tn tn

8 Vapaavarastorakennus V 1 Laiturihuoltotoimintaa v valaisee seuraava taulukko: Vuosi ja vuosineljännes Alusten lukumäärä Tavaralähetysten lukumäärä Kaikkiaan Siitä laiturihuollon kautta Kokonaislasti tonnia Kaikkiaan Siitä laiturihuollon kautta 1967 Tammi-maaliskuu Huhti-kesäkuu Heinä-syyskuu Loka-joulukuu Koko vuosi Vapaavarasto. Valtioneuvoston 7.9. antamalla päätöksellä laajennettiin vapaavarastoaluetta m 2 :n suuruisella alueella. Laajennuksen jälkeen on vapaavarastoalue yhteensä m 2. Uudella alueella suoritettava katselmus siirtyi seuraavaan vuoteen syystä, että alue oli aitaamatta. Vapaavaraston esimiehenä toimi 1.6. asti varastoimistoimen joht. Lasse Terho ja hänen eronsa jälkeen hänen seuraajansa ko. virassa, valtiot, maist. Veikko Mielonen, Vapaavarastoon otettujen ja sieltä annettujen tavarain määrä tonneina v ja 1966 selviää seuraavasta yhdistelmästä: Vuosineljännes Otettu Annettu Otettu Annettu tn tn tn tn Tammi-maalisk Huhti-kesäkuu Heinä-syyskuu Loka-joulukuu Kokovuosi

9 Kertomusvuoden alussa oli vapaavarastossa tavaraa tn, joten varastoituna oli yhteensä tn. Varastosta annettiin tn ja v:een 1968 jäi varastoon tn. Vapaavarastoon otettujen tavaraerien lukumäärä oli kertomusvuonna 1 259, edellisenä vuonna 2 113, ja sieltä annettujen tavaraerien lukumäärä oli vastaavasti ja Kertomusvuonna oli käytössä 4 autovaakaa, Punnistustodistuksia annettiin , edellisenä vuonna ja v Satamarakenmistoiminta Satamarakennusosaston tehtäviin kuuluvia töitä suoritettiin kertomusvuoden aikana seuraavasti: Satamien kunnossapito. Määrärahoja oli talousarviossa mk, ylitysoikeus vastasi mk, näistä käytettiin yht mk, joten säästöä jäi mk. Rakennusten korjaus ja kunnossapito kohdistui edelleenkin rakennusten kunnon säilyttämiseksi välttämättömiin toimenpiteisiin sekä muutoksiin. Kiinteiden laitteiden korjauksesta ja kunnossapidosta huolehdittiin. Esson vanha puulaituri Sörnäisissä purettiin. Kauppatorinlaiturin perustusarkkujen ontoiksi huuhtoutuneet alustat täytettiin betonilla 180 m pituudelta. Herttoniemen öljylaiturin pää varastettiin puisilla suojaparruilla. Pelastusvälineiden kunnossapito ja railojen viereisten aitojen asettaminen suoritettiin tavanomaisesti. Satamalaitoksen veneet, väyläviitat, valopoijut ja loistot huollettiin. Suomenlinnan jäätie kunnostettiin ja tarkkailtiin jään kantavuutta. Satamiin vuotanutta öljyä kerättiin ja poistettiin. Uudisrakennukset. Määrärahoja oli talousarviossa mk, v:lta 1966 siirtyi mk. Varoista, joita oh yht mk, käytettiin mk ja v.ile 1968 siirtyi mk. Laiturit. Jätkäsaaren laiturin rakennustöitä jatkettiin. Laiturin 267 m:n pituisen itäsivun loppuosan paalutus valmistui, tästä iaituriosasta tehtiin valmiiksi n. 80 m. Laiturihaaran länsisivun paalutuksesta valmistui n. 1/3. Laiturihaaran päätyä varten tilatut ponttiraudat saapuivat työmaalle. Tanskalainen hiekkaimuri toi paikalle n m 3 hiekkaa. Yleisen Insinööritoimiston urakoima Volvon laituri otettiin vastaan tammikuussa, urakkasumma oli mk. Välittömästi tämän jälkeen aloitettiin laiturin taustan vahvistustyöt. Tämä Oy Yleisen Insinööritoimiston urakoima työ valmistui elokuussa, urakkasumma oh mk. Volvon laiturin 57m:n pituisen jatkeen työt aloitti Yleinen Insinööritoimisto. Sopimuksen mukaan laituri valmistuisi kesäkuussa Nurmisen laituria varten tehtiin alustavia ruoppaus- ja täyttötöitä. Sompasaaren laiturin rakentamista jatkettiin, vuoden loppuun mennessä olivat kaikki arkut paikoillaan ja laiturimuuri valettu. Sompasaaren hiekkasataman laituritöitä jatkettiin, vuoden aikana valmistui uutta laituria 84 m, joten kertomusvuoden lopussa valmiin laiturin pituus oli 330 m. Tämän lisäksi tehtiin keskeneräistä laituria 106 m. Väylät. Paraisten laiturin väylän syventäminen tasoon 7.0 m aloitettiin, työ keskeytyi. Rautatiet ja ratapihat. Katajanokalla Purjekadun ratapihan muutos- 251

10 31. työt l ja tarkistettiin, kiskojen vaja korvattiin m 3. Kadut, kentät ja viemärit. Asfaltilla päällystettiin katuja ja kenttiä: Katajanokalla n n m 2 ja m 2. Viemäreitä rakennettiin Ruoholahteen jm, Sompasaareen 140 jm ja Verkko- Rakennukset". Rakennuksiin käytettiin varoja kertomusvuonna yht Työlaivasto ja -kalusto. Uuden oli Uuc Telakka Oy:ltä tilattu ja ielo» m 3 tilattiin Hollming Oy:ltä Yleiset työt. Kor j aus ja kunnossapito. Määrärahoja oh talousarviossa mk ja niistä käytettiin mk, joten säästöä jäi mk. Varasto-ja 1 ja rakennustoimikunnan hoidettavaksi. Perustusten urakkatarj ouspyynnöt lä ja urakkasopimus Pohja- Ov:n kanssa allekirjoitettiin oli mk. Silta suljet- 1.9., jolloin koivat. Uudisrakennukset, oli talousarviossa mk. V:lta 1966 siirtyi mk. Varoista, joita oli mk, käytettiin mk, joten v:lle 1968 siirtyi mk.

11 Sompa-Nihti saaren rakennustyöt jatkuvat Laskuun suoritetut työt. Laskuun suoritetut työt jakautuivat seuraavasti: satamalaitoksen muille osastoille suoritetuista töistä laskutettiin mk, kaupungin muille viranomaisille suoritetuista töistä mk sekä yksityisille suoritetuista töistä mk. Vesilaitosta avustettiin sukellustöitä vaativissa tehtävissä. Kiinteistöviraston laskuun suoritettiin useita pohjatutkimuksia. Urheilu- ja ulkoiluviraston laskuun hoidettiin ja telakoitiin toimiston ponttoonit ja moottoriveneet, venelaitureita huollettiin ja korjattiin, peräpaaluja juntattiin ja talvella hakattiin jäätä laiturien ympäriltä. "Laitureille, silloille, rautateille ja muulle omaisuudelle aiheutuneita vaurioita korjattiin. Raiteenpitoj ärj estelmän mukaisia kustannuksia vaadittiin tontinhaltijoilta. Poliisilaitoksen ja palolaitoksen veneitä telakoitiin. Öljynpuristamo Oy:n, Suomen Kaapelitehdas Oy:n, Telko Oy:n ja Kesko Oy:n raiteet huollettiin. Yksityisten tontinomistajien viemäreitä 3'hdistettiin pää viemäreihin. Satamarakennusosaston hallintomenot ja työntekijäin sekä viranhaltijain erinäiset edut olivat yhteensä mk. Satamalaitoksen kassa- ja tilitoiminta Toiminnan tulos. Satamalaitoksen bruttoveloitus oh kertomusvuonna mk. Jos kassa- ja tiliosaston veloittama tuulaakimaksu otetaan huomioon, nousee bruttoveloitus mk:aan. Tulotileiltä suoritettiin menoja mk, joten nettoveloitus oli mk ilman tuulaakia. Tulos poikkeaa talousarviosta mk. Satamalaitoksen varsinaisten menojen ollessa (ed. v ) mk syntyi mk:n suuruinen vajaus ( mk:n ylijäämä). Menojen kasvu edellisestä 253

12 31. Tulot. Ti mk mk 5 mk ( ) ( ) _ ( ) ( ) tulot

13 31. S; Nettoveloitus, johon on sisällytetty myöskin tuulaakiveloitus, jakautui v mk mk mk mk Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi

14 31. tilittämistä tavaroista, jotoli tullattu ko mk. Ti tettiin mk. tilit tämä t ; vuokria oli veloitettiin Katajaja mk Länsioli mk. Patä oli bruttoveloitus mk, josta mk veloitettiin Katajanokalla ja mk paikan iirtolaitteide veloitettiin n sisältyy n tuloja mk, mk oli tilit y s vuokria, tulo oli siten mk. Palau- 131 mk. oli mk. Siitä oli tuloja mk ja mk. oli mk. Tuloja, trukit :

15 noihin ja pääomamenoihin. Varsinaisiin menoihin kuului: a) varsinaiset satamamenot käsittäen koko satamien 10. pääluokan; b) satamalaitoksen huolehdittavana olevat yleiset työt sekä c) 2. pääluokan tullihuonemenot. Varsinaisia menoja varten oli talousarvion Satamat-pääluokassa määrärahoja yhteensä mk, v:lta 1966 siirtyi mk, lisämäärärahoja saatiin mk ja ylitysoikeudet vastasivat mk, joten määrärahoja oli käytettävissä kaikkiaan mk. Tilivuoden menoja oli (ed. v ) mk, seuraavaan vuoteen siirrettiin mk. Yleisten töiden pääluokkaan kuuluvia määrärahoja oli mk. Tilivuoden menoja oli mk. Tulliliuonemenojen, määräraha oli mk, lisämäärärahoja saatiin mk, joten määrärahoja oli kaikkiaan mk, jotka kaikki käytettiin. Sataman uudisrakennustöitä sekä hankintoja varten myönnettyjä pääomamäärärahoja siirtyi mk v:lta 1966 ja kertomusvuoden määrärahat olivat mk. Menoja suoritettiin mk sekä palautettiin mk, joten v:een 1968 käytettäväksi siirtyi varoja mk. Yleisiä uudisrakennustöitä varten myönnettyjä pääomamäärärahoj a siirtyi v:lta mk ja kertomusvuoden vuosimäärärahoja oli mk, ylitysoikeuksia mk sekä kertomusvuoden siirtomäärärahoj a mk, joten määrärahoja oh käytettävissä kaikkiaan mk. Menoja suoritettiin mk, vuosimäärärahoja jäi käyttämättä mk, joten v:een 1968 siirtyi mk. Käyttöomaisuus. Käyttöomaisuuden arvo oh vuoden alussa mk ja vuoden lopussa mk. Pääoman nettolisäys oh siten mk. Poistoja suoritettiin mk ja käyttöomaisuudesta maksettiin korkoa mk. Satamalaitoksen käyttöomaisuus laaturyhmittäin: mk Maa- j a vesiomaisuus Laiturit ja tihtaalit Kiinteät laitteet Alukset ja veneet Rakennukset Irtaimisto Autot, trukit ja autonosturit Puhehnosuudet Yhteensä Varsinaisia palkkamenoja maksettiin yhteensä mk, josta kuukausipalkkaisen henkilökunnan palkkamenot olivat mk ja tuntipalkkaisen henkilökunnan mk. Vastaavat sosiaalimaksut olivat yhteensä mk, eläkkeet mk ja hautausavut mk, joten laitoksen palkkausmenot olivat kaikkiaan mk Hels. 257