Sisällys 2 (32) Valokuvaajat: Sami Perttilä sivu 3 Anita Härkönen sivu 9. Käsittelyhistoria:

Transkriptio

1

2 2 (32) Sisällys 1 Uusi JHL Toimintasuunnitelma on työkalu tavoitteiden saavuttamiseksi Toimintasuunnitelma nojaa liittostrategiaan Vastaamme haasteisiin rohkeasti, oikeudenmukaisesti ja jäsenlähtöisesti Strategiset toiminnan painopisteet vuodelle Perustekeminen strategian tukena Paluu juurille järjestämistyö keskiöön Vuoden 2018 erityiset toimenpiteet, joilla strategisiin tavoitteisiin pyritään Projektisuunnitelmat Valokuvaajat: Sami Perttilä sivu 3 Anita Härkönen sivu 9 Käsittelyhistoria: Johtoryhmä YT-toimikunta Hallitus Edustajisto JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Sörnäisten rantatie 23, Helsinki, PL 101, Helsinki JHL Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena Puh , Telefax

3 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) 1 Uusi JHL JHL on siirtynyt uudelle edustajistokaudelle, uudella strategialla. Haasteet edelliseen edustajistokauteen ovat kuitenkin edelleen samat. JHL:n toimintaa vuodelle 2018 on suunniteltu tilanteessa, jossa sote- ja maakuntauudistukselle on annettu uusi aikataulu vuosi JHL:n tulevaisuus on uudessa mallissa Sipilän hallituksen maakunta- ja soteuudistushankkeen seurauksena. Tästä seuraavat muutokset julkisissa palvelurakenteissa ja julkisessa palvelutuotannossa haastavat toimintasuunnitelmamme tarttumaan tulevaisuuden rakentamiseen. Tarvitaan vahvoja tekoja ja toimenpiteitä, jotta pysymme mukana vahvoina edunvalvojina niin julkisella kuin yksityisillä työpaikoilla jäsentemme puolesta. Vaikka moni asia uudistuksessa on edelleen auki, tiedetään, että Sipilän hallituksen tavoitteena on edistää valinnanvapautta ja yksityistää julkisia palveluja. Muutokseen on tartuttava nyt. Muutoksen keskeisinä arvoina JHL:ssä on jäsenlähtöisyys, oikeudenmukaisuus ja rohkeus. Näiden arvojen keskeiset välineet ovat yhteiskuntapoliittinen edunvalvonta ja sopimus- ja neuvottelutoiminta laaja, kokonaisvaltainen edunvalvonta. Näiden välistä yhteistyötä on vahvistettava entisestään. Vuosi 2018 käynnistyy liittokohtaisilla sopimusneuvotteluilla kun suurimmat sopimukset kunta-alan sopimus ja valtion sopimus umpeutuvat tammikuun lopussa. Alkuvuosi tiivistyy vaikuttamiseen ja neuvottelemiseen. Neuvottelujen tukena on myös oltava vahva JHL:n koneisto. Toivotaan myös, että Suomen talous ja kuntatalous jatkaa hyvää juoksuaan. Yhteiskuntapoliittisessa edunvalvonnassa on keskityttävä siihen, että meidän on vaikutettava sote- ja maakuntauudistukseen sen kaikilla tasoilla entistä tehokkaammin, jotta saamme keskeiset tavoitteemme läpi uudistuksessa. Yhteiskuntapoliittisen edunvalvonnan tueksi tarvitaan uudistuvaa viestintää, joka on iskukykyinen ja ennakoiva sekä aloitteellinen. Vaikuttamisviestintä tukee hyvää kokonaisedunvalvontaa ja JHL:n strategista menestymistä. Viimeistään kesäkuussa 2018 tiedämme toteutuuko sote- ja maakuntauudistus, sillä tuolloin eduskunnan tulisi päättää laeista, jotta uudistus pysyy aikataulussa. Toimintavuonna 2018 on valmistauduttava myös maakuntavaaleihin ja vuoden 2019 keväällä järjestettäviin eduskuntavaaleihin. JHL:n tehtävänä on nostaa myös vaaleihin liittyvään poliittiseen keskusteluun jäsenten hyvinvoinnin sekä laajemminkin hyvinvointipalveluiden toimivuuden ja rahoituksen kannalta keskeisiä asioita ja näkökulmia.

4 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) Strategisesti on pidettävä huoli, että edunvalvontarakenteet JHL:ssa uudistetaan vastaamaan työnantajan tapaa järjestää omaa edunvalvontaorganisaatiotaan niin uusissa maakunnissa ja sote-keskuksissa kuin peruskunnissakin. Ilman tätä uudistusta häviämme asemamme edunvalvontamarkkinoilla. Siksi yhä enenevässä määrin on tärkeää, että liitossa järjestäminen tulee johtavaksi ideologiaksi järjestö- ja edunvalvontatyössä. Yhdistetty edunvalvonta- ja järjestötyö yhdessä aluetoimistojen kanssa mahdollistaa onnistuneen edunvalvonnan lähellä jäsentä työpaikoilla Jäsenmaksutuotto on laskeva. Kehitys on ollut saman suuntaista jo useamman vuoden, joten esimerkiksi vuoden 2018 talousarvion laadinnan pohjaoletukseksi on määritelty, että täyttä jäsenmaksua maksavien määrä laskee 4 prosenttia. Järjestäminen ja jäsenhankinta nousevat vuonna 2018 keskeiseksi toiminnan painopisteiksi. Järjestämishankkeen ja ammatillisten kärkihankkeiden kokemusten ja toimintatapojen sisäistäminen osaksi liiton perustekemistä sekä jäsenhankinnan ja järjestäytymisen edistämisen liittäminen osaksi kaikkien työntekijöiden ja aktiivien tehtävänkuvaa ovat tulevan vuoden olennaisia toimintatapoihin liittyviä tavoitteita. JHL:n tekemisessä tulee näkyä myös räätälöity palvelu, jota tehdään jäsen- ja aktiivilähtöisesti JHL käynnistyy vuonna 2018 uuteen toiminnalliseen organisaatioon, jossa näkyy edustajiston hyväksymän strategian kädenjälki. Toivotan liiton henkilökunnalle iloa työhön ja uudistamiseen päästäksemme vaikeuksista voittoon! Päivi Niemi-Laine

5 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) 2 Toimintasuunnitelma on työkalu tavoitteiden saavuttamiseksi Liitossa on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota toiminnan suunnitteluun kaikilla tasoilla. Liiton toimintasuunnitelman kiinnittymistä strategiaan on vahvistettu samoin kuin toiminnan ja talouden suunnitelmallista yhteyttäkin. Toimintasuunnitelman tärkeyttä toiminnan ohjaajana sekä työkaluna saavuttaa strategiassa asetettuja päämääriä ja tavoitteita on korostettu. Entistä systemaattisempaa, jämäkämpää ja tavoitteellisempaa toiminnan suunnittelua on pyritty ohjeistamaan ja edistämään myös yhdistysten toiminnassa. 2.1 Toimintasuunnitelma nojaa liittostrategiaan Edustajisto hyväksyi kesäkuussa 2017 järjestäytymiskokouksessaan liitolle uudistetun strategian. Vuoden 2018 toiminnan suunnittelu rakentuu vahvasti tähän tuoreeseen strategiaan ja sen valmistelun yhteydessä toteutettuihin toimintaympäristöanalyyseihin 1. Vuosittaisessa toiminnan suunnitteluprosessissa arvioidaan mitkä strategisista päämääristä ja niihin liittyvistä strategisista toimenpiteistä nostetaan painopisteeksi liiton seuraavan vuoden toiminnassa. Kaiken toiminnan perusta on liittostrategiassa määritellyt liiton perustehtävä, arvot ja visio sekä näistä on johdetut viisi strategista päämäärää. Perustehtävässä on avattu koko liiton olemassaolon oikeutus tiivistetyssä muodossa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto edistää yhdessä jäsentensä kanssa jäsenistön työolosuhteita, työehtoja ja toimeentuloa sekä asemaa työelämässä ja yhteiskunnassa. Toteuttaessaan tätä perustehtäväänsä liiton ja sen toimijoiden tulee noudattaa strategiassa määriteltyjä arvoja, jotka ovat jäsenlähtöisyys, oikeudenmukaisuus ja rohkeus. Strategiaan kuuluvassa liiton visiossa puolestaan edustajisto määritteli minkälaisen se haluaa JHL:n olevan vuonna 2022, jolloin nykyinen strategiakausi päättyy. JHL:n uudistetussa visiossa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto on kokoava voima, joka toimii vahvimpana ammattiliittona työpaikoilla ja yhteiskunnassa. Tavoitteena on, että JHL kokoaa yhteen kunnissa, maakunnissa, palvelukeskuksissa, valtiolla, seurakunnissa, yrityksissä ja yhteisöissä työskenteleviä julkisrahoitteisia palveluita tuottavia työntekijöitä. JHL haluaa olla kokoava voima myös saattamalla yhteen saman palvelu- tai työprosessin eri osissa, eri hierarkiatasoilla ja eri ammattinimikkeillä työskentelevät työntekijät. Näin varmistetaan järjestöllinen ja neuvotteluvoima sekä horisontaalisessa että vertikaalisessa suunnassa. Kokoavaa voimaa saavutetaan myös rakentamalla yhteistyöhön ja verkostoihin perustuvaa toimintatapaa niin liiton sisällä kuin kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Vahvin ammattiliitto on työpaikoilla osaavin, aktiivisin ja edustavin. Ammattiliitto on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, kun se osallistuu aktiivisesti ja aloitteellisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kun JHL on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, sen asiantuntemus ja yhteistyökyky tunnustetaan laajasti ja sitä halutaan hyödyntää hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä. Ammattiliiton vahvuus perustuu aktiivisiin ja aloitteellisiin jäseniin, liiton 1 Strategian uudistamis-/päivitystyön yhteydessä liitossa arvioitiin perusteellisesti muun muassa JHL:n kannalta merkityksellisiä toimintaympäristön tulevaisuuden muutosvoimia. Näitä hahmotettiin peräti yli 40 kappaletta, joista noin puolet todettiin liiton toiminnan kannalta olennaisen tärkeiksi, eli ne ovat sekä strategisesti tärkeitä että sellaisia, joihin JHL:n toiminnalla on vaikutusmahdollisuuksia. Olennaisten muutosvoimien osalta analysoitiin tietysti myös JHL:n vahvuudet ja heikkoudet kohdata niitä.

6 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) kouluttamiin osaaviin aktiiveihin sekä ammattitaitoiseen henkilöstöön. Vahvimmalla ammattiliitolla on velvollisuus ja kyky auttaa heikompia. PERUSTEHTÄVÄ: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto edistää yhdessä jäsentensä kanssa jäsenistön työolosuhteita, työehtoja ja toimeentuloa sekä asemaa työelämässä ja yhteiskunnassa. ARVOT: Jäsenlähtöisyys Oikeudenmukaisuus Rohkeus VISIO: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto on kokoava voima, joka toimii vahvimpana ammattiliittona työpaikoilla ja yhteiskunnassa. Liittostrategiassa määritellyt strategiset päämäärät ovat: 1. Järjestäytymisasteen kasvu liiton sopimusaloilla. 2. Jäsenten työolosuhteiden ja työmarkkinakelpoisuuden parantuminen. 3. Jäsenten toimeentulon ja työehtojen parantuminen. 4. Paikallisen edunvalvonnan ja järjestöllisen voiman ja vaikuttavuuden vahvistuminen. 5. Järjestöyhteistyön tiivistyminen sekä uusien edunvalvontayhteenliittymien muodostaminen. Kuvio 1: Perustehtävä, arvot ja visio sekä strategiset päämäärät luovat vankan perustan toiminnan suunnittelulle. Strategisissa päämäärissä on määritelty missä liiton ainakin on onnistuttava, jotta se voi menestyksekkäästi toteuttaa perustehtäväänsä ja saavuttaa visionsa. Edustajiston päättämät strategiset päämäärät todella haastavat liiton toiminnan laajalla skaalalla. Se tekee vuosittaisesta toiminnan suunnittelusta entistäkin tärkeämpää, koska toimintasuunnitelmassa kunakin vuonna strategisiksi painopisteiksi nostettavien asioiden ja niihin liitettävien toimenpiteiden odotetaan totta kai tuloksellisesti tukevan oikea-aikaisesti strategisten päämäärien toteutumista.

7 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) 2.2 Vastaamme haasteisiin rohkeasti, oikeudenmukaisesti ja jäsenlähtöisesti Kuten useasti viime vuosina myös vuoden 2018 toimintaa on suunniteltu tilanteessa, jossa tiedetään tulevaisuudessa tapahtuvan suuria mullistuksia niin julkisen palvelutuotannon rakenteissa kuin hallinnossakin, mutta monet yksityiskohdat ja työntekijöiden asemaan vaikuttavat tekijät ovat edelleen määrittelemättä. Keskeisimpinä ja laajavaikutteisimpina tulossa ovat edelleen maakuntauudistus ja SOTE-uudistus, jotka vaikuttavat valtavaan joukkoon JHL:n jäsenistöä niin kunta- kuin valtiosektorillakin heijastuen myös yksityisellä sektorilla työskenteleviin JHL:n jäseniin. Uudistusten myötä syntyy uusi merkittävä työnantajataho samoin kun varmasti myös uusia sopimuskokonaisuuksiakin. Lähitulevaisuudessa rakennetaan yhteistoimintajärjestelmiä uusiin työnantajaorganisaatioihin sekä harmonisoidaan palkkausjärjestelmiä ja palkkauksen tasoja. Liiton yhdistysrakennetta on uudistettava vastaamaan työnantajan tapaa järjestää omaa edunvalvontaorganisaatiotaan niin uusissa maakunnissa ja SOTE-alueilla kuin peruskunnissakin. Suomen taloudessa tapahtunut ripeä myönteinen kehitys valitettavasti heijastuu julkisen sektorin talouteen vasta viiveellä. Ja silloinkin vain, mikäli hallitus ei verotusratkaisuillaan murenna julkisen sektorin rahoituspohjaa ja mahdollisuuksia hyötyä talouden yleisestä kasvusta. Julkisen sektorin kurjistaminen kun ei ole johtunut yksinomaan talousongelmista, vaan mukana on ollut myös ideologista julkisen sektorin alasajoa. Odotettavissa siis saattaa olla edelleen tiukkoja vääntöjä paitsi erilaisten säästötoimien vuoksi myös kamppailua yhtiöittämisten, ulkoistamisten ja työehtoshoppailun kanssa. Merkittävän haasteen JHL:n toiminnalle asettaa jatkuva jäsenmäärän negatiivinen kehitys. Julkisten palveluiden supistukset ja ulkoistukset ovat pienentäneet potentiaalisten jäsenten määrää samanaikaisesti yleisen järjestäytymisasteen laskun kanssa. Järjestäminen ja tehostettu jäsenhankinta nostetaankin vuonna 2018 selkeästi keskeiseksi toiminnan painopisteeksi. Järjestämishankkeen ja ammatillisten kärkihankkeiden kokemusten ja toimintatapojen sisäistäminen osaksi liiton perustekemistä sekä jäsenhankinnan ja järjestäytymisen edistämisen liittäminen osaksi kaikkien työntekijöiden ja aktiivien tehtävänkuvaa ovat tulevan vuoden olennaisia toimintatapoihin liittyviä tavoitteita. Järjestämistyö on nostettu myös tämän toimintasuunnitelman erityisteemaksi. Luvussa 4 kerrotaan tarkemmin järjestämistyön filosofiasta ja käytännöstä. Ammattiyhdistysliikkeen toimintaa ovat jo useita vuosia haastaneet pyrkimykset heikentää ammattiyhdistysten asemaa työpaikoilla ja yhteiskunnallisena toimijana. Ay-liike on leimattu työmarkkinoiden kehittämisen jarruksi, jolla on aivan liikaa valtaa myös poliittisessa päätöksenteossa. Elinkeinoelämä ja työnantajajärjestöt puolestaan ovat saaneet nykyisestä hallituksesta vahvan omien etujensa puolestapuhujan. Tämä on osaltaan murentanut esim. työnantajajärjestöjen halua hoitaa asioita sopimusjärjestelmän kautta sen sijaan edellytetään ja odotetaan hallitukselta työntekijöiden asemaa heikentävää lainsäädäntöä. On totta, että ay-liike on pyrkinyt toimimaan hallituksen ja työnantajajärjestöjen esittämän työmarkkinoiden kehittämisen jarruna. Tuo kehittäminen kun ei ole ollut kehittämistä vaan on tosiasiallisesti tarkoittanut haikailua menneisiin aikoihin. Työmarkkinoiden kehittämisen keinoina ovat olleet työaikojen pidentäminen, työsuhdeturvan heikentäminen, palkkojen ja lisien leikkaukset sekä työttömien kyykyttäminen. Kovin vähän on kehittämisessä kiinnitetty huomiota esimerkiksi työmarkkinakelpoisuuden ylläpitoon, tasa-arvoon tai vaikkapa nollatuntisopimusten kohtuullistamiseen. Jarrua on tarvittu ja tarvitaan.

8 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) Ammattiyhdistysliikkeen on kuitenkin pyrittävä ottamaan sille kuuluva asema myös työmarkkinoiden kehittämisen moottorina, jolloin sen on oltava selvästi aloitteellisempi vaikuttaja niin työmarkkina- kuin yhteiskuntapoliittisestikin. Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen on erityisen tärkeässä asemassa JHL:n kaltaiselle suurelle julkisen sektorin työntekijöiden etuja ajavalle järjestölle. Valtakunnan- tai paikallispolitiikassa tehtävät ratkaisut kun hyvin usein vaikuttavat suoraan julkisen sektorin työntekijöiden asemaan. JHL:n arvot ovat jäsenlähtöisyys, oikeudenmukaisuus sekä rohkeus ja siksi JHL on tinkimätön hyvinvoivan ja reilun yhteiskunnan rakentaja. 2.3 Strategiset toiminnan painopisteet vuodelle 2018 Uusi liittostrategia, toimintaympäristön haasteet ja taloudelliset lähtökohdat huomioiden vuoden 2018 toimintaa ohjaavat strategiset painopisteet ovat seuraavat: 1) Järjestämistyö ja tehostettu jäsenhankinta vakiinnutetaan osaksi koko liittoorganisaation toimintaa. Painopiste nojautuu vahvasti strategiseen päämäärään järjestäytymisasteen nostosta liiton järjestämisaloilla. Vuonna 2018 panostetaan todella voimakkaasti niin taloudellisesti kuin henkilöstöresurssienkin muodossa järjestämistyöhön ja tehostettuun jäsenhankintaan. 2) Paikallisen edunvalvontavoiman vahvistuminen. Strategisena päämääränä on paikallisen edunvalvonnan ja järjestöllisen voiman ja vaikuttavuuden vahvistaminen. Paikallista ja alueellista edunvalvontaa ja järjestämistyötä vahvistetaan vakiinnuttamalla lähipalvelua aluetoimistojen toimintaan sekä tukemalla jäsenistöä ottamaan haltuun ammatillisen koulutuksen ja tutkintorakenteen uudistukset työpaikoilla. 3) Kehitetään liiton rakenteita sekä palvelu- ja toimintamalleja niin, että ne vastaavat toimintaympäristössä, työn tekemisessä ja teettämisessä sekä palveluiden tuotantotavoissa tapahtuvia muutoksia. Painopiste kiinnittyy vahvasti strategisiin päämääriin 3 ja 4, joilla tavoitellaan jäsenten toimeentulon ja työehtojen parantumista sekä paikallisen edunvalvonnan ja järjestöllisen voiman ja vaikuttavuuden vahvistumista. Tavoitteena on valmistaa sekä liiton rakenteet ja tietojärjestelmät sekä toiminta- ja palvelukulttuuri muuttuvaan toimintaympäristöön niin, että liitto pystyy parhaalla mahdollisella tavalla palvelemaan jäsenistöä ja toimimaan heidän edunvalvojanaan. 4) Työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittisen vaikuttamistyön vahvistuminen. Painopiste yhdistyy tavalla tai toisella kaikkiin strategisiin päämääriin ja sen peruste kumpuaa myös liiton uudesta visiosta. Katse suunnataan tiukasti jo vuoden 2019 hallitusohjelmaneuvotteluihin sekä EU-edunvalvonnan näkyvyyden ja vaikuttavuuden parantamiseen.

9 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) 3 Perustekeminen strategian tukena Kuten toimintasuunnitelmissa yleensäkin myös JHL:n toimintasuunnitelmassa nostetaan erityisesti esiin liiton päivittäisistä rutiineista erottuvat hankkeet ja projektit sekä ne toimenpiteet, joita halutaan erityisesti painottaa kunakin toimintavuonna. Pääosa liiton voimavaroista kuitenkin käytetään liiton eri toimijoiden arkiseen puurtamiseen niin työpaikoilla, yhdistyksissä, aluetoimistoissa kuin keskustoimistossakin. Myös strategian toteuttamisen onnistumisessa liitossa tehtävä perustekeminen on aivan avainasemassa. Ellei perustekeminen tue vahvasti strategisia tavoitteita, erilaisten hankkeidenkin vaikutus jää todennäköisesti perin vähäiseksi. JHL:n menestyksen perusta on yhdistysten ja aktiivien tekemä valtava työ jäsenten edunvalvonnan ja hyvinvoinnin puolesta. Edunvalvonta sekä jäsenhankinta ja järjestäytyminen ovat yhdistysten selkeästi tärkeintä tekemistä, mutta olennaisina toimintoina nähdään myös tiedottaminen, työpaikoilla näkyminen ja vaikuttaminen, koulutustoiminta, virkistystoiminta sekä yhteiskuntavaikuttaminen. Aktiivit käyttävät merkittävästi aikaa yhteydenpitoon jäsenistön kanssa, erilaisten ongelmatilanteiden selvittämiseen, neuvotteluihin työnantajan kanssa sekä osallistumiseen työryhmiin ja yhteistoimintaan työnantajan kanssa. Lisäksi luottamustoimeen varattua aikaa kuluu työsuhteisiin perehtymiseen ja tarkkailuun, kehittämishankkeissa vaikuttamiseen sekä oman osaamisen ylläpitämiseen 2. Yhdistysten ja aktiivien tekemisiin kuuluu myös koulu- 2 JHL:n Aktiivibarometri 2015

10 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) tiedottamista, yhteistyötä muiden yhdistysten ja järjestöjen kanssa, yhteydenpitoa päättäjiin, ammattialatoiminnan järjestämistä ja esimerkiksi nettisivujen ylläpitoa vain joitakin tekemisiä mainiten. Aluetoimistojen ensisijaisena tehtävänä on tukea, ohjata, neuvoa ja kouluttaa yhdistysten toimijoita ja luottamusmiehiä edunvalvonta- ja järjestöasioissa. Keskeisimpiä aluetoimiston tehtäviä on myös ollut ja tulee olemaan yhdistysten valmiuksien edistäminen palvelutuotannon muutostilanteissa, kehittämishankkeissa ja ennakoivassa edunvalvonnassa. Aluetoimistot tuottavat yksityisen sektorin edunvalvontaa ja vastaavat sen kehittämisestä, kun luottamusmiestä ei ole. Aluetoimistot hoitavat yhteiskuntavaikuttamista alueella ja tukevat yhdistyksiä paikallisessa yhteiskuntavaikuttamisessa - erityisesti palvelurakennemuutoksissa. Aluetoimistojen uudistettu lähipalvelutoiminta toteutuu näkyvimmin aluetoimiston henkilökunnan yhdessä yhdistysten toimijoiden kanssa toteuttamissa lähipalvelupäivissä, jolloin aluetoimiston työntekijä tai useampi työntekijä yhdessä työskentelee päivän tietyllä paikkakunnalla. Lähipalvelupäivien tarkoituksena on tukea yhdistyksiä toteuttamaan työpaikkakäyntejä, kasvokkaista jäsenten kohtaamista ja näkymistä työpaikoilla sekä tukea yhdistyksiä kehittämään järjestö- ja edunvalvontatoimintaansa. JHL:n kaltaisen suuren kansalaisjärjestön toiminnan pyörittäminen vaatii paljon työtä ja resursseja. Yli jäsentä, noin 600 yhdistystä, noin aktiivia, noin 100 työ- ja virkaehtosopimusta, 10 aluetoimistoa, lähes 250 työntekijää ja miltei 40 miljoonan euron toimintakulut vaativat melkoisesti erilaisia yleis-, talous-, tieto- ja henkilöstöhallinnollisia toimintoja. Mittavan jäsenmäärän ja yhdistysten runsauden vuoksi jäsenrekisterin, jäsenmaksujen, yhdistyspalautusten ja muiden erilaisten jäsenyys- ja järjestöpalveluiden hallinta vaatii paljon työtä. Henkilöstöhallinnossa vuonna 2018 käytetään huomattavasti resursseja uuden hr-järjestelmäprojektin jatkamiseen ja käyttöönottoon. Liitossa käytetään merkittävästi työpanosta myös erilaisten toimintaa ohjaavien ja jämäköittävien suunnitelmien ja raporttien laatimiseen. Vuoden 2018 aikana koulutuksen perustekemiseen kuuluu olennaisena osana uuden strategian huomioiminen koulutusten sisällöissä. JHL on tunnettu vahvasta omasta koulutustoiminnastaan ja opistostaan. Vuonna 2016 toteutettiin 449 kurssia, joihin osallistui miltei opiskelijaa. Koulutuksen suunnittelu ja kouluttajana toimiminen onkin merkittävässä osassa lähes koko palkatun henkilöstön tehtävissä. Opetustunteja JHL:n henkilökunnalle kertyy vuodessa yli Laadukas ja oikea-aikainen kouluttaminen, tiedottaminen ja neuvonta ovatkin tärkeä osa yhdistysten ja aktiivien järjestö- ja edunvalvontatyön sekä yhteiskuntavaikuttamisen tukemista. Liitto on aktiivinen myös koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa. Koulutuksen rinnalla ja tueksi liitossa toimitetaan myös laadukkaita oppaita sekä ammattialaesitteitä jäsenten ja aktiivien käyttöön. Vuoden 2018 keskeistä perustekemistä on myös valmistella, neuvotella ja sopia koko joukko uusia työ- ja virkaehtosopimuksia. Sopimuskauden aikana liitto valvoo jatkuvasti sopimusten ja palvelussuhteen ehtojen noudattamista ja käy tarvittaessa sopimusten tulkintaa ja soveltamista koskevia neuvotteluja eri sopijaosapuolten kanssa. Jäsenille annettava oikeusapu ja ammattialatoiminta ovat liiton perustekemiseen kuuluvia toimintoja samoin työyhteisöjen yhteistoiminnallisten kehittämishankkeiden toteuttaminenkin. Liiton toimitsijat joutuvat ajoittain myös tekemään työpaikkatason edunvalvontatehtäviä, mikäli työ-

11 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) paikoilla ei jostain syystä ole valittu omaa henkilöstön edustajaa. Rakennemuutostilanteiden edunvalvonnallisesta tukemisesta on tullut enenevässä määrin liiton perustekemistä. Laajan edunvalvontanäkemyksen mukaisesti myös yhteiskuntavaikuttaminen kuuluu olennaisesti palkatun henkilöstön tehtäviin ja enenevässä määrin myös aktiivien toimenkuvaan. Liitossa tehdään paikallista ja valtakunnallista yhteiskuntavaikuttamista tarttumalla aktiivisesti ajankohtaisiin asioihin kiinni sekä päivittämällä jatkuvasti vaikuttamisen keinoja. Liitossa pidetään yllä vaikuttamiskarttaa ja luodaan sekä pitkän, että lyhyen tähtäimen suunnitelmia julkisten hyvinvointipalvelujen ja niiden tekijöiden puolustamiseksi ja kehittämiseksi. Vuonna 2018 JHL:n toimijat osallistuvat maakuntavaalien yhteydessä aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja valmistaudutaan eduskunta- ja EU-vaaleihin. Keskusteluun osallistutaan niin paikallis-, kuin keskustatasotasolla. Mielipidevaikuttamistyössä hyödynnetään laajasti eri viestintäkanavia ja suoria tapaamisia. Liitossa seurataan tarkasti hallituksen lainsäädäntöhankkeita ja avauksia, joihin reagoidaan tarvittaessa. Ennakoidaan keskusteluun nousevia teemoja ja pyritään pitämään keskustelu omissa käsissä. Laajaan edunvalvontaan kuuluu myös vireä kansainvälinen toiminta useissa kansainvälisissä järjestöissä sekä ammattiliittojen solidaarisuustyössä. Asiantuntijatehtävissä menestyminen edellyttää jatkuvaa kouluttautumista ja aktiivista tiedonhankintaa sekä laajaa verkostoitumista. Aktiivinen osallistuminen kansainvälisten järjestöjen toimintaan sekä Euroopan tasolla työnantajapuolen kanssa käytävään vuoropuheluun tuottavat taustatietoa ja peilauspintaa kotimaan edunvalvonnan linjauksiin ja aloitteisiin. Toimintavuonna vahvistetaan erityisesti EU-politiikan seurantaa julkisen sektorin näkökulmasta ja siihen liittyvää yhteiskuntavaikuttamista. Järjestäytymistä, edunvalvontaa ja yhteiskuntavaikuttamista palvelee toimiva viestintä ja markkinointi. JHL viestii aktiivisesti ja valppaasti monella eri kanavalla. Liitto julkaisee Motiivia sekä printti- että verkkolehtenä, ylläpitää monipuolisia verkkosivuja, toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, lähettää säännöllisesti sähköisiä uutiskirjeitä useille eri ryhmille ja julkaisee vuosittain kymmeniä medialle suunnattuja tiedotteita. Sisällöntuotannosta vastaa pääsääntöisesti liiton oma henkilökunta. Liiton tunnetuksi tekemisessä ja markkinoinnissa työllistävät esimerkiksi erilaiset kampanjat, tapahtumat, messut sekä esitteet ja jakotavara. Vuonna 2018 viestinnässä ja markkinoinnissa kiinnitetään erityistä huomiota liiton strategisista tavoitteista ja liittokuvasta huolehtimiseen. Myös verkkopalveluiden ja sähköisen viestinnän kehittäminen ja uudistaminen on keskeistä vuoden 2018 perustekemistä.

12 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) 4 Paluu juurille järjestämistyö keskiöön Useat syyt pakottavat JHL:n siirtämään toiminnan painopistettä ay-toiminnan perusjuurille, järjestämiseen ja jäsenhankintaan. Taantuva jäsenkehitys, nykyhallituksen työelämää koskevat heikennykset, suuret yhteiskunnalliset muutokset palvelurakenteissa ja ihmisten vapaa-ajan käyttöä koskevat trendit ovat ajureita, joihin on vastattava entistä ponnekkaammin. Nyt tarvitaan joukkovoimaa ja ammattiliiton merkityksen vahvistamista jäsenten keskuudessa, erityisesti työpaikoilla järjestämistyö antaa avaimia näiden muutosten hallitsemiseen. Järjestäminen on ihmisten auttamista järjestäytymään, liittymään liittoon, ja organisoitumaan työpaikoilla edunvalvontaan yhteisvoimin. JHL:ssä on testattu erilaisia järjestämismenetelmiä projektinomaisesti kolmen viimeisen vuoden ajan. Nyt kokeiluvaihe on päättymässä ja kuten strategiamme ohjaa, on aika levittää kehitettyjä malleja laajemminkin JHL:n työpaikoille ja yhdistysten käyttöön. Suhteellisen pienillä resursseilla toteutettu projekti näytti, että uusi metodi innostaa: se tuo tullessaan uusia jäseniä sekä motivoituneita aktiiveja synnyttäen paikalliseen edunvalvontaan kyvykkäitä JHL:läisiä työpaikkaorganisaatioita. Jäsen saa liittojäsenyydelleen syvemmän merkityksen, kun ay-toiminta tulee lähelle ja siihen pääsee osalliseksi. Projektin myötä on kohdattu monta tuhatta ihmistä, saavutettu noin 900 uutta jäsentä, yli sata uutta liittoaktiivia (luottamusmiehiä, järjestötehtävien hoitajia) ja kymmenet työyhteisöt ovat rakentaneet edunvalvontaorganisaationsa. Sitoutuneet uudet toimijat jatkavat kokemaansa hyvää aylumipalloefektiä työyhteisöissään ja tuovat taas uusia ihmisiä liiton piiriin. Mitä järjestäminen on käytännössä? Järjestäminen tarkoittaa käytännössä kaikkia niitä keinoja, joilla työntekijät kootaan liiton piiriin, osallistumaan ja toimimaan yhdessä toisin sanoen jäsenyyden ja järjestämisen myötä työntekijät luovat yhdessä työpaikan edunvalvontaorganisaation esimerkiksi jaoksen muodossa. Keskeistä menetelmässä on suunnitelmallisuus ja kampanjanomaisuus: järjestämiskohteet ovat etukäteen perustellusti valittuja ja näitä varten on yksilöidyt suunnitelmansa. Tärkeää on keskustelu ja kuuntelu: järjestämiskeskusteluissa eli yksykkösissä järjestäjä muodostaa avainkysymyksillä kuvan ihmisen tarpeista ja toiveista ja kertoo myös niistä mahdollisuuksista ja onnistumisista, joita liiton parissa toimimalla voidaan saavuttaa. Keskusteluissa haetaan myös työpaikan johtohahmoja eli niitä henkilöitä, joihin luotetaan ja jotka voivat kasvaa uuteen rooliin yhteisössä. Tarinat työntekijöiden voimaantumisesta ja tunteen herättäminen muutostarpeesta ovat avainasioita ensikohtaamisissa. Kuurojen palvelukeskus Åvikista tuli pari vuotta sitten yhteydenotto aluetoimistoon, erilaisia edunvalvonta-asioita oli pöydällä, kuten varahenkilöiden oikeus työnohjaukseen ja harmaa ylityö. Aluetoimitsija ei mennytkään paikalle ratkaisupakki kourassa vaan hän aloitti keskustelut, kuinka JHL:läiset voisivat ratkaista asian porukalla hyvinkää-

13 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) läisen työpaikan järjestäminen alkoi luottamusmiehen vahvalla panoksella ja aluetoimitsijan tuella. Työpaikalla tehtiin henkilöstölle edunvalvontakysely ja samalla saatiin yhteystiedot koollekutsumista varten. Pohjatyön ja keskustelujen jälkeen syntyi jaos, joka hoitaa työntekijöiden asioita; mm. työnohjaus järjestyi! Luottamusmies kävi järjestäjäkurssin ja JHL:n jäsenten määrä on kasvanut alun 12:sta nykyiseen 33:een JHL on nyt työpaikan suurin ammattijärjestö, 60 prosenttia on järjestäytynyt JHL:ään. Työntekijät muodostavat nyt vahvan neuvotteluosapuolen ja myös työnantaja arvostaa tätä, yhteistoiminta sujuu. Suunnitelmissa on laajentaa mallia säätiön muihinkin yksiköihin. Järjestäminen on edunvalvontaa Kun keskustelut työpaikalla on käyty, kootaan työntekijät JHL:n järjestäjän avulla yhteen ja valitaan porukalla hoidettava edunvalvontakysymys sekä sovitaan vastuista. Näin työpaikan edunvalvontaorganisaatio alkaa pikku hiljaa rakentua, syntyy työpaikkajaos tai vastaava, joka johtaa kollektiivista edunvalvontaa työyhteisössä. Toimijoista aktiivisimmat lähtevät liiton koulutuksiin ja tulevat aluetoimiston ohjaukseen. Alussa vaaditaan paljon järjestäjän ja aluetoimiston tukea, mutta pikku hiljaa työpaikan edunvalvonta sujuu itsenäisesti osaavien luottamushenkilöiden ja yhteisön edunvalvontaorganisaation voimin. Metodi toimii sekä pienen että suuren työnantajan parissa sopimussektorista riippumatta; prosessia vauhdittaa työntekijöitä kuormittava yhteinen edunvalvontakysymys tai riittävä jäsenpotentiaali. Toimiva edunvalvonta tuo uusia jäseniä. Menetelmää voi käyttää myös kevyempänä, suunnitelmallisen jäsenhankinnan mallina, työpaikkoja läpi pyyhkäisten. Jäsenhankintaankin tarvitaan aiempaa tarkemmat tavoitteet: pelkkä työpaikkakäynti ei ratkaise vielä mitään vaan oleellista on kuinka päästään keskusteluihin työntekijöiden kanssa, ja tätä kautta rekrytoimaan uusia jäseniä. Uudella mallilla toteutettu työpaikkakäynti on ennakkoon valmisteltu tapahtuma, jolta odotetaan tuloksia uusien jäsenien muodossa. Järjestäminen muuttaa toimintatapoja Järjestämisen strategia haastaa koko organisaatiomme työskentelytapojen muutokseen. On ehkä totuttu, että palkattu henkilöstö ratkoo paljon työpaikkojen ongelmia ja asiantuntijat saapuvat kriisiä selvittämään. Asiantuntemusta tarjotaan edelleen, mutta nyt liiton järjestäjien erityisenä tehtävänä on saattaa alkuun järjestämiskampanjoita jäsenten ja yhdistysten kanssa. Tärkeää on myös aktiivien kouluttaminen ja tukeminen, jotta työpaikoille onnistutaan rakentamaan toimiva edunvalvontarakenne, jonka avulla JHL:läiset voivat itse ennaltaehkäistä mahdollisia ongelmia ja ajaa yhdessä etujaan. Tällä mallilla luottamusmies ei olekaan enää yksin vaan hänellä on työyhteisön tuki takanaan. Järjestämistyö tuo myös uusia osaamishaasteita. JHL-opiston järjestäjäkursseilla pääpaino on harjoituksissa, joilla kehitetään vuorovaikutus- ja kuuntelutaitoja, työpaikkojen johtohahmojen löytämiseen ja työpaikkakampanjoiden toteuttamiseen. Koulutuksen lähtökohtana on järjestämismenetelmien ja organisoinnin opettaminen. JHL:n strategian kärkihankkeita on aktiivisen järjestämistyön vakiinnuttaminen koko liiton toimintaan. Tämä tarkoittaa liiton koko henkilöstön perehdyttämistä järjestämiseen, alueellisen tukiverkoston vahvistamista ja erityisesti järjestäjäaktiivien kouluttamista ja sparrausta haastavaan tehtävään. On aika palata ay-liikkeen juurille ja ytimeen työpaikkatoiminnan vahvistumisen myötä!

14 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) 5 Vuoden 2018 erityiset toimenpiteet, joilla strategisiin tavoitteisiin pyritään 1. Järjestämistyö ja tehostettu jäsenhankinta vakiinnutetaan osaksi koko liittoorganisaation toimintaa. Toimenpide 1.1. Järjestämistyöhön lisätään resursseja siten, että rekrytoidaan kahden vuoden määräajaksi päätoimisia järjestäjiä. Lisäresurssien turvin luodaan ja vakiinnutetaan järjestämisen työtavat koko liittoon yhdistyksiä ja työpaikkoja myöten. Tavoitteena on, että järjestämistyö ja paikallisen edunvalvonnan vahvistaminen työpaikoilla kietoutuvat entistä tiiviimmin toisiinsa. Aluetoimistojen nykyisiä järjestämisvastaavia koulutetaan mentoroimaan käynnistyviä järjestämishankkeita. Liiton järjestämistyötä johdetaan, koordinoidaan, suunnitellaan ja koulutetaan (opiston koulutukset) keskustoimiston järjestämis- ja jäsenhankinnan yksiköstä. Ohjausvastuu Pekka Soini Osallistuvat tahot Järjestö- ja jäsenpalveluiden toimialue Aikataulutus Resurssitarvearvio /vuosi Arviointitapa Toteutuneiden järjestämiskampanjoiden määrä työpaikoilla, syntyneet edunvalvontaorganisaatiot työpaikoilla, uudet liittoaktiivit, uudet jäsenet. Järjestämiskoulutuksiin osallistuneiden liittoaktiivien määrä ja koulutusten myötä syntynyt uusi toiminta.

15 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) Toimenpide 1.2. Toteutetaan jäsenhankinnan tehostamiseksi suunnitelmalliset käytännön toimenpiteet yhdistysten ja liiton henkilökunnan kanssa. Suunnitelman pohjaksi tehdään laaja analyysi JHL:ään liittymisestä, jäsenyyden eri vaiheista ja siihen liittyvistä haasteista. Toimenpiteet ja keinot käydään läpi alueilla, yhdistyksissä ja koulutuksissa. Toteutetaan myös jäsenhankintaan aktivoiva ja opastava sekä jäsenkiinnittymistä tukeva laivaristeily JHL:n jäsenelle. Ohjausvastuu Tero Strand Osallistuvat tahot Järjestö- ja jäsenpalveluiden toimialue, viestinnän ja markkinoinnin yksikkö, yksityisten sopimusalojen toimialue, julkisten sopimusalojen toimialue Aikataulutus Koko vuosi Resurssitarvearvio Rahoitus toteutetaan kohdentamalla nykyisiä resursseja. Arviointitapa Uudet jäsenet vuonna Uusien keinojen käyttöönotto ja yhdistyksiin jalkautetut toimintatavat (yhdistysten toimintasuunnitelmat).

16 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) Toimenpide 1.3. Järjestäytymisen edistäminen ja tehostettu jäsenhankinta huomioidaan JHL-opiston järjestökoulutuksen ja verkkokurssien koulutussuunnittelussa. Järjestämishankkeen kokemuksia hyödynnetään JHL-opiston järjestö- ja verkkokurssien kehittämisessä. Yhteistyötä tiivistetään järjestämiseen perehtyneiden toimitsijoiden ja järjestöpalveluyksikön kanssa. Järjestämistä ja jäsenhankintaa käsitellään järjestö- ja verkkokursseilla kurssien aihepiiri ja kohderyhmä huomioiden. Teemat ulotetaan kurssien opetussuunnitelmiin. Tavoitteena on edistää työpaikoilla tapahtuvaa jäsenhankintaa ja järjestäytymistä. Toimenpiteiden onnistumista arvioidaan kurssipalautteen avulla. Toimintakaudeksi 2019 suunnitellaan järjestämistä ja jäsenhankintaa käsittelevä laadukas kurssikokonaisuus, joka toteutetaan rinnakkain verkko- ja opistokurssina. Tavoitteena on edistää työpaikoilla tapahtuvaa jäsenhankintaa ja järjestäytymistä. Uuden jäsenrekisteriohjelman yhteydessä järjestettävissä koulutuksissa (Uusi jäsenrekisteriohjelma tutuksi) perehdytään jäsentietojen hyödyntämiseen yhdistyksen toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Toiminnan kehittämisen tavoitteena on vahvistaa yhdistyksen ja liiton näkyvyyttä työpaikoilla. Uusi jäsenrekisteriohjelma tutuksi kurssin kohderyhmänä ovat kaikki aktiivit, jotka käyttävät tehtävässään jäsentietoja (jäsenasiainhoitajat, yhdistysten hallituksen jäsenet, luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut). Edellyttää käytännössä valtuutusta jäsentietojen käsittelyyn. Ohjausvastuu Anne Karjalainen Osallistuvat tahot Koulutuksen ja yhteisten palveluiden toimialue, järjestö- ja jäsenpalveluiden toimialue Aikataulutus Koko vuosi Resurssitarvearvio Jäsenrekisterikoulutuksia järjestetään yhteensä 11 x 1 pv (eli n 6 x 45 min), joista 2 opistolla. Raaka arvio: yhteensä n e [(kun alueella 20 osallistujaa: ruokailu ja tilakulut 50e, matkakulut 70e, opetus 140e) + (opistolla 20 osallistujaa: ruokailu ja tilakulut 30e, matkakulut 110e, kurssiapuraha 73e, opetus 140e); pyöristys raa asti ylöspäin, eli arvion eka luku perustuu laskelmaan]. Alueosuus maksanee n e. Yhdistysten omien kurssien teemana 2018 (kurssituki 25e/JHL:n jäsen/kurssi) Arviointitapa Koulutusten osallistujamäärät sekä kurssipalautteet. Lisäksi jäsentietojen hyödyntäminen yhdistyksen toiminnassa viedään omana teemana yhdistysten tilauskursseille.

17 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) Toimenpide 1.4. Koko henkilöstölle tarjotaan järjestämisen perehdyttämiskoulutus, jonka turvin menetelmää voi soveltaa omassa työtehtävässään. Laaditaan myös selkeät ja käytännönläheiset ohjeet ja menetelmät järjestämistyöhön ja jäsenhankintaan. Koulutukseen osallistuminen on suositeltavaa koko henkilöstölle, mutta kehityskeskusteluissa osallistumista voidaan myös edellyttää tietyiltä henkilöstöryhmiltä. Ohjausvastuu Pertti Paajanen Osallistuvat tahot Käytännön toteutukseen osallistuu koko henkilökunta Aikataulutus Kevät 2018 Resurssitarvearvio Vuoden 2018 aikana hanke vaatii henkilöstöresursseja sekä euroja materiaaleihin, matka- ja päivärahakuluihin ja tarjoilukuluihin. Arviointitapa Koulutukseen osallistuneiden määrä.

18 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) Toimenpide 1.5. Osallistutaan Ote työhön hankkeeseen Hankkeella halutaan parantaa pitkään työelämästä poissa olleiden maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia. Hankkeessa vahvistetaan kohderyhmän työnhakutaitoja sekä tietoa eri ammateista ja suomalaisesta työelämästä ja tuetaan suomen kielen oppimista. Samalla hankkeessa vahvistetaan työnantajien valmiuksia palkata hankkeen toimenpiteisiin osallistuneita maahanmuuttajia. Hankkeessa koulutetaan JHL-yhdistyksistä ja yhteistyökumppanien verkostoista ns. työelämäohjaajia, jotka ovat kiinnostuneita tukemaan maahanmuuttajien työllistymistä ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Hanke kokoaa myös vertaisryhmiä, joissa osallistujia on JHL:n ammattialoilta. Hanketta koordinoi TSL. Osatoteuttajina toimivat mm. Helsingin aikuisopisto, Siltavalmennus ry, Tampereen aikuiskoulutuskeskus ja Tampereen yliopisto. Hanketta rahoittaa Etelä-Suomen ELYkeskus Euroopan sosiaalirahastosta. JHL:n tavoitteena on vahvistaa asemaansa maahanmuuttajien järjestämisessä ja kiinnittämisessä liiton jäseniksi. Hankkeen aikana liitto kehittää maahanmuuttajataustaisten jäsenrekrytointiin soveltuvaa mallia. Ohjausvastuu Pertti Paajanen Osallistuvat tahot Järjestö- ja jäsenpalveluiden toimialue, viestinnän ja yhteiskuntavaikuttamisen toimialue Aikataulutus Resurssitarvearvio - Pääkaupunkiseudun ja Sisä- Suomen alueen aluetoimitsijoiden ja järjestäjien työpanosta, mm. vertaisja mentoriryhmien kokoamisessa - Viestinnän ja markkinoinnin yksikön osaamisen hyödyntäminen mm. tiedotteiden, flyerien yms. tuottamisessa - Koulutus- ja kokoustilojen käyttö - JHL:n omarahoitusosuus vuosina 2018 ja 2019 on /vuosi Arviointitapa Hankkeen rahoittaja ESR/ELY-keskus arvioi hanketavoitteiden toteutumista neljännesvuosittaisen raportoinnin pohjalta. JHL:n osalta onnistumista voidaan arvioida syntyneiden mallien ja maahanmuuttajataustaisten jäsenten määrän kehityksen perusteella.

19 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) 2. Paikallisen edunvalvontavoiman vahvistuminen. Toimenpide 2.1. Toteutetaan Stop- ketjutuksille! hanke. Tarkoituksena on nostaa määräaikaisten JHL:sten palvelussuhteen ehdot tarkasteluun kaikkien liiton sopimussektoreiden ja sopimusalojen osalta sekä saada vakinaistettua iso joukko laittomia määräaikaisia palvelussuhteita. Työpaikkojen edunvalvontatason nostolla on myös jäsenhankinnallinen tulokulma. Tuotetaan materiaalia aktiiveille ja järjestäjille avuksi paikalliseen selvitystyöhön ja nostetaan asia aktiivisesti esiin omissa viestintäkanavissa. Määräaikaisten asiat otetaan tehostetusti mukaan sopimusalojen luottamusmieskursseille. Työpaikkatason näkyvyyttä saadaan esimerkiksi järjestäjien toimilla. Tuetaan aktiiveja selvitystyössä mahdollisesti ilmenevissä ongelmatilanteissa. Ohjausvastuu Mari Keturi Osallistuvat tahot Yksityisten sopimusalojen toimialue, julkisten sopimusalojen toimialue, oikeudellinen toimialue, viestinnän ja yhteiskuntavaikuttamisen toimialue, järjestö- ja jäsenpalveluiden toimialue Aikataulutus Suunnittelu kevätkausi 2018 ja toteutus syyskausi 2018 Resurssitarvearvio euroa (materiaalit, oheistuotteet jne.) Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu kultakin toimialueelta 1-3 työntekijää, jotka käyttävät tarvittaessa jonkin verran työajastaan hankkeen parissa. Arviointitapa Vakinaistettujen jäsenten määrä Toimenpide 2.2. Vakiinnutetaan lähipalvelua aluetoimistojen toimintaan. Aluetoimistot toteuttavat alueensa lähipalvelut suunnitelmallisesti yhteistyössä yhdistysten ja aktiivien kanssa. Aktiiveja koulutetaan uudenlaisen työskentelymallin käyttöön Hyödynnetään jo saatuja myönteisiä kokemuksia Ohjausvastuu Pekka Soini Osallistuvat tahot Järjestö- ja jäsenpalveluiden toimialue, koulutuksen ja yhteisten palveluiden toimialue, yksityisten sopimusalojen toimialue, julkisten sopimusalojen toimialue Aikataulutus Koko vuosi Resurssitarvearvio Pyritään toteuttamaan nykyisiä resursseja uudelleen kohdentamalla. Arviointitapa Aluetoimistojen toteutuneet lähipalvelut ja niiden raportointi.

20 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) Toimenpide 2.3. Edistetään työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Tehdään tutuksi ammatillisen koulutuksen reformin tuomat mahdollisuudet työpaikoilla - osaamisen kehittäminen työyhteisöissä sekä ohjeistus oppisopimuksen ja koulutussopimuksen tekemisessä. Pidetään esillä ja pyritään parantamaan työpaikkaohjaajien asemaa ajankäyttöä, osaamista ja palkitsemista. Järjestetään yhteistyössä yhdistysten kanssa työpajoja reformin tuomista mahdollisuuksista työn ja työyhteisöjen kehittämisessä, ammatillisen osaamisen ja opiskelijoiden ohjaamisen näkökulmasta. 11 tilaisuutta alueilla. Tuotetaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen materiaali, jota voi käyttää työpaikoilla opintokerhoissa ja työpaikkaohjaajakoulutuksessa opistolla. Otetaan sisältöihin YT-, TS- ja LMkoulutuksissa sekä ammatillisilla opintopäivillä. Ohjausvastuu Anne Karjalainen Osallistuvat tahot Koulutuksen ja yhteisten palveluiden toimialue, aluetoimistoyksiköt Aikataulutus Koko vuosi Resurssitarvearvio Materiaalituotanto (sisältö ja painatus) yhdessä kumppaneiden kanssa Koulutustoimitsijoiden aikaresurssi sisällön tuotantoon ja yhteistyöhön työpaikkaohjaajien kanssa n. 50 hlövkoa. materiaalien toimitus ja painatuskulut n Työpajat aluetoimitsijoiden ja yhdistysten kanssa alueilla, yhteistyössä yhdistysten lm, pj jne + työpaikkaohjaajien kanssa. Osallistuvien tahojen ajankäyttö 11 tilaisuutta, yhteensä n. 400 henkilöä, x 60 (ruoka ja matkakulut) = työpajavetäjien matka-, majoitus yms. kulut 11 x 2 = 22 x 500 = Arviointitapa Toteutuneet materiaalit ja työpajat.

21 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) Toimenpide 2.4. Lanseerataan uudet ja uudistetut tutkinnot työpaikoille. Tuodaan julkisuuteen uusien tutkintojen olemassaolo ja sitä kautta se, kuinka JHL on mukana vaikuttamassa koulutuspolitiikkaan. Välineinä käytetään JHL:n omia viestintäkanavia. Tiedotetaan jäsenistölle mitä myönteistä ja mitä kielteistä vaikutusta uudet ja uudistetut tutkinnot tuovat JHL:n jäsenistön kannalta. Tuotetaan tukimateriaalia, jota jaetaan julkisuuteen, ja erilaisissa tilaisuuksissa, yhdistyksissä ja yhteistoimintafoorumeissa työpaikoilla. Ohjausvastuu Anne Karjalainen Osallistuvat tahot Koulutuksen ja yhteisten palveluiden toimialue, viestinnän ja markkinoinnin yksikkö Aikataulutus Kevät 2018 perustutkintojen markkinointi, syksy 2018 ammatti- ja erikoisammattitutkintojen markkinointi Resurssitarvearvio Yhdistyskoulutuksen teemana ei vaadi lisäresursseja. Videon tuotanto n Arviointitapa Jäsenkysely Otetaan sisältöihin YT-, TS-, LM- ja järjestökoulutuksissa sekä ammatillisilla opintopäivillä.

22 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) 3. Kehitetään liiton rakenteita sekä palvelu- ja toimintamalleja niin, että ne vastaavat toimintaympäristössä, työn tekemisessä ja teettämisessä sekä palveluiden tuotantotavoissa tapahtuvia muutoksia. Toimenpide 3.1. Jatketaan yhdistysrakenteen muutoksen suunnitelmallista toteuttamista. Luodaan toimintamallit yhdistysrakennemuutoksen toteuttamiseksi ja mallit yhdistyksille tarjottavista vaihtoehdoista. Vaihtoehtoja ja hallituksen linjauksia käytetään fuusioituvien ja rakennemuutoksessa olevien yhdistysten kanssa. Lisäksi rakennetaan kuvaus siitä, miten edunvalvonta organisoidaan maakunta- ja SOTE uudistuksen muutostilanteessa. Yhdistysten jaostotoimintaa kehitetään niin, että se vahvistaa ammatillisuutta, edunvalvontaa ja työpaikkalähtöisyyttä. Toimenpide 3.2. Laaditaan palvelustrategia, jolla määritellään JHL:n palvelukulttuuri ja palvelulupaus. Palvelujohtamisella ja palveluosaamisella varmistetaan toiminnan jäsenlähtöisyys ja palvelun tasalaatuisuus. Vuoden aikana tarkastellaan jäsenpolut ja selvitetään jäsenodotukset sekä kokemukset sekä luodaan laatutaso palvelukulttuurille. Ohjausvastuu Pekka Soini Osallistuvat tahot Järjestö- ja jäsenpalveluiden toimialue, yksityisten sopimusalojen toimialue, julkisten sopimusalojen toimialue Aikataulutus Koko vuosi Resurssitarvearvio Aluetoimistoissa aluetoimitsijan tehtäviä, kustannukset normaalin talousarvion sisällä. Arviointitapa Yhdistysrakenne työryhmä raportoi halitusta yhdistysrakenteessa tapahtuneista muutoksista. Ohjausvastuu Päivi Niemi-Laine Osallistuvat tahot Koko organisaatio Aikataulutus Koko vuosi Resurssitarvearvio Projektipäällikön työpanos, Laurea AMK Arviointitapa Organisaation palvelukyvyn kehittyminen

23 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) Toimenpide 3.3. Kehitetään koulutuspalvelujen jäsenpalvelumallien rakenteita vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Tavoitteena jäsenpalvelutilanteiden sujuvoittaminen. Sähköisten palvelujen lisääminen, käytön helppous, nopeus sekä henkilökohtaisen palvelun sujuvoittaminen (kurssihallinnon uuden sovelluksen käyttöönotto). Ohjausvastuu Anne Karjalainen Osallistuvat tahot Koulutuksen ja yhteisten palveluiden toimialue, talouden ja tietohallinnon toimialue Aikataulutus Koko vuosi 2018 ja kevät Resurssitarvearvio Kurssihallinnon työntekijöiden ja projektipäällikön työpanos. Arviointitapa Palvelutilanteiden palautteet ja laatu Toimenpide 3.4. Valmistaudutaan liiton uuden jäsentietojärjestelmän käyttöönottoon vuoden 2018 lopussa. Elokuussa 2017 aloitettu projekti toteutetaan osakokonaisuuksina. Uudistuksen myötä jäsenten, aktiivien ja henkilöstön käyttöliittymät vaihtuvat ja muutokseen valmistaudutaan mm. kouluttamalla avainhenkilöt uuden järjestelmän käyttöön. Ohjausvastuu Jan Saarinen Osallistuvat tahot Järjestö- ja jäsenpalveluiden toimialue, tietohallintoyksikkö, koulutuksen ja yhteisten palveluiden toimialue Aikataulutus Osa moduuleista otetaan tuotantokäyttöön jo vuonna Keskustoimiston pääkäyttäjiä ja aktiiveja koulutetaan jo vuoden 2017 lopulta alkaen. Järjestelmän ydin, jäsenrekisteriosio otetaan käyttöön vuoden 2018 lopulla. Koulutukset jatkuvat vuoden 2019 aikana ja aktiiveille tarjotaan käyttökoulutusta jatkossakin osana jäsen- ja järjestöasiain sisältöjä. Resurssitarvearvio Talousresurssit: 2018 projektikulut ohjelmistolisenssikulut Henkilöstöresurssit: Projektipäällikkö n. 50 % työajasta koko projektin ajan. Asiantuntijat: moduulikohtaiset työpajat + testaukset n. 70 henkilötyöpäivää Tekniset henkilöt: projektin aikana tarvittaessa n. 5 henkilötyöpäivää. Arviointitapa Projektin ohjausryhmä seuraa projektin etenemistä koko projektin ajan.

24 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) 4. Työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittisen vaikuttamistyön vahvistuminen. Toimenpide 4.1. Vaikutetaan aktiivisesti ja järjestelmällisesti, jotta saadaan JHL:n tavoitteet osaksi vuoden 2019 hallitusohjelmaa. Puolustetaan julkisia palveluja ja niiden tekijöitä Selvitetään hyvät julkisen palvelun mallit (sisältäen työmarkkinanäkökulman) tulevaan sote- ja maakuntauudistukseen tai vastaavaan julkisen sektorin kehittämishankkeeseen niin, että omaa työtä pystytään faktoilla perustelemaan. Kehitetään näkemystä monituottajamallista, sekä uudenlaisesta nykyistä ketterämmästä ja henkilöstön paremmin huomioivasta tilaaja-tuottajamallista. Puolustetaan julkisen sektorin rahoitusta Kehitetään tässä osaamista ja osallistutaan aktiivisesti mielipidevaikuttamiseen Linkitetään hanke SAK:n vastaavaan hankkeeseen Viestintää toteutetaan jatkuvan periaatteen mukaan, mutta suunnitelmaan pohjautuen ja hyödyntäen esimerkiksi maakunta- ja eduskuntavaaleihin liittyvän poliittisen keskustelun. Tuotetaan kohdennetut viestit poliittisille päättäjille alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Blogit, tiedotteet, some-viestintä Ohjausvastuu Yhteiskuntavaikuttamisen ja kansainvälisen toiminnan yksikön vastaava Osallistuvat tahot Liiton johto, viestinnän ja yhteiskuntavaikuttamisen toimialue, yksityisten sopimusalojen toimialue, julkisten sopimusalojen toimialue Aikataulutus koko vuosi, jatkuu 06/2019 asti Resurssitarvearvio Taloudellisia resursseja euroa ( euroa mahdolliseen viestintätukeen ja euroa mahdolliseen selvitystyöhön liittyen julkisten palvelujen tulevaisuuteen, edellinen tehty 2014) Arviointitapa Kuinka hyvin JHL:n näkökulmasta tärkeitä asioita on esillä julkisessa keskustelussa maakuntavaalien ja eduskuntavaalien yhteydessä ja millaisia kirjauksia saadaan 2019 hallitusohjelmaan. Koulutetaan aktiiveja ja kehitetään keskustoimiston osaamista sisällöistä ja viestinnän hyvistä tavoista sekä toimitaan yhteistyössä eri järjestöjen kanssa.

25 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) Toimenpide 4.2. Tehdään JHLn EU-edunvalvonta näkyväksi ja vaikuttavaksi Vahvistetaan EU-politiikan seurantaa ja siihen vaikuttamista liitossa. Osallistutaan julkista sektoria koskevaan keskusteluun ja tehdään esityksiä komissioon, parlamenttiin ja neuvostoon sekä ministeriöihin ja eduskuntaan päin. Nostetaan EU-edunvalvonta esiin myös dialogissa työnantajaliittojen kanssa. Kehitetään keskustoimiston asiantuntijoiden osaamista EU-edunvalvonnassa ja tarjotaan eväitä osallistua julkiseen keskusteluun ja tuoda esiin JHLn näkökulmia. Keskitytään kahteen käynnissä olevaan EU-prosessiin: EU:n talousohjausjaksoon ja EU:n sosiaaliseen pilariin. Sosiaalisessa pilarissa on elementtejä, jotka linkittyvät tiiviisti kotimaiseen työmarkkinapoliittiseen keskusteluun nollatuntisopimuksista, itsensätyöllistäjistä, perhevapaauuudistuk-sesta ja työajasta sekä pohdintaan epätyypillisten työsuhteiden ja sosiaaliturvan sääntelystä, joihin etsitään ratkaisuja myös EU-tason vähimmäissääntelyllä. Ohjausvastuu Merja Launis-Ahtiainen Osallistuvat tahot Liiton johto, viestinnän ja yhteiskuntavaikuttamisen toimialue, yksityisten sopimusalojen toimialue, julkisten sopimusalojen toimialue Aikataulutus Koko vuosi 2018, jatkuu EU-vaaleihin (touko/ 2019) ja EPSUn kongressiin (kesä/2019). Resurssitarvearvio Henkilöresurssit muodostuvat niistä asiantuntijasta, jotka johtoryhmä on nimennyt JHLn edustajiksi kv-järjestöihin ja niiden verkostoihin. Suurin osa talousresursseista järjestyy nykyisiä resursseja uudelleen allokoimalla. Arviointitapa Tilaisuuksien ja osanottajien määrä. Lausuntojen, juttujen ja selvitysten määrä Hankekauden loppupuolella (2018/19) aloitetaan valmistautuminen vuoden 2019 EUvaaleihin yhteistyössä PSKJn, liittojen ja FIPSUn kanssa sekä valmistautuminen EPSUn 2019 kongressiin.

26 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) Toimenpide 4.3. Vahvistetaan liiton yhteiskuntavaikuttamisen kykyä ja vaikuttavuutta niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Selkiytetään liiton linjauksia ja tehdään ne näkyviksi. Osallistutaan aktiivisesti keskusteluun eri sosiaalisissa medioissa tuoden JHL:n näkemykset ja linjaukset selkeästi esiin. Reagoidaan nopeasti JHL:n ja jäsenistön kannalta merkityksellisiin keskusteluihin ja poliittisiin aloitteisiin. Tuotetaan ajantasaista ja helposti hyödynnettävää tietoa ja materiaalia yhteiskuntavaikuttamisen tueksi niin henkilöstölle kuin aktiiveillekin. Ohjausvastuu Päivi Niemi-Laine Osallistuvat tahot Liiton johto, viestinnän ja yhteiskuntavaikuttamisen toimialue, yksityisten sopimusalojen toimialue, julkisten sopimusalojen toimialue, aluetoimistoyksiköt Aikataulutus Koko vuosi Resurssitarvearvio Erityisasiantuntijoiden ja toimitsijoiden työaikaa Arviointitapa Raportoidaan missä vaikuttamistyössä on onnistuttu ja missä epäonnistuttu.

27 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) 6 Projektisuunnitelmat Projektisuunnitelma toimintasuunnitelman liitteeksi Projektin nimi JHL:n järjestämistyön tehostaminen määräaikaisten lisäresurssien turvin Projektin omistaja Pekka Soini / Järjestö- ja jäsenpalvelujen toimialue Projektityyppi Järjestämismenetelmää levittävä projekti Projektin alkaa Projekti päättyy Projektivastaava Pertti Paajanen Projektin tausta JHL:ssä on toteutettu järjestämistyötä projektiluonteisesti vuodesta 2015 alkaen ja tämä projekti päättyy vuoden 2017 lopussa. Hankkeen tavoitteena on ollut paikallisen edunvalvontarakenteen vahvistaminen, aktiivien ja henkilöstön järjestämisosaamisen vahvistaminen ja JHL:n järjestöllisen voiman kasvattaminen. Käytännössä projektin aikana on aktiivien kanssa rakennettu toimintakykyisiä työpaikkaorganisaatioita ja jaostoja, aktiiveja on koulutettu järjestämismenetelmien käyttöön ja saatu uusia jäseniä sekä aktiiveja liiton toimintakykyä vahvistamaan. Projektia on organisoitu keskustoimistosta kolmehenkisen projektitiimin voimin. Kaikissa JHL-aluetoimistoissa on myös koulutetut järjestäjä (toimitsija), joiden tehtävänä on ollut toteuttaa järjestämiskampanjoita itse ja tukea liittoaktiivien toteuttamia järjestämiskampanjoita. JHL-opiston tarjoaman 8-päiväisen järjestäjäkurssin on käynyt yhteensä 33 henkilöä ja järjestämisen kolmepäiväisen johdantokurssin yhteensä 44. Lisäksi alueilla on järjestetty järjestämiseen orientoivia koulutuspäiviä. Uusia jäseniä on saatu projektivaiheen aikana noin 900 ja uusia aktiiveja 120 valtaosa näistä on sellaisia, joita ei olisi saavutettu lainkaan ilman tehtyjä erityistoimenpiteitä. Kokemukset kehitetyistä menetelmistä ja niiden soveltuvuudesta tämän päivän ay-toimintaan ovat erittäin myönteisiä. Jäsenten aktivoimiseen ja työyhteisöjen omaan vastuunottoon perustuva metodi innostaa ja haastaa jäsenistön mukaan työpaikan edunvalvontatyöhön. Menetelmä siirtää ay-toiminnan painopistettä takaisin työpaikoille ja tämä vetää puoleensa myös aivan uusia toimijoita. Jäsenistö saadaan ymmärtämään, että reilut työehdot ja tasavertainen vuoropuhelu työnantajan kanssa edellyttää kaikkien panosta edunvalvontatyöhön. Usko menetelmän toimivuuteen näkyy myös uudessa liittostrategiassa, jossa järjestämistyön vakiinnuttaminen on yksi keskeisistä toimenpiteistä. Liiton järjestämistyötä on kehitetty pitkälti muiden työtehtävien ohessa. Kokemus on osoittanut, että työskentelytapa vaatii onnistuakseen mahdollisuuden paneutua järjestämistyöhön täysipainoisesti. Tämän vuoksi on tarpeen palkata tehtävään keskittyvät, määräaikaiset järjestäjät k JHL-alueille. Palkattavien järjestäjien tehtävinä on mm. alueellisten järjestämiskampanjoiden toteuttaminen yhdistysten ja aktiivien kanssa sekä aktiivien tukeminen ja kouluttaminen työpaikkakampanjoinnin menetelmiin. Järjestäjät ohjaavat yhdistyksiä ja aktiiveja itsenäiseen järjestämistyöhön. Järjestäjät tulevat siis vahvistamaan yhdistysten toimintaa. Tuloksena saadaan kollektiiviseen edunvalvontaan kykeneviä työyhteisöjä, uusia aktiiveja ja jäseniä. Projektin tavoitteet ja hyödyt Projektin tavoitteena on vakiinnuttaa järjestämistyö JHL-organisaatioon sekä strategisena että toiminnallisena työtapana. Tavoitteena on kouluttaa ja ohjata sekä liittoaktiivit että liiton palkattu henkilöstö käyttämään järjestämismenetelmiä omassa tehtävässään. Työtehtävästä riippuen tavoitteet ja toimenpiteet vaihtelevat, mutta menetelmä tarjoaa eväitä kaikille palkansaajaliikkeessä työskenteleville ja aktiivisesti toimiville. Erityisesti aluetoimistojen lähipalvelutyöhön järjestäminen tarjoaa toiminnallisen menetelmän, jota voidaan toteuttaa tavoitteellisesti yhdistysten kanssa. Järjestämisestä halutaan tehdä yhdistystoimintaa ohjaava perusta. Toiminnan tuloksena syntyy paikalliseen edunvalvontaan nykyistä paremmin kykeneviä työyhteisöjä. Samalla saadaan uusia liittoaktiiveja toimintaa organisoimaan ja onnistumisia uusien jäsenten rekrytoinnissa. Keskustoimiston järjestämisyksikön työntekijöiden ja alueille palkattavat järjestäjien tehtävänä on organisoida alueellisia järjestämiskampanjoita, joissa paikallista edunvalvontaa vahvistetaan työpaikka/yksikkö kerrallaan. Hankkeen puitteissa tuotetaan koulutusta sekä palkatulle henkilöstölle että liittoaktiiveille, jotta voidaan var-

28 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) mistaa menetelmien integroiminen perustehtäviin. Projektin tavoitteena on vahvistaa JHL asemaa edustamillamme sopimusaloilla ja turvata jäsenhankinnan sujuvuus työpaikoilla. Järjestämismenetelmiä hyödynnetään jatkossa myös liiton koulutiedotuksessa sekä opiskelija- ja nuorisotoiminnassa. Projektin päättyessä määrällisenä tavoitteena on, että järjestämiskampanjoinnin tuloksena saavutetaan vuosittain noin 10 prosenttia uusista liittyvistä palkansaajajäsenistä eli noin jäsentä. Uusien, motivoituneita työpaikka-aktiivien vuotuiseksi määrälliseksi tavoitteeksi asetetaan sata. Projektin päättyessä liiton henkilöstö on koulutettu menetelmän käyttöön ja järjestäminen on vakiintunut erityisesti aluetyön keskeiseksi sisällöksi. Pidemmän aikavälin tavoitteena on olla projektin myötä tarjoamassa sellaisia työmenetelmiä ja malleja, joilla voidaan rakentaa JHL:stä organisoiva ammattiliitto. Tämä tarkoittaa sitä, että koko organisaatio omaksuu järjestämismenetelmät ja työotteen, joilla yhdistykset ja aktiivit voivat toteuttaa työyhteisölähtöistä ja osallistavaa järjestötoimintaa, jossa yksittäinen jäsen voi löytää roolinsa paikallisessa edunvalvontatyössä. Käytännössä tavoitteena on sisällyttää järjestämisen ja tehostetun jäsenhankinnan menetelmät kaikkiin koulutussisältöihin ja yhdistysten toimintaa tukeviin menetelmiin. Tavoitteena on myös taantuvan jäsenkehityksen pysäyttäminen. Projektin sisältö, välitavoitteet ja vaiheistus Vuoden 2018 alussa palkataan määräaikaiset työntekijät järjestäjiksi alueille. Heidät perehdytetään tehtäviinsä ja he työskentelevät tiiviissä yhteistyössä aluetoimiston henkilöstön kanssa; järjestämiseen koulutetut aluetoimitsijat toimivat uusien järjestäjien mentoreina ja työpareina. Työn sisällön ja menetelmien osalta ohjaus annetaan keskustoimiston järjestämis- ja jäsenhankintayksiköstä. Järjestäjät toteuttavat alueellisia työpaikkojen järjestämiskampanjoita, ohjaavat työpaikka-aktiiveja järjestämistyöhön ja antavat järjestämiseen orientoivaa koulutusta yhdistyksille. Jäsenhankinnan metodina on alueelliset/työnantajakohtaiset kampanjat, jolloin resursseja keskitetään määräajaksi valittuun kohteeseen. Vuonna 2019 em. työtehtävät jatkuvat. Uutena sisältönä on alueellisen järjestäjäverkoston vahvistaminen, parhaiden käytäntöjen ja mallien levittäminen yhdistyksille. Toisena toimintavuonna järjestäjät osallistuvat jatkoa koskevan mallin suunnitteluun keskustoimiston järjestämis- ja jäsenhankintayksikön kanssa. Projektin organisaatio Järjestö- ja jäsenpalvelujen toimialue/toimialueen päällikkö Järjestämis- ja jäsenhankintayksikkö / aluetoimistot 9 järjestäjää (2 vuoden määräaika) Koulutetut järjestäjät (aktiiveja) Projektin kustannukset Projektin vuotuinen kustannus on noin euroa. Kustannukset muodostuvat yhdeksän järjestäjän palkka- ja toimintakuluista. Toteuttamisen riskit Riskinä on, että ay-liikkeen toimintaympäristö muuttuu merkittävästi nykyhallituksen toimien tai taloustilanteen vuoksi, ja liiton voimavaroja joudutaan kohdistamaan huomattavasti enemmän esim. työtaisteluihin ja järjestöllisen valmiuden ylläpitämiseen. Seuranta ja arviointi Osana projektia rakennetaan seurantajärjestelmää, jolla seurataan projektin tuloksia ja vaikuttavuutta. Kytkennät muihin projekteihin ja hankkeisiin Järjestämishanke on tiiviisti mukana kehitettäessä mm. liiton ammattiala- ja maahanmuuttajatoimintaa, lähipalvelua sekä uusia ay-toiminnan muotoja, kuten esimerkiksi virtuaalista työyhteisöä erityisryhmille (esim. henkilökohtaiset avustajat). Projekti tuottaa uusia työskentelytapoja myös mm. nuoriso-ja opiskelijatoimintaan.

29 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) Projektin nimi Palvelustrategia Projektisuunnitelma toimintasuunnitelman liitteeksi Projektin omistaja JHL Projektityyppi Strateginen, toiminnan kehittäminen Projekti alkaa Projekti päättyy Projektivastaava /18 Nina Heikkilä Projektin tausta tai ongelman kuvaus (miksi projekti tulee käynnistää) Toimintasuunnitelmassa 2017 on keskeinen painopiste palvelun parantamisella. Toimenpiteeksi on esitetty palvelustrategian muodostamista liitolle sekä liiton antamien palvelujen selkeyttäminen ja kehittäminen. Liiton on toimittava tehokkaasti hektisessä toimintaympäristömuutoksessa. Maan hallituksen sote- ja maakuntauudistus vaikuttavat vahvasti liiton tulevaisuuteen. Vain tehokkaasti toimiva liitto-organisaatio voi varmistaa hyvän palvelukyvyn edunvalvonnassa sekä tyytyväiset, aktiiviset ja sitoutuneet jäsenet. Projektin lopputuotos (lyhyen tähtäimen tavoitteet, esimerkiksi vuodelle 2017) Analysointivaihe Perehdytään tehtyihin tutkimuksiin Haastatellaan valitut ryhmät/hlöt Koostetaan tilannekuva 2018 Liiton palvelustrategia Projektin tuottamat hyödyt (pitkän tähtäimen tavoitteet) Tehtävä tukee liiton strategian toteutumista paremman edunvalvonnan edistämiseksi aktiiveille ja jäsenille tehokkaalla palvelulla. Palvelujen parantamisella tehostetaan välillisesti JHL:n taloutta keskittymällä olennaisiin ja vaikuttaviin palveluihin Kyseessä on tehtäväkokonaisuuksissa tapahtuva painopistemuutos. Palvelustrategian lähtöalustana on lähipalvelumalli joka on uusi edunvalvontamalli JHL:ssa. Tätä mallia rakennetaan kaikissa aluetoimistoissa. Tärkeää on, että edunvalvontaketju ja palveluketju toimivat saumattomasti yhteen. Projektilla tavoitellaan sisäisen toiminnan ja yhteistyön kehittämistä. Asiakasymmärryksen lisäämistä ja asiakaskokemukseen ja tyytyväisyyteen panostaminen. Asiakaspysyvyyden kasvattaminen ja asiakasmenetysten vähentäminen. Palvelustrategian toteuttaminen on haastava ja pitkäjännitteinen prosessi. Palveluiden rakenteiden muuttaminen edellyttää ensin uusien toimintatapojen omaksumista ja sen jälkeen niiden viemistä organisaation arkikäytännöksi. Projektin sisältö, välitavoitteet ja vaiheistus Analysointivaihe Perehdytään tehtyihin tutkimuksiin Haastatellaan valitut ryhmät/hlöt Koostetaan tilannekuva.palvelumuotoilu Työskentely As. kuuntelu Osallistaminen asiakaskokemus Analyysivaiheen pohjalta rakennetaan asiakkaiden ymmärryksen kerääminen. Henkilöstön kuuleminen. (haastattelut, havainnointi, keskustelut, kyselyt tms.) Osallistaminen Syvennetään tietoa ja suunnitellaan yhdessä tulevaa isoa kuvaa, yhdessä jäsenet, aktiivit & henkilöstö (työpajatoimintaa, yhteiskehittäminen) Asiakaskokemuksen mallintaminen ja arviointi Vaiheessa 2 suunnitellaan koulutusohjelma, jonka avulla rakennettu toimintamalli viedään arjen toiminnaksi

30 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) Analyysi (vaihe 1) Toimintamallin rakentaminen (vaihe 2) Alaosiot Selvitys Asiakkuuksien johtaminen wp1 Tutustuminen Palvelumuotoilu wp2 Toimintamallin muodostaminen wp3 Osion tavoite Ymmärtää JHL:n toimintamalli ja löytää nykyisessä toiminnassa arvokkaat toiminnot Analysoida nykyisen toiminnan säliytettävät osat ja kehitettävät osa-alueet Rakentaa JHL:n koko organisaation käsitys JHL:n asiakkuuksien johtamisen toimintamallista (Jäsentoimintamalli) Osallistaa henkilöstö, jäsenet ja aktiivit palvelumallin muodostamiseen. Muodostetaan JHL:n palvelukulttuurin toimintamalli Vierailu 3 toimipisteessä (Helsinki + 2 muuta) Osion toimenpiteet Tutkimusmateriaaleihin tutustuminen, haastattelut 4-6 kpl, keskustelut Workshop työskentely valitulla JHL:n ryhmällä (4-6 hnkilöä), 3 x päivä 4 8 kpl työpajoja, haastatteluita, kyselyitä ja havainnointia. Tiedon ja tahtotilan muodostuminen wp1 ja wp2 pohjalta, kokonaismalli rakennetaan Osion tulokset Lyhyt kooste havaituista positiivista ja kehitettävistä asioista Kokonaiskuvat nykyisestä toiminnasta ja siihen kohdistuvista muutostarpeista sekä nykyisen toiminnan vahvuukisista JHL:n asiakkuuksien johtamisen valinnat ja haluttu asiakkuustoimintamalli Henkilöstön, jäsenien ja aktiivien sitoutuminen ymmärryksen kasvu. Materiaalit toimintamallin kasvattamiseen. Toimintamalli valmiina Ajankohta Johdolle esittely Hallitus Henkilöstö Edustajisto Tammikuu/Helmikuu 2018 Helmi-toukokuu 2018 Kesäkuusyyskuu2018

31 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) Projektin alustava organisaatio PROJEKTIN ORGANISAATIO Ohjausryhmä Johtoryhmä Projektin johtaja liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine Projektipällikkö Projektisihteeri Tarve arvioitava Asiantuntijaryhmä Laurea AMK Sidosryhmät Viestintä Sisäinen viestintä - Komppi Ulkoinen viestintä Yhdistyskirjeet Projektin kustannukset (resurssit, kustannusarvio) Arvio tarvittavasta panostuksesta Projektipäällikön työpanos Laurea AMK yhteistyö Toteuttamisen riskit Suurimmat epävarmuustekijät projektin onnistumisen suhteen. Mihin projekti voi kariutua tai mistä pitää erityisesti huolehtia. Ajanpuute, ei keskitytä olennaiseen, sitoutumattomuus organisaatiossa Kytkennät muihin projekteihin ja hankkeisiin Sidosryhmät, osapuolet, liittymät muihin projekteihin jne Johtoryhmä Puhelinpalvelutyöryhmä Ammattialatoiminnan ohjausryhmä jäsenprosessin kartoitus Projektin raportointi Vuonna 2017 Säännölliset tapaamiset puheenjohtajan kanssa, johtoryhmä Hallitus Henkilöstö Edustajisto Henkilöstölle tiedottaminen Vuonna 2018 osallistavat työpajat, syventävät haastattelut, kyselyt ja havainnointi. Palvelustrategian ja palvelulupauksen tekeminen Yhteistyöryhmien ja projektien kanssa strategian liitteiden luominen Tiedon ja tahtotilan muodostuminen, kokonaismallin rakentaminen Arjen toimintatapojen muuttaminen

32 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Toimintasuunnitelma (32) Omat muistiinpanot