koulutukseen ja työelämään Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "koulutukseen ja työelämään Suomessa"

Transkriptio

1 Ohjaus UUSI PAINOS 2002 koulutukseen ja työelämään Suomessa

2 Suomi lyhyesti Valtiomuoto tasavalta, jonka presidentti on Tarja Halonen Pääkaupunki Helsinki, asukasta (2000) Valuutta markka vuonna 2001, euro alkaen Naapurivaltiot Norja, Ruotsi ja Venäjä Pinta-ala km 2 Väkiluku 5,2 miljoonaa, joista ulkomaalaisia (2000) Väestöntiheys 17 asukasta/km 2 Viralliset kielet suomi (93 %) ja ruotsi (6 %) Uskontokunnat 85 % luterilaisia, 1 % ortodokseja, 13 % uskontokuntiin kuulumattomia Työvoima 2,56 miljoonaa (51 % miehiä ja 49 % naisia), josta työttömiä (11,6 % kokonaistyövoimasta) (2000) Työlliset toimialoittain palvelut 67 %, jalostus 27 %, alkutuotanto 6 % Vienti teollisuusaloittain puu- ja paperiteollisuus 29 %, elektroniikkateollisuus 28 %, muu metalliteollisuus 25 %, kemianteollisuus 10 %, muut toimialat 8 % (1999) Tärkeimmät kauppakumppanit Saksa, Ruotsi, Britannia, USA ja Venäjä BKT/capita (1999) euroa EU-jäsen vuodesta

3 Sisältö Suomi lyhyesti s. 2 Johdanto s. 4 Suomen koulutusjärjestelmä s. 6 Suomen työhallinto s. 11 Ohjauksen päämäärät ja periaatteet s. 12 Oppilaitosten ohjauspalvelut s. 13 Työvoimatoimistojen ohjauspalvelut s. 18 Ohjausalan yhteistyö s. 22 Ohjauksen ajankohtaiset haasteet ja yhteistyöhankkeet s. 24 Ohjausyhteistyöosapuolet Suomessa (kaavio) s. 26 Tämä esite on saatavilla myös osoitteesta Valitse Countries > Finland > Professions > Publication. 3

4 Johdanto TTässä esitteessä kuvataan suomalaisen yhteiskunnan jäsenilleen tarjoamia koulutukseen, ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun liittyviä ohjaus- ja neuvontapalveluja. Esite antaa yleiskuvan opetus- ja työhallinnon järjestämän ohjaustoiminnan organisoinnista ja sen tavoitteista, asiakasryhmistä, yhteistyöverkostoista sekä alalla toimivista ohjaustyön ammattilaisista. Lisäksi esitellään suomalainen koulutusjärjestelmä ja opetus- ja työhallinnon alat sekä muita ohjauksen kentässä toimivia organisaatioita. YYksilön elinikäistä oppimista tukevan ohjauksen merkitys korostuu nykyihmisen elämän kaikissa vaiheissa. Opiskelijat, työelämään hakeutuvat ja siellä jo toimivat nuoret ja aikuiset sekä työttömät tarvitsevat koulutukseen, työelämään ja ammattiin ohjausta. Ohjausalan asiantuntijat opetus- ja työhallinnossa tarjoavat asiakkailleen yksilöllistä ohjausta, neuvontaa ja opetusta. Asiakkaiden kasvavaan tiedontarpeeseen vastaavat monet eri tiedon- ja palveluntuottajat pääasiassa julkisella sektorilla. Ne tuottavat ajantasaista tietoa Suomessa ja ulkomailla tarjolla olevista opiskelu-, harjoittelu- ja työskentelymahdollisuuksista, joiden varaan asiakkaat voivat perustaa koulutus- ja ammattisuunnitelmansa. 4

5 Suomen koulutusjärjestelmä Ikä Opiskeluvuodet *) Kunkin oppilaitosmuodon yläpuolella suluissa Korkea-asteen koulutus ilmoitettu luku kertoo Suomessa toimivien oppilaitosten lukumäärän ja oppi- Oppivelvollisuuskoulutus (20) Yliopistot *) 147,000 (430) Lukiokoulutus 113,000 (4,203) Perusopetus 592,000 (29) Ammattikorkeakoulut 82,000 (327) Ammatillinen peruskoulutus 138, a b c Aikuistutkinnot **) Toisen asteen koulutus Perusasteen koulutus laitosmuodon alapuolella oleva luku ilmoittaa niissä opiskelevien opiskelijoiden lukumäärän. Tiedot ovat vuodelta **) Näyttökokeena voi suorittaa kolmentasoisia aikuistutkintoja: a) ammatillinen perustutkinto, b) ammattitutkinto ja c) erikoisammattitutkinto (aikuiskoulutus on toisen asteen koulutusta; kaaviossa käytetty ikäjakauma ei sovellu aikuiskoulutuksen tarkasteluun). Lisäksi oppisopimuskoulutuksella voi suorittaa kaikkia em. tutkintoja. Tällöin on näyttökokeella osoitettava ammattitaito tutkintotodistuksen saadakseen Esiopetus päiväkodeissa ja peruskouluissa Esiasteen koulutus 5

6 Suomen koulutusjärjestelmä Suomalaisen koulutuspolitiikan keskeisinä päämäärinä on turvata koko väestön mahdollisimman korkea koulutustaso, edistää kansakunnan henkisen hyvinvoinnin kasvua ja tukea kansalaisten elämänhallintataitojen kehittymistä. Suomessa kaikilla kansalaisilla on oikeus peruskoulutukseen. Kaikille peruskoulun käyneille on varattu määrällisesti riittävästi toisen asteen jatkokoulutuspaikkoja ja myös korkea-asteen koulutuspaikkoja on runsaasti tarjolla (60 65 %:lle ikäluokasta). Opetusta annetaan suomeksi ja ruotsiksi, ja lisäksi Lapissa voidaan opetusta antaa saamen kielellä. Romanikielisten lasten opetuskielenä voi olla myös romanikieli. Esiopetus Lasten esiopetuksesta vastaavat pääasiassa sosiaalitoimen alaisuuteen kuuluvat päiväkodit. Vuoden 2001 alusta kaikilla 6-vuotiailla on oikeus esiopetukseen joko päiväkodeissa tai peruskoulun yhteydessä. Esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Peruskoulu 6 Oppivelvollisuus alkaa sen vuoden syksynä, jolloin lapsi täyttää seitsemän vuotta. Koulunkäyntinsä aloittava ikäluokka on noin lasta. Peruskoulu on yhtenäinen yhdeksänvuotinen koulu. Ensisijaisesti ilman peruskoulun jälkeistä jatko-opiskelupaikkaa jääneille oppilaille voidaan antaa myös vapaaehtoista lisäopetusta. Peruskoulun jälkeen suurin osa oppilaista jatkaa toisen asteen koulutuksessa; yli puolet ikäluokasta jatkaa peruskoulun jälkeen lukiossa ja kolmannes ammatillisessa peruskoulutuksessa. Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Lukio Lukio on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava ja jatkoopintoihin valmentava oppilaitos, joka jatkaa peruskoulun kasvatustehtävää. Kaikissa lukioissa opiskellaan nykyisin luokattomasti. Luokattomuus tarkoittaa sitä, ettei opiskelijan opintojen eteneminen ole sidottu vuosiluokkiin, vaan tämä voi itse valita suoritettavien kurssien ajankohdan oppilaitoksen kurssitarjonnan ja opiskeluajan puitteissa. Opiskelijalla on mahdollisuus valita kursseja myös muista oppilaitoksista ja sisällyttää ne lukio-opintoihinsa. Lukion oppimäärä on laajuudeltaan vähintään 75 kurssia, joista jokainen sisältää 38 oppituntia. Oppimäärän (n. 120 opintoviikkoa) suorittamiseen luokattomassa lukiossa kuluu keskimäärin kolme vuotta.

7 Ylioppilastutkinnon hyväksytysti suorittaminen antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden kaikkiin lukion jälkeisiin oppilaitoksiin. Lukion jälkeen vajaa puolet ylioppilaista jatkaa opintojaan yliopistoissa, tiede- ja taidekorkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa ja loput siirtyvät muihin jatkoopintoihin ja työelämään. Lukio-opintoihin kuuluu kaikille yhteisiä oppiaineita, joissa on pakollisia (45 49 kurssia) ja syventäviä kursseja. Näiden lisäksi on tarjolla soveltavia kursseja, jotka ovat oppilaalle valinnaisia. Ne sisältävät aineksia eri oppiaineista ja muita koulukohtaisia kursseja. Koulun opetussuunnitelmaan voi kuulua myös toisessa oppilaitoksessa suoritettavia kursseja. Tällöin opiskelija voi valita esim. ammatillisesta oppilaitoksesta omaan opinto-ohjelmaansa sopivia kursseja. Lukiossa opiskellaan äidinkieltä (suomi/ruotsi/saame), vieraita kieliä, matematiikkaa, luonnontieteitä, katsomus-, yhteiskunta- ja taideaineita. Nuorten ammatillinen koulutus Nuorten toisen asteen ammatillisen koulutuksen tavoitteena on jatkaa perusopetuksen kasvatustehtävää ja antaa ammattitaidon saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä jatkoopintojen harjoittamiseksi tarvittavia valmiuksia. Ammatillisissa oppilaitoksissa järjestettyä koulutusta on tarjolla käytännöllisesti katsoen kaikilla elinkeinoelämän aloilla. Ammatillisissa oppilaitoksissa suoritettu 120 opintoviikon laajuinen perustutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Opiskelijalla on myös oikeus osallistua ylioppilastutkintoon erikseen määritellyin ehdoin. Aikaisempia opintoja voidaan hyväksilukea siirryttäessä oppilaitoksesta toiseen. Ammatillinen koulutus on moduloitua, laaja-alaista ja monipuolista, ja se sisältää runsaasti mahdollisuuksia yksilöllisiin valintoihin. Koulutus pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan kiinteässä vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa, jotta koulutus vastaa muuttuvan työelämän ja 7 yhteiskunnan tarpeita. Jokaiseen opetussuunnitelmaan kuuluu vähintään puolen vuoden mittainen työssäoppimisen jakso yrityksissä tai palveluorganisaatioissa. Sen aikana opiskelijat hankkivat osan ammattitaidosta todellisessa työympäristössä. Laajapohjainen ammattisivistys ja jatkuvan uuden oppimisen valmiudet auttavat selviytymään työelämässä ja kehittämään ammattitaitoa työtehtävien muuttuessa. Työelämän ja yhteiskunnan vaatimukset korostavat kielitaidon, matematiikan, luonnontieteiden, yhteiskunnallisten taitojen ja yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen hallintaa. Yrittäjyys, vastuu ympäristön tilasta ja maapallon elinkelpoisuudesta sekä kansainvälistyminen monissa muodoissaan ovat koulutuksen keskeisiä periaatteita. Ammattiin kouluttamisen ohella koulutuksen tehtävä on tukea nuoren persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kasvua tasapainoiseksi ihmiseksi ja kansalaiseksi. Oppisopimuskoulutus Sekä nuoret että aikuiset voivat hankkia ammattitaidon oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä opiskeltavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Oppisopimuskoulutusta järjestetään nuorten ja aikuisten ammatillisena perus- ja lisäkoulutuksena. Työpaikoilla järjestettävä oppisopimuskoulutus johtaa samoihin ammatillisiin tutkintoihin kuin toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa tarjolla olevat koulutusohjelmat. Kaikkia ammattitutkintolain mukaisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja voidaan suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena. Vuosittain Suomessa opiskelee oppisopimuksella ammattiin lähes opiskelijaa.

8 Ammattikorkeakoulut Vuonna 2001 Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joista 1990-luvun kuluessa muodostui Suomeen korkea-asteen koulutussektori perinteisten yliopistojen (tiede- ja taidekorkeakoulujen) rinnalle. Ammattikorkeakoulut järjestävät koulutusta seuraavilla aloilla: luonnonvara-ala, tekniikka ja liikenne, hallinto ja kauppa, matkailu-, ravitsemus- ja talousala, sosiaali- ja terveysala, kulttuuriala sekä humanistinen ja opetusala. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien laajuus on yleensä joko 140 tai 160 opintoviikkoa, mikä vastaa kolmen ja puolen tai neljän vuoden täysipäiväistä opiskelua. Opintoihin sisältyy pakollinen vähintään 20 opintoviikon laajuinen työharjoittelu. Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmat suuntautuvat johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut järjestävät perusopetuksen lisäksi sekä tutkintoon johtavaa että täydennyskoulutuksena tarjottavaa aikuiskoulutusta. Lisäksi ne voivat harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa ja työelämää tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yliopistot (tiede- ja taidekorkeakoulut) Suomen 20 yliopistossa eli tiede- ja taidekorkeakoulussa tehdään tieteellistä tutkimusta ja annetaan siihen perustuvaa perus- ja jatko-opetusta. Yliopistoissa voidaan myös suorittaa tutkintoja aina tohtorin tutkintoon asti. Lähes kaikilla aloilla on käytössä alempi korkeakoulututkinto, joka useimmiten on nimeltään kandidaatin tutkinto, Bachelor-tason tutkinto. Sen laajuus on vähintään 120 opintoviikkoa eli kolme vuotta täysipäiväistä opiskelua. Ylempi tutkinto on useimmilla aloilla nimeltään maisterin tutkinto, jonka vähimmäislaajuus on 160 opintoviikkoa, 8 mikä käytännössä vastaa vähintään viiden vuoden täysipäiväistä opiskelua (kaksi vuotta kandidaatin tutkinnon suorittamisen lisäksi). Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen aloilla ei ole alempaa tutkintoa. Alempaan korkeakoulututkintoon sisältyy pääaineen perus- ja aineopintoja sekä yhden tai useamman sivuaineen opintoja. Ylempää tutkintoa, esim. maisterin ja diplomiinsinöörin tutkintoa varten opiskelijan täytyy lisäksi suorittaa pääaineen syventävät opinnot sekä tehdä maisterin tutkintoon kuuluva opinnäytetyö. Maisterin tutkinnon jälkeen voi suorittaa lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon. Lisäksi yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset tarjoavat yliopistotutkinnon suorittaneille ja ammatissa toimiville sekä lyhyt- että pitkäkestoista koulutusta. Sen tarkoituksena on vastata työelämän nopeaan muutokseen ja uusiin ammatillisiin vaatimuksiin. Avoin yliopisto-opetus on hajautettu järjestelmä, jossa yliopistot järjestävät yhteistyössä eri koulutusorganisaatioiden kanssa opetusta aikuisille riippumatta näiden asuinpaikasta tai aiemmasta koulutustaustasta. Toisen asteen ja korkea-asteen koulutukseen hakeutuminen Toisen asteen koulutukseen, mm. lukioon, ammatillisiin oppilaitoksiin ja kansanopistoihin sekä korkea-asteella ammattikorkeakouluihin, haetaan pääasiallisesti valtakunnallisessa yhteishaussa. Suurin osa opiskelijoista valitaan oppilaitoksiin todistusten ja arvosanojen perusteella, mutta myös työkokemus ja yksilölliset tekijät voidaan ottaa hakumenettelyssä huomioon. Koulutukseen pyrkiville voidaan myös järjestää erilaisia valinta- ja soveltuvuuskokeita. Opiskelijat yliopistoihin (tiede- ja taidekorkeakouluihin) valitaan sekä todistusten että lähes kaikilla koulutusaloilla pakollisen valintakokeen perusteella.

9

10 Aikuiskoulutusjärjestelmä Suomalainen aikuiskoulutusjärjestelmä jakautuu kahteen pääalueeseen, jotka ovat vapaa sivistystyö ja yleissivistävä aikuiskoulutus sekä ammatillinen aikuiskoulutus Vapaa sivistystyö ja yleissivistävä aikuiskoulutus Vapaa sivistystyö on yli sadan vuoden perinteistä syntynyttä vapaatavoitteista opiskelua, jota järjestävät kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot. Avoin yliopisto on nykyisin suosittu aikuisopiskelun muoto. Kansalaiset voivat lisäksi testauttaa kielitaitonsa näyttökokeessa riippumatta siitä, miten ja missä kielitaito on hankittu. Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillinen aikuiskoulutus on tarkoitettu työelämässä toimiville tai toimineille aikuisille. Se koostuu omaehtoisesta, työvoimapoliittisesta, henkilöstö- ja oppisopimuskoulutuksesta. Aikuiset voivat opiskella ammatillisten oppilaitosten aikuiskoulutuslinjoilla ja aikuiskoulutuskeskuksissa ammatillisen koulutuksen toisen tai korkea-asteen opintoja. Kaikille opiskelijoille laaditaan koulutuksen alkuvaiheessa henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Omaehtoinen ammatillinen aikuiskoulutus antaa kansalaisille mahdollisuuden kehittää itseään ammatillisesti työnantajasta riippumatta. Omaehtoinen ammatillinen aikuiskoulutus on suunniteltu pitkän aikavälin koulutustarpeisiin. Opiskelun voi rahoittaa valtion opintotuella luvun lopulla voimaan tulleen koulutusvakuutusuudistuksen mukaan riittävän työkokemuksen omaavilla pitkäaikaistyöttömillä on mahdollisuus opiskella työttömyysturvan avulla. Henkilöstökoulutus on osallistujamäärältään laajin aikuiskoulutuksen muoto, jossa työntekijöitä koulutetaan yritysten tuotannon tarpeiden mukaan. Koulutus on yleensä lyhytkestoista ja sen rahoituksesta vastaavat työnantajat. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (työvoimakoulutus) on aikuiskoulutusta, jonka työvoimaviranomainen hankkii asiakkailleen. Koulutus on monipuolista ja käytännönläheistä, ja se käsittää sekä ammatillista perus- ja jatko- tai täydennyskoulutusta. Työvoimakoulutuksena järjestetään myös työelämään ja koulutukseen ohjaavaa koulutusta. Koulutus on tarkoitettu pääasiassa työttömille ja työttömyysuhan alaisille aikuisille. Se on opiskelijoille maksutonta. Opiskelijat voivat saada koulutuksen ajalta työttömyysturvaa vastaavaa koulutustukea. Ammattitutkinnot: Aikuisilla on mahdollisuus osoittaa ammattitaitonsa näyttökokeissa riippumatta siitä, millä tavoin ammattitaito on hankittu. Ennakkoehtoja aiemmalle koulutukselle tai työkokemukselle ei aseteta. Tutkinnot jakautuvat kolmeen tasoon: ammatillisissa perustutkinnoissa osoitetaan alan perustehtävän hallinta, ammattitutkinnoissa edellytetään alan ammattilaiselta vaadittavaa tietotaitoa ja erikoisammattitutkinnoissa osoitetaan vaativimpien työtehtävien hallinta. 10

11 Suomen työhallinto Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien kotoutumista. Työhallinnon aluehallinnon muodostavat työvoima- ja elinkeinokeskusten (TE-keskukset) työvoimaosastot. Vuonna 1997 yhdistettiin kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen alueyksiköt 15 TEkeskukseksi. TE-keskusten työvoimaosaston tehtävänä on toteuttaa alueellista työvoimapolitiikkaa. Paikallisissa työvoimatoimistoissa eri puolilla Suomea tarjotaan työvoimapalveluja sekä työnantaja- että henkilöasiakkaille. Työnhakupalveluja ovat työnvälitys, rekrytointi, henkilöstövuokraus, kotoutumissuunnittelu, EURES-työnvälitys ja kansainvälinen harjoittelu. Ammatillisen kehittymisen palveluja ovat mm. ammatinvalinta- ja urasuunnittelu, koulutus- ja ammattitietopalvelu, ammatillinen kuntoutussuunnittelu ja työvoimakoulutus. Lisäksi on tarjolla työllisyyttä edistäviä tukipalveluja. Peruskoulun ja lukion oppilaanohjausyhteistyössä painottuvat erityisesti työvoimatoimiston ammatinvalinnanohjauspalvelut ja koulutus- ja ammattitietopalvelu. Ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen (tiede- ja taidekorkeakoulujen) ura- ja rekrytointipalveluyhteistyössä korostuvat ensisijaisesti työnvälityspalvelut. Työhallinnon organisaatio on kolmiportainen: Työministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastot (15) Työvoimatoimistot (177) työnvälitys ammatinvalinta ja urasuunnittelu koulutus- ja ammattitietopalvelu ammatillinen kuntoutus työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 11

12 Ohjauksen päämäärät ja periaatteet Suomessa toimii kaksi toisiaan toiminnallisesti ja tavoitteiltaan täydentävää, vakiintunutta ohjauspalvelujärjestelmää: oppilaitosten järjestämä oppilaanohjaus ja työhallinnon ammatinvalinta- ja urasuunnitteluohjaus sekä koulutus- ja ammattitietopalvelu. Ohjaustoiminnan järjestämisestä vastaa pääasiassa julkisella sektorilla valtion opetus- ja työhallinto ja oppilaitosten osalta myös koulutuksen järjestäjät, useimmiten kunnat. Työnjako näiden kahden ohjausjärjestelmän kesken on varsin selkeä. Oppilaitoksilla on päävastuu opiskelijoiden ohjauksesta. Työvoimatoimistojen ohjaus- ja neuvontapalvelut täydentävät kaikille avoimina palveluina oppilaitosten ohjauspalveluja. Ohjaustoiminnan tavoitteena on yksilön auttaminen ja tukeminen koulutukseen ja urasuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. Näihin asioihin on yksilön usein otettava kantaa elämänsä eri vaiheissa, eikä ainoastaan nuorella iällä. Suomessa jokaisella on mahdollisuus saada ohjausta riippumatta siitä, onko hän opiskelemassa, työssä, työttömänä tai työmarkkinoiden ulkopuolella. Suomen ohjauspalvelut ovat siis varsin kattavat. Myös yliopistot (tiede- ja taidekorkeakoulut), ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset tarjoavat opintoneuvontaa ja -tiedotusta niihin hakeutuville ja niissä jo opiskeleville opiskelijoilleen. Lisäksi ne ovat pitäneet tärkeänä kehittää ja ylläpitää ura- ja rekrytointipalveluja valmistuville opiskelijoille. 12

13 Oppilaitosten ohjauspalvelut Peruskoulu Peruskoulussa oppilaiden on mahdollista saada oppilaanohjausta pääasiassa kolmen viimeisen opintovuoden aikana. Osa kaikille oppilaille kuuluvasta ohjauksesta toteutetaan luokkamuotoisena. Kullakin oppilaalla on oppilaanohjauksen luokkatunteja vähintään kahden vuosiviikkotunnin verran (yksi viikkotunti = 38 tuntia vuodessa). Oppitunneilla käsitellään opiskelutaitoja, itsetuntemuskysymyksiä, ammatteja ja työelämää. Lisäksi kaikille oppilaille annetaan tarpeen vaatiessa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa koulunkäyntiin, opiskeluun, jatkokoulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä. Peruskoulun jälkeen nuorten on yleensä tehtävä valinta yleissivistävän lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä. Viime vuosina koulutusmahdollisuudet ovat monipuolistuneet: luokattomat lukiot, joustavarakenteiset ammatilliset opinnot, toisen asteen oppilaitosten yhteistoimintavelvoite ja ammattikorkeakoulut tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia. Peruskoulun päättövaiheessa oppilaat voivat perehtyä työelämään viikon tai kahden viikon pituisella työelämään tutustumisjaksolla, joka voidaan järjestää myös tutustumisena ammatilliseen koulutukseen. Pääasiassa ohjauksesta peruskoulussa huolehtivat opinto-ohjaajat. Heistä suurin osa on koulutukseltaan peruskoulun opettajia, jotka ovat saaneet ensin koulutuksen opettajaksi ja sen jälkeen vuoden pituisen koulutuksen opinto-ohjaajaksi. Opinto-ohjaajan ohella kaikki opettajat 13 ohjaavat opiskelijoita opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Luokanvalvoja (ryhmänohjaaja) on oppilaidensa tukihenkilö koulunkäyntiin ja kouluyhteisön toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Merkittävä osa opinto-ohjaajan työajasta kuluu muuhun kuin oppituntien pitoon. Henkilökohtainen ohjaus ja yhteistyö koulun sidosryhmien, kuten oppilaiden huoltajien, muiden oppilaitosten ja viranomaisten kanssa, muodostavat suuren osan työajasta. Yhteydenpito työvoimaviranomaisiin, erityisesti ammatinvalintapsykologien kanssa tehtävä yhteistyö, painottuu peruskoulun päättövaiheeseen. Peruskoulussa erityisopetuksessa opiskelevien oppilaiden ohjaus ammatilliseen jatkokoulutukseen on muiden oppilaiden ohjausta yksilöllisempää. Näiden oppilaiden tarve saada apua ja neuvoja muilta asiantuntijoilta, kuten ammatinvalintapsykologeilta, on muita peruskoulun oppilaita suurempi. Lukio Lukioon siirtyy runsas puolet ikäluokasta. Suurella osalla lukion opiskelijoista ammatinvalintasuunnitelmat ovat vielä selkiytymättömiä, ja he tarvitsevat ohjausta jatkokoulutuksen ja ammatin valinnassa. Lukion aikana opiskelijoita ohjataan ainevalinnoissa, lukio-opinnoissa ja henkilökohtaisissa tulevaisuuden suunnitelmissaan. Lukiossa luokkamuotoista

14 oppilaanohjausta on opetussuunnitelman mukaisesti yksi kurssi, eli yhteensä koko lukion aikana 38 tuntia. Oppitunneilla käsitellään opiskelutekniikkaan, itsetuntemukseen, ammatteihin ja työelämään liittyviä asioita. Opinto-ohjaajat tutustuttavat lukioon siirtyvät opiskelijat lukion työtapoihin, siellä vaadittaviin opiskelutekniikoihin ja opintosuunnitelman mukaisiin opintoihin. Lukion opiskelijoilla on mahdollisuus valita opintoja myös muista oppilaitoksista. Opinto-ohjaajan tulee tuntea muiden oppilaitosten opetustarjonta ja auttaa opiskelijaa opintosuunnitelmien teossa niin, että tämä kykenee hyödyntämään muiden oppilaitosten tarjoamat mahdollisuudet. Lukion päättäneille opiskelijoille avautuu runsaasti erilaisia koulutus- ja työmarkkinoille siirtymisen vaihtoehtoja, joiden selvittämiseksi heille annetaan ammatinvalinnanohjausta opintojen kuluessa. Opiskelijalle tuleekin lukion aikana hahmottua käsitys lukion jälkeisistä koulutusväylistä. Opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä erityisesti työvoimatoimiston kanssa lukion päättövaiheessa olevien opiskelijoiden ohjaamisessa ja neuvonnassa. Lukiossa oppilaanohjauksesta vastaa pääasiassa opinto-ohjaaja, jolla on yleensä päävastuu koulun ohjaustoiminnasta, ja hänen ohellaan ryhmänohjaajat, jotka huolehtivat kukin oman opiskelijaryhmänsä opintojen seuraamisesta ja ohjaamisesta. Lisäksi jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijoitaan erityisesti opiskelun taidoissa ja opintosuunnitelmien teossa. Lukion opintoohjaaja on tavallisesti peruskoulutukseltaan opettaja, joka on yleensä saanut lisäkoulutuksen opinto-ohjaajaksi. Ammatilliset oppilaitokset Ammatillisissa oppilaitoksissa opinto-ohjauksen tehtävänä on ohjata ja tukea opiskelijoita yksilöllisesti opiskelussa, urasuunnittelussa ja työhön sijoittumisessa. Opiskelijaa tuetaan tekemään omaa opiskeluaan koskevia valintoja. Niitä varten opiskelija tarvitsee tietoa erilaisista opiskelumahdollisuuksista, mutta myös valintojen vaikutuksista koulutuksen tuottamaan pätevyyteen, jatko-opintoihin ja työmarkkinoille sijoittumiseen. Opinto-ohjauksella edistetään opiskelijoiden sitoutumista opiskeluun, kannustetaan jatkuvaan itsenäiseen tiedon hankintaan sekä oman alansa kehityksen seuraamiseen ja kehittämiseen. Ohjauksella tuetaan opiskelijaa jatkuvasti kehittämään ja markkinoimaan omaa osaamistaan. Ohjausta tarvitaan myös opiskeluvalmiuksien parantamiseksi ja oppimisvaikeuksien selvittämiseksi. Ohjauksessa otetaan huomioon myös opiskelijoiden erilaiset oppimisedellytykset. Opinto-ohjauksesta vastaa oppilaitoksen opintoohjaaja. Hänellä on opettajan koulutus, minkä lisäksi hän on hankkinut opinto-ohjaajan pätevyyden. Oppilaitoksen kaikki opettajat osallistuvat ohjaukseen. Opiskelijoiden ja opettajien tutorina toimiminen edistää opiskeluun liittyvistä käytännön asioista selviämistä. Ohjaus on tavallisesti osa opetusta, mutta opiskelijalla on tarvittaessa oikeus saada henkilökohtaista ohjausta. Lisäksi oppilaitokset tarjoavat opiskelijoilleen ryhmäohjausta ja työelämään siirtymistä tukevia ohjaus- ja neuvontapalveluja sekä seuraavat valmistuneiden työllistymistä. Opinto-ohjaaja toimii ohjauksen koordinoijana ja yhdyshenkilönä oppilaitoksessa ja sen ulkopuolella. Yhteistoiminta muiden toisen asteen oppilaitosten opinto-ohjaajien kesken korostuu, kun opiskelijoiden mahdollisuudet valita opinto-ohjelmaansa opintoja myös muista oppilaitoksista ovat lisääntyneet. 14

15

16 Ammattikorkeakoulut Kaikki maamme ammattikorkeakoulut tarjoavat opintoneuvontapalveluja, joissa neuvotaan ammattikorkeakouluun hakeutuvia ja siellä opiskelevia opintoihin, harjoitteluun ja ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä. Ammattikorkeakouluissa opinto-ohjaajat vastaavat tästä toiminnasta. Koulutusohjelmia ja oppiaineita koskevissa erityisemmissä asioissa opiskelijat voivat kääntyä opetushenkilökunnan puoleen. Yliopistot (tiede- ja taidekorkeakoulut) Yliopistot (tiede- ja taidekorkeakoulut) järjestävät niihin opiskelemaan hakeutuville ja niissä opiskeleville yleistä opintoneuvontaa. Eri yliopistojen välillä on jonkin verran eroja siinä, miten opiskelijoiden neuvontapalvelut on järjestetty. Yleensä yliopistoissa on opintoneuvontatoimisto, jonka puoleen voi kääntyä opintoihin, harjoitteluun, avoimeen yliopistoon ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Opintososiaalisia asioita varten yliopistoilla on usein erillinen opintotukitoimisto. Tiedekunnissa ja/tai koulutusohjelmissa toimii yleensä opintosihteeri, joka vastaa mm. opiskelijoiden opintoohjauksen suunnittelusta, koordinoinnista ja kehittämisestä, opinto-oppaan toimittamisesta ja pienryhmäohjaajien kouluttamisesta. Laitosten opetus- ja muu henkilökunta antaa oppiainekohtaista ohjausta. Lisäksi uusille opiskelijoille järjestetään pienryhmäohjausta (ns. tutor-ryhmät), jonka tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat yliopistoon ja siellä opiskeluun. URA- JA REKRYTOINTIPALVELUT Ammatilliset oppilaitokset Ammatillisissa oppilaitoksissa ura- ja rekrytointipalveluja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä elinkeinoelämän ja työvoimaviranomaisten kanssa. Tavoitteena on edistää opiskelijoiden siirtymistä koulutuksesta työelämään tai jatkoopintoihin. Nykyiset säädökset edellyttävät ammatillisilta oppilaitoksilta myös oman toiminnan järjestelmällistä arviointia, jossa kiinnitetään huomiota mm. ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden työllistymisen seurantaan. Ammatillisissa oppilaitoksissa ura- ja rekrytointipalveluista vastaavat useimmiten opinto-ohjaajat. Työtä tehdään yhdessä paikallisten työvoimatoimistojen kanssa, joissa on tehtävään nimetyt yhdyshenkilöt. Oppilaitosten ja työvoimatoimistojen välille on useimmilla paikkakunnilla luotu toimiva yhteistyöverkosto. Ura- ja rekrytointipalveluihin kuuluvat seuraavat osa-alueet: työnhakuvalmiuksien parantaminen yksilölliset neuvonta-, ohjaus- ja suunnittelupalvelut työnantajayhteyksien kehittäminen ja työnvälitys itsepalvelupisteet, joissa Internet-yhteydet ja tiedotusmateriaaleja jatkokoulutukseen ja työhön sijoittuminen; sijoittumisen seuranta yrittäjävalmiuksien kehittäminen ja yritysneuvonta 16

17 Ammattikorkeakoulut Ura- ja rekrytointipalvelut ovat nykyisin vakiintuneet osaksi kaikkien ammattikorkeakoulujen omille opiskelijoilleen ja potentiaalisille työnantajille tarjoamia palveluja. Niiden tehtävänä on lisätä ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyötä, tarjota apua urasuunnittelussa ja parantaa opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia. Ammattikorkeakouluissa ura- ja rekrytointipalvelutoiminnasta vastaavat yleensä tehtävään erikseen palkatut henkilöt. Lisätietoja ammattikorkeakoulujen tarjoamista ura-, rekrytointi- ja työnvälityspalveluista saa niiden omilta www-sivuilta. Yliopistot Ura- ja rekrytointipalvelut tekevät yhteistyötä oman alueensa työvoimatoimiston kanssa. Suomen yliopisto- ja korkeakoulukaupunkien työvoimatoimistojen korkeakouluneuvojat toimivat yhteistyössä ura- ja rekrytointipalvelujen asiantuntijoiden kanssa. Yliopistojen ja korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelut esittäytyvät yhteisillä www-sivuilla aarresaari.net, jonne ne ovat tuottaneet eri asiakasryhmille online-palveluja. Aarresaari on Suomen akateemisten rekrytointipalvelujen muodostama verkosto, johon kuuluvat kaikki yliopistoissa ja tiede- ja taidekorkeakouluissa toimivat ura- ja rekrytointipalvelut. Verkosto tuottaa palveluja työnantajille, omalle yliopistolle, opiskelijoille ja vastavalmistuneille. Verkosto toimii samalla sillanrakentajana opiskelijoiden ja työnantajien välillä. Suomen yliopistoissa (tiede- ja taidekorkeakouluissa) toimivien ura- ja rekrytointipalveluiden kaksi tärkeää asiakasryhmää ovat valmistumassa olevat tai vastavalmistuneet opiskelijat ja työnantajat. Ura- ja rekrytointipalvelujen tehtävänä on parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia ja valmiuksia siirtyä työmarkkinoille sekä palvella työnantajia tarjoamalla näille tietoa ja konkreettista apua uusien työntekijöiden löytämiseksi. Ura- ja rekrytointipalveluyksiköiden toiminta on hyvin samantyyppistä eri yliopistoissa. Jokainen yksikkö muodostaa oman itsenäisen kokonaisuutensa. Useimmissa yliopistoissa ura- ja rekrytointipisteet on hyvin resurssoituja ja ne tarjoavat valmistuville opiskelijoille monipuolisia palveluita mm. tietoa urasuunnittelusta, työnhakukoulutuksesta, avoimista työpaikoista, työnantajayrityksistä ja ammatillisen osaamisen täydentämiseen tähtäävästä koulutuksesta. 17

18 Työvoima- toimistojen ohjauspalvelut Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulutus- ja ammattitietopalvelu Työvoimatoimistojen ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut ovat tarkoitettu sekä nuorille että aikuisille ja ne palvelu edustaa tietopainotteista, kaikille ilman ajanvarausta Työvoimatoimistoissa toimiva koulutus- ja ammattitieto- ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Ammatinvalintapsykologien tehtävänä on auttaa asiakasta ratkaisemaan on koottu kirjastomaisesti asiakkaiden käyttöön laaja kokoel- avointa asiakaspalvelua. Koulutus- ja ammattitietopalveluun ammatinvalintaan ja ammatilliseen kehitykseen sekä työn ma oppilaitoksia, koulutusohjelmia ja ammatteja käsitteleviä saantiin liittyviä kysymyksiä. Ohjauksessa otetaan huomioon julkaisuja, oppaita, esitteitä ja video-ohjelmia. Osa aineistosta on asiakkaiden lainattavissa. asiakkaan henkilökohtaiset edellytykset sekä työalojen ja koulutuksen tarjoamat mahdollisuudet. Aineistoon voi perehtyä omatoimisesti. Tarvittaessa Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelujen keskeisin menetelmä on henkilökohtainen ohjaus. Myös ryhmä- koulutukseen, ammatteihin ja työelämätietoihin liittyvissä koulutusneuvoja vastaa asiakkaiden kysymyksiin ja neuvoo ohjaus on käytössä. Ammatinvalinnanohjauksen tavoitteena kysymyksissä henkilökohtaisesti. Virkailijoiden käytössä on on löytää asiakkaalle soveltuva ja realistinen toimintasuunnitelma hänen tietojensa, taitojensa, kiinnostustensa ja Koulutus- ja ammattitietopalvelusta voi tietoja kysyä myös lisäksi laaja koulutus- ja ammattitiedon tietojärjestelmä. tavoitteidensa pohjalta.tarvittaessa käytetään apuna psykologisia soveltuvuustestejä. Ohjaukseen voidaan liittää lisäksi kertaa. Lisäksi tietopalveluissa esitellään ammatteja ja puhelimitse. Vuonna 2000 tilastoitiin yli neuvonta- muitakin tutkimuksia ja kokeiluja, joilla selvitetään mm. koulutusmahdollisuuksia erilaisille ryhmille. Koulutusneuvojat tekevät myös laajaa yhteistyötä alueensa oppi- asiakkaan terveydentilaa ja työssä selviytymistä. Henkilökohtaisessa ohjauksessa käy noin laitosten kanssa. asiakasta vuosittain, joista peräti puolet on 25-vuotiaita tai Suomen 177 työvoimatoimistossa toimii yhteensä sitä vanhempia aikuisasiakkaita. Monet nuoret ja opiskelijat 150 päätoimista koulutusneuvojaa sekä joukko päätoimensa hakeutuvat edelleen ammatinvalinnanohjaukseen, joskin ohella koulutus- ja ammattineuvontaa hoitavia virkailijoita. aikuisten ohjauspalveluiden kysyntä on kasvanut eniten. Koulutusneuvontaa hoitavalla virkailijalla on vähintään Suomen 177 työvoimatoimistossa työskentelee 280 opistotasoinen peruskoulutus ja sen lisäksi työhallinnon ammatinvalintapsykologia. Työministeriö järjestää uusille uusille neuvojille järjestämä erikoistumiskoulutus. ammatinvalintapsykologeille ammatillisen erikoistumiskoulutuksen. 18

19

20 Työhallinnon internet -palvelun www-sivuille on kerätty hyödyllisiä linkkejä koulutusta ja ammattia valitsevan henkilön omatoimiseen käyttöön. Koulutus- ja ammattitietopalvelun linkkisivut ovat osoitteessa tiepa, josta on pääsy myös AVO-ammatinvalintaohjelmaan. Maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalvelut Kaikki työvoimatoimistot palvelevat myös Suomessa pysyvästi asuvia maahanmuuttajia, jotka ovat oikeutettuja samoihin työvoimatoimistojen palveluihin kuin suomalaisetkin. Suurimmissa työvoimatoimistoissa työskentelee kansainvälisiä työvoimaneuvojia, jotka ovat erikoistuneet maahan- ja maastamuuttajien palveluihin. Kansainväliset työvoimaneuvojat palvelevat työpaikan saantiin liittyvissä ja muissa muuttajan kannalta tärkeissä kysymyksissä. Maahanmuuttajia kannustetaan kotoutumaan Suomeen. Työtön maahanmuuttaja laatii yhdessä työvoimatoimiston ja kunnan edustajien kanssa viiden kuukauden kuluessa maahanmuutosta henkilökohtaisen enintään kolme vuotta kestävän kotoutumissuunnitelman, jonka aikana hän hankkii riittävän suomen/ruotsin kielen taidon sekä työllistymisessä tarvittavia valmiuksia. Kotoutumissuunnitelman keskeinen sisältö on maahanmuuttajan osaamisen selvittäminen ja sen perusteella työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen ohjautuminen. Tässä auttaa lisäksi aikuisille maahanmuuttajille sekä työvoimapoliittisena että omaehtoisena koulutuksena järjestettävä kotoutumiskoulutus. Maahanmuuttajille järjestetään myös omaa ammattiin valmentavaa ja ammatillista koulutusta. Työvoimatoimistoissa on tärkeimmillä maahanmuuttajakielillä suomalaisessa yhteiskunnassa toimimista selvittäviä esitteitä ja oppaita. Kaikista työvoimatoimistoista on saatavilla suomen-, ruotsin- ja englanninkielinen Suomeen Muuttajan Opas. Maahanmuuttajien mahdollisuuksia käyttää 20 työvoimatoimiston palveluja parannetaan käyttämällä tulkkipalveluja. EURES - eurooppalainen työnvälitys Suomen työvoimatoimistot ovat mukana Euroopan komission EURES-työnvälitysjärjestelmässä. EU-maiden lisäksi siihen kuuluvat myös Norja ja Islanti. Järjestelmän palveluja ovat työnvälitys ja siihen liittyvä tiedotus ja neuvonta työnhakijoille, jotka hakeutuvat työskentelemään toiseen maahan, samoin työnvälityspalvelu työnantajille. Palvelu on maksutonta. Työnvälityksen perustana on atk-pohjainen työpaikkatiedosto. Neuvonnan ja tiedotuksen välineenä ovat maakohtaiset tiedot työ- ja elinoloista. Suurin osa työpaikoista samoin kuin maakohtaisia tietoja on nähtävänä internetissä joko työhallinnon sivujen (http://www.mol.fi) kautta tai osoitteessa Työnvälityksestä ja siihen liittyvästä neuvonnasta huolehtivat euroneuvojat, joita on suurimmissa työvoimatoimistoissa. Hakemukset paikkoihin lähetetään pääsääntöisesti heidän kauttaan. He myös hankkivat paikoista tarvittaessa lisätietoja. Perustietoa palvelusta samoin kuin euroneuvojien yhteystiedot saa em. internet-osoitteesta, työvoimatoimistoista ja työhallinnon Työlinja-puhelinpalvelusta Ohjaava koulutus Ohjaava koulutus on työvoimakoulutusta, jonka tarkoitus on auttaa työelämän muutosvaiheessa olevia aikuisia tai nuoria kartoittamaan ammatillista suuntautumistaan. Koulutuksen rakenteeseen kuuluvat henkilökohtainen ja ryhmäohjaus sekä itsenäinen tiedonhankinta ja työharjoittelu. Opiskelija pystyy siten hahmottamaan minäkuvaansa erilaisilla toimin-

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2016 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 23.2.-15.3.2016. Koulutukset alkavat syksyllä 2016. Sähköinen yhteishaku tehdään

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski z Ohjaako palkka ammatinvalintaa? 2 10.3.2015 Entä auringonlaskun ammatit ja suosikkiammatit? 3 10.3.2015 Verkkopalveluissa on saatavilla laajasti

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 8.11.2013 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmälle 27.1.2010 Helena Kasurinen Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OHJAUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Oppilaanohjaus. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004

Oppilaanohjaus. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu

Lisätiedot

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Oulun aikuiskoulutuskeskus OAKK Työvoimapoliittisiin koulutuksiin on eri tasoille eri kielivaatimukset. Alkukartoitukseen ja Suomen kielen perusteet

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot