Standardit. Siirtotiet. Standardit

Transkriptio

1 34 Standardit Siirtotiet 35 Standardit Standardeja tarvitaan huolehtimaan niin fyysisestä, sähköisestä kuin toiminnallisesta yhteensopivuudesta eri järjestelmien välillä Perinteisesti tietokonevalmistajat ovat pyrkineet sitomaan asiakkaat omaan ympäristöönsä Verkkolaitevalmistajista riippuu, saadaanko laitteet liitettyä toisiinsa Internetin, multimedian ja hajautetun laskennan aikakaudella yhteensopivuutta vaaditaan kaikilta 36 Standardit Standardoinnin etuja: Vahvistaa markkinat tuotteille => Johtaa massatuotantoon ja sitä kautta laskee hintoja Yhteensopivuus mahdollistaa asiakkaan kannalta laitteiden tarjoajien todellisen kilpailuttamisen => laskee jälleen hintoja Standardoinnin haittoja: Standardointityön hitauden takia standardien valmistuttua uusia, paljon tehokkaampia tekniikoita on jo olemassa Useita standardeja samalle asialle: Ei ole oikeastaan standardoinnin vaan standardointiorganisaatioiden heikkous => Lisää yhteistyötä kaivataan! Yhteensopivuuden saavuttamiseksi joudutaan tekemään kompromisseja 37 Standardointiorganisaatioita IETF (Internet Engineering Task Force) on kansainvälinen yhteisö, joka kehittää ja julkaisee Internet-standardeja. Nykyinen Internetin perusta ja käytännössä kaikkien sovellusten pohjana toimivat protokollat ovat IETF:n aikaansaannoksia. IETF:n päätoiminta tapahtuu sen työryhmissä, joiden tarkoituksena on tuottaa RFC-standardeja (Request For Comments). Käytännön kehitystyö tapahtuu avoimilla sähköpostilistoilla, joille kuka tahansa saa liittyä. Tämä mahdollistaa standardien nopean ja tehokkaan hiomisen valmiiksi altistaen ne kuitenkin kritiikille koko niiden kehityskulun aikana. [ ISO (International Organization for Standardization) on vapaaehtoinen, ei-kaupallinen organisaatio, jonka jäseninä ovat kansalliset standardointiorganisaatiot, yksi kustakin maasta. Suomea järjestössä edustaa Suomen Standardisoimisliitto SFS. ISO tuottaa standardeja useille eri aloille. OSI-mallin standardointi on yksi ISO:n tärkeimmistä saavutuksista. ISO:n standardit ovat suosituksia. [

2 38 Standardointiorganisaatioita ITU-T (International Telecommunication Union Telecommunication Standardization Sector) on YK:n alainen järjestö, joten jäseniä ovat eri maiden hallitukset. ITU-T tuottaa suosituksia telekommunikointialan ongelmiin. [ ETSI (European Telecommunications Standards Institute) on riippumaton, voittoa tavoittelematon eurooppalainen telealan standardisoimisjärjestö, joka on vuosien varrella tuottanut mm. GSM-, UMTS- ja LTE-standardit. [ IEEE (Institute of Electrical and Electronics Engineers) on mm. lähiverkkojen kehittämiseen osallistuva standardointiorganisaatio, joka on tehnyt lukuisia merkittäviä standardeja langattomille ja langallisille lähiverkoille (esim. Ethernet, Token Bus, Token Ring, WLAN,...). IEEE on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka myös tukee yli 300 teknistä konferenssia vuosittain ympäri maailman. IEEE:llä on yli jäsentä yli 60 eri maassa. [ 39 Siirtotiet Siirtotien muodostaa lähettimen ja vastaanottimen välinen fyysinen yhteys Siirtotie voi olla: Johdollinen (langallinen): Yleisimmät kaapelityypit ovat parikaapeli, koaksiaalikaapeli ja optinen kuitu. Myös sähköverkkoa voi hyödyntää tiedonsiirron tarpeisiin esim. X0-laitteiden avulla. Johdoton (langaton): Yleisimpiä langattomia siirtotapoja ovat mikroaaltolinkit (suunnattu kommunikointi), satelliittilinkit (satelliittikommunikointi), radiotie (pääasiassa suuntamaton kommunikointi), infrapunalinkit (lyhyen matkan Point-to- Point-kommunikointi ja vaatii näköyhteyden) tai laser (pääasiassa Point-to-Point-kommunikointia ja vaatii myös näköyhteyden). Molemmissa tapauksissa tiedonsiirto koostuu sähkömagneettisista aalloista 40 Siirtotiet Tiedonsiirrossa tiedonsiirtonopeus ja etäisyys ovat tärkeitä suureita Näihin vaikuttavia tekijöitä ovat: Kaistanleveys: Vaikuttaa suoraan nopeuteen Siirtotien häiriöt: Esim. vaimennus Häiriöt muista signaaleista: Päällekkäin kulkevat signaalit eivät ole hyväksi siirrettävälle datalle Vastaanotinten/lähettimien lukumäärä: Joissakin tapauksissa vastaanotinten/lähettimien määrä vaikuttaa siirtotien häiriöihin 4 Datan koodaus

3 42 Datan koodaus Miten data lähetetään siirtotietä pitkin niin, että vastaanottaja tunnistaa sen? Data on koodattava ennen lähetystä jollakin menetelmällä Data on purettava vastaanottopäässä Otetaan esimerkkinä tapaukset: Digitaalinen data ja digitaalinen siirtotie Digitaalinen data ja analoginen siirtotie 43 Digitaalinen data ja digitaalinen siirtotie NRZ-menetelmässä (NonReturn to Zero) on kaksi jännitetasoa: (korkeampi) 0 (matalampi) NRZI-menetelmässä (NonReturn to Zero Inverted) on myös kaksi tasoa: (jännitetaso muuttuu) 0 (jännitetaso ei muutu) NRZ NRZI 0 44 Digitaalinen data ja digitaalinen siirtotie NRZ- ja NRZI-menetelmien hyvä puoli on yksinkertaisuus ja tehokkuus Niiden huono puoli on se, että jos jännitetaso ei muutu pitkään aikaan, on vaikea tunnistaa montako bittiä lähetys sisältää => NRZ- ja NRZImenetelmien heikkoudet vältetään käyttämällä Manchester-koodausta Manchester-koodausten etu on se, että vastaanottaja pysyy tahdissa NRZ-menetelmiin verrattuna aikajaksoja tarvitaan kaksinkertainen määrä 45 Digitaalinen data ja digitaalinen siirtotie Manchester-koodauksessa bitin keskellä jännite vaihtuu: (bitin keskellä muutos alhaalta ylös) 0 (bitin keskellä muutos ylhäältä alas) Myös Differentiaalisessa Manchester-koodauksessa bitin keskellä jännite vaihtuu: (bitin alussa ei jännitetason muutosta) 0 (bitin alussa jännitetaso muuttuu) Manchester Differentiaalinen Manchester 0

4 46 RZ-modulointi RZ-menetelmässä (Return to Zero) on kaksi jännitetasoa: (bitin alussa puolen bitin mittainen muutos alhaalta ylös) 0 (ei muutosta) RZ 0 47 Digitaalinen data ja digitaalinen siirtotie Yhteenvetona siis: NRZ NRZI Manchester Differentiaalinen Manchester 0 RZ 48 Digitaalinen data ja analoginen siirtotie Jos siirtotie on analoginen (esim. tavallinen lankapuhelinlinja), bittien koodaus liittyy jotenkin analogisen kantoaallon muutokseen ASK (Amplitude Shift Keying) eli amplitudimodulaatio: Signaalin voimakkuus muuttuu (suuri jännitevaihtelu) 0 (pieni jännitevaihtelu) 0 49 Digitaalinen data ja analoginen siirtotie FSK (Frequency Shift Keying) eli taajuusmodulaatio: Lähetystaajuus muuttuu (suuri taajuus) 0 (pieni taajuus) 0 ASK FSK

5 50 Digitaalinen data ja analoginen siirtotie PSK (Phase Shift Keying) eli vaihemodulaatio: Kantoaallon vaihe muuttuu (vaihemuutos tapahtuu) 0 (ei vaihemuutosta) 0 5 Digitaalinen data ja analoginen siirtotie Yhteenvetona siis: ASK FSK 0 PSK PSK Kanavointi (Multipleksaus) Kanavointi Kanavointi perustuu multipleksereiden käyttöön: MUX (Multiplexer) DEMUX (Demultiplexer) n syötettä yhdistetään yhdelle linjalle lähetyspäässä ja vastaanottopäässä ne jälleen puretaan n syötettä MUX linkki n kanavaa DEMUX n vastetta

6 54 Kanavointi (Multipleksaus) Usein kahden järjestelmän välinen kommunikointi ei vie koko siirtojärjestelmän kapasiteettia => Siirtokapasiteettia voidaan jakaa useamman järjestelmän kesken => Tätä jakoa kutsutaan kanavoinniksi Kanavointia käytetään esim. kuituihin, koaksiaaliin ja mikroaaltolinkkeihin perustuvissa runkoverkoissa Kanavointi voidaan jakaa neljään luokkaan: FDMA (Frequency Division Multiple Access) eli taajuusjakokanavointi TDMA (Time Division Multiple Access) eli aikajakokanavointi: Synkroninen Asynkroninen (tilastollinen TDMA) CDMA (Code Division Multiple Access) eli koodijakokanavointi WDMA (Wavelength Division Multiple Access) eli aallonpituusjakokanavointi 55 FDMA Kukin signaali keskittyy omalle taajuusalueelle (kanavalle) FDMA perustuu eri signaalien modulointiin eri taajuuksille Vaatimus FDMA:lle: Siirtotien kapasiteetin tulee ylittää siirrettävien signaalien yhteenlasketut vaatimukset Eri kanavien väliin asetetaan ns. varmuusväli estämään häiriöt Syötettävä data voi olla digitaalista tai analogista Signaali on aina analoginen moduloinnista johtuen Vastaanottopäässä käytetään kaistanpäästösuodattimia erottamaan oikea signaali 56 FDMA 57 TDMA Perustuu eri signaalien viipalointiin (aikajako) Viipalointi voi tapahtua: Bittitasolla Tavutasolla Suuremmissa yksiköissä Siirtotien kapasiteetin on ylitettävä siirrettävien signaalien kapasiteettivaatimukset Jako: Synkroninen Asynkroninen (tilastollinen TDMA)

7 58 TDMA 59 Synkroninen TDMA Datan on oltava digitaalista Signaali voi olla digitaalinen tai analoginen Siirrettävä data muodostaa kehyksiä (frame) Kehykset muodostuvat aikaviipaleista Aikaviipaleet varataan kiinteästi koko yhteyden ajaksi Tämä hukkaa kapasiteettia, jos dataa ei joskus olekaan tarjolla (samoin FDMA:ssa) 60 Synkroninen TDMA Synkroninen TDMA mahdollistaa eri nopeuksilla toimivien lähteiden yhdistämisen (ts. varataan eri määrät aikaviipaleita kullekin yhteydelle nopeuden mukaan) Synkronisessa TDMA:ssa ei tarvita ohjausinformaatiota datan yhteydessä => Ei tarvita myöskään linkkiprotokollaa Linkin vuonvalvonta on myös tarpeetonta, koska nopeus on kiinteä Ongelmatilanteissa vain yksittäisiä yhteyksiä hallitaan 6 Tilastollinen (Asynkroninen) TDMA Synkronisen TDMA:n ongelmana on aikavälien tuhlaaminen, koska suurimman osan ajasta joku (tai jotkut) yhteydet ovat tyhjillään Ratkaisuna tilastollinen eli älykäs TDMA, jossa aikavälit varataan dynaamisesti tarpeen mukaan Tilastollisessa TDMA:ssa yhdistetään jälleen useita lähteitä useisiin kohteisiin Tyypillisesti lähteitä on enemmän kuin mahdollisia aikavälejä => Siirtonopeus on siis vähemmän kuin lähteiden nopeuksien summa => Viive => Aiheuttaa hankaluuksia suurilla kuormituksilla => Ratkaisuna lähetyspuskurin lisääminen multiplekseriin: Oikean puskurikoon valinta on hankalaa On löydettävä kompromissi puskurin koon ja siirtonopeuden välillä

8 62 CDMA CDMA:ssa eli koodinjakokanavoinnissa käytetään koko taajuusalue ja kaikki aikaviipaleet Etuja: Teoreettisesti tehokkaampi ja taajuuksien käytöltään joustavampi Useat CDMA-järjestelmät voivat toimia samalla alueella => Verkkosuunnittelu helpottuu Häiriöiden vaikutus pienenee Laitteet kuluttavat vähemmän virtaa Koodinjakokanavointi voidaan jakaa kahteen hajaspektritekniikkaan: FHSS (Frequency Hopping Spread Spectrum) eli taajuushyppely DSSS (Direct Sequence Spread Spectrum) eli suorasekvensointi 63 Taajuushyppely (FHSS) Armeijasovelluksista peräisin oleva FHSS käyttää kaikkia aikavälejä ja koko taajuusalueen pitkällä tähtäimellä FHSS on käytössä esim. Bluetooth-tekniikassa, jossa siitä hyödynnetään myös adaptiivista versiota AFH (Adaptive Frequency Hopping) kahden erilaisen AFHversion avulla => FHSS vähentää todennäköisyyttä sille, että kaksi radiolaitetta toimisivat samalla taajuudella samalla ajanhetkellä => Taajuushyppelyn avulla voidaan siis välttää kanavia, joilla on häiriöitä! Hyppelyalgoritmi on pseudosatunnainen ja se on vain lähettäjän ja vastaanottajan tiedossa 64 Taajuushyppely (FHSS) Otetaan esimerkkinä Bluetooth-teknologia, jossa on käytössä 79 eri kantoaallontaajuutta (f=2402+k MHz, k=0,,78) Pseudosatunnainen hyppygeneraattori toistaa saman hyppelyjakson aina 2 27 hypyn välein => 600 hypyn sekuntivauhdilla sama kuvio toistuu n tunnin välein. 65 Taajuushyppely (AFH:n versio #) AFH:n (versio #) tapauksessa maksimissaan 59 huonointa kanavaa (ts. eniten häiriöistä kärsivää kanavaa) voidaan sulkea käytöstä ja näin riittää, että käytössä on minimissään 20 parasta kanavaa (ts. vähiten häiriöistä kärsivää kanavaa), joiden välillä hypitään taajuudelta toiselle samaan tapaan kuin FHSS:n tapauksessakin: Tämä AFH:n versio on käytössä Bluetooth-versioissa HS (High Speed). Pseudosatunnainen hyppygeneraattori toistaa saman hyppelyjakson aina 2 27 hypyn välein => 800 hypyn sekuntivauhdilla sama kuvio toistuu n tunnin välein.

9 66 Taajuushyppely (AFH:n versio #2) AFH:n uudemman version tapauksessa käytössä on 40 kanavaa (f=2402+k 2 MHz, k=0,,39), joista 37 kpl on käytössä datakanavina ja 3 kpl on varattu laitteiden löytämiseen sekä yhteyden määrittämiseen. Näiden 37 datakanavan välillä hypitään taajuudelta toiselle samaan tapaan kuin FHSS:n ja AFH:n versio #:den tapauksessakin: Tämä AFH:n versio on käytössä Bluetooth-versioissa (ts. Bluetooth Low Energy -laitteissa). Pseudosatunnainen hyppygeneraattori toistaa saman hyppelyjakson aina 2 27 hypyn välein => 800 hypyn sekuntivauhdilla sama kuvio toistuu n tunnin välein. 67 Suorasekvensointi (DSSS) DSSS on myös peräisin armeijasovelluksista ja esim. IEEE 802. (perinteinen WLAN eli kaikista vanhin versio WLAN:sta) käyttää DSSS:ää Radiot, jotka käyttävät DSSS:ää, levittävät signaalinsa yli koko käytettävissä olevan kaistan hyvin pienellä teholla => Levittämällä signaali, kapeakaistaisten signaaleiden aiheuttama häiriö ei kovin helposti aiheuta datavirheitä. Lisäksi sellaiset radiot, joille signaali ei ole tarkoitettu, näkevät signaalin taustakohinana ja hylkäävät sen. Lähtevä signaali Vastaanotettu signaali Hajautin Modulaattori Demodulaattori Koostin 68 WDMA WDMA eli aallonpituuskanavointi käyttää useita rinnakkaisia kanavia optisessa kuidussa: Eri aallonpituuksia käyttämällä saadaan jopa 00 kanavaa. Perusteet tekniikan käytölle: 2.4 Gb/s nopeuden jälkeen kustannukset kasvavat nopeasti ja toimivuus heikkenee. Useiden eri valokaapeleiden veto ei kannata (kalleus). Käytettävät aallonpituudet riippuvat vaimennuskäyrästä ja optisten vahvistimien toiminta-alueesta WDMA:n toiminta perustuu optisiin kuituvahvistimiin (vahvistus db) NRZ-modulointia käytetään hitailla alle Gb/s nopeuksilla Suuremmilla nopeuksilla on käytettävä RZ-modulointia 69 Tahdistus Virheenkorjaus Vuonvalvonta

10 70 Tahdistus Siirtotien yli kulkevassa bittien vuossa peräkkäiset bitit muodostavat kokonaisuuksia käyttäjän tahtomalla tavalla (esim. kirjaimia). Tahdistuksella ratkaistaan, mistä kohdista bittivuo on katkaistava, että se jakautuu osiin oikealla tavalla. Lyhyellä etäisyydellä tahdistus voidaan toteuttaa bittitasolla esim. Manchester-koodauksella Pitkillä etäisyyksillä siirtotiellä voi olla häiriöitä ja tahdistus sekoaa => Ratkaisuna tähän on kaksi eri tapaa tahdistaa: Asynkroninen tiedonsiirto: Data lähetetään merkki kerrallaan (yleensä 8 bittiä + kontrollibittejä). Synkroninen tiedonsiirto: Data lähetetään lohko kerrallaan. Lähetetään kerralla esim. 000 kirjaimen lohko ja siihen liittyvä kontrollitieto. 7 Asynkroninen tiedonsiirto Asynkronisessa tiedonsiirrossa vastaanottaja tahdistaa kellonsa joka merkin jälkeen seuraavalla tavalla: Kun siirrettävää dataa ei ole, linjalta voidaan lukea joutobittiä, joka on. Merkin lähetys alkaa alkubitillä, joka on 0. Seuraavat 8 bittiä sisältävät lähetettävän merkin, esim. ASCII-koodauksen (American Standard Code for Information Interchange) mukaan. Mikäli näin on sovittu, seuraavaksi lähetetään pariteettibitti. Jos on valittu pariton pariteetti, lisätty bitti on 0 tai sen mukaan, onko merkin -bittien määrä pariton vai ei. Jos taas on valittu parillinen pariteetti, lisätty bitti on 0 tai sen mukaan, onko merkin -bittien määrä parillinen vai ei. Lopuksi lähetetään loppubitti, joka on. 72 Asynkroninen tiedonsiirto Yleensä on vaatimuksena, että loppubitin kesto on,.5 tai 2 kertaa normaalibitin kesto On huomioitava, että loppubitti on kuten joutobittikin Modeemin käyttäjät sopivat entisaikaan ko. käytännöstä esim. muodossa 9600,8,n, tarkoittaen että nopeus on 9600 bittiä/s, käytetään kahdeksaa databittiä, ei pariteettia ja yksi loppubitti Pariteettibitteihin perustuvan virheenhavaitsemismenetelmän periaate on hyvin yksinkertainen => Siinä jokaisten keskenään samanpituisten bittisarjojen perään lisätään yksittäinen bitti, joka toimii ns. tarkistusbittinä. 73 Asynkroninen tiedonsiirto Tarkistusbitin arvo määräytyy sen mukaan käytetäänkö parillista (even) vai paritonta (odd) pariteettia. Esim. Jos käytössä on parillinen pariteetti ja alkuperäisen bittijonon ykkösten lukumäärä on parillinen, tulee lisättävän bitin arvoksi nolla. Vastaavasti jos käytössä on pariton pariteetti ja alkuperäisen bittijonon ykkösten lukumäärä on parillinen, tulee lisättävän bitin arvoksi yksi.

11 74 Asynkroninen tiedonsiirto Pariteetin käytöllä virhe voidaan havaita vain, jos pariton määrä bittejä on vaihtunut toiseksi Pariteettitarkastus ei siis huomaa virhettä, jos esim. kaksi bittiä on muuttanut arvoaan => Tämän vuoksi pariteetti soveltuu ainoastaan tiedonsiirtoon, jossa virheiden esiintymistodennäköisyys on pieni 75 Synkroninen tiedonsiirto Synkronisessa siirrossa tahdistus tapahtuu lohkojen tai lohkoryhmien välillä, joten lohkon sisällä synkronointia ei tarvita Tieto lähetetään kehyksinä, joissa on: Lippu alussa ja lippu lopussa => Ilmaisee kehyksen alun ja lopun. Muuta kontrollitietoa Dataa Yleisesti lippuna käytetään tavua 0x7E (eli 00 2 ) Koska samaa bittijonoa voidaan tarvita datassakin, sekaannuksen välttämiseksi lähetettäessä lisätään aina viiden -bitin jälkeen täytebitti, joka on 0 Vastaavasti vastaanottaja poistaa viittä ykköstä seuraavan nollan (täytebitin) 76 Virheenkorjaus Koska tiedonsiirrossa voi tapahtua virhe, järjestelmän tulisi varautua virheisiin Voidaan toimia seuraavilla tavoilla: Jättää virheet huomiotta. Käyttää virheenkorjaavaa koodausta, jos datan uudelleenlähetykseen ei ole mahdollisuutta, mutta virheettömyys on taattava. Käyttää virheet ilmaisevaa koodausta ja lähettää uudelleen kunnes data tulee perille virheettömästi => Tämä toimii siinä tapauksessa jos siirtotie on kaksisuuntainen eikä sovellus ole aikakriittinen. Laskea lohkojen CRC-tarkistussummat (Cyclic Redundancy Check): Esim. Bluetooth-tekniikka hyödyntää 8-, 6- ja 24- bittisiä CRC-tarkistussummia (riippuen käytetystä Bluetoothversiosta ja eri pakettityypeistä, joita on suuri määrä), kun taas esim. Ethernet ja WLAN hyödyntävät 32-bittistä CRCtarkistussummaa. 77 CRC-prosessi Bittijono voidaan esittää polynomina: Esim voidaan esittää muodossa X 4 +X 3 +0X 2 +0X +X 0 =X 4 +X 3 + => Voidaan suorittaa erityisiä matemaattisia operaatioita käyttämällä tuttua polynomialgebraa. Polynomien kertominen seuraa tuttua sääntöä eksponenttien summaamisesta: Esim. X 4 X 2 =X 6, jossa lisäys tehdään XOR-funktiolla (0+0=0, +0=, 0+=, +=0) => Esim. (X 4 +X 2 +) (X 2 +)= X 6 +X 4 +X 4 +X 2 +X 2 +=X 6 + Käyttämällä tällaista algebraa, laskutoimitukset saadaan erittäin nopeiksi suorittaa mikroprosessorilla

12 78 CRC-prosessi Jos viesti polynomimuodossa on M(X) ja bittikuvio G(X) on jakaja (generator polynomial), niin jakolaskun osamäärä on Q(X) ja jakojäännös R(X): X j M ( X ) R( X ) Q( X ) G( X ) G( X ) X j on j-bitin (tavallisesti j on 8 tai 6) ns. left-shiftoperaattori, joka tekee viestin loppuun tilaa jakojäännökselle R(X) Jos R(X) on j-bittinen, niin G(X):n täytyy olla (j+)- bittinen Lähettävä yksikkö lähettää jakson: T(X)=X j M(X)+R(X) 79 Esimerkki CRC-prosessista Oletetaan, että M(X)=X 9 +X 7 +X 3 +X 2 + ( ) ja G(X)=X 5 +X 4 +X 2 + (00 2 ) G(X) on 6-bittinen => R(X) on 5-bittinen => Viestin M(X) loppuun lisätään viisi nollaa => X 4 +X 2 +X 8 +X 7 +X 5 ( ). Lasketaan (X 4 +X 2 +X 8 +X 7 +X 5 )/(X 5 +X 4 +X 2 +) ja saadaan R(X)=X 3 +X 2 +X (00 2 ). Koska R(X) on 5-bittinen, lisätään eteen nolla. Nyt saadaan muodostettua T(X)=X 4 +X 2 +X 8 +X 7 +X 5 +X 3 +X 2 +X ( ) => Jos jakso T(X) vastaanotetaan virhevapaasti, niin T(X)/G(X)=0 eli R(X)=0. Jos R(X) 0 => Siirrossa tapahtui virhe/virheitä => Vastaanottaja pyytää uudelleenlähetystä. 80 8

13 82 83 Vuonvalvonta Vuonvalvonta tarkkailee sitä, että kehykset saapuvat perille virheettömästi Tavoitteena on myös luonnollisesti nopeus Tarkastellaan esimerkkiä, jossa oletetaan, että varsinainen tiedonsiirto on yksisuuntaista => Toiseen suuntaan tulee vain kuittauksia onnistuneesta tai epäonnistuneesta lähetyksestä: Jossain protokollissa käytetään ns. liukuvien ikkunoiden - tekniikkaa. Olkoon w luonnollinen luku. Ikkunaan mahtuu samanaikaisesti w kehystä. Aina kun saadaan tieto onnistuneesta lähetyksestä, yksi kehys poistetaan ikkunasta. Uusia kehyksiä voidaan lisätä ikkunaan niin pian kuin sinne niitä mahtuu. 84 Aiheeseen liittyviä opetusvideoita Alla muutama aiheeseen liittyvä opetusvideo: Wired Data Transmission ( &list=plzkwlsv80w_fwnuc59glcf6zy5smnoynw) The Wired and the Wireless Transmission Media ( Multiplexing # ( Multiplexing #2 ( Error Detection/Correction and Parity Bits ( Flow Control ( GYH3k)