Ohjaus KOULUTUKSEEN JA TYÖELÄMÄÄN SUOMESSA UUSI PAINOS

Transkriptio

1 Ohjaus UUSI PAINOS 2006 KOULUTUKSEEN JA TYÖELÄMÄÄN SUOMESSA

2 Ohjauksen TOIMINTAYMPÄRISTÖ LUKUINA Sisällys Ohjauksen toimintaympäristö lukuina 2 Väestö ja sen ikärakenne: Suomen väkiluku - kasvua ennakoidaan vuoteen 2020 asti. Ikärakenne - muuttuu merkittävästi. Peruskouluikäisten määrä - pienenee lähes 10 % vuosina , minkä jälkeen lasku loivenee. Nuorisoikäluokkien koko - kasvaa vuoteen 2010, jonka jälkeen kääntyy asteittain laskuun. Yli 55-vuotiaiden ikäluokat - väestö kasvaa. Väestön koulutustaso: Suomalaiset - koulutetumpia kuin koskaan aiemmin. Koulutustaso - noussut kolmessakymmenessä vuodessa yli 30 % vuotiaiden ikäluokka: 85 % suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. Työikäisen väestön osallistumisaste aikuiskoulutukseen - yli 50 %. Työmarkkinat: Käännekohta: Vuonna 2004 poistui työelämästä ensimmäistä kertaa enemmän ihmisiä kuin työelämään siirtyi. Työllisiä - keskimäärin 46 % väestöstä. Työllisistä naisia - 48 %. Työllisyysaste - keskimäärin 68 %. Työttömyysaste - noin 8,4 %. Työttömät työnhakijat - yli puolet vaikeasti työllistyviä henkilöitä. Pitkäaikaistyöttömyys - kohdistuu erityisesti ikääntyviin henkilöihin. Lisätietoja: Opetusministeriö koulutus koulutuksen tilastoja koulutuksen_tilastoja/?lang=fi Työministeriö - julkaisut index.jsp Työministeriö - Katsaus ammatillisen kehittymisen palveluihin 2005 (pdf) 06_julkaisut/10_muut/amke2005.pdf Tilastokeskus Suomi lukuina koulutus Tilastokeskus Suomi lukuina työelämä Lukijalle 4 Suomen koulutusjärjestelmä 5 Ohjauksen toimintaympäristö Koulutusjärjestelmä 6 Työhallinto 13 Ohjaajakoulutus 14 Ohjauspalvelut Ohjauspalvelut 16 Oppilaitosten ohjauspalvelut 18 Työvoimatoimistojen ohjauspalvelut 22 Sähköiset palvelut koulutus- ja työelämävalintojen tueksi 24 Ohjaus- ja neuvontatyötä tukevat palvelut Elinaikainen ohjaus: yhteistyö ja haasteet Ohjausalan yhteistyö 27 Ohjauksen ajankohtaisia haasteita

3 Lukijalle SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ ISCEDkoulutusluokitus OPETUSHALLINNON koulutusluokitus Hyvä lukija! 6 TOHTORIN TUTKINNOT -lisensiaatin tutkinnot 8 Tässä esitteessä kuvataan suomalaisen yhteiskunnan koulutukseen, ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun liittyviä ohjaus- ja neuvontapalveluja. Lisäksi esitellään ohjauksen toimintaympäristö ja kerrotaan elinaikaista ohjausta koskevasta yhteistyöstä eri toimijoiden välillä. Esite sisältää myös katsauksen ohjauksen ajankohtaisiin haasteisiin. Suomessa toimii kaksi toisiaan toiminnallisesti ja tavoitteiltaan täydentävää, vakiintunutta ohjauspalvelujärjestelmää: oppilaitosten järjestämä ohjaustoiminta ja työhallinnon ammatillisen ohjauksen palvelut, joita ovat ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelu sekä koulutus- ja ammattitietopalvelu. Kaiken ohjaustoiminnan tavoitteena on yksilön auttaminen ja tukeminen koulutukseen ja urasuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Suomessa jokaisella on mahdollisuus saada ohjausta riippumatta siitä, onko hän opiskelemassa, työssä, työttömänä tai työmarkkinoiden ulkopuolella. Ohjaustoiminnan järjestämisestä vastaa pääasiassa julkinen sektori: opetus- ja työhallinto ja oppilaitosten osalta myös koulutuksen järjestäjät, useimmiten kunnat. Työnjako näiden kahden ohjausjärjestelmän kesken on varsin selkeä. Oppilaitoksilla on päävastuu opiskelijoiden ohjauksesta. Työvoimatoimistojen ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelu sekä koulutus- ja ammattitietopalvelu on tarkoitettu ensisijaisesti koulutusjärjestelmän ulkopuolella oleville asiakkaille. Kaikki työvoimatoimistojen ohjaus- ja neuvontapalvelut ovat myös opiskelijoiden käytettävissä ja YLEMMÄT KORKEAKOULU- TUTKINNOT ALEMMAT KORKEAKOULU- TUTKINNOT Yliopistot YLIOPPILASTUTKINNOT Lukiot Lisäopetus Esiopetus 6-vuotiaat PERUSOPETUS 7 16-vuotiaat Oppivelvollisuuskoulutus YLEMMÄT AMMATTI- KORKEAKOULUTUTKINNOT Työkokemus 3 v. AMMATTIKORKEAKOULU- TUTKINNOT Ammattikorkeakoulut AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Ammatilliset oppilaitokset Oppisopimuskoulutus Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot Työkokemus Työkokemus ja 1 0 ISCED-luokitus 0 esiaste 1 ja 2 perusaste 3 keskiaste 4 ylempi keskiaste 5 korkea aste 6 tutkija-asteen koulutus OPETUSHALLINNON koulutusluokitus 0 esiaste 1 ja 2 perusaste 3 toinen aste 6 alempi korkeakouluaste 7 ylempi korkeakouluaste 8 tutkijakouluaste 4 5 Kesto vuosina Lähde: opetusministeriö

4 OHJAUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Koulutusjärjestelmä Suomalaisen koulutuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on turvata koko väestön korkea koulutustaso, edistää kansalaisten hyvinvointia ja varmistaa osaamisen kehittyminen toimintaympäristön muutosten edellyttämällä tavalla. Suomessa kaikilla kansalaisilla on oikeus peruskoulutukseen. Peruskoulun päättävälle ikäluokalle taataan opiskelupaikka toisen asteen opinnoissa. Lukio- ja ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneille nuorille tarjotaan mahdollisuus ammatillisesti tai tieteellisesti suuntautuneen koulutuksen suorittamiseen ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa. Opetusta annetaan suomeksi ja ruotsiksi, mutta myös viittomakielellä, saameksi ja romaniksi. Oppilaiden hyvinvoinnin sekä opintojen aikaisen tuen merkitystä on korostettu koulutuksen kehittämisessä 2000-luvulla. Perus- ja toisen asteen oppilaitoksissa toimii kattava opiskelijahuolto koulu-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä. Opiskelijoita tuetaan perus- ja toisen asteen koulutuksessa oppimis- ja opiskeluvaikeuksissa esimerkiksi tukiopetuksella. Erityisopetusta on tarjolla perusopetuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa. Kaikilla kouluilla on toimintamallit ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteita varten. Esiopetus Kaikilla lapsilla on vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua oikeus esiopetukseen. Opetusta järjestetään joko päiväkodeissa tai peruskoulujen yhteydessä. Tavoitteena on parantaa lasten oppimisedellytyksiä siten, että kasvu- ja oppimisympäristö tukee lasten omatoimista tekemistä. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Tavoitteena on, että esi- ja perusopetus muodostavat ehyen ja johdonmukaisen kokonaisuuden. Perusopetus Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Peruskoulu on yhtenäinen yhdeksänvuotinen koulu. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaat saavat mahdollisuuden monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittämiseen ja yhteiskunnan jäseniksi kasvamiseen ja että he voivat hankkia elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee myös edistää tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa ja vahvistaa oppilaiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen. Perusopetuksessa on myös eri tavalla tukea tarvitsevia oppilaita. Oppilaiden yksilölliset tarpeet määrittävät tarjottavan tuen ja ohjauksen laadun ja määrän. Perusopetuksen pedagogisia tukimuotoja ovat tukiopetus ja erityisopetus. Opetuksen eriyttämisen ja yksilöllistämisen lisäksi oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämää muuta tukea, kuten tulkki- ja avustajapalveluja sekä erityisiä apuvälineitä. Maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan järjestämällä perusopetukseen valmistavaa koulutusta. Mikäli maahanmuutta- jataustaisen oppilaan suomen kielen taito ei ole riittävä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen, hänen oppimistaan tuetaan perusopetukseen valmistavassa ryhmässä. Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää oppilaan tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Peruskoulun jälkeen suurin osa oppilaista jatkaa toisen asteen koulutuksessa; yli puolet ikäluokasta jatkaa opintojaan lukiossa ja lähes 40 % ammatillisissa oppilaitoksissa. Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityisoppilaille. Toimintaa ohjaavat Opetushallituksen määrittelemät valtakunnalliset perusteet, joissa korostetaan leikin, luovan toiminnan ja myönteisten elämysten merkitystä koululaiselle. Siirtymä perusopetuksesta toiselle asteelle Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille voidaan järjestää perusopetuslain mukaista yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta. Lisäopetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa tai oppimäärää. Opetusta ja ohjausta on kuitenkin tarjottava vähintään tuntia. Peruskoulun jälkeen ilman jatko-opiskelupaikkaa jääneet oppilaat voivat opiskella vapaaehtoisessa lisäopetuksessa. Opetuksen ja ohjauksen tavoitteena on, että nuorten uravalinta selkiytyy ja pääsymahdollisuudet jatko-opintoihin parantuvat. Lisäopetus voidaan järjestää muun perusopetuksen yhteydessä, erillisessä lisäopetusryhmässä ja muissa oppilaitoksissa sekä työelämässä, työpajoissa tai järjestötoiminnan piirissä tapahtuvana ohjattuna opiskeluna. Koulutuksen järjestäjä ja työelämän edustaja sopivat työpaikoilla tapahtuvan opiskelun tavoitteista ja sisällöistä. 6 7 Yhteistyössä opiskelijan kanssa suunnitellaan ja sovitaan opinto-ohjelmaan sisältyvät opinnot omassa koulussa, muissa oppilaitoksissa, työelämässä ja muualla. Lisäksi sovitaan oppiaineiden ja muiden opintojen tuntimäärät ja määritellään opiskelijan henkilökohtaiset opiskelutavoitteet, henkilökohtaisen ohjauksen järjestäminen ja muut mahdollisesti tarvittavat tukitoimet sekä opiskelijan oman toiminnan ja opiskeluprosessin arviointi. Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutuskokeilu käynnistettiin vuonna Tavoite on yksilöllisen polun ja uusien toimintatapojen kehittäminen ammatillisiin opintoihin hakeutumiseksi. Toimintaperiaatteina on nuoria kannustava, rohkaiseva ja käytännön läheinen tukeminen, niin opinnoissa kuin elämänhallinnan eri osa-alueilla. Koulutukseen sisältyy mm. peruskoulun arvosanojen korottamista, arkielämän taitojen vahvistamista, ammatillisten opintojen yhteisten aineiden suorittamista, työharjoittelua, jatko-opintopolun konkretisointia sekä ammatinvalinnan selkiyttämistä. Lisäksi tavoitteena on eri toimijatahojen yhteistyön ja tiedon siirtymisen tehostaminen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten on tarvittaessa mahdollisuus osallistua ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan ja kuntouttavaan koulutukseen. Tavoitteena on, että opiskelija hankkii sellaisia valmiuksia, joiden avulla hän kykenee osallistumaan edellytystensä mukaisesti ammatilliseen peruskoulutukseen tai hankkimaan ammatillisen uudelleenkoulutuksen. Lukiokoulutus Lukio on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava ja jatkoopintoihin valmentava oppilaitos, joka jatkaa peruskoulun kasvatustehtävää. Lukiossa opiskelu ei ole sidottu vuosiluokkiin, vaan opiskelija voi tehdä henkilökohtaisen opiskelusuunnitel-

5 man oppilaitoksen kurssitarjonnan ja opiskeluajan määrittämissä rajoissa. Ylioppilastutkinnon suorittaminen hyväksytysti antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden kaikkiin lukion jälkeisiin oppilaitoksiin. Lukion oppimäärä on laajuudeltaan vähintään 75 kurssia, joista jokainen sisältää 38 oppituntia. Pakollisina kursseina suoritetaan kurssia. Kaikille yhteisten oppiaineiden lisäksi lukio-opintoihin kuuluu valinnaisia syventäviä ja soveltavia kursseja, joiden tarjonta vaihtelee oppilaitoksittain. Opiskelijalla on mahdollisuus valita kursseja myös muista lukioista tai ammatillisista oppilaitoksista ja sisällyttää ne lukio-opintoihinsa. Lukion oppimäärän suorittamiseen kuluu keskimäärin kolme vuotta. Lukion jälkeen vajaa puolet ylioppilaista jatkaa opintojaan yliopistoissa, tiede- ja taidekorkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa. Loput siirtyvät muihin jatko-opintoihin ja työelämään. Ammatillinen koulutus Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on jatkaa perusopetuksen kasvatustehtävää, antaa riittävä, työelämän edellyttämä ammattitaito sekä valmiuksia jatko-opintojen harjoittamiseksi. Ammatillisissa oppilaitoksissa järjestettyä koulutusta on tarjolla käytännöllisesti katsoen kaikilla elinkeinoelämän aloilla. Ammatillisissa oppilaitoksissa suoritetut kolmivuotiset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Opiskelijalla on myös oikeus osallistua ylioppilastutkintoon erikseen määritellyin ehdoin. Aikaisempia opintoja tai työkokemusta voidaan hyväksilukea osaksi opintoja. Ammatillinen koulutus on moduloitua, laaja-alaista ja monipuolista, ja se sisältää runsaasti mahdollisuuksia yksilöllisiin valintoihin. Koulutusta suunnitellaan ja toteutetaan kiinteässä vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa. Kaikkiin opetussuunnitelmiin kuuluu vähintään puolen vuoden mittainen työssäoppimisen jakso yrityksissä tai palveluorganisaatioissa. Sen aikana opiskelijat hankkivat osan ammattitaidostaan todellisessa työympäristössä. Ammattiosaamista arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä työssäoppimisen yhteydessä. Yrittäjyys, vastuu ympäristön tilasta ja maapallon elinkelpoisuudesta, kansainvälistyminen sekä teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen ovat koulutuksen yhteisiä painotuksia. Ammattiosaamisen ohella koulutuksen tehtävänä on tukea nuoren persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kasvua tasapainoiseksi ihmiseksi ja kansalaiseksi. Erityistä tukea tarvitsevien ammatillinen koulutus toteutetaan yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan ensisijaisesti tavallisissa ammatillisissa oppilaitoksissa samoissa ryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa tai erityisryhmissä tai molemmissa. Ammatilliset erityisoppilaitokset huolehtivat ensisijaisesti vaikeavammaisten koulutuksesta sekä valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta. Lisäksi ne antavat asiantuntija-apua muille oppilaitoksille. Ammatillista erityisopetusta järjestetään myös oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutus Sekä nuoret että aikuiset voivat hankkia ammattitaidon oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä opiskeltavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Oppisopimuskoulutusta järjestetään ammatillisessa peruskoulutuksessa, näyttötutkintoihin valmistavassa koulutuksessa ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Nuorisotiedotuskeskus tarjoaa vuotiaille nuorille tietoa ja neuvontaa. 8

6 Toisen asteen ja korkea-asteen koulutukseen hakeutuminen Aikuiset voivat osallistua lukiokoulutukseen, joka on suunniteltu erityisesti heidän tarpeisiinsa. Aikuiset voivat suorittaa joko koko ylioppilastutkinnon, jolloin tietyt aineet ovat heille Omaehtoinen ammatillinen aikuiskoulutus antaa kansalaisille mahdollisuuden kehittää itseään ammatillisesti työnantajasta riippumatta. Omaehtoinen ammatillinen aikuiskoulutus on Valmentava työvoimakoulutus auttaa työelämän muutosvaiheessa olevia aikuisia tai nuoria kartoittamaan ammatillista suuntautumistaan. Valmentavana työvoimakoulutus voi olla Toisen asteen koulutukseen, mm. lukioon, ammatillisiin oppilaitoksiin ja kansanopistoihin sekä korkea-asteella ammattikorkeakouluihin, haetaan pääasiallisesti valtakunnallisessa yhteishaussa. Suurin osa opiskelijoista valitaan oppilaitoksiin todistusten ja arvosanojen perusteella, mutta työkokemus ja yksilölliset tekijät voidaan ottaa hakumenettelyssä huomioon. Koulutukseen pyrkiville voidaan järjestää erilaisia valinta- ja soveltuvuuskokeita. vapaaehtoisia tai he voivat suorittaa vapaatavoitteisesti itsenäisiä ainekokonaisuuksia. Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillinen aikuiskoulutus on tarkoitettu ensisijaisesti työelämässä toimiville tai toimineille aikuisille. Se koostuu omaehtoisesta, työvoimapoliittisesta, henkilöstö- ja oppisopimuskoulutuksesta. suunniteltu pitkän aikavälin koulutustarpeisiin. Opiskelun voi rahoittaa esim. aikuisopintotuella. Riittävän työkokemuksen omaavilla työttömillä on mahdollisuus opiskella työttömyysturvan tasoisella koulutuspäivärahalla. Henkilöstökoulutus on osallistujamäärältään laajin aikuiskoulutuksen muoto, jossa työntekijöitä koulutetaan yritystoiminnan tarpeiden mukaan. Koulutus on yleensä lyhytkestoista ja sen rahoituksesta vastaavat pääosin työnantajat. ohjaavaa koulutusta, maahanmuuttajakoulutusta, kielikoulutusta tai tietotekniikan perusvalmiuksia kehittävää koulutusta. Ohjaavana koulutuksena voidaan hankkia myös yleissivistäviä opintoja, kuten peruskoulu- ja lukio-opintoja silloin, kun puuttuva suoritus tai aiempien opintojen huono opintomenestys estää työllistymisen tai osallistumisen ammatilliseen koulutukseen. Työvoimakoulutuksessa yhteistyö työhallinnon ja kouluttajien Korkeakouluihin hakeudutaan toisen asteen koulutuksen jälkeen. Yleisen korkeakoulukelpoisuuden antavat ylioppilastutkinto sekä vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tai näitä vastaavat opinnot ulkomailla. Yliopistot valitsevat itse opiskelijansa, eikä niissä ole käytössä valtakunnallista yhteishakua. Aikuiskoulutusjärjestelmä Aikuiset voivat opiskella kaikilla koulutusasteilla erityisesti aikuisille suunnitelluissa ja organisoiduissa koulutuksissa. Erityisesti aikuisille soveltuva koulutusmuoto on näyttötutkintoon valmistava koulutus, jossa henkilö voi osoittaa osaamisensa joko pelkän työelämäosaamisen perusteella tai valmistavan koulutuksen jälkeen. Aikuiset voivat suorittaa myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnon (ammatillinen lisäkoulutus). Ne ovat perusopetuksen jälkeisiä toisen asteen tut- Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Keskeisin työhallinnon väline osaamisen kehittämisessä on työvoimapoliittinen aikuiskoulutus. Sen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoa sekä ehkäistä työttömyyttä, sen pitkittymistä ja työvoimapulaa. Työvoimakoulutuksen suunnittelu tapahtuu aluetasolla ja se perustuu työvoiman osaamistarpeiden ennakointiin sekä työnantajien välillä on ensiarvoisen tärkeää, jotta asiakas/ oppija pääsee tarvitsemaansa koulutukseen ja sen kautta työllistyy työmarkkinoille. Opiskelijoiden ohjauksen yhteistyötapoja ja työkaluja on kehitetty mm. työministeriön hankkeessa Oskarista Osaajaksi ( >Tutkimus ja kehittäminen > Hankkeet ja raportit > AIKOOn Hyvät käytännöt). Suomalainen aikuiskoulutusjärjestelmä jakautuu kahteen pääalueeseen, jotka ovat vapaa sivistystyö ja yleissivistävä aikuiskoulutus sekä ammatillinen aikuiskoulutus Vapaa sivistystyö ja yleissivistävä aikuiskoulutus kintoja, jotka suoritetaan näyttötutkintoina. Ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon voi valmistautua oppisopimuskoulutuksessa. Kaikille näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuville laaditaan henkilökohtaiset opiskeluohjelmat, jotka sisältävät henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat ja näyttösuunnitelmat. Korkea-asteella ammattikorkeakoulujen perustutkinnoissa on yhteistyössä yritysten ja eri sidosryhmien kanssa. Työhallinto hankkii koulutusta mm. ammatillisilta aikuiskoulutuskeskuksilta, korkeakouluilta ja muilta koulutuspalvelujen tuottajilta. Koulutus on suunnattu ensisijaisesti työttömille henkilöille, mutta myös muiden ryhmien kuten työvoiman ulkopuolella olevien ja työssä olevien koulutus on mahdollista järjestää työvoimakoulutuksena. Koulutus on opiskelijoille maksutonta ja Vapaan sivistystyön opetuksessa opiskelija asettaa itse koulutukselliset tavoitteensa. Koulutusta järjestävät kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot ja liikunnan koulutuskeskukset. Tarjonta on hyvin laajaa ja opiskelija voi hyödyntää sitä joko ammatillissivistävästi tai harrastuspainotteisesti. aikuisille erilliset väylät. Nykyisin ammattikorkeakouluissa voi suorittaa myös jatkotutkintoja. Yliopistoissa erityisesti aikuisille suunnattuja perustutkinnon koulutusmuotoja ovat ns. muuntokoulutukset. Lisäksi ammattikorkeakoulut ja yliopistot tarjoavat erikoistumisopintoja korkea-asteen koulutuksen suorittaneille. Molemmat tarjoavat myös avointa korkeakouluopetusta. he voivat saada koulutuksen ajalta työttömyysturvaa vastaavaa koulutustukea tai työmarkkinatukea sekä ylläpitokorvausta. Työvoimakoulutus on pääasiassa ammatillista perus-, uudelleen-, jatko- tai täydennyskoulutusta. Koulutusta järjestetään yli kahteensataan ammattiin. Lisäksi työvoimakoulutuksena voidaan tietyin edellytyksin hankkia myös yliopisto- ja ammat- Kielitaidon voi testauttaa yleisissä kielitutkinnoissa. tikorkeakoulututkintoon tähtäävää koulutusta

7 Työhallinto ten. Työvoimakoulutuksessa kehitetään ammatillista osaamista. Työhallinnon toiminnan perustana on hallitusohjelmasta johdettu työpolitiikan strategia Se on luonteeltaan poikkihallinnollinen. Strategian linjausten mukaan tavoitteina on: alentaa rakenteellista työttömyyttä varmistaa osaavan työvoiman saatavuutta parantaa työn tuottavuutta laadullisesti kestävällä tavalla luoda edellytyksiä aktiiviselle työperusteiselle maahanmuuttopolitiikalle lisätä yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä. Työhallinnon aluehallinnon muodostavat työvoima- ja elinkeinokeskusten (TE-keskukset) työvoimaosastot, joiden tehtävänä on toteuttaa alueellista työvoimapolitiikkaa. Paikallisissa työvoimatoimistoissa eri puolilla Suomea tarjotaan työvoimapalveluja sekä työnantaja- että henkilöasiakkaille. Työnhakupalveluja ovat työnvälitys, rekrytointi, henkilöstövuokraus, kotoutumissuunnittelu, EURES-työnvälitys ja kansainvälinen harjoittelu. Ammatillisen kehittymisen palveluja ovat mm. ammatinvalinta- ja urasuunnittelu, koulutusja ammattitietopalvelu, ammatillinen kuntoutussuunnittelu ja työvoimakoulutus. Asiakkaiden työllistymiseksi käytetään tukitoimenpiteitä kuten työnhakuvalmennusta, palkkatukea, työharjoittelua tai työ- ja koulutuskokeiluja. Työvoimapalvelujen uudistuksessa palveluja on profiloitu. Työvoimatoimistojen lisäksi asiakkaita palvelevat työvoiman palvelukeskukset ja työnhakukeskukset. Vaikeimmin työllistyvien palveluja tarjoavia kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työvoimatoimistojen yhteisiä työvoiman palvelukeskuksia oli vuonna 2006 yhteensä 38. Isompien työvoimatoimistojen yhteyteen on perustettu työnhakukeskuksia (16 työvoimatoimistoa) asiakkaiden omatoimista työn- ja koulutuksenhakua var- Työhallinnon organisaatio: Työministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastot (15) Työvoimatoimistot (147) työnvälitys ammatillisen kehittymisen palvelut työllistymistä edistävät työvoimapoliittiset toimenpiteet ja työttömyysturvaneuvonta Työnhakukeskukset (16) suurien työvoimatoimistojen yhteydessä omatoiminen työn- ja koulutuksenhaku neuvonta alan verkkopalvelujen käytössä Työvoiman palvelukeskukset (38) eriytetyt palvelut vaikeasti työllistyville työllistymistä tukevat palvelut työttömille ja vaikeasti työllistyville työvoimatoimiston ja kunnan yhteiset resurssit 13

8 Ohjaajakoulutus Suomessa opinto-ohjaajakoulutusta järjestävät suomen kielellä Joensuun ja Jyväskylän yliopistot, sekä Hämeen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen yhteydessä toimivat ammatilliset opettajakorkeakoulut. Ruotsinkielistä opinto-ohjaajakoulutusta järjestetään Åbo Akademin kasvatustieteellisessä tiedekunnassa Vaasassa. Ohjaajaksi voi opiskella 60 opintopisteen laajuisessa monimuotokoulutuksessa, johon edellytetään yliopistoissa ylempää korkeakoulututkintoa ja opettajan kelpoisuutta. Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa pääsyvaatimuksena on ammatillisen opettajan kelpoisuus ja vuoden työkokemus ammatillisessa koulutuksessa tai ammattikorkeakoulussa. Lisäksi Joensuun ja Jyväskylän yliopistoissa on monimuotokoulutuksen ohella muita mahdollisuuksia saada opinto-ohjaajan kelpoisuus: Joensuun yliopistossa pääkoulutusmuotona on maisterikoulutus ja kelpoisuuden voi saada myös suorittamalla ohjaukseen liittyvät 60 opintopisteen laajuiset sivuaineopinnot; Jyväskylän yliopistossa kelpoisuuden voi saada ohjausalan maisteriohjelman opintojen kautta. Lisätietoja saa asianomaisten oppilaitosten www-palveluista. Hämeen AMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Jyväskylän AMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos Joensuun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen oppiaineryhmä Ohjauksen koulutus Åbo Akademi, Vasa Pedagogiska fakulteten Työhallinnon ammatinvalintapsykologin tehtävät edellyttävät aina maisteritutkintoa, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu korkein arvosana psykologiassa. Koulutusneuvojien, työvoimaneuvojien ja -ohjaajien tehtävien asettamat vaatimukset eivät edellytä tiettyä muodollista pohjakoulutusta. Työhallinnon henkilöstö kehittää osaamistaan hallinnon omissa henkilöstökoulutuksissa, ulkopuolelta tilatuissa laajemmissa koulutusohjelmissa sekä tuetusti omaehtoisesti opiskellen. Asiakaspalveluhenkilöstön peruskoulutusohjelmaan sisältyy perusteet ohjauksellisesta asiakastyöstä. Myöhemmin omia ohjaustaitoja voi vahvistaa osallistumalla syventäviin opintokokonaisuuksiin. EURESneuvoja ohjaa eri maissa työskentelyyn liittyvissä kysymyksissä. 14

9 Ohjauspalvelut Peruskoulu (luokat 1. 9.) opinto-ohjaajat luokanopettajat aineenopettajat luokkamuotoinen ohjaus opintokäynnit työelämään tutustuminen henkilökohtainen ohjaus pienryhmäohjaus verkkoympäristön käyttö ohjauksessa Lukiokoulutus opinto-ohjaajat ryhmänohjaaja, muut opettajat luokkamuotoinen ohjaus (1 pakollinen ja 1 syventävä kurssi, 1 kurssi = 38 tuntia) opintokäynnit työelämään tutustuminen henkilökohtainen ohjaus pienryhmäohjaus verkkoympäristön käyttö ohjauksessa Ammatillinen koulutus opinto-ohjaajat kaikki opettajat erilliset oppitunnit (20 40 t) integroituna muuhun opetukseen henkilökohtainen ohjaus työssäoppiminen Ammattikorkeakoulut asiantuntijatehtävissä toimivia ohjaajia henkilökohtainen ohjaus integroituna muuhun opetukseen ura- ja rekrytointipalvelut opintoasiainneuvonta Yliopistot (tiede- ja taidekorkeakoulut) asiantuntijatehtävissä toimivia ohjaajia henkilökohtainen ohjaus integroituna muuhun opetukseen ura- ja rekrytointipalvelut opintoasiainneuvonta Työvoimatoimisto Ammatinvalinta ja urasuunnittelu ammatinvalintapsykologit (psykologikoulutus) henkilökohtainen ohjaus ryhmäohjaus psykologiset arviointimenetelmät työ- ja koulutuskokeilut Koulutus- ja ammattitietopalvelu koulutusneuvojat henkilökohtainen koulutusneuvonta tiedottavat ja ohjaukselliset ryhmäpalvelut lukutila: painetut julkaisut ja videoaineisto Ammatillinen kuntoutus erikoistyövoimaneuvojat - kuntoutusneuvojat (vajaakuntoisten työnhakijoitten palvelu) ammatinvalintapsykologit (kaikkien henkilöasiakkaitten palvelu) henkilökohtainen työhönsijoitus- ja kuntoutusneuvonta henkilökohtainen ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelu terveydentilaa ja soveltuvuutta selvittävät tutkimukset asiantuntijakonsultaatiot työ- ja koulutuskokeilut Työnvälitys työvoimaneuvojat ja -ohjaajat henkilökohtainen työnvälitys tiedottavat työnhakupalvelut Ohjaus- ja neuvontatyötä tukevat palvelut: Ohjausalan osaamiskeskus Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO 16 17

10 OHJAUSPALVELUT Oppilaitosten Perusopetus Oppilaiden on mahdollista saada oppilaanohjausta koko perusopetuksen ajan. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määritellään vuosiluokkien 1 2, 3 6 ja 7 9 ohjaukselle asetetut tavoitteet. Osa kaikille oppilaille kuuluvasta ohjauksesta toteutetaan luokkamuotoisena. Kullakin oppilaalla on oppilaanohjauksen luokkatunteja vähintään kahden vuosiviikkotunnin verran (yksi viikkotunti = 38 tuntia vuodessa). Tämä luokkamuotoinen ohjaus toteutetaan yleensä perusopetuksen kolmen viimeisen vuoden aikana. Ohjauksessa käsiteltäviä aiheita ovat opiskelutaidot ja koulunkäynti, itsetuntemus, jatko-opintomahdollisuudet, ammatit ja ammattialat sekä työelämä. Kaikki oppilaat saavat tarvitessaan henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta ja -neuvontaa. Lisäksi oppilaita ohjataan erilaisten tiedonhankintavälineiden sekä yhteiskunnan tarjoamien neuvonta- ja ohjauspalveluiden käytössä. Peruskoulun päättövaiheessa oppilaat voivat perehtyä työelämään viikon tai kahden viikon pituisilla työelämään tutustumisjaksoilla, joiden yhteydessä voidaan järjestää myös tutustumista ammatilliseen koulutukseen. Perusopetuksen jälkeen nuoret tekevät valinnan yleissivistävän lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä. Viime vuosina koulutusmahdollisuudet ovat monipuolistuneet. Luokaton lukiokoulutus, joustavarakenteiset ammatilliset opinnot ja toi- OHJAUSPALVELUT sen asteen oppilaitosten yhteistoimintavelvoite ovat lisänneet oppilaiden mahdollisuutta suunnitella monipuolisesti toisen asteen opintojaan. Opinto-ohjaajat huolehtivat pääasiassa ohjauksesta peruskoulussa. Peruskouluissa toimivista opinto-ohjaajista suurin osa on peruskoulutukseltaan opettajia, jotka ovat suorittaneet erikoistumisopintoina 35 opintoviikon (nykyisin 60 op) laajuisen koulutuksen opinto-ohjaajiksi. Opinto-ohjaajan ohella kaikki opettajat ohjaavat opiskelijoita opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Luokanvalvoja (ryhmänohjaaja) on oppilaidensa tukihenkilö koulunkäyntiin ja kouluyhteisön toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Opinto-ohjaajan työaika jakaantuu henkilökohtaiseen, pienryhmä- ja luokkamuotoiseen ohjaukseen. Lisäksi työhön sisältyy yhteistyötä oppilaiden huoltajien, muiden oppilaitosten opettajien ja opinto-ohjaajien sekä eri hallinnonalojen edustajien ja viranomaisten kanssa. Myös yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän ja työhallinnon asiantuntijoiden kanssa kuuluu osana opinto-ohjaajan työhön. Perusopetuksessa erityistukea tarvitsevien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ohjaus jatkokoulutukseen on muiden oppilaiden ohjausta yksilöllisempää. Näitä oppilaita ohjatessaan opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä myös eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Lukiokoulutus Lukioon siirtyy runsas puolet ikäluokasta. Suurella osalla lukion opiskelijoista ammatinvalintasuunnitelmat ovat vielä selkiytymättömiä, ja he tarvitsevat ohjausta jatkokoulutus- sekä ura- ja elämänsuunnitelmia tehdessään. Lukion aikana opiskelijaa ohjataan lukio-opinnoissa, ainevalinnoissa, opiskelussa ja opiskelutaitojen kehittämisessä sekä tulevaisuuden suunnittelussa. Lukiossa luokkamuotoista oppilaanohjausta on opetussuunnitelman mukaisesti yksi pakollinen kurssi ja yksi syventävä kurssi, eli yhteensä koko lukion aikana kaksi kertaa 38 tuntia, jos opiskelija valitsee ohjauksen syventävän kurssin. Ohjauksessa käsitellään opiskeluohjelman suunnitteluun, opiskelumenetelmiin, itsetuntemukseen, jatko-opintoihin, ammatteihin ja työelämään liittyviä asioita. Lukioon siirtyvät opiskelijat tutustuvat lukion työtapoihin, siellä vaadittaviin opiskelutaitoihin ja opintosuunnitelman mukaisiin opintoihin. Lukion opiskelijoilla on mahdollisuus valita opintoja myös muista oppilaitoksista. Opinto-ohjaajan tulee tuntea muiden oppilaitosten opetustarjonta ja auttaa opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman teossa niin, että tämä kykenee hyödyntämään muiden oppilaitosten tarjoamat mahdollisuudet. Opinto-ohjaaja auttaa opiskelijoita lukio-opintoja suunniteltaessa pohtimaan, miten tehdyt ainevalinnat vaikuttavat opiskelumahdollisuuksiin lukion jälkeen. Lukion päättäneille opiskelijoille avautuu runsaasti erilaisia koulutus- ja työmarkkinoille siirtymisen vaihtoehtoja, joiden selvittämiseksi he saavat ura- ja elämänsuunnittelun ohjausta opintojen kuluessa. Ohjauksen avulla opiskelija saa käsityksen lukion jälkeisistä koulutusväylistä ja oppii käyttämään tiedonhankintavälineitä sekä tutustuu erityisesti työvoimatoimiston tarjoamiin ohjaus- ja neuvontapalveluihin. Lukiossa opinto-ohjauksesta huolehtii opinto-ohjaaja, jolla on yleensä päävastuu koulun ohjaustoiminnasta. Ryhmänohjaajat huolehtivat kukin oman opiskelijaryhmänsä opintojen seuraamisesta ja ohjaamisesta. Lisäksi jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijoita erityisesti opiskelun taidoissa. Lukion opinto-ohjaaja on tavallisesti peruskoulutukseltaan opettaja, joka on saanut lisäkoulutuksen opinto-ohjaajaksi. Ammatillinen koulutus Ammatillisessa koulutuksessa opinto-ohjauksen tehtävänä on ohjata ja tukea opiskelijoita yksilöllisesti opiskelussa, urasuunnittelussa ja työhön sijoittumisessa. Opiskelijaa tuetaan tekemään omaa opiskeluaan koskevia valintoja. Niitä varten opiskelija tarvitsee tietoa erilaisista opiskelumahdollisuuksista, mutta myös valintojen vaikutuksista koulutuksen tuottamaan pätevyyteen, jatko-opintoihin ja työmarkkinoille sijoittumiseen. Opinto-ohjauksella edistetään opiskelijoiden sitoutumista opiskeluun, kannustetaan jatkuvaan itsenäiseen tiedon hankintaan sekä oman alansa kehityksen seuraamiseen ja kehittämiseen. Ohjauksella tuetaan opiskelijaa jatkuvasti kehittämään ja markkinoimaan omaa osaamistaan. Ohjausta tarvitaan myös opiskeluvalmiuksien parantamiseksi ja oppimisvaikeuksien selvittämiseksi. Ohjauksessa otetaan huomioon myös opiskelijoiden erilaiset oppimisedellytykset. Vammaisille opiskelijoille voidaan järjestää valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Sen tehtävänä on antaa vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunneelämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityistukea tarvitseville opiskelijoille valmiuksia ammatilliseen koulutukseen, työhön sijoittumiseen ja oman elämän hallintaan. Opinto-ohjauksesta vastaa oppilaitoksen opinto-ohjaaja. Hänellä on opettajan koulutus, jonka lisäksi hän on hankkinut 18 19

11 opinto-ohjaajan pätevyyden. Oppilaitoksen kaikki opettajat osallistuvat ohjaukseen. Opiskelijoiden ja opettajien tutorina Ammatillisten oppilaitosten ura- ja rekrytointipalvelut ovat osa niiden ohjaustoimintaa. Tavoitteena on edistää opiskelijoi- Aikuisten opinto-ohjauksessa keskeisenä tavoitteena on neuvoa ja ohjata opiskelijoita henkilökohtaisten opiskelusuunni- Yliopistot toimiminen edistää opiskeluun liittyvistä käytännön asioista selviämistä. Ohjaus on tavallisesti osa opetusta, mutta opiskelijalla on tarvittaessa oikeus saada henkilökohtaista ohjausta. Lisäksi oppilaitokset tarjoavat opiskelijoilleen ryhmäohjausta ja työelämään siirtymistä tukevia ohjaus- ja neuvontapalveluja sekä seuraavat valmistuneiden työllistymistä. Opinto-ohjaaja toimii ohjauksen koordinoijana ja yhdyshenkilönä oppilaitoksessa ja sen ulkopuolella. Yhteistoiminta den siirtymistä koulutuksesta työelämään tai jatko-opintoihin. Ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden työllistymistä seurataan järjestelmällisesti. Aikuisten perusopetus ja lukiokoulutus Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa aikuisopiskelijoille monialaista yleissivistävää koulutusta ja mahdollisuus täydentää keskenjääneitä opintojaan. Ope- telmien laatimisessa, opiskelutaitojen kehittämisessä ja ainevalintojen tekemisessä. Opinto-ohjauksen avulla tuetaan myös niitä opiskelijoita, jotka tekevät koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Aikuisten ohjauksesta vastaavat opinto-ohjaajat. Ryhmänohjaajat huolehtivat omien ryhmiensä opintojen seuraamisesta ja ohjaamisesta. Ohjausmenetelminä käytetään henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta sekä verkko-ohjausta erityisesti silloin, kun ohjataan etäopiskelijoita. Yliopistot järjestävät niihin opiskelemaan hakeutuville ja niissä opiskeleville yleistä opintoneuvontaa. Eri yliopistojen välillä on jonkin verran eroja siinä, miten opiskelijoiden neuvontapalvelut on järjestetty. Yleensä yliopistoissa on opintoneuvontatoimisto, jonka puoleen voi kääntyä opintoihin, harjoitteluun ja avoimeen yliopistoon liittyvissä kysymyksissä. Opintososiaalisia asioita varten on yliopistoilla usein erillinen opintotukitoimisto. muiden toisen asteen oppilaitosten opinto-ohjaajien kesken korostuu, kun opiskelijoiden mahdollisuudet valita opintoohjelmaansa opintoja myös muista oppilaitoksista ovat lisääntyneet. tuksen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelijan elinikäisen oppimisen taidot lisääntyvät ja siten mahdollisuudet jatkoopintoihin paranevat. Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulut tarjoavat opintoneuvontapalveluja, joissa neuvotaan ammattikorkeakouluun hakeutuvia ja siellä opiskelevia opintoihin, harjoitteluun ja ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteena on, että ammattikorkeakouluissa opinto-ohjaajat vastaavat ohjauksen tarjoamisesta ja järjestämisestä. Ammattikorkeakouluissa opiskelijalle pyritään Tiedekunnissa ja/tai laitoksilla toimii yleensä opintosihteeri, joka vastaa mm. opiskelijoiden opinto-ohjauksen suunnittelusta, koordinoinnista ja kehittämisestä, opinto-oppaan toimittamisesta ja pienryhmäohjaajien kouluttamisesta. Laitosten opetus- ja muu henkilökunta antaa oppiainekohtaista ohjausta. Lisäksi uusille opiskelijoille järjestetään pienryhmäohjausta (ns. tutor-ryhmät), jonka tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat yliopistoon ja siellä opiskeluun. tarjoamaan koko opintopolun kattava ohjausjärjestelmä, mm. opintojen suunnitteluun ja niiden sisältöön, urasuunnitteluun ja kansainväliseen vaihtoon liittyvissä kysymyksissä. Yliopistoissa toimivien ura- ja rekrytointipalveluiden kaksi tärkeää asiakasryhmää ovat valmistumassa olevat tai vastavalmistuneet opiskelijat ja työnantajat. Ura- ja rekrytointipalve- Ura- ja rekrytointipalvelut ovat nykyisin vakiintuneet osaksi kaikkien ammattikorkeakoulujen omille opiskelijoilleen ja potentiaalisille työnantajille tarjoamia palveluja. lujen tehtävänä on parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia ja valmiuksia siirtyä työmarkkinoille sekä palvella työnantajia tarjoamalla näille tietoa ja konkreettista apua uusien työntekijöiden löytämiseksi. Yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluyksiköt tarjoavat val- 15-vuotiaat tutustuvat työelämään osana opintojen ohjausta. mistuville opiskelijoille monipuolisia palveluita, mm. tietoa urasuunnittelusta, työnhakukoulutuksesta, avoimista työpaikoista, työnantajayrityksistä ja ammatillisen osaamisen täydentämiseen tähtäävästä koulutuksesta. Suomen yliopisto- ja korkeakoulukaupunkien työvoimatoimistojen korkeakouluneuvojat toimivat yhteistyössä oman alueensa ura- ja rekrytointipalvelujen asiantuntijoiden kanssa. 21

12 Työvoimatoimistojen OHJAUSPALVELUT löytämään työntekijöitä. Henkilöasiakaspalveluissa toimivien työvoimaneuvojien työtehtävät vaihtelevat sen perusteella, ovatko he neuvontapisteessä, työnhakukeskuksessa, peruspalvelutiimeissä tai ns. syvennetyissä palveluissa. tämiseksi tarvittavia lisäopintoja voidaan tietyin edellytyksin sisällyttää kotoutumissuunnitelmaan. EURES - eurooppalainen työnvälitys Peruspalvelujen työnhakuhaastattelussa työnhakija ja työvoi- Suomen työvoimatoimistot ovat mukana Euroopan komissi- maneuvoja käyvät läpi asiakkaan työtoiveet, osaamisen ja työ- on EURES-työnvälitysverkostossa, johon EU-maiden lisäksi markkinoiden vaatimukset ja sopivat tarvittavista palveluista. kuuluvat myös Norja ja Islanti. Verkoston palveluja ovat työn- Työnhakijoille järjestetään myös työnhakuvalmennusta, joka välitys ja siihen liittyvä tiedotus ja neuvonta työnhakijoille, jot- Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut piin internetistä löytyviin palveluihin itsepalvelutyöasemilla. Tietoa on saatavilla myös opiskelusta ulkomailla. Asiakkaat voivat osallistua koulutusneuvojien järjestämiin tiedottaviin on ryhmätoimintaa ja josta vastaavat työvoimaneuvojat ja työvoimaohjaajat. Valmennuksessa käydään läpi työnhakijan vahvuudet ja osaaminen sekä työnhakutavat. ka hakeutuvat työskentelemään toiseen maahan, sekä työnvälityspalvelu työnantajille. Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut auttavat asiakkaitaan ratkaisemaan ammatinvalintaan, ammatilliseen kehitykseen ja työuraan liittyviä kysymyksiä. Ammatinvalintapsykologin ja asiakkaan välisissä ohjauskeskusteluissa jäsennetään asiakkaan elämäntilannetta, kiinnostuksia, työelämään liittyviä odotuksia, koulutustaustaa ja työkokemusta. Palveluissa käytetään tarvittaessa psykologisia arviointimenetelmiä. Asiakkaan soveltuvuutta sekä koulutus- ja työvaihtoehtoja voidaan selvittää mm. terveydentilan ja työkunnon tutkimuksilla, koulutuskokeiluilla ja työkokeiluilla. Henkilökohtaisen ohjauksen asiakasrakenne painottuu yhä selvemmin aikuisasiakkaisiin ja aikuisten ohjauspalveluiden kysyntä on kasvanut viime vuosina eniten. Koulutus- ja ammattitietopalvelu ryhmätilaisuuksiin. Koulutusneuvontaa saa myös soittamalla valtakunnalliseen palvelunumeroon, Koulutuslinjalle. Ammatillinen kuntoutus Työhallinnon ammatillisella kuntoutuksella tarkoitetaan vajaakuntoiselle henkilölle tarjottavia palveluja. Niitä ovat ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelu, työhönsijoitus- ja kuntoutusneuvonta, terveydentilaa ja soveltuvuutta selvittävät tutkimukset sekä asiantuntijakonsultaatiot, työ- ja koulutuskokeilut, muut työhönsijoituksen tukitoimenpiteet ja työvoimakoulutus. Vajaakuntoisella tarkoitetaan henkilöä, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet vamman, sairauden tai vajavuuden takia. Työvoiman palvelukeskukset palvelevat vaikeasti työhön sijoittuvia, pitkään työttömänä olleita asiakkaita. Palvelukeskuksessa työvoimaohjaajat työskentelevät asiakaspalvelussa yhdessä kunnan sosiaalitoimiston ja Kelan virkailijoiden kanssa. Maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalvelut Kaikki työvoimatoimistot palvelevat myös Suomessa pysyvästi asuvia maahanmuuttajia. Suurimmissa työvoimatoimistoissa työskentelee työvoimaneuvojia, jotka ovat erikoistuneet maahanmuuttajien palveluihin. Suomeen pysyvästi muuttaneella ja kotikunnan saaneella työttömällä maahanmuuttajalla on lakiin perustuva oikeus Työvoimatoimistojen koulutus- ja ammattitietopalvelujen hen- kotoutumissuunnitelmaan ja siinä sovittuihin palveluihin. Ta- kilökohtainen neuvonta ja itsenäistä tiedonhankintaa tukevat Ammatillisen kuntoutuksen palveluja hoitavat mm. erikois- voitteena on, että maahanmuuttaja saa riittävän suomen/ruot- palvelut ovat kaikille avoimia. Koulutusneuvojien asiakastyös- työvoimaneuvojat ja ammatinvalintapsykologit. Palvelut sisäl- sin kielen taidon sekä työllistymisessä tarvittavia valmiuksia, sä korostuu koulutusvaihtoehtojen laaja tuntemus. Asiakkaan tävät aina henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. esimerkiksi ammattiin valmentavassa ja ammatillisessa kou- osaamisen kehittämistä arvioidaan suhteessa koulutustarjontaan. Tietoa koulutuksista, ammateista ja opintojen rahoituksista voi etsiä itsenäisesti lukemalla kirjastomaiseen lukutilaan koottuja (osin myös lainattavia) julkaisuja, katsomalla aloista ja ammateista kertovia video-ohjelmia tai tutustuen tärkeim- Työnvälitys Työvoimatoimiston työnvälityksen tehtävänä on auttaa työtä etsiviä löytämään heille parhaiten sopivaa työtä ja työnantajia lutuksessa. Työvoimatoimisto voi hyväksyä osaksi kotoutumissuunnitelmaa myös peruskoulu-, lukio-, tai ammattitutkintoon tähtääviä opintoja. Myös korkeakouluopintoja ja tutkinnon täyden- 22

13 Sähköiset palvelut KOULUTUS- JA TYÖELÄMÄVALINTOJEN TUEKSI Työhallinnon sähköiset palvelut Työministeriön internet-sivut Työministeriön internet-sivut sisältävät työnhaun sähköisten palvelujen lisäksi tietoja työelämästä ja koulutuksesta sekä palveluja, jotka auttavat jäsentämään omaa tilannetta ja tavoitteita ja helpottavat siten ratkaisujen tekemistä. Eurooppalaiset sähköiset palvelut EURES EURES on Euroopan komission eurooppalainen ammatillisen liikkuvuuden portaali. Avointen työpaikkojen lisäksi portaali tarjoaa tietoa työskentelystä, asumisesta ja opiskelusta Euroopan eri maissa. Opetus- ja työhallinto tarjoavat internetissä koulutus- ja ammattitietoa. Valtakunnalliset ja paikalliset portaalit helpottavat tiedon hakua laajasta lähdeaineistosta ja tietopankeista. Lisäksi internetissä on myös urasuunnittelun välineitä valintojen tueksi. Opetusministeriöllä ja Opetushallituksella sekä käytännössä lähes kaikilla koulutuksen järjestäjillä on omat internetsivustonsa, joista löytyy tietoa koulutuksesta. Työministeriön kotisivulta löytyvät työhallinnon monipuoliset internet- Aarresaari Aarresaari on Suomen akateemisten rekrytointipalvelujen muodostama verkosto, johon kuuluvat yliopistoissa ja tiede- ja taidekorkeakouluissa toimivat ura- ja rekrytointipalvelut. Verkosto tuottaa palveluja työnantajille, omalle yliopistolle, opiskelijoille ja vastavalmistuneille. Verkosto toimii samalla sillanrakentajana opiskelijoiden ja työnantajien välillä. Koulutukseen hakeutujan palvelut on koottu koulutus- ja ammattitietopalvelun sivuille. Koulutusneuvonnassa käytettyjen julkaisujen viitetietokannasta voi hakea ruudulle luettavaksi koulutusta ja työelämää käsitteleviä julkaisuja sähköisessä muodossa. Koulutusta suunnitteleva voi tutustua myös haussa olevaan työvoimakoulutukseen. Työvoimakoulutukseen voi hakeutua sähköisesti. PLOTEUS PLOTEUS on Euroopan komission portaali, joka tarjoaa tietoa elinikäisen oppimisen mahdollisuuksista Euroopassa. palvelut. Opetushallinnon sähköiset palvelut Koulutusnetti Opetushallituksen Koulutusnetti tarjoaa tietoa nuorten ja aikuisten koulutuksesta lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa, ammattikorkeakou- Jobstep Jobstep.netin opiskelijapalvelun kautta voi etsiä tietoa ammattikorkeakouluopinnoista, urasuunnittelusta, työn hakemiseen liittyvistä asioista, yrittäjyydestä jne. Rekrytointipalvelut tarjoavat urasuunnittelu- ja työnhakukoulutusta ja tietoa työnhakemiseen liittyvissä asioissa. Jobstep.netin työnvälitysjärjestelmän kautta välitetään työpaikkoja 30 ammattikorkeakoulun AVO-ammatinvalintaohjelma sisältää tietoja lähes 300 ammatista ja eri ammatteihin johtavasta koulutuksesta. Käyttäjä voi ohjelman tehtävien avulla jäsentää omia ammatillisia tavoitteitaan ja vertailla, missä määrin eri ammatit vastaavat hänen toiveitaan ja missä näihin ammatteihin voi kouluttautua. A-URA on aikuisille tarkoitettu urasuunnittelupalvelu, jonka tehtävät auttavat jäsentämään elämäntilannetta ja suunnittelemaan uraa vaihe vaiheelta. luissa, yliopistoissa, kansanopistoissa, kansalais- ja työväenopistoissa sekä peruskouluissa. opiskelijoille. Ammattikorkeakoulujen kotisivujen kautta voi tutustua kunkin ammattikorkeakoulun tarjontaan. Ammattinetti tarjoaa kattavaa tietoa työelämästä sisältäen ammattialojen ja ammattien kuvauksia, ammattilaisten haastatte- Opintoluotsi OVI - Ohjausta Virtuaalisesti luja ja uratarinoita sekä artikkeleita työelämästä ja viitetietoja muusta työelämäaineistosta. Opintoluotsi on opetusministeriön palvelu, joka kokoaa yhteen verkosta löytyvät koulutustiedot. Opintoluotsin tavoitteena on auttaa kansalaisia löytämään tietoa koulutuksesta ja antaa kokonaiskuva tarjonnasta eri elämäntilanteissa. Opintoluotsin palvelut on tarkoitettu kaikille suomalaisille ja Suo- OVI - hankkeessa on kehitetty verkkopohjainen yliopisto-opiskelun ohjaus- ja arviointiympäristö. Ympäristö on suunnattu kaikille yliopisto-opiskelijoille ja opintojen ohjauksen parissa työskenteleville. Työnhakija voi Avoimet työpaikat -palvelusta etsiä työpaikkaa. Paikkavahti toimittaa tilaajan sähköpostiin tiedot sopivista työpaikoista. Sähköisesti voi myös ilmoittautua työnhakijaksi ja lähettää oman työnhakukuvauksensa CV-nettiin. messa asuville. 24

14 Ohjaus- ja neuvontatyötä TUKEVAT PALVELUT Ohjausalan osaamiskeskus Jyväskylän yliopistossa toimii kansallinen ohjausalan osaamiskeskus. Keskus rinnastetaan monitieteiseksi tutkimusyksiköksi ja se pyrkii kokoamaan sekä tuottamaan tutkimustietoa kansallisten kattavien elinaikaisten ohjauspalvelujen järjestämisen tueksi. Verkostomaiseti toimivan osaamiskeskuksen tavoitteena on myös alan koulutuksen, eri palvelumuotojen sekä niiden laadunvarmistuksen kehittäminen kumppanuushankkeina. Keskus painottaa seuraavia toimintokokonaisuuksia: ohjauspalvelut nuorille ja aikuisille, ohjauksen saatavuuden parantaminen sekä ohjausjärjestelyjen kehittäminen. Keskus kokoaa ohjauksen asiantuntijatahoja ja tukee niiden välistä yhteistyötä, joka kohdistuu mukana olevien organisaatioiden sisäiseen, alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen kehittämiseen. Lisäksi keskus tuottaa ja ylläpitää mukana olevien tahojen yhteisesti käytössä olevia tutkimus- ym. tietokantoja. Ensimmäinen toimikausi kattaa vuodet Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO CIMO (Centre for International Mobility) edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. Kansainvälisessä toimintaympäristössä CIMO tekee tunnetuksi suomalaista koulutusta ja osallistumismahdollisuuksia opiskelijavaihto-, harjoittelu- ja nuoriso-ohjelmiin Suomessa. 26 CIMO on kansallisena vastuutahona eurooppalaisessa Euroguidance-verkostossa, joka toimii EU- ja Eta-maissa sekä EUjäsenyyttä hakeneissa maissa. Verkostoon kuuluvat keskukset tukevat palveluillaan kansainvälistä ohjaus- ja neuvontatyötä ja edistävät hyviä ohjauskäytäntöjä koskevaa tiedonvaihtoa Euroopassa. Verkosto ylläpitää Euroopan komission PLOTE- US-portaalia. CIMOn palveluita työvoimatoimistojen asiakaspalveluhenkilöstölle, oppilaitoksissa työskenteleville oppilaan- ja opinto-ohjaajille sekä ohjaajakoulutusyksiköille ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa ovat: verkko- ja neuvontapalvelut, julkaisutuotanto, täydennyskoulutus, kansainvälistä liikkuvuutta koskeva tutkimustieto sekä ohjausalan ammattilaisten kansainvälisen yhteistyön tukeminen. Maailmalle.net CIMOn maailmalle.net -palvelu on suunnattu nuorille ja nuorten parissa toimiville Suomessa. Se sisältää tietoa kansainvälistymismahdollisuuksista eri elämänvaiheissa. Discover Finland Ulkomaiselle asiakaskunnalle suunnattu englanninkielinen palvelu tarjoaa tietoa koulutuksesta sekä opiskelijavaihto-, harjoittelu- ja nuorisovaihtomahdollisuuksista Suomessa. Ohjausalan YHTEISTYÖ Ohjausyhteistyön keskeisinä strategisina tavoitteina on tehostaa sekä nuorille että aikuisväestölle suunnattuja ohjauspalveluita. Nuorten työllisyyden ja koulutuksen edistäminen sisältyy hallituksen poikkihallinnollisen työllisyysohjelman tavoitteisiin. Ohjaustoiminnan ja poikkihallinnollisen yhteistyön tehostamisella pyritään ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja tukemaan siirtymistä koulutuksesta työelämään. Opetustoimen opinto-ohjauksen ja työvoimapalveluyhteistyötä on edistetty opetusministeriön asettamissa poikkihallinnollisissa ohjausyhteistyöryhmissä. Nykyisen työryhmän tehtävänä on muun muassa vahvistaa ohjausyhteistyön hyviä alueellisia toimintamalleja ja -käytäntöjä. Opetus- ja työhallinnon välinen yhteistyö tähtää myös aikuisväestön osaamisen lisäämiseen ja kehittämiseen. Työhallinnon palveluiden yksi keskeinen strateginen tavoite on aikuisten koulutukseen ohjaaminen. Opetusministeriön koordinoiman Noste-ohjelman avulla puolestaan kohotetaan aikuisten koulutustasoa. Pitkäaikaistyöttömien ohjausta on tehostettu perustamalla alueellisia palvelukeskuksia. Opetus- ja työministeriö ovat yhteistyössä valmistelleet toimenpide-ehdotukset aikuisopiskelun tieto- ja neuvontapalvelujen ja ohjauksen kehittämiseksi vuosina Poikkihallinnollisen ohjausyhteistyön laajuus ja syvyys vaihtelee paikallisesti ja alueellisesti. Pääperiaatteena on, että työvoimatoimistojen ohjaus- ja neuvontapalvelut täydentävät tarpeen mukaan oppilaitosten ohjauspalveluja. Ammatti- ja koulutustietopalvelun koulutusneuvojat voivat esimerkiksi sopia toiminta-alueensa opinto-ohjaajien kanssa tiedotustilaisuuksista oppilaitoksissa tai oppilaiden tutustumiskäynneistä työvoimatoimistoon. Oppilaitoksilla on päävastuu ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluista. Työvoimatoimistolla on kuitenkin tärkeä rooli oppilaitosten yhteistyökumppanina ja palvelujen tarjoajana valmistuville opiskelijoille. ELINAIKAINEN OHJAUS: YHTEISTYÖ JA HAASTEET

15 Ohjauksen AJANKOHTAISIA HAASTEITA liittyvät strategiat toimivat käytännössä sekä miten tuotettuja palveluja arvioidaan. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman ( ) yhtenä tavoitteena on ns. koulutustakuu, jolla turvataan peruskoulun jälkeinen jatko-opintopaikka koko ikäluokalle. Hallituksen työllisyysohjelmaan kuuluvan nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena on ehkäistä nuorten työttömyyttä ja työttömyyden pitkittymistä. Nuorten ohjauspalvelujen järjestämisen tavoitteena onkin kaikkien nuorten tukeminen ja ohjaaminen siirryttäessä jatko-opintoihin ja työelämään. Korkea-asteella ohjaus on sisällytetty ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uuteen lainsäädäntöön. Korkeakouluilla on velvoite järjestää opetus ja opintojen ohjaus siten, että opiskelija voi täysipäiväisesti opiskellen suorittaa tutkinnon tavoiteajassa. Opintojen suorittamisen nopeuttamisen lisäksi haasteena korkea-asteella on henkilökohtaisten opintosuunnitelmien käyttöönotto kaksiportaisessa tutkintorakenteessa. Työikäiselle aikuisväestölle suunnattujen palveluiden tarjonta ja kehittäminen on opetus- ja työhallinnon kasvava yhteinen haaste. Tavoitteena on, että vuoteen 2008 mennessä kansalaisilla on käytettävissään koko koulutustarjonnan kattavat, monipuoliset ja asiakaslähtöiset tieto- ja neuvontapalvelut. Lisäksi kaikissa aikuiskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa ja korkeakouluissa tulisi olla käytössä aikuisopiskeluun soveltuvat ohjausjärjestelyt. Kehittämistyön tavoitteiksi on asetettu palveluiden helppokäyttöisyys ja saatavuus sekä uusien välineiden ja toimintatapojen luominen aikuisväestön osaamisen tunnustamiseksi. Tavoitteena on myös ohjauksen strategisen aseman ja ohjausta koskevan tutkimustoiminnan vahvistaminen. Ohjauksen kansallinen ja kansainvälinen toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Elämänkulkujen yksilöllistyminen ja valinnaisuuden lisääntyminen, väestön ikääntyminen, osaamispääoman keskittyminen suuriin kaupunkeihin, työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset, globalisaatio ja monikulttuuristuminen tuovat ohjauksen kenttään jatkuvasti uusia haasteita. Haasteisiin vastaaminen edellyttää eri toimijoiden määrätietoista yhteistyötä valtakunnallisella, alueellisella ja paikallistasolla. Osallistuminen OECD:n ohjauksen arviointihankkeeseen ja ohjauksen kansalliset arvioinnit 2000-luvun alussa tuottivat tietoa ohjauksen ja neuvonnan vahvuuksista, kehittämiskohteista ja haasteista Suomessa. Ohjauksen sisällyttäminen opetussuunnitelmiin perusopetuksessa ja toisella asteella sekä ohjauksen monipuoliset työmuodot oppilaitoksissa ja työvoimatoimistoissa ovat esimerkkejä suomalaisen ohjausjärjestelmän vahvuuksista. Kuten monissa muissa EU-maissa, myös Suomessa haasteena on kansalaisten urasuunnitteluvalmiuksien kehittäminen, palvelujen saatavuuden lisääminen, uraohjauksen laadunvarmistusjärjestelmien sekä ohjausalan ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen. Koko valtionhallintoon ulottuvat kustannustehokkuuden vaatimukset koskevat myös ohjauspalveluiden tuottamista. Haasteena on, miten kansalliset ja alueelliset ohjauksen kehittämiseen ja tuottamiseen Osa työvoimaneuvojista on erikoistunut maahanmuuttajien palveluihin. 28

16 Toimituskunta: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Koulutuksen tutkimuslaitos Opetushallitus Opetusministeriö Työministeriö Taitto: Satu Salmivalli Kuvat: Jouko Lehtola ja Nauska OPETUSHALLITUS Julkaisua on rahoitettu EU:n Leonardo da Vinci -ohjelmasta. Komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä. Työministeriö PL Valtioneuvosto Opetusministeriö PL Valtioneuvosto Opetushallitus PL Helsinki CIMO PL Helsinki 30 ISBN