Pääkaupungin kokoomus 20v

Transkriptio

1 Pääkaupungin kokoomus 20v VALTUUTETUN PALSTA VALTUUTETTU PAULI LEPPÄ-AHO perustaja ja yhdistyksen puheenjohtaja Tunnista Paulin teot! Hitas-osakkaat saivat miljardi e, helsinkiläisille tarjolla miljardi vuodessa! Pauli Leppä-aho 59 v insinööri, toimitusjohtaja, yrittäjä Vietämme kohta 40-vuotis hääpäiväämme vaimoni Marja-Leenan kanssa omakotitalossamme Mellunkylässä. Olen ns. pitkän linjan insinööri, eli opiskellut verstaslattialta Vallilan ammattikoulun ja Kallion teknillisen koulun kautta insinööritiedot neljälle alalle. Auto- ja sähköinsinööreiksi (Tampere) ja säätötekniikan- ja konetekniikan Tukholmassa. Tukholmassa opiskelin teknillisessä korkeakoulussa konetekniikkaa ja yliopistossa matematiikkaa. Juridiikkaan olen perehtynyt lukuisissa ammateissani, sekä pitkällä lautamiesurallani. Työkokemukseni on myös poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen verstaslattialta toimitusjohtajaksi. Olen saanut olla mukana ylimmillä päällikkötasoilla kehittämässä mm. Nokian ja ABB:n myynnin ja oston toimintaa. Työuraani kuuluu myös auto- ja voimalaitosalan moninaiset tehtävät myös Ruotsissa, insinööritaso mukaanlukien. Korkeakouluinsinöörin virkaa hoidin Tukholman vesilaitoksella 10 vuotta. Priorisoin: Talous = hyvinvointipalvelut: Helsingin jättiresurssit tulee hyödyntää kaupunkilaisten tarpeisiin, ei polttaa, kuten nyt tehdään! Asuntopolitiikka, erityisesti HITAS: Toimiva väestörakenne tulee turvata rakentamalla myös hyville veronmaksajille laadukkaita asuntoja. Hitas-konstailulle loppu. Turvallisuus: Rikollisuutta ei saada kuriin jakamalla taparikollisille ehtoollista ja kiusaamalla elättäjiä nollatoleranssilla! Liikenne: Joukkoliikennettä, erityisesti kiskoliikennettä kehitettävä yksityisautoilun rinnalla. Kotisivulla voit käydä tutustumassa mm. aloitteisiini Luottamustoimet kuntakalenteri 2007 Leppä-aho Pauli A, 1949, ins. ing., toimitusjohtaja verkställande direktör, Kok. Saml. asuntotuotantotoimikunta, varapuheenjohtaja boastadsproduktionskommittén, vice ordförande kaupunginhallitus, varajäsen stadsstyrelsen, ersättare kaupunginmuseon johtokunta, kaupunginhallituksen edustaja direktionen för stadsmuseet, stadsstyrelsens företrädare kaupunginvaltuusto, jäsen stadsfullmäktige, ledamot nuorisolautakunta, kaupunginhallituksen varaedustaja ungdomsnämnden, ersätare för stadsstyrelsens företrädare pelastuslautakunta, puheenjohtaja räddningsnämnden, ordförande Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, hallituksen varajäsen Huvudstadsregionens samarbetsdelegation, styrelseersättare työllistämistoimikunta, varapuheenjohtaja sysselsättningskommitté, vice ordförande Sydkustens landskapsförbund rf, edustaja kokouksissa företrädare vid möten Uudenmaan liitto, kuntayhtymä, maakuntavaltuuston varajäsen Nylands förbund, samkommun ersättare i landskapsfullmäktige Vantaan Energia Oy, hallintoneuvoston jäsen ledamot i förvaltningsrådet lautamies vuodesta 1997 Pääkaupungin Kokoomus ry. Pasi Tuohimaa valtuutettujen puheiden pituuksista HELSINGIN SANOMAT Valtuutettu Pauli Leppä-ahon (kok) 45 minuutin ennätysaika vuodelta 2001 jäi siis Helsinkiläisvaltuutettu edelleen voimaan. Leppä-aho pääsi tänä vuonna vain 25 minuuttiin. Pauli Leppä-aho on ollut ahkerimmin valtuuston kokouksissa. Kahden kauden aikana vuosina Leppä-aho on ollut aina paikalla, siis lähes 200 istunnossa.

2 2 PÄÄKAUPUNGIN KOKOOMUS Elokuu 2008 Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma (ma-ohjelma) Vaikutus helsingin talouteen ja palveluihin Helsinki on sitoutunut rakentamaan 5000 asuntoa vuosittain , joista vähintään 20% (1000 kpl) valtion tukemia vuokra-asuntoja. Valtion tuella tässä tarkoitetaan valtion lainoja, jotka viime vuosina ovat olleet jopa kaksi kertaa kalliimpia, kuin markkinaraha ja joiden lisäehdot ovat katastrofaaliset (-40 miljardia e seuraavan 40 vuoden ajalla) Helsingin taloudelle. Valtion lainat tulisi korvata edullisella markkinarahalla, jolloin lisäksi omistajalle palautuisi määräysvalta mm. arvonnousun hyödyntämiseen ja asukasvalintoihin liittyen, joilla pääosa kustannushyödystä saavutettaisiin. Näillä hävitetyillä 40 miljardilla saataisiin uutta vuokra-asuntoa a e/kpl. Lisäksi summaa voi verrata vuotuiseen tuloverokertymään, joka on 2 miljardia e. MA-ohjelmalla, sen toteutuessa, siis ratkaistaan Helsingin kaupungin talouskehitys ja näin ollen kuntapalveluiden taso. Kaikki Helsingin päättäjät eivät tätä ymmärrä. Helsingin asioilla on päästetty mestaroimaan kuitenkin muut kuin helsinkiläiset. Historiasta ei opita Edellinen mittava ohjelma 20-vuoden takaa oli ns. selvitysmies Ilaskiven paketti. Tilanne oli tuolloin monin tavoin samankaltainen kun nyt. Elimme ulkomaisella lainarahalla kulutusjuhlaa ja mm. asuntojen hinnat olivat räjähtäneet pilviin. Näkyvissä oli laskun maksun ajat ja kuten kansan viisaus sanoo: laina on otettaessa veli, mutta maksuun tullessa velipuoli. Tuolloin tuli maksuun omat munauksemme. Nyt globaalin talouden myötä olemme saaneet Yhdysvaltojen roskalainat ja päättyneet kulutusjuhlat maksuumme. Verot nousee- palvelut huononee Laman seurauksena Ilaskiven ehdotuksesta toteutui vain lainsäädäntöhistoriamme kyseenalaisin laki, Hitas-laki, kuten tuolloin ennustin. Normaalia sääntelemätöntä omistusasuntotuotantoa ei 90-luvulla juuri ollut kysynnän puutteen vuoksi ja niinpä enemmistö sai tavoitteensa täysin toteutettua. Tämän seurauksena asukasrakenteemme ja huoltosuhde muuttui radikaalisti, mikä aiheutti verotulokertymän alenemisen, sekä maksuttoman kuntapalvelutarpeen kasvun, mikä vaikeuttaa nyt palveluiden saantia. Niinpä joudumme pitämään palvelutasoa yllä mm. kyseenalaistetulla ylimääräisellä energiaverolla, josta joutunemme luopumaan EU-päätösten myötä. Riski sille, että enemmistön tavoite jälleen toteutuu, on merkittävä. Kauhuskenaarioni on että omistusasuntojen sijaan rakennamme jatkossa vain pääasiassa vuokra-asuntoja, kuten tuolloin ja näin ollen joudumme huonontamaan entisestäänkin palveluitamme. Saksassa työvoima työn ääreen-vapaamatkustajat edemmäksi Saksassa muutettiin lainsäädäntö siten, että avustukset jaetaan vain yhdeltä luukulta 345 e/ kk (max 500 e/kk asumistukineen) ja ne eivät riitä elämään kalliilla alueilla. Mikäli haluaa asua metropolissa, tulee siellä ottaa vastaan työtä, tai työnantajan osoittama koulutuspaikka, jolloin koulutus saatiin kysyntää vastaavaksi. Näin torjuttiin mm. työvoimapula ja vähennettiin metropolien rikollisuutta. Meillä taas on keksitty päinvastainen järjestys. Helsinkiin lähetetään moniongelmaiset muualta ja heille rakennetaan palvelutalot keskustan kalliilta alueilta, että saataisiin helsinkiläisten verorahoja mahdollisemman paljon kulumaan. Yksi tällainen tapaus kuluttaa helposti kymmenien hyvätuloisten perheiden maksamat kaikki veromarkat. Monikaan ei näytä ymmärtävän, että mikään suurkaupunki ei ole maailmassa kyennyt asuntopulaa poistamaan lisärakentamalla. Helsinkiin näillä ehdoilla on miljardeittain potentiaalisia muuttajia, joten vaikka rakentaisimme Sipoon korvet täyteen arava-vuokrataloja, ei asuntopula hellitä, maksajat ja palvelut kylläkin häviävät. Hitas-osakkaille oikeutta vapaus ilman sanktioita! MA-ohjelmassa huomioisin lisäksi erityisesti kolme asiaa: Hitas-osakkaiden oikeusturvan, joka tähän asti on ollut kyseenalainen. Toivottavasti yleinen keskustelu kaupungin vuokratonttien vuokrista vihdoinkin avaa muidenkin valtuutettujen silmät ja ymmärryksen. Mikäli kaupunki aikoo korottaa uusissa sopimuksissaan sääntelystä vapaiden vanhojen omistusasuntojen tontinvuokria käyvälle tasolle, eivät 20-kertaisetkaan korotukset aina yllä vielä alueen Hitas-vuokrien tasolle, eikä uusissa sopimuksissa vaadita asuntojen hintasääntelyä, mikä Hitas-asunnoissa halutaan olevan ikuista. Kuitenkin jo korotukset saavat kansanliikkeet asialle ja poliitikot ymmärtämään. Ikuisen hitas-sääntelyn perusteena on käytetty subventoitua tontinvuokraa, yhteiskunnan tukea, jonka olemassaolon olen 20 vuotta kiistänyt. Hitas-osakkaathan maksavat monta sataa % korkeampaa tontinvuokraa muihin ryhmiin verraten. Myöskin väite: Hitas-asunnot saadaan uutena ostaa markkinahintaa halvemmalla, on niin ikään median luoma myytti, kuten äskeinen VTT:n tutkimus kiistatta osoitti. Lähes kaikki Hitas-asunnot on uutena ostettu markkinahintaa kalliimmalla. Halvoiksi vanhat asunnot on saatu määräämällä myyntihinta leikkaavalla indeksillä osakkaan kustantamana. Joten on aika tehdä Hitas-osakkaille vihdoinkin oikeutta ja vapauttaa heidät sääntelystä 15 vuoden ikään tulleissa yhtiöissä. Näin saisimme mm. kiinteistöjen ja asuntojen rapautumista ehkäisevät korjaukset käynnistymään. Kaupunki on päättänyt lähettää hitas-yhtiöille kirjeet, joissa tiedusteltaisiin, haluavatko sääntelystä eroon, kun sanktiona tulisi olemaan tontinvuokran korotus entisestään. Vastauksen tietää jokainen etukäteen: eivät halua, sillä päätös tulisi olla yksimielinen ja aina löytyy osakas, joka ei halua korotusta jo entuudestaan kalliiseen vuokraan! Sosialistien vaalitaktiikkaa! Tontit myyntiin ja verolle Toinen tärkeä asia olisi vuokratonttien arvonnousun hyödyntäminen, myymällä ne, jolloin voisimme saada jättimäisten myyntitulojen lisäksi suuret kiinteistöverot. Suuri osa vuokratonttien haltijoista maksaa selvästi alempaa vuokraa, kuin kiinteistöveron tuotto olisi, joten kaupunki voittaisi vaikka antaisi nämä tontit ilmaiseksi! Asuntojen korkeaa hintaa saa myös kaupunki hyödyntää Kolmas äärettömän tärkeä asia on 7- vuotta ajamani vuokra-asuntomassan kehittämisohjelma, jossa vuokralaiset olisivat suurimmat voittajat. MA-ohjelmassa tämä romutettaisiin ja aiheutettaisiin helsinkiläiselle veronmaksajalle 40 miljardin jättilasku, kuten olen asian niin monasti osoittanut. Kaupungin vuokra-asunnot (n kpl) voitaisiin hallitusti uusia realisoimalla saneerausikäisten asuntojen (n kpl/v) kertyneet arvonnousut. Tästä kertyisi Helsingin markkinatilanteessa n. 6 miljardia e, joka nykyisin hävitetään perinteisellä Arava-saneerausmallilla. Lisäksi kaupunki välttyisi vanhan asuntokannan jätti kalliilta saneeraukselta, joka Arava-lainoituksella korkoineen tulee maksamaan 14 miljardia. Lisäksi kaupunki saisi jo alhaisillakin vuokrilla (9 e/m2 kk), suuret vuokratulot (7 miljardia e ), joita nykyisin ei ole lainkaan. Markkinavuokrilla tulot olisivat n. 18 miljardia. Vanhojen asuntojen ostajat, jotka pääosin käyvät Helsingissä töissä, mutta maksavat veronsa muualle, toisivat suuret verotulot Helsingille (n. 17 miljardia e). Taloudellinen hyöty kehittämismallista olisi vähintäänkin 40 miljardia e seuraavan 40 vuoden aikana tehtyjen päätösten osalta. Jo 3% vuotuinen kustannusnousu tuplaisi luvut. Lisäksi mallilla olisi monia muita positiivisia vaikutuksia, kuten työmatkaliikenteen ja segregaation väheneminen. Valtion kalliilla lainoilla rahoitetusta vuokaasuntotuotannosta olisi välittömästi kokonaan luovuttava ja keskityttävä vain vanhan poikkeuksellisen suuren, vuokra-asunnon kannan säilyttämiseen poikkeusoloissamme mahdollisimman järkevällä tavalla. Asunnot tulisi varata etupäässä työsuhdeasumiseen, sekä helsinkiläisille asunnontarvitsijoille. Vuokra-asuntotarjonnasta tulisi vastata alan ammattimaiset, epäpoliittiset toimijat, jolloin kustannushyöty kansantaloudelle olisi merkittävä. MA-ohjelmalla ja siihen liittyvällä aiesopimuksella pyritään kaikki tämä hävittämään Helsingiltä. Pauli Leppä-aho, kaupunginvaltuutettu, asuntotuotantotoimikunnan vpj.

3 Elokuu 2008 PÄÄKAUPUNGIN KOKOOMUS 3 Kiinteistöpolitiikoilla oikeus sabotoida Helsingin talous? Vanhan ja uuden, kaupungin vuokra-asuntojen saneerausmallin vertailu, hintaero mrd.euroa vuodessa, mikä on puolet maksamistamme kunnallisveroista! Vanha malli Kaupunki saneeraa vanhan asuntokantansa asuntoa noin 3 Mm 2 ARA-lainoituksella vähintään 2000 euroa neliöltä seuraavan 40 vuoden aikana 1500 asuntoa vuositasolla. Esimerkkinä käytetään ns. Kanneltie 8 tapausta vuodelta 2001, jossa 40 vuotta vanha kiinteistö peruskorjattiin ja samanaikaista kokonaiskorjausta perusteltiin kustannussäästöillä. Tästä seuraa 6 mrd. euron kokonaislasku, joka korkokuluineen ( 5%/v ) 40 vuoden annuiteettilainalla tekee: 2,33 X 3 Mm 2 x 2000e /m2 =14 mrd. euroa. Malli ei tuota vuokratuloja, koska ARA toimii omakustannusperiaatteella. Jo nykyinen arava-asukaskanta on niin pienituloista, että vain vajaat puolet maksaa kulunsa itse. Tästä seuraa, että saadut saneerauskulut, jotka nostavat vuokria 10 euroa neliölle kuukaudessa, lankeaa pääosin veronmaksajien maksettaviksi. Voimakkaasti kohonneet vuokrat aikaansaa muuttoliikkeen, jossa ne, jotka ovat asuneet kaupungin vuokra-asunnoissa niiden aiemman edullisuuden vuoksi, hakeutuvat pois ja tilalle tulee pienituloisia. Kehitys johtaa segregaatioon ja slummiutumiseen jota yritämme torjua. Asunnot on suurella rahalla uusittu, mutta mitä arvoa niillä on, jos ne tuottavat vain jättikuluja ja ongelmia kaupunkiin! Kulut veronmaksajille arviolta -10 mrd. euroa. Uusi saneerausmalli Uusi malli, joka perustuu kiinteistöjen arvonnousun hyödyntämiseen ja kilpailukykyisen omistusasunnon tarjoamiseen mm. niille, jotka käyvät kehyskunnista Helsingissä töissä. Vanhat 40 vuoden peruskorjausikään tulleet asunnot myydään 1500 vuodessa 40 vuoden ajan. Myyntihinnaksi arvioidaan keskimäärin 2000 euroa neliöltä, mikä on myös uustuotantokustannus. Myyntituloilla rahoitetaan uustuotanto. Täten olemme kaksinkertaistaneet kaupungin asuntokannan ilman julkista rahoitusta ja saaneet velattomat uudet asunnot vuokralaisille. Mikäli mallia sovellettaisiin vain esim. 10 % parhaista kohteista, tulisi säästöt olemaan vähintään 10 mrd! Myyntitulo vähintään 2000 euroa/m 2 x 3Mm 2 = 6 mrd. euroa. Vuokratulot: Nettovaikutus 7 mrd. euroa laskettuna maan halvimmilla vuokrilla 9e neliölle kuukaudessa, (markkinavuokrilla tulot olisivat n.18 mrd e) 3 Mm 2 x (9-4 /m 2 kk) x 12 kk/v x 40 v = 7 mrd. euroa ( 5e /m 2 kk on nettovuokra. Bruttovuokrasta 9e on vähennetty 4e /m 2 kk hoitovastike ). Osan vuokrista maksaa kaupunki, osan Kela! Markkinavuokrat, 16e /m 2 kk, nostaisivat laskennalliset vuokratulot 18 mrd e. Vanhojen asuntojen muualta tulleiden Helsingissä työssä käyvien asukkaiden tuomat verotulot: asukasta x 17,5 % e /v x 40 vuotta = 13 mrd. euroa ( laskettu 1 henkilö/ e vuosituloilla ). Kaksi henkilöä tekisi 26 mrd.e. Kiinteistövero: 3 Mm 2 x k e /m 2 x 40 v = 150 M e Verotuloksi laskemme 17 mrd. (käytämme brutto lukuja, koska vaihtoehtona olisi ARA-vuokra-asuntotuotanto, joka toisi meille enemmän pienituloisia, maksuttomien palveluiden suurkuluttajia). Mallin päätösten hyödyt vähintään 40 mrd. euroa, josta puolet tuloutuu 40 vuoden aikana! Kaupungin vuokra-asuntokannan uusi kehittämissuunnitelma Pauli Leppä-aho 2006 Vanha saneerausikäinen asuntomassa vaihdetaan uusiin 40 vuoden aikana (1500 kpl /v ). Menetelmä perustuu 40 vuoden aikana tapahtuneeseen kiinteistön arvonnousun hyödyntämiseen, joka nykyisin hävitetään! Vanhan talokannan ( asuntoa) saneeraus ARA-lainoitetulla nykymallilla, mikä on 40 mrd kalliimpi, kuin uusi tapa. Vuosimenetykset 1 mrd, eli puolet maksamistamme kunnallisveroista! Ei yhtään uutta asuntoa, mutta saneerausvelkaa asukkaiden ja veronmaksajien maksettavaksi -14 mrd, joka aiheuttaa rajut vuokrankorotukset! Lisäksi hävitään mm. koko 40 vuodenaikana tapahtunut kiinteistön arvon nousu, noin 6 mrd ja näin ollen uusien korvaavien asuntojen rahoitus! Uusi menetelmä = huoneistomäärä kaksinkertaistetaan 40 vuodessa (1500 as./ vuosi ) , ilman julkista rahoitusta! Lisäksi jättilisäedut! Mikäli uutta mallia käytettäisiin vain esim. 10% (6000 asuntoa) parhaista kohteista, olisi säästöt vähintään 10 mrd Asunnot ostaneiden uusien asukkaiden verotuotot 17mrd Vanhasta vuokrakiinteistöstä tehdään vapaarahoitteinen halpa osaketalo, johon muuttaa Helsingissä työssä käyviä uusia veronmaksajia Myyntituotoilla: 6mrd, rakennettujen asuntojen vuokratuotot: 7mrd (markkinavuokrilla 18mrd ) saneerauskulut:-14mrd verotulot:17mrd asuntojen, tulolähteen arvo:6mrd vuokratulot (5 /m2 kk):7mrd Mallien1 ja 2 hintaero:n40mrd / 40v.päätökset, eli n.1mrd /vuosi! 3% vuosittainen kustannuskasvu tuplaisi luvut! Uusi vuokrakiinteistö rakennetaan vanhan myynnistä saaduilla varoilla, minkä Helsingin markkinatilanne mahdollistaa. Tähän muuttavat halutessaan vahan kiinteistön vuokralaiset. Kaupungin vuokra-asuntokannan kehittämissuunnitelma Pauli Leppä-aho 2006 Nykytavasta esimerkki Kanneltie 8 saneeraus 2001, josta idea syntyi Kanneltie 8 on kaupungin 1959 rakennettu ARA-vuokrakiinteistö, jossa oli 163 kpl n. 50 neliön kaksiota. Ennen saneerauspäätöstä sen arvo oli vähintään 9000 mk neliöltä, eli 75 Mmk (13 M ). Kohteen remonttikustannukset olivat noin mk/m2 ( 2000 /m2), eli 100 miljoonaa mk (17 M ), mikä lainoitettiin. Remontin lainakustannukset muodostuivat ARA-lainapäätöksellä (40 vuotta 5%korko) 233 miljoonaksi markaksi (40 M ). Jotta tästä aiheutuvat kulut saadaan katettua vuokra tulee kolminkertaistaa eli 1500 markasta/kk( 250 ) 4500 markkaan( 750 )/kk. Uusi menetelmä = huoneistomäärä kaksinkertaistetaan , ilman julkista rahoitusta( 0 )! Lisäksi saadaan: Asunnot ostaneiden uusien asukkaiden verotuotot 47M /40v Vanhasta vuokrakiinteistöstä tehdään vapaarahoitteinen halpa osaketalo, johon muuttaa Helsingissä työssäkäyviä uusia veronmaksajia. Ei yhtään uutta asuntoa, mutta saneerausvelkaa syntyi asukkaiden ja veronmaksajien maksettavaksi mk (40M )! Joka kolminkertaisti laskennalliset vuokrat, asumiskulut! Lisäksi saneerauspäätöksellä paloi mm. koko 40 vuoden aikana syntynyt arvonnousu ja vanhan korvaava uustuotantorahoitus mk mk(13 M )! Uusi kohde rahoitetaan vanhan vuokratalon myynti tuloilla, jolloin kohde on velaton. Nettovuokratulot 20M /40v Tähän muuttavat vuokralaiset. Maan halvimmat vuokrat eli 8 /m2 kk, mikä on puolet markkinavuokrista. Markkinavuokrilla tulot olisivat n. 50 M /40 v Malli I saneerauskulut: Malli II verotulot: uudiskohteen arvo: nettovuokratulot(4% 40v): (markkinavuokrilla nettot ) Mallien hintaero: / 40vuoden päätösten osalta, eli keskimäärin /vuosi 3% vuotuinen kustannusnousutuplaa luvut! (Mikäli laskemme lukuihin esimerkiksi 3 % vuotuisen nousun, saamme niistä noin kaksinkertaiset!) Vertailu nykyluvuilla, saamme lopputulokseksi näiden kahden mallin välillä noin 40 mrd. euroa 40 vuoden aikana tehtyjen päätösten osalta. Koska malli lähtee nollasta ja saavuttaa maksiminsa 40 vuoden kuluttua, on tänä aikana saatu säästöinä ja tuloina kertymää puolet, eli 20 mrd. euroa. Kustannuskehitys puolestaan nostaa lukuja siten, että jo 3% vuotuinen nousu tuplaa luvut. Mukaan ei ole laskettu niitä monia muita positiivisia vaikutuksia, mitä uusi malli tuo, kuten työmatkaliikenteen vähenemisen aikaansaamat säästöt: tierakentamisessa, kunnossapidossa, liikenneturvallisuudessa jne. ympäristövaikutuksia unohtamatta. Ilman rajoittavia aravasääntöjä, torjumme myös vanhojen vuokra-asuntoalueiden osalta slummiutumista ja segregaatiota ja saamme uusiin asuntoihin tasapuolisempaa asukasjakautumista. Mikäli malli tasaa maan eri alueiden vastuuta ongelmaisten henkilöiden huollosta, on sillä suuri merkitys helsinkiläisten taloudelle ja viihtyvyydelle. Helsinkiinhän on kerääntynyt suhteeton osuus epäsosiaalista ainesta vanhan asuntopolitiikan seurauksena. Oma vaatimukseni on, että ARA-vuokra-asuntotuotanto korvataan kokonaisuudessaan omarahoitteisella sääntövapaalla tuotannolla, jonka mallini käytännössä toteuttaa. Kuvat : Kanneltien saneeraus ja vuokra-asuntojen saneeraus 2006

4 4 PÄÄKAUPUNGIN KOKOOMUS Elokuu 2008 Kustannusvastaavuutta tiekuljetuksiin Suomessa yksityisautoilu on raskaasti verotettu ja korotuksia suunnitellaan lisää. Lisää veroja ja maksuja tarvitaankin, jos tavarankuljetukset on tarkoitus siirtää enenemässä määrin runkoteille ja mikäli yksityisautoilijat joutuvat jatkossakin kustantamaan naapurimaidenkin räjähdysmäisesti lisääntyvät tavarakuljetukset teillämme. Meille opetettiin koulussa 60-luvulla, että pyöräkuljetukset maanteillä maksavat 100 kertaa ja kiskokuljetukset 10 kertaa enemmän verrattuna vesikuljetuksiin. Lisäksi oli tutkittu, että yksi rekka kuluttaa tietä henkilöauton verran. Jätti-investoinnit tieverkostoon vaikuttavat kovin lähinäköiseltä, kun kukaan ei tiedä esimerkiksi, millä energialla rekat ja linja-autot liikkuvat 10 vuoden kuluttua. Sen tiedämme, että junat kulkevat sähköllä ja sähköä tuotetaan mm. saasteettomilla energialähteillä. Kiskokuljetusten turvallisuus on myös paljon parempi, kuin tiekuljetusten. Mökkimatkaajana olen selvästi havainnut, että rekkoja ja busseja liikkuu teillä aina enenemässä määrin. Nämä vuoret joutuu kohtaamaan 50 metrin sekuntinopeudella parin metrin etäisyydeltä. On vain tilastomatematiikkaa, milloin sattuu törmäys ja seurauksen ymmärtävät kaikki. Hirvittävin esimerkki lähihistoriassa tapahtui taannoin Konginkankaalla rekan ja bussin törmäyksessä, jossa menehtyi 23 ihmistä. Siinähän kuljetettiin liukkaissa tieolosuhteissa paperirullia kahden satamakaupungin väliä joihin oli vielä ratayhteys! Mikäli tiekuljetuksissa olisi jotain kustannusvastaavuutta, niin väitän, että tavara- ja henkilökuljetukset siirtyisivät lähes kokonaan teiltä kiskoille. Näin saisimme turvallisemmat maantiet, saasteettomamman ja muutenkin halvemman liikenteen ja rahdit. Täten myös kansantaloutemme kilpailukyky paranisi. Pauli Leppä-aho Pelastuslautakunnan puheenjohtaja Helsinki Pelastuslautakunnan puheenjohtaja Pauli Leppä-aho Ymmärrän palomiesten vaatimuksia eläkeiän alentamiseksi. Olen toiminut noin 30 ammatissa kahdessa eri maassa, kun huomioidaan myös opiskeluaikoina tehdyt moninaiset lyhyempiaikaiset työt. Niihin on lukeutunut myös keskeytymätöntä kolmivuorotyötä voimalaitoksilla, vesilaitoksilla ja prosessiteollisuudessa. Olen havainnut, että asioita voi osata ja ymmärtää vain omakohtaisten kokemusten kautta. Palomiesten tekemä erittäin vaativa kolmivuorotyö on kuluttavaa ja edellyttää eläkeiän alentamista. Sillä ihminen ei voi kaikissa ammateissa, jo niiden erilaisten fyysisten vaatimusten vuoksi, suoriutua samaan eläkeikään asti. Helsingin pelastuslaitoksen ongelma ei ole edellisten toimijoiden aikana jälkeenjäänyt palotarkastusten lukumäärä, kuten tiedotusvälineistä on voinut lukea, vaan valtion hätäkeskuksen toimimattomuus. Tämä aiheuttaa mm. paljon turhia hälytyskäyntejä, mikä puolestaan lisää henkilöstön ja kaluston tarvetta. Myöskin automaattihälytysten virheilmoituksiin tulisi voida puuttua, laskuttamalla turhista käynneistä virheilmoittajaa todellisten kustannusten mukaan. Aiheellisia ilmoituksia on vain kolme sadasta! Meillä on suuri pula henkilökunnasta ja eläkejärjestelyt lisäävät tarvetta. Etenkin palomiesten ja sairaankuljettajien koulutusta tulisi valtion lisätä ja lisäys tulisi tapahtua Helsingissä.

5 Elokuu 2008 PÄÄKAUPUNGIN KOKOOMUS 5 Hyväosaisten ahneus lisää työttömyyttä Paperiteollisuuden lakkouhmaan kirjoituksillani toivoin järkeä keväällä Kauhuskenaarioni toteutui varoitteluistani huolimatta korkoineen! Työtaisteluja on perusteltu mm. sillä, että työntekijöillä on oikeus saada osansa yhtiönsä tuloksesta, koska on ollut sitä myös tekemässä. Tämä on johtanut siihen, että korkeasti tuottavien alojen palkkakehitys on ollut paljon parempi, kuin huonotuottoisten, joilta sitä paitsi työt katoavat alempien kustannusten maihin. Työntekijöiden palkkaerot Suomessa voivat olla samantasoisissa tehtävissä eri aloilla, kuin myös saman alan sisällä eri tehtävissä, satoja prosentteja! Lisää Paulin harrastuksista Autokatsastus korjaamoihin! Autoilijaa rokotetaan maassamme joka taholta. Polttoaineiden hinnat ovat nousseet hurjasti, samoin autokatsastuksen, sekä vakuutuksien. Olisi kiire järkevöittää autokatsastuksen toimintaa, että turhia autoilun kustannuksia saataisiin alennettua. Myös autoalalla monipuolisesti toimineena ja insinöörinkin hommia tehneenä tiedän, että on järjetöntä simputtaa ja maksattaa autoilijoilla kohtuuttomia katsastuskustannuksia nykymallilla, joka muistuttaa yksityistä kartellia, jota laki ja viranomaiset suojaavat ja tukevat. Vapaa kilpailu täytyy sallia myös katsastustoiminnassa. Liikenneturvallisuus ei ainakaan heikentyisi, jos myös autokorjaamot voisivat toimia katsastajina. Vuosihuollon yhteydessä lähes ilman lisäkustannuksia ja jonotuksia voisi huoltomies aivan hyvin lyödä katsastusleiman rekisteriotteeseen. Liikenneturvallisuushan riippuu käytännössä yksinomaan kuskista, ei kalustosta. Kalusto on historian kulussa huomattavasti parantunut, samoin kuin tiet. Nopeusrajoitukset sitä vastoin ovat laskeneet. Valtuuston potkupalloilijat. Hyvinä esimerkkeinä tästä ovat paperi- ja rakennusalat, joka esimerkiksi solidaarisen palkkapolitiikan Ruotsissa, on aiheuttanut suurta ihmetystä. Ruotsissa palkkahaitari alan sisällä ja alojen kesken on vain murto-osa Suomen vastaavista. Ruotsissa, samoin kuin muissakin Pohjoismaissa, kansantaloutta tuhoava ns. avainryhmien vastuuton lakkoilu on estetty. Meillä hyväosaisten sallitaan ahnehtia kohtuuttomat edut hinnalla millä hyvänsä ja aiheuttaa pienipalkkaisille sekä työttömille ahdinkoa. Ilmeisesti Okunin laki on jäänyt ymmärtämättä niin ammattiliitoilta, kuin hallitukseltakin. Lain mukaan työttömyys vähenee prosenteissa puolet siitä, mitä bruttokansantuote kasvaa potentiaalista BKT:n kasvua ( n. 2,5% ) enemmän. Käytännössä siis vaaditaan 2,5 prosentin vuotuinen BKT:n kasvu, jotta työttömyys ei lisääntyisi ja vasta tämän yli menevä kasvu vähentää työttömyyttä puolella prosentilla jokaista BKT:n kasvuprosenttia kohti. Niinpä esimerkiksi 9 % työttömyysasteen lasku 8 prosenttiin vaatii 4,5 % BKT:n vuosikasvun. On helppo ymmärtää, että sallimalla mm. satamien ja paperitehtaiden mielivaltainen laiton seisottelu, vähennetään BKT:n kasvua ja lisätään työttömyyttä. Vaikea on sen sijaan ymmärtää, että joku esimerkiksi ahtaajien kaltainen pienryhmä voi omia ahtaustyön itselleen, jota muut eivät saisi tehdä heidän kieltäytyessään! Moniin helposti opittaviin yksinkertaisiin tehtäviin löytyisi heti runsaasti tarjokkaita satojen tuhansien työttömien joukosta ja vielä murto-osalla nykyisestä palkkatasosta. Sopii kysyä, onko massatyöttömyyden ylläpito ja työttömien kyykyttäminen hallituksen ja ammattiliittojen tietoinen valinta, vai ymmärtämättömyyttä, kun kansainvälisesti poikkeuksellisia sääntöjä ja toimintatapoja ei suostuta korjaamaan ajan vaatimusten mukaisiksi? Pauli Leppä-aho Työllistämistoimikunnan, sekä työllistämisasioiden neuvottelukunnan vpj. kaupunginvaltuutettu (kok), Helsinki

6 6 PÄÄKAUPUNGIN KOKOOMUS Elokuu 2008 Lautamies Pauli Leppä-aho Urheilumies Paulin ajatuksia Vuoden 1993 käräjäoikeusuudistuksen olisi toivonut jatkuvan monien muiden oikeusvaltioiden, kuten Ruotsin viitoittamaa tietä ylempiin oikeusistuimiin, mutta vaikutusvaltaiset tahot näkivät kehityksen uhkana heidän intresseilleen ja niinpä nykyiset päättäjät jäävät historiaan lautamiesjärjestelmän romuttajina. Lautamiehiä kun jatkossa ei enää kutsuta juttuihin, joissa maksimirangaistukset ovat korkeintaan 2 vuotta ja näitä juttuja on käräjäoikeuden tapauksista noin 80 %. Oikeusjärjestelmämme keskeinen heikkous ei maassamme suinkaan ole muutaman kympin istuntopäivältä ansaitsevat lautamiehet, vaan rehellisesti itsensä elättävän heikko oikeusturva. Oikeusturvan puuttuminen ilmenee siinä, että mm. väärän ilmiannon, humalaisena toilailun, tai muun satunnaisen tapahtuman, kuten tahattoman liikennerikkomuksen vuoksi, järjestelmän myllytykseen joutunut veronmaksaja voi päätyä kohtuuttomiin seuraamuksiin, jopa taloudelliseen katastrofiin. Normaalisti satunnainen vierailija tulee saliin yksin, tunnustaa tekonsa, katuu, kärsii ja maksaa tuomionsa. Taparikollinen, ja jopa järjestäytynyt ulkomainen ammattirikollinen, taas tulee paikalle huippujuristin kanssa, kiistää, ei kadu, ei maksa, eikä kärsi. Puolustuksella on sekava ja mutkikas ammattimaisesti kehitelty versio tapahtumista todistajineen. Usein taitavasti puolustetun ammattilaisen syytteet joudutaan hylkäämään, vaikka syyllisyys olisikin selviö. Sattuman seurauksena oikeusprosessiin joutunut tavallinen henkilö tarvitsisi ehdottomasti oikeusturvansa kannalta avustajan, mutta ei useinkaan systeemin hallitsevat taparikolliset. Tätä olen jankuttanut 10 vuotta ja saanut vain vaikutusvaltaisia vihamiehiä palkkioksi. Asiakaskunta käräjillä on 80 % ns. 6 tapauksia, eli avustuksilla eläviä köyhiä, joidenka päiväsakko on siis minimi 6 ja jotka joutessaan tehtailevat rikoksia. Näiden oikeusturvaan kyllä riittää varoja. Päättäjien tarkoitus on säästää lautamiesuudistuksella miljoona euroa vuodessa, mutta useimmiten täysin tarpeeton ammattirikollisten juoksevien asioiden hoito puolustaminen, maksaa veronmaksajille kymmeniä kertoja enemmän! Tästä ei olla harmissaan. Nykypäättäjät tullaan myös muistamaan köyhien, eli käräjäoikeuksien kanta-asiakkaille poliisin määräämien sakkojen armahtajana. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että avustuksilla elävää, kaikkien yhteiskunnan maksuttomien palveluiden suurkuluttajaa, ei lain kiellot ja määräykset koske samalla tavoin kuin maksumiestä, koska poliisin antamista rangaistuksista ei tarvitse enää välittää. Tuskin poliisikaan enää jatkossa heidän tekosistaan on kovin kiinnostunut, mikä lisää entisestään jättikallista rikollisuutta ja turvattomuutta yhteiskunnassamme. Ehkä me jo nollatoleranssin omaavat veronmaksajat saamme lisää kameravalvontaa ja liikennesakottajia, tahattomien pikku rikkeiden kyttääjiä. Saatanan tunari tittelin, eräältä talousrikolliselta hänen nettikirjassaan saanut lautamies Leppä-aho, on hänen ja hänen asianajajansa mukaan pannut syyttömän jengin skandaalimaisesti linnaan. Tuomiot ovat vastoin kaikkien lainoppineiden kantaa. Lainoppinut käräjätuomari vapautti yhden järkevän lautamiehen tukemana rikolliset kumppaneineen kaikista syytteistä, mutta kirjailijan ja lainopillisen avustajan version mukaan yksi ennakkoasenteinen lautamies sai puhuttua kaksi muuta puolelleen ja näin räpsähti pitkä rivi vääriä tuomioita ja paljon kakkua. Näin myös rikollisen kokenut asianajaja perusteli valitustaan Hovioikeudelle ja lisäsi vielä, että lautamies Leppä-aho oli tehnyt hänen asiakkaalleen epäedullisia kysymyksiä pitkän oikeuskäsittelyn aikana. Leppä-ahohan teki vain tarkentavia kysymyksiä, että tuomarivalani mukainen oikeus toteutuisi, kuten tapahtuikin, jos Hovioikeuden ja Korkeimman oikeuden päätöksiin asiasta on luottaminen. Oikeasti asia tietenkin on niin, että käräjäoikeus päätyi äänestyksessä 3-2 langettaviin tuomioihin, joissa käräjätuomari jäi vähemmistöön. Rikolliskirjailija ei kerro nettikirjassaan, että myös hovioikeus 4 vuoden käsittelyn jälkeen vahvisti käräjäoikeuden tuomion ja Korkein oikeus samoin. Joskus ne maallikkolautamiehetkin ymmärtävät asioita paremmin, kuin alempien oikeusasteiden tuomarit ja rikollisten avustajat. Helsingin käräjäoikeus huippuluokkaa Kymmenen vuoden lautamieskokemuksella voin sanoa, että meillä on yleisesti ottaen korkean ammattitaidon omaavat tuomarit päättämässä asioista. Samoin syyttäjävirasto ja poliisi ovat Pääkaupungin arvon mukaisia. Tietenkin aina voidaan parempaan pyrkiä ja niin minunkin aikana on oikeuslaitoksessamme tapahtunut positiivista kehitystä. Esimerkiksi kalliit juttujen peruuntumiset ovat vähentyneet. Myös todistajien kuuleminen puhelimitse on merkittävä kustannussäästö. Eräiden tahojen ongelmana näkemä lautamiesjärjestelmä ei kuitenkaan ole ollut oikeuslaitoksemme ongelma. Sen purkaminen heikentää avoimuutta ja kansalaisten luottamusta oikeusjärjestelmäämme. Kustannuskysymyshän puoli-ilmaista talkootöitä tekevät lautamiehet eivät ole päinvastoin. Sillä heidän moninaista tietoa, taitoa ja kokemusta tarvittaisiin jatkossakin. Lautamiesten erityisosaamista voitaisiin paremmin hyödyntää, sillä monilla on mittava siviiliura takana. Tällöin oikeuslaitoksen kokonaiskustannuksetkin laskisivat.