521330A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA KURSSI ANALOGISEN JA DIGITAALISEN TIEDONSIIRRON TEORIASTA JA TOTEUTUSMENETELMISTÄ
|
|
- Aarno Heino
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA KURSSI ANALOGISEN JA DIGITAALISEN TIEDONSIIRRON TEORIASTA JA TOTEUTUSMENETELMISTÄ KARI KÄRKKÄINEN CWC Radioteknologiat, huone TS439, puh:
2 521330A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA Laajuus: 5 op. Suoritus: Viikkokokeilla tai loppukokeella Loppukoe: TO 18.5, klo Viikkokokeet: 29.3, 12.4, 26.4, 11.5, klo 16-17, L10 Opetusajat: TI klo 14-16, KE klo 14-16, TO klo 14-16, L10 (paitsi 16.3, L4 ja 3.5, L2) Laskuharjoitukset integroitu luentojen lomaan, joten ei erillisiä harjoitusaikoja! Ilmoittaudu sekä Optimassa että Weboodissa, jotta saat s-postit Optimasta ja kurssi näkyy Lukkarissa. Tiedotteita Optiman sähköpostina ja Nopan uutissivun kautta. Oppimateriaali TTK-Optimassa pdf-muodossa. Pitkä versio: sisältää syventäviä (S)-kalvoja Lyhyt versio: riittää tenttivaatimuksiin Kurssi-Extrat: spektrinlaskenta, hajaspektritekn.,väri-tv, 4G, 5G Harjoitukset ilmestyy aikanaan Optimaan Esitietovaatimukset: Signaalianalyysi Myös sähkömagnetismin ja aaltoliike & optiikan kursseista hyötyä. 2
3 SUORITUSTAVAT & TENTTISÄÄNNÖT 3 Mahdollista suorittaa: Viikkokokeilla, kesto 60 min (2h opetustapahtuman jälkeen 3. tunnilla), muutama pikkukysymys/viikkokoe Loppukokeella tenttipäivinä, kesto 3 h, 5 kysymystä Eivät ole toisensa poissulkevia fi voi yrittää molemmilla suoritustavoilla. Kynnysehtona kustakin viikkokokeesta saatava vähintään ¼ kunkin kokeen maksimipistemäärästä. Läpäisyyn tarvitaan noin puolet kummankin koetyypin maksimipistesummasta. Yhden kynnysehdon alittaneen tai poissa ollun viikkokokeen paikkomahdollisuus myöhemmin. Viimeisen viikkokokeen paikkomahdollisuusaika ilmoitetaan jälkeen (mikäli tarvitaan).
4 SUORITUSTAVAT & TENTTISÄÄNNÖT 4 Viikkokokeet vastataan 2-puoleiselle A4 kysymyspaperille, jossa paikat lyhyitä vastauksia varten. Loppukoe normaalin osaston tenttikäytännön mukaisesti tavalliselle konseptille. Osallistujilla oltava hyväksytyt funktiolaskimet. Mikäli standardilaskinta ei ole, niitä saatavilla kokeessa. Viikkotentistä saa poistua 20 minuutin jälkeen. Viikkokokeissa noudatetaan yliopistotenttien säännöstöä. Alustava aikataulu (muutokset mahdollisia)
5 KURSSIN ASEMA KANDIOPINNOISSA 5 DIPLOMITYÖ TÄYDENTÄVÄ MODUULI SYVENTÄVÄ MODUULI DI-opinnot OPINTOSUUN. MODUULI Kandiopinnot OPINTOSUUNNAN OPINNOT & KANDITAATINTYÖ YHTEISET AINEOPINNOT YHTEISET PERUSOPINNOT TLT kuuluu tänne
6 KURSSIN TAVOITTEET 6 Ainetasoinen kurssi tietoliikenneteoreettisille opinnoille. Pohjana myöhemmille kandikursseille: Langattoman tietoliikenteen harjoitustyö Tietoliikenteen simuloinnit ja työkalut Tietoliikkennetekniikan laboratoriotyöt Esitetään tärkeimpien amplitudin, vaiheen ja taajuuden modulointiin perustuvien analogisten ja digitaalisten tiedonsiirtomenetelmien teroreettiset periaatteet sekä niiden tekniset toteutusmenetelmät. Tarkastellaan modulaatioiden suorituskykyjä sekä kanavan AWGNkohinan että radiosignaalin monitie-etenemisen vallitessa. Tarkastellaan radiotaajuisten häiriösignaalien, kaistarajoituksen ja monitie-etenemisen vaikutusta sekä niiden vaimennusmenetelmiä. Tarkastellaan informaatioteorian, sekä lähteenkoodauksen ja kanavakoodauksen (virheen korjaava koodaus) perusteita. Luodaan pohja digitaalisen siirtotekniikan syventävien DI-kurssien ymmärtämiselle.
7 KURSSIKIRJA & -MATERIAALIT 7 Kalvot perustuvat oppikirjaan: R.E. Ziemer & W.H. Tranter, Principles of Communications: Systems, Modulation and Noise, 7. Painos, John Wiley & Sons, 734 s., Kirja saatavilla kurssikirjastosta. Kalvot pdf-muodossa TTK-Optimassa. Käydään läpi sopivasti valikoiden oppikirjan 7. painoksen v sivut alueilta: luku 1 (ss. 1-16), luku 3 ( ), luku 4 (ss , ), luku 5 (ss , ), luku 8 (ss , , ), luku 9 (ss ), luku 10 (ss , , , ), luku 12 (ss , , , ). Oppikirjan vanhempi 6. painos käy myöskin. Jos käytät oppikirjan 6. painosta v. 2010, niin siitä sivut: luku 1 (ss. 1-16), luku 3 (ss , ), luku 4 (ss , , ), luku 7 (ss ), luku 8 (ss ), luku 9 (ss , , , ), luku 11 (ss , , ).
8 KURSSIKIRJA & -MATERIAALIT 8 Kurssikalvojen pääsisällön ja laskujen omaksuminen riittää kurssin läpäisyyn. Oppikirjassa on toki paljon enemmänkin asiaa. Kalvoissa käytetty kuvia muistakin lähteistä, mm.: B. Sklar: Digital Communications Fundamentals and Applications, 2. painos, Prentice Hall, 1079 s., Erityisen hyvä oheislukemisto. S. Benedetto & E. Biglieri: Principles of Digital Transmission with Wireless Applications, Kluwer Academic Pub., 855 s., 1999.
9 KURSSIKIRJA & MATERIAALIT 9 Optiman pdf-kalvosarjassa esiintyy otsikoissa runsaasti (S) -merkittyjä syventäviä kalvoja. Ne ovat lähinnä asiasta lisää kiinnostuneiden lisämateriaalia, jotka eivät kuulu tenttivaatimuksiin, mutta joita on hyödyllistä selailla. Samoin (S)-materiaalia on kaikki OPTIMA:n Kurssi-Extrat kansion materiaali. Kannatta kuitenkin silmäillä niitä, jos aikaa on. Tutoriaalitietopankki (eivät myöskään kuulu kurssivaatimuksiin): Luennoitsijan 30 vuoden aikana työssään keräämän tutorialartikkelipankin ideana on toimia asiasta kiinnostuneille tietoliikenteen eri osa-alueisiin liittyvänä johdattelevana koosteena, jonka materiaalin löytäminen saattaisi muuten olla hankalahkoa hajallaan olevassa kirjallisuudessa. Tutorial-materiaalista saattaa olla myöhemmin hyötyä työelämässä, jos työskentelee langattoman tiedonsiirron ongelmien parissa. Bookmarkkaa siis se jo nyt!
10 KÄSITELTÄVIÄ ASIAKOKONAISUUKSIA 10 Tietoliikennejärjestelmän peruslohkot ja jaottelu: Analoginen «digitaalinen Koherentti «epäkoherentti Kantoaaltomodulaatio «pulssimodulaatio Lineaarinen amplitudin modulointi «epälineaarinen kulmamodulointi Radiokanavien ja SM-siirtomedian perusteet Lineaariset kantoaaltomodulaatiot: DSB, AM, SSB, VSB Informaatio kantoaallon amplitudissa Epälineaariset kantoaallon kulmamodulaatiomenetelmät: PM, FM Informaatio kantoaallon vaihekulmassa Takaisinkytknnän periaate: Takaisinkytketyt demodulaattorit, vaihelukkotekniikka (PLL) Taajuuskertojat & -jakajat Analoginen signaalinkäsittely: Sekoitus, välitaajuus (intermediate frequency, IF), peilitaajuus, superheterodynevastaanotin Häiriökantoaallon vaikutus erilaisilla modulaatioilla Kynnysilmiön syntymekanismit: suorituskyvyn täydellinen menetys aiheutuu aina järjestelmän tai sen osan epälineaarisuuksista
11 KÄSITELTÄVIÄ ASIAKOKONAISUUKSIA 11 Analogiset pulssimodulaatiomenetelmät (PAM, PWM, PPM) Digitaaliset pulssimodulaatiomenetelmät (DM, PCM) Multipleksointimenetelmät (FDM, TDM, QM) Kantataajuisen (baseband) analogisen järjestelmän SNR Tiedonsiirtokanavan ominaisuudet AWGN -kanava SNR-suorituskyky AM, DSB, SSB, PM, FM ja PCM modulaatioilla AWGNkanavassa Analogisten modulaatiomenetelmien ominaisuuksien ja suorituskykyjen vertailu
12 KÄSITELTÄVIÄ ASIAKOKONAISUUKSIA 12 Digitaalisen siirron peruskäsitteitä OSI-malli Kantataajuisen (baseband) järjestelmän BEP Optimaalinen vastaanotto ja sen BEP-suorituskyky kullekkin binääriselle mielivaltaiselle signaaliparille: 1. Sovitettu suodatin (Matched Filter, MF) -vastaanotin 2. Korrelaattori -vastaanotin Antipodaalisen ja ortogonaalisen modulaation & signaalien periaatteet Amplitudinsiirtoavainnus (ASK) ja sen BEP Vaiheensiirtoavainnus (PSK) ja BPSK sekä niiden BEP Taajuudensiirtoavainnus (FSK) ja sen BEP Differentiaalinen PSK (DPSK) ja sen BEP Vaihekoherenttiuden vaikutus suorituskykyyn Modulaatiomenetelmien ominaisuuksien ja suorituskykyjen vertailu
13 KÄSITELTÄVIÄ ASIAKOKONAISUUKSIA 13 Kaistarajoitetut siirtokanavat: fi Symbolien välinen keskinäisvaikutus (ISI) Kompensoidaan: Nyquistin ja kohotetun kosinin pulssimuodot Monitie-etenemisessä syntyy: Häipyminen (Fading) ISI (Inter-Symbol Interference) Kanavakorjaimet (ekvalisaattorit) ISI:n vähentämiseksi Diversiteetti- ja RAKE-tekniikat Monikantoaaltomenetelmät: N kantoaaltoa samanaikaisesti MCM (Multi-Carrier Modulation) OFDM (Orthogonal Frequency Division Multiplexing) Monitilaiset menetelmät: M-tilaisesta signaaliaakkostosta lähetetään yksi kantoaalto kerrallaan QPSK, OQPSK, MSK, GMSK, MPSK, QAM, MFSK Hajaspektri ja CDMA -järjestelmien perusteet 3G, 4G ja 5G -järjestelmissä Solukkoverkkojärjestelmän idea
14 KÄSITELTÄVIÄ ASIAKOKONAISUUKSIA 14 Informaatioteorian perusteet: Informaation mitat Entropian käsite Kanavamatriisi p(y j x i ) i=1,2 n, j=1,2 m fi P[Y X] Diskreetti siirtokanava ja niiden kaskadit Erilaiset entropian lajit Keskimääräinen siiretty informaatio Siirtokanavan kapasiteetti Shannon-Hartleyn laki Shannonin 1. ja 2. teoreema Lähteenkoodaus Keskimääräinen koodatun symbolin pituus Shannon-Fano ja Huffman -koodaukset Tehorajoitetut vs. kaistarajoitetut siirtojärjestelmät Virheenkorjaavan kanavakoodauksen perusteet: Kanavakoodauksen perusteet Lomittelu, FEC- ja ARQ-menetelmät Lohkokoodien koodaus ja dekoodaus Konvoluutiokoodien koodaus ja dekoodaus Turbokoodaus TCM (Trellis-Coded Modulation)
15 MUISTA! 15 Informaatiota siirretään sinimuotoisen kantoaallon joko amplitudissa, vaiheessa, tai taajuudessa tai niiden sopivalla yhdistelmällä. Samat perusperiaatteet käytössä sekä analogisissa että digitaalisissa modulaatioissa. SM-radiosignaali on siirtotiellä aina analoginen sekä analogisilla että digitaalisilla kantoaaltomodulaatioilla vastaanottimen etupään RFosiin asti pisteeseen ennen ilmaisupiiriä! Vasta symbolipäätöksenteon jälkeen ilmaisussa signaali muuttu takaisin diskreettiarvoiseksi digitaaliseksi informaatioksi digitaalisilla modulaatioilla, mikä siis erottaa analogiset ja digitaaliset toisistaan. Analogisissa järjestelmissä signaali jää ilmaisun jälkeen analogiseksi informaatioksi. Digitaalisilla mod. voidaan käyttää siirron laatua parantavia menetelmiä (esim. virheenkorjauskoodit, kanavakorjain, diversiteetti, RAKE) fi siksi on siirrytty digitaalisten menetelmien käyttöön varsinkin, kun informaatio on nykyään pääosin digitaalista. Analogisia järjestelmiä on kuitenkin vielä paljon käytössä ja pitkään.
16 DIGITAALINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ 16
521330A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA
1 521330A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA KURSSI ANALOGISEN JA DIGITAALISEN TIEDONSIIRRON MENETELMISTÄ KARI KÄRKKÄINEN Tietoliikennetekniikan osasto, huone TS439 kk@ee.oulu.fi, puh: 029 448 2848, http://www.ee.oulu.fi/~kk/
Lisätiedot521357A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I
1 521357A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I KURSSI ANALOGISEN TIEDONSIIRRON PERUSTEISTA KARI KÄRKKÄINEN Tietoliikennetekniikan osasto, huone TS439 kk@ee.oulu.fi, puh: 029 448 2848, http://www.ee.oulu.fi/~kk/ https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/521357a/etusivu
Lisätiedot521361A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA II
1 521361A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA II KURSSI DIGITAALISEN TIEDONSIIRRON PERUSTEISTA KARI KÄRKKÄINEN Tietoliikennetekniikan osasto, huone TS439 kk@ee.oulu.fi, puh: 029 448 2848, http://www.ee.oulu.fi/~kk/
LisätiedotTIETOLIIKENNETEKNIIKKA I A
TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I 521359A KURSSI ANALOGISEN TIEDONSIIRRON PERUSTEISTA Dos. Kari Kärkkäinen Tietoliikennelaboratorio, huone TS439, 4. krs. kk@ee.oulu.fi, http://www.telecomlab.oulu.fi/~kk/ puh: 08
Lisätiedot521329A LANGATTOMAN TIETOLIIKENTEEN HARJOITUSTYÖ NI USRP-2900 OHJELMISTORADIO NI LABVIEW OHJELMISTOALUSTALLA
1 521329A LANGATTOMAN TIETOLIIKENTEEN HARJOITUSTYÖ NI USRP-2900 OHJELMISTORADIO NI LABVIEW OHJELMISTOALUSTALLA KARI KÄRKKÄINEN Centre for Wireless Communications Radio Technology Group (CWC-RT) huone TS439,
LisätiedotJATKUVAN AWGN-KANAVAN KAPASITEETTI SHANNON-HARTLEY -LAKI
1 JATKUVAN AWGN-KANAVAN KAPASITEETTI SHANNON-HARTLEY -LAKI Miten tiedonsiirrossa tarvittavat perusresurssit (teho & kaista) riippuvat toisistaan? SHANNONIN 2. TEOREEMA = KANAVAKOODAUS 2 Shannonin 2. teoreema
LisätiedotMONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 18 Kari Kärkkäinen Syksy 2015
1 MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 2 M-tilaisilla yhdellä symbolilla siirtyy k = log 2 M bittiä. Symbolivirhetn. sasketaan ensin ja sitten kuvaussäännöstä riippuvalla muunnoskaavalla
LisätiedotMULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM. Tietoliikennetekniikka I A Kari Kärkkäinen Osa 22 1 (16)
MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM Tietoliikennetekniikka I 521357A Kari Kärkkäinen Osa 22 1 (16) Multipleksointimenetelmät Usein on tarve yhdistää eri lähteistä tulevia toisistaan riippumattomia
LisätiedotLUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka I Osa 30 Kari Kärkkäinen Kevät 2015
1 LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 51357A Tietoliikennetekniikka I Osa 30 Kari Kärkkäinen Kevät 015 Kantatajuisen järjestelmän lähdön (SNR) D = P T /(N 0 W) käytetään referenssinä verrattaessa eri kantoaaltomodulaatioita
LisätiedotLUKU 6 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
LUKU 6 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 1 (8) Kantatajuisen järjestelmän lähdön (SNR) D = P T /N 0 W käytetään referenssinä verrattaessa eri kantoaaltomodulaatioita keskenään. Analyysissä oletettiin AWGN-kanava,
LisätiedotMULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM
MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM 1 (17) Multipleksointimenetelmät Usein on tarve yhdistää riippumattomista eri lähteistä tulevia signaaleja multipleksoinnin keinoin, jotta ne voidaan lähettää
LisätiedotVAIHEKOHERENTIT BINÄÄRISET KANTOAALTOMODULAATIOT JA NIIDEN VIRHETODENNÄKÖISYYDET
1 VAIHEKOHERENTIT BINÄÄRISET KANTOAALTOMODULAATIOT JA NIIDEN VIRHETODENNÄKÖISYYDET Millaiset aaltomuodot s 1 (t) ja s (t) valitaan erilaisten kantoaatomodulaatioiden toteuttamiseksi? SYMBOLIAALTOMUODOT
LisätiedotINFORMAATIOTEORIA & KOODAUS TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 28 Kari Kärkkäinen Syksy 2015
1 INFORMAATIOTEORIA & KOODAUS TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS TEENVETO 2 Informaatioteoria tarkastelee tiedonsiirtoa yleisemmällä, hieman abstraktilla tasolla ei enää tarkastella signaaleja aika- tai taajuusalueissa.
LisätiedotELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät. Yleistä
Aalto University Comnet ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät Kurssisuunnitelma, kevät 2016 Olav Tirkkonen, Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos, Aalto-yliopisto Yleistä Esitiedot: (kurssi
LisätiedotELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät
A! Aalto University Comnet ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät Kurssisuunnitelma, kevät 2018 Olav Tirkkonen, Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos, Aalto-yliopisto A! Yleistä Esitiedot:
LisätiedotHARJOITUSTEN UUDISTAMINEN SEKÄ TIETOLIIKENNETEKNIIKKAA VIIKKO-, VÄLI-, JA LOPPUKOKEILLA SUORITETTUNA: SUORITUSTAPOJEN VERTAILU
1 HARJOITUSTEN UUDISTAMINEN SEKÄ TIETOLIIKENNETEKNIIKKAA VIIKKO-, VÄLI-, JA LOPPUKOKEILLA SUORITETTUNA: SUORITUSTAPOJEN VERTAILU Tietoliikennetekniikan osasto TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I 2 Sähkötekniikan
LisätiedotBINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 11 Kari Kärkkäinen Syksy 2015
BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 536A Tietoliienneteniia II Osa Kari Käräinen Sysy 5 Kantataajuusjärjestelmä lähettää ±A -tasoisia symboleita T:n välein. Optimaalinen vastaanotin
LisätiedotLUKU 3 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka I Osa 23 Kari Kärkkäinen Kevät 2015
1 LUKU 3 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS Modulaatiossa kantoaallon jotain parametria (amplitudi, vaihe ja taajuus) muutetaan yksi-yhteen periaatteella sanoman m(t) ohjaamana. Modulointia käytetään tiedonsiirtoon,
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2017
Radioamatöörikurssi 2017 Polyteknikkojen Radiokerho Luento 4: Modulaatiot 9.11.2017 Otto Mangs, OH2EMQ, oh2emq@sral.fi 1 / 29 Illan aiheet 1.Signaaleista yleisesti 2.Analogiset modulaatiot 3.Digitaalinen
LisätiedotA! Modulaatioiden luokittelu. Luento 4: Digitaaliset modulaatiokonstellaatiot, symbolijonolähetteet. ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät
ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät Luento 4: Digitaaliset modulaatiokonstellaatiot, symbolijonolähetteet Olav Tirkkonen, Jari Lietzen Aalto, Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos A! Modulaatioiden
LisätiedotHelsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology
Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology S-38.211 Signaalinkäsittely tietoliikenteessä I Signal Processing in Communications (2 ov) Syksy 1998 1. Luento: Johdanto prof.
LisätiedotLUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT A Tietoliikennetekniikka I Osa 8 Kari Kärkkäinen Kevät 2015
1 LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT LUVUN 3 SISÄLTÖ Modulaatiomenetelmien jaottelu Lineaariset modulaatiot Kaksisivukaistamodulaatio (DSB) Amplitudimodulaatio (AM) Yksisivukaistamodulaatio
LisätiedotSIGNAALITEORIAN JATKOKURSSI 2003
SIGNAALITEORIAN JATKOKURSSI 2003 Harri Saarnisaari University of Oulu Telecommunication laboratory & Centre for Wireless Communications (CWC) Yhteystiedot Luennot Harri Saarnisaari puh. 553 2842 vastaanotto
LisätiedotLUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT
LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT 1 (7) Luku 3 Analogiset perusmodulaatiomenetelmät Modulaatiomenetelmien jaottelu Lineaariset modulaatiot Kaksisivukaistamodulaatio (DSB) Amplitudimodulaatio
LisätiedotHelsinki University of Technology
Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology S-38.211 Signaalinkäsittely tietoliikenteessä I Signal Processing in Communications (2 ov) Syksy 1997 1. Luento: Johdanto prof.
LisätiedotKAISTANLEVEYDEN JA TEHON KÄYTÖN KANNALTA OPTIMAALINEN MODULAATIO TRELLISKOODATTU MODULAATIO (TCM)
1 KAISTANLEVEYDEN JA TEHON KÄYTÖN KANNALTA OPTIMAALINEN MODULAATIO TRELLISKOODATTU MODULAATIO (TCM) CPM & TCM-PERIAATTEET 2 Tehon ja kaistanleveyden säästöihin pyritään, mutta yleensä ne ovat ristiriitaisia
LisätiedotHelsinki University of Technology
Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology S-38.211 Signaalinkäsittely tietoliikenteessä I Signal Processing in Communications (2 ov) Syksy 1997 12. Luento: Kertausta,
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2016
Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan
LisätiedotELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät
ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät Laskuharjoitus 8 - ratkaisut 1. Tehtävässä on taustalla ajatus kantoaaltomodulaatiosta, jossa on I- ja Q-haarat, ja joka voidaan kuvata kompleksiarvoisena kantataajuussignaalina.
LisätiedotRadiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut
Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK
LisätiedotLähettimet ja vastaanottimet
Aiheitamme tänään Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta eri lähetelajeille sama
Lisätiedotnykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien
2.1.8. TAAJUUSJAKOKANAVOINTI (FDM) kanavointi eli multipleksointi tarkoittaa usean signaalin siirtoa samalla siirtoyhteydellä käyttäjien kannalta samanaikaisesti analogisten verkkojen siirtojärjestelmät
LisätiedotSIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2
1 SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2 Miten spektri lasketaan moduloiduille ja näytteistetyille tietoliikennesignaaleille? KONVOLUUTIO JA KERTOLASKU 2 Kantataajuussignaali (baseband) = sanomasignaali ilman
LisätiedotTAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO
TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO 1 (17) Sekoitus uudelle keskitaajuudelle Kantataajuussignaali (baseband) = signaali ilman modulaatiota Kaistanpäästösignaali
LisätiedotHelsinki University of Technology
Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology S-38.11 Signaalinkäsittely tietoliikenteessä I Signal Processing in Communications ( ov) Syksy 1997. Luento: Pulssinmuokkaussuodatus
LisätiedotSuodatus ja näytteistys, kertaus
ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät Luento 6: Kantataajuusvastaanotin AWGN-kanavassa II: Signaaliavaruuden vastaanotin a Olav Tirkkonen Aalto, Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos a [10.6.3-10.6.6;
LisätiedotANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM
1 ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM Millä eri tavoilla ignaalinäyteet voidaan eittää & koodata? PULSSIMODULAATIOMENETELMIEN LUOKITTELU Modulaatioenetelät Analogiet Digitaaliet Kantoaaltoodulaatiot
LisätiedotS 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 2 25.1.2006 Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 2 25.1.2006 Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet Luennon aiheet Analogisesta digitaaliseksi signaaliksi Signaalin siirtoa helpottavat / siirron
LisätiedotEnsimmäinen välikoe. Kurssin voi suorittaa tentillä tai kahdella välikokeella
Ensimmäinen välikoe Kurssin voi suorittaa tentillä tai kahdella välikokeella Tentissä hyväksytyn arvosanan raja on 15/30 pistettä Vastaavasti molemmista välikokeista on saatava vähintään 15/30 pistettä
LisätiedotTAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN ELI SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO
1 TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN ELI SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO Millaista analogista signaalinkäsittelyä suoritetaan radiosignaalin vastaanotossa? SEKOITUS UUDELLE KESKITAAJUUDELLE
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luento 3 Signaalin siirtäminen Tiedonsiirron perusteita Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luennon ohjelma Termejä, konsepteja
LisätiedotJOHDANTO TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIIN
1 JOHDANTO TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIIN Mitä keinoja on siirron toteuttamiseksi? Miten tähän on päädytty ja mikä on tulevaisuus? JOHDANTO 2 Modernin yhteiskunnan toiminta perustuu informaation tuottamiseen,
LisätiedotSYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN
SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN Miten modulaation P S P B? 536A Tietoliienneteniia II Osa 4 Kari Käräinen Sysy 05 SEP VS. BEP D-SIGNAALIAVARUUDESSA Kullein modulaatiolle johdetaan
LisätiedotWIMAX-järjestelmien suorituskyvyn tutkiminen
Teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos WIMAX-järjestelmien suorituskyvyn tutkiminen Mika Nupponen Diplomityöseminaari
LisätiedotKapeakaistainen signaali
Tiedonsiirrossa sellaiset signaalit ovat tyypillisiä, joilla informaatio jakautuu kapealle taajuusalueelle jonkun keskitaajuuden ympäristöön. Tällaisia signaaleja kutustaan kapeakaistaisiksi signaaleiksi
LisätiedotDigitaalinen Televisio
Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio 1. Lähetystekniikka ja standardit 2. MHP 3. Interaktiivinen Televisio 4. Vastaanottimet 5. Tulevaisuuden trendit Lähetystekniikka ja standardit DVB = Digital
LisätiedotELEC-C5210 Satunnaisprosessit tietoliikenteessä
ELEC-C5210 Satunnaisprosessit tietoliikenteessä Esa Ollila Aalto University, Department of Signal Processing and Acoustics, Finland esa.ollila@aalto.fi http://signal.hut.fi/~esollila/ Kevät 2017 E. Ollila
LisätiedotLangaton tietoliikenne 1
Langaton tietoliikenne 1 Radiokanavan/langattoman tiedonsiirron ongelmia: Heijastuminen, taittuminen, hajaantuminen. Monitie-eteneminen -> häipyminen. Häiriöt muista lähteistä. Taajuudet rajattuja. Yleensäkin
Lisätiedot2. Perusteoriaa signaaleista
2. Perusteoriaa signaaleista Tietoa siirretään yleensä sähköisen signaalin muodossa Sähköisen signaalin esitys aikatasossa: 11.1.2011 Tiedonsiirron perusteet / RR 1 Signaali on yksikäsitteisesti määritetty,
LisätiedotDIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM A Tietoliikennetekniikka I Osa 21 Kari Kärkkäinen Kevät 2015
1 DIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM 521357A Tietoliikennetekniikka I Oa 21 Kari Kärkkäinen DELTAMODULAATIO M 2 M koodaa näytteen ± polariteetin omaavaki binääripuliki. Idea perutuu ignaalin m(t muutoken
LisätiedotHAHMONTUNNISTUKSEN PERUSTEET
HAHMONTUNNISTUKSEN PERUSTEET T-61.3020, 4 op., Kevät 2007 Luennot: Laskuharjoitukset: Harjoitustyö: Erkki Oja Tapani Raiko Matti Aksela TKK, Informaatiotekniikan laboratorio 1 FOREIGN STUDENTS Lectures
LisätiedotT-110.250 Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet
T-110.250 Verkkomedian perusteet Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet Luennon aiheet Tietoliikennekäsitteitä Kerrosmallit Digitaalinen tiedonsiirto Siirtomediat Virheet ja virheenkorjaus Modulaatio
LisätiedotTietoturva. 0. Tietoa kurssista P 5 op. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Periodi / 2015
811168P 5 op 0. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 811168P 5 op : 9.3. 8.5.2015 Luennot: Juha Kortelainen e-mail: juha.kortelainen@oulu.fi puh: 0294 487934 mobile: 040 744 1368 vast. otto:
LisätiedotUuden sukupolven HF-kommunikaatiotekniikka
MATINE tutkimusseminaari 16.11.2017 Uuden sukupolven HF-kommunikaatiotekniikka Lauri Anttila 1, Mika Korhonen 1, Juha Yli-Kaakinen 1, Markku Renfors 1, Hannu Tuomivaara 2 1 Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan
LisätiedotKanavointi ja PCM järjestelmä
Kanavointi ja PCM järjestelmä Kanavointi PCM ~ Pulse Code Modulation ƒ Näytteenotto ƒ Kvantisointi y Lineaarinen y Epälineaarinen ƒ Kvantisointisärö TDM-kanavointi ƒ PCM 0, PCM 0, PCM 80, PCM 90 Rka/ML
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2012
Radioamatöörikurssi 2012 Sähkömagneettinen säteily, Aallot, spektri ja modulaatiot Ti 6.11.2012 Johannes, OH7EAL 6.11.2012 1 / 19 Sähkömagneettinen säteily Radioaallot ovat sähkömagneettista säteilyä.
LisätiedotLuento 5: Kantataajuusvastaanotin AWGNkanavassa I: Suodatus ja näytteistys a. Kuvaa diskreetin ajan signaaliavaruussymbolit jatkuvaan aikaan
ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät Luento 5: Kantataajuusvastaanotin AWGNkanavassa I: Suodatus ja näytteistys a Olav Tirkkonen Aalto, Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos a [10.1-10.6.3]
LisätiedotPeruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping)
Fyysinen kerros: hajaspektri CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff) samankaltainen kuin Ethernetissä Kilpailuikkuna : 31-1023 aikaviipaletta oletusarvo 31 kasvaa, jos lähetykset törmäävat, pienee
LisätiedotAmplitudimodulaatio (AM) Esitys aikatasossa
Modulaatio Signaalia (analogista tai digitaalista) siirrettäessä siirtotiellä (kaapeli, puhelinlinja, radioyhteys, satelliittilinkki) esiintyy yleensä tarve muuttaa signaalin taajuusalue siirtoon sopivaksi
LisätiedotInternet ja tietoverkot
811338A 0. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2014 / 2015 Luennoija 811338A 5 op 9. 1. 6. 3. 2015 nimi: Juha Kortelainen e-mail: juha.kortelainen@oulu.fi vastaanotto: torstai klo 10 12,
LisätiedotAalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo
Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-72 Tietoliikennetekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi S-26.002 Johdatus
LisätiedotLähettimet ja vastaanottimet
Aiheitamme tänään Lähettimet ja vastaanottimet OH3NE:n radioamatöörikurssi Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta Lähettimet: värähtelijä
LisätiedotANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM
ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM 1 16) Puliodulaatioenetelien luokittelu Modulaatioenetelät Analogiet Digitaaliet Kantoaaltoodulaatiot DSB, AM, SSB, VSB, QDSB, FM, PM Puliodulaatiot PAM, PWM,
LisätiedotDigitaalinen audio
8003203 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2005 Tuomas Virtanen Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2 Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot, sekä niissä
Lisätiedot1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.
1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat
LisätiedotLähettimet ja vastaanottimet. OH3NE:n radioamatöörikurssi
Lähettimet ja vastaanottimet OH3NE:n radioamatöörikurssi Aiheitamme tänään Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta Lähettimet: värähtelijä
LisätiedotHAHMONTUNNISTUKSEN PERUSTEET
HAHMONTUNNISTUKSEN PERUSTEET T-61.3020, 4 op., Kevät 2008 Luennot: Laskuharjoitukset: Harjoitustyö: Erkki Oja Elia Liiitiäinen Elia Liitiäinen TKK, Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 FOREIGN STUDENTS Lectures
LisätiedotAalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo
Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-72 Tietoliikennetekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi ELEC-A0110 Johdatus
Lisätiedot12. Luento. Luento 12 Modulaatio. Oppenheim luku 8 soveltuvin osin. Koherentti ja epäkoherentti analoginen modulaatio Digitaalinen modulaatio
. Luento Luento Modulaatio Koherentti ja epäkoherentti analoginen modulaatio Digitaalinen modulaatio Oppenheim luku 8 soveltuvin osin Modulaatio Modulaatiossa siirretään moduloivan signaalin spektri kantoaallon
LisätiedotMoniantennitekniikat langattoman tietoliikenteen kapasiteetin räjäyttäjinä
Oulun yliopisto, Infotech-päiv ivä Oulu 11.11.2005 Moniantennitekniikat langattoman tietoliikenteen kapasiteetin räjäyttäjinä Prof. Markku Juntti Tietoliikennelaboratorio & Centre for Wireless Communications
LisätiedotJohdatus ohjelmointiin C-kielellä P Ohjelmoinnin perusteet C-kielellä A Ohjelmointityö
KORVAAVUUDET Vanha kurssi: Uusi kurssi (korvaava) op/ov: 811192 Johdatus ohjelmointiin C-kielellä + 521276P Ohjelmoinnin perusteet C-kielellä 521141P Ohjelmoinnin alkeet 521276P Ohjelmoinnin perusteet
LisätiedotTIETOLIIKENNEVERKKOJEN OPISKELU TTY:llä
ma 13.12. klo 16-18 sali TB220 TIETOLIIKENNEVERKKOJEN OPISKELU TTY:llä Tilaisuus verkkotekniikasta kiinnostuneille Joulukuu 2010 Matti Tiainen matti.tiainen@tut.fi Mitähän ihmettä tuokin kurssi pitää sisällään?
LisätiedotSGN-4200 Digitaalinen audio
SGN-4200 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2013, periodi 4 Anssi Klapuri Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2! Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot,
LisätiedotDigitaalinen tiedonsiirto ja siirtotiet
A! Aalto University Comnet ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät, Luento 1 Digitaalinen tiedonsiirto ja siirtotiet Olav Tirkkonen [Luku 1: Introduction, kokonaisuudessaan] A! OSI-kerrokset Tiedonsiirtojärjestelmiä
LisätiedotDigitaalinen tiedonsiirto ja siirtotiet. OSI-kerrokset
A! Aalto University Comnet ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät, Luento 1 Digitaalinen tiedonsiirto ja siirtotiet Olav Tirkkonen [Luku 1: Introduction, kokonaisuudessaan] A! OSI-kerrokset Tiedonsiirtojärjestelmiä
LisätiedotTLT-5400 DIGITAALINEN SIIRTOTEKNIIKKA
TLT-5400 DIGITAALINEN SIIRTOTEKNIIKKA Tehtäväkokoelma: Päivitetty 16.3.2006 / MV 1. Piirrä digitaalisen siirtojärjestelmän yleinen lohkokaavio josta nähdään lähettimen ja vastaanottimen keskeiset toiminnot
LisätiedotPunainen käyrä on kantoaalto, sininen MSK-pulssin muoto ja musta MSKmoduloinnin tulos (=edellisten kertominen keskenään)
5.3.4. MSK (Minimum Shift Keying) ei äkillisiä vaiheen tai amplitudin muutoksia (siitä nimikin) suorakaidepulssi pyöristetään puolikkaan sinijakson muotoiseksi Q-bitti viivästetään puoli pulssin pituutta
LisätiedotMallilukujärjestys 1. vuosi 2013
1. Periodi ma 9.9. la 19.10.2013, viikot 37 42 klo maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai 8-10 MS- A0401 Diskreetin matematiikan perusteet D- Sali MS- A0401 Diskreetin matematiikan perusteet D-
LisätiedotELEKTRONIIKAN JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA. Tietoliikennetekniikan opintosuunta
ELEKTRONIIKAN JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA Tietoliikennetekniikan opintosuunta Tosibox CGI Haltian Harman Texas Instruments Mediatek TactoTec ROHM Semiconductor OP-Pohjola Polar Sony/ Altair
LisätiedotMS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Syksy 2015 Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 27.10.2015 1 / 8 Kangaslampi Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt
LisätiedotAalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo
Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-72 Tietoliikennetekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi ELEC-A0110 Johdatus
LisätiedotKanavat 61-69 eivät ole enää pelkästään broadcasting käytössä Uudet palvelut kuten teräväpiirtolähetykset vaativat enemmän kapasiteettia
DVB-T2 standardi valmis Mitä vaikutuksia alan toimintaan? Antennialan tekniikkapäivä 12.11.2009 Kari Risberg Tekninen Johtaja, Digita NorDig T2 ryhmän puheenjohtaja Kari Risberg Miksi DVB-T2 standardi?
LisätiedotOhjelmistoradio tehtävät 4. P1: Ekvalisointi ja demodulaatio. OFDM-symbolien generoiminen
Ohjelmistoradio tehtävät 4 P: Ekvalisointi ja demodulaatio Tässä tehtävässä dekoodata OFDM data joka on sijotetty synknonontisignaalin lälkeen. Synkronointisignaali on sama kuin edellisessä laskutehtävässä.
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2018
Radioamatöörikurssi 2018 Radioiden toimintaperiaatteet ja lohkokaaviot 20.11.2018 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 13 Sisältö Lähettimien ja vastaanottimien rakenne eri modulaatiolla Superheterodyne-periaate Välitaajuus
LisätiedotCSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff)
CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff) samankaltainen kuin Ethernetissä Kilpailuikkuna : 31-1023 aikaviipaletta oletusarvo 31 kasvaa, jos lähetykset törmäävat, pienee kun lähetys onnistuu törmäys
LisätiedotKanavointi ja PCM järjestelmä. Kanavointi pakkaa yhteyksiä johdolle
Kanavointi ja PCM järjestelmä Kanavointi PCM ~ Pulse Code Modulation Näytteenotto Kvantisointi Lineaarinen Epälineaarinen Kvantisointisärö TDM-kanavointi PCM-kehysrakenne, CRC4 -ylikehys PCM 3, PCM, PCM
LisätiedotLähettimet ja vastaanottimet. OH3TR:n radioamatöörikurssi
Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Värähtelijä Värähtelee eli oskilloi tietyllä taajuudella Kiinteätaajuuksisia sekä säädettäviä (esim VCO) Invertteri värähtelijänä: (hallitsematon)
LisätiedotTutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille
1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla
LisätiedotIARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus
IARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus Päivitetty IARU Region 1 -konferenssissa Varnassa 2014. 50 MHz 50.000 50.100 500 Hz Vain CW (paitsi majakat) 50.000 50.010 Region-1 * 50.010 50.020 Region-2 * 50.020
LisätiedotRadiotekniikan perusteet BL50A0301
Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset
Lisätiedot2. Peruskerros. tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) siirtoverkkoja. puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko
2. Peruskerros tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) johtimet, kaapelit langaton siirto häiriöt ja vahvistaminen siirtoverkkoja puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko
LisätiedotLYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT
Last update : 05.09.2012 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita
Lisätiedotsamankaltainen kuin Ethernetissä
CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff) samankaltainen kuin Ethernetissä Kilpailuikkuna : 31-1023 aikaviipaletta oletusarvo 31 kasvaa, jos lähetykset törmäävat, pienee kun lähetys onnistuu törmäys
LisätiedotRF-tekniikan perusteet BL50A0300
RF-tekniikan perusteet BL50A0300 6. Luento 7.10.2013 Passiiviset RF-komponentit Lähetin- ja vastaanotinelektroniikkaa DI Juho Tyster Passiiviset RF-komponentit 1 Liittimet Radiotekniikassa käytetään useita
LisätiedotHelsinki University of Technology
Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology S-38.211 Signaalinkäsittely tietoliikenteessä I Signal Processing in Communications (2 ov) Syksy 1997 3. Luento: Optimaalinen
LisätiedotTavoitteet TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Tietoliikenne. Elektroniikka
4.11. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja prof. Jari Nurmi huone HC304, puhelin 365 3884 email: jari.nurmi@tut.fi Sihteeri Irmeli Lehto huone HD326, puhelin 365 3366 email:
LisätiedotELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
(5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea
LisätiedotTutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille
1 / 12 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Nämä ohjeet on laadittu muille kuin tekniikan kandidaatin pohjatutkinnolla suoraan TTYn DIvaiheeseen tulleille. Tekniikan kandidaatin tutkinnolla
Lisätiedot15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA
168 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja prof. Markku Renfors huone TG108, puhelin 3115 3937 email: markku.renfors@tut.fi Sihteeri Kirsi Järnström huone TA211, puhelin
LisätiedotTiedonsiirron perusteet. Jouko Kurki T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012
Tiedonsiirron perusteet Jouko Kurki T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Viime Luennolla Datalinkkikerroksen palvelut linkkikerroksella oma osoitteistus (48 bittinen MAC-osoite), jonka perusteella
Lisätiedot