koulutukseen ja työelämään Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "koulutukseen ja työelämään Suomessa"

Transkriptio

1 Ohjaus UUSI PAINOS 2002 koulutukseen ja työelämään Suomessa

2 Suomi lyhyesti Valtiomuoto tasavalta, jonka presidentti on Tarja Halonen Pääkaupunki Helsinki, asukasta (2000) Valuutta markka vuonna 2001, euro alkaen Naapurivaltiot Norja, Ruotsi ja Venäjä Pinta-ala km 2 Väkiluku 5,2 miljoonaa, joista ulkomaalaisia (2000) Väestöntiheys 17 asukasta/km 2 Viralliset kielet suomi (93 %) ja ruotsi (6 %) Uskontokunnat 85 % luterilaisia, 1 % ortodokseja, 13 % uskontokuntiin kuulumattomia Työvoima 2,56 miljoonaa (51 % miehiä ja 49 % naisia), josta työttömiä (11,6 % kokonaistyövoimasta) (2000) Työlliset toimialoittain palvelut 67 %, jalostus 27 %, alkutuotanto 6 % Vienti teollisuusaloittain puu- ja paperiteollisuus 29 %, elektroniikkateollisuus 28 %, muu metalliteollisuus 25 %, kemianteollisuus 10 %, muut toimialat 8 % (1999) Tärkeimmät kauppakumppanit Saksa, Ruotsi, Britannia, USA ja Venäjä BKT/capita (1999) euroa EU-jäsen vuodesta

3 Sisältö Suomi lyhyesti s. 2 Johdanto s. 4 Suomen koulutusjärjestelmä s. 6 Suomen työhallinto s. 11 Ohjauksen päämäärät ja periaatteet s. 12 Oppilaitosten ohjauspalvelut s. 13 Työvoimatoimistojen ohjauspalvelut s. 18 Ohjausalan yhteistyö s. 22 Ohjauksen ajankohtaiset haasteet ja yhteistyöhankkeet s. 24 Ohjausyhteistyöosapuolet Suomessa (kaavio) s. 26 Tämä esite on saatavilla myös osoitteesta Valitse Countries > Finland > Professions > Publication. 3

4 Johdanto TTässä esitteessä kuvataan suomalaisen yhteiskunnan jäsenilleen tarjoamia koulutukseen, ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun liittyviä ohjaus- ja neuvontapalveluja. Esite antaa yleiskuvan opetus- ja työhallinnon järjestämän ohjaustoiminnan organisoinnista ja sen tavoitteista, asiakasryhmistä, yhteistyöverkostoista sekä alalla toimivista ohjaustyön ammattilaisista. Lisäksi esitellään suomalainen koulutusjärjestelmä ja opetus- ja työhallinnon alat sekä muita ohjauksen kentässä toimivia organisaatioita. YYksilön elinikäistä oppimista tukevan ohjauksen merkitys korostuu nykyihmisen elämän kaikissa vaiheissa. Opiskelijat, työelämään hakeutuvat ja siellä jo toimivat nuoret ja aikuiset sekä työttömät tarvitsevat koulutukseen, työelämään ja ammattiin ohjausta. Ohjausalan asiantuntijat opetus- ja työhallinnossa tarjoavat asiakkailleen yksilöllistä ohjausta, neuvontaa ja opetusta. Asiakkaiden kasvavaan tiedontarpeeseen vastaavat monet eri tiedon- ja palveluntuottajat pääasiassa julkisella sektorilla. Ne tuottavat ajantasaista tietoa Suomessa ja ulkomailla tarjolla olevista opiskelu-, harjoittelu- ja työskentelymahdollisuuksista, joiden varaan asiakkaat voivat perustaa koulutus- ja ammattisuunnitelmansa. 4

5 Suomen koulutusjärjestelmä Ikä Opiskeluvuodet *) Kunkin oppilaitosmuodon yläpuolella suluissa Korkea-asteen koulutus ilmoitettu luku kertoo Suomessa toimivien oppilaitosten lukumäärän ja oppi- Oppivelvollisuuskoulutus (20) Yliopistot *) 147,000 (430) Lukiokoulutus 113,000 (4,203) Perusopetus 592,000 (29) Ammattikorkeakoulut 82,000 (327) Ammatillinen peruskoulutus 138, a b c Aikuistutkinnot **) Toisen asteen koulutus Perusasteen koulutus laitosmuodon alapuolella oleva luku ilmoittaa niissä opiskelevien opiskelijoiden lukumäärän. Tiedot ovat vuodelta **) Näyttökokeena voi suorittaa kolmentasoisia aikuistutkintoja: a) ammatillinen perustutkinto, b) ammattitutkinto ja c) erikoisammattitutkinto (aikuiskoulutus on toisen asteen koulutusta; kaaviossa käytetty ikäjakauma ei sovellu aikuiskoulutuksen tarkasteluun). Lisäksi oppisopimuskoulutuksella voi suorittaa kaikkia em. tutkintoja. Tällöin on näyttökokeella osoitettava ammattitaito tutkintotodistuksen saadakseen Esiopetus päiväkodeissa ja peruskouluissa Esiasteen koulutus 5

6 Suomen koulutusjärjestelmä Suomalaisen koulutuspolitiikan keskeisinä päämäärinä on turvata koko väestön mahdollisimman korkea koulutustaso, edistää kansakunnan henkisen hyvinvoinnin kasvua ja tukea kansalaisten elämänhallintataitojen kehittymistä. Suomessa kaikilla kansalaisilla on oikeus peruskoulutukseen. Kaikille peruskoulun käyneille on varattu määrällisesti riittävästi toisen asteen jatkokoulutuspaikkoja ja myös korkea-asteen koulutuspaikkoja on runsaasti tarjolla (60 65 %:lle ikäluokasta). Opetusta annetaan suomeksi ja ruotsiksi, ja lisäksi Lapissa voidaan opetusta antaa saamen kielellä. Romanikielisten lasten opetuskielenä voi olla myös romanikieli. Esiopetus Lasten esiopetuksesta vastaavat pääasiassa sosiaalitoimen alaisuuteen kuuluvat päiväkodit. Vuoden 2001 alusta kaikilla 6-vuotiailla on oikeus esiopetukseen joko päiväkodeissa tai peruskoulun yhteydessä. Esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Peruskoulu 6 Oppivelvollisuus alkaa sen vuoden syksynä, jolloin lapsi täyttää seitsemän vuotta. Koulunkäyntinsä aloittava ikäluokka on noin lasta. Peruskoulu on yhtenäinen yhdeksänvuotinen koulu. Ensisijaisesti ilman peruskoulun jälkeistä jatko-opiskelupaikkaa jääneille oppilaille voidaan antaa myös vapaaehtoista lisäopetusta. Peruskoulun jälkeen suurin osa oppilaista jatkaa toisen asteen koulutuksessa; yli puolet ikäluokasta jatkaa peruskoulun jälkeen lukiossa ja kolmannes ammatillisessa peruskoulutuksessa. Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Lukio Lukio on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava ja jatkoopintoihin valmentava oppilaitos, joka jatkaa peruskoulun kasvatustehtävää. Kaikissa lukioissa opiskellaan nykyisin luokattomasti. Luokattomuus tarkoittaa sitä, ettei opiskelijan opintojen eteneminen ole sidottu vuosiluokkiin, vaan tämä voi itse valita suoritettavien kurssien ajankohdan oppilaitoksen kurssitarjonnan ja opiskeluajan puitteissa. Opiskelijalla on mahdollisuus valita kursseja myös muista oppilaitoksista ja sisällyttää ne lukio-opintoihinsa. Lukion oppimäärä on laajuudeltaan vähintään 75 kurssia, joista jokainen sisältää 38 oppituntia. Oppimäärän (n. 120 opintoviikkoa) suorittamiseen luokattomassa lukiossa kuluu keskimäärin kolme vuotta.

7 Ylioppilastutkinnon hyväksytysti suorittaminen antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden kaikkiin lukion jälkeisiin oppilaitoksiin. Lukion jälkeen vajaa puolet ylioppilaista jatkaa opintojaan yliopistoissa, tiede- ja taidekorkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa ja loput siirtyvät muihin jatkoopintoihin ja työelämään. Lukio-opintoihin kuuluu kaikille yhteisiä oppiaineita, joissa on pakollisia (45 49 kurssia) ja syventäviä kursseja. Näiden lisäksi on tarjolla soveltavia kursseja, jotka ovat oppilaalle valinnaisia. Ne sisältävät aineksia eri oppiaineista ja muita koulukohtaisia kursseja. Koulun opetussuunnitelmaan voi kuulua myös toisessa oppilaitoksessa suoritettavia kursseja. Tällöin opiskelija voi valita esim. ammatillisesta oppilaitoksesta omaan opinto-ohjelmaansa sopivia kursseja. Lukiossa opiskellaan äidinkieltä (suomi/ruotsi/saame), vieraita kieliä, matematiikkaa, luonnontieteitä, katsomus-, yhteiskunta- ja taideaineita. Nuorten ammatillinen koulutus Nuorten toisen asteen ammatillisen koulutuksen tavoitteena on jatkaa perusopetuksen kasvatustehtävää ja antaa ammattitaidon saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä jatkoopintojen harjoittamiseksi tarvittavia valmiuksia. Ammatillisissa oppilaitoksissa järjestettyä koulutusta on tarjolla käytännöllisesti katsoen kaikilla elinkeinoelämän aloilla. Ammatillisissa oppilaitoksissa suoritettu 120 opintoviikon laajuinen perustutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Opiskelijalla on myös oikeus osallistua ylioppilastutkintoon erikseen määritellyin ehdoin. Aikaisempia opintoja voidaan hyväksilukea siirryttäessä oppilaitoksesta toiseen. Ammatillinen koulutus on moduloitua, laaja-alaista ja monipuolista, ja se sisältää runsaasti mahdollisuuksia yksilöllisiin valintoihin. Koulutus pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan kiinteässä vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa, jotta koulutus vastaa muuttuvan työelämän ja 7 yhteiskunnan tarpeita. Jokaiseen opetussuunnitelmaan kuuluu vähintään puolen vuoden mittainen työssäoppimisen jakso yrityksissä tai palveluorganisaatioissa. Sen aikana opiskelijat hankkivat osan ammattitaidosta todellisessa työympäristössä. Laajapohjainen ammattisivistys ja jatkuvan uuden oppimisen valmiudet auttavat selviytymään työelämässä ja kehittämään ammattitaitoa työtehtävien muuttuessa. Työelämän ja yhteiskunnan vaatimukset korostavat kielitaidon, matematiikan, luonnontieteiden, yhteiskunnallisten taitojen ja yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen hallintaa. Yrittäjyys, vastuu ympäristön tilasta ja maapallon elinkelpoisuudesta sekä kansainvälistyminen monissa muodoissaan ovat koulutuksen keskeisiä periaatteita. Ammattiin kouluttamisen ohella koulutuksen tehtävä on tukea nuoren persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kasvua tasapainoiseksi ihmiseksi ja kansalaiseksi. Oppisopimuskoulutus Sekä nuoret että aikuiset voivat hankkia ammattitaidon oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä opiskeltavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Oppisopimuskoulutusta järjestetään nuorten ja aikuisten ammatillisena perus- ja lisäkoulutuksena. Työpaikoilla järjestettävä oppisopimuskoulutus johtaa samoihin ammatillisiin tutkintoihin kuin toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa tarjolla olevat koulutusohjelmat. Kaikkia ammattitutkintolain mukaisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja voidaan suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena. Vuosittain Suomessa opiskelee oppisopimuksella ammattiin lähes opiskelijaa.

8 Ammattikorkeakoulut Vuonna 2001 Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joista 1990-luvun kuluessa muodostui Suomeen korkea-asteen koulutussektori perinteisten yliopistojen (tiede- ja taidekorkeakoulujen) rinnalle. Ammattikorkeakoulut järjestävät koulutusta seuraavilla aloilla: luonnonvara-ala, tekniikka ja liikenne, hallinto ja kauppa, matkailu-, ravitsemus- ja talousala, sosiaali- ja terveysala, kulttuuriala sekä humanistinen ja opetusala. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien laajuus on yleensä joko 140 tai 160 opintoviikkoa, mikä vastaa kolmen ja puolen tai neljän vuoden täysipäiväistä opiskelua. Opintoihin sisältyy pakollinen vähintään 20 opintoviikon laajuinen työharjoittelu. Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmat suuntautuvat johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut järjestävät perusopetuksen lisäksi sekä tutkintoon johtavaa että täydennyskoulutuksena tarjottavaa aikuiskoulutusta. Lisäksi ne voivat harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa ja työelämää tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yliopistot (tiede- ja taidekorkeakoulut) Suomen 20 yliopistossa eli tiede- ja taidekorkeakoulussa tehdään tieteellistä tutkimusta ja annetaan siihen perustuvaa perus- ja jatko-opetusta. Yliopistoissa voidaan myös suorittaa tutkintoja aina tohtorin tutkintoon asti. Lähes kaikilla aloilla on käytössä alempi korkeakoulututkinto, joka useimmiten on nimeltään kandidaatin tutkinto, Bachelor-tason tutkinto. Sen laajuus on vähintään 120 opintoviikkoa eli kolme vuotta täysipäiväistä opiskelua. Ylempi tutkinto on useimmilla aloilla nimeltään maisterin tutkinto, jonka vähimmäislaajuus on 160 opintoviikkoa, 8 mikä käytännössä vastaa vähintään viiden vuoden täysipäiväistä opiskelua (kaksi vuotta kandidaatin tutkinnon suorittamisen lisäksi). Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen aloilla ei ole alempaa tutkintoa. Alempaan korkeakoulututkintoon sisältyy pääaineen perus- ja aineopintoja sekä yhden tai useamman sivuaineen opintoja. Ylempää tutkintoa, esim. maisterin ja diplomiinsinöörin tutkintoa varten opiskelijan täytyy lisäksi suorittaa pääaineen syventävät opinnot sekä tehdä maisterin tutkintoon kuuluva opinnäytetyö. Maisterin tutkinnon jälkeen voi suorittaa lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon. Lisäksi yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset tarjoavat yliopistotutkinnon suorittaneille ja ammatissa toimiville sekä lyhyt- että pitkäkestoista koulutusta. Sen tarkoituksena on vastata työelämän nopeaan muutokseen ja uusiin ammatillisiin vaatimuksiin. Avoin yliopisto-opetus on hajautettu järjestelmä, jossa yliopistot järjestävät yhteistyössä eri koulutusorganisaatioiden kanssa opetusta aikuisille riippumatta näiden asuinpaikasta tai aiemmasta koulutustaustasta. Toisen asteen ja korkea-asteen koulutukseen hakeutuminen Toisen asteen koulutukseen, mm. lukioon, ammatillisiin oppilaitoksiin ja kansanopistoihin sekä korkea-asteella ammattikorkeakouluihin, haetaan pääasiallisesti valtakunnallisessa yhteishaussa. Suurin osa opiskelijoista valitaan oppilaitoksiin todistusten ja arvosanojen perusteella, mutta myös työkokemus ja yksilölliset tekijät voidaan ottaa hakumenettelyssä huomioon. Koulutukseen pyrkiville voidaan myös järjestää erilaisia valinta- ja soveltuvuuskokeita. Opiskelijat yliopistoihin (tiede- ja taidekorkeakouluihin) valitaan sekä todistusten että lähes kaikilla koulutusaloilla pakollisen valintakokeen perusteella.

9

10 Aikuiskoulutusjärjestelmä Suomalainen aikuiskoulutusjärjestelmä jakautuu kahteen pääalueeseen, jotka ovat vapaa sivistystyö ja yleissivistävä aikuiskoulutus sekä ammatillinen aikuiskoulutus Vapaa sivistystyö ja yleissivistävä aikuiskoulutus Vapaa sivistystyö on yli sadan vuoden perinteistä syntynyttä vapaatavoitteista opiskelua, jota järjestävät kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot. Avoin yliopisto on nykyisin suosittu aikuisopiskelun muoto. Kansalaiset voivat lisäksi testauttaa kielitaitonsa näyttökokeessa riippumatta siitä, miten ja missä kielitaito on hankittu. Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillinen aikuiskoulutus on tarkoitettu työelämässä toimiville tai toimineille aikuisille. Se koostuu omaehtoisesta, työvoimapoliittisesta, henkilöstö- ja oppisopimuskoulutuksesta. Aikuiset voivat opiskella ammatillisten oppilaitosten aikuiskoulutuslinjoilla ja aikuiskoulutuskeskuksissa ammatillisen koulutuksen toisen tai korkea-asteen opintoja. Kaikille opiskelijoille laaditaan koulutuksen alkuvaiheessa henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Omaehtoinen ammatillinen aikuiskoulutus antaa kansalaisille mahdollisuuden kehittää itseään ammatillisesti työnantajasta riippumatta. Omaehtoinen ammatillinen aikuiskoulutus on suunniteltu pitkän aikavälin koulutustarpeisiin. Opiskelun voi rahoittaa valtion opintotuella luvun lopulla voimaan tulleen koulutusvakuutusuudistuksen mukaan riittävän työkokemuksen omaavilla pitkäaikaistyöttömillä on mahdollisuus opiskella työttömyysturvan avulla. Henkilöstökoulutus on osallistujamäärältään laajin aikuiskoulutuksen muoto, jossa työntekijöitä koulutetaan yritysten tuotannon tarpeiden mukaan. Koulutus on yleensä lyhytkestoista ja sen rahoituksesta vastaavat työnantajat. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (työvoimakoulutus) on aikuiskoulutusta, jonka työvoimaviranomainen hankkii asiakkailleen. Koulutus on monipuolista ja käytännönläheistä, ja se käsittää sekä ammatillista perus- ja jatko- tai täydennyskoulutusta. Työvoimakoulutuksena järjestetään myös työelämään ja koulutukseen ohjaavaa koulutusta. Koulutus on tarkoitettu pääasiassa työttömille ja työttömyysuhan alaisille aikuisille. Se on opiskelijoille maksutonta. Opiskelijat voivat saada koulutuksen ajalta työttömyysturvaa vastaavaa koulutustukea. Ammattitutkinnot: Aikuisilla on mahdollisuus osoittaa ammattitaitonsa näyttökokeissa riippumatta siitä, millä tavoin ammattitaito on hankittu. Ennakkoehtoja aiemmalle koulutukselle tai työkokemukselle ei aseteta. Tutkinnot jakautuvat kolmeen tasoon: ammatillisissa perustutkinnoissa osoitetaan alan perustehtävän hallinta, ammattitutkinnoissa edellytetään alan ammattilaiselta vaadittavaa tietotaitoa ja erikoisammattitutkinnoissa osoitetaan vaativimpien työtehtävien hallinta. 10

11 Suomen työhallinto Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien kotoutumista. Työhallinnon aluehallinnon muodostavat työvoima- ja elinkeinokeskusten (TE-keskukset) työvoimaosastot. Vuonna 1997 yhdistettiin kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen alueyksiköt 15 TEkeskukseksi. TE-keskusten työvoimaosaston tehtävänä on toteuttaa alueellista työvoimapolitiikkaa. Paikallisissa työvoimatoimistoissa eri puolilla Suomea tarjotaan työvoimapalveluja sekä työnantaja- että henkilöasiakkaille. Työnhakupalveluja ovat työnvälitys, rekrytointi, henkilöstövuokraus, kotoutumissuunnittelu, EURES-työnvälitys ja kansainvälinen harjoittelu. Ammatillisen kehittymisen palveluja ovat mm. ammatinvalinta- ja urasuunnittelu, koulutus- ja ammattitietopalvelu, ammatillinen kuntoutussuunnittelu ja työvoimakoulutus. Lisäksi on tarjolla työllisyyttä edistäviä tukipalveluja. Peruskoulun ja lukion oppilaanohjausyhteistyössä painottuvat erityisesti työvoimatoimiston ammatinvalinnanohjauspalvelut ja koulutus- ja ammattitietopalvelu. Ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen (tiede- ja taidekorkeakoulujen) ura- ja rekrytointipalveluyhteistyössä korostuvat ensisijaisesti työnvälityspalvelut. Työhallinnon organisaatio on kolmiportainen: Työministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastot (15) Työvoimatoimistot (177) työnvälitys ammatinvalinta ja urasuunnittelu koulutus- ja ammattitietopalvelu ammatillinen kuntoutus työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 11

12 Ohjauksen päämäärät ja periaatteet Suomessa toimii kaksi toisiaan toiminnallisesti ja tavoitteiltaan täydentävää, vakiintunutta ohjauspalvelujärjestelmää: oppilaitosten järjestämä oppilaanohjaus ja työhallinnon ammatinvalinta- ja urasuunnitteluohjaus sekä koulutus- ja ammattitietopalvelu. Ohjaustoiminnan järjestämisestä vastaa pääasiassa julkisella sektorilla valtion opetus- ja työhallinto ja oppilaitosten osalta myös koulutuksen järjestäjät, useimmiten kunnat. Työnjako näiden kahden ohjausjärjestelmän kesken on varsin selkeä. Oppilaitoksilla on päävastuu opiskelijoiden ohjauksesta. Työvoimatoimistojen ohjaus- ja neuvontapalvelut täydentävät kaikille avoimina palveluina oppilaitosten ohjauspalveluja. Ohjaustoiminnan tavoitteena on yksilön auttaminen ja tukeminen koulutukseen ja urasuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. Näihin asioihin on yksilön usein otettava kantaa elämänsä eri vaiheissa, eikä ainoastaan nuorella iällä. Suomessa jokaisella on mahdollisuus saada ohjausta riippumatta siitä, onko hän opiskelemassa, työssä, työttömänä tai työmarkkinoiden ulkopuolella. Suomen ohjauspalvelut ovat siis varsin kattavat. Myös yliopistot (tiede- ja taidekorkeakoulut), ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset tarjoavat opintoneuvontaa ja -tiedotusta niihin hakeutuville ja niissä jo opiskeleville opiskelijoilleen. Lisäksi ne ovat pitäneet tärkeänä kehittää ja ylläpitää ura- ja rekrytointipalveluja valmistuville opiskelijoille. 12

13 Oppilaitosten ohjauspalvelut Peruskoulu Peruskoulussa oppilaiden on mahdollista saada oppilaanohjausta pääasiassa kolmen viimeisen opintovuoden aikana. Osa kaikille oppilaille kuuluvasta ohjauksesta toteutetaan luokkamuotoisena. Kullakin oppilaalla on oppilaanohjauksen luokkatunteja vähintään kahden vuosiviikkotunnin verran (yksi viikkotunti = 38 tuntia vuodessa). Oppitunneilla käsitellään opiskelutaitoja, itsetuntemuskysymyksiä, ammatteja ja työelämää. Lisäksi kaikille oppilaille annetaan tarpeen vaatiessa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa koulunkäyntiin, opiskeluun, jatkokoulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä. Peruskoulun jälkeen nuorten on yleensä tehtävä valinta yleissivistävän lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä. Viime vuosina koulutusmahdollisuudet ovat monipuolistuneet: luokattomat lukiot, joustavarakenteiset ammatilliset opinnot, toisen asteen oppilaitosten yhteistoimintavelvoite ja ammattikorkeakoulut tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia. Peruskoulun päättövaiheessa oppilaat voivat perehtyä työelämään viikon tai kahden viikon pituisella työelämään tutustumisjaksolla, joka voidaan järjestää myös tutustumisena ammatilliseen koulutukseen. Pääasiassa ohjauksesta peruskoulussa huolehtivat opinto-ohjaajat. Heistä suurin osa on koulutukseltaan peruskoulun opettajia, jotka ovat saaneet ensin koulutuksen opettajaksi ja sen jälkeen vuoden pituisen koulutuksen opinto-ohjaajaksi. Opinto-ohjaajan ohella kaikki opettajat 13 ohjaavat opiskelijoita opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Luokanvalvoja (ryhmänohjaaja) on oppilaidensa tukihenkilö koulunkäyntiin ja kouluyhteisön toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Merkittävä osa opinto-ohjaajan työajasta kuluu muuhun kuin oppituntien pitoon. Henkilökohtainen ohjaus ja yhteistyö koulun sidosryhmien, kuten oppilaiden huoltajien, muiden oppilaitosten ja viranomaisten kanssa, muodostavat suuren osan työajasta. Yhteydenpito työvoimaviranomaisiin, erityisesti ammatinvalintapsykologien kanssa tehtävä yhteistyö, painottuu peruskoulun päättövaiheeseen. Peruskoulussa erityisopetuksessa opiskelevien oppilaiden ohjaus ammatilliseen jatkokoulutukseen on muiden oppilaiden ohjausta yksilöllisempää. Näiden oppilaiden tarve saada apua ja neuvoja muilta asiantuntijoilta, kuten ammatinvalintapsykologeilta, on muita peruskoulun oppilaita suurempi. Lukio Lukioon siirtyy runsas puolet ikäluokasta. Suurella osalla lukion opiskelijoista ammatinvalintasuunnitelmat ovat vielä selkiytymättömiä, ja he tarvitsevat ohjausta jatkokoulutuksen ja ammatin valinnassa. Lukion aikana opiskelijoita ohjataan ainevalinnoissa, lukio-opinnoissa ja henkilökohtaisissa tulevaisuuden suunnitelmissaan. Lukiossa luokkamuotoista

14 oppilaanohjausta on opetussuunnitelman mukaisesti yksi kurssi, eli yhteensä koko lukion aikana 38 tuntia. Oppitunneilla käsitellään opiskelutekniikkaan, itsetuntemukseen, ammatteihin ja työelämään liittyviä asioita. Opinto-ohjaajat tutustuttavat lukioon siirtyvät opiskelijat lukion työtapoihin, siellä vaadittaviin opiskelutekniikoihin ja opintosuunnitelman mukaisiin opintoihin. Lukion opiskelijoilla on mahdollisuus valita opintoja myös muista oppilaitoksista. Opinto-ohjaajan tulee tuntea muiden oppilaitosten opetustarjonta ja auttaa opiskelijaa opintosuunnitelmien teossa niin, että tämä kykenee hyödyntämään muiden oppilaitosten tarjoamat mahdollisuudet. Lukion päättäneille opiskelijoille avautuu runsaasti erilaisia koulutus- ja työmarkkinoille siirtymisen vaihtoehtoja, joiden selvittämiseksi heille annetaan ammatinvalinnanohjausta opintojen kuluessa. Opiskelijalle tuleekin lukion aikana hahmottua käsitys lukion jälkeisistä koulutusväylistä. Opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä erityisesti työvoimatoimiston kanssa lukion päättövaiheessa olevien opiskelijoiden ohjaamisessa ja neuvonnassa. Lukiossa oppilaanohjauksesta vastaa pääasiassa opinto-ohjaaja, jolla on yleensä päävastuu koulun ohjaustoiminnasta, ja hänen ohellaan ryhmänohjaajat, jotka huolehtivat kukin oman opiskelijaryhmänsä opintojen seuraamisesta ja ohjaamisesta. Lisäksi jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijoitaan erityisesti opiskelun taidoissa ja opintosuunnitelmien teossa. Lukion opintoohjaaja on tavallisesti peruskoulutukseltaan opettaja, joka on yleensä saanut lisäkoulutuksen opinto-ohjaajaksi. Ammatilliset oppilaitokset Ammatillisissa oppilaitoksissa opinto-ohjauksen tehtävänä on ohjata ja tukea opiskelijoita yksilöllisesti opiskelussa, urasuunnittelussa ja työhön sijoittumisessa. Opiskelijaa tuetaan tekemään omaa opiskeluaan koskevia valintoja. Niitä varten opiskelija tarvitsee tietoa erilaisista opiskelumahdollisuuksista, mutta myös valintojen vaikutuksista koulutuksen tuottamaan pätevyyteen, jatko-opintoihin ja työmarkkinoille sijoittumiseen. Opinto-ohjauksella edistetään opiskelijoiden sitoutumista opiskeluun, kannustetaan jatkuvaan itsenäiseen tiedon hankintaan sekä oman alansa kehityksen seuraamiseen ja kehittämiseen. Ohjauksella tuetaan opiskelijaa jatkuvasti kehittämään ja markkinoimaan omaa osaamistaan. Ohjausta tarvitaan myös opiskeluvalmiuksien parantamiseksi ja oppimisvaikeuksien selvittämiseksi. Ohjauksessa otetaan huomioon myös opiskelijoiden erilaiset oppimisedellytykset. Opinto-ohjauksesta vastaa oppilaitoksen opintoohjaaja. Hänellä on opettajan koulutus, minkä lisäksi hän on hankkinut opinto-ohjaajan pätevyyden. Oppilaitoksen kaikki opettajat osallistuvat ohjaukseen. Opiskelijoiden ja opettajien tutorina toimiminen edistää opiskeluun liittyvistä käytännön asioista selviämistä. Ohjaus on tavallisesti osa opetusta, mutta opiskelijalla on tarvittaessa oikeus saada henkilökohtaista ohjausta. Lisäksi oppilaitokset tarjoavat opiskelijoilleen ryhmäohjausta ja työelämään siirtymistä tukevia ohjaus- ja neuvontapalveluja sekä seuraavat valmistuneiden työllistymistä. Opinto-ohjaaja toimii ohjauksen koordinoijana ja yhdyshenkilönä oppilaitoksessa ja sen ulkopuolella. Yhteistoiminta muiden toisen asteen oppilaitosten opinto-ohjaajien kesken korostuu, kun opiskelijoiden mahdollisuudet valita opinto-ohjelmaansa opintoja myös muista oppilaitoksista ovat lisääntyneet. 14

15

16 Ammattikorkeakoulut Kaikki maamme ammattikorkeakoulut tarjoavat opintoneuvontapalveluja, joissa neuvotaan ammattikorkeakouluun hakeutuvia ja siellä opiskelevia opintoihin, harjoitteluun ja ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä. Ammattikorkeakouluissa opinto-ohjaajat vastaavat tästä toiminnasta. Koulutusohjelmia ja oppiaineita koskevissa erityisemmissä asioissa opiskelijat voivat kääntyä opetushenkilökunnan puoleen. Yliopistot (tiede- ja taidekorkeakoulut) Yliopistot (tiede- ja taidekorkeakoulut) järjestävät niihin opiskelemaan hakeutuville ja niissä opiskeleville yleistä opintoneuvontaa. Eri yliopistojen välillä on jonkin verran eroja siinä, miten opiskelijoiden neuvontapalvelut on järjestetty. Yleensä yliopistoissa on opintoneuvontatoimisto, jonka puoleen voi kääntyä opintoihin, harjoitteluun, avoimeen yliopistoon ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Opintososiaalisia asioita varten yliopistoilla on usein erillinen opintotukitoimisto. Tiedekunnissa ja/tai koulutusohjelmissa toimii yleensä opintosihteeri, joka vastaa mm. opiskelijoiden opintoohjauksen suunnittelusta, koordinoinnista ja kehittämisestä, opinto-oppaan toimittamisesta ja pienryhmäohjaajien kouluttamisesta. Laitosten opetus- ja muu henkilökunta antaa oppiainekohtaista ohjausta. Lisäksi uusille opiskelijoille järjestetään pienryhmäohjausta (ns. tutor-ryhmät), jonka tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat yliopistoon ja siellä opiskeluun. URA- JA REKRYTOINTIPALVELUT Ammatilliset oppilaitokset Ammatillisissa oppilaitoksissa ura- ja rekrytointipalveluja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä elinkeinoelämän ja työvoimaviranomaisten kanssa. Tavoitteena on edistää opiskelijoiden siirtymistä koulutuksesta työelämään tai jatkoopintoihin. Nykyiset säädökset edellyttävät ammatillisilta oppilaitoksilta myös oman toiminnan järjestelmällistä arviointia, jossa kiinnitetään huomiota mm. ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden työllistymisen seurantaan. Ammatillisissa oppilaitoksissa ura- ja rekrytointipalveluista vastaavat useimmiten opinto-ohjaajat. Työtä tehdään yhdessä paikallisten työvoimatoimistojen kanssa, joissa on tehtävään nimetyt yhdyshenkilöt. Oppilaitosten ja työvoimatoimistojen välille on useimmilla paikkakunnilla luotu toimiva yhteistyöverkosto. Ura- ja rekrytointipalveluihin kuuluvat seuraavat osa-alueet: työnhakuvalmiuksien parantaminen yksilölliset neuvonta-, ohjaus- ja suunnittelupalvelut työnantajayhteyksien kehittäminen ja työnvälitys itsepalvelupisteet, joissa Internet-yhteydet ja tiedotusmateriaaleja jatkokoulutukseen ja työhön sijoittuminen; sijoittumisen seuranta yrittäjävalmiuksien kehittäminen ja yritysneuvonta 16

17 Ammattikorkeakoulut Ura- ja rekrytointipalvelut ovat nykyisin vakiintuneet osaksi kaikkien ammattikorkeakoulujen omille opiskelijoilleen ja potentiaalisille työnantajille tarjoamia palveluja. Niiden tehtävänä on lisätä ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyötä, tarjota apua urasuunnittelussa ja parantaa opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia. Ammattikorkeakouluissa ura- ja rekrytointipalvelutoiminnasta vastaavat yleensä tehtävään erikseen palkatut henkilöt. Lisätietoja ammattikorkeakoulujen tarjoamista ura-, rekrytointi- ja työnvälityspalveluista saa niiden omilta www-sivuilta. Yliopistot Ura- ja rekrytointipalvelut tekevät yhteistyötä oman alueensa työvoimatoimiston kanssa. Suomen yliopisto- ja korkeakoulukaupunkien työvoimatoimistojen korkeakouluneuvojat toimivat yhteistyössä ura- ja rekrytointipalvelujen asiantuntijoiden kanssa. Yliopistojen ja korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelut esittäytyvät yhteisillä www-sivuilla aarresaari.net, jonne ne ovat tuottaneet eri asiakasryhmille online-palveluja. Aarresaari on Suomen akateemisten rekrytointipalvelujen muodostama verkosto, johon kuuluvat kaikki yliopistoissa ja tiede- ja taidekorkeakouluissa toimivat ura- ja rekrytointipalvelut. Verkosto tuottaa palveluja työnantajille, omalle yliopistolle, opiskelijoille ja vastavalmistuneille. Verkosto toimii samalla sillanrakentajana opiskelijoiden ja työnantajien välillä. Suomen yliopistoissa (tiede- ja taidekorkeakouluissa) toimivien ura- ja rekrytointipalveluiden kaksi tärkeää asiakasryhmää ovat valmistumassa olevat tai vastavalmistuneet opiskelijat ja työnantajat. Ura- ja rekrytointipalvelujen tehtävänä on parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia ja valmiuksia siirtyä työmarkkinoille sekä palvella työnantajia tarjoamalla näille tietoa ja konkreettista apua uusien työntekijöiden löytämiseksi. Ura- ja rekrytointipalveluyksiköiden toiminta on hyvin samantyyppistä eri yliopistoissa. Jokainen yksikkö muodostaa oman itsenäisen kokonaisuutensa. Useimmissa yliopistoissa ura- ja rekrytointipisteet on hyvin resurssoituja ja ne tarjoavat valmistuville opiskelijoille monipuolisia palveluita mm. tietoa urasuunnittelusta, työnhakukoulutuksesta, avoimista työpaikoista, työnantajayrityksistä ja ammatillisen osaamisen täydentämiseen tähtäävästä koulutuksesta. 17

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti on ollut todella mahtavaa! Olen todella tykännyt olla täällä ja sen myös huomaa arvosanoistani. Kiitokset ammattistartin keksijöille!

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Ohjaus KOULUTUKSEEN JA TYÖELÄMÄÄN SUOMESSA UUSI PAINOS

Ohjaus KOULUTUKSEEN JA TYÖELÄMÄÄN SUOMESSA UUSI PAINOS Ohjaus UUSI PAINOS 2006 KOULUTUKSEEN JA TYÖELÄMÄÄN SUOMESSA Ohjauksen TOIMINTAYMPÄRISTÖ LUKUINA Sisällys Ohjauksen toimintaympäristö lukuina 2 Väestö ja sen ikärakenne: Suomen väkiluku - kasvua ennakoidaan

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Kokkola 22.11.2013 Yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus

Lisätiedot

N:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista

N:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista 28.6.2004 N:o 33/400/2004 Noste-avustusten saajille Opetusministeriön ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista Noste-avustuksin rahoitettavaan toimintaan osallistumisedellytyksiä

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

OAJ:n Vaasan paikallisyhdistys ry OAJ:s lokalförening i Vasa

OAJ:n Vaasan paikallisyhdistys ry OAJ:s lokalförening i Vasa OAJ:n Vaasan paikallisyhdistys ry OAJ:s lokalförening i Vasa KASVATUS- JA KOULUTUSSANASTOA KASVATUS- JA KOULUTUSSANASTOA Varhaiskasvatus ELTO eli erityislastentarhanopettaja, KELTO eli kiertävä erityislastentarhanopettaja

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET

VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET Valmistavat ja valmentavat koulutukset Valmistavien koulutusten avulla opiskelijat parantavat opiskelutaitojaan ja valmistautuvat suorittamaan ammatillisen perustutkinnon.

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10. Opintopolku Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014 Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.2014 Turku Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen. Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen. www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa.

Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen. Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen. www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa. Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen opiskelu Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa.html www.kansanopistot.fi/ skybase/skymap.htm Kansanopistoja

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski z Ohjaako palkka ammatinvalintaa? 2 10.3.2015 Entä auringonlaskun ammatit ja suosikkiammatit? 3 10.3.2015 Verkkopalveluissa on saatavilla laajasti

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 11.12.2012 Nuorisotakuu käynnistyy

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA Suunnittelijat Heli Kamppari ja Anni Itähaarla Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kotofoorumi 18.4.2013 2 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSTA BRAHEASSA 22 VUOTTA Asioimistulkkikoulutus

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot