Itämeren ekosysteemipalveluiden merkitys tarkastelussa virkistyskäyttö,

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itämeren ekosysteemipalveluiden merkitys tarkastelussa virkistyskäyttö,"

Transkriptio

1 Itämeren ekosysteemipalveluiden merkitys tarkastelussa virkistyskäyttö, näkemykset ja arvot Heini Ahtiainen Janne Artell

2 Itämeren ekosysteemipalveluiden merkitys tarkastelussa virkistyskäyttö, näkemykset ja arvot Heini Ahtiainen, MTT Taloustutkimus Janne Artell, MTT Taloustutkimus ISSN

3 Tiivistelmä Itämeren ekosysteemi tuottaa monia palveluita, jotka vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Näiden niin kutsuttujen ekosysteemipalveluiden taloudellisen arvon selvittäminen on tärkeää, jotta ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden arvo voidaan ottaa täysimääräisesti huomioon ja sitä voidaan verrata muuhun taloudelliseen toimintaan. Itämeren ekosysteemin tarjoamien palveluiden arvoa on kuitenkin tähän mennessä tutkittu melko vähän. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Itämeren ekosysteemipalvelujen tuottamia hyötyjä keskittyen virkistyskäyttöön ja olemassaolohyötyihin. Aineistona on kaksi laajaa kyselytutkimusta, joissa selvitettiin Itämeren virkistyskäyttöä, ihmisten näkemyksiä meren suojelusta ja hyötyjä rehevöitymisen vähentämisestä kaikissa Itämeren rannikkovaltioissa. Tutkimukset osoittavat, että Itämeren merkitys sekä virkistyskohteena että terveen meriekosysteemin tarjoajana on suuri. Suurin osa vastaajista viettää vapaa-aikaa Itämerellä. Vapaa-ajanviettotapojen perusteella voidaan tunnistaa viisi kävijäryhmää, joista suurin koostuu rannalla aikaa viettävistä uimareista. Itämeren alueen asukkaat pitävät roskaantumista, kasveille ja eläimille aiheutuvia vahinkoja, raskasmetalleja ja muita vaarallisia aineita sekä öljypäästöjä ympäristöongelmista merkittävimpinä. Myös rehevöitymisen vaikutuksia pidetään yleisesti ongelmallisina. Huoli kohdistuu kaikkiin rehevöitymisen seurauksiin, kuten helposti havaittavissa oleviin sinileväkukintoihin ja veden kirkkauteen ja vaikeammin havaittavissa olevaan vedenalaisen luonnon hyvinvointiin. Arvottamiskyselyn tulosten perusteella rannikkovaltioiden asukkaat ovat valmiita maksamaan rehevöitymisen vähentämisestä Itämerellä. Maksuhalukkaiden osuus ja keskimääräinen maksuhalukkuus henkilöä kohden vuodessa vaihtelevat sekä maiden välillä että kävijäryhmittäin. Itämerta monipuolisesti ja usein käyttävät vastaajat ovat halukkaampia osallistumaan Itämeren suojeluun. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää merienhoidon suunnittelussa, Euroopan Unionin meristrategiadirektiivin vaatimusten täyttämisessä ja Itämerta koskevassa päätöksenteossa.

4 Johdanto Itämeren ekosysteemi tarjoaa monia hyödykkeitä ja palveluita, jotka vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Näitä ovat esimerkiksi kalakannat, lajien monimuotoisuus, vedenlaatu ja raaka-aineet, jotka puolestaan tuottavat ihmisille hyötyjä esimerkiksi ravinnon ja virkistyksen muodossa. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ihmisten hyvinvointiin suoraan tai epäsuorasti vaikuttavia ekologisia prosesseja ja toimintoja (Fisher ym. 2009). Käsitteen avulla voidaan jäsentää ihmisen ja luonnon välisiä vuorovaikutuksia ja arvioida ekosysteemien ja monimuotoisuuden taloudellista merkitystä ihmisille (MA 2005, TEEB 2008). 4 Ekosysteemipalveluiden taloudellisen arvon selvittäminen konkretisoi ekosysteemien ja monimuotoisuuden merkitystä ja auttaa vertaamaan ekosysteemien tarjoamia hyödykkeitä ja palveluita muiden hyödykkeiden ja taloudellisten toimien kanssa. Itämeren ekosysteemipalveluiden merkitystä ja taloudellista arvoa on tutkittu tähän mennessä melko vähän, eikä vertailukelpoista tietoa ole ollut saatavilla Itämeren tasolla (Söderqvist & Hasselström 2008). Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Itämeren ekosysteemipalvelujen tarjoamia hyötyjä keskittyen virkistyskäyttöön ja olemassaolohyötyihin. Aineistona hyödynnetään kahta noin havaintoa sisältävää kyselytutkimusta, joissa selvitettiin Itämeren virkistyskäyttöä, ihmisten näkemyksiä meren suojelusta ja hyötyjä rehevöitymisen vähentämisestä. Kyselytutkimukset toteutettiin samanlaisina kaikissa Itämeren maissa vuosina , mikä mahdollistaa maiden välisen vertailun. Tavoitteena on Itämeren virkistyskäytön tarkastelun lisäksi tunnistaa aineistosta ryhmiä, jotka eroavat toisistaan virkistyskäyttötapojen suhteen. Näiden ryhmien osalta analysoidaan tarkemmin halukkuutta osallistua meren suojeluun, ja selvitetään Itämeren ekosysteemipalvelujen arvon jakautumista ryhmien kesken. Lisäksi tutkitaan ihmisten suhtautumista Itämeren ympäristöongelmiin. Seuraavaksi käydään läpi käytetyt tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen toteutus. Sen jälkeen esitellään tutkimuksen tulokset ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset. 2 Tutkimuksen tausta, aineisto ja menetelmät Tässä tutkimuksessa keskityttiin Itämeren virkistyskäytön ja terveen meriekosysteemin olemassaolosta saataviin hyötyihin kahden laajan kyselytutkimusaineiston perusteella. Virkistäytyminen on yksi näkyvimpiä Itämeren käyttötapoja ja yksi meren ekosysteemipalvelujen tarjoamista hyödyistä. Olemassaolohyödyt puolestaan tarkoittavat ihmisten arvostavan terveen meriekosysteemin olemassaoloa, vaikka he eivät itse kävisikään Itämerellä tai käyttäisi suoraan muita meren tarjoamia ekosysteemipalveluja. Seuraavaksi esitellään ekosysteemipalveluiden käsite arvottamisen näkökulmasta, jonka jälkeen kerrotaan lyhyesti tutkimuksessa käytetyistä aineistoista ja menetelmistä.

5 2.1 Ekosysteemipalvelujen käsite Ekosysteemipalveluita voidaan määritellä ja luokitella eri tavoin (esim. Daily 1997, Costanza ym. 1997, MA 2005, Fisher ym. 2009). Yksi laajimmin käytetyistä luokitteluista on jaottelu tuotanto-, ylläpito-, sääntely- ja kulttuuripalveluihin (MA 2005). Ylläpitopalveluja ovat esimerkiksi ravinnekierto ja perustuotanto; sääntelypalveluja ilmaston ja eroosion sääntely; tuotantopalveluja ruoka ja energia; ja kulttuuripalveluja vesien virkistyskäyttö ja maisema. 5 Taloudellista arvottamista varten ekosysteemipalvelut jaetaan usein välipalveluihin (intermediate services) ja loppupalveluihin (final services). Lisäksi ekosysteemipalvelut erotetaan niiden tuottamista hyödykkeistä ja näiden hyödykkeiden arvosta (Fisher ym. 2009, Turner ym. 2010, UK NEA 2011). Välipalvelut tukevat nimensä mukaisesti loppupalveluja ilman suoraa yhteyttä ihmisten hyvinvointiin. Loppupalvelut puolestaan vaikuttavat suoraan ihmisten hyvinvointiin tuottamalla hyödykkeitä, joille voidaan vuorostaan määrittää taloudellinen arvo. Kuvassa 1 on esitetty ekosysteemipalveluiden luokittelu ja esimerkkejä palveluista Itämerellä. Tässä tutkimuksessa keskitytään Itämeren virkistyskäyttöön ja olemassaolohyötyihin, joihin vaikuttavat esimerkiksi veden laatu, meriekosysteemin tila ja monimuotoisuus. Kuva 1. Ekosysteemipalveluiden luokittelu 2.2 Aineisto Itämeren ekosysteemipalveluiden merkityksen tarkastelussa hyödynnettiin kahta kyselyaineistoa. Kyselytutkimukset toteutettiin samanlaisina kaikissa Itämeren rannikkovaltioissa, mikä mahdollistaa maiden välisen vertailun. Kyselyt suunniteltiin kansainvälisenä yhteistyönä, ja ennen varsinaista toteuttamista niiden sisältö ja toteutustapa testattiin haastatteluilla, ryhmäkeskusteluilla ja pienillä testikyselyillä. Taulukossa 1 on esitetty tietoja kyselyjen toteutuksesta eri maissa. Ensimmäisen kyselytutkimuksen (BalticSurvey) tarkoituksena oli selvittää Itämeren virkistyskäytön muotoja ja laajuutta ja ihmisten näkemyksiä meren suojelusta. Kysely toteutettiin henkilökohtaisina haastatteluina Virossa, Latviassa ja Liettuassa ja puhelinhaastatteluina lopuissa kuudessa maassa (Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Venäjä) huhti-kesäkuussa Kaikissa maissa paitsi Venäjällä otos valittiin

6 satunnaisesti maan aikuisväestöstä. Venäjällä otanta tehtiin erikseen rannikkoalueelle (Pietarin ja Kaliningradin alueet) ja muulle maalle johtuen maan koosta. Tässä artikkelissa tarkastellaan ainoastaan Venäjän rannikkoväestöä. Haastatteluita tehtiin noin 1000 jokaisessa maassa, jolloin lopullisessa aineistossa on yhteensä noin 9000 havaintoa. Tutkimuksen toteutus on raportoitu tarkemmin julkaisussa Söderqvist ym. (2010). Syksyllä 2011 tehdyn toisen kyselytutkimuksen (BalticSUN) päätavoitteena oli selvittää hyötyjä Itämeren rehevöitymisen vähentämisestä. Samalla kerättiin tietoa vastaajien virkistyskäytöstä ja näkemyksistä rehevöitymisestä Itämerellä. Tutkimus toteutettiin internetkyselynä Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa ja Virossa ja henkilökohtaisina haastatteluina Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä. Puolassa käytettiin sekä internetkyselyä että henkilökohtaisia haastatteluita. Otokset kerättiin kussakin maassa aikuisväestöstä koko maan alueelta, otoskoon vaihdellessa 500 ja 2000 välillä maasta riippuen. Kaiken kaikkiaan vastaajia oli noin Tarkempaa tietoa tutkimuksen toteutuksesta löytyy julkaisusta Ahtiainen ym. (2012). 6 Taulukko 1. Kyselytutkimusten toteutus 2.3 Ehdollisen arvottamisen menetelmä Hyötyjä Itämeren rehevöitymisen vähentämisestä selvitettiin ehdollisen arvottamisen menetelmällä (Carson ja Hanemann 2005, Mitchell ja Carson 1989). Ehdollisen arvottamisen menetelmä on yksi taloustieteen arvottamismenetelmistä, joilla voidaan selvittää

7 markkinattoman hyödykkeen arvo. Menetelmä perustuu huolellisesti laadittuihin kyselyihin, joissa kysytään ihmisten maksuhalukkuutta tarkkaan määritellystä muutoksesta ympäristön tilassa. Maksuhalukkuus kuvaa kansalaisten kokemia hyötyjä muutoksesta. Maksuhalukkuuden ja vastaajien taustatietojen (esim. ikä, asuinpaikka, tulot) lisäksi kyselyissä kerätään tietoa muun muassa arvotettavan hyödykkeen käytöstä ja siihen liittyvistä näkemyksistä. Ehdollinen arvottaminen on vakiintunut menetelmä ympäristöhyödykkeiden arvottamisessa. Sitä on sovellettu 1960-luvulta lähtien, ja nykyisin tutkimuksia on tehty jo tuhansia (Carson ja Hanemann 2005). Ehdollisen arvottamisen etuna on se, että menetelmää voidaan käyttää joustavasti hyödykkeen määrän tai laadun muutosten arvottamiseen. Lisäksi sillä saadaan selville myös niitä hyötyjä, jotka eivät liity ympäristöhyödykkeiden käyttöön eli olemassaoloarvoja. 7 3 Tulokset Seuraavissa kappaleissa käsitellään kyselyiden tuloksia Itämeren virkistyskäytöstä, rantavaltioiden asukkaiden suhtautumisesta Itämeren ympäristöongelmiin ja halukkuudesta osallistua meren suojeluun. Rehevöitymisen vähentämisen hyötyjä käsitellään omana osionaan. Aineisto mahdollistaa myös erilaisten virkistyskäyttäjäryhmien tunnistamisen. Tunnistettujen ryhmien osalta tarkastellaan Itämeren taloudellisen arvon jakautumista. 3.1 Itämeren virkistyskäyttö Virkistyskäyttöön ja näkemyksiin keskittyneen BalticSurvey-kyselyn perusteella yli 80 % vastaajista oli joskus käynyt Itämerellä. Heistä hieman yli puolet oli käynyt Itämerellä viimeisen vuoden aikana. Lisäksi selvitettiin tarkemmin vastaajien viimeisintä virkistyskäyntikertaa niiden osalta, jotka olivat käyneet Itämerellä viimeisen vuoden aikana. Taulukossa 2 on esitetty vastaajien osuudet eri vapaa-ajanviettotavoille. Vastaajat saattoivat ilmoittaa osallistuneensa moneen eri virkistyskäyttömuotoon saman käynnin aikana, joten osuudet summautuvat yli sataan prosenttiin. Selvästi yleisin virkistysmuoto oli rannalla olo esimerkiksi kävelyn, auringonoton ja retkeilyn muodossa. Suosittua oli myös uiminen, johon oli osallistunut lähes puolet vastaajista. Maakohtainen tarkastelu paljasti, että viimeisimmässä virkistyskäyttökerrassa on eroja maiden välillä. Saksassa, Liettuassa ja Latviassa yli puolet vastaajista oli käynyt uimassa viimeisimmällä virkistyskäynnillään, kun taas muissa maissa osuus vaihteli 18 % ja 49 % välillä. Erot näkyivät myös risteilyjen osalta, sillä niiden osuus oli erityisen suuri Saksassa, Puolassa ja Suomessa. Esimerkiksi rannalla olijoiden osuudessa ei ollut juurikaan eroja maiden välillä.

8 Taulukko 2. Viimeisin virkistyskäynti Itämerellä: virkistyskäyttömuodot (n=3350) 8 Toisessa tutkimuksessa eli BalticSUN-kyselyssä puolestaan selvitettiin mihin virkistyskäyttömuotoihin vastaajat yleensä osallistuvat viettäessään vapaa-aikaa Itämerellä. Tätä tietoa hyödynnettiin etsittäessä erilaisia kävijätyyppejä. Kävijätyyppien luokittelu tehtiin tilastollisella klusterointimenetelmällä, jolla aineisto ryhmitellään samankaltaisuuden perusteella (Aldrich ym. 2007). Klusteroinnissa aineistosta etsitään toisiaan lähellä olevia havaintoja määritettyjen ominaisuuksien perusteella ja erotellaan ne omiksi ryhmikseen 1. Klusteroinnilla selvitettiin, minkä tyyppisiä kävijäryhmiä aineistoista löytyy koko Itämeren tasolla ja toisaalta yksittäisten maiden tasolla. Mukana olivat ne vastaajat, jotka ilmoittivat käyneensä Itämerellä viimeisen 12 kuukauden aikana. Klusterointi perustui kahteen kysymykseen: 1) vastaajan Itämerelle tai sen rannalle tekemien käyntien määrä viimeisen vuoden aikana ja 2) vapaa-ajanviettotavat, joihin vastaaja yleensä osallistuu Itämerellä käydessään. Kyselyssä oli vapaa-ajanviettotavoista listattu valmiiksi uiminen, kalastus, veneily, rannalla oleilu (sisältäen kävelyn, retkeilyn ja auringonottamisen), vesiurheilu (sisältäen sukeltamisen, surffaamisen ja vesihiihdon) ja risteileminen. Lisäksi vastaaja saattoi itse täsmentää muun virkistäytymismuodon. Kyselyyn vastanneista noin puolet ilmoitti käyneensä Itämerellä viimeisen vuoden aikana, mikä vastaa aiemmassa BalticSurvey-tutkimuksessa saatuja tuloksia. Itämeren tasoa tarkasteltaessa löytyi viisi yleistä kävijäryhmää. Suurin ryhmä, noin 28 % vastaajista, koostui rannalla aikaa viettävistä ja uimareista (Rantauimarit). Tällaisten virkistyskäyttäjien osuus oli suurin Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa. Suomessa ja Ruotsissa tähän ryhmään kuului vähemmän ihmisiä kuin muissa maissa. Suuria ryhmiä olivat myös Yleiskäyttäjät eli veneilyä, kalastusta, uintia ja vesiurheilua harrastavien ryhmä (19 %) ja merta lähellä asuvien ryhmä Lähiasukkaat (noin 20 %). Risteilevien keskuudessa voitiin erottaa toisistaan ryhmä, jossa ihmiset käyvät Itämerellä pelkästään risteilyjä varten (Risteilevät) ja ryhmä, johon kuuluvat harrastavat muutakin (Risteilevät yleiskäyttäjät). Molempien osuus vaihteli suuresti maiden välillä. Risteilyllä käyviä ja muitakin vapaa-ajankäyntejä tekevien osuus oli merkittävä Puolassa, 1 Tässä tutkimuksessa klusterointi tehtiin SPSS-ohjelman two-step clustering -algoritmilla. Klusterien määrä jätettiin algoritmin valittavaksi. Kaikkia havaintoja ei pakotettu klustereihin, vaan ohjelmalle annettiin mahdollisuus jättää osa havainnoista ns. sekalaisiksi havainnoiksi joilla ei ole matemaattisesti systemaattista yhteyttä keskenään.

9 Ruotsissa, Virossa, Suomessa ja Saksassa, kun taas muissa maissa se oli vain muutama prosenttiyksikön luokkaa. Pelkästään risteilyille osallistuvien osuus oli selvästi suurin Suomessa, jossa lähes kolmasosa vastaajista kuului tähän ryhmään. Muissa maissa pelkästään risteilevien ryhmään kuului alle 10 % vastaajista. Viiden ryhmän lisäksi osa vastaajista jäi ryhmittelyn ulkopuolelle (Sekalaiset). Tässä varsin hajanaisessa ryhmässä oli Itämerellä hyvin usein käyviä vastaajia, jotka käyttivät Itämerta monin eri tavoin. Tulosten tarkastelussa on huomioitava, että havaintomäärä sekä virkistäytymiseen osallistujien osuus poikkeavat maittain. Klusterointi koko Itämeren tasolla tuottaa siis vain yleiskuvan tavallisista Itämeren kävijöistä, jossa enemmän painoa saavat maat, joista oli suuri otos ja suuri osuus Itämerellä kävijöitä. 9 Taulukko 3. Kävijäryhmät prosentteina (%) ja ryhmien keskimääräinen käyntitiheys Itämerellä (n = 5277) 3.2 Näkemykset Itämeren ongelmista Kansalaisten näkemyksiä Itämeren suojelusta voitiin tarkastella kummankin aineiston pohjalta. Ensimmäisen kyselyn perusteella tutkittiin kansalaisten suhtautumista Itämeren eri ympäristöongelmiin, ja toisen kyselyn perusteella saatiin tarkempaa tietoa näkemyksistä rehevöitymiseen ja sen vaikutuksiin liittyen. Itämeren eri ympäristöongelmiin suhtauduttiin eri tavoin. Merien roskaantumista, kasveille ja eläimille aiheutuvia vahinkoja, raskasmetalleja ja muita vaarallisia aineita ja öljypäästöjä pidettiin ongelmallisina vähintään kahdeksassa maassa. Sen sijaan esimerkiksi kaasuputket, avomeren veden laatu ja merellä sijaitsevat tuulivoimalat huolestuttivat vain muutamassa maassa. Suurimmat erot maiden välillä koskivat juuri tuulivoimaloita, joita pidettiin ongelmallisina ainoastaan Puolassa. Rehevöitymiseen liittyviä ympäristön tilan kuvaajia, kuten veden laatua, veden sameutta, leväkukintoja ja merenpohjan happikatoa pidettiin yleisesti ottaen melko suurena ongelmana, eikä maiden välillä ollut kovinkaan suurta vaihtelua. Sama tulos tuli esille

10 myös toisessa kyselyssä, jossa keskityttiin tarkemmin rehevöitymisen eri vaikutuksiin eli veden sameuteen, sinileväkukintoihin, vedenalaisten niittyjen katoamiseen, kalakantojen muutokseen ja merenpohjien happivajeeseen. Kaikkia rehevöitymisen vaikutuksia pidettiin ongelmina, eikä eri tekijöiden suhteen ollut juurikaan eroa. Rehevöitymisen vaikutusten ongelmallisuuden lisäksi vastaajilta kysyttiin aiempia tietoja ja kokemuksia rehevöitymisestä. Suurin osa vastaajista oli kuullut aiemmin ainakin jostain rehevöitymisen vaikutuksesta. Vastaajille tutuimpia olivat sinileväkukinnat ja veden sameus. Maiden välillä oli myös jonkin verran eroja Suomessa ja Ruotsissa valtaosa vastaajista oli kuullut kaikista rehevöitymisen seurauksista, kun taas Saksassa, Puolassa ja Venäjällä suurin osa vaikutuksista oli enemmistölle vieraita. Omia kokemuksia rehevöitymisestä oli noin puolella vastaajista paitsi Tanskassa ja Saksassa, joissa ainoastaan noin 20 % oli itse kokenut rehevöitymisen vaikutuksia Halukkuus osallistua Itämeren suojeluun Kyselyissä selvitettiin myös vastaajien halukkuutta osallistua Itämeren suojeluun. Ensimmäisessä kyselyssä asiaa kysyttiin yleisemmällä tasolla halukkuutta osallistua Itämeren suojeluun tähtäävien toimien rahoittamiseen. Yleisesti ottaen halukkuus oli melko vähäistä, erityisesti Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä. Myönteisimmin suhtauduttiin Suomessa, Saksassa, Puolassa ja Ruotsissa. Kysymys esitettiin kuitenkin yleisellä tasolla, eikä toimia tai niiden vaikutuksia esitelty kyselyssä tarkemmin. Rehevöitymistä käsittelevässä kyselyssä keskityttiin hyötyihin rehevöitymisen vähentämisestä, joita selvitettiin ehdollisen arvottamisen menetelmällä. Vastaajilta kysyttiin heidän maksuhalukkuuttaan ohjelmalle, joka vähentäisi Itämeren rehevöitymistä vuoteen 2050 mennessä Itämeren suojelukomission HELCOMin toimenpideohjelman (Baltic Sea Action Plan) mukaisesti siten, että lähes kaikissa altaissa saavutettaisiin hyvä meren tila (HELCOM 2007). Muutos Itämeren tilassa esitettiin vastaajille sekä sanallisesti että kartoilla. Rehevöityminen kuvattiin tekijöiden kautta, jotka vaikuttavat Itämeren virkistyskäyttöön ja ekosysteemin tilaan. Näin maksuhalukkuus kuvaa sekä Itämeren tilan parantamisesta koituvia virkistyskäyttöhyötyjä että olemassaolohyötyjä. Tulosten perusteella rannikkovaltioiden kansalaiset olivat valmiita maksamaan Itämeren suojelusta. Maksuhalukkaiden osuus vaihteli Venäjän noin 30 % ja Ruotsin noin 70 % välillä. Halukkuutta osallistua Itämeren suojeluun tarkasteltiin myös kävijäryhmittäin. Ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin maksuhalukkaiden osuutta. Taulukon 4 perusteella voi havaita, että maksuhalukkaiden osuus vaihtelee sekä maittain että kävijäryhmittäin. Maksuhalukkaiden osuus oli suurempi erityisesti risteilevien yleiskäyttäjien ja yleiskäyttäjien ryhmissä, ja pienempi lähialueen asukkaiden ryhmässä. Harvoin käyvien ryhmässä ovat mukana ne, jotka olivat käyneet Itämerellä yli vuosi sitten tai eivät olleet käyneet siellä koskaan. Tässä ryhmässä maksuhalukkaiden osuus oli Itämerellä usein käyviä pienempi. Myös maksuhalukkuuden suuruutta henkilöä kohden tarkasteltiin käyntitiheyden mukaan (Taulukko 5). Mukana olivat sekä maksuhalukkaat että maksu-

11 haluttomat vastaajat. Yleisesti ottaen maksuhalukkuus oli suurempi ryhmässä, joka oli käynyt Itämerellä vuoden sisällä. Vastaajat, jotka eivät olleet koskaan käyneet itämerellä olivat valmiita maksamaan vähiten. Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä huomioida, että tässä ei ole otettu huomioon muita maksuhalukkuuteen todennäköisesti vaikuttavia muuttujia, kuten tuloja, asuinpaikkaa ja näkemyksiä. Taulukossa 6 on esitetty keskimääräiset vuotuiset maksuhalukkuudet henkilöä kohden maittain ja kävijäryhmittäin. Maksuhalukkuus oli suurin ryhmässä sekalaiset, jotka olivat käyntimäärien perusteella aktiivisia Itämeren käyttäjiä. Myös Risteilevät yleiskäyttäjät, Yleiskäyttäjät ja Risteilevät olivat keskimäärin valmiita maksamaan enemmän. Maksuhalukkuus oli selvästi suurin Ruotsissa ja pienin Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä. 11 Taulukko 4. Maksuhalukkaiden osuus kävijäryhmittäin prosentteina (%) (n = 5277) Taulukko 5. Vuotuisen maksuhalukkuuden keskiarvo (mediaani) euroissa käyntien mukaan

12 Taulukko 6. Vuotuisen maksuhalukkuuden keskiarvo (mediaani) euroissa kävijäryhmittäin 12 4 Johtopäätökset Kyselytutkimukset osoittavat, että Itämeren merkitys sekä virkistyskohteena että terveen meriekosysteemin tarjoajana on suuri. Suurin osa vastaajista on viettänyt vapaa-aikaa Itämerellä, ja yleisimpiä vapaa-ajanviettotapoja ovat rannalla oleilu ja uiminen. Vapaa-ajan viettotavoissa on varsin suuria eroja maiden välillä niiden vastaajien välillä, jotka ovat käyneet Itämerellä viimeisen vuoden aikana. Kävijäryhmistä suurin koostuu rannalla aikaa viettävistä uimareista, joita on lähes kolmasosa vastaajista. Tähän ryhmään kuuluvien osuus on erityisen suuri Liettuassa, Latviassa, Puolassa, Virossa ja Saksassa. Suomessa eniten vastaajia kuuluu ryhmään, joka käy risteilyillä Itämerellä. Tanskassa ja Venäjällä suurin ryhmä ovat lähiasukkaat eli Itämeren lähellä asuvat vastaajat. Ruotsissa puolestaan on eniten yleiskäyttäjiä, jotka viettävät aikaa merellä monipuolisesti uiden, veneillen, kalastaen ja vesiurheillen. Käyntikertoja useimmissa ryhmissä on keskimäärin noin 20 vuodessa, paitsi risteilevillä, joilla kertoja on noin 10. Itämeren ongelmista esille nousevat kyselyiden perusteella roskaantuminen, kasveille ja eläimille aiheutuvat vahingot, raskasmetallit ja muut vaaralliset aineet ja öljypäästöt. Rehevöitymisen vaikutuksista ongelmallisina pidetään sekä Itämeren virkistyskäyttöön kohdistuvia vaikutuksia eli sinileväkukintoja, veden sameutta ja kalakantojen muutoksia että meriekosysteemin hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia eli vedenalaisten niittyjen katoamista ja happivajetta meren syvillä alueilla. Tämän perusteella kaikkien rehevöitymisen vaikutusten vähentäminen on kansalaisille tärkeää, eivätkä tulokset tue keskittymistä ainoastaan tiettyihin rehevöitymisen seurauksiin, kuten sinileväkukintoihin. Arvottamiskyselyn tulosten perusteella rannikkovaltioiden asukkaat ovat valmiita maksamaan meren tilan parantamisesta Itämeren toimintaohjelman tavoitteiden mukaisesti ja sitä kautta virkistysmahdollisuuksien parantumisesta ja luonnon

13 olemassaoloarvojen suojelusta. Maksuhalukkaiden osuus ja keskimääräinen maksuhalukkuus henkilöä kohden vuodessa vaihtelee sekä maiden välillä että kävijäryhmittäin. Itämerta monipuolisesti käyttävät vastaajat ovat halukkaampia osallistumaan Itämeren suojeluun omalla panostuksella. Tietoja ekosysteemipalveluiden merkityksestä ja arvosta kansalaisille voidaan käyttää merienhoidon suunnittelussa, Euroopan Unionin meristrategiadirektiivin vaatimusten täyttämisessä ja Itämerta koskevassa päätöksenteossa. Tutkimustulosten perusteella sekä Itämeren virkistyskäyttömahdollisuuksien että terveen meriluonnon ja niihin vaikuttavien ekosysteemipalveluiden turvaaminen on hyvin tärkeää ja tuottaa myös taloudellisia hyötyjä. 13

14 Lähteet Ahtiainen, H., Hasselström, L., Artell, J., Angeli, D., Czajkowski, M. et al Benefits of meeting nutrient reduction targets for the Baltic Sea Combining ecological modeling and contingent valuation in the nine littoral states. MTT Discussion Papers 1/2012. Saatavilla: Aldrich, G. A., Grimsrud, K. M., Thacher, J. A., Kotchen, M. J Relating environmental attitudes and contingent values: how robust are methods for identifying preference heterogeneity? Environmental and Resource Economics 37: Carson, R. T. and Hanemann, W. M Contingent valuation. In Mäler, K-G. and Vincent, J. R Handbook of Environmental Economics, vol. 2. Elsevier B.V. pp Costanza, R. ym The value of the world s ecosystem services and natural capital. Nature 387: Daily, G.C Nature s Services: Societal Dependence on Natural Ecosystems. Island Press. Washington, DC, USA Fisher, B., Turner, R. K. and Morling, P Defining and classifying ecosystem services for decision making. Ecological Economics HELCOM Baltic Sea Action Plan. HELCOM Ministerial Meeting, Krakow, Poland, 15 November Saatavilla: Millennium Ecosystem Assessment (MA) Ecosystems and Human Well-Being: Synthesis. Island Press, Washington, DC. Mitchell, R. C. ja Carson, R. T Using surveys to value public goods. The contingent valuation method. Resources for the Future, Washington D. C. Söderqvist, T. and Hasselström, L The economic value of ecosystem services provided by the Baltic Sea and Skagerrak. Report 5874, The Swedish Environmental Protection Agency. Söderqvist T., Ahtiainen H., Artell J., Czajkowski M., Hasler B., Hasselström L. ym BalticSurvey-a survey study in the Baltic Sea countries on people s attitudes and use of the sea Report on basic findings. Swedish Environmental Protection Agency Report Saatavilla:

15 TEEB The economics of ecosystems and biodiversity: An interim report. European Commission Saatavilla: economics/pdf/teeb_report.pdf Turner, R. K., Morse-Jones, S. and Fisher, B Ecosystem valuation A sequential decision support system and quality assessment issue. Annals of the New York Academy of Sciences. Issue: Ecological Economics Reviews. 1185: UK National Economic Assessment (UK NEA) The UK National Ecosystem Assessment. Technical Report. UNEP-WCMC, Cambridge.

16 16

Meta-analyysi ympäristön arvottamisessa

Meta-analyysi ympäristön arvottamisessa Meta-analyysi ympäristön arvottamisessa Heini Ahtiainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Taloustutkimus Arvot ja arvottaminen -seminaari 24.5.2012 Esityksen sisältö Taloudelliset arvottamismenetelmät

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Itämeren suojelu taloustieteen näkökulmasta

Itämeren suojelu taloustieteen näkökulmasta Itämeren suojelu taloustieteen näkökulmasta Kari Hyytiäinen Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 19.12.2016 1 www.helsinki.fi/yliopisto 19.12.2016 2 Rehevöityminen Haitalliset aineet Monimuotoisuus

Lisätiedot

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNTA 4.11. 2014 Eija Pouta 4.11.2014 Tähän kiva kuva MTT Agrifood Research Finland 4.11.2014 2 Mikä ekosysteemipalvelu?

Lisätiedot

Tausta-asiakirja 3 Meren hyvän tilan saavuttamisen taloudelliset hyödyt

Tausta-asiakirja 3 Meren hyvän tilan saavuttamisen taloudelliset hyödyt Tausta-asiakirja 3 Meren hyvän tilan saavuttamisen taloudelliset hyödyt 1 Meren hyvän tilan saavuttamisen taloudelliset hyödyt Suomen meriympäristön tila 2018 -raportin taustaraportti Toimittaneet: Emmi

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema

Lisätiedot

Virkistyskäytön arvottaminen, erityisesti kalastus- ja metsästysharrastukset, ympäristön laatu. Eija Pouta

Virkistyskäytön arvottaminen, erityisesti kalastus- ja metsästysharrastukset, ympäristön laatu. Eija Pouta Virkistyskäytön arvottaminen, erityisesti kalastus- ja metsästysharrastukset, ympäristön laatu Eija Pouta Tarjolla tänään Miksi virkistyskäyttöä tulee arvottaa? Mistä virkistyskäytön arvo muodostuu? Kuinka

Lisätiedot

Vesien virkistyskäyttö ja vedenlaatu

Vesien virkistyskäyttö ja vedenlaatu Vesien virkistyskäyttö ja vedenlaatu Valtakunnallinen ulkoiluseminaari 1.12.2011 Tuija Lankia ja Eija Pouta tuija.lankia@mtt.fi eija.pouta@mtt.fi Kuva: Janne Artell Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON

IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON MITÄ MIELTÄ OLET? Helsingin yliopisto, Göteborg University, Suomen Ympäristökeskus, Coastal Research and Planning Institute,

Lisätiedot

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen Artti Juutinen Metsätieteen päivä 12.11.2014 Tieteiden talo Metsien monet hyödyt Ekosysteemipalvelut (Millennium Ecosystem Assessment 2005) Tuotantopalvelut:

Lisätiedot

Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella. Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä

Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella. Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä 24.2.2016 Selvityksen aineisto Tammikuussa lähetettyyn kyselyyn vastasivat Ahvenanmaa, Ruotsi, Tanska,

Lisätiedot

Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015

Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015 sivu 1 Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015 Kesälomaan käytettävä kulutus suhteutettuna talouden tuloihin Kesäkulutus Euroopassa SUHTEELLINEN KULUTUS ERI MAISSA VIRO 60.2 % 17 % LATVIA BULGARIA

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Johdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen

Johdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen Johdanto Itämeren ja valumaalueen tutkimukseen: taloustieteellinen näkökulma Kari Hyytiäinen www.helsinki.fi/yliopisto 15.5.2014 1 Kuvamateriaali: Janne Artell, Ærtebjerg et al. 2003, HELCOM, YLE, MTV3,

Lisätiedot

Ferratum Oyj Eurooppalainen Kesäbarometri 2015

Ferratum Oyj Eurooppalainen Kesäbarometri 2015 page 1 Ferratum Oyj Eurooppalainen Kesäbarometri 2015 Kesälomakulutuksen osuuus kotitalouden kuukausituloista Kesäloman yleisimmät kulutuskohteet Euroopassa KULUTUS SUHTEESSA MUIHIN MAIHIN VIRO 60.2 %

Lisätiedot

Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla. Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010)

Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla. Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010) Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010) Kyselyiden taustaa Kyselytutkimuksilla haluttiin selvittää ihmisten asenteita ja kokemuksia tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto Miksi ekosysteemipalvelukeskustelu on käynnistynyt? Maailmanlaajuiset muutokset Väestö kasvaa Energiantarve lisääntyy Luonnonvarat

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostuspäivä 30.10.2014 Hallinnon vesistökunnostuspäivät Miksi hallinto on olemassa?

Lisätiedot

VESIENSUOJELUTOIMIEN KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN ARVIOINTI. Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiö Itämerihaaste Photo: Jukka Nurminen

VESIENSUOJELUTOIMIEN KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN ARVIOINTI. Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiö Itämerihaaste Photo: Jukka Nurminen VESIENSUOJELUTOIMIEN KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN ARVIOINTI Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiö Itämerihaaste 22.1.2014 Photo: Jukka Nurminen Ekosysteemilähestymistapaan perustuva vesiensuojelupolitiikan

Lisätiedot

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus Tanja Myllyviita tutkija Suomen ympäristökeskus tanja.myllyviita@ymparisto.fi Yliopistokatu 7 (Natura-rakennus), 80100 Joensuu, PL 111 Joensuu

Lisätiedot

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä Rauno Yrjölä Merialuesuunnittelun keskeisiä tekijöitä Ekosysteemien huomioiminen Ihmistoiminnan tarpeiden ja vaikutusten kattava analyysi Tiedon saatavuuteen,

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 9.4.2013 1 Mitä kaupunkiekologia on? Urban ecology integrates both basic

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018. Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018. Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018 Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Itämerihaaste pähkinänkuoressa KäynnistettyTurun ja Helsingin kaupunginjohtajien

Lisätiedot

Kuka tarvitsee puhtaampaa vettä - kannattaako kunnostaminen? Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus

Kuka tarvitsee puhtaampaa vettä - kannattaako kunnostaminen? Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Kuka tarvitsee puhtaampaa vettä - kannattaako kunnostaminen? Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.2015 Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Esityksen sisältö A. Asukkaiden ja mökkiläisten maksuhalukkuus

Lisätiedot

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Sisällysluettelo Sivu 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset 1595 11.1 Johdanto 1595 11.2 Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin

Lisätiedot

Paikka%edot ja ekosysteemipalvelu poten%aali. Ideat maasta innovaa-okilpailu 2016 ehdotus Cyklis-

Paikka%edot ja ekosysteemipalvelu poten%aali. Ideat maasta innovaa-okilpailu 2016 ehdotus Cyklis- Paikka%edot ja ekosysteemipalvelu poten%aali Ideat maasta innovaa-okilpailu 2016 ehdotus Cyklis- Ekosysteemipalvelut ovat hyötyjä, joita ihmiset saavat luonnosta. (Millennium Ecosystem Assessment 2005)

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi

KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi Sisältö Kansainvälisen suojelupolitiikan kohteiden kehityksestä Kansainvälisen suojelupolitiikan

Lisätiedot

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä 27.4.2015. matleena.kniivila@ptt.fi

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä 27.4.2015. matleena.kniivila@ptt.fi PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita Matleena Kniivilä 27.4.2015 matleena.kniivila@ptt.fi PTT:ssa äskettäin päättyneitä hankkeita Yksityisten maa- ja metsätalousinvestointien ja maankäytön muutosten

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille? Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille? Artti Juutinen Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelman loppuseminaari 25.3.2014 Suomen luontokeskus Haltia Taloudelliset tarkastelut Paikallis-, alue-

Lisätiedot

Miten hallita muutoksia vesiympäristöissä?

Miten hallita muutoksia vesiympäristöissä? Miten hallita muutoksia vesiympäristöissä? Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus AQVI CONPAT ECA TEAQUILA WAPEAT Pohjaveden rooli (AQVI) Pohjavedestä riippuvaiset ekosysteemit pitävät yllä

Lisätiedot

Kansalaishavainnointi osana Itämeren tilan seurantaa

Kansalaishavainnointi osana Itämeren tilan seurantaa Kansalaishavainnointi osana Itämeren tilan seurantaa Heidi Hällfors, Eija Rantajärvi ja Outi Setälä MARMONI-projekti, SYKE Merikeskus ROSKAPUHETTA Asiaa Itämeren roskaantumisesta ja sen tilasta -seminaari

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun Erikoistutkija Soile Kulmala SYKE/LYNET Esitetyt tutkimustulokset on tuotettu yhteistyössä: Maija Holma, Katja Parkkila, Emmi

Lisätiedot

Pirkanmaan ekosysteemipalvelut. Ekosysteemipalvelut-seminaari Vapriikki, Tampere Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto

Pirkanmaan ekosysteemipalvelut. Ekosysteemipalvelut-seminaari Vapriikki, Tampere Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalvelut-seminaari.. Vapriikki, Tampere Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto (ilpo.tammi@pirkanmaa.fi) Pirkanmaan ekosysteemipalvelut Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 rinnalla

Lisätiedot

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki Meren pelastaminen Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta 15.12.2016 Helsinki Sisältö 1. Miksi meri tulee pelastaa? Meren hyödyt 2. Mikä on muuttunut sitten 2009

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta 2015-16 Luettelo kursseista, jotka ovat tarjolla lukuvuoden 2015-16 aikana. Tähdellä merkityt ovat pakollisia 25 op perusopintokokonaisuudessa (3120100).

Lisätiedot

Itämeren tulevaisuuden näkymiä kehitystrendit ja epävarmuustekijät

Itämeren tulevaisuuden näkymiä kehitystrendit ja epävarmuustekijät Itämeren tulevaisuuden näkymiä kehitystrendit ja epävarmuustekijät Merialueiden suunnittelu Suomessa Helsingin ympäristökeskus, 30.1.2014 1. Itämeren tulevaisuuden haasteet Merenkäytön kasvu Hajanainen

Lisätiedot

Polkuriippuvuus trade-off-painotuksessa (valmiin työn esittely)

Polkuriippuvuus trade-off-painotuksessa (valmiin työn esittely) Polkuriippuvuus trade-off-painotuksessa (valmiin työn esittely) Riikka Siljander 8.9.2014 Ohjaaja: DI Tuomas Lahtinen Valvoja: prof. Raimo Hämäläinen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Mika Marttunen & Anne-Mari

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3. Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.2009 Ekosysteemipalveluiden kolmenlaiset arvot Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. heinäkuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. heinäkuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. heinäkuuta 2016 (OR. en) 11346/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 18. heinäkuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat ENV

Lisätiedot

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto E.O. WILSON Rate of extinctions Global threats to biodiversity percentage of species going extinct in 100 years

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Ekosysteemipalvelut hyvinvoinnin perustana Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Eeva Furman, SYKE Ihmistoiminnan ja ekosysteemien yhteydet ovat monimutkaisia Ihmisen toiminta

Lisätiedot

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta

Lisätiedot

www.vesitalous.fi 1/2013 Irtonumero 12 Taloudellinen arvottaminen

www.vesitalous.fi 1/2013 Irtonumero 12 Taloudellinen arvottaminen www.vesitalous.fi 1/2013 Irtonumero 12 Taloudellinen arvottaminen Ilmoittaudu näytteilleasettajaksi: www.yhdyskuntatekniikka.fi Yhdyskuntatekniikka 2013 näyttely Yhdyskuntatekniikka 2013 Jyväskylän Paviljonki

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6. Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut viisaasti hyötyjä metsäluonnosta

Ekosysteemipalvelut viisaasti hyötyjä metsäluonnosta Ekosysteemipalvelut viisaasti hyötyjä metsäluonnosta Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus Metsäpäivät 2014 Metsien yhteiskunnallinen tase Metsät ja me Metsät ja me Tuttu monimutkainen ekosysteemi Lukuisia

Lisätiedot

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri

Lisätiedot

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015 VELMUn tulevaisuus VELMU seminaari Vedenalainen maailma kaikkien ulottuvilla 28.1.2016 Ympäristöministeriö, Pankkisali Neuvotteleva virkamies Penina Blankett/YM Tutkimusprofessori Markku Viitasalo/SYKE

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus Annukka Puro-Tahvanainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Annukka Puro-Tahvanainen 17.12.2012 Merenhoidon suunnittelu eli EU:n meristrategiadirektiivin

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2009

Toimintasuunnitelma 2009 Toimintasuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Turun ja Helsingin kaupungit tekivät kaupunginjohtajiensa henkilökohtaisesta aloitteesta kesäkuussa 2007 sitoumuksen toimenpiteistä

Lisätiedot

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi Ympäristöneuvos Maria Laamanen, ympäristöministeriö Itämerihaaste 10 v -tilaisuus 14.12.2017 Meristrategiadirektiivillä Euroopan

Lisätiedot

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2022 Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus 2.3.2015 Merenhoidon suunnittelu Meristrategiadirektiivi 2008 Laki vesien- ja merenhoidosta (muutos) 2011 Suomen

Lisätiedot

KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella

KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella Suvi Silvennoinen 20.11.2012 Esityksen sisällys Tausta Ekosysteemipalvelut Aineisto ja menetelmät

Lisätiedot

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus Energiaosuuskuntien puunhankinta Keski Pohjanmaalla Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos, Kannus Hyödyntämätöntä energiapuupotentiaalia Keski Pohjanmaan metsistä löytyisi runsaasti. Osuuskuntien

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Metsien monikäytön arvottaminen

Metsien monikäytön arvottaminen 1 Metsien monikäytön arvottaminen Päättäjien Metsäakatemia 19.5.2011 Oulu ARTTI JUUTINEN Tieteenala 2 Taloustiede: tutkii niitä syy- ja seuraussuhteita, jotka vallitsevat yhteiskunnassa tuotanto- ja kulutusyksiköiden

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut - käsite ja käytäntö

Ekosysteemipalvelut - käsite ja käytäntö Ekosysteemipalvelut - käsite ja käytäntö HyvAMO-palaveri 20.11.2008 Eeva Furman SYKE Ympäristöpolitiikan tutkimusohjelma Esityksen runko Historia Käsitteet Käyttö Mitä uutta? Tulkinnasta Suomen metsissä

Lisätiedot

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus Esityksen sisältö Mitä suojelualueella tarkoitetaan? Mitä tehokkuudella tarkoitetaan? Mikä

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HTSY Verohallinto 11.6.2014 2 (5) HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ Harmaan talouden selvitysyksikössä

Lisätiedot

Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto

Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto Taloudellinen lukutaito Suomessa: alustavia tuloksia edustavasta otoksesta suomalaisia Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto Mitä on taloudellinen lukutaito? OECD:n

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

SANDBACKA VINDKRAFTSPARK

SANDBACKA VINDKRAFTSPARK SVEVIND OY AB SANDBACKA VINDKRAFTSPARK MILJÖKONSEKVENSBESKRIVNING BILAGA 9. Sammanfattning sociala konsekvensförfrågningar FCG DESIGN OCH PLANERING AB 27.6.2014 P19557 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1

Lisätiedot

ICT (Matkaviestintä, laajakaista ja maksu-tv) - Asiakastyytyväisyystutkimus 2013

ICT (Matkaviestintä, laajakaista ja maksu-tv) - Asiakastyytyväisyystutkimus 2013 Julkaisuvapaa ma 28.10.2013 klo 06.00 Tyytyväisyys televiestintäpalveluihin nousee - Terveen kilpailutilanteen säilyttäminen on nyt ratkaiseva ICT (Matkaviestintä, laajakaista ja maksu-tv) - Asiakastyytyväisyystutkimus

Lisätiedot

10642/16 rir/ht/pt 1 DG E 1A

10642/16 rir/ht/pt 1 DG E 1A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10642/16 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto ENV 454 FIN 403 MAR

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Soista voimaa vai soidinmenoja?

Soista voimaa vai soidinmenoja? Soista voimaa vai soidinmenoja? Kansalaisten ja maanomistajien suojeluasenteet ja maksuhalukkuus lisäsuojelusta Janne Artell, Ioanna Grammatikopoulou & Eija Pouta ValuES-hanke Ekosysteemipalveluiden arvottamismenetelmien

Lisätiedot

1 Historiaa 2 Hyödyt 3 Käytäntö 4 Tutkimus 5 Yhteenvetoa ja haasteita

1 Historiaa 2 Hyödyt 3 Käytäntö 4 Tutkimus 5 Yhteenvetoa ja haasteita Ekosysteemilähestymistapa ekosysteemipalvelujen turvaajana Metsätieteen päivä 26.10.2011 Sessio 1. Ekosysteemipalvelut: mitä hyötyä uudesta käsitteestä? Marjatta Hytönen Metla marjatta.hytonen@metla.fi

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta Liisa Maria Rautio 16. 17.10.2007 Luulaja 1 Perämeri LIFE 2001 2005 2 Perämeri LIFE jatkui projektin jälkeen Lehtijuttuja "Life hanke onnistui Perämerellä". Aquarius

Lisätiedot

Kellon ja Jäälin alueen asukkaiden halukkuus osallistua vesistöjen kunnostukseen

Kellon ja Jäälin alueen asukkaiden halukkuus osallistua vesistöjen kunnostukseen Kellon ja Jäälin alueen asukkaiden halukkuus osallistua vesistöjen kunnostukseen VESISTÖT KUNTOON YHTEISTYÖLLÄ VYYHTI-, METSÄPURO- ja PERKAUS -hankkeiden yhteinen loppuseminaari 26.11.2014 Pohto, Oulu

Lisätiedot