Ottakaa opas mukaan sairaalaan tullessanne. Raaseporin sairaala LONKAN TEKONIVEL- LEIKKAUS. opas potilaalle

Transkriptio

1 Ottakaa opas mukaan sairaalaan tullessanne. Raaseporin sairaala LONKAN TEKONIVEL- LEIKKAUS opas potilaalle 1

2 Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa teitä valmistautumaan tulevaan leikkaukseenne ja sen jälkeiseen toipumiseen ja kuntoutumiseen. Oppaassa kerrotaan myös erikseen leikkaukseen liittyvistä riskeistä. Toivomme, että perehdytte oppaaseen huolella kotona. 2

3 YLEISTÄ LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSESTA... 4 VALMISTAUTUMINEN LEIKKAUKSEEN... 6 Yleiskunto... 6 Liikunta ja lihasvoima... 6 Ylipaino... 6 Tulehdusten ja ihon hoito... 6 Hampaiden hoito... 7 Apuvälineet... 7 KUTSU LEIKKAUKSEEN... 9 Leikkausvalmistelut... 9 Leikkauspäivä Kivun hoito LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO JA KUNTOUTUMINEN Liikkuminen leikkauksen jälkeen Leikkauksen jälkeiset harjoitukset Kotiutuminen JÄLKIHOITO Haavan hoito Tulehdusten ehkäisy Kivun hoito Laskimotukosten ehkäisy Turvotukset ja mustelmat Ravitsemus Tukipalvelut TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LIITTYVÄT RISKIT ELÄMÄ TEKONIVELEN KANSSA KARTTA JA KULKUYHTEYDET YHTEYSTIEDOT

4 Kuvassa näkyy vasemman lonkan nivelrikko. Leikkauksen jälkeinen röntgenkuva, jossa näkyy uusi lonkan tekonivel. YLEISTÄ LONKAN TEKONIVELLEIKKAUK- SESTA Nivelkuluma on yleensä ikääntymiseen liittyvä tila, joka ei itsessään vaadi leikkaushoitoa. Nivelrikko ei ole elämää uhkaava tai muutenkaan vaarallinen sairaus. Nivelrikon leikkaushoito on tyypillinen ns. elämän laatua parantava toimenpide, joka tehdään ainoastaan nivelkulumaan liittyvien oireiden hoitamiseksi. Alkuvaiheessa hoito onkin siksi aina konservatiivinen eli kipulääkitys ja kuntoutus. Röntgenkuvalla tarkistetaan nivelen kunto. Kuluman on röntgenkuvan perusteella oltava huomattava ennen kuin leikkausta voidaan edes harkita. Leikkaukseen päädytään, kun oireet pahenevat eivätkä kipulääkkeetkään enää pidä kipuja kurissa. Tärkein syy leikkaukseen on tuntemattomasta syystä johtuva nivelrikko. Nivelrikkoa voivat aiheuttaa myös erilaiset reumasairaudet, lonkan synnynnäinen sijoiltaanmeno, tapaturmien jälkitilat sekä joidenkin nivelsairauksien jälkitilat. Yleisin oire nivelrikossa on kipu. Aluksi kipu tulee esille liikkeelle lähdettäessä ja rasituksessa. Kipu paikallistuu tyypillisesti nivusten seutuun, josta se voi säteillä aina polveen asti. Toinen merkittävä oire on nivelen jäykkyys. Lisäksi saattaa esiintyä asentovirheitä, ontumista ja jalan pettämistä. 4

5 Röntgenkuvassa näkyy tietokoneohjelmalla tehty lonkan tekonivelleikkauksen suunnitelma. Leikkauksessa on käytettävissä useita eri tekonivelmalleja. Tekonivel voidaan kiinnittää luusementillä tai ilman. Myös liukupintojen materiaali ja tekonivelen nupin koko vaihtelevat. Leikkaava kirurgi valitsee harkintansa jälkeen teille parhaiten sopivan vaihtoehdon. Lonkan tekonivelleikkauksella pyritään kipujen lieventämiseen ja liikuntakyvyn parantamiseen. Nivelen liikelaajuutta ei yleensä pystytä merkittävästi parantamaan. Kuntoutumisessa potilaan oma aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeää. Kuitenkaan urheilusuorituksiin tekonivel ei yleensä sovellu. Erilaisia lonkan tekonivelen varsiosia Erilaisia lonkan tekonivelen kuppiosia. 5

6 VALMISTAUTUMINEN LEIKKAUKSEEN Yleiskunto Hyvä yleiskunto nopeuttaa leikkauksesta toipumista sekä fyysisen toimintakyvyn parantumista. Mahdollisten perussairauksien (esim. diabetes, verenpainetauti) tulisi olla hyvässä tasapainossa ennen leikkausta. Koholla oleva verensokeri (huonossa hoitotasapainossa oleva tai hoitamaton diabetes) lisää leikkauksen jälkeisen tulehduksen riskiä ja sokeritaudin hoitotasapaino onkin syytä tarkastaa oman lääkärin tai diabeteshoitajan kanssa hyvissä ajoin ennen leikkausta. Tupakoinnin lopettaminen ennen leikkausta edesauttaa leikkaushaavan paranemista. Tupakointi tulisi lopettaa 6 viikkoa ennen leikkausta. Sairastettu sydäninfarkti on riski. Infarktista tulisi olla kulunut vähintään 6 kuukautta ennen kuin leikkausta voidaan harkita. Liikunta ja lihasvoima Lihaskunnosta ja nivelen liikkuvuudesta huolehtiminen on osa tekonivelleikkaukseen valmentautumista. Ennen leikkausta on tärkeää vahvistaa lihaksia ja ylläpitää nivelten liikkuvuutta kipujen sallimissa rajoissa. Sopivia liikuntamuotoja ovat esim. (sauva)kävely, (vesi)voimistelu, uinti ja (kunto)pyöräily. Ylipaino Huomattava ylipaino lisää leikkauskomplikaatioita moninkertaisesti. Se 6 vaikeuttaa leikkauksen teknistä suoritusta sekä hidastaa haavan paranemista ja aiheuttaa sitä kautta kohonneen infektioriskin. Ylipaino pitkittää myös toipumisaikaa ja lisää tekonivelen irtoamisriskiä. Painoindeksin (BMI) tulisi olla alle 35. Jos se on yli 40, joudutaan leikkausta siirtämään liian suuren riskin vuoksi. Potilas laitetaan varsinaiseen leikkausjonoon vasta, kun painoindeksi on hyväksyttävällä tasolla. Omasta terveyskeskuksesta ja ravintoterapeutilta saa ohjeet ruokavalioon ja laihduttamiseen. Laihduttamisen suotuisasta vaikutuksesta kulumasairauden aiheuttamaan nivelkipuun on olemassa selvää tieteellistä näyttöä. Omaehtoinen kuntoutus yhdessä 5-10 kg painonpudotuksen kanssa on joissain tapauksissa auttanut niin paljon, että leikkaushoidosta on voitu luopua. Tulehdusten ja ihon hoito Tekonivel on vierasesine, johon elimistössä olevat bakteerit herkästi hakeutuvat varsinkin toipilasaikana. Tulehdukset, kuten virtsatie-, hengitystie- ja poskiontelotulehdus tulee hoitaa hyvissä ajoin ennen leikkausta, sillä tulehdukset voivat olla este leikkaukselle. Lisäksi tulee hoitaa tulehtuneet ihottumat, varvasvälien ja kantapäiden ihorikot ja haavat sekä kynsivallin tulehdukset. Iholla ei saa olla naarmuja, haavoja, märkänäppyjä tai

7 rupia. Ihon huono kunto voi olla este leikkauksen suorittamiselle. Hampaiden hoito Tekonivelleikkaukseen tullessa suun limakalvojen ja hampaiden tulee olla hoidetut. Hampaiden tulehduspesäkkeet voivat olla piileviä. Niiden osoittamiseksi tarvitaan yleensä leuka-alueen röntgenkuvausta. Leikkauspäätöstä tehdessään kirurgi arvioi hammaslääkärillä käynnin tarpeellisuuden. Mikäli hampaita joudutaan poistamaan, tekonivelleikkaus voidaan tehdä aikaisintaan 3 viikon kuluttua toimenpiteestä. Hammashoidosta vastaa oman kunnan terveyskeskus. Myös yksityisen hammaslääkärin suorittamasta hoidosta saa Kelan korvauksen (erillistä lähetettä ei tarvita). Hammaslääkäriaika kannattaa varata heti, kun leikkauspäätös on tehty. Apuvälineet Preoperatiivisella käynnillä arvioidaan fysioterapeutin kanssa apuvälineiden tarpeellisuus. Ennen leikkaukseen tuloa hakekaa tarvittavat apuvälineet lainaksi oman kunnan apuvälinelainaamosta. Lainaus on maksutonta. Kyynärsauvat (ottakaa mukaan sairaalaan tullessanne) WC-korotus Istuintyyny (ottakaa mukaan sairaalaan tullessanne) Tarttumapihdit Sukanvetolaite Sängynjalankorottajat Apuvälineiden käyttö on usein tarpeellista noin 6 viikon ajan leikkauksen jälkeen. Lonkan liiallinen koukistus (esim. matalalla tuolilla istuminen tai kumartuminen), kiertoliikkeet ja jalkojen ristiin laitto venyttävät vastaleikattua lonkkaa ja saattavat aiheuttaa jopa nivelen sijoiltaanmenon. Tarkat tiedot mahdollisista liike- ja varausrajoituksista saatte leikkauksen jälkeen. Kotona selviytyminen Hoitoaika sairaalassa on lyhyt, noin 2 vuorokautta. Siksi on hyvä jo etukäteen miettiä leikkauksen jälkeistä selviytymistä kotona esim. kaupassakäynnin, ruuanlaiton ja peseytyminen suhteen. Avun saaminen olisi suunniteltava yhdessä ystävien ja omaisten kanssa hyvissä ajoin ennen leikkausta. Läheisten tuki on tärkeä osa toipumista. He voivat olla mukana myös leikkaukseen valmistavalla käynnillä. Autolla ajaminen ja yleensä autossa istuminen onnistuvat vasta 6 viikkoa leikkauksen jälkeen. Kyynärsauvat, istuintyyny, sukanvetolaite, tarttumapihdit ja WC-koroke. 7

8 Ennen leikkausta järjestetään leikkausarviokäynti, jossa tapaatte sairaanhoitajan, fysioterapeutin ja leikkaavan lääkärin sekä tarvittaessa anestesialääkärin. 8

9 KUTSU LEIKKAUKSEEN Leikkauspäätös tehdään yhdessä kirurgin kanssa poliklinikkakäynnin yhteydessä. Tämän jälkeen sairaanhoitaja käy kanssanne oleellisesti leikkaukseen vaikuttavat asiat kuten aiemmat leikkaukset ja niistä toipumisen, nykyiset sairaudet ja lääkityksen. Lisäksi kartoitetaan leikkaukseen vaikuttavat muut riskitekijät kuten tupakointi ja alkoholin käyttö. Kutsu leikkaukseen tulee kirjeitse tai joskus peruutuspaikkaa täytettäessä sairaanhoitaja soittaa Teille suoraan kotiin. Ennen leikkausta kaikki potilaat käyvät ns. preoperatiivisella käynnillä, jolla tapaatte ortopedin, sairaanhoitajan ja fysioterapeutin, jotka tarkistavat leikkauskuntonne ja saatte yksilöllisiä ohjeita. Tarvittaessa tapaatte myös anestesialääkärin. Käynnin yhteydessä otetaan lisäröntgenkuvat, sydänfilmi sekä veri- ja virtsakokeet. Varatkaa useampi tunti aikaa käyntiin. Veren hyytymistaipumukseen vaikuttavista lääkkeistä ja niiden lopettamisesta saatte ohjeet anestesialääkäriltä. Omega-valmisteiden käyttö tulisi lopettaa kaksi viikkoa ennen leikkausta. Omega saattaa lisätä verenvuotoa leikkauksen aikana vielä pitkään sen lopettamisen jälkeenkin. Ihorikko voi olla este leikkaukselle. Käynnin yhteydessä tarkastetaan varvasvälit ja yleensä ihon kunto. Iho-ongelmissa on hyvä ottaa yhteyttä sairaalaan jo ennen varsinaista käyntiä. Leikkausvalmistelut Käykää leikkausta edeltävänä iltana tai mielellään tulopäivän aamuna suihkussa ja peseytykää huolellisesti saippualla tai nestesaippualla (koko vartalo, alapesu, leikkausalue, napa ja myös hiukset). Pesun tarkoituksena on vähentää bakteerimäärää leikkausalueella. Poistakaa kynsilakka. Olkaa syömättä ja juomatta yöllä klo 24 jälkeen. Saatte juoda 2dl vettä, mehua, joka ei sisällä hedelmälihaa, tai ravintojuomaa ennen klo 6 aamulla. Anestesialääkärin määräämät kotilääkkeet voi ottaa pienen vesimäärän kanssa. Ottakaa mukaan kyynärsauvat, istuintyyny, omat aamutossut / sandaalit, hygieniavälineet esim. hammasharja ja -tahna jne. Ottakaa mukaan hoitajan kanssa sopimanne kotilääkkeet esim. astmasuihkeet ja silmätipat. Arvoesineet sekä korut (myös vihkisormus) on hyvä jättää kotiin. Rahaa on hyvä olla jonkin verran esim. taksiin. Muistakaa ottaa mukaan myös KELA-kortti. 9

10 Leikkauspäivä Tulkaa sairaalaan, 23h kirurgia - osastolle, leikkauspäivän aamuna klo syömättä ja juomatta. Pukeudutte leikkausvaatteisiin ja saatte anestesialääkärin määräämän esilääkityksen. Kaikki korut ja mm. hiuspinnit poistetaan. Useimmille potilaille laitetaan virtsakatetri ja iho kontrolloidaan vielä kerran. Tukisukka laitetaan siihen jalkaan, jota ei leikata. Tapaatte myös vielä kerran leikkaavan kirurgin, joka merkitsee leikkausalueen tussilla. Leikkaus kestää 1 2 tuntia. Ennen leikkausta saatte tulehdusriskiä vähentävän antibiootin. Leikkaus tehdään yleensä selkäpuudutuksessa. Toimenpiteen aikana kuuluu leikkauksesta johtuvia ääniä. Halutessanne saatte korvatulpat tai voitte kuunnella musiikkia leikkauksen aikana. Leikkauksen jälkeen teidät siirretään heräämöön, jossa puudutuksen häviämistä ja vointianne tarkkaillaan. Puudutus poistuu yleensä muutaman tunnin kuluttua leikkauksesta. Heräämövaiheen jälkeen teidät haetaan omalle vuodeosastolle, jossa vointianne seurantaa jatketaan. Kivun hoito Leikkauksen jälkeen jokainen potilas tuntee kipua enemmän tai vähemmän. Kipua hoidetaan säännöllisellä kipulääkityksellä. Myös kylmähoitoa käytetään kivun ja turvotuksen hoitona. Hoitohenkilökunta ei voi tarkkaan tietää leikkauksen jälkeisten kipujen voimakkuutta. Se on aina yksilöllistä. Siksi on tärkeää, että ilmoitatte henkilökunnalle ajoissa kipujen alkamisesta. Silloin lääkitys tehoaa parhaiten. Riittävä kipulääkitys edesauttaa liikkeelle lähtöä ja toipumistanne. Toivomme teidän kertovan voinnissanne tapahtuvista muutoksista henkilökunnalle. Osastolla saatte juotavaa ja tuloajasta riippuen päivällistä tai iltapalaa. Leikkauspäivän iltana aloitetaan veritulpan estolääkitys injektiona. Lääkitys jatkuu myös kotona, mutta silloin yleensä tablettimuodossa. Voinnista riippuen kuntouttaminen aloitetaan heti leikkauksen jälkeen auttamalla potilas ylös ainakin vähäksi aikaa. 10

11 11 Osastolla fysioterapeutti ohjaa teitä liikkumisessa.

12 LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO JA KUNTOUTUMINEN Ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä aamuna hoitajat poistavat leikkausalueelle laitetun laskuputken ja virtsakatetrin (jos sellaisia on käytetty) sekä auttavat aamupesuissa. WC:ssä saatte käydä hoitohenkilökunnan avustamana heti, kun vointinne sen sallii. Suihkuun pääsette toisena leikkauksen jälkeisenä päivänä. Hoitoaikojen lyhyydestä johtuen teitä kannustetaan omatoimisuuteen osastolla. Oma aktiivinen ote edesauttaa leikkauksesta toipumista ja kuntoutumista. Liikkuminen leikkauksen jälkeen Leikkauksen jälkeen teidät ohjataan nopeasti liikkeelle usein jo leikkauspäivänä, koska varhainen liikkeellelähtö edistää toipumista ja vähentää mm. laskimotukosten riskiä. Vuoteesta voitte nousta sille puolelle, mille olette aiemmin tottunut nousemaan. Istuminen on sallittua, mutta alkuun pitkää yhtäjaksoista istumista kannattaa välttää. Kuntoutumisen tavoitteena on mahdollisimman normaali liikkuminen. Tavallisesti leikatulle alaraajalle saa astua täydellä painolla. Kävelyn tukemiseksi ja ontumisen välttämiseksi teidän kannattaa aluksi käyttää kyynärsauvoja tai rollaattoria. Kävelyn lisäksi osastolla ohjataan liikeharjoituksia. Harjoittelun tavoitteena on verenkierron vilkastuttaminen, lihasten aktivointi ja leikatun nivelen mahdollisimman hyvä toiminta. Pystyasennossa on oltava päivittäin, mutta alussa kävelymatkat ovat lyhyitä pidentyen harjoituksen myötä. Mieluummin lyhyitä matkoja useammin, kuin että kerralla yrittää haukata liian paljon. Lepoasentona selinmakuu on yleensä mukavin asento leikatulle lonkalle. Eileikatulla kyljellä maatessa on hyvä pitää tyynyä jalkojen välissä noin 6 viikon ajan. Myös vatsalla makaaminen on luvallista heti leikkauksen jälkeen. Leikatulla kyljellä makaamista ja pitkään istumista suositellaan vasta, kun haava on kunnolla parantunut noin 4 viikon kuluttua leikkauksesta. Haava saattaa muuten ärtyä ja tulehtua. Vuoteesta noustessa vetäkää leikkaamaton alaraaja koukkuun ja siirtäkää lantio vuoteen reunalle. Siirtäkää jalat vuoteen reunan yli ja kohottautukaa käsillä avustaen istumaan. Vuoteeseen mennessä kallistakaa ylävartaloa käsillä tukien taaksepäin ja tuokaa jalat samanaikaisesti vuoteeseen. Tarvittaessa voitte käyttää tyynyä tukena jalkojen välissä. Siirtymisissä on erittäin tärkeää huomioida leikatun alaraajan asento. Seisomaan noustessa siirtykää ensin lähelle reunaa, jotta ponnistaessa lonkka ei koukistu liikaa. Työntäkää leikattua alaraajaa hieman eteenpäin lattialla, tukeutukaa käsiinne ja ponnistakaa leikkaamattomalla alaraajalla seisomaan. 12

13 Istuinkorotusta tai korkeita istuimia käytetään kuuden viikon ajan. Istuessanne pitäkää paino symmetrisesti molemmilla pakaroilla. Istuinkorotuksen käyttö myös wc:ssä on suositeltavaa kuuden viikon ajan leikkauksen jälkeen. Kävelyn lisäksi osastolla ohjataan liikeharjoituksia. Harjoittelun tavoitteena on verenkierron vilkastuttaminen, lihasten aktivointi ja leikatun nivelen mahdollisimman hyvä toiminta. Seuraavat harjoitukset on suunniteltu leikatun nivelen hyvää toimintaa ajatellen. Niillä on turvallista aloittaa heti leikkauksen jälkeen. Liikkeitä suorittaessa voi tuntua lihaskireyttä, mutta kovaa kipua ei harjoittelu saa lisätä. Leikkauksen jälkeen lisätään toistomääriä ja rasitusta vähitellen, koska kudosparaneminen vie aikaa. Ennen rasituksen lisäämistä tulisi kivun olla hallinnassa ja ontumisen mahdollisimman vähäistä. Fysioterapiakontrolli tapahtuu 6 viikon kuluttua omalla paikkakunnalla, silloin apuvälineet palautetaan. Tilatkaa itse aika fysioterapiaan. 13

14 Leikkauksen jälkeiset harjoitukset 1. Pumppausliikkeet Lantionnosto 3. Vetäkää nilkat koukkuun, painakaa polvitaipeet alustaa vasten ja jännittäkää pakarat yhteen. Pitäkää jännitys viiteen laskien ja rentouttakaa lihakset. Aloittakaa liikkeet heräämössä heti puudutusaineiden vaikutuksen vähennyttyä. Toistakaa harjoituksia useita kertoja päivän aikana. Harjoitukset nopeuttavat puudutusaineiden poistumista elimistöstä, ennaltaehkäisevät laskimotukosten syntymistä ja nopeuttavat haava-alueen parantumista. Jännittäkää pakarat ja nostakaa lantio hallitusti ylös. Pitäkää jännitys hetken aikaa ja laskekaa lantio hitaasti alas. Liikkeen tavoitteena on lisätä lantion hallintaa. 4. Varpaille nousu Ottakaa tukea esim. tuolin selkänojasta tai kyynärsauvoista. Nouskaa varpaille jännittäen samalla pakaralihaksia, laskeutukaa hitaasti alas. Huomioikaa hyvä ryhti! Lonkan koukistus ja ojennus Koukistakaa ja ojentakaa lonkkaa selinmakuulla jalkapohja alustalla

15 5. Lonkan koukistus ja ojennus a) Seistessä voitte harjoittaa lonkan koukistusta nostamalla polvea ylös-eteen. Tasapainon ylläpitämiseksi tukeutukaa käsin tuolin selkänojaan, kaiteeseen tms. 5.a 6 6. Leikatun lonkan etuosan venytys seisten Venyttäkää lonkkaa viemällä leikattu jalka taakse. Työntäkää lantiota eteenpäin, kunnes venytys tuntuu lonkan etuosassa. b) Lonkan ojennusta harjoittaessanne viekää leikattu alaraaja taakse polvi ojennettuna. Välttäkää vartalon kallistumista eteenpäin harjoituksen aikana. 5.b Harjoitukset ovat turvallisia aloittaa heti leikkauksen jälkeen. 5.c c) Lonkan loitontajalihaksia voitte harjoittaa viemällä leikattua alaraajaa suoraan sivulle. Ylävartalo pysyy suorassa. 15

16 7. Kävely 7. kyynärsauvat ja leikattu alaraaja samalle portaalle. Edetkää porras kerrallaan. Käyttäkää kaidetta tukenanne kun on mahdollista. 9. Portaat alas Molemmat kyynärsauvat: Viekää kyynärsauvat ja leikattu alaraaja alemmalle portaalle. Tuokaa leikkaamaton alaraaja samalle portaalle. Edetkää porras kerrallaan. Käyttäkää kaidetta tukenanne kun on mahdollista. 9. Viekää kyynärsauvat ja leikattu alaraaja eteen. Ottakaa leikkaamattomalla alaraajalla askel kyynärsauvojen viereen tai ohi. Leikatun puolen kyynärsauvasta voitte luopua noin 4 viikon kuluttua. Yhtä kyynärsauvaa käytetään, kunnes kävely sujuu ontumatta. Kävellessä vastakkaisen puolen kyynärsauva tukee leikatun lonkan toimintaa. 8. Portaat ylös 8. Molemmat kyynärsauvat: Nostakaa leikkaamaton jalka portaalle. Ponnistakaa leikkaamattoman jalan varassa 16

17 Kotiutuminen Kotiin pääsette noin 2 vuorokauden kuluttua. Jotkut särkylääkkeet voivat hidastaa vatsantoimintaa. Mikäli teillä on ongelmia vatsantoiminnan suhteen, voi apteekista ostaa ulostuslääkettä. Kotiutuminen tapahtuu invataksilla. Taksimatkasta maksatte omavastuuosuuden. Kun lähdette kotiin saatte mukaan: Reseptit Ajan jälkitarkastukseen Sairauslomatodistuksen Lähetteen fysioterapiaan Infektiolomakkeen Arviointilomakkeen Todistuksen matkakorvausta varten Kotona kuntoiluksi riittää aluksi kävely sisällä ja voinnin kohentuessa saa mennä myös ulos. Omatoimista harjoittelua tulee jatkaa kotona sairaalasta saatujen ohjeiden mukaan. Liikkumista voi lisätä vähitellen oman kunnon mukaan. Kun lähdette kotiin teidän tulisi osata: Kävely kyynärsauvojen avulla turvallisesti huoneessa ja osastolla Itsenäinen porraskävely Päivittäisissä toiminnoissa tarvittavien apuvälineiden käyttö tulisi hallita Tiedot rajoituksista (varauslupa ja lonkan koukistus) Siirtymiset 17

18 JÄLKIHOITO Haavan hoito Pitäkää haava puhtaana ja kuivana. Haavaside pidetään paikoillaan 5-7 vuorokautta kotiutumisen jälkeen. Välttäkää siteen avaamista tänä aikana. Suihkussa voi käydä, mutta jos side selvästi kostuu, se pitäisi vaihtaa. Haavasidos estää hakasia tarttumasta vaatteisiin, siksi sen käyttö on suositeltavaa hakasten poistoon asti. Sidetarpeita voi tarvittaessa ostaa apteekista. Pitkä makaaminen ja varsinkin istuminen suoraan haavan päällä voi ärsyttää haavaa ja aiheuttaa riskin haavatulehdukselle Saunaan ja kylpyyn saatte mennä vasta hakasten poiston jälkeisenä päivänä. Kotisairaanhoito tulee kotiin ja poistaa hakaset kahden viikon kuluttua leikkauksesta, eli / /201. Soittakaa oman terveyskeskuksen kotisairaanhoitoon kotiin päästyänne ja varatkaa aika hakasten poistoon. Jos sairaalasta päästyänne haava alkaa punottaa, kuumottaa, erittää, teille nousee kuumetta tai haavan seutuun tulee kovaa kipua, ottakaa yhteys kirurgisen osastolle, puh (019) Ottakaa kaikissa ennen ensimmäistä jälkitarkastusta ilmenevissä leikkausalueen ongelmissa yhteyttä Raaseporin sairaalaan. Kaikki infektioepäilyt hoidetaan sairaalassa. Haavan tulehdukseen ei tule aloittaa suun kautta otettavaa antibioottihoitoa avoterveydenhuollossa. Suun kautta otettavaa antibioottihoitoa ei tule aloittaa haavan tulehdukseen. Tulehdusten ehkäisy Huolehtikaa hyvästä käsihygieniasta; peskää kädet ennen haavasidosten vaihtoa ja kuivatkaa puhtaalla pyyhkeellä. Välttäkää haavan turhaa koskettelua, kunnes se on parantunut. Hoitakaa haavat, ihottumat, tulehtuneet kynsinauhat, hampaat, virtsatieinfektiot ja varvasvälit huolellisesti. Välttäkää tupakointia ja alkoholin käyttöä, koska ne hidastavat haavan paranemista. Jos teillä on perussairauksia, huolehtikaa, että ne ovat hoitotasapainossa. Muistakaa syödä monipuolisesti. 18

19 Kivun hoito Käyttäkää lääkärin määräämiä kipulääkkeitä alkuun säännöllisesti ja riittävästi. Voitte jättää kipulääkityksen pois jatkossa omien tuntemuksienne mukaisesti. Kipu ei saisi estää liikkumista, eikä haitata yöunia. Tulehduskipulääkkeiden käyttöön voi liittyä vatsavaivoja. Tarvittaessa voitte hankkia apteekista vatsansuojalääkettä. Kipua lievittää myös kylmähoito. Kylmäpakkauksen ja ihon väliin kannattaa laittaa esim. pyyheliina. Kylmäpakkaus voi olla apteekista ostettu geelipakkaus tai esimerkiksi pakastimesta otettu vihannespussi. Huolehtikaa riittävästä levosta. Rentoutuminen, huumori ja musiikin kuuntelu voivat saada ajatukset pois kivusta. Laskimotukosten ehkäisy Tehkää jalkojen pumppausliikkeitä useasti vuorokaudessa ja liikkukaa päivittäin. Lääkärinne on määrännyt teille joko pistettävän tai suun kautta otettavan estolääkkeen. Jatkakaa veritulpan estolääkkeen pistämistä tai tabletin ottamista kotona ohjeen mukaan. Tavallisesti lääkitys kestää noin kuukauden verran. Pistäkää injektio tai ottakaa tabletti samaan aikaan vuorokaudesta. Pistoskohtiin voi syntyä mustelmia, joista ei tarvitse huolestua. Kerätkää neulat kannelliseen astiaan ja palauttakaa apteekkiin. Noudattakaa lääkärin määräyksiä muiden lääkkeiden aloittamisen suhteen. Turvotukset ja mustelmat Turvotus leikatussa jalassa voi kestää useita kuukausia, usein 6 kuukautta ja oikeastaan vasta vuoden kuluttua näkee leikkauksen lopputuloksen. Turvotusta voitte vähentää lepäämällä, liikkumalla, nilkkojen pumppausliikkeillä, kylmähoidolla sekä kipulääkkeillä. Leikkaushaavan ympäristöön muodostuu usein mustelmia, ne saattavat olla kivuliaita ja niiden paraneminen voi kestää kauan. Mustelmat paranevat kuitenkin itsestään. Ravitsemus Syökää riittävän monipuolista ruokaa. Proteiinien tarve kasvaa leikkauksen jälkeen. Proteiinia saa lihasta, kalasta, kananmunasta, maitotuotteista, pavuista, herneistä ja viljasta. Hiilihydraattien (vilja, peruna, juurekset, marjat, kasvikset, hedelmät) saanti on myös tärkeää. Vitamiineja ja kivennäisaineita, erityisesti sinkkiä tarvitaan haavan paranemiseen ja sitä saa viljasta, maitovalmisteista ja lihasta. Punaisesta lihasta ja vihreistä vihanneksista saa paljon rautaa. Runsaasti kasviksia sisältävä ruoka edistää myös vatsan toimintaa. Tukipalvelut Sosiaalityöntekijä voi tarvittaessa auttaa teitä järjestämällä tarvittavaa kotiapua ja antamalla tietoa sosiaaliturvaasioista (esim. lääkekustannuksissa, sairaalamaksuissa). Häneltä saatte tietoa myös mahdollisista tukipalveluista; esimerkiksi ateriapalveluista ja kotipalveluista. Pyytäkää myös apua naapureilta, omaisilta tai ystäviltä päivittäisissä toiminnoissa. 19

20 TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LIITTYVÄT RISKIT Huolellisista ennakkovalmisteluista huolimatta kirurgisiin toimenpiteisiin liittyy aina komplikaatioiden riski. Leikkausalue voi tulehtua. Infektioriski on 2 %, joka tarkoittaa sitä, että keskimäärin joka 50. potilas saa infektion. Mikäli leikkaushaava erittää vielä hakasten poiston aikaan tai alkaa punottaa voimakkaammin sairaalasta päästyänne tai teille tulee kuumetta (yli 37,5 astetta) ilman muuta selittävää syytä, ottakaa yhteyttä sairaalaan. Toisinaan leikkaushaava tai tekonivelen ympäristö joudutaan puhdistamaan leikkaussalissa. Joskus koko tulehtunut tekonivel joudutaan poistamaan. Uusi tekonivel voidaan asentaa sen jälkeen noin viikon kuluttua, kun tulehdus on rauhoittunut. Leikatussa raajassa on aina turvotusta. Poikkeava turvotus nilkan ja säären alueella voi kuitenkin olla laskimoveritulpan oire, samoin puristava Huolellisista ennakkovalmisteluista huolimatta kirurgisiin toimenpiteisiin liittyy aina riskejä. kipu syvällä pohkeessa etenkin liikuteltaessa nilkkaniveltä ylöspäin. Mikäli epäilette laskimoveritulppaa, ottakaa yhteys sairaalaan. Joskus lonkan tekonivel saattaa mennä sijoiltaan esim. kaatuessa tai syvään kumartaessa. Sijoiltaanmenon riski on noin 3-4 %, joka tarkoittaa sitä, että riski voi toteutua joka 25. potilaan kohdalla. Sijoiltaanmenon huomaa heti. Se tapahtuu äkillisesti. Lonkassa tuntuu äkillinen voimakas kipu, jalka lyhenee ja varaaminen käy mahdottomaksi. Myös tällöin on tarpeen ottaa yhteys päivystävään sairaalaan. Runsas alkoholin käyttö lisää sijoiltaanmenon riskiä. Se rentouttaa niitä lihaksia, jotka tukevat tekoniveltä ja pitävät sen paikoillaan. Riski on suurin ensimmäisten 3 kuukauden aikana. Sijoiltaanmennyt nivel vedetään paikoilleen lyhyessä nukutuksessa tai puudutuksessa. Mikäli sijoiltaanmeno alkaa toistua, se vaatii usein uusintaleikkauksen. Iskiashermo sijaitsee lonkkanivelen takana lähellä leikkausaluetta. Siihen kohdistuu leikkauksen aikana venytystä ja joskus sen seurauksena syntyy hermovamma. Tyypillisin hermovamma on läpsyjalka, jossa nilkan nostaminen ylöspäin ei onnistu. Useimmiten vamma paranee lähes 20

21 ennalleen, mutta siihen voi kulua jopa yli vuosi. Lonkkanivel pysyy paikoillaan lihasjännityksen seurauksena. Lihasjännitystä lisäämällä lisääntyy helposti myös raajan pituus. Silloin nivel pysyy paremmin paikoillaan, mutta pituutta voi tulla lisää 0,5-1 cm. Usein leikattu alaraaja tuntuu pidemmältä heti leikkauksen jälkeen, koska pituuden muutos on tapahtunut hetkessä. Toisaalta myös leikkausalueen turvotus ja kipu aiheuttavat kiristystä, jotka vaikuttavat tunteeseen pituuserosta, vaikka todellista pituuseroa ei olisikaan. Pieneen pituuseroon (0,5 1 cm) tottuminen vie aikaa, koska koko elimistön pitää hyväksyä uusi tilanne. Siksi tällaista pituuseroa ei kannata heti lähteä korjaamaan pohjallisin. Joskus leikkauksessa irrotetut lihakset eivät kiinnity takaisin toivotusti, jolloin seurauksena saattaa olla ontuminen. Ontumiseen voi liittyä myös kipua. Jos vaiva ei poistu lihasharjoituksilla, tulee jopa harkittavaksi kiinnitystä uudessa leikkauksessa. Kuten yllä olevasta selviää, liittyy leikkaukseen useita riskitekijöitä. Osa niistä aiheuttaa leikkauksen jälkeen pienempää haittaa, osa pahempaa. Eri tutkimuksista tiedämme, että noin 20 % potilaista on jossain määrin tyytymättömiä tekonivelleikkauksen lopputulokseen tai ainakin heidän odotuksena ennen leikkausta ovat olleet suuremmat kuin, mitä sitten leikkauksella pystyttiin saavuttamaan. Tämä tarkoittaa sitä, että noin joka 5. potilaan kohdalla lopputulos ei ole aivan täydellinen. Tekonivel ei koskaan vastaa ihmisen normaalia niveltä ja siksi leikkaukseen tulee ryhtyä vasta perusteellisen harkinnan jälkeen. Leikkauksella saavutettava hyödyn on oltava huomattavasti suurempi kuin leikkauksesta aiheutuva riski. Potilaat pyritään tutkimaan ja valitsemaan leikkaukseen huolella. Silti voi sattua yllätyksiä. Potilaiden on syytä huomioida, että kyseessä on iso toimenpide, joka rasittaa tuntuvasti elimistöä ja leikkaukseen sisältyy tämän vuoksi myös kuoleman riski. Riskit ovat sitä suurempia, mitä enemmän potilaalla on haitallisia perussairauksia tai tottumuksia (sydän/verisuonitauti, sokeritauti, runsas ylipaino, runsas alkoholin käyttö, tupakointi jne. ) 21

22 ELÄMÄ TEKONIVELEN KANSSA Tekonivel vähentää yleensä kipua ja mahdollistaa normaalin elämän. Lonkan tekonivelien laatu ja kestävyys on vuosien kuluessa parantunut, mutta ikuisia tekonivelet eivät vieläkään ole. Kymmenen vuoden kuluttua n. 90 % tekonivelistä on paikallaan toimien lähes normaalisti. Kuitenkin kahdenkymmenen vuoden kuluessa lähes kaikki on jouduttu vaihtamaan. Vaihtoleikkaus on vaativa ja riskit ovat suuremmat kuin mitä ensimmäisessä leikkauksessa. Toipuminen lonkan tekonivelleikkauksesta vie aikaa ja lopullinen tulos leikkauksesta on arvioitavissa vasta noin vuoden kuluttua leikkauksesta. Tulehdusten ennaltaehkäisy ja niiden huolellinen hoito on jatkossakin tärkeää, koska tulehdus voi levitä veriteitse tekoniveleen. Oman hammaslääkärinne on hyvä olla tietoinen asennetusta tekonivelestä. Eräät hammaslääkärin toimenpiteet saattavat vaatia suoja-antibiootin, jotta estetään mahdollinen veriteitse tapahtuva tekonivelen tulehtuminen. Kohtuullinen liikunta on sallittua ja suotavaakin leikkauksen jälkeen. Lihaksiston hyvä kunto lisää nivelen tukevuutta. Jälkitarkastuksessa voitte kysyä teille sopivia lajeja. Yleisesti suositeltavia rullaavia liikuntamuotoja ovat: kävely, uinti, pyöräily ja tasamaahiihto. Muita harrastuksia ja toimintoja voitte tehdä oman vointinne mukaisesti. Voimakkaita ääriasentoja on kuitenkin hyvä välttää. Kuntosalilla on hyvä välttää syvään kyykkyyn menemistä ja jalkaprässiä. Juokseminen ja urheilulajit, jossa tulee voimakas kantaisku voivat olla haitallisia nivelen keston kannalta. On hyvä muistaa, että tekonivel ei ole sama asia kuin oma nivel. Painonhallinta on erittäin tärkeää tekonivelen pitkäaikaispysyvyyden kannalta. Runsas ylipaino lyhentää tekonivelen käyttöikää. Seksuaalielämälle lonkan tekonivel ei aiheuta rajoituksia, mutta lonkkien ääriasentoja tulee välttää. Raskaus ja synnyttäminen ovat mahdollisia tekonivelleikkauksen jälkeen. Jos käytte fysikaalisessa hoidossa, tekonivelalueelle ei saa antaa syvälämpöhoitoja. Tekonivel saattaa hälyttää turvatarkastuksessa (esim. lentokentällä). Matkustamiseen ei kuitenkaan tarvita mitään erillistä todistusta. Kohtuullinen liikunta on sallittua ja suotavaakin leikkauksen jälkeen. 22

23 KARTTA JA KULKUYHTEYDET Raaseporin sairaalan sijainti. 23

24 Helsinki Tammisaari työmatkakuljetuksen reitti ja aikataulu Kuljetuksen hoitaa Tilausliikenne Nikkanen Helsinki Oy (iso linja-auto) Bussi on merkitty selkeällä kyltillä HUS Raasepori 6.25 Kiasman bussipysäkki, Mannerheiminaukio > Oopperatalon bussipysäkki > Tukholmankadun bussipysäkki, R-kioskin kohdalla 6.35 Huopalahdentien pysäkki Munkkiniemen Neste-aseman vieressä 6.40 Kilo - Kauniainen -liittymän ramppi Turun moottoritien varrella 6.45 Iso Omenan pysäkki länsiväylän varrella 6.50 Suomenojan liittymän ramppi länsiväylän varrella 6.52 Espoonlahti 7.02 Kirkkonummen liittymän ramppi 7.10 Pikkala, ABC:n yläpuolella oleva pysäkki Inkoon suuntaan 7.20 Inkoo, ST1 kohdalla oleva pysäkki 7.33 Infotaulu Malmkullassa Karjaalla 7.50 Tammiharju, Raaseporintien pysäkki 7.55 LUS, TK:n vuodeosaston ja psykiatrian poliklinikan (Rosa huset) välinen pysäköintialue Paluu päinvastaisessa järjestyksessä, lähtö ma to ja pe Muutoksista ilmoitetaan erikseen. Kuljetukseen ei ole ilmoittautumisvelvollisuutta. Kysymyksiin vastaa Leif Österman puh Kuljettaja Tero Vokkolainenh puh , ma to klo ja pe klo Tilausliikenne Nikkanen Helsinki Oy, Risto Nikkanen puh

25 25

26 Raaseporin sairaala YHTEYSTIEDOT Raaseporin sairaala Itäinen Rantakatu 9, PL 1020, Tammisaari Kirurgian osasto h kirurgia osasto , ma klo 7 pe klo 15 Kirurgian poliklinikka , ma-pe klo Vierailuajat osastoilla ovat vapaat Leikkausjonotiedustelut/ muutokset , ma-pe klo Fysioterapeutti Potilasohjeen runkona on käyetty: Coxan sairaalan esite Lonkan tekonivelleikkaus- Fysioterapeuttiset ohjeet ja HUS- Peijaksen opas Lonkan tekonivelleikkaus opas potilaalle (Taitto: Mirkka Kujala, HYKS Operatiivinen tulosyksikkö, Kuvat: Jussi Kirjavainen, Tero Hanski, Smith&Nephew Painettu: KopioNiini 11/2013) 26