HAJASPEKTRITIETOLIIKENNE JA CDMA -TEKNIIKKA
|
|
- Mika Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 HAJASPEKTRITIETOLIIKENNE JA CDMA -TEKNIIKKA Käytetään monissa nykyisissä tiedonsiirtoratkaisuissa
2 HAJASPEKTRITIETOLIIKENNE JA CDMA-TEKNIIKKA 2 Huom. Tässä osassa esiintyvät kalvot eivät kuulu kurssivaatimuksiin, vaan hajaspektritekniikkaan ja CDMA-tekniikkaan liittyvät asiat esitetään myöhemmän vaiheen langattoman tietoliikenteen DI-kursseilla. Alkuosan kalvot sen sijaan kuuluvat kurssivaatimuksiin. Esitettyjä asioita kalvoilla kannattaa kuitenkin silmäillä yleissivistyksen vuoksi varsinkin, jos et myöhemmin aio DI-opinnoissa erikoistua tietoliikennetekniikkaan, mutta haluat kuitenkin olla tietoinen mihin perustekniikkaan merkittävä osa nykyisistä langattomista digitaalisista siirto- ja paikannusjärjestelmistä perustuu (CDMA 2000/IS-95, UMTS/WCDMA, 4 G LTE-tekniikkat, HSPA, WLAN, Bluetooth, GPS, useimmat sotilasjärjestelmät, JTIDS, jne.).
3 HAJASPEKTRITIETOLIIKENNE JA CDMA-TEKNIIKKA 3 Näistä on kyse SS- ja CDMAtekniikoissa
4 HAJASPEKTRIPERIAATE (SPREAD-SPECTRUM, SS) 4 Tarkoittaa toista modulointiastetta digitaalisen informaation kapeakaistamoduloinnin jäljeen. Modulointi informaatiosta riippumattomalla valesatunnaisella hajotuskoodilla. Lähetetyn signaalin kaistanleveys kasvaa esim kertaiseksi. Vastaanottimessa suoritettavaa synkronoidulla koodilla korrelointia (demodulaatiota) kutsutaan spektrin kavennukseksi (despreading). Ilmaisuvahvistus (processing gain) on lähetetyn signaalin ja informaatiosignaalin vaatimien kaistanleveyksien suhde. Häiriön vaikutus vaimenee ilmaistaessa ilmaisuvahvistuksen verran. Hajaspektritekniikan etuja: salaus, tahallisen häirinnän vaimennus, lähete voidaan kätkeä taustakohinan alle, CDMA-monikäyttö (kaikki käyttäjät käyttävät samaa keskitaajuutta ja kaistaa), signaalin suuresta aikaresoluutiosta johtuva etäisyydenmittausmahdollisuus (esim. GPS, GLONASS) ja monitie-edenneiden signaalien erottelu (viivästyneet signaalit eivät korreloi merkittävästi suoraan edenneen kanssa ISI:n vaimennus monitietilanteessa).
5 HAJASPEKTRIPERIAATE (SPREAD-SPECTRUM, SS) 5 info R B bit/s Modulaattori Hajotusmodulaattori kantoaalto f c Hz valesatunnainen koodi R C chip/s Tahallinen häirintä Häiriökantoaallot Muut SS/CDMA-käyttäjät A Hajotusdemodulaattori (spektrin kavennus) B Demodulaattori info R B bit/s valesatunnainen koodi R C chip/s kantoaalto f c Hz A Häiriön spektri Informaation spektri B Informaation spektri Tämä osa häiriöstä pääsee läpi BPF:stä Häiriön spektri (suurin osa häiriötehosta BPF-suodattuu pois)
6 HAJASPEKTRIPERIAATE (SPREAD-SPECTRUM, SS) 6 Spektrin kavennuksessa informaation kaistanleveys palautuu hajotusta edeltäneelle tasolle ja levinneestä häiriön tehosta vain ilmaisuvahvistuksen määräämä osa osuu BPF:n IF-kaistalle.
7 HAJASPEKTRIPERIAATE (SPREAD-SPECTRUM, SS) 7 Perusidea on siinä, että moduloitu informaatio tulee kerrottua kaksi kertaa koodilla (poistaa koodin vaikutuksen), mutta häiriö vain kerran (häiriö jää levinneeseen muotoon).
8 HAJASPEKTRIPERIAATE (SPREAD-SPECTRUM, SS) 8 Signaali voidaan kätkeä kohinan alle, eli liikennöinti voidaan periaatteessa salata (tosin on olemassa ns. sieppausmenetelmiä, joilla signaali voidaan havaita kohinan alta).
9 HAJASPEKTRIPERIAATE (SPREAD-SPECTRUM, SS) 9 Hajaspektijärjestelmät kehitettiin sotilassovelluksiin 1940-luvulla. Aikanaan kallis tekniikka, kunnes halpeni 1990-luvulla integrointiasteen kasvun myötä. NATO:n JTIDS-järjestelmä on tunnetuin hajaspektitekniikkaan perustuva DS-FH-THhybridisotilasjärjestelmä. Joint Tactical Information Distribution System Users, 1990
10 SS-TOTEUTUSTEKNIIKAT 10 Jaottelu sen perusteella miten valesatunnainen (pseudorandom & pseudonoise) koodisekvenssi, eli hajotuskoodi vaikuttaa lähetykseen: Direct-sequence (DS)/suorahajotus databitti kerrotaan PN-koodilla Frequency-hopping (FH)/taajuushyppely valitaan koodin avulla hetkellinen hyppytaajuus leveältä hyppelykaistalta. Hidas hyppely = hyppy kestää useita datasymboleita, Nopea hyppy = hypätään monta kertaa datasymbolin aikana Time-hopping (TH)/aikahyppely Valitaan hyppelykoodin avulla hetkellinen hyppyaikaväli aikakehyksessä. Analoginen FH-hyppelylle. Hybridijärjestelmät: DS-FH, DS-TH, FH-TH, DS-FH-TH
11 DS-SS -JÄRJESTELMÄ 11 Spektrin hajotus BPSK modulaatiot BPSK-demodulaatiot Kantoaallon vaihe-estimointi Spektrin kavennus Koodisynkronointi (etsintä & seuranta)
12 HAJASPEKTRISOVELLUKSIA 12 Häirintäsietoiset sotilasjärjestelmät maalla, merellä ja ilmassa. GPS, GLONASS -satelliittipaikannusjärjestelmät DS WLAN/Wi-Fi (IEEE standardiperhe) DS & FH Blutooth (kännykät, kaiuttimet, jne. lähisiirto) FH 2G/CDMA 2000 (USA, Etelä-Korea) DS 3G/UMTS-WCDMA & advanced LTE 4G DS DS-CDMA analogia: avain & lukko, käsi & hanska FH-CDMA analogia: automaattipiano
13 13 SUORAHAJOTUSTEKNIIKKA DIRECT SEQUENCE (DS SS) (S) Koodilla kerrotaan suoraan informaatiobittivirtaa
14 SUORAHAJOTUSTEKNIIKKA DS-SS (S) 14 Datamodulaatiomenetelmänä voi olla mikä tahansa, esimerkiksi: BPSK, DPSK, QPSK ja MSK (käytetyimmät) Valesatunnaisen (pseudonoise, PN, pseudorandom) koodin bittejä kutsutaan chipeiksi, erotukseksi normaaleista informaatiobiteistä. Koodin nopeus on chippinopeus. DS-SS-järjestelmän P E suorituskyky AWGN-kanavassa on identtinen hajottamattoman järjestelmän kanssa, joten SS-menetelmän käyttö ei siten tuo AWGN-tilanteessa mitään suorituskykyetua. DS-SS parantaa suorituskykyä vain muun tyyppisten häiriöiden (joko tahallisia tai tahattomia) vaikuttaessa (esim. CW-, osakaista, sulku-, yms. häirinnät). DS-SS tekniikkaa sovelletaan IEEE standardiperheen WLAN laitteissa, joita kutsutaan myös kaupallisella nimellä Wi-Fi. Wi-Fi on Wi-Fi Alliancen tavaramerkki, jota jäsenet käyttävät määritellyn laatutason symbolina.
15 SUORAHAJOTUSTEKNIIKKA DS-SS (S) 15 Etsintäsynkronointi (acquisition) hakee oikean vaiheen yhden chipin epävarmuudella. Seurantasynkronointi (tracking) pitää vaiheen chipin sisällä. Koodisynkronointi on SS-tekniikan suurin toteutusongelma.
16 CW-HÄIRINTÄ DS-SS-JÄRJESTELMÄSSÄ (S) Ilmaisuvahvistus G p vaimentaa tehokkaasti CW-häiriön vaikutusta. Mitä suurempi on hajotussuhde ts. ilmaisuvahvistus G p = T b /T c, sitä parempi on suorituskyky. Kuvassa G p on 1000 (30 db). JSR = P I /P s on häiriö- ja signaalitehojen suhde. 16 p p I n s I b c b I T b I b c b T T b E G JSR SNR SNR G P P P A T T T N A A T A T T T N A T Q P ) )( ( 1 2) / )( / ( / 2 / 2 2, = + = = + = + = = σ σ σ
17 CW-HÄIRINTÄ DS-SS-JÄRJESTELMÄSSÄ (S) 17 Kuvasta nähdään ilmaisuvahvistuksen (kaistanleveyden) kasvattamisen vaikutus suorituskykyä parantavasti.
18 18 TAAJUUSHYPPYTEKNIIKKA FH SS (S) Koodi ohjaa lähetyksen keskitaajuutta hyppelykaistalla
19 KEKSIJÄ: HEDY LAMARR ( ) US Patent #2,292,387 on (co-inventor George Antheil) "Secret Communication System". (vrt. 88-rivinen automaattipiano: nauha kosketin = sävel = hyppytaajuus) 19
20 TAAJUUSHYPPYTEKNIIKKA FH-SS (S) 20 Monisymbolinen PN-koodi ohjaa syntetisaattorin keskitaajuutta. Vastaanottimen syntetisaattori hyppii aina synkronoidusti. Syntetisaattorin koherenttiusongelmien vuoksi datamodulaationa yleensä epäkoherentti MFSK tai DPSK. FH-tekniikalla voidaan väistää häirintää & häiriöitä. Mitä nopeammin hyppykaistalta hypätään uudelle taajuudelle, sitä vaikeampi häiritsijän on seurata perässä ainoaksi keinoksi jää häiritä monta eri taajuutta, mikä ei ole järkevää häirintätehoresurssien käyttöä. Mikroaaltoalueella taajuudentunnistusajat kertaluokassa n. 1 ms hyppynopeudella >1 k hyppy/s seurantahäirintä & sieppaus ei onnistu
21 TAAJUUSHYPPYTEKNIIKKA FH-SS (S) 21 FH-SS tekniikkaa sovelletaan mm. eräissä IEEE standardiperheen mukaisissa WLAN/Wi-Fi-laitteissa. Myös lähitiedonsiirron Bluetooth käyttää FH-SS.
22 22 CDMA-TEKNIIKKA (S) Kaikki käyttäjät käyttävät samaa keskitaajuutta ja kaistaa
23 RADIOTAAJUUKSIEN MONIKÄYTTÖMENETELMÄT (S) 23 f FDMA f TDMA t t f CDMA t
24 RADIOTAAJUUKSIEN MONIKÄYTTÖMENETELMÄT (S) 24 FDMA Frequency Division Multiple Access Kukin lähetin käyttää omaa kapeaa radiokanavaa koko ajan. Esim. 1. generaation järjestelmät (NMT 450, NMT 900, AMPS) TDMA Time Division Multiple Access Kukin lähettää sille allokoidussa aikavälissä leveällä kaistalla. Esim. 2. generaation järjestelmät (GSM, DAMPS) CDMA Code Division Multiple Access Jokainen lähetin käyttää samaa keskitaajuutta ja samaa leveää kaistaa koko ajan. Käyttäjien erotus suoritetaan ortogonaalisten (ts. pienen ristikorrelaation omaavien) valesatunnaisten hajotuskoodien avulla. Toteutus joko DS CDMA tai FH CDMA-tekniikalla. Esim. 2. generaation IS 95 järjestelmä USA:ssa 3. generaation UMTS/WCDMA-järjestelmät Euroopassa ja Japanissa, sekä 4G LTE Advanced -tekniikat. SDMA Space Division Multiple Access Toteutetaan ohjatuilla (signaalinkäsittelyalgoritmi) vaiheistetuilla antenniryhmillä (smart antennas), jolloin saman keskitaajuuden käyttäjät voidaan erottaa tilassa toisistaan, ja jopa seurata niitä. Kiinteät keilat geostationäärisessä satelliittitietoliikenteessä.
25 SDMA -TILAJAKOTEKNIIKKA (S) 25
26 CDMA-TEKNIIKKA (S) 26 DS-SS ja FH-SS mahdollistavat CDMA-menetelmän toteuttamisen. DS CDMA:ssa kaikki käyttäjät käyttävät (esim. tukiasemasolun sisällä) samaa kantoaaltotaajuutta ja kaistanleveyttä. Muut käyttäjät näkyvät DS-CDMA:ssa summautuvana AWGN-kohinan kaltaisena interferenssinä, eli lisääntyneenä kohinatasona. Samanaikaisten käyttäjien lukumäärän kasvu lisää monikäyttöinterferenssin (multiple-access interference, MAI) määrää.
27 CDMA-TEKNIIKKA (S) 27 DS CDMA-järjestelmässä käyttäjien erottaminen suoritetaan lähes ortogonaalisten, vähän keskenään korreloivien hajotuskoodien avulla. Kanavointiin käytettävät koodit ovat käyttäjien osoitteita tukiasemasolun alueella. CDMA-järjestelmä voi olla asynkroninen tai synkroninen (onnistuu vain downlink-suunnassa tukiasemalta kännykälle).
28 DS CDMA-PERIAATE (S) 28 Toisin kuin TDMA-tekniikassa, interferenssin summautumisen vuoksi DS-CDMA-järjestelmällä on pehmeä kapasiteettiraja. Korrelaatiovastaanotin laskee ristikorrelaatiofunktiot koodien välillä (niiden summa muodostaa MAI:n) sekä autokorrelaatiofunktion ilmaistavalle signaalille ilmenevät prosesseina päätösmuuttujassa Korrelaatio- tai MF-vastaanotin siis ilmaisee autokorrelaatiofunktion pääkeilan arvon, joka vastaa MF-periaatteen mukaisesti maksimoituvaa ilmaisimen SNR-arvoa 2 E B /N 0. Halutun käyttäjän ilmaiseminen edellyttää sitä vastaavan koodin tuntemista ja sen synkronointia. Hajotuskoodaus mahdollistaa pienen lisäsalauksen, mutta tuo myös uuden synkronointitehtävän. CDMA-linkissä (UMTS/WCDMA, CDMA 2000/IS-95) on yleensä useampia DS-hajotuskoodeja eri tehtäviin: tukiasemien ja solun 3-sektorin erottelu, pilottikoodi, käyttäjien erottelu/salaus solun sisällä. Uplink ja downlink -suunnissa käytetään usein erilaisia hajotuskoodiperheitä.
29 DS CDMA-PERIAATE (S) 29 DS-CDMA-järjestelmän monikäyttöinterferenssiä voidaan mallintaa summautuvana Gaussin kohinana keskeisen raja-arvolauseen mukaisesti, kun koodit ovat riittävän pitkiä (esim. N 31 chippiä) ja kun samanaikaisten käyttäjien lukumäärä on riittävän suuri (esim. K 10). Kanavan AWGN-kohinan ja monikäyttöinterferenssin avulla voidaan esittää BPSK-modulaation korrelaationvastaanottimen tai MF:n suorituskyvylle paljon käytetty ns. Gaussin approksimaatio: P E = Q ( SNR ) K 1 N0 SNR = + 3N 2E Nähdään, että yhden käyttäjän tapauksessa (K = 1) suorituskyky on sama kuin BPSK-modulaatiolla AWGN-kanavassa (N = koodin pituus). b 1
30 SUORITUSKYKY VS. DS-KÄYTTÄJIEN MÄÄRÄ (S) 30
31 DS CDMA-PERIAATE (S) 31 DS-CDMA-järjestelmän suurin ongelma synkronointivaatimuksen lisäksi on vastaanotettujen signaalitehojen epäbalanssista johtuva ns. lähikauko-ongelma (near-far problem). Siinä vastaanotettujen heikkojen signaalien (esim. solun reunalta tulevat) ilmaisemista haittaavat aivan läheltä tulevat voimakkaat signaalit (esim. aivan tukiaseman vierestä). Käytännössä DS-CDMA-järjestelmä tarvitsee nousulinkillä (uplink) kännykältä tukiasemalle -yhteydellä takaisinkytketyn tehonsäätöjärjestelmän tehojen balansoimiseksi koko solun alueella tukiaseman kannalta katsottuna. Laskulinkillä (downlink) tukiasemalta käyttäjälle yhteydellä tehojen epäbalanssiongelmaa ei synny, koska tukiasemalta lähtevät käyttäjille tulevat signaalit ovat kokeneet saman suuruisen vaimentumisen. Tuolloin vain naapurisolujen liikennöinti häiritsee. Tarvitaan siis tehon mittausta sekä mittaustiedon nopeaa välittämistä kännykän ja tukiaseman välillä, koska tilanne elää koko ajan dynaamisesti.
32 FH CDMA-PERIAATE (S) 32 FH-CDMA-järjestelmässä lähikauko-ongelma ei ole merkityksellinen, koska häiriö syntyy päällekkäisten hyppytaajuksien kautta (toki heikompitehoinen taajuusosuma häiritsee vähemmän). FH-koodien valinnalla pyritään minimoimaan päällekkäisten taajuushyppyjen todennäköisyys asynkronisessa FH-CDMAjärjestelmässä. Taajuusosumat ( taajuushitit ) korjataan virheenkorjaavalla koodauksella, kuten tahallisen häirinnänkin tapauksessa. UMTS 3G-järjestelmä perustuu ns. wideband DS-CDMA-tekniikkaan (WCDMA). Myös USA:n 2G-standardi IS-95 perustuu DS-CDMA-periaatteeseen. FH-CDMA-tekniikkaa ei ole käytössä matkapuhelinjärjestelmissä. Niitä esiintyy lähinnä sotilastietoliikennejärjestelmissä. Sotilasjärjestelmät (esim. JTIDS yleensä hybridijärjestelmiä (esim. DS-FH tai DS-FH-TH) hyvän häirinnänsiedon vuoksi.
33 IEEE STANDARDIPERHE (S) 33 WLAN-järjestelmät (kaupallinen nimi Wi-Fi) käyttävät häiriöisiä ja siksi lisenssivapaita ISM-taajuuskaistoja 2,4 GHz ja 5 GHz -alueilla ,4 GHz-alueella, 1 Mbit/s tai 2 Mbit/s, käyttää FH-SS, DS-SS tai IR (infrared) -tekniikkaa a 5 GHz-alueella, Mbit/s, käyttää OFDM-tekniikkaa b (kutsutaan myös High Rate tai Wi-Fi) 2,4 GHzalueella, 11 Mbit/s (voidaan tiputtaa 5,5 Mbit/s, 2 Mbit/s ja 1 Mbit/s), käyttää pelkästään DS-SS-tekniikkaa (CCK, Complement Code Keying) g 2,4 GHz-alueella, Mbit/s lyhyillä etäisyyksillä, käyttää CCK-OFDM-tekniikkaa. Risteytys a ja b standardeista n & tulevat aiempien standardien laajennuksia, lisätty moniantennista MIMO-tekniikkaa (multiple-input multipleoutput), Mbit/s. Nopeudet kasvussa. Kts. IEEE standardeista lisää:
MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 18 Kari Kärkkäinen Syksy 2015
1 MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 2 M-tilaisilla yhdellä symbolilla siirtyy k = log 2 M bittiä. Symbolivirhetn. sasketaan ensin ja sitten kuvaussäännöstä riippuvalla muunnoskaavalla
LisätiedotMULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM
MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM 1 (17) Multipleksointimenetelmät Usein on tarve yhdistää riippumattomista eri lähteistä tulevia signaaleja multipleksoinnin keinoin, jotta ne voidaan lähettää
LisätiedotMULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM. Tietoliikennetekniikka I A Kari Kärkkäinen Osa 22 1 (16)
MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM Tietoliikennetekniikka I 521357A Kari Kärkkäinen Osa 22 1 (16) Multipleksointimenetelmät Usein on tarve yhdistää eri lähteistä tulevia toisistaan riippumattomia
LisätiedotLUKU 6 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
LUKU 6 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 1 (8) Kantatajuisen järjestelmän lähdön (SNR) D = P T /N 0 W käytetään referenssinä verrattaessa eri kantoaaltomodulaatioita keskenään. Analyysissä oletettiin AWGN-kanava,
LisätiedotSatelliittipaikannus
Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11
LisätiedotLangaton tietoliikenne 1
Langaton tietoliikenne 1 Radiokanavan/langattoman tiedonsiirron ongelmia: Heijastuminen, taittuminen, hajaantuminen. Monitie-eteneminen -> häipyminen. Häiriöt muista lähteistä. Taajuudet rajattuja. Yleensäkin
LisätiedotLUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka I Osa 30 Kari Kärkkäinen Kevät 2015
1 LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 51357A Tietoliikennetekniikka I Osa 30 Kari Kärkkäinen Kevät 015 Kantatajuisen järjestelmän lähdön (SNR) D = P T /(N 0 W) käytetään referenssinä verrattaessa eri kantoaaltomodulaatioita
LisätiedotLähettimet ja vastaanottimet
Aiheitamme tänään Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta eri lähetelajeille sama
Lisätiedot1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.
1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat
LisätiedotÄlypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen
Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla
LisätiedotLUKU 1 JOHDANTO TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIIN
LUKU 1 JOHDANTO TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIIN 1 (34) Luku 1 Johdanto tietoliikennejärjestelmiin Johdanto & alan historiaa Tietoliikennejärjestelmän lohkokaavio Tiedonsiirtokanavan ominaisuudet Kohinalähteet
LisätiedotLYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT
Last update : 05.09.2012 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita
LisätiedotLyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä. Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi?
Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä Jero hola ja Ville Särkimäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi? Toimilaitediagnostiikassa
LisätiedotVAIHEKOHERENTIT BINÄÄRISET KANTOAALTOMODULAATIOT JA NIIDEN VIRHETODENNÄKÖISYYDET
1 VAIHEKOHERENTIT BINÄÄRISET KANTOAALTOMODULAATIOT JA NIIDEN VIRHETODENNÄKÖISYYDET Millaiset aaltomuodot s 1 (t) ja s (t) valitaan erilaisten kantoaatomodulaatioiden toteuttamiseksi? SYMBOLIAALTOMUODOT
LisätiedotJATKUVAN AWGN-KANAVAN KAPASITEETTI SHANNON-HARTLEY -LAKI
1 JATKUVAN AWGN-KANAVAN KAPASITEETTI SHANNON-HARTLEY -LAKI Miten tiedonsiirrossa tarvittavat perusresurssit (teho & kaista) riippuvat toisistaan? SHANNONIN 2. TEOREEMA = KANAVAKOODAUS 2 Shannonin 2. teoreema
Lisätiedotnykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien
2.1.8. TAAJUUSJAKOKANAVOINTI (FDM) kanavointi eli multipleksointi tarkoittaa usean signaalin siirtoa samalla siirtoyhteydellä käyttäjien kannalta samanaikaisesti analogisten verkkojen siirtojärjestelmät
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2017
Radioamatöörikurssi 2017 Polyteknikkojen Radiokerho Luento 4: Modulaatiot 9.11.2017 Otto Mangs, OH2EMQ, oh2emq@sral.fi 1 / 29 Illan aiheet 1.Signaaleista yleisesti 2.Analogiset modulaatiot 3.Digitaalinen
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luento 3 Signaalin siirtäminen Tiedonsiirron perusteita Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luennon ohjelma Termejä, konsepteja
LisätiedotTampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikenne ja verkot suuntautumisvaihtoehto
WLAN Ville Leppänen Opinnäytetyö Joulukuu 2013 Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikenne ja verkot suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan
LisätiedotRadiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut
Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK
LisätiedotMatkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali
Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali Seppo Moilanen Matkapuhelinverkot, 3G Avainkysymyksiä: Miten 3g (WCDMA/UMTS) verkko / ilmarajapinta eroaa 2G:stä (GSM:stä)? Mitä etua 3g:stä on operaattoreille? Mitä
LisätiedotTURBOKOODAUS. Miten turbokoodaus eroaa konvoluutiokoodauksesta? 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 26 Kari Kärkkäinen Syksy 2015
1 TURBOKOODAUS Miten turbokoodaus eroaa konvoluutiokoodauksesta? TURBOKOODAUKSEN IDEA 2 V. 1993 keksityt koodit eivät löytyneet systemaattisen koodausteorian soveltamisen seurauksena pyrkimyksenä päästä
LisätiedotLYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT
Last update : 15.01.2011 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita
LisätiedotKanavat 61-69 eivät ole enää pelkästään broadcasting käytössä Uudet palvelut kuten teräväpiirtolähetykset vaativat enemmän kapasiteettia
DVB-T2 standardi valmis Mitä vaikutuksia alan toimintaan? Antennialan tekniikkapäivä 12.11.2009 Kari Risberg Tekninen Johtaja, Digita NorDig T2 ryhmän puheenjohtaja Kari Risberg Miksi DVB-T2 standardi?
LisätiedotPeruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping)
Fyysinen kerros: hajaspektri CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff) samankaltainen kuin Ethernetissä Kilpailuikkuna : 31-1023 aikaviipaletta oletusarvo 31 kasvaa, jos lähetykset törmäävat, pienee
Lisätiedot521357A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I
1 521357A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I KURSSI ANALOGISEN TIEDONSIIRRON PERUSTEISTA KARI KÄRKKÄINEN Tietoliikennetekniikan osasto, huone TS439 kk@ee.oulu.fi, puh: 029 448 2848, http://www.ee.oulu.fi/~kk/ https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/521357a/etusivu
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen
LisätiedotOhjelmistoradio tehtävät 4. P1: Ekvalisointi ja demodulaatio. OFDM-symbolien generoiminen
Ohjelmistoradio tehtävät 4 P: Ekvalisointi ja demodulaatio Tässä tehtävässä dekoodata OFDM data joka on sijotetty synknonontisignaalin lälkeen. Synkronointisignaali on sama kuin edellisessä laskutehtävässä.
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2016
Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2012
Radioamatöörikurssi 2012 Sähkömagneettinen säteily, Aallot, spektri ja modulaatiot Ti 6.11.2012 Johannes, OH7EAL 6.11.2012 1 / 19 Sähkömagneettinen säteily Radioaallot ovat sähkömagneettista säteilyä.
Lisätiedot» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
Lisätiedot4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
LisätiedotSOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen Syksy 2015
1 SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT MATKAPUHELINVERKON PELKISTETTY IDEA 2 SOLUKON IDEA: TAAJUUKSIEN UUDELLEENKÄYTTÖ 3 1/r 2...6 -vaimenemislain vuoksi D CP :n välein voidaan sama taajuus ottaa uudelleen käyttöön.
LisätiedotLuennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia
Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
LisätiedotWIMAX-järjestelmien suorituskyvyn tutkiminen
Teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos WIMAX-järjestelmien suorituskyvyn tutkiminen Mika Nupponen Diplomityöseminaari
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
LisätiedotSeminaariesitelmä. Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator
S-38.310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Seminaariesitelmä Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator Teemu Karhima 12.8.2002 Koostuu kahdesta eri kokonaisuudesta:
LisätiedotLangattoman verkon spektrianalyysi
Langattoman verkon spektrianalyysi on päijät-hämäläinen yritys- ja yhteisöasiakkaita palveleva ICTkokonaisratkaisutoimittaja. Olemme tuottaneet laadukasta palvelua jo vuodesta 2005 Päijät- Hämeessä ja
LisätiedotS 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 2 25.1.2006 Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 2 25.1.2006 Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet Luennon aiheet Analogisesta digitaaliseksi signaaliksi Signaalin siirtoa helpottavat / siirron
LisätiedotKapeakaistainen signaali
Tiedonsiirrossa sellaiset signaalit ovat tyypillisiä, joilla informaatio jakautuu kapealle taajuusalueelle jonkun keskitaajuuden ympäristöön. Tällaisia signaaleja kutustaan kapeakaistaisiksi signaaleiksi
LisätiedotTAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO
TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO 1 (17) Sekoitus uudelle keskitaajuudelle Kantataajuussignaali (baseband) = signaali ilman modulaatiota Kaistanpäästösignaali
LisätiedotLisäosa 1: Verkkojen yleiset perusteet
Lisäosa 1: Verkkojen yleiset perusteet Radioaaltojen perusteoriaa Eroja langattomien ja langallisten järjestelmien välillä Radioaallot sähkömagneettisen spektrin osana Radiotaajuuksien käytön säätely Radiotaajuusalueiden
LisätiedotMatalan intensiteetin hajaspektrisignaalien havaitseminen ja tunnistaminen elektronisessa sodankäynnissä
Matalan intensiteetin hajaspektrisignaalien havaitseminen ja tunnistaminen elektronisessa sodankäynnissä Toteuttajataho: Harp Technologies Oy Myönnetty rahoitus: 61.924,- Esityksen sisältö Tieteellinen
LisätiedotMuuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset
Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset valintakriteerit resoluutio ja nopeus Yleisimmät A/D-muunnintyypit:
LisätiedotMoniantennitekniikat langattoman tietoliikenteen kapasiteetin räjäyttäjinä
Oulun yliopisto, Infotech-päiv ivä Oulu 11.11.2005 Moniantennitekniikat langattoman tietoliikenteen kapasiteetin räjäyttäjinä Prof. Markku Juntti Tietoliikennelaboratorio & Centre for Wireless Communications
LisätiedotMIMO -ANTENNITEKNIIKKA
MIMO -ANTENNITEKNIIKKA Jukka Myllyniemi Opinnäytetyö Marraskuu 2011 Tietotekniikka koulutusohjelma Tietoliikenne ja -verkot suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotRADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT
1 RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT Millaisia stokastisia ilmiöitä kanavassa tapahtuu? ONGELMAT: MONITIE-ETENEMINEN & KOHINA 2 Monitie-eteneminen aiheuttaa destruktiivista interferenssia eri reittejä edenneiden
LisätiedotGNSS-vastaanottimet. Havaintosuureet
GNSS-vastaanottimet vastanottimien tyyppejä antennit signaalin havaitseminen Havaintosuureet Nyt: C/A-koodi L1 L1-kantoaalto L1 Doppler L2 kantoaalto L2 Doppler P-koodi L1 P-koodi L2 Tulevaisuudessa: C/A-koodi
LisätiedotWCDMA-JÄRJESTELMÄN KAPASITEETTI
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Opinnäytetyö Juha Repo WCDMA-JÄRJESTELMÄN KAPASITEETTI Ohjaava opettaja: Tampere 2009 Jorma Punju TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyö i
LisätiedotCSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff)
CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff) samankaltainen kuin Ethernetissä Kilpailuikkuna : 31-1023 aikaviipaletta oletusarvo 31 kasvaa, jos lähetykset törmäävat, pienee kun lähetys onnistuu törmäys
LisätiedotLaajakaistainen taktinen kognitiiviradio ja RF-tekniikka. Vision Aug 20 th 2013 Ari Hulkkonen
Laajakaistainen taktinen kognitiiviradio ja RF-tekniikka Vision Aug 20 th 2013 Ari Hulkkonen Radio- ja tietoliikennetekniikka murroksessa: Perinteinen matkapuhelinteknologia, jolla suomalainen tietoliikenneteollisuus
LisätiedotLangattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu
Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu Diplomityöseminaariesitys 13.11.2007 Markku Laasonen 1 Aihe Aihe: Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu Valvoja:
LisätiedotSuodatus ja näytteistys, kertaus
ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät Luento 6: Kantataajuusvastaanotin AWGN-kanavassa II: Signaaliavaruuden vastaanotin a Olav Tirkkonen Aalto, Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos a [10.6.3-10.6.6;
LisätiedotELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät
ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät Laskuharjoitus 8 - ratkaisut 1. Tehtävässä on taustalla ajatus kantoaaltomodulaatiosta, jossa on I- ja Q-haarat, ja joka voidaan kuvata kompleksiarvoisena kantataajuussignaalina.
LisätiedotStandardit. Siirtotiet. Standardit
34 Standardit Siirtotiet 35 Standardit Standardeja tarvitaan huolehtimaan niin fyysisestä, sähköisestä kuin toiminnallisesta yhteensopivuudesta eri järjestelmien välillä Perinteisesti tietokonevalmistajat
LisätiedotDiplomityöseminaari
Diplomityöseminaari 3.9.2002 Jussi Vesterinen Aiheena: Implementation of Admission Control in a CDMA Network Simulator Työn valvoja: Prof. Sven-Gustav Häggman Työn tavoitteena on tutkia CDMA-verkon pääsynhallintaa
LisätiedotHajaspektrisignaalien havaitseminen elektronisessa
Hajaspektrisignaalien havaitseminen elektronisessa sodankäynnissä Toteuttajataho: Harp Technologies Oy Myönnetty rahoitus: 43.019 Esityksen sisältö Tieteellinen ongelma Hanke Tutkimuksen tavoitteet Tulokset
LisätiedotJohdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja
Johdatus radiotekniikkaan Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja Sisältö Johdanto radiotekniikkaan Epälineaarisuuden hyödyntäminen RFIDssä Esimerkkejä radiotekniikan tutkimuksesta Radiotieteen ja tekniikan
LisätiedotSignaalien generointi
Signaalinkäsittelyssä joudutaan usein generoimaan erilaisia signaaleja keinotekoisesti. Tyypillisimpiä generoitavia aaltomuotoja ovat eritaajuiset sinimuotoiset signaalit (modulointi) sekä normaalijakautunut
LisätiedotEnsimmäinen välikoe. Kurssin voi suorittaa tentillä tai kahdella välikokeella
Ensimmäinen välikoe Kurssin voi suorittaa tentillä tai kahdella välikokeella Tentissä hyväksytyn arvosanan raja on 15/30 pistettä Vastaavasti molemmista välikokeista on saatava vähintään 15/30 pistettä
Lisätiedotsamankaltainen kuin Ethernetissä
CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff) samankaltainen kuin Ethernetissä Kilpailuikkuna : 31-1023 aikaviipaletta oletusarvo 31 kasvaa, jos lähetykset törmäävat, pienee kun lähetys onnistuu törmäys
LisätiedotTutkintotyö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi Petri Leskisen insinöörintutkintoa varten Tampereella 2.5.2007.
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikan suuntautumisvaihtoehto Tutkintotyö SULJETTU WLAN TIETOLIIKENNELABORATORIOON Tutkintotyö, joka on jätetty opinnäytteenä
LisätiedotTAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN ELI SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO
1 TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN ELI SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO Millaista analogista signaalinkäsittelyä suoritetaan radiosignaalin vastaanotossa? SEKOITUS UUDELLE KESKITAAJUUDELLE
LisätiedotItseoppivan radiojärjestelmän simulointijärjestelmän kehitys, CWC:n osahanke. DI Juho Markkula
Itseoppivan radiojärjestelmän simulointijärjestelmän kehitys, CWC:n osahanke DI Juho Markkula Johdanto Tutkimuksen tavoite Kehittää itseoppivan radiojärjestelmän simulaattori Tutkia signaalin havaitsemistehokkuutta
LisätiedotSisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:
Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä
LisätiedotSIGNAALITEORIAN JATKOKURSSI 2003
SIGNAALITEORIAN JATKOKURSSI 2003 Harri Saarnisaari University of Oulu Telecommunication laboratory & Centre for Wireless Communications (CWC) Yhteystiedot Luennot Harri Saarnisaari puh. 553 2842 vastaanotto
LisätiedotA! Modulaatioiden luokittelu. Luento 4: Digitaaliset modulaatiokonstellaatiot, symbolijonolähetteet. ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät
ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät Luento 4: Digitaaliset modulaatiokonstellaatiot, symbolijonolähetteet Olav Tirkkonen, Jari Lietzen Aalto, Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos A! Modulaatioiden
LisätiedotSIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2
1 SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2 Miten spektri lasketaan moduloiduille ja näytteistetyille tietoliikennesignaaleille? KONVOLUUTIO JA KERTOLASKU 2 Kantataajuussignaali (baseband) = sanomasignaali ilman
LisätiedotLANGATTOMAN VERKON KÄYTTÖ JA ONGELMATILANTEET (WLAN/WIFI)
LANGATTOMAN VERKON KÄYTTÖ JA ONGELMATILANTEET (WLAN/WIFI) Tästä ohjeesta löydät apua langattoman lähiverkon (yleisesti käytetään myös nimitystä WLAN tai WiFi) käyttämiseen ja ongelmatilanteisiin. Tietoa
LisätiedotRADIOTAAJUUSPÄIVÄ 2014. Tuulivoimapuistojen vaikutus radiojärjestelmiin
RADIOTAAJUUSPÄIVÄ 2014 Tuulivoimapuistojen vaikutus radiojärjestelmiin Tuulivoimapuistot ja suunnitelmat Lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Radiotaajuuspäivä 2014, Heidi Himmanen 20.11.2014 2 Tuulivoimalan
LisätiedotTIETOLIIKENNETEKNIIKKA I A
TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I 521359A KURSSI ANALOGISEN TIEDONSIIRRON PERUSTEISTA Dos. Kari Kärkkäinen Tietoliikennelaboratorio, huone TS439, 4. krs. kk@ee.oulu.fi, http://www.telecomlab.oulu.fi/~kk/ puh: 08
LisätiedotTAMKIN LANGATTOMAN LÄHIVERKON UUDISTAMINEN
TAMKIN LANGATTOMAN LÄHIVERKON UUDISTAMINEN Mikko Uusitalo Opinnäytetyö Huhtikuu 2012 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja tietoverkot TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO Lyhyen kantaman radiolähettimien soveltuvuus sähkökäyttöjen kunnonvalvonnan ja etädiagnostiikan tiedonsiirtotarpeisiin Diplomityön aihe on hyväksytty
LisätiedotTietoliikenteen fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93
Tietoliikenteen fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93 Data ja informaatio Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon esitysmuoto Informaatio: datan merkityssisältö
LisätiedotMarko Neitola (1999) Analoginen korrelaattori WCDMA-vastaanottimessa. Diplomityö. Oulun yliopisto, Sähkötekniikan osasto, 60 s.
2 Marko Neitola (1999) Analoginen korrelaattori WCDMA-vastaanottimessa. Diplomityö. Oulun yliopisto, Sähkötekniikan osasto, 60 s. TIIVISTELMÄ Tässä työssä toteutettiin analoginen korrelaattorirakenne WCDMAvastaanottimeen.
Lisätiedot2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden
2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden tarkemmalla huomioimisella tärkeä osa UMTS:n suunnittelussa
LisätiedotKanavointi (multiplexing)
CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Kanavointi (multiplexing) Lappeenranta University of Technology / JP, PH, AH 1 Multiple Access Links and Protocols Two types of links : point-to-point PPP for
Lisätiedot521361A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA II
1 521361A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA II KURSSI DIGITAALISEN TIEDONSIIRRON PERUSTEISTA KARI KÄRKKÄINEN Tietoliikennetekniikan osasto, huone TS439 kk@ee.oulu.fi, puh: 029 448 2848, http://www.ee.oulu.fi/~kk/
LisätiedotRadioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen.
1S1E ietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki adioyhteys: ehtävien ratkaisuja 1. Langatonta laajakaistaa tarjoavan 3.5 GHz:n taajuudella toimivan WiMAX-verkon tukiaseman lähettimen lähetysteho
LisätiedotRadioastronomian käsitteitä
Radioastronomian käsitteitä allonpituusalue ~ 100 m - 1 mm MHz 300 GHz Leveä aallonpituusalue: erilaisia antenneja, monenlaista tekniikkaa Ei (suoraan) kuvia Signaali yleensä
LisätiedotWLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) ISM. Hidden terminal -ongelma. CSMA/CA (Collision avoidance) IEEE standardi. exposed station problem:
WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) IEEE 802.11-standardi IEEE 802.11: 1 ja 2 Mbps IEEE 802.11a: 6, 12, 24, 54 Mbps IEEE 802.11b: 5.5, 11 Mbps ETSI: HiperLAN HiperLAN1: 20 Mbbps HiperLAN2: 25-54 Mbps
LisätiedotJarmo Halmetoja & Kyösti Honkaperä NOPEAMPI TIEDONSIIRTOTIE TUKIASEMALTA PÄÄTELAITTEELLE. LTE downlink 3G - verkossa
Jarmo Halmetoja & Kyösti Honkaperä NOPEAMPI TIEDONSIIRTOTIE TUKIASEMALTA PÄÄTELAITTEELLE LTE downlink 3G - verkossa Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Elokuu
LisätiedotWLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN)
WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) IEEE 802.11-standardi IEEE 802.11: 1 ja 2 Mbps IEEE 802.11a: 6, 12, 24, 54 Mbps IEEE 802.11b: 5.5, 11 Mbps ETSI: HiperLAN HiperLAN1: 20 Mbbps HiperLAN2: 25-54 Mbps
LisätiedotWLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN)
WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) IEEE 802.11-standardi IEEE 802.11: : 1 ja 2 Mbps IEEE 802.11a: 6, 12, 24, 54 Mbps IEEE 802.11b: 5.5, 11 Mbps ETSI: HiperLAN HiperLAN1: 20 Mbbps HiperLAN2: 25-54
LisätiedotMatematiikka ja teknologia, kevät 2011
Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Peter Hästö 13. tammikuuta 2011 Matemaattisten tieteiden laitos Tarkoitus Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa ja käydä läpi eräisiin teknologisiin sovelluksiin liittyvää
LisätiedotUMTS. UMTS Forumin näkemys. UMTS Forumin jäsenet ovat sopineet yhteisestä UMTS-näkemyksestä, jonka mukaan UMTS:
330 UMTS 331 UMTS UMTS (Universal Mobile Telecommunications System) on kolmannen sukupolven (3G) maailmanlaajuinen matkapuhelinjärjestelmä UMTS-järjestelmään liittyviä avainasioita ovat: Eri verkkojen
LisätiedotTiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93
Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93 Data ja informaatio Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon
LisätiedotPATCH-ANTENNI GPS-VASTAANOTTIMEEN
PATCH-ANTENNI GPS-VASTAANOTTIMEEN Pekka T. Pussinen, OH8HBG Marko Autti, OH9LMP/OH9CW Testikäyttöön tarvitaan joskus GPS-vastaanotinantennia, jonka koolla ja painolla ei ole juurikaan merkitystä. Tässä
LisätiedotModulaatio. f C. amplitudimodulaatio (AM) taajuusmodulaatio (FM)
Lähetelajit Modulaatio Modulaatio: siirrettävän informaation liittämistä kantoaaltoon Kantoaalto: se radiotaajuinen signaali, jota pientaajuinen signaali moduloi Kaksi pääluokkaa moduloinnille: P amplitudimodulaatio
LisätiedotLangaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Langattoman verkon komponentit Tukiasema LAN-yhteys
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON XXVI ATK-PAIVAT 29. - 30.5.2000. Uudet langattomat tekniikat. professori Hannu J. Koivisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu
Suomen Kuntaliitto Sairaalapalvelut TERVEYDENHUOLLON XXVI ATK-PAIVAT 29. - 30.5.2000 Uudet langattomat tekniikat professori Hannu J. Koivisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu Tampereen teknilnen korkeakoulu
Lisätiedot521330A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA
1 521330A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA KURSSI ANALOGISEN JA DIGITAALISEN TIEDONSIIRRON MENETELMISTÄ KARI KÄRKKÄINEN Tietoliikennetekniikan osasto, huone TS439 kk@ee.oulu.fi, puh: 029 448 2848, http://www.ee.oulu.fi/~kk/
LisätiedotHelsinki University of Technology
Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology S-38.11 Signaalinkäsittely tietoliikenteessä I Signal Processing in Communications ( ov) Syksy 1997. Luento: Pulssinmuokkaussuodatus
LisätiedotJohdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio
Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:
LisätiedotTutkintotyö, joka jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi insinöörin tutkintoa varten Tampereella
Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikan suuntautumisvaihtoehto LYHYEN MATKAN RF-TEKNIIKAT, BLUETOOTH 2, ZIGBEE JA UWB Tutkintotyö, joka jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi insinöörin tutkintoa
LisätiedotKanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä
Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä varten MATINEn tutkimusseminaari 18.11.2015 Partnerit: Oulun Yliopisto/CWC, Kyynel Oy, Tampereen Teknillinen Yliopisto Rahoitus: 63 512 Esittäjä:
Lisätiedot3G, 4G ja 5G. Sukupolvesta seuraavaan. Timo Hyttinen. Opinnäytetyö Joulukuu 2012 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja tietoverkot
3G, 4G ja 5G Sukupolvesta seuraavaan Timo Hyttinen Opinnäytetyö Joulukuu 2012 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja tietoverkot 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka
Lisätiedot521330A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA KURSSI ANALOGISEN JA DIGITAALISEN TIEDONSIIRRON TEORIASTA JA TOTEUTUSMENETELMISTÄ
1 521330A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA KURSSI ANALOGISEN JA DIGITAALISEN TIEDONSIIRRON TEORIASTA JA TOTEUTUSMENETELMISTÄ KARI KÄRKKÄINEN CWC Radioteknologiat, huone TS439, puh: 029 448 2848 Kari.Karkkainen@oulu.fi,
LisätiedotTulevaisuuden langattomat järjestelmät. Jukka K. Nurminen
Tulevaisuuden langattomat järjestelmät Jukka K. Nurminen Edellisellä kerralla Televerkon toiminta Puhelinverkon periaate Puhelinkeskuksen toiminta Siirtojärjestelmät Puhelun kytkeminen, Signalointiverkko
LisätiedotParikaapeli. Siirtomedia. Sähkömagneettinen spektri. EIA/TIA kategoriat
Siirtomedia Ohjattu siirto; kaapelisiirto parikaapeli, koaksiaalikaapeli, valokuitu siirtomerdian ominaisuudet tärkeitä Ohjaamaton siirto; langaton siirto ilma tai tyhjiö: radio, infrapuna, valo lähetin/vastaanottimen
Lisätiedot