ONION-HANKE. Nykytilan kartoitus ja kehitystarpeiden selvitys Strategiset vaatimukset täyttävän tavoitearkkitehtuurin määrittely

Transkriptio

1 ONION-hanke

2 ONION-HANKE 2013 aloitettu ONION-hanke hahmotti, OYS ervalle kokonaisvaltaista tietojärjestelmäarkkitehtuuria ja vaihtoehtoisia toteutustapoja sille. Työhön kuului: ❶ ❷ Nykytilan kartoitus ja kehitystarpeiden selvitys Strategiset vaatimukset täyttävän tavoitearkkitehtuurin määrittely Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri ❸ Valittujen osakokonaisuuksien tarkempi määrittely Onion-tuotokset ovat tarjolla STM:n InnoKylän ONION-hankekansiosta ( ) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kainuun Soteyhteistyöalue OULUN YLIOPISTOSAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE

3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2013 ONION hankkeen alkaessa 2013 toimintaympäristö oli haastava Menossa oli lukuisia kansallisia ja alueellisia hankkeita, jotka toimivat osittain samoilla alueilla ja joiden välillä oli riippuvuuksia Kansallinen VAKAVA-hanke selkeytti tilannetta ja antoi suuntaviivoja ONIONhankkeen työlle

4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 Toimintaympäristö on selkeytynyt, mutta on edelleen kompleksinen Keskeneräiseksi jääneenäkin SOTE-uudistus rytmitti työtä ja tarjosi strategisia suuntaviivoja

5 TYÖN RAKENNE KOKONAIS- ARKKITEHTUURIN TAVOITTEET TOIMINTAYMPÄRISTÖ SÄHKÖISEN ASIOINNIN KONSEPTI ARKKITEHTUURI- PERIAATTEET TAVOITETILA SUOSITUS STRATEGISESTI MERKITTÄVIMMÄT HAASTEET SKENAARIOT ARVIOINTIKEHYS

6 ARKKITEHTUURI JULKISELLA SEKTORILLA Tietohallintolaki edellyttää julkisen hallinnon organisaation hyödyntävän toimintansa kehittämisessä kokonaisarkkitehtuurimenetelmää (JHKA) Kokonaisarkkitehtuuri tarjoaa johdolle työvälineen, jonka avulla ICT luo valmiuksia organisaation toiminnan kehittämiseen Tavoitearkkitehtuurin ja siihen pohjautuvien etenemisvaihtoehtojen avulla voidaan ohjata tietojärjestelmien kehittämistä Kuva: JHKA malli

7 KOKONAISARKKITEHTUURIN TAVOITTEET Kansallisella tasolla arkkitehtuurityölle on annettu tavoitteet, joita muiden kohdealueiden arkkitehtuurit (esim. SOTE) pyrkivät toteuttamaan Pohjois-Suomessa ei ollut yhteisesti sovittuja linjauksia arkkitehtuurityölle, jonka vuoksi ONIONhankkeessa on hyödynnetty kansallisen tason strategioita ja yleisiä linjauksia

8 ARKKITEHTUURIPERIAATTEET Arkkitehtuuriperiaatteet kuvaavat kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen ja hallinnan peruslähtökohdat Ne sisältävät kehittämistä ohjaavia tavoitteita, linjauksia, sääntöjä sekä joskus myös kieltoja ONION -työssä on noudatettu oheisia periaatteita, jotka ovat peräisin kansallisesta VAKAVA-hankkeesta

9 STRATEGISESTI MERKITTÄVIMMÄT HAASTEET Nykytilan haasteet selvitettiin ONION-hankkeessa sote-alan ammattilaisten avulla Verrattaessa tilannetta muihin erva-alueisiin, nousivat OYS -ervan alueellisina ominaispiirteinä esille mm. pitkät välimatkat ja osittain puutteellinen tiedonsiirtokapasiteetti Strategisesti merkittävimmiksi havaitut haasteet:

10 KANSALAISEN NÄKÖKULMA SOTE-JÄRJESTELMÄÄN SOTE-järjestämislakiluonnos hylättiin vuoden 2015 alussa, eli Sote-alue on elementti jota ei ainakaan vielä ole olemassa Varmat suuntaviivat kuitenkin ovat: Sosiaali- ja terveyspalvelut kansalaisille tulevat yhdistymään samaan kanavaan Järjestämis- ja tuottamisvastuu tullaan keskittämään kuntia suuremmille (ainakin nykyisten sairaanhoitopiirien kokoisille) toimijoille Kuva: Sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden vastuut avaintoimijoineen ja palvelukokonaisuuksineen kansalaisen näkökulmasta

11 PROSESSIKARTTA Prosessikartta kuvaa sosiaalihuolto- ja terveydenhuoltolaeissa kunnille säädetyt keskeisimmät tehtävät sekä niiden yli menevät ydinprosessit: 1) Yksilön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 2) Väestön terveyserojen ja eriarvoisuuden kaventaminen

12 SOTE PALVELUSALKKU Kuva: THL:n sosiaali- ja terveydenhuoltolain mukainen jaottelu eri palvelutehtäville

13 SOTE TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUT Kuva: Terveydenhuollon toimintaa tukevien tietojärjestelmäpalveluiden ryhmittely korkealla tasolla

14 SOTE TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUT Kuva: Terveydenhuollon toimintaa tukevien tietojärjestelmäpalveluiden ryhmittely tarkemmalla tasolla

15 SOSIAALIHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUT Kuva: Kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön mukainen jäsennys sosiaalihuollon tietojärjestelmäpalveluille

16 SOTE TIETOVIRRAT Kuva: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietovirrat suhteessa ulkoisiin entiteetteihin

17 TAVOITEARKKITEHTUURIN MÄÄRITYS

18 TAVOITEARKKITEHTUURI KOKONAISUUS ONION-hankkeessa päädyttiin esittämään vaiheittain kehittyvää tavoitearkkitehtuuria, jossa korostuu kokonaisuuden avoimuus ja modulaarisuus Kansallinen palveluväylä ja oma alueellinen integraatioalusta ovat olennaisessa roolissa mahdollistaen kokonaisuuden jakamisen selkeisiin toiminnallisiin osiin

19 ARKKITEHTUURIN VAIHEISTAMINEN Alueellisella tasolla valittu malli tarjoaa mahdollisuuden vaiheittaiseen järjestelmäevoluutioon ja useiden toimittajien kilpailuttamiseen hankinnoissa.

20 TAVOITEARKKITEHTUURIN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT ❶ Pääjärjestelmä ja osajärjestelmät Mallissa korostuu ydinjärjestelmän toimittajan rooli Eri osajärjestelmät liittyvät ydinjärjestelmään sen tarjoamien rajapintojen kautta Hankintavaiheessa vaatimusmäärittelyn avulla varmistetaan rajapintojen olemassaolo ja niiden avoimuus ❷ Hallittu monitoimittajamalli Kokonaisuus hajautuu selkeästi useaan itsenäiseen osaan Itse ydinjärjestelmän rooli ei ole niin dominoiva Tässä mallissa korostuu integrointiratkaisun rooli ja osajärjestelmien yhteensopivuuden varmistaminen

21 KOOTUT SUOSITUKSET

22 ICT:N ROOLI TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA Mahdollinen hyöty Asiakaspalvelun laadun paraneminen Haasteet Rajoittunut tiedon saatavuus ja käytettävyys Nykyisten järjestelmien elinkaaren päättyminen Paisuvat SOTEkokonaiskustannukset Kehitystä rajoittava toimittajalukitus Tavoitteet Toiminnan tehostaminen Uudet prosessit Uudet toimintatavat Tiedon liikkuvuus Tiedon tehokkaampi hyödyntäminen Hoidon vaikuttavuuden paraneminen Uusia tiedolla johtamisen työkaluja Työajan vapautuminen uusiin tehtäviin Työtyytyväisyyden paraneminen Kustannusten hallittavuus

23 STRATEGISET TAVOITTEET TOIMINNAN TEHOSTAMINEN ICT:n tulee mahdollistaa toiminnan yleisen tehokkuuden parantaminen sote-alueella ja sitä kautta mahdollistaa kokonaiskustannusten parempi hallinta UUDET PROSESSIT Tietojärjestelmien tulee olla mukautuvia ja kyetä tukemaan uusia, organisaatiorajat ylittäviä hoitoprosesseja UUDET TOIMINTATAVAT Tietojärjestelmien tulee edistää sähköisen asioinnin roolin kasvua ja prosessien digitalisointia TIEDON TEHOKKAAMPI HYÖDYNTÄ- MINEN ICT:n tulee tukea tiedolla johtamista ja tiedon hyödyntämistä raportointiin, toiminnan kehittämiseen ja tutkimustoimintaan TIEDON LIIKKUVUUS Järjestelmäkokonaisuuden tulee mahdollistaa toiminnassa tarvittavan tiedon saanti helposti ja vaivattomasti

24 SUOSITUKSET LAADITAAN ICT-STRATEGIA POHJOISELLE ALUEELLE LUODAAN EDELLYTYKSET PITKÄJÄNTEISELLE TYÖLLE RESURSOIDAAN KA-MENETELMÄN SYSTEMAATTINEN KÄYTTÖ MAHDOLLISTAA KOKONAISVALTAISEN SUUNNITTELUN HYÖDYNNETÄÄN JOUSTAVAA, HAJAUTETTUA, AVOINTA JA MODULAARISTA TAVOITEARKKITEHTUURIA MAHDOLLISTAA ALUEELLISESTI HAJAUTETUN TOIMINNAN JA KOKONAISUUDEN VAIHEITTAISEN KEHITTÄMISEN YDINTIETOJÄRJESTELMIEN OSALTA SAMAAN TARKOITUKSEEN KÄYTETÄÄN VAIN YHTÄ RATKAISUA SAAVUTETAAN PAREMPI TEHOKKUUS JA MAHDOLLISTETAAN PAREMPI PALVELUN LAATU YHTENÄISTETÄÄN YDINTIETOJÄRJESTELMÄT AVOIN JA JATKUVA VUOROPUHELU TOIMITTAJIEN KANSSA HUOMIOIDAAN TULEVAN SOTE- JÄRJESTÄMISLAIN VAATIMUKSET REKISTERINPITÄJYYDESTÄ VARMISTETAAN YMMÄRRYS LINJAUKSISTA JA ARKKITEHTUURISTA

25 SOVELLETTU ARVIOINTIMALLI

26 ARVIOINTIMALLIN TAUSTA ONION-hankkeen tulosten arvioinnissa käytettiin soveltaen MIT Sloan School of Managementin Center for Information Systems Researchissa kehitettyä mallia, jonka avulla voidaan arvioida arkkitehtuurin kypsyyttä sekä sitä millaiseen toimintaympäristöön se soveltuu parhaiten. * Huomio toiminnan kehittämisessä kohdistuu kolmeen alueeseen: Toimintamalliin, jonka avulla hallitaan sitä miten paljon prosessien integraatiota ja vakiointia halutaan käyttää Kokonaisarkkitehtuuriin, jossa kuvataan miten toimintamallin vaatimukset toteutetaan tietojärjestelmien avulla Hallintamalliin, jonka avulla toiminnan tarpeet ja järjestelmähankkeet saadaan nivottua yhteen strategian edellyttämällä tavalla * Enterprise Architecture as Strategy: Creating a Foundation for Business Execution, J. Ross, P. Weill, D. Robertson, HBS Press, 2006

27 ARVIOINTIMALLIN ESITTELY Arviointikehikossa huomio kohdistuu kahteen asiaan: 1) Onko käsiteltävä asiakas- ja potilastieto yhteistä koko sote-alueelle 2) Kuinka yhteisiä ja integroituja sekä vakioituja käytössä olevat toimintaprosessit ovat HAJAUTUS Kukin toimijoista tuottaa itsenäisesti palvelut parhaaksi katsomallaan tavalla. Asiakkaiden tiedot ovat kunkin toimijan omissa järjestelmissä. TOISTO Prosesseja on vakioitu kansallisella tasolla ja toimijoitten välillä on yhteistyötä prosessien standardoimiseksi. Asiakkaiden tiedot ovat kullakin itsenäisellä toimijalla. KOORDINAATIO Asiakas- ja potilastiedot ovat yhteisiä toimijoiden välillä, mutta edelleen toimijoilla on omat järjestelmänsä. YHDENTYMINEN Niin asiakkaat, kuin järjestelmätkin ovat yhteisiä alueen sisällä. Vapaasti muokattu MIT Sloan Center Four operating models mallia

28 ARVIOINTIMALLIN TARKEMPI KUVAUS HUOM! Mikään malleista ei ole lähtökohtaisesti muihin verrattuna parempi kaikissa tilanteissa tai ympäristöissä. Sopivin nelikentän osa riippuu siitä millainen toimintamalli katsotaan järkevimmäksi. Vapaasti muokattu MIT Sloan Center Four operating models mallia

29 VAIHTOEHTOISET POLUT Myöhemmin valittava strategia tulee määrittämään onko järkevää edetä kohti mallia KOORDINAATIO vai YHDENTYMINEN Siirtyminen voi tapahtua vaiheissa ja jotkin osa-alueista voidaan jopa tarkoituksella jättää eri sektorille Vapaasti muokattu MIT Sloan Center Four operating models mallia

30 ARVIOINNIN TULOS Arvioitaessa ONION-hankkeen luomaa tavoitearkkitehtuuria käyttäen MIT:n mallia voi todeta, että se palvelee kokonaisarkkitehtuurin osalta hyvin tarpeita. Se kuvaa mahdollisuuksia, miten OYS ervan tarpeita voidaan teknisesti toteuttaa, miten esitetyllä arkkitehtuurilla voidaan vaikuttaa nykytilan suurimpiin haasteisiin ja miten avoin modulaarisuus helpottaa sopeutumista erilaisiin tilanteisiin. ONION-hankkeessa kehitetyn tavoitearkkitehtuurin suurimmat puutteet ovat siinä, että syntyneellä tavoitearkkitehtuurilla ei ollut omistajaa. MIT:n malliin verrattaessa voi todeta, että taustalta puuttui Toimintamalli ja Hallintamalli, eli selkeä businessomistaja ja ylemmän tason toimintaa ohjaava strategia.