Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Valtuustoaloite / uudet viemärilinjat, suunnittelu ja rakentaminen / Hellanmaan kyläläisten vetoomus viemärihankkeen pysäyttämiseksi Hellanmaan kylän osalta 12/ /2015, 64/ /2015 Kh Valmistelija: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh , Lapuan kaupunginvaltuuston kokouksessa on valtuutettu Las se Rajala ja kak si muuta val tuu tet tua jättäneet val tuus to aloit teen, jossa esi te tään, että kaupunki pi dät täy tyy uusien vie mä ri lin jo jen suunnittelusta ja rakentamisesta sii hen saakka kunnes maan hal lituk sen uusi lin jaus jä te ve si ase tuk ses ta on saatu. Mikäli jä te ve si asetus ta muu te taan merkittävästi, esim. ns. kuivanmaan kiin teis tö jen osalta, tulee vie mä ri ver kos ton ra ken ta mis pää tös saattaa uu del leen valtuuston kä sit te lyyn. Valtuustoaloite liitteenä. Kaupunginhallitus on täytäntöönpanopääöksellään päät tä nyt pyytää valtuustoaloitteesta teknisen keskuksen lausunnon. Lausunnossaan tekninen keskus toteaa, että: 1. Lapuan suurimpien kyläkeskusten (Tiistenjoen suunta, Ruhan suun ta, Kauhajärven suunta ja Hellanmaan suunta) alueille on kau pun gin val tuus to hyväksynyt toiminta-alueet, jotka on suunni tel tu ja rajattu taloudellisesti kannattaville alueille. Se mer kitsee sitä, että toiminta-alueella jätevesihuollon toteuttaminen on ta lou del li ses ti kannattavampaa järjestää vesihuoltolaitoksen toimes ta keskitettynä järjestelmänä, kuin mitä se olisi ha ja-asutus alu een jätevesiasetuksen laatuvaatimusten mukaisesti hajau tet tui na järjestelminä. Suunnitelmat on laadittu run ko vie märei den ja kokoojaviemäreiden osalta näille alueille vuonna Suunnittelua ei siis voida keskeyttää, koska kaikki suunni tel mat on jo laadittu. 2. Vahvistettuja toiminta-alueita koskeva lainsäädäntö (ve si huol tola ki) on hiljattain uudistettu, eikä siihen ole valmisteilla muu toksia. 3. Aloitteessa on sekoitettu keskenään haja-asutusalueita kos keva jätevesiasetus ja hyväksyttyjä toiminta-alueita koskeva ve sihuol to la ki. Kaupungilla ei ole valmisteilla mitään vie mä ri ver kos-

2 ton rakentamistoimenpiteitä niiden kiinteistöjen osalle, jotka ovat haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen piirissä eli ve sihuol to lai tok sen toiminta-alueen ulkopuolella. 4. Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen mahdollisessa muut tami ses sa on pääosiltaan kyse rakentamisvelvoitteen siir ty mäajan pidentämisestä kahdella vuodella. Keskeisten jä te ve sihuol lon laatuvaatimuksien muuttaminen ei liene mahdollista nykyi sen maan hallituksen toiminta-aikana. Asetus ei tunne ns. kui van maan kiinteistöjä lainkaan. Asuinrakentamista tapahtuu Suo mes sa vain kuivalle maalle eräitä poikkeustapauksia lukuun ottamatta. 5. Hellanmaan toiminta-alueen sekä Kauhavan Kankaankylän viemä ri ver kos ton rakentamisesta on saatu sitovat urak ka tar joukset, joiden mukaan rakentaminen tulee noin 1. milj. hal vemmak si, kuin mitä suunnitelmien mukaiset kustannusarviot ovat. Pää osin hintaero johtuu matalasuhdanteen aiheuttamasta kovas ta kilpailutilanteesta. 6. Kaupunginvaltuusto on vuosittain osoittanut aikaisemman päätök sen sä mukaisesti vahvistettujen toiminta-alueiden to teut tami sel le 24 % avustusosuuden, mikä Hellanmaan osalta mer kitsee noin Avustussummalla väestö pyritään saamaan yhdenvertaiseen asemaan riippumatta siitä, millä alueella ku kin asuu. Toteuttamisen siirtäminen suhdanteiltaan nor maa liai kaan merkitsisi Lapuan veronmaksajille noin li säkus tan nus ta. 7. Vesihuoltolaitos on kaupungin kirjanpidossa erillinen ta se yk sikkö, joka vastaa tuloistaan ja menoistaan. Vesihuoltolaitokselle vas taa va rakentamisen siirto merkitsisi noin :n tappio ta, joka täytyisi siirtää kulutustaksoihin kuluttajien mak set tavak si. 8. Toiminta-alueita vahvistettaessa on otettu huomioon riittävä pal ve lu ta so jätevesihuollon osalta myös alueilla olevan yri tys toimin nan kannalta. Rakentamisohjelman hidastaminen ai heut taisi yritystoiminnalle hankalan tilanteen ja olisi seurauksiltaan kallis, koska nämä joutuisivat ryhtymään omien puhdistuslaitosten ra ken ta mi seen. 9. Valtio on jo myöntänyt Kauhajärven suunnalle avustuk sen ja Hellanmaan suunta on valtion käsittelyssä. Ely-keskuk sel ta saadun alustavan tiedon mukaan avustus olisi mer kittä vä ja että valtion vesihuoltoavustuksia myönnetään enää vuodel le Tämän jälkeen kuntien on huolehdittava vesihuollon in ves toin ti kus tan nuk sis ta kokonaan itse.

3 10. Kaupunginhallitus on talousarviokäsittelyssä päättänyt osaltaan Hel lan maan toiminta-aluetta koskevan viemäriverkoston ra kenta mi ses ta vuonna 2015 ja kaupunginvaltuusto on vahvistanut asian vuoden 2015 talousarviota koskevassa päätöksessään. 11. Aloitteen mukaisiin toimenpiteisiin ryhtyminen heikentäisi kaupun gin ja vesihuollon kuluttajien taloudellista asemaa, eikä tällai siin toimiin tulisi ryhtyä. Päinvastoin taloudellisesti kan nat tavam paa olisi nopeuttaa hankkeita matalasuhdanteen aikana, jol loin rakentamissäästöt ovat merkittäviä. Lapuan kaupungille on luovutettu Hellanmaan kyläläisten ve too mus viemärihankkeen pysäyttämiseksi Hellanmaan kylän osalta. Allekirjoittaneet vastustavat Lapuan kaupungin jätevesiviemärin ve tä mis tä Hellanmaahan. Heidän mielestään "viemärin vetäminen tilan tees sa, jossa valtakunnan tason päätökset jätevesiasetuksen osal ta ovat auki, on sekä kaupungin, että kyläläisten rahojen tuh laamis ta". Vetoomuksen on allekirjoittanut 271 hellanmaalaista. Hel lanmaa lai set toivovat ja edellyttävät, että "heidän kantansa tulee ote tuksi huomioon kaupungin jätevesihankkeessa. Edustaahan ve too muksen allekirjoittajien määrä ainakin 95 % kyläläisisistä. Tätä ei voi da olla ottamatta huomioon kaupungin päätöksenteossa, sillä on han kaupunki asukkaita varten, ei toisin päin". Vetoomus liitteenä. Lapuan kaupungin tekninen keskus on antanut asiasta seuraavan lau sun non: 1. Vetoomuksessa on 271 henkilön nimet. Kun nimilistasta vähen ne tään lapset, muualla asuvat, toiminta-alueen ul ko puo lella olevat ja kiinteistön omistajasta toinen, saadaan kiin-teis töjen määräksi 137. Kun tästä vähennetään ne kiinteistöt, jotka saa vat vapautuksen joko iän perusteella tai sen perustella, että ovat rakentaneet oman kiinteistökohtaisen puh dis tus jär jes telmän, edustaa vetoomus noin 100 kiinteistöä. Väes tö poh jal lises ti allekirjoitusten määrä vastaa noin 45 % Hellanmaan väes tös tä. 2. Jätevesiasetus koskee toiminta-alueiden ulkopuolisia alueita. Ase tuk sen muuttamista varten on asetettu työryhmä, mutta val mis te lun tulos jää todennäköisesti seuraavalle hal li tus kaudel le. Jätevesiasetuksen mukaisten laatuvaatimuksien lie ventä mi nen olisi hyvin tervetullutta, koska viemäriverkostojen ul kopuo lel le jäävien kiinteistöjen jätevesihuollon ra ken ta mis kus tannus nousee usein asukkaille kohtuuttoman korkeaksi. Ym pä ristö mi nis te riön tiedotteesta käy kuitenkin ilmi jo tässä vaiheessa

4 uu dis tus työn vaikeus: Tässä yhteydessä on keskeistä kä si tellä myös oikeusturvanäkökulma, sillä hyvin monet ovat jo uu sineet jätevesijärjestelmänsä vaaditulla tavalla. Mikäli puh distus vaa ti muk sia kuitenkin onnistuttaisiin tuntuvasti lie ven tämään, jouduttaisiin myös toiminta-alueiden osalta kä sit te lemään oikeusturva- ja yhdenvertaisuusnäkökulma val ta kun nal lises ti jälkikäteen. 3. Siirtymäaikojen pidentäminen olisi haja-asutusalueilla monilta osin välttämätöntä, koska runsaasti asetuksen mukaisia kiinteis tö jä on edelleen ilman toimivia jätevesijärjestelmiä. Toi minta-aluei den ulkopuolelle jäävät kiinteistöt tarvitsevat enemmän ai kaa omien hankkeidensa toteuttamiseen. 4. Vahvistettuja toiminta-alueita koskeva lainsäädäntö on hil jattain uudistettu, eikä siihen ole valmisteilla muutoksia. Toi minta-alueil la viemäri on toteuttamiskustannuksiltaan kiin-teistöä koh den selvästi halvempi kuin mitä kiinteistökohtaiset ratkaisut oli si vat. Haja-asutusalueiden vahvistetuilla toiminta-alueilla liitty mis mak sut ovat kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan yhtä suuret. Liittymismaksuja laskettaessa on otettu huomioon kau pun gin ja valtion avustukset sekä vesihuoltolaitoksen oma pi dem pi ai kai nen kustannusten kattamisosuus. Kaupungin avus tus on 24 % toteuttamiskustannuksista. 5. Ely-keskukselta saadun tiedon mukaan 2016 on viimeinen vuo si, jolloin valtion avustuksia viemäröintihankkeille on saa tavis sa. Avustustenkaan kannalta hankkeita ei tulisi lykätä, vaikka lainsäädäntö sen mahdollistaisi. Pelkona on, että esim. toden nä köi siä valtionavustuksia jää saamatta ja rakentaminen siir tyy kalliimpaan kilpailutilanteeseen. 6. Hellanmaan alueella on asutuksen lisäksi runsaasti yrityksiä, joil le toimiva jätevesihuolto on yritystoiminnan kannalta tärkeää. Vaikka enemmistö Hellanmaan kylän asukkaista ei olekaan allekirjoittanut vetoomusta, saattaa voimakas ra ken ta mista vastustava toiminta heikentää mahdollisuutta valtion avustuk sen saamiseen. 7. Vetoomuksessa vastustetaan jätevesiviemärin rakentamista Hel lan maa han. Vetoomuksen tueksi vedotaan jä te ve si ase tuksen mahdolliseen muuttamiseen tavalla, joka merkitsisi vie märin tulemista tarpeettomaksi koko Hellanmaan alueella. Ky symys ei siis ole ensisijaisesti hankkeen lykkäämisestä vaan siitä luo pu mi ses ta. Tämä tapahtuisi käytännössä siten, että toi minta-alue kumottaisiin ja kukin kiinteistö rakentaisi omat jär jes telmän sä kulloinkin voimassa olevien siirtymäaikojen ja lain säädän nön mukaisesti. Ongelmaksi muodostuu se, että monet

5 kiin teis töt ovat jo maksaneet liittymismaksun ja paikalla asuvien allekirjoittajien määrä edustaa kuitenkin vähemmistöä vaik ka yritysvaikutuksia ei otettaisikaan huomioon. Monien kiinteis tö jen osalta tilanne muodostuisi myös ajan oloon koh tuut tomak si. 8. Mikäli vetoomuksessa todellisuudessa tarkoitetaan kuitenkin hank keen lykkäämistä, niin siitä todennäköisesti aiheutuva lisä kus tan nus on satoja tuhansia euroja. Lykkäämisen ta lou delli sia vaikutuksia käsitellään tarkemmin Lasse Rajalan val tuusto aloi tet ta koskevassa lausunnossa. 9. Vetoomuksen allekirjoitukset on hankittu Ve toomus kir jel män loppuun on liitetty päiväyksellä kahden sivun mittainen tekstiosuus: Meidän mieltä kaivertavat sei kat. Tekstiosuus on päiväysten mukaan jäljestäpäin lisätty ve too muk sen osaksi. Tekstiosuus sisältää useita to tuu den vastai sia väittämiä, mutta niitä ei tässä lausunnossa tämän enempää käsitellä, koska niissä ei ole allekirjoittajien vahvistusta. 10. Vetoomuksen mukaisiin toimiin ryhtyminen aiheuttaa ve ronmak sa jil le ja vesihuoltolaitoksen kuluttajille sekä alueen yri tyksil le vuosien kuluessa todennäköisesti suuren taloudellisen me ne tyk sen. Siitä johtuen tällaisiin toimiin ei ole todellisia perus tei ta. Teknisen keskuksen edellä olevat lausunnot on laatinut kun nal lis teknii kan päällikkö Jarmo Hietala teknisen johtajan ollessa esteellinen kä sit te le mään asiaa. Vesihuoltolain 1 :ssä on todettu, että lain tavoitteena on turvata sellai nen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riit täväs ti terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä tervey den- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Lain 5 :n mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdys kun ta ke hi tys tä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden to teut ta misek si yhteistyössä alueen vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toi mitta vien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa se kä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Vesihuoltolain 7 :ssä todetaan, että Kunnan alueella ve si huol to laitos ten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liit tämi nen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. Edel leen 8 :ssä on säädetty, että Kunta hyväksyy ve si huol to lai toksen toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toi minta-aluet ta vesihuollosta huolehtimiseen soveltuvan laitoksen esi tyk-

6 ses tä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. En nen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on tiedo tet ta va riittävässä laajuudessa sekä varattava val von ta vi ran omaisil le mahdollisuus antaa lausunto ja alueen kiinteistöjen omistajille ja hal ti joil le tilaisuus tulla kuulluiksi. Vesihuoltolakiin tuli muutoksia, jotka ovat merkityksellisiä myös tämän asian tarkastelussa. Lain 10 :ssä on säännelty kiinteistön liittämisestä ve si huol to lai toksen verkostoon. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin. Pykälän 2 monen tis sa todetaan, että Taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei tarvitse liit tää vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, jos 1) kiinteistön ve sihuol to lait teis to on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toi min ta-alueen hyväksymistä ja jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä nou date taan, mitä ympäristönsuojelulaissa (527/2014) säädetään tai 2) kiin teis töl lä ei ole vesikäymälää ja sen jätevesien johtamisessa ja käsit te lys sä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa säädetään. Lapuan kaupungin valtuusto on hyväksynyt haja-asutusalueen toimin ta-alu een mm. Hellanmaahan Tällä perusteella on katsottu, että noin kymmenen kiinteistöä on suoraan ve si huol tolain nojalla vapaa liittymisestä. Ympäristöministeriö on tiedottanut, että ha ja-asu tus alueiden jätevesilainsäädännön lievennysten valmistelu etenee. Ta voittee na on kohtuullistaa lainsäädäntöä erottelemalla ym pä ris tön suo jelul li ses ti herkät alueet ja vapauttaa nykyisistä vastuista sellaiset kiinteis töt, jotka eivät sijaitse vesistöjen äärellä tai pohjavesialueilla. Tarkoi tus on ensivaiheessa siirtää hajajätevesiasetuksen siir ty mä säännös tä kahdella vuodella saakka. Hellanmaa kuuluu valtuuston tekemän päätöksen mu kaan toiminta-alueeseen, johon noudatettaan vesihuoltolakia ei kä edellä mainittua jätevesiasetusta. Jotta jätevesiasetus tulisi Hel lanmaas sa toiminta-alueella noudatettavaksi, tulisi valtuuston päät tää vesihuoltolain 8 :n mukaisesti toiminta-alueesta ja lain 8 a :n mukai ses ti tehdessään päätöstä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen supis ta mi ses ta, on valtuuston samalla päätettävä, miten vesihuolto turva taan niillä laitoksen verkostoihin liitetyillä kiinteistöillä, jotka jää vät toiminta-alueen ulkopuolelle. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus toteaa valtuutettu Lasse Rajalan ym. val tuus toaloit teen ja Hellanmaan kyläläisten vetoomuksen johdosta, että ei ole tar koi tuk sen mu kais ta eikä kaupunkilaisten yhdenvertaisen koh te-

7 lun vuok si mahdollista muuttaa kaupunginvaltuuston vuonna 2014 hy väk sy miä vesihuoltolain mukaisia toiminta-alueita, johon Hel lanmaa kin kuuluu, haja-asutusalueiden jätevesilainsäädännön mu kaisek si alu eek si. Kaupunginhallitus antaa valtuustolle valtuustoaloitteeseen edellä olevan vastauksen ja esittää, että se ei anna aihetta enempiin toi men pitei siin. Päätös: Kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja alustivat asiaa. Asiasta käydyn keskustelun kuluessa Leena Kuivila teki seuraava esi tyk sen: "Hallitus esittää, että valtuusto 1. päättää keskeyttää Hellanmaan jätevesiviemärin rakentamisen ja Tek lan päättämiä urakkasopimuksia ei allekirjoiteta. 2. Päättää, että Lapuan kaupunki ryhtyy välittömästi vesihuoltolain mu kai siin toimiin toimialueen supistamiseksi siten, että Hellanmaan alue poistetaan vesihuoltolaitoksen toimialueesta." Leena Kuivalan esitystä kannatti Veli-Martti Lahdensuo. Virpi Myllykangas esitti, että toteutetaan Lasse Rajalan aloitteen hen keä eli pidättäydytään uusien viemärilinjojen suunnittelusta ja raken ta mi ses ta siihen saakka kunnes maan hallituksen uusi linjaus jäte ve si ase tuk ses ta on saatu. Virpi Myllykankaan esitystä kannatti Rauno Latvala. Riitta Ampiala esitti, että asia siirretään uuteen valmisteluun. Riitta Ampialan esitystä kannatti Virpi Myllykangas. Koska asiassa oli esitys uudesta valmistelusta, puheenjohtaja totesi, et tä keskustelu rajataan tähän. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja teki seuraavan ää nes tys eh dotuk sen: ne, jotka kannattavat Riitta Ampialan esitystä asian siir tä mises tä uuteen valmisteluun äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat kä sit te lyn jatkamista, äänestävät "ei". Äänestys määrättiin pi det täväk si nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä sai Riitta Ampialan esitys 4 ään tä ja käsittelyn jatkaminen 6 ääntä.

8 Äänestysluettelo liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että käsittelyä jatketaan ja avasi keskustelun. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kak si kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeavaa esitystä, ää nes te tään näistä ensin. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: ne, jotka kannat ta vat Virpi Myllykankaan esitystä äänestävät "jaa" ja ne, jotka kan nat ta vat Leena Kuivilan esitystä, äänestävät "ei". Äänestys määrät tiin pidettäväksi nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hy väksyt tiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä sai Virpi Myllykankaan esitys 3 ääntä ja Leena Kuivilan esitys 7 ääntä. Äänestysluettelo liitteenä. Puheenjohtaja totesi Leena Kuivilan esityksen voittaneen. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: ne, jotka kannat ta vat kaupunginjohtajan ehdotusta äänestävät "jaa" ja ne, jotka kan nat ta vat Leena Kuivilan esitystä, äänestävät "ei". Äänestys määrät tiin pidettäväksi nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hy väksyt tiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä sai kaupunginjohtaja eh dotus 2 ääntä, Leena Kuivilan esitys 7 ääntä ja äänestyksessä an net tiin 1 tyhjä. Äänestysluettelo liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen päätökseksi tuli Leena Kuivilan esitys. Riitta Ampiala jätti asiassa eriävän mielipiteen. "- Jätevesiasetus koskee toiminta-alueen ulkopuolisia alueita valtuusto hyväksynyt haja-asutusalueiden toi min ta-alueet, joihin noudatetaan vesihuoltolakia eikä jätevesiasetusta. - Mikäli noudetettaisiin jätevesiasetusta, tulisi valtuuston päättää toimin ta-alueis ta ja niiden supistamisesta. - Nyt tehdyllä päätöksellä kuntalaisten eikä yrittäjien tasapuolinen koh te lu toteudu." Lisätietoja: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh ,

9 Kv 3 Valtuustoaloite liitteenä Vetoomus liitteenä Valtuusto: Puheenjohtaja alusti asiaa. Keskustelun kuluessa valtuutettu Riitta Ampiala esitti seuraavaa: "Kaupunginvaltuusto toteaa valtuutettu Lasse Rajalan ym. val tuus toaloit teen ja Hellanmaan kyläläisten vetoomuksen johdosta, että ei ole tarkoituksenmukaista eikä kaupunkilaisten yhdenvertaisen koh telun vuoksi mahdollista muuttaa kaupunginvaltuuston vuonna 2014 hy väk sy miä vesihuoltolain mukaisia toiminta-alueita, johon Hel lanmaa kin kuuluu, haja-asutusalueiden jätevesilainsäädännön mu kaisek si alueeksi. Kaupunginvaltuusto toteaa, ettei aloite anna aihetta enempiin toimen pi tei siin." Esitystä kannattivat valtuutetut Esa Rintala, Pekka Hella, Pekka Ki visaa ri ja Matti Kangas. Keskustelun päätyttyä valtuutettujen Helena Lahtisen ja Pekka Hellan esityksestä kuultiin ympäristöinsinööri Mirva Korpea ja kun nal listek nii kan päällikkö Jarmo Hietalaa esitysten vaikutuksista alueelle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että asiassa on tehty kau pun gin hal li tuk sen esityksestä poikkeava esitys. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ne, jotka kan nat tava kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannat ta vat val tuu tet tu Riitta Ampialan esitystä, äänestävät "ei". Ää nestys mää rät tiin pidettäväksi nimenhuutoäänestyksenä. Ää nes tys esi tys hy väk syt tiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä kaupunginhallituksen esitys sai 23 ään tä ja Riitta Ampialan esitys 12 ääntä. Äänestysluettelo liitteenä. Puheenjohtaja totesi valtuuston päätökseksi tulleen kau pun gin hal lituk sen esi tyk sen.

10 Valtuutetut Pekka Hella, Riitta Ampiala ja Eila Huhta jättivät eriävät mie li pi teet päätöksestä. Eriävät mielipiteet liitteenä. Lisätietoja: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh ,