Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Transkriptio

1 Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille? Artti Juutinen Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelman loppuseminaari Suomen luontokeskus Haltia

2 Taloudelliset tarkastelut Paikallis-, alue- ja kokonaistaloudelliset vaikutukset Kansallispuistojen paikallistaloudelliset tulo- ja työllisyysvaikutukset Taloudellinen arvo virkistyskäytössä Retkeilyalueiden ja kansallispuistojen virkistyskäytön rahamääräiset hyödyt ( /käyntikerta) Viheralueiden arvo asunto-hinnoissa näkyvien vaikutusten kautta Virkistyskäyttöä edistävien metsänhoitotoimien arvo Luontopalveluyrittäjyys ja ympäristöpalvelujen markkinat Luontomatkailuyritysten erityispiirteet Luonnonarvokauppa, maisema-arvokauppa 2

3 Kustannus-hyötyanalyysi Ovatko hankkeen yhteiskunnalliset hyödyt suuremmat kuin siitä aiheutuvat kustannukset? Kustannukset voidaan arvioida markkinahintojen avulla. Miten hyödyt arvioidaan yhteismitallisesti? 3

4 Valtion talousmetsien virkistyshyötyjen arviointi Valtion metsistä noin puolet on talousmetsiä, joissa harjoitetaan puuntuotantoa Metsähallituksen liiketoiminta yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden puitteissa: monimuotoisuus, virkistyskäyttö, työllisyys, poronhoito ja saamelaiskulttuuri Virkistyskäytön edistäminen vähensi MH:n liiketoiminnan tulosta 13 M vuonna

5 Tutkimuksen toteutus Ehdollinen arvottaminen, valintakoemenetelmä (kyselytutkimus; Lappi, Kainuu, Kanta-Häme) Kansalaisten arvostukset toimenpiteistä, joita tehdään virkistyskäytön tueksi (ei sisällä virkistyspalveluiden rakenteita yms.) 5

6 Tulokset I Hyötyarvio miljoonaa euroa/vuosi > kustannukset. Valtion talousmetsissä nykyisin harjoitettava virkistyskäyttöä edistävä metsänhoito on yhteiskunnan näkökulmasta perusteltua. Pääosin kansalaiset ovat tyytyväisiä valtion talousmetsien nykyiseen hoitoon: nykyisten virkistyskäyttöä edistävien toimenpiteiden suuri rahamääräinen arvo, mielipiteet Metsähallituksen toiminnasta. 6

7 Luonnonvarojen käytön suunnittelu Miten virkistyshyödyt riippuvat eri osatekijöistä? Mihin toimenpiteisiin yhteiskunnan niukat voimavarat kannattaa suunnata? Tarkastelun kohteena olivat: vesiensuojavyöhykkeiden leveys, hoidettujen metson soidinpaikkojen määrä ja retkeilyreiteille näkyvien avohakkuualojen runsaus. 7

8 Tulokset II Vesiensuojavyöhykkeiden arvostus on suurin (vaihtosuhteet) Toimenpiteiden vähentämien nykyisestä tasosta aiheuttaisi suuren vähennyksen hyvinvointiin Kainuussa arvostetaan muita enemmän suojavyöhykkeiden leventämistä nykyisestä /kotitalous/vuosi Suojavyöhykkeitä kavennetaan Suojavyöhykkeitä levennetään Soidinpaikkoja vähennetään Soidinpaikkoja lisätään Avohakkuita näkyy enemmän Avohakkuita näkyy vähemmän Lappi Kainuu Kanta-Häme 8

9 Oulangan kansallispuiston kävijätutkimus Miten kansallispuiston virkistyshyödyt riippuvat eri osatekijöistä? Tarkastelun kohteena olivat (valintakoemenetelmä): pääsymaksu, luonnon monimuotoisuus, kävijämäärä, levähdyspaikkojen koko ja määrä ja informaatiotaulujen määrä. 9

10 Tulokset III Maksuhalukkuus euroa/käynti Luonnon monimuotoisuus heikkenee -12,10 nykyisellään 5,37 kohenee 6,73 Kävijämäärä vähenee 5,43 kasvaa odotetusti 4,22 kasvaa odotettua enemmän -9,65 Taukopaikat nykyisellään 2,89 laajennetaan nykyisiä 1,68 laajennetaan nykyisiä ja rakennetaan uusia -4,57 Informaatiotaulut nykyisellään -2,15 lisätään hieman 3,04 lisätään tuntuvasti -0,89 Puiston kävijät arvostavat eniten monimuotoisuutta Kävijämäärän tuntuva kasvu heikentää hyvinvointia Taukopaikat nykyisellään Informaatiotauluja hieman lisää 10

11 Päätelmät Metsien hoitoon kohdistuvat odotukset ovat monipuolistuneet Eri käyttömuotojen yhteensovittaminen vaatii yhä enemmän kansalaisten arvostusten tuntemusta ja huomioon ottamista metsien käytön suunnittelussa Eri osatekijöiden suhteellinen tärkeys Kuluttajien maut ja tottumukset Ekosysteemipalvelut Miten kuluttajat osaavat arvottaa asioita, joista heillä ei ole kokemusta? Etäisyys ja substituutit Kaikkia tekijöitä ei kannata pyrkiä arvottamaan rahassa 11

12 Anna-Kaisa Kosenius, Artti Juutinen, Marjo Neuvonen, Ville Ovaskainen, Tuija Sievänen, Anne Tolvanen ja Liisa Tyrväinen (2013). Virkistyskäyttöä edistävä metsänhoito valtion talousmetsissä: hyötyjen rahamääräinen arvo. Metla työraportteja 261. Juutinen, A., Mitani, Y., Mäntymaa, E., Shoji, Y., Siikamäki, P., Svento, R. (2011). Combining ecological and recreational aspects in national park management: a choice experiment application. Ecological Economics 70:

13 Kiitos