terveyspalvelujen johtaja

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 40 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:00-19:10 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4.krs Saapuvilla olleet jäsenet Johanna Värmälä, puheenjohtaja Henrik Haapajärvi Yrjö Lyytinen Leo Hiltunen Teemu Hokkanen Henna Ruusu, saapui klo :n 31 käsittelyn aikana Stig Kankkonen Nina af Hällström Hanna Konttas Jussi Koskinen, saapui klo :n 30 käsittelyn aikana Marika Niemi Pinja Nieminen Johanna Paattiniemi Veera Ruoho, saapui klo :n 38 käsittelyn aikana Heikki Seppä Jaana Wessman Muut saapuvilla olleet Juha Metso Marja-Leena Remes Markus Syrjänen Matti Lyytikäinen Sanna Svahn Outi Huida Mia Laiho Erja Lehtonen Timofei Borovkov Elina Yli-Koski Eva Peltola perusturvajohtaja perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja talous- ja hallintojohtaja vanhusten palvelujen johtaja terveyspalvelujen johtaja viestintäpäällikkö kaupunginhallituksen edustaja henkilöstön edustaja nuorisovaltuuston edustaja sihteeri sosiaali- ja potilasasiamies, paikalla 31 ajan kl Sirkku Kiviniitty vammaisasiamies, paikalla 32 ajan kl

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 40 Allekirjoitukset Johanna Värmälä puheenjohtaja Elina Yli-Koski sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Nina af Hällström Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kirkkojärventie 6 b, 8. kerros huone 820, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 40 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 28 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 29 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 30 Info-osuus Espoon kaupungin sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys 7 vuodelta Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvitys vuodelta terveystoimen avustusperiaatteet vuodelle Järjestöavustuksen myöntäminen Pääkaupunkiseudun 16 Espoon Selkäyhdistys ry:lle 35 terveystoimen esikuntaan kuuluvan 17 asiakasmaksuyksikön toimitilan hankinta 36 Espoon seudun ympäristöterveydenhuollon 19 valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi vuonna Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ( ) 26 raportointi (Kh/Kv) 38 6 terveystoimen toimintakertomus vuodelta terveystoimen viranhaltijoiden päätösvallan 29 käyttämistä yksilöasioissa koskevan säännön muuttaminen (delegointisääntö) 40 terveystoimen toimialaan kuuluvien päätösten 31 laillisuus 41 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla, joka oli osoitettu jäsenille ja muille, joilla on lautakunnan kokouksessa läsnäolooikeus. Kokouksen esityslista on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Nina af Hällström.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / Info-osuus Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso merkitsee tiedoksi esittelijöiden infoosuudessa esille tuomat toimialan ja tulosyksiköiden ajankohtaiset asiat. Päätös merkitsi tiedoksi esittelijöiden infoosuudessa esille tuomat toimialan ja tulosyksiköiden ajankohtaiset asiat Selostus terveyslautakunnan työpajassa sovitulla tavalla lautakunnan kokouksissa on kesäkuun kokouksesta alkaen kokouksen järjestäytymisen jälkeen info-osuus. Sisältö: Toimialan ja tulosyksiköiden ajankohtaiset asiat / Esittelijät - Kehitämme yhdessä kehitysohjelmat : Viestintäpäällikkö Outi Huida - Uusi Sairaala tilannekatsaus: Perusturvajohtaja Juha Metso ja Vanhusten palvelujen päällikkö Matti Lyytikäinen - Vammaispalvelujen tilanne: Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja- Leena Remes

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / / Espoon kaupungin sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys vuodelta 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Eva Peltola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan sosiaali- ja potilasasiamiehen selvityksen koskien sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien oikeuksien ja aseman kehitystä Espoossa vuonna 2016, 2 kehottaa sosiaali- ja terveystoimen toimialaa ottamaan huomioon selvityksessä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat palvelutoiminnan kehittämisessä, 3 lähettää selvityksen edelleen käsiteltäväksi kaupunginhallituksessa, ja että kaupunginhallitus arvioi miten siinä esitettyjä asioita, sekä ehdotuksia voidaan tai pitää ottaa huomioon palveluja kehitettäessä ja talousarviovalmistelussa. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 potilasasiamiehen selvitys 2016 potilasasiamiehen tehtävät perustuvat lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, sekä lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista. Asiamies neuvoo ja auttaa oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä, ja voi toimia välittäjänä (ei kuitenkaan asianajajana). Asiamies ei tee itse päätöksiä eikä voi muuttaa viranomaisten tekemiä päätöksiä. Asiamies toimii asiakkaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi, ja seuraa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa sekä raportoi siitä vuosittain kaupunginhallitukselle.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 40 Tämän selvityksen perustana on sosiaali- ja potilasasiamiehelle tehdyistä yhteydenotoista (asiatapahtumista) laadittu tilasto. Yhteyttä ottaneiden henkilö- tai yhteystietoja ei asiatapahtumalomakkeeseen tilastoida. Selvitys kertoo sosiaali- ja potilasasiamiehelle tehdyistä yhteydenotoista, mutta ei tuota tietoa kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaistilasta. Sen sijaan selvitys tuottaa tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista asiakkaan ja potilaan näkökulmasta ja tuo esille mahdollisia kehittämisen kohteita. Tässä selvityksessä kerrotaan myös jonkin verran yhteydenottajista sekä sosiaali- ja potilasasiamiehen työhön liittyvistä piirteistä. Selvitykseen on tuotu mukaan yhteydenottojen perusteella kertynyttä tilastotietoa. Tilastotieto on kiinnostavaa ja helposti omaksuttavaa, mutta muistettakoon, että tilastot palveluyksiköiden yhteydenotoista ja muistutuksista eivät kuitenkaan anna vertailukelpoista kokonaiskuvaa eri yksiköiden palveluista. Yhteydenottojen määrä tulisi suhteuttaa asiakaskäyntien määrään ja asiakkuuden kestoon, jotta tilasto olisi jossain määrin vertailukelpoinen. Terveyspalvelut toimivat Espoossa edelleenkin hyvin, eikä julkisessa keskustelussa esitettyä julkisten terveyspalvelujen merkittävää heikentymistä ole asiakkaiden yhteydenottojen perusteella syntynyt. Tosin joillakin lääkäriasemilla lääkärien vaihtuvuus voisi olla vähäisempää. Samoin olisi toivottavaa, että joitain osia vanhasta omalääkärijärjestelmästä palautettaisiin. Asiakkaiden ja ehkä lääkärinkin olisi helpompaa ja nopeampaa edetä asiassa, jos asiakas ja hänen sairaushistoriansa olisivat ennestään tuttuja. Terveyspalveluissa on viime vuosina tehty muutoksia, joihin asiakkaat ovat joutuneet sopeutumaan. Omalääkärisi-asemat ovat tulleet kaupungin järjestämän terveysasematoiminnan rinnalle. Laboratorioita ei enää ole joka terveysaseman yhteydessä, eikä niiden toimintakaan kuulu enää kaupungille. Reseptit saa tämän vuoden alusta vain sähköisenä ja omat terveystiedot löytyvät sähköisenä Omakannasta. Omakanta tekee asiakkaille näkyvämmiksi omat terveystiedot ja se saattaa lisätä kiinnostusta omaan terveystilanteeseen ja sen seuraamiseen. Tietojen näkyvyys saattaa lisätä myös omaa terveydentilaa koskevia kysymyksiä. Kaikkia asiakkaita ei myöskään aina miellytä lääkäreiden kirjaamat diagnoosit tai luonnehdinnat, jotka aiemmin eivät ole yhtä helposti olleet nähtävillä. Myös sosiaalipalveluiden asiakkaat ovat viime vuosien aikana joutuneet sopeutumaan moniin muutoksiin. Sosiaalitoimistoja on vähennetty ja asiointimatkat ovat pidentyneet lähes kaikille. Pääasia asiakkaalle kuitenkin taitaa olla, että ainakin jonkun omaa asiaa hoitavan henkilön saa kohtalaisen nopeasti kiinni ja asiansa hoidettua. Suurin muutos viime aikoina, perustoimeentulotuen siirto Kelalle, käynnisti muutosvalmistelut ja sosiaalityön uudelleenorganisoitumisen jo paljon

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / 40 ennen vuoden vaihdetta. Muutostyön tekeminen perustyön hoitamisen ohella on ollut vaativaa. Työpaine ja kiire heijastui luonnollisesti myös asiakastyöhön. Espoo on onnistunut sosiaali- että terveyspalveluissa lain edellyttämien määräaikojen noudattamisessa. Ehkä nyt olisi mahdollisuus ja aika ottaa painopisteeksi työntekijöiden jaksaminen ja pysyminen työssään. Se on myös asiakkaitten etu ja usein laadun tae, mikäli työntekijöillä ja työyhteisöllä on myös tilaisuus huolehtia työssään kehittymisestä. Tiedoksi - terveystoimen toimintayksiköt - Valtuusto - Tarkastuslautakunta

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / / Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvitys vuodelta 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Kiviniitty, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvityksen vuodelta kehottaa sosiaali- ja terveystoimen toimialaa ottamaan huomioon selvityksessä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat palvelutoiminnan kehittämisessä 3 lähettää selvityksen käsiteltäväksi kaupunginhallitukselle ja esittää, että siinä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat otetaan huomioon palvelujen ja toimintojen kehittämisessä, talousarviossa ja taloussuunnitelmassa 4 lähettää selvityksen tekniselle lautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ja svenska rum -lautakunnalle. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 2 Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvitys vuodelta 2016 Vammaisasiamiehen tehtävä on poikkihallinnollinen. Vammaisasiamiehen tehtävänä on Edistää yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyden toteutumista sisältäen mm. vammaisten henkilöiden osallisuuden, palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden sekä esteettömän ympäristön edistämisen Toimii vammaisneuvoston sihteerinä ja asioiden valmistelijana

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 40 Toimii asiantuntijana, kerää ja jakaa tietoa vammaisasioista Tekee vuosittaisen selvityksen toiminnasta Koordinoi vammaispoliittista ohjelman pilotteja Toimii linkkinä kaupungin eri toimijoiden ja järjestöjen välillä sekä edistää yhteistyötä Järjestää koulutusta, tekee aloitteita, lisää tietoisuutta vammaisuudesta Tekee asiakaspalvelutyötä mm. neuvomalla asiakkaita ja viemällä asiakkaiden palautteita eteenpäin. Viime vuosi oli vammaisten henkilöiden oikeuksien kannalta merkittävä. YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimus (YK:n vammaissopimus) tuli voimaan Suomessa. Sopimuksen johtavana periaatteena on syrjinnän kielto. YK:n vammaissopimuksella lisätään tietoisuutta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Yleissopimus korostaa vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä kohtuullisten mukautusten tärkeyttä vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumiseksi. YK:n vammaissopimus velvoittaa esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Keskeinen edellytys sopimuksen tavoitteiden toteutumiselle on yleinen asennemuutos. Toinen vammaisten henkilöiden asemaa ja syrjimättömyyttä vahvista lakiuudistus on uusi Yhdenvertaisuuslaki, joka tuli voimaan Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä ja työnantajia arvioimaan ja edistämään yhdenvertaisuutta omassa toiminnassaan. Espoon yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma on hyväksytty tammikuussa kaupunginhallituksessa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksestä ilmeni, että asenneilmapiirissä vammaisia henkilöitä kohtaan on paljon kehitettävää, yli puolet vastaajista koki sen huonoksi. Myös syrjintää oli kokenut yli puolet vastaajista viimeisen 12 kuukauden aikana. Esitän seuraavia kehittämisehdotuksia huomioitavaksi kaupungin toiminnassa: 1. Vammaisten henkilöiden osallisuuden ja syrjimättömyyden vieminen kaupungin kehittämisohjelmaan mukaan Olisi tärkeää, että Espoossa ryhdytään viemään vammaisten henkilöiden osallisuutta, syrjimättömyyttä ja myönteistä asenneilmapiiriä vahvasti eteenpäin. Esitän, että tämä otetaan tavoitteeksi mm. poikkihallinnollisissa kehittämisohjelmissa. 2. Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien edistäminen YK:n vammaissopimuksen artikloissa kuvataan hyvin konkreettisesti,

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 40 miten vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksia voidaan toteuttaa. Esitän, että kaupungin palvelut, toiminnat ja rakennettu ympäristö käydään läpi ihmisoikeuksien toteutumisen kautta. Espoossa olisi tärkeää tuoda vammaisten henkilöiden ihmisoikeudet näkyviksi, järjestää tiedotusta, kouluttaa henkilöstöä tunnistamaan ja edistämään vammaisten henkilöiden oikeuksia. 3. Neuvonta ja palveluohjaus Neuvontaan liittyvät yhteydenotot koskivat tietoa palveluista, muuttuneista tilanteista, harrastusmahdollisuuksia, liikkumista, onko palvelussa huomioitu toimintarajoitteet jne. Henkilökohtaisen neuvonnan tarve nousi myös esiin. Vammaisten henkilöiden neuvontaan tarvittaisiin vastaavanlainen poikkihallinnollinen neuvontapalvelu kuin senioreille toteutettu senioreiden neuvonta ja palveluohjaus Nestori. Se nopeuttaisi tiedon saatavuutta ja vastauksen saamista kysymykseen. Asiakkaiden ja työntekijöiden kohtaamia tulisi käyttää neuvontaan ja tiedon välittämiseen nykyistä enemmän. 4. Neuropsykiatristen, kehitysvammapsykiatristen ja mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantaminen Viime vuoden aikana on noussut esille neuropsykiatristen ja kehitysvammapsykiatristen palvelujen saatavuus. Palautettava on tullut vaikeudesta saada ko. palveluja, palveluun pääsy voi kestää kuukausia ja neuropsykiatrinen hoidon ja tutkimuksen palvelut eivät ole toimineet tarkoitustaan vastaavasti, vaan voineet aiheuttaa lisäongelmia asiakkaille ja tutkimuksien toteuttaminen siirtyy tai ei onnistu. Olisi tärkeää, että kaupunki valvoisi ko. palvelujen toimintaa ja pyrkisi vaikuttamaan palvelujen kehittämiseen kiireellisesti. Mielenterveyspalvelujen kohdalla hoitoketju ei toimi toivotulla tavalla. 5. Esteettömyys ja saavutettavuus YK:n ihmisoikeussopimus edellyttää esteettömyyttä, saavutettavuutta ja kaikille sopivia palveluja. Palautteiden perusteella kaupungin ja merkittävät julkiset rakennuksissa on erityisesti toiminnallisen esteettömyyden ja opastuksen puutteita 6. Tiedon saavutettavuus Tiedon saavutettavuutta toin esiin edellisellä selvityksestä ja se koetaan edelleen puutteellisena. Digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia mutta samalla merkittävä osa vammaisista henkilöitä syrjäytyy entisestään tarvittavasti tiedosta. 7. Vammaisten henkilöiden osallisuus

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 40 Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen vammaisten henkilöiden osallistumisen mahdollistamiseksi olisi tärkeää nostaa kaupungin toiminnassa vahvemmin esille. Vammaisten henkilöiden osallisuutta tulisi kehittää kaupungin ja järjestöjen yhteistyöllä ja toteuttaa käytännössä mahdollisuuksia kohdata ja kuulua yhteisöön. Tähän liittyy kuljetuspalvelut ja esteettömien liikkumismahdollisuuksien kehittäminen. Vammaispoliittisen ohjelman pilotin Iloisesti liikkumaan kyselyssä liikunnan esteistä liikuntakaveri puute oli yksi merkittävä este lähteä liikkeelle. Tavoitteena on saada mm. liikuntaystävä toiminta käynnistymään tänä vuonna. 8. Vammaispalvelut Vammaispalvelujen kohdalla ehdotukset nousevat tulleista palautteista: Espoon asumisen ohjelmassa vammaisille henkilöille on tavoitteita asumisen kehittämiseen. Seuraavien asioiden toteutumiseen olisi tärkeää kiinnittää erityistä huomiota: Asumisyksiköiden käynnistämisprosessin, muuttovalmennuksen ja toteutuksen kehittäminen niin, että asumispalvelut vastaavat asukkaiden tarpeita ja palvelujen toteutuksessa pidetään tärkeänä toimivaa yhteistyötä omaisten kanssa ja uuteen yksikköön muuttoon porrastetusti. Palautetta on tullut pitkittyneestä päätöksen teosta vammaispalveluissa. Useassa palautteessa päätösten saaminen on ylittänyt merkittävästi kolmen kuukauden takarajan. Tämän ajan asiakas on ollut vaille tarvitsemaansa apua tai kielteisen päätöksen kohdalla muutoksenhakumahdollisuutta. Tällainen tilanne olisi tärkeää ennaltaehkäistä ja nykyisten hakemusten osalta osoittaa tarvittavat resurssit. Asumispalvelujen kohdalla on väliinputoajia, joille ei löydy sopivaa asumispalveluratkaisua. Olisi tärkeää huomioida kaikkien asiakkaiden tarpeet asumisohjelmassa ja asumispalvelujen toteutuksessa. Tiedoksi

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / / terveystoimen avustusperiaatteet vuodelle 2018 Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Norlamo, puh Maritta Samuelsson, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso päättää hyväksyä sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2018 järjestö- ja kohdeavustusten avustusperiaatteet liitteiden mukaisesti. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Järjestöavustusten myöntämisen periaatteet Kohdeavustusperiaatteet Vammaisneuvoston lausunto terveyslautakunnan johtosäännön 5 :n mukaan lautakunta hyväksyy avustusten myöntämisen periaatteet ja päättää avustusten myöntämisestä. Toimiala vahvistaa vuosittain määräajat hakuprosessille. Järjestöavustusten nykyiset ehdot on päätetty sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja kohdeavustusten avustusperiaatteet Sisäinen tarkastus on tarkastanut toimialan avustusten myöntämisprosessin syksyllä Tarkastusraportin suosituksen mukaisesti sosiaali- ja terveystoimen toimialalla on muuttanut yhteistyösopimukset harkinnanvaraisiksi avustuksiksi vuoden 2017 alusta ja siitä lähtien toimialalla on ollut kaksi avustuslajia, järjestöavustukset ja kohdeavustukset. Molempien avustusten saajista päätetään kunakin vuonna tammikuun lautakunnassa. Järjestöavustukset on tarkoitettu yhdistysten ja yhteisöjen sääntöjen mukaiseen perustoimintaan ja niillä tuetaan ja ylläpidetään monipuolista kansalaistoimintaa Espoossa. Järjestöavustukset ovat haettavissa kerran vuodessa. Vuoden 2018 avustusten hakuaika on ja siitä ilmoitetaan erillisessä kuulutuksessa ja kaupungin internetsivuilla.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 40 Kohdeavustukset on tarkoitettu merkittävää yhteiskunnallista työtä tekeville järjestöille ja yhteisöille, joiden toiminta tukee ja täydentää kaupungin pyrkimyksiä vähentää terveys- ja hyvinvointieroja. Kohdeavustuksilla tuetaan myös järjestöjen keskinäistä sekä järjestöjen ja kaupungin välisen yhteistyön kehittämistä. Kohdeavustukset ovat haettavissa kerran vuodessa. Vuoden 2018 avustusten hakuaika on ja siitä ilmoitetaan erillisessä kuulutuksessa ja kaupungin internet -sivuilla. Avustuksen saaminen edellyttää, että hakemukset vaadittuine liitteineen on toimitettu määräaikaan mennessä kuulutuksessa mainittuun paikkaan ja että hakemus on asianmukaisesti täytetty. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Vuoden 2017 aikana tulee selvitettäväksi sote-uudistuksen vaikutus avustusten myöntämiseen. Esitys päivitetyistä avustusperiaatteista löytyy kokonaisuudessaan liitteistä. Tiedoksi

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / / Järjestöavustuksen myöntäminen Pääkaupunkiseudun Espoon Selkäyhdistys ry:lle Valmistelijat / lisätiedot: Maritta Samuelsson, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso päättää avustaa Pääkaupunkiseudun Espoon Selkäyhdistystä 4400,00 eurolla. Päätös Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. terveystoimen järjestöavustusten hakuaika oli tälle vuodelle päätti avustaa sosiaalipalvelujen ja kansanterveystyön järjestöjä ja veteraanien kuntoutuksen tukemista yhteensä eurolla. Pääkaupunkiseudun Espoon Selkäyhdistys on todistettavasti jättänyt järjestöavustushakemuksen ja siihen kuuluvat liitteet Matinkylän yhteispalvelupisteeseen Yhteispalvelupisteessä oli tulostettu ja leimattu asiakkaalle annettu kuitti hakemuksen jättämisestä, mutta hakemusta ei oltu leimattu. Hakemus leimattiin vasta kirjaamossa Espoon järjestöavustusten periaatteiden mukaan myöhästynyttä hakemusta ei oteta käsittelyyn, joten väärinkäsitys aiheutui tästä. Em. hakemus on saapunut hakuajan puitteissa Espoon kaupungille. Tiedoksi - Pääkaupunkiseudun Espoon Selkäyhdistys ry

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / / terveystoimen esikuntaan kuuluvan asiakasmaksuyksikön toimitilan hankinta Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh Marjo Kekki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso esittää Tilapalvelut - liikelaitokselle, että se vuokraa sosiaali- ja terveystoimen esikuntaan kuuluvalle asiakasmaksuyksikölle toimitilat Espoon keskuksen alueelta osoitteesta Kamreerintie 3, 6 krs ajalle alkaen ja vapauttaa samalla nykyisen vuokranmaksuvelvoitteen osoitteesta Itätuulentie 1. Käsittely Päätös Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. terveystoimen esikuntaan kuuluva asiakasmaksuyksikkö toimii tällä hetkellä Tapiolan keskustassa osoitteessa, nk. Kielas nimisessä kiinteistössä osoitteessa Itätuulentie 2. Yksikössä työskentelee yhteensä työntekijää. Tapiolan keskusta alueen kehitys edellyttää kyseisen toimistotalon purkamista. Kielas nimisen kiinteistön viereistä rakennusta puretaan parhaillaan mikä aiheuttaa jo tällä hetkellä sisäilma ongelmia ja Espoo verkon toimimattomuutta. Tällä hetkellä asiakasmaksuyksikön lisäksi Kielas nimisessä kiinteistössä työskentelee koulukuraattoreita. terveystoimi on selvittänyt tilahankinnan eri vaihtoehtoja yhteistyössä Tilapalvelut - liikelaitoksen kanssa. Paras toiminnallinen synergia saadaan Espoon keskuksen alueella olevista toimistotiloista. Espoon keskuksen alueella on erittäin vähän vapaita toimistotiloja. Omnian keskittäessä Vamos nimistä toimintaansa Leppävaaran alueelle keväällä 2017 on Kamreerintie 3,6 krs vapautunut toimistotiloja, jotka soveltuvat ilman muutostöitä kyseisen yksikön toimintaan. Vapautuvia tiloja on vuokrattavissa yhteensä 385 m 2. Tilat ovat perinteisiä nk. koppikonttori mallisia, yhteensä 11 työhuonetta, kokoushuone ja tarvittavat sosiaalitilat. Tilat soveltuvat yksikön toimintaan sellaisenaan. Kustannusvaikutukset

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 40 Itätuulentie 2 nykyisten toimitilojen vuokrakustannukset ovat yhteensä vuodessa ja autopaikkakustannukset yhteensä vuodessa. Kamreerintie 3, 6 krs vuokravelvoite on vuodessa sisältäen 5 autopaikkaa. Vuodelle 2017 on sosiaali- ja terveystoimelle varattu palveluverkko muutoksiin 95 pääluokan osana yhteensä Esitettävälle tilahankinnalle varataan tästä määrärahasta yhteensä ensikertaisen kalustamisen hankintoja varten. Tiedoksi - Antti Mäntynen, Tilapalvelut-liikelaitos - Hannele Söderblom, Tilahallinta

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / / Espoon seudun ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi vuonna 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Hemminki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Sanna Svahn päättää hyväksyä ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisten arvioinnin vuodelta Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Espoon sosiaali- ja hyväksyi Espoon seudun ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman päivityksen vuodelle Valvontasuunnitelmien sisällön vaatimukset on selkeästi annettu ao. laeissa ja valtakunnallisissa valvontaohjelmissa. Valtioneuvoston asetuksen 665/2006 mukaisesti valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan lautakunnassa vuosittain. Valvontasuunnitelman toteutuminen / tarkastukset v Valvontakäyntejä (tarkastukset, mittaus- ja näytteenottokäynnit) tehtiin yhteensä 2171 kpl (v kpl), joista suunnitelmallisia tarkastuksia oli 1380 kpl, näytteenottokäyntejä 446 ja suunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia 345 kpl. Suunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia ovat mm. asumisterveystarkastukset, hakemus- ja ilmoitusmenettelyyn liittyvät tarkastukset sekä valituksen tai ruokamyrkytysepäilyn johdosta tehdyt tarkastukset. Epidemia- ja terveyshaittaepäilyjen selvitykset priorisoidaan suunnitelmallisten tarkastusten edelle. Taulukko: Suunnitelmien toteutuminen ja kaikki valvontakäynnit yhteensä vuonna 2016 Lakiperuste Toteutuneet/ suunnitelma/ toteuma % Näytteenottokäyntejä kpl Suunnitelman ulkopuoliset tarkastukset Valvontakäynnit yhteensä kpl

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 40 Elintarvikelaki 1067 / % Terveydensuojelulaki / 408 % kpl Tupakkalaki 86 / % Yhteensä Toimijoille maksullisia ovat suunnitelmiin sisältyvät tarkastukset ja näytteenotot. Samoin tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupahakemusten, terveydensuojelulain (13, 18 ) ja elintarvikelain mukaisten huoneistojen hyväksymishakemusten ja ilmoitusten käsittelystä toimijoita laskutetaan maksutaksan mukaan. Tupakkalakiin perustuen tupakkatuotteiden myyntiluvan valvonnasta peritään vuosittain valvontamaksu. Valvonnan maksutulot olivat vuonna 2016 yhteensä euroa (v yhteensä ). Elintarvikevalvontasuunnitelman toteutuminen v Elintarvikevalvontaan käytettiin noin 10,3 htv ympäristöterveysvalvonnan kokonaistyöajasta. Valvonnasta, ilmoitusten käsittelystä ja päätöksistä kertyi maksutuloja ( v. 2015). Elintarvikevalvontakohteita oli yhteensä 1770 kpl ja niihin tehtiin yhteensä 1067 suunnitelmallista, 117 suunnitelman ulkopuolista tarkastusta sekä 201 näytteenottokäyntiä. Valvontayksikön alueella aloitti toiminnan tai toiminnan harjoittaja vaihtui 304 kohteessa. Elintarvikelakiin perustuvia lausuntoja annettiin 45 kpl. Syksyn aikana elintarvikevalvonnan kaikkien kohteiden luokittelu Eviran uuden elintarvikehuoneistojen riskiluokitusohjeen (Eviran ohje 10503/1) mukaisesti vei paljon aikaa. Uuden ohjeen mukaan suositellut tarkastusmäärät vähenevät aiempaan nähden. Uuden luokituksen mukaan esimerkiksi ravintolan suositeltu tarkastustiheys saattoi muuttua neljästä kerrasta enintään kahteen kertaan vuodessa. Uusi luokitus on otettu käyttöön v.2017 alussa. Laitosten määrä väheni toimintavuonna kahdella, jäljellä olevien neljän laitoksen osalta valvontasuunnitelma toteutui hyvin, 100 %. Vähittäismyymälöiden valvontasuunnitelma toteutui tarkastusten osalta 81 % ja tarjoilupaikkavalvonnan 69%. Kohteiden riskiperusteinen tarkastustiheys on 0,3-10 tarkastusta / vuosi. Valvonnan kattavuus oli n. 49 %. Elintarvikehuoneistojen tarkastustiedot julkaistaan Oiva-järjestelmän mukaisesti valvontakohteissa ja ne ovat nähtävissä myös internetsivuilla. Oiva järjestelmä edellyttää epäkohtien korjausten valvontaa uusintatarkastuksin aiemmin käytössä olleita kriteereitä tiukemmin. Valvontayksikön alueella tehtiin 1055 Oiva-

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 40 tarkastusta. Arvosanat jakautuivat siten, että oivallisen arvosanan (A) sai 34,8 %, hyvän (B) 47,90 %, korjattavaa (C)17,1 % ja huonon (D) 0,3 %. Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella vastaavat jakaumat olivat A 41,4 %, B 43,6%, C 14% ja D 1%. Elintarvikkeiden laatua ja säilytystä selvitettiin 8 projektissa, joiden lisäksi tutkittiin yksittäisiä tuotteiden laatuepäilyyn liittyviä näytteitä. Yksikön omien valvontaprojektien lisäksi ympäristöterveys oli mukana pääkaupunkiseudun yhteisissä valvontaprojekteissa. Ympäristöterveys osallistui myös Eviran valtakunnalliseen kartoitusprojektiin salmonellan ja listerian esiintyvyydestä juustoissa. Toimintavuonna otettiin yhteensä 253 elintarvikenäytettä, 21 näytettä elintarvikehuoneistojen käsittelypinnoilta tutkimuksiin norovirusten varalta ja 27 muita käsittelypintojen puhtaustarkkailunäytteitä. Näytemäärissä on myös ruokamyrkytysepäilyjen ja elintarvikkeiden laatuepäilyjen selvityksiin liittyvät näytteet. Elintarvikkeiden laatuun liittyviä valituksia käsiteltiin noin 95 kpl. Elintarvikevälitteisiä ruokamyrkytysepidemioita oli kaksi. Espoolaisen pitopalvelun valmistamien tarjoilujen välityksellä levisi vatsatautiepidemia, jossa sairastui 237 henkilöä. Sairastuneista 31 todettiin EHEC-bakteeri, joka saattaa ripulin lisäksi aiheuttaa myös vakavia komplikaatioita. Joulukuussa sairastui buffetravintolan tarjoilujen / pintojen välityksellä noroviruksen aiheuttamaan vatsatautiin kymmeniä henkilöitä. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira hankkii Espoon ympäristöterveydeltä ostopalveluna alueella toimivien ensisaapumistoimijoiden neuvonnan ja tarkastukset, joita tehtiin toimintavuonna yhteensä 13 kpl. Terveydensuojelun valvonnan toteutuminen v Terveydensuojeluvalvontaan käytettiin noin 9,4 htv ympäristöterveyden kokonaistyöajasta. Valvontakohteita oli yhteensä Valvontakäyntejä tehtiin yhteensä 631 kpl (v kpl), joista suunnitelmallisia tarkastuksia oli 227 kpl ja suunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia 159 kpl. Suunnitelman ulkopuolisiin valvontakäynteihin kuuluivat mm. huoneistojen ilmoitusmenettelyyn liittyvät tarkastukset sekä asunnontarkastukset. Toimintavuonna käsiteltiin yhteensä 46 uutta terveydensuojelulain 13 mukaista huoneistoilmoitusta. Terveydensuojeluvalvonnasta kertyi yhteensä maksutuloja Terveydensuojelulakiin perustuvia lausuntoja annettiin yhteensä 68 kpl. Lausunnoista 14 oli ympäristölupaan liittyviä ja kaavoitukseen 10 kpl. Lausuntoja pyydetään laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan hyvin erilaisista asioista. Joihinkin lausuntoihin tarvittava työmäärä voi olla hyvin suuri ja paljon taustatyötä edellyttävä. Koulujen suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin 49 kpl ja valvontasuunnitelma toteutui erittäin hyvin (98%). Päiväkoteihin, hoivakoteihin ja liikuntapaikkoihin tehtiin 90 suunnitelmallista olosuhteiden valvontatarkastusta (noin 40 % suunnitelluista) ja suunnitelman ulkopuolisia, pääasiassa ilmoitusten käsittelyyn liittyviä tarkastuksia 31.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 40 Hoitolaitoksille sekä kauneushoitoloille, kampaamoille, jalkahoitoloille ja tatuointiliikkeille päivitettiin toimijoille tarkoitetut ohjeet. Asumisterveyden asunnontarkastusjono kasvoi mm. henkilöstövaihdosten ja uusien henkilöiden perehdytyksen johdosta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto totesi syksyllä 2016 arviointi ja ohjauskäynnillään, että Espoon asunnontarkastusta odottavien jonotusaika on liian pitkä ja sitä ei voida pitää hyväksyttävänä. Avin toteaa, että asunnontarkastusjono on purettava kohtuulliseksi ja henkilöstövoimavarojen riittävyyttä pitkällä tähtäimellä ja yllättävät tilanteet huomioiden, on tarkasteltava. Asumisterveyteen tulee runsaasti sekä puhelimitse että sähköpostitse yhteydenottoja ja asukkaiden sekä asunto-osakeyhtiöiden neuvontaan menee paljon aikaa. Asumisterveyteen tulleista yhteydenotoista / tarkastuspyynnöistä pystyttiin monet ratkaisemaan ohjauksella ja yhteydenpidolla sekä asunto-osakeyhtiöön että asukkaaseen siten, että tarkastuskäynnille ei ollut tarvetta. Asunto-osakeyhtiöissä, joissa on useassa asunnossa merkittäviä sisäilmaongelmaa aiheuttavia tekijöitä, saattaa korjausten teko pitkittyä ja nämä kohteet usein myös työllistävät asumisterveydettä melko paljon. Tarkastuskäyntejä asuinhuoneistoihin tehtiin 58 kpl. Terveystarkastajat osallistuivat myös useamman koulun/ päiväkodin sisäilmaongelmien selvitykseen. Talousvesivalvonta Terveydensuojelun keskeisenä painopistealueena on talousveden laadun valvonta. Seutuyksikön alueella on 2 suurta, 12 keskisuurta ja 21 pientä vesilaitosta sekä 11 vesiosuuskuntaa. Espoossa sijainneen HSY:n Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksen toiminta päättyi marraskuussa 2016 ja samanaikaisesti otettiin käyttöön 14 km pitkä runkolinja. Nykyisin Espooseen toimitettava HSY vesi tulee Helsingin Pitkäkosken tai Vanhakaupungin vesilaitoksista. Tarkastukset ja näytteenotto toteutettiin valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti. Talousvesinäytteitä tutkittiin kaikkiaan yhteensä 812 kpl. Viranomaisvalvontanäytteiden otosta (379 kpl) huolehti ympäristöterveyden näytteenottosuunnitelman perusteella suurelta osin MetropoliLab Oy. Suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin 38 ja suunnitelman ulkopuolisia, tilannekatsauksia /selvityksiin liittyviä sekä elintarvikehuoneistojen ja vastaavien talousvesikaivoihin liittyviä tarkastuksia tehtiin 32 kpl. Yksityiskaivojen osalta tehtiin Kirkkonummella 2 laajempaa, alueelliseen pohjaveden pilaantumisepäilyyn liittyvää selvitystä. Talousvesivalvonta, vesinäytteet v isot laitokset keskisuuret pienet yksityiskaivot muut kaikki yht. suunnitellut käyttötarkkailu 52* häiriötilanteet

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / 40 yht *HSY:n käyttötarkkailunäytteet eivät ole summassa mukana Toimintavuonna annettiin 10 talousveden käyttörajoitusta / keittokehotusta veden laatua uhkaavien tilanteiden / veden laadussa todettujen poikkeamien johdosta. Vakavin häiriötilanne tapahtui lokakuussa Espoossa, jolloin vesijohtoverkostoon pääsi työmaan laittoman liitynnän johdosta louhinnasta syntyvää vettä ja alueelle annettiin veden käyttökielto. Kirkkonummella Upinniemen vesilaitoksella olleen prosessihäiriön vuoksi annettiin Upinniemeen veden käytölle rajoituksia elokuussa. Uimavesivalvonta Seutuyksikön alueella oli v valvonnassa 13 yleistä uimarantaa sekä 20 pientä yleistä uimarantaa. Uimarantoja ja uimaveden hygieenistä laatua valvottiin suunnitelman mukaisesti (100 %) ja ympäristöterveys huolehti vesinäytteiden otosta, 175 kpl. Uima-allaskohteiden, yhteensä 25 kpl, valvonnassa näytteitä otettiin ympäristöterveyden valvontasuunnitelman mukaisesti 759 kpl. Uima-altaiden näytteiden otosta huolehti pääsääntöisesti MetropolilLab Oy. Tarkastusten osalta suunnitelma toteutui n. 45 %. Leppävaaran uuden maauimalan käyttöönotto vaati keväällä uimavesivalvontaa tekeviltä terveystarkastajilta työaikaa sekä kuluttajaturvallisuus- että terveydensuojelulain kannalta. Kuluttajaturvallisuusvalvonta vuonna 2016 Kuluttajaturvallisuusvalvonta siirtyi Turvallisuus ja kemikaaliviraston valvottavaksi alkaen. Alkuvuodesta tehtiin talviuintipaikkoihin ja uimahalleihin 21 tarkastuskäyntiä ja kuluttajaturvallisuusvalvontaan ja neuvontaan käytettiin noin 0,2 htv. Tupakkalain valvonnan toteutuminen vuonna 2016 Tupakkalain valvontaan käytettiin yhteensä noin 0,5 htv ympäristöterveyden kokonaistyöajasta. Valvonnassa keskityttiin tupakkatuotteiden vähittäismyynnin valvontaan ja vähittäismyyntilupahakemusten ja luparekisterin ylläpitoon. Koulu- ja päiväkotitarkastusten yhteydessä tarkastettiin, että sisätiloissa ja ulkoalueilla noudatettiin tupakkalain säädöksiä ja täydellistä savuttomuutta. Tupakkalain mukaisista tarkastuksista, vuosivalvontamaksuista ja myyntilupien käsittelystä kertyi tuloja yhteensä (v ). Tupakkalakiin perustuvia tarkastuksia tehtiin yhteensä 134 kpl, joista suunnitelmallisia oli 86 kpl. Suunnitelmalliset tarkastukset kohdistettiin etenkin vähittäismyymälöihin, joissa tupakkatuotteiden myynti valtaosin tapahtuu. Valvontasuunnitelma toteutui 52 %. Tupakkalakiin perustuvat tarkastukset tehtiin usein elintarvike- tai terveydensuojelulakiin perustuvien tarkastusten yhteydessä. Ravintoloiden erillisiin tupakointitiloihin tehtiin 4 tarkastusta. Tupakan vähittäismyyntilupahakemuksia käsiteltiin 50 kpl.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 40 Lääkelakiin perustuvaa nikotiinikorvausvalmisteiden myyntiä valvotaan pääsääntöisesti tupakkalain valvonnan yhteydessä. Nikotiinikorvausvalmisteiden myyntilupia hyväksyttiin 17 kpl. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta sekä kunnan järjestämät eläinlääkäripalvelut v Praktikkokaupungineläinlääkärien työajasta on alkaen eriytetty 50% (aiemmin 40%) eläinlääkintähuoltolakiin perustuvien valvontatehtävien hoitoon. Erilaisia valvontatehtäviä oli yhteensä 463 kpl. Näistä eläinsuojelutehtäviä oli 302 kpl ja vientitarkastuksia sekä muita eläintautilakiin perustuvia valvontatehtäviä 161 kpl. Suunnitelmallisia, ammattimaiseen eläintenpitoon kohdistuvia valvontatarkastuksia tehtiin 19. Valvontatehtävien hoidosta aiheutuneet kustannukset korvaa valtio. Valvontayksikön kahden kaupungineläinlääkärin yhteisvastaanotolla Olarissa kävi yhteensä 2974 potilasta ja sairauskäyntejä suureläinten luo tehtiin 12 kpl. Vastaanottokäynneiltä peritään asiakkailta 14 (sis. alv) klinikkamaksu, josta kertyi tuloja Virka-ajan ulkopuolisessa päivystyksessä yliopistollisessa eläinsairaalassa kävi seutukunnan alueelta 1090 pieneläintä, ja 165 hevosta / muuta suureläintä sai eläinlääkäriapua joko sairauskäynnillä eläimen pitopaikassa tai hevossairaalassa. Löytöeläimiä, irrallaan tavattuja seura- tai harraste-eläimiä, toimitettiin löytöeläinten talteen ottotilaan yhteensä 286 kpl. Näistä 61eläimen talteenotto liittyi eläinten huostaanottoon tai sosiaalisiin kriisitilanteisiin. Sivutuotevalvonta: Sivutuotteet ovat eläimistä saatavista tuotteita, joita ei käytetä ihmisravinnoksi, vaan niistä voidaan valmistaa eläinten rehua tai teknisiä tuotteita. Vuoden aikana tehtiin 2 tarkastusta ja rekisteröitiin 1 uusi sivutuotealan toimija. Valvontakohteita on yhteensä n. 10 kpl. Henkilöstö Seutuyksikön henkilöstössä tapahtui paljon muutoksia toimintavuonna: pitkäaikainen yliterveystarkastaja jäi eläkkeelle tammikuussa, 1 terveystarkastaja ja 1 praktikkokaupungineläinlääkäri irtisanoutuivat. Lisäksi kaksi terveystarkastajaa oli opintovapaalla. Henkilökunnassa tapahtuneet vaihdokset ja uusien henkilöiden vaatima perehdytys näkyi työpanoksessa ja etenkin asumisterveysvalvonnassa. Elintarvikevalvontaan ja terveydensuojeluun nimettiin keväällä omat lähiesimiehet aiemman yhden lähiesimiehen sijasta. Toiminnan kehittäminen Yksikön valvontaa on kehitetty riskiperusteisempaan suuntaan valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti. Yksikölle aloitettiin laatukäsikirjan laadinta ja työtä jatketaan v Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki valvontayksikköön kolmipäiväisen arviointi- ja ohjauskäynnin, joka käsitti elintarvikevalvonnan,

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / 40 terveydensuojelulain- ja tupakkalain mukaisen valvonnan sekä eläinlääkintähuollon. Arviointikäynneillä tehdyt kehitysehdotukset otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä. Arviointikäyntien loppuraportti tuodaan sosiaali- ja an keväällä. Ympäristöterveydenhuollon valvonnan raportointi Tiedot valvontasuunnitelmien toteutumisesta ja luottamuselimen päätös asian käsittelystä tulee tallentaa ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmään (VYHA) maaliskuun loppuun mennessä. VYHAn kautta tiedot välittyvät aluehallintovirastoon ja keskusviranomaisille. Tiedoksi - Kauniaisten kaupunki - Etelä-Suomen aluehallintovirasto Helsinki - Kirkkonummen kunta

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / / Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ( ) raportointi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Terhi Pippuri, puh Elina Palojärvi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes merkitsee liitteenä olevan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman raportoinnin tiedoksi ja esittää sen kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle tiedoksi merkittäväksi. Päätös Liite Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 5 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman raportointi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Suunnitelman liitteinä ovat 1) Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kehittämissuunnitelma sekä 2) Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Kaikki mainitut asiakirjat ovat lakisääteisiä (lastensuojelulaki 417/2007, asetus 338/2011) ja ne tulee ottaa huomioon laadittaessa laajempaa kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman väliraportti käsiteltiin valtuustossa Samalla hyväksyttiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosille sekä oppilashuoltoa koskevat lisäykset lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman luvuksi 4.5. Nyt käsiteltävänä olevassa raportoinnissa esitellään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille asetettujen painopistealueiden toteutuminen. Lisäksi raportissa on lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman strategisten tavoitteiden toteutumisen seuranta vuosina Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamisen painopisteinä olivat: - Nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta ja palvelujen sujuvuutta parannetaan - Seuranta- ja hyvinvointitietoa hyödynnetään nykyistä paremmin

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / 40 - Lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta vahvistetaan - Huomioidaan kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja tehostetaan osallistavaa ja tasapuolisesti kaikki ryhmät huomioon ottavaa toimintaa - Monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvät toimenpiteet viedään käytäntöön - Monialaista yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvointityön johtamisessa ja kehittämisessä vahvistetaan O Sosiaalihuoltolain sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokseen liittyvä kehittämistyö ja toimenpiteiden vieminen käytäntöön Yhteenveto ja johtopäätökset painopisteiden toteutumisesta Nuorten (13-22 v.) päihde- ja mielenterveyspalvelujen hoitoketjujen ja kustannusten nykytilaa koskeva analysointi toteutettiin ja selvitystä hyödynnetään palveluketjujen uudelleen muotoilussa asiakkaan hoidon saumattomaksi toteutumiseksi. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen monialaisessa yhteistyössä on jatkossakin keskeinen tavoite. Hyvinvointiraportointia kehitetään kaupunkitasoisesti. Tavoitteena on oikea-aikainen ja paremmin hyödynnettävissä oleva tieto lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Jatkossa lasten ja nuorten omia kokemuksia ja palautetta tulee kerätä systemaattisemmin. Lasten ja nuorten omien kokemusten arvostetuksi ja huomioiduksi tuleminen ovat keskeinen tavoite kaikissa lasten ja nuorten palveluissa. Osallistamista on kehitetty ja toteutettu yhä enemmän ja sen perusteella kehitetty palveluja. Uuden Varhaiskasvatussuunnitelman ja Opetussuunnitelman keskeisinä tavoitteina on lasten osallisuuden vahvistaminen. Erilaisilla toimintamuodoilla (esim. KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolku, Kaikukortti) on lisätty kulttuurin saavutettavuutta. Tätä pidetään jatkossakin tärkeänä. Monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvien toimenpiteiden vieminen käytäntöön on toteutunut. Vieraskielisten lasten ja perheiden huomioimista kehitetään kaikissa lasten ja perheiden palveluissa. Espoo mukana pääkaupunkiseudun lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (Lape) kehittämistyössä ( ), missä huomioidaan erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten erityistarpeet hyvinvoinnin tukemisessa. Monialaisen yhteistyön vahvistaminen lasten ja nuorten hyvinvointityön johtamisessa ja kehittämisessä on toteutunut. Kuluvalla valtuustokaudella lasten ja nuorten palveluiden yhteensovittavaan johtamiseen on saatu toimivat ja hyvät rakenteet. Jatkossa pyritään siihen, että kaikissa lasten ja perheiden palveluissa asiakkaille tehdään yhteinen palvelutarpeen arviointi ja suunnitelma.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 28 / / terveystoimen toimintakertomus vuodelta 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Markus Syrjänen, puh Marjo Lahtinen, puh Outi Huida, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso 1 hyväksyy liitteenä olevan toimintakertomuksen vuodelta oikeuttaa toimialan tekemään toimintakertomukseen tarpeelliset tekniset korjaukset. Päätös Liite Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Toimintakertomus 2016 terveystoimen toimintakertomus sisältää keskeiset tulokset, tilinpäätöksen ja suoritteet vuodelta Tiedoksi

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 29 / / terveystoimen viranhaltijoiden päätösvallan käyttämistä yksilöasioissa koskevan säännön muuttaminen (delegointisääntö) Valmistelijat / lisätiedot: Kati Saastamoinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso päättää muuttaa sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijoiden päätösvallan käyttämistä yksilöasioissa koskevaa sääntöä liitteen mukaisesti lukien. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 7 Delegointisääntö lukien - Delegointisääntö, muutosten vertailu Espoon sosiaali- ja terveystoimen lapsi- ja perhepalveluja koskeva organisaatiouudistus tulee voimaan Uudistus vaikuttaa myös Espoon sosiaali- ja terveystoimen delegointisääntöön, joten tämän osalta voimaan tulleeseen delegointisääntöön esitetään tehtäväksi liitteessä esitetyt muutokset. Muutoksia delegointisääntöön aiheuttaa myös mm. perustoimeentulotuen myöntämisen ja maksamisen siirtyminen Kelaan vuoden 2017 alusta alkaen sekä ympäristöterveydenhuoltoa koskevan päätös- ja toimivallan yhdistäminen delegointisääntöön. Samassa yhteydessä päivitetään myös eri tehtävänimikkeitä lapsi- ja perhepalveluiden sekä esikunnan osalta. Ympäristöterveydenhuolto: Ympäristöterveydenhuoltoa koskevasta päätös- ja toimivallasta on annettu sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökset ( 8), ( 6) ja ( 7). Tässä delegointisäännön muutoksen yhteydessä nämä päätökset yhdistetään ja ympäristöterveydenhuollon päätös- ja toimivaltaa koskevat asiat siirretään uudistettuun delegointisääntöön terveydenhuollon yhteyteen. Samassa yhteydessä huomioidaan myös kuluttajaturvallisuusvalvonnassa sekä tupakkalaissa tapahtuneet muutokset.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 30 / 40 Kaikkien delegointisääntöön tehtävien muutosten, lisäysten ja täydennyksien seurauksena myös delegointisäännön kohtien numerointi muuttuu. Kaikki esitetyt delegointisääntöön tulevat muutokset on laitettu oheismateriaalina olevaan delegointisääntöön punaisella ja poistettavat kohdat on viivalla vedetty yli. Tiedoksi

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 31 / terveystoimen toimialaan kuuluvien päätösten laillisuus Valmistelija/lisätietoja: Elina Yli-Koski, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso päättää kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavissa pöytäkirjoissa olevia asioita: Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Sosiaalityöntekijän viran (300845) vakinainen täyttäminen 23 Sosiaalityöntekijän viran (333634) vakinainen täyttäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Sosiaaliohjaajan (332505) viran vakinainen täyttäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Lastensuojelupalvelujen hankinta 2017, Kalliolan setlementti Tiirakallion nk, EM Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Vammaispalvelujen hankinta 2017 Mehiläinen Oy:ltä/EP Aluepäällikön, aikuisten sosiaalipalvelut, henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Johtavan sosiaalityöntekijän viran (300512) määräaikainen täyttäminen perhe- ja sosiaalipalvelujen tulosyksikössä Johtava sosiaalityöntekijän henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja / Lastensuojelupalvelut 1 Sosiaalityöntekijän määräaikaisen viran (300518) täyttäminen 2 Sosiaalityöntekijän määräaikaisen viran (300523) täyttäminen Johtava sosiaalityöntekijän henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja / Aikuissosiaalityö 1 Sosiaalityöntekijän viran (300543) määräaikainen täyttäminen perheja sosiaalipalveluiden tulosyksikössä Johtava sosiaalityöntekijän henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja / Aikuisten sosiaalipalvelut 1 Sosiaalityöntekijän ottaminen määräaikaiseen virkasuhteeseen 2 Sosiaaliohjaajan ottaminen määräaikaiseen virkasuhteeseen

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 32 / 40 Työllisyyspalvelujen päällikön hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Työelämään valmentava suomen kieli, hankinta Terveyspalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Kaupungineläinlääkärin viran (279016) vakinainen täyttäminen terveyspalvelujen tulosyksikössä Vanhusten palvelujen johtajan yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Päätös T:mi Tarja Ahosen: Muutoksen voiman hyväksymisestä yksityiseksi sosiaalipalvelujen tuottajaksi 11 Päätös Oljami -palvelut Oy:n hyväksymisestä yksityiseksi sosiaalipalvelujen tuottajaksi Vanhusten palvelujen johtajan yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Päätös Hoitokoti Iltatähti Oy:n hyväksymisestä vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen hoiva-asumisen palvelusetelituottajaksi Vanhusten palvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Erikoislääkärin viran (214004) täyttämättä jättäminen ja julistaminen myöhemmin uudelleen hakuun vanhusten palvelujen tulosyksikössä Vanhusten palvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Palveluvastaavan viran (315600) vakinainen täyttäminen vanhusten palvelujen tulosyksikössä Vanhusten palvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Säännöllisen työajan ja liukuma-aika rajojen muuttaminen sosiaali- ja terveystoimessa 12 Säännöllisen työajan ja liukuma-aika rajojen muuttaminen sosiaali- ja terveystoimessa 13 Päätös Seurana Oy:n hyväksymisestä yksityiseksi sosiaalipalvelujen tuottajaksi Käsittely Esittelijän tekemät lisäykset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.