Sähköalojen ammattiliitto ry

Transkriptio

1 SÄHKÖISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS NEUVOTTELUTULOS Aika 6. helmikuuta 2015 Paikka Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n toimisto, Espoo Läsnä Esa Larsén Sähkötekniset työnantajat STTA ry Jussi Kuusela Sähkötekniset työnantajat STTA ry Jarkko Huotinen Sähkötekniset työnantajat STTA ry Ari Hämäläinen Sähkötekniset työnantajat STTA ry Risto Saviranta Sähkötekniset työnantajat STTA ry Keijo Ukkonen Sähkötekniset työnantajat STTA ry Martti Alakoski Hannu Luukkonen Mika Rainio Timo Airas Tero Heiniluoma Jari Ollila Jaakko Aho Raimo Härmä Ari Kähkönen Antti Heikkinen Sami Pesola Mika Sarja 1 SOPIMUSKAUSI Neuvottelutuloksen osapuolina olevat järjestöt toteavat, että Sähköistysalan työehtosopimuksen määräysten sovitaan olevan voimassa ajalla seuraavin muutoksin. Edellä mainitusta poiketen palkankorotukset tulevat voimaan lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta. Työehtosopimus on voimassa jälkeenkin vuoden kerrallaan, ellei sitä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu viimeistään kahta kuukautta ennen työehtosopimuksen päättymistä. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

2 2/34 Sopijaosapuolet kokoontuvat lokakuun 2015 loppuun mennessä tarkastelemaan neuvottelutuloksen kohdassa 19 mainittujen työryhmien (Urakkatyöryhmä, Aikapalkkaus, Ulkopuolinen työvoima ja Ydinvoima) työskentelyn edistymistä ja niille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Kummallakin sopijaosapuolella on edellisessä kappaleessa tarkoitetun tarkastelun jälkeen oikeus irtisanoa työehtosopimus päättymään , mikäli se katsoo, ettei työryhmille asetettuja tavoitteita ole saavutettu. Irtisanominen tulee suorittaa kirjallisesti vähintään kuukauden pituista irtisanomisaikaa noudattaen. Mikäli työmarkkinoiden keskusjärjestöt eivät ole päässeet mennessä yksimielisyyteen sovitun työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson sopimuskorotuksista, sopijaosapuolina olevat järjestöt neuvottelevat työehtosopimuksen palkantarkistuksista ajalle Jos näissä neuvotteluissa ei päästä yhteisymmärrykseen palkantarkistuksista, kumpikin sopijaosapuoli voi viimeistään kirjallisesti irtisanoa työehtosopimuksen päättymään MAALISKUUSSA 2015 MAKSETTAVA KERTAKORVAUS Keskusjärjestöjen sopiman työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan sähköistysalan työntekijöiden palkkoihin olisi tullut tehdä 20,00 euroa/kuukausi suuruinen korotus lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. Koska tämän työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset toteutetaan lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta, maksetaan kaikille sähköistysalan työntekijöille jonkun maaliskuussa 2015 tapahtuvan palkanmaksun yhteydessä helmikuun 2015 palkankorotuksen korvaava kertakorvaus. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle kertakorvaus voidaan maksaa myös huhtikuussa Kertakorvaus on määrältään 20,00 euroa, jos työntekijälle on maksettu helmikuussa 2015 työssäoloajan palkkaa vähintään 160 tunnilta. Jos työntekijän työssäoloaika on ollut pienempi kuin 160 tuntia, maksetaan kertakorvaus kertomalla 20,00 euroa työntekijän työssäolotuntien ja luvun 160 osamäärällä. Työntekijän vuosilomakeskituntiansiota laskettaessa kertakorvaus lasketaan mukaan työntekijän työssäoloajan ansioon. 3. PERUSTUNTIPALKAN KOROTUS Perustuntipalkkoja (PTP) korotetaan 0,12 euroa tunnilta sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa lähinnä

3 3/34 Perustuntipalkat ovat lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Pr / tunti S 10, , , , , ,23 Perustuntipalkkaa käytetään niissä suorituksissa, joissa työehtosopimus erikseen määrittelee käytettäväksi perustuntipalkkaa. Sähköistysalan työntekijän aikapalkalla tekemästä työstä maksetaan tämän työehtosopimuksen 8 A 1 kohdan mukaista henkilökohtaista aikapalkkaa. 4 AIKAPALKKOJEN KOROTUKSET Henkilökohtaiset aikapalkat Henkilökohtaisia aikapalkkoja (PTP + HPO) korotetaan 0,12 euroa tunnilta sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa lähinnä Sähköistysalan työntekijöiden henkilökohtaiset aikapalkat ovat lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien vähintään seuraavat: Pr Henkilökohtainen aikapalkka /h S 10, , , , , , Henkilökohtaisen palkanosan muodostuminen 4.3 Kuukausipalkat Henkilökohtainen palkanosa muodostuu siten, että työntekijän korotetusta aikapalkasta (PTP + HPO) vähennetään uusi perustuntipalkka. Jäljelle jäänyt erotus on työntekijän uusi henkilökohtainen palkanosa. Sovittuja kuukausipalkkoja korotetaan 20,00 euroa kuukaudessa sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa lähinnä

4 4/34 Työntekijän uuden sovitun kuukausipalkan tulee olla vähintään 175 x hänen perustuntipalkkansa suuruinen. Jos työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia, käytetään kertoimena sovitussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 175 kerrotaan työntekijän viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä. Kaikkia muunnettuja kuukausipalkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa lähinnä , kertomalla työntekijän henkilökohtainen aikapalkka (TES 8 A 1 tai A 3) luvulla 173. Jos työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia, käytetään kertoimena muunnetussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 173 kerrotaan työntekijän viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä. Sovittua tai muunnettua kuukausipalkkaa koskeva korotus voidaan tehdä myös lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta. Tällöin kohdan 2 mukaista 20,00 euron suuruista kertakorvausta ei makseta maaliskuussa URAKKAPALKKOJEN KOROTUKSET Urakkahinnoittelu ja kesken olevat vapaasti hinnoitellut urakkatyöt Urakkapalkkoja korotetaan lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti: Sähköasennusalan urakkahinnoittelun ( voimaan tullut hinnoittelu) urakkakerroin on lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 1,348. Vapaasti hinnoiteltuja niin sanottuja könttäurakoita korotetaan lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 0,7 % jäljellä olevan työmäärän osalta. 5.2 Asuntotuotantohinnoittelu Asuntotuotantohintoja korotetaan lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti: Perushinta /huoneisto Peruspistemäärä, kpl Lisäpisteen hinta, /kpl ,58 Kesken olevia asuntotuotantohinnoitteluun perustuvia urakoita korotetaan lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta jäljellä olevan työmäärän osalta 0,7 %.

5 5/ Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu Työehtosopimuksen 8 B 5.2 kohdan mukainen tavoiteansio on ja sen jälkeen tilaajalle tarjotuissa töissä 17,85 /h. 5.3 Urakan takuupalkat sekä keskeytysajan, neuvotteluajan ja aloittamisvaiheen töistä maksettava palkka Urakkatyön takuupalkat sekä keskeytysajan, neuvotteluajan ja aloittamisvaiheen töistä maksettava palkat ovat lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Pr / tunti S 11, , , , , ,93 Työntekijän henkilökohtaisen aikapalkan (PTP + HPO) ollessa suurempi kuin edellä mainitun taulukon mukaan määräytyvä palkka maksetaan työntekijälle henkilökohtainen aikapalkka. 6 TYÖEHTOSOPIMUKSEN LISÄT Työehtosopimuksen lisiin ei tehdä korotuksia lähinnä alkavan palkanmakukauden alusta. 6.1 Työehtosopimuksen lisät Sähköistysalan työehtosopimuksen mukaiset lisät ovat lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat Lisä / h Iltavuorolisä 1,25 Yövuorolisä 2,29 Iltatyölisä 1,25 Yötyölisä 2,29 Työvuoron siirtoilmoituksen myöhästyminen 2,51 Ammattitutkintolisä 0,52 Erikoisammattitutkintolisä 0,94 Erittäin likaisen ja erittäin raskaan työn lisä 0,42 Vaativan ja hankalan työn lisä 1,67 Työpaikkaohjaajalisä 0,42

6 6/34 /päivä Autonkuljettajalisä 2, Ensimmäisen kärkimiehen kärkimieslisä, urakkapalkkauksella tehtävät työt Kärkimieslisät työmaan ensimmäiselle kärkimiehelle urakkatyössä ovat lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Työryhmän jäsenmäärä / h 1-2 0, , , , ,51 yli 20 2, Toisen tai useamman kärkimiehen kärkimieslisä, urakkapalkkauksella tehtävät työt Neuvottelut toisesta kärkimiehestä on aloitettava, kun työryhmän jäsenmäärä ylittää kahdeksan asentajaa. Kun työryhmän jäsenmäärä ylittää 11, on nimettävä toinen kärkimies. Suuriin työkohteisiin voi olla tarpeellista nimetä useampia kärkimiehiä. Tällaisesta menettelystä sovitaan erikseen. Ensimmäisen kärkimiehen lisäksi määrätylle toiselle tai useammalle kärkimiehelle maksettavat lisät urakkatyössä ovat lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Muun kuin ensimmäisen kärkimiehen / h kärkimiestehtävien piirissä olevien työntekijöiden lukumäärä 1-2 0, , ,88 yli 10 1, Kärkimieslisä, aikapalkkauksella tehtävät työt Kärkimieslisät aikapalkkauksella tehtävässä työssä ovat lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Työryhmän jäsenmäärä / h 3-6 0, , , ,51 yli 20 2,40

7 7/34 7 PÄÄLUOTTAMUSMIEHEN ERILLISKORVAUKSET Pääluottamusmiehen erilliskorvauksiin ei tehdä korotuksia lähinnä alkavan palkanmakukauden alusta. Pääluottamusmiehen erilliskorvaukset ovat lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Edustettavien työntekijöiden määrä , , , , , , , ,46 yli 450 Pääluottamusmiehen erilliskorvaus /kahden viikon tilijakso sovitaan erikseen 8 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN ERILLISKORVAUKSET Työsuojeluvaltuutetun erilliskorvauksiin ei tehdä korotuksia lähinnä alkavan palkanmakukauden alusta. Työsuojeluvaltuutetun erilliskorvaukset ovat lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Edustettavien työntekijöiden määrä Työsuojeluvaltuutetun erilliskorvaus / kahden viikon tilijakso ,87 / 2 vko ,30 / 2 vko ,74 / 2 vko

8 8/ ,39 / 2 vko ,04 / 2 vko ,69 / 2 vko ,35 / 2 vko ,21 / 2 vko yli 450 sovitaan erikseen 9 UUSI SÄHKÖISTYSALAN URAKKAHINNOITTELU Sopijaosapuolet uudistavat työehtosopimuksen 8 C mukaisen sähköasennusalan urakkahinnoittelun tekemällä siihen liitteissä 1 ja 2 todetut muutokset. Uuden hinnoittelun hinnoittelukerroin on1 ja se muodostetaan, siltä osin kuin hinnoittelutaulukoihin ei ole erikseen sovittu uusia hintoja, korottamalla aikaisemmin voimassa olleita yksikköhintoja urakkahinnoittelukertoimella 1,348. Uutta sähköistysalan urakkahinnoittelua ( ) sovelletaan tilaajalle tai sen jälkeen tarjottaviin töihin. 10 PERUSTUNTIPALKAN KOROTUS Perustuntipalkkoja PTP korotetaan 0,4 % sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa lähinnä Perustuntipalkat ovat lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Pr / tunti S 10, , , , , ,30 Perustuntipalkkaa käytetään niissä suorituksissa, joissa työehtosopimus erikseen määrittelee käytettäväksi perustuntipalkkaa. Sähköistysalan työntekijän aikapalkalla tekemästä työstä maksetaan tämän työehtosopimuksen 8 A 1 kohdan mukaista henkilökohtaista aikapalkkaa. 11 AIKAPALKKOJEN KOROTUKSET

9 9/ Henkilökohtaiset aikapalkat Henkilökohtaisia aikapalkkoja (PTP + HPO) korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa lähinnä yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4 %. Sähköistysalan työntekijöiden henkilökohtaiset aikapalkat ovat lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien vähintään seuraavat: Pr Henkilökohtainen aikapalkka /h S 10, , , , , , Henkilökohtaisen palkanosan muodostuminen 11.3 Kuukausipalkat Henkilökohtainen palkanosa muodostuu siten, että työntekijän korotetusta aikapalkasta (PTP + HPO) vähennetään uusi perustuntipalkka. Jäljelle jäänyt erotus on työntekijän uusi henkilökohtainen palkanosa. Sovittuja ja muunnettuja kuukausipalkkoja korotetaan 0,4 % sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa lähinnä Työntekijän uuden sovitun kuukausipalkan tulee olla vähintään 175 x hänen perustuntipalkkansa suuruinen. Jos työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia, käytetään kertoimena sovitussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 175 kerrotaan työntekijän viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä. Työntekijän uuden muunnetun kuukausipalkan tulee olla vähintään 173 x hänen henkilökohtaisen aikapalkkansa (TES 8 A 1 tai A 3) suuruinen. Jos työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia, käytetään kertoimena muunnetussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 173 kerrotaan työntekijän viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä.

10 10/34 12 URAKKAPALKKOJEN KOROTUKSET Urakkahinnoittelu ja kesken olevat vapaasti hinnoitellut urakkatyöt Urakkapalkkoja korotetaan lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti: Sähköasennusalan urakkahinnoittelun ( voimaan tullut hinnoittelu) urakkakerroin on lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 1,353. Uudistetun, voimaan tulleen, sähköistysalan urakkahinnoittelun urakkahinnoittelukerroin on lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 1,004. Vapaasti hinnoiteltuja niin sanottuja könttäurakoita ja kaikkia asuntotuotantohinnoitteluun perustuvia urakoita korotetaan jäljellä olevan työmäärän osalta 0,4 % Asuntotuotantohinnoittelu Asuntotuotantohintoja korotetaan lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti: Perushinta /huoneisto Peruspistemäärä, kpl Lisäpisteen hinta, /kpl ,63 Kesken olevia asuntotuotantohinnoitteluun perustuvia urakoita korotetaan lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta jäljellä olevan työmäärän osalta 0,4 % Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu Työehtosopimuksen 8 B 5.2 kohdan mukainen tavoiteansio on ja sen jälkeen tilaajalle tarjotuissa töissä 17,92 /h Urakan takuupalkat sekä keskeytysajan, neuvotteluajan ja aloittamisvaiheen töistä maksettava palkka Urakkatyön takuupalkat sekä keskeytysajan, neuvotteluajan ja aloittamisvaiheen töistä maksettava palkat ovat lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Pr / tunti S 11, , , , ,30

11 11/ ,00 Työntekijän henkilökohtaisen aikapalkan (PTP + HPO) ollessa suurempi kuin edellä mainitun taulukon mukaan määräytyvä palkka maksetaan työntekijälle henkilökohtainen aikapalkka. 13 TYÖEHTOSOPIMUKSEN LISÄT Työehtosopimuksen lisät Sähköistysalan työehtosopimuksen mukaiset lisät ovat alla olevan taulukon mukaiset lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta: Lisä / h Iltavuorolisä 1,26 Yövuorolisä 2,30 Iltatyölisä 1,26 Yötyölisä 2,30 Työvuoron siirtoilmoituksen myöhästyminen 2,52 Ammattitutkintolisä 0,52 Erikoisammattitutkintolisä 0,94 Erittäin likaisen ja erittäin raskaan työn lisä 0,42 Vaativan ja hankalan työn lisä 1,68 Työpaikkaohjaajalisä 0,42 /päivä Autonkuljettajalisä 2, Ensimmäisen kärkimiehen kärkimieslisä, urakkapalkkauksella tehtävät työt Kärkimieslisät urakkatyössä ovat lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Työryhmän jäsenmäärä / h 1-2 0, , , , ,52 yli 20 2, Toisen kärkimiehen lisä, urakkapalkkauksella tehtävät työt Neuvottelut toisesta kärkimiehestä on aloitettava, kun työryhmän jäsenmäärä ylittää kahdeksan asentajaa. Kun työryhmän jäsenmäärä ylittää 11, on nimettävä toinen kärkimies.

12 12/34 Suuriin työkohteisiin voi olla tarpeellista nimetä useampia kärkimiehiä. Tällaisesta menettelystä sovitaan erikseen. Ensimmäisen kärkimiehen lisäksi määrätylle toiselle tai useammalle kärkimiehelle maksettavat lisät urakkatyössä ovat lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Muun kuin ensimmäisen kärkimiehen / h kärkimiestehtävien piirissä olevien työntekijöiden lukumäärä 1 2 0, , ,88 yli 10-1, Kärkimieslisä, aikapalkkauksella tehtävät työt Kärkimieslisät aikapalkkauksella tehtävässä työssä ovat lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Työryhmän jäsenmäärä / h 3-6 0, , , ,52 yli 20 2,41 14 PAIKALLISESTI SOVITUT LISÄT Paikallisesti sovittuja lisiä korotetaan 0,4 % lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta, ellei paikallisesti muuta sovita. 15 PÄÄLUOTTAMUSMIEHEN ERILLISKORVAUKSET Työehtosopimuksen mukaiset pääluottamusmiehen erilliskorvaukset ovat lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat: Edustettavien työntekijöiden määrä / kahden viikon tilijakso , , , , , , , ,23 yli 450 sovitaan erikseen

13 13/34 16 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN ERILLISKORVAUKSET Työsuojeluvaltuutetun erilliskorvauksia korotetaan lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti: Edustettavien työntekijöiden määrä Työsuojeluvaltuutetun erilliskorvaus /kahden viikon tilijakso , , , , , , , ,71 yli 450 sovitaan erikseen 17 PALKKOJEN JA LISIEN SEKÄ YLEISSOPIMUKSEN ERILLISKORVAUSTEN KOROTUKSET SOPIMUSKAUDELLA Kaikkia palkkoja ja työehtosopimuksen mukaisia muita rahamääräisiä etuuksia korotetaan sopimuskaudella sinä ajankohtana, sillä määrällä ja sillä tavalla kun työmarkkinoiden keskusjärjestöt tai sopijaosapuolet tämän neuvottelutuloksen kohdan 1 mukaan sopivat. 18 TEKSTIMUUTOKSET Sopijaosapuolet ovat sopineet seuraavista voimaan tulevista tekstimuutoksista. 6 TYÖSUHDETURVA Kohtaan 6 TYÖSUHDETURVA tehdään seuraavat muutokset kohtiin 6.2, 7.6 ja 7.8. Kohtaan 6.2 Jatkuvaa neuvottelumenettelyä toteutettaessa lisätään uusi, kolmas ranskalainen viiva, minkä jälkeen kohta kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

14 14/ Jatkuvaa neuvottelumenettelyä toteutettaessa työnantajalla on oikeus poiketa edellä mainitun lain 45 :n kirjallista neuvotteluesitystä koskevista säännöksistä työnantajan katsotaan edellä mainitun lain 51 :n säännöksistä poiketen täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun jatkuvaa neuvottelumenettelyä toteutettaessa on yhden kerran neuvoteltu pääluottamusmiehen kanssa alihankintasopimusten mahdollisia henkilöstövaikutuksia käsitellään yrityksissä säännöllisesti resurssiennusteiden tarkastelun yhteydessä Kohdassa 7.6 Työntekijän takaisin ottaminen muutetaan ensimmäinen kappale: 7.6 Työntekijän takaisin ottaminen Työsopimuslain 6 luvun 6 :n mukaisesta takaisinottovelvollisuudesta voidaan poiketa työnantajan ja työntekijän välisellä, työsuhdetta päätettäessä tehtävällä sopimuksella. Lisätään kokonaan uusi kohta 7.8 Työntarjoamisvelvoitteen alueellinen rajoittaminen : 7.8 Työntarjoamisvelvoitteen alueellinen rajoittaminen Tilanteissa, joissa työnantajalla on työsopimuslakiin tai työehtosopimukseen perustuva työntarjoamisvelvollisuus työntekijälle irtisanomiseen, lomauttamiseen, osa-aikaistamiseen tai takaisinottovelvoitteeseen liittyen, rajoittuu tämä velvollisuus alueellisesti työhön, jota on tarjolla työntekijän työsopimuksen mukaisessa työhönottopaikassa tai enintään 80 kilometrin päässä työntekijän vakituisesta työnantajan tiedossa olevasta asuinpaikasta. Mikäli työntekijä kuitenkin ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti olevansa kiinnostunut kaikkialla Suomessa tarjolla olevista työtehtävistä, ei edellisessä kappaleessa tarkoitettua alueellista rajausta työnantajan työntarjoamisvelvollisuuteen sovelleta. Työnantajan tulee kysyä työntekijältä tämän kiinnostuksesta alueellisesti rajoittamattomaan töiden vastaanottamiseen.

15 15/34 Kohtaa 7 TYÖAIKA, 2 Säännöllinen työaika muokataan aiemmasta: 7 TYÖAIKA 2 Säännöllinen työaika Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työntekijän säännöllinen työaika on määritettävä työsopimuksessa. Alle 4 tunnin vuorokautista työaikaa ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Työnantajan on etukäteen ilmoitettava työntekijälle tämän työpäivät ja työtunnit palkanmaksukausittain. Muutetaan 8 A 1 kohtaa Lisätään uudet kohdat A 2 ja A 3 Siirretään - aikaisempi kohta A 2 kohdaksi A 4; - aikaisempi kohta A 3 kohdaksi A 5; - aikaisempi kohta A 5 kohdaksi A 6; - aikaisempi kohta A 6 muutettuna kohdaksi A 7 - aikaisempi kohta A 7 muutettuna kohdaksi A 8; - aikaisempi kohta A 8 kohdaksi A 9; - aikaisempi kohta A 9 kohdaksi A 10; 8 A AIKATYÖ Muutetaan kohta A 1 seuraavasti: A.1 Henkilökohtainen aikapalkka Jokaiselle työsuhteeseen tulevalle työntekijälle on määriteltävä palkkaryhmä, perustuntipalkka ja henkilökohtainen aikapalkka. Palkkaryhmä ja perustuntipalkka määritetään työehtosopimuksen talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaan vertaamalla työntekijän osaamista töiden vaatimusryhmittelyteksteihin. Henkilökohtainen aikapalkka voi olla kohdan A 3 mukainen tai se voidaan muodostaa yrityskohtaisesti työehtosopimuksen talotekniikka-alan

16 16/34 aikapalkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaan palkkaryhmän mukaisesta perustuntipalkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Myös yrityskohtaiseen järjestelmään perustuvien henkilökohtaisten aikapalkkojen tulee olla vähintään kohdassa A 3 mainitun suuruisia. Työntekijälle, jonka palkkauksessa sovelletaan kohdan A.6 mukaista sovittua kuukausipalkkaa, ja nuorelle työntekijälle, jota koskeva vähimmäispalkka määräytyy kohdan A.9 mukaan, ei kuitenkaan määritellä henkilökohtaista aikapalkkaa.. Lisätään uusi kohta A 2: A 2 Perustuntipalkat Perustuntipalkat ovat seuraavat: Pr lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta / tunti lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta / tunti S 10,14 10, ,44 12, ,52 14, ,44 15, ,30 16, ,23 17,30 Perustuntipalkkaa käytetään niissä suorituksissa, joissa työehtosopimus erikseen määrittelee käytettäväksi perustuntipalkkaa. Sähköistysalan työntekijän aikapalkalla tekemästä työstä maksetaan kohdan A 1 mukaista henkilökohtaista aikapalkkaa poikkeuksena kohdassa A 9 mainitut määräykset (nuoret alle 18-vuotiaat työntekijät).. Lisätään uusi kohta A 3: A 3 Henkilökohtaiset aikapalkat Sähköistysalan työntekijöiden henkilökohtaiset aikapalkat ovat vähintään seuraavat: Pr Henkilökohtainen aikapalkka lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta Henkilökohtainen aikapalkka lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta /h /h S 10,66 10, ,96 13,01

17 17/ ,15 15, ,07 16, ,93 17, ,86 17,93 Pöytäkirjamerkintä: Jos työnantaja on maksanut ennen aikapalkkauksella tehtävässä työssä henkilökohtaisen palkanosan lisäksi yrityskohtaisilla perusteilla määräytyviä lisiä tai niin sanottua D-osaa (ylimääräinen aikapalkkajäämä), voidaan näitä leikata niissä tapauksissa, joissa työntekijälle on maksettu yrityskohtaiseen matriisiin perustuvaa henkilökohtaista palkanosaa - palkkaryhmissä S ja 1: alle 0,52 euroa tunnissa - palkkaryhmissä 2-5: alle 0,63 euroa tunnissa. Leikkaus voidaan toteuttaa määrällä, joka vastaa edellä mainittujen henkilökohtaisten palkanosien määrien ja työntekijälle maksetun henkilökohtaisen palkanosan erotusta. Leikkaukset on tämän työehtosopimusmääräyksen nojalla toteutettava viimeistään Henkilökohtaiset vähimmäisaikapalkat tulevat kuitenkin voimaan lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta. Esimerkki 1: Palkkaryhmän 1 työntekijä. Työntekijän yrityskohtaiseen matriisiin perustuva henkilökohtainen palkanosa on ollut 0,05 euroa tunnissa.. Palkka ennen palkkausjärjestelmän uudistamista sisältäen palkankorotuksen Pr 1 PTP ennen palkkausjärjestelmän uudistamista 12,32 HPO ennen palkkausjärjestelmän uudistamista 0,05 Pr 1 PTP:n korotus lähinnä ,12 Yhteensä 12,49 Palkka palkkausjärjestelmän voimaan tullessa lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta Pr 1 henkilökohtainen vähimmäisaikapalkka ,96 sisältäen 0,12 /h palkankorotuksen Yhteensä 12,96 Työntekijän aikatyössä maksettava palkka nousee lähinnä palkankorotuksesta johtuen 0,12 euroa tunnissa - palkkausjärjestelmän muutoksen takia 0,47 euroa tunnissa

18 18/34 Esimerkki 2: Palkkaryhmän 3 työntekijä. Työntekijän yrityskohtaiseen matriisiin perustuva henkilökohtainen palkanosa on ollut 0,30 euroa tunnissa. Työntekijälle on maksettu aikatyössä yrityskohtaista palvelulisää 1,00 euroa tunnissa. Palkka ennen palkkausjärjestelmän uudistamista sisältäen palkankorotuksen Pr 3 PTP ennen palkkausjärjestelmän uudistamista 15,32 HPO ennen palkkausjärjestelmän uudistamista) 0,30 Pr 3 PTP:n korotus lähinnä ,12 Yrityskohtainen palvelulisä 1,00 Yhteensä 16,74 Palkka palkkausjärjestelmän voimaan tullessa lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta Pr 3 henkilökohtainen vähimmäisaikapalkka ,07 sisältäen 0,12 /h palkankorotuksen Yrityskohtainen palvelulisä leikattuna lähinnä ja 0,67 viimeistään Yhteensä 16,74 Työntekijän aikatyössä maksettava palkka nousee lähinnä palkankorotuksesta johtuen 0,12 euroa tunnissa - palkkausjärjestelmän muutoksen takia 0,00 euroa tunnissa Esimerkki 3: Palkkaryhmän 3 työntekijä. Työntekijän yrityskohtaiseen matriisiin perustuva henkilökohtainen palkanosa on ollut 0,30 euroa tunnissa. Työntekijälle on maksettu aikatyössä D-osaa (ylimääräistä aikapalkkajäämää) 0,10 euroa tunnissa. Palkka ennen palkkausjärjestelmän uudistamista sisältäen palkankorotuksen Pr 3 PTP ennen palkkausjärjestelmän uudistamista 15,32 HPO ennen palkkausjärjestelmän uudistamista) 0,30 Pr 3 PTP:n korotus lähinnä ,12 D-osa (ylimääräinen aikapalkkajäämä) 0,10 Yhteensä 15,84 Palkka palkkausjärjestelmän voimaan tullessa lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta Pr 3 henkilökohtainen vähimmäisaikapalkka ,07 sisältäen 0,12 /h palkankorotuksen D-osa (ylimääräinen aikapalkkajäämä) leikattuna 0,00 lähinnä ja viimeistään Yhteensä 16,07 Työntekijän aikatyössä maksettava palkka nousee - palkankorotuksesta johtuen 0,12 euroa tunnissa

19 19/34 - palkkausjärjestelmän muutoksen takia 0,23 euroa tunnissa A.4 Erityistyölisä Edellä mainitun henkilökohtaisen aikapalkan lisäksi voidaan työntekijän kanssa sopia erillistä työkohdetta koskevasta erityistyölisästä. Erityistyölisää koskeva sopimus on voimassa määräajan tai toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla, mikäli muusta irtisanomisajasta ei ole sovittu. A.5 Henkilökohtainen kokonaisansio Henkilökohtainen aikapalkka lisättynä mahdollisella erityistyölisällä, erikoislisillä ja ammattitutkintolisällä muodostaa työntekijän henkilökohtaisen kokonaisansion. A.6 Kuukausipalkka Jatkuvaa aikatyötä tekevän työntekijän palkka voidaan sopia maksettavaksi sovittuna kuukausipalkkana tai muunnettuna kuukausipalkkana. Sovitun kuukausipalkan tulee vastata määrältään vähintään talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän mukaisen palkkaryhmän, jota työntekijään sovellettaisiin, jos hän tekisi työtä kysymyksessä olevan palkkausjärjestelmän mukaisella palkalla, perustuntipalkan ja luvun 175 tuloa. Muunnettu kuukausipalkka muodostetaan siten, että työntekijälle kohdan A.1 ja A 3 määräysten mukaan määritelty henkilökohtainen aikapalkka kerrotaan luvulla 173. Jos työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia, käytetään kertoimena a) sovitussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 175 kerrotaan viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä b) muunnetussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 173 kerrotaan viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä. Työajan lyhennysvapaat pidetään kertymän mukaisesti työnantajan määrääminä työpäivinä kuukausipalkkaa vähentämättä. A.7 Sähköalan erikoisasentajien palkkausjärjestelmän mukainen aikapalkka

20 20/34 Sähköalan erikoisasentajien aikapalkka voi olla kohdan A 3 mukainen tai se voidaan muodostaa yrityskohtaisesti työehtosopimuksen talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaan palkkaryhmän mukaisesta perustuntipalkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Yrityskohtaisesti muodostetun henkilökohtaisen aikapalkan tulee olla vähintään kohdan A 3 mukainen. A.8 Erikoislisät Työehtosopimuksen asianomaisten määräysten mukaisilla edellytyksillä (11 ), maksetaan edellä kohdissa A.1, A 3, A.6, A.7 ja A.9 mainittujen aikapalkkojen lisäksi toimialakohtaiset erikoislisät ja ammattitutkintolisä. A.9 Nuoret työntekijät Kohdan A palkkamääräyksiä ei sovelleta alle 18-vuotiaisiin, jotka eivät ole suorittaneet ammatillisessa oppilaitoksessa työsopimuksen mukaista ammattialaansa koskevaa perustutkintoa tai jotka eivät ole oppisopimussuhteessa. Pöytäkirjamerkintä: Ammatillisen oppilaitoksen perustutkinto käsittää 120 opintoviikkoa. Suoritettu lukio tai ylioppilastutkinto lyhentää tätä opintoaikaa perustutkintoa koskevien normien mukaisesti. Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka nuorelle työntekijälle, joka ei edellä olevan mukaisesti ole tämän työehtosopimuksen yleisten palkkamääräysten piirissä, on 80 % talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän palkkaryhmän S mukaisesta perustuntipalkasta. Edellä olevan vähimmäispalkan ohella nuorelle työntekijälle maksetaan tämän työehtosopimuksen määräysten (11 ) mukaisilla edellytyksillä erikoislisät (kohta A.8). Henkilökohtaista palkanosaa ei makseta tässä tarkoitetun vähimmäispalkan yhteydessä. A.10 Työntekijän työkyvyn vaikutus vähimmäispalkkoihin Kohdan A. palkkamääräykset koskevat täysin työkykyisiä työntekijöitä. Mikäli työntekijän invaliditeetti vaikuttaa oleellisesti työkykyyn, voidaan työntekijän palkkauksessa työehtosopimuksen määräyksistä poiketen käyttää sopimuspalkkausta. Palkkauksesta tulee sopia kirjallisesti työsopimusta tehtäessä.

21 21/34 Muutetaan Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän osan - Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen kolmatta ja kahdeksatta kappaletta - Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen otsikkoa ja ensimmäistä kappaletta - Arviointimatriisin soveltaminen ensimmäistä, kolmatta ja neljättä kappaletta TALOTEKNIIKKA-ALAN AIKAPALKKAUSJÄRJESTELMÄ Johdanto Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän tavoitteena on kannustaa työntekijöitä ammattitaitonsa kasvattamiseen ja luoda mahdollisuuksia yrityskohtaisen palkkapolitiikan kehittämiseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi aikapalkkausjärjestelmä tulee ensisijaisesti toteuttaa yrityksessä työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa sopien ja pyrkiä lopputulokseen, joka kohtelee työntekijöitä tasapuolisesti ja on työnteon kannalta motivoiva. Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen Työsopimusta solmittaessa suoritetaan alustava palkkaryhmän määrittäminen vertaamalla työntekijän osaamista jäljempänä oleviin sähköasennusalan perusluokitus- sekä toimialakohtaisiin töiden vaativuusryhmittelyteksteihin. Lähetetyn työntekijän palkkaryhmän määräytymistä koskevat erityismääräykset ovat tämän työehtosopimuksen kohdassa. Jos työntekijän henkilökohtainen aikapalkka ei määräydy kohdan A 3 mukaan, vaan perustuu yrityskohtaiseen järjestelmään, määritetään työntekijälle henkilökohtainen palkanosa, jota sovelletaan väliaikaisena siihen saakka, kunnes työntekijän palkkaryhmän tarkemman määrittelyn yhteydessä hänen henkilökohtainen palkanosansa määritetään noudattaen samoja perusteita kuin yrityksen muiden työntekijöiden osalta. Myös yrityskohtaiseen järjestelmään perustuvien henkilökohtaisten aikapalkkojen tulee olla vähintään kohdassa A 3 mainitun suuruisia. Kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen solmimisesta tulee suorittaa tarkempi palkkaryhmän määrittely. Tässä yhteydessä työntekijän tulee esittää sellainen aikaisempi työhistoriansa, jolla voi olla vaikutusta määrittelyä tehtäessä. Tällöin on mahdollista, että alustavasti määritelty palkkaryhmä voi nousta tai laskea.

22 22/34 Sähköistysalan tehtävissä toimiva työntekijä sijoitetaan työehtosopimuksen vaativuusryhmittelyn mukaisesti osaamisen laajuudesta riippuen palkkaryhmiin S 5. Ellei palkkaryhmämääritystä ole tehty lainkaan, työntekijälle maksetaan palkkaryhmän 2 mukainen palkka hänen tekemästään työstä. Jos työntekijän henkilökohtainen aikapalkka ei määräydy kohdan A 3 mukaan, vaan perustuu yrityskohtaiseen järjestelmään, palkkaryhmän tarkemman määrittelyn yhteydessä määritetään työntekijän henkilökohtainen palkanosa jäljempänä esitettävän kehityskeskustelumenettelyn perusteella. Myös yrityskohtaiseen järjestelmään perustuvien henkilökohtaisten aikapalkkojen tulee olla vähintään kohdassa A 3 mainitun suuruisia. Tehtävien vaativuusryhmittelyn ja palkkaryhmittelyn käytännön toteutus Työtehtävien osaamista koskeva vaativuusryhmittely tehdään työnantajan ja työntekijöiden edustajan (edustajien) kanssa yrityksessä sovittavalla kokoonpanolla. Työntekijän palkkaryhmän määrityksen tekevät työnantajan edustaja, joka on mahdollisimman hyvin perehtynyt yrityksen työntekijöiden palkkauksen ja henkilöstöpolitiikan kokonaishallintaan, ja asianomainen työntekijä. Mikäli ryhmittelystä tällöin syntyy erimielisyyttä, työntekijä voi kutsua mukaan luottamusmiehen. Jos yrityksessä ei päästä ryhmittelystä yksimielisyyteen, asia siirretään tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen välillä ratkaistavaksi. Tehtävien vaativuusryhmittelyn määritelmät Sähköistys- ja ilmastointialan yleiset ja toimialakohtaiset töiden vaativuusryhmittelytekstit: Pr Perusluokitus Sähköistys Ilmastointi S Työssä perehdytään toimialan tavallisimpiin tarvikkeisiin ja asennustapoihin. Perehdyttämisaika enintään 24 kk. Työ tehdään mallin mukaan toisen asentajan avustuksella. Työssä ei edellytetä itsenäistä työmenetelmien osaamista. Työ tehdään mallin mukaan toisen asentajan avustuksella. Työssä ei edellytetä itsenäistä työmenetelmien osaamista.

23 1 Työssä vaaditaan perustietämystä toimialan tavallisimmista tarvikkeista ja asennustavoista. 2 Työssä vaaditaan toimialan määräysten, työpiirustusten ja asennustapojen hyvää osaamista ja tuntemista. 3 Työssä vaaditaan toimialan kahden osaamisalueen hallintaa ja omatoimista toteutusosaamista projekti- ja kunnossapitotoimin noissa. Tehtävä koostuu toisen ohjauksessa tehtävistä heikkovirta- tai vahvavirtaasennuksista. Tehtävä koostuu työselityksen ja työpiirustusten mukaan tehtävistä heikkovirtaja vahvavirtaasennuksien kokonaissuorituksista (pois lukien järjestelmien koestamiseen ja käyttöön liittyvät mittaukset) tai tehtävä käsittää em. alueella heikkovirta- tai vahvavirta-alueen kunnossapitotehtävät. Tehtävä koostuu työselityksen ja työpiirustuksen mukaan tehtävistä rakennusten kiinteistösähköverkon heikkovirta- ja vahvavirtaasennuksista (pois lukien järjestelmien koestamiseen ja käyttöön ottoon liittyvät mittaukset) tai tehtävä käsittää em. alueen heikkovirta- ja vahvavirtakunnossapito tehtävät. 23/34 Tehtävä koostuu toisen ohjauksessa tehtävistä IV-asennuksista. Tehtävä koostuu työselityksen ja piirustusten mukaan tehtävistä IV- ja koneasennuksista tai IVkunnossapitotehtävistä. Tehtävä koostuu työselityksen ja piirustuksen mukaan tehtävistä IVasennuksista ja vaativista koneasennuksista tai tehtävä käsittää IV- ja koneasennusten kunnossapitotehtävät.

24 4 Työssä vaaditaan itsenäistä, kokonaisvaltaista osaamista toimialan rakennustai teollisuuden kone- ja laiteasennuksissa. Palkkaryhmä 5 Tehtävä koostuu erikoisrakennusten (toimenpideosastoja, esim. kirurgiaosastoja, käsittävien sairaaloiden, voimalaitosten, teollisuuden tms.) vahvavirta- ja heikkovirtakokonaistoimituksista kiinteistötai prosessisähköistyksiss ä ja lisäksi näiden rakennusten erikoisjärjestelmien asennus- ja muutostöistä tai näiden kunnossapitotöiden kokonaistoimintojen itsenäisestä osaamisesta. 24/34 Tehtävä koostuu vaihtelevien projektien kuten toimisto- /liikerakennusten, isojen tuotantolaitosten, urheiluhallien ja kalliosuojien asennusten ja muutostöiden tai kunnossapitotöiden kokonaistoimintojen itsenäisestä osaamisesta. Tehtävät edellyttävät teknisen osaamisen (Pr 4) lisäksi eri osa-alueita suorittavan suurehkon työryhmän itsenäistä johtamista ja vastuuta työryhmän tehtävien mukaisista kokonaissuorituksista tai itsenäistä ja laaja-alaista asiakasvastuuta huolto- ja kunnossapitotehtävissä. Lisäksi edellytetään osoitettua taloudellista ajattelutapaa sekä tuottavuuden kehittämiskykyä asennustekniikoihin tai laitteiden teknisiin toimintoihin liittyen. Työssä tai tehtävässä vaaditaan palkkaryhmää 4 laajempaa ammattitaitoa, joka edellyttää jatkokoulutusta tai pitkäaikaista kokemusta. Täsmennyksiä sähköasennusta koskeviin työn vaativuusryhmittelyteksteihin Työntekijän osaamisen arvioinnissa sovelletaan kaikille toimialoille yhteisten sekä toimialakohtaisten työn vaativuusryhmittelytekstien ohella tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen sopimia seuraavia täsmennyksiä sähköistysalaa koskeviin työn vaativuusryhmittelyteksteihin.

25 25/34 Palkkaryhmässä 2 työntekijän osaamisen edellytetään käsittävän seuraavien vahvavirta- tai heikkovirta-alueen töiden suorittamisen itsenäisesti työselityksen ja työpiirustusten mukaan. Vahvavirta-asennukset tai Heikkovirta-asennukset 1. Johtoteiden asennus 2. Johtojen asennus 3. Keskusten asennus 4. Kojeiden asennus 5. Kytkennät 6. Valaistusasennus Piirustusten mukaiset verkostojen asennukset ja kytkennät. Vaatimuksena kolmen riittävän laajaalaisen heikkovirtajärjestelmän verkostojen asennukset ja kytkennät piirustusten mukaisesti. Yrityskohtaisessa palkkausjärjestelmätyöryhmässä sovitaan ne heikkovirtajärjestelmät, jotka täyttävät em. laaja-alaisuuden ja joista työntekijän tulee osata kolme. Edellä mainitun laajaalaisuuden täyttävät esimerkiksi seuraavat järjestelmät: puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestelmät. Palkkaryhmässä 3 työntekijän osaamisen edellytetään käsittävän seuraavien vahvavirta- ja heikkovirta-alueen töiden suorittamisen itsenäisesti työselityksen ja työpiirustusten mukaan Vahvavirta-asennukset ja Heikkovirta-asennukset 1. Johtoteiden asennus 2. Johtojen asennus 3. Keskusten asennus 4. Kojeiden asennus 5. Kytkennät 6. Valaistusasennus Piirustusten mukaiset verkostojen asennukset ja kytkennät. Vaatimuksena kolmen riittävän laajaalaisen heikkovirtajärjestelmän verkostojen asennukset ja kytkennät piirustusten mukaisesti. Yrityskohtaisessa palkkausjärjestelmätyöryhmässä sovitaan ne heikkovirtajärjestelmät, jotka täyttävät em. laaja-alaisuuden ja joista työntekijän tulee osata kolme. Edellä mainitun laajaalaisuuden täyttävät esimerkiksi seuraavat järjestelmät: puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestelmät.

26 26/34 Palkkaryhmässä 4 työntekijän osaamisen edellytetään käsittävän erikoisrakennusten, erikoiskohteiden ja niiden erikoisjärjestelmien vahvavirtaja heikkovirta-alueen töiden suorittamisen itsenäisesti ja kokonaisvaltaisesti työselityksen ja työpiirustusten mukaan Vahvavirta-asennukset ja Heikkovirta-asennukset 1. Johtoteiden asennus 2. Johtojen asennus 3. Keskusten asennus 4. Kojeiden asennus 5. Kytkennät 6. Valaistusasennus Koestus/käyttöönotto - eristysvastusmittaukset - releiden koestus - piirikoestus Piirustusten mukaisten verkostojen ja laitteiden asennukset ja kytkennät sekä koestus ja käyttöönotto. Vaatimuksena kolmen riittävän laajaalaisen heikkovirtajärjestelmän verkostojen asennukset ja kytkennät piirustusten mukaisesti sekä järjestelmien koestamiseen ja käyttöönottoon liittyvien mittausten ja ohjelmointitoimenpiteiden suorittaminen järjestelmän omalla ohjelmointimekanismilla. Yrityskohtaisessa palkkausjärjestelmätyöryhmässä sovitaan ne heikkovirtajärjestelmät, jotka täyttävät em. laaja-alaisuuden ja joista työntekijän tulee osata kolme. Edellä mainitun laaja-alaisuuden täyttävät esimerkiksi seuraavat järjestelmät: puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestelmät. Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt toteavat vielä täsmennyksinä edellisiin, että a) käyttöönottomittaukset eivät sisälly työn vaativuusryhmittelytekstien asettamiin osaamisvaatimuksiin b) neljännen palkkaryhmän osaamisvaatimuksiin sisältyvä ohjelmointi tarkoittaa laitteiston yhteydessä olevan ohjelmointilaitteen avulla tehtävää, esimerkiksi paloilmoitusaikajärjestelmän, murtohälytys- tai muun tällaisen laitteiston käyntiin ohjelmointia, ei varsinaista tietokoneohjelmointia c) sähköistysalan aikapalkkausta koskevat työn vaativuusryhmittelytekstit perustuvat sähköasentajia koskevilta osiltaan vahvavirta- ja heikkovirtatöiden soveltamiseen. Jos yritys suorittaa myös muita tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvia sähköalan töitä, tulee yrityksessä sopia näihin töihin soveltuvista töiden vaativuusryhmittely teksteistä, joita yrityksessä käytetään talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää sovellettaessa.

27 27/34 Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen yrityskohtaisessa järjestelmässä Henkilökohtaisen palkanosan määrittelyssä tulee huomioida yrityksen kilpailukyvyn parantaminen ja työntekijöitä motivoivan palkkausjärjestelmän yrityskohtainen luominen. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus ratkaistaan yrityksessä oheisen matriisin ja käytyjen kehityskeskustelujen perusteella. Jokaiselle työntekijälle on kuitenkin maksettava henkilökohtaista palkanosaa siten, että työntekijän henkilökohtainen aikapalkka on vähintään kohdan A 3 suuruinen. Kehityskeskustelun perusteella työntekijän on voitava kehittää itseänsä asetettujen tavoitteiden mukaan ja näin parantaa henkilökohtaista palkkaustaan. Työsuhteen kestäessä esimiehen ja työntekijän tulee vuosittain, ellei paikallisesti toisin sovita, käydä kehityskeskustelu, jonka perusteella työntekijän henkilökohtainen palkanosa määritetään. Vuoropuhelun on oltava avointa ja siinä on läpikäytävä työntekijän nykytilanne ammattitaidon, koulutuksen ja työyhteisöön sopeutumisen kannalta. Kehityskeskustelu voi johtaa vain henkilökohtaisen palkanosan paranemiseen tai pysymiseen ennallaan. Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa työnantajalla olisi oikeus päättää työntekijän työsuhde tämän käyttäytymisen perusteella, voidaan kehityskeskustelun jälkeen matriisin yksittäiseen kohtaan tai yksittäisiin kohtiin perustuvaa arviointia alentaa. Työntekijän henkilökohtainen palkanosa alenee tällöin samassa suhteessa. Kehityskeskustelussa käydään läpi seuraavat seikat (matriisi): TEKIJÄ Tekijöiden kuvaus Työmäärä on aikaansaapa työssään 2 Työn laatu sitoutuneisuus yrityksen laatujärjestelmiin ja/tai laatunormeihin joutuu harvoin korjaamaan huolimattomuudesta tai ennakoitavista virheistä johtuvia puutteita 3 Yhteistyökyky kykenee työskentelemään onnistuneesti muiden kanssa 4 ottaa vastuun asiakkaasta

28 28/34 Asiakaslähtöisyys edustaa yritystä myönteisellä tavalla 5 Kehityskyky halu ja kyky oppia uusia asioita, tehtäviä ja menetelmiä 6 Taloudellisuus kustannustietoisuus 7 Erikoisosaaminen ammatillisen erikoistehtäväalueen osaaminen, joka ei sisälly perusluokituksessa huomioituun ja joka tuo lisäarvoa yritykselle 8 Yrityskohtainen jokin työntekijän ominaisuus, jolla on merkitystä työnteon kannalta 9 Yrityskohtainen jokin työntekijän ominaisuus, jolla on merkitystä työnteon kannalta Arviointimatriisin soveltaminen Jollei yrityksessä ole muuta sovittu, arviointimatriisin pystysarakkeet ovat pisteitä ja kultakin vaakariviltä kertyvien pisteiden painoarvo on sama. Riviltä kertyvä pisteluku kolme osoittaa, että työntekijän asianomainen ominaisuus vastaa keskimääräistä tasoa. Jos pisteluku on alhaisempi, työntekijän asianomainen ominaisuus on alle keskimääräisen tason. Kolmea suurempi pisteluku osoittaa vastaavasti työntekijän asianomaisen ominaisuuden olevan yli keskimääräisen tason. Jos yritys toimii useammalla paikkakunnalla tai useammassa toimipaikassa, tulee kaikkiin työntekijöihin soveltaa samoja henkilökohtaisen palkanosan määräytymisperusteita. Henkilökohtainen palkanosa voi kuitenkin saman yrityksen eri paikkakunnilla olevissa toimipaikoissa olla erisuuruinen kuitenkin siten, että työntekijöiden henkilökohtainen aikapalkka on vähintään kohdan A 3 suuruinen. Työntekijän palkkaryhmän muuttuessa säilyy työntekijän henkilökohtainen palkanosa entisen suuruisena kuitenkin siten, että työntekijän henkilökohtainen aikapalkka on vähintään kohdan A 3 suuruinen. Erityisiä määräyksiä 1. Varastomiehet ja autonkuljettajat

29 29/34 a) Itsenäistä työtä tekevät varastomiehet ja autonkuljettajat sijoitetaan palkkaryhmään 2 ja b) toisen ohjauksessa työskentelevät varastomiehet ja autonkuljettajat sijoitetaan palkkaryhmään Ammatillisesta oppilaitoksesta ilman alan ammattiosaamisen näyttöä valmistuneet, oppisopimussuhteeseen alan perustutkinnon suorittamiseksi tulevat sekä 18 vuotta täyttäneet toimialan ammattikoulutusta vailla olevat sijoitetaan työhön tullessaan palkkaryhmään S. Sähköalan ammattiin perehtymässä olevien, ammattikoulutusta vailla olevien harjaantuminen on järjestettävä siten, että palkkaryhmä 1:n edellyttämät taidot saavutetaan viimeistään 24 kk:n kuluttua. Alan kolmivuotisen ammatillisen oppilaitoksen ilman alan ammattiosaamisen näyttöä suorittaneiden työntekijöiden harjaantuminen tulee vastaavasti järjestää siten, että palkkaryhmä 1:n edellyttämät taidot saavutetaan viimeistään 6 kk:n kuluttua ja palkkaryhmän 2 edellyttämä osaaminen, kun työntekijä on ollut palkkaryhmässä 1 yhden vuoden ajan. Aikuiskoulutuksen perustutkinnon näyttötutkintona suorittanut ja sen jälkeen vuoden alalla työskennellyt työntekijä sijoitetaan palkkaryhmään 1. Alan kolmivuotisen ammatillisen oppilaitoksen ammattiosaamisen näytöllä suorittaneet työntekijät sijoitetaan palkkaryhmään 1 ja viimeistään 6 kuukauden kuluttua palkkaryhmään 2. Oppisopimus ilman koulutusta Aikuiskoulutus näytöllä a-oppilaitos ilman näyttöä a-oppilaitos näytöllä Pr S 24 kk vuosi 6 kk Pr 1 Pr 2 vuosi 6 kk 3. Sisääntulopalkkaryhmän 24 kuukauden työssäoloa kertyy kesätöissä vain 18 vuotta täyttäneille. 4. Pääluottamusmiehelle annetaan tiedot yritys- tai toimipaikkakohtaisesta työntekijöiden palkkaryhmiin jakautumisesta, henkilökohtaisen

30 30/34 palkanosan suuruuden jakautumisesta keskimäärin ja mahdollisen pistepohjaisen järjestelmän muodostumisesta. Jos syntyy epäselvyyttä lähetetyn työntekijän palkkaryhmittelystä, pääluottamusmiehelle on annettava aineisto, jonka perusteella palkkaryhmittely on tehty. Kohtaan 8 B URAKKAPALKAT tehdään seuraavia muutoksia kohtiin 2.3, 5.2, 5.5 ja B URAKKAPALKAT Kohtaan 2.3 Muut rajausehdot lisätään kokonaan uusi viimeinen kappale: 2.3 Muut rajausehdot Urakkatyönä ei tehdä seuraavia töitä, elleivät urakalla tekemisestä ole osapuolet yhteisesti sopineet: a) laskutyönä tilatut työt. b) työt, jotka tehdään tilaajan työnjohdon alaisuudessa c) asuinrakennukset, joissa on 1-2 asuntoa. Mikäli työkohde on tilattu kiinteään hintaan, työ tehdään urakkamääräysten mukaan, elleivät osapuolet muusta sovi. Tätä sopimuskohtaa ei ole tarkoitettu sovellettavasti siten, että on aihetta epäillä tarkoituksena olevan urakkatyön kiertäminen. Epäselvissä tilanteissa tämän työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt selvittävät asian ja puuttuvat siihen viipymättä. Mikäli työ on tilattu a) kohdassa tarkoitettuna laskutyönä, mutta se täyttää urakan rajausta koskevat kriteerit (2.1 ja 2.2) ja jos urakkatyön kiertämistä on aihetta epäillä ja työnantaja kieltäytyy selvittämästä asiaa tai jos järjestöt toteavat kyseessä olevan urakkatyön kiertäminen, maksetaan työstä urakan takuupalkka kohdan 5.3 mukaisesti. Kyseessä ei ole kuitenkaan urakkatyö, eikä työhön sovelleta urakkatyömääräyksiä. Kohdassa 5.2 Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu korvataan aiempi c)-kohdan teksti uudella tekstillä: 5.2 Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu

31 31/34 c) sovittaessa kokonaishintaurakasta (könttä) työryhmän tulee saada tarvittavat tiedot, jotta työryhmä voi muodostaa käsityksen urakkahinnan muodostumisesta sekä urakkaan sisältyvästä työmäärästä. Tarvittavat tiedot voidaan antaa esim. piirustusten, työselitysten tai massalistojen muodossa. Kohtaan 5.5 Liittojen sopima poikkeus hinnoittelusääntöihin lisätään kokonaan uusi viimeinen kappale: 5.5 Liittojen sopima poikkeus hinnoittelusääntöihin Sovittaessa tämän kohdan perusteella kokonaishintaurakasta noudatetaan kohdan 5.2 c) määräyksiä, jolloin kokonaishintaurakan töiden takuupalkka on vähintään kohdan 5.3 mukainen. Kohdan 8.3 Urakkalaskelma viimeistä kappaletta täydennetään aiemmasta: 8.3 Urakkalaskelma Osapuolten laatiessa urakkalaskelmat erikseen voi eritellyn loppulaskelmansa ensiksi valmiiksi saanut esittää sen toiselle osapuolelle, joka on velvollinen antamaan esittäjälle todisteen laskelman esittämispäivästä. Toisen osapuolen on esitettävä vastalaskelma viimeistään kahden kuukauden kuluessa tästä. Mikäli vastalaskelmaa ei ole esitetty edellä mainitussa ajassa, tulee asia saattaa selvitettäväksi työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä. 19 TYÖRYHMÄT Sopijapuolet perustavat seuraavat työryhmät käsittelemään työehtosopimuksen tekstin muutostarpeita. Sopijaosapuolet kokoontuvat tarkastelemaan lokakuun 2015 loppuun mennessä työryhmien työskentelyn edistymistä ja niille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Kummallakin sopijaosapuolella on edellisessä kappaleessa tarkoitetun tarkastelun jälkeen kohdassa 1 mainituin tavoin oikeus irtisanoa työehtosopimus päättymään , mikäli se katsoo, ettei työryhmille asetettuja tavoitteita ole saavutettu Aikapalkkaustyöryhmä Työryhmä käy lävitse nykyisen työehtosopimuksen aikapalkkausmääräykset kokonaisuutena ja tarkastelee määräysten kehittämistarpeita.

32 32/ Urakkatyöryhmä Työryhmä käy lävitse nykyisen työehtosopimuksen asiaa koskevat määräykset kokonaisuutena ja tarkastelee määräysten kehittämistarpeita Ulkopuoliseen työvoimaan liittyvät TES-määräykset Työryhmä käy lävitse nykyisen työehtosopimuksen asiaa koskevat määräykset kokonaisuutena ja tarkastelee määräysten kehittämistarpeita Ydinvoimalaitosten rakentamista koskeva työryhmä Järjestöt perustavat työryhmän tarkastelemaan ydinvoimalaitosten rakentamista koskevia työn ehtoja ja rakentamisesta työehtosopimukseen mahdollisesti heijastuvia kehittämistarpeita. 20 HOITOVAPAA 20.1 Kokonaissuunnitelma Järjestöt suosittelevat kokonaissuunnitelman laatimista vanhempainloman ja hoitovapaan käyttämisestä. TT ja SAK ovat laatineet yhteisen lomakemallin ilmoitusmenettelyn selkeyttämiseksi ja työsopimuslain mukaisten oikeuksien varmistamiseksi. Lomakkeesta käyvät ilmi keskeiset vanhempainloman ja hoitovapaan käyttöönottoon liittyvät seikat. Lomaketta käyttäen suositellaan tehtäväksi kirjallinen kokonaissuunnitelma, josta ilmenevät perheen suunnitelmat vanhempainloman, isyysloman ja hoitovapaan käytöstä. Mikäli lain mukainen perusteltu syy vaatii ennakkoilmoituksesta poikkeamista, uusi ilmoitus voidaan tehdä laissa säädettyjen määräaikojen puitteissa Sairastuminen vanhempainloman tai hoitovapaan aikana Työntekijällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa vanhempainloman tai hoitovapaan ajankohtaa ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteuttamista tai niin pian kuin mahdollista. Mikäli työntekijä oman sairautensa tai muusta syystä aiheutuneen työkyvyttömyyden vuoksi keskeyttää vanhempainlomansa tai hoitovapaansa, perustuu työntekijän työstä poissaolo työkyvyttömyyteen. Työnantajalla ei tällaisessa tapauksessa ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa ajalta, jonka vanhempainlomatai hoitovapaajakso työsopimuslaissa säädettyyn määräaikaan mennessä tehdyn ilmoituksen mukaan olisi kestänyt Työnteko muualla vanhempainloman tai hoitovapaan aikana Vanhempainloma tai hoitovapaa on tarkoitettu käytettäväksi lapsen hoitamiseen. Työskentely vapaan aikana on siten mahdollista vain, jos se voi tapahtua niin, ettei lapsen hoito esty tai häiriinny. Esimerkiksi iltatyö voi olla mahdollista, jos työ normaalisti on päivätyötä ja lapsen hoito on järjestetty iltaisin.