TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKE. Loppuraportti. Utsjoen kunta Hankejohtaja Päivi Salminen

Transkriptio

1 TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKE Loppuraportti Utsjoen kunta Hankejohtaja Päivi Salminen

2 2 TIIVISTELMÄ Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanke Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishankkeen tavoitteena oli rajayhteistyön avulla parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja laatua painottaen saamelaisten palveluita. Hankkeen hallinnosta vastasi Utsjoen kunta. Hanketta rahoittivat Suomen sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) ja Utsjoen kunta. Hankkeen henkilöresursseina olivat ohjausryhmä, hankejohtaja ja Utsjoen sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön hankkeeseen käyttämä työaika. Hankkeen yhteistyökumppaneina olivat monet Norjan ja Suomen toimijat julkiselta sektorilta ja järjestöistä sekä yksityiset ihmiset rajat ylittävien palveluiden ideoijina ja palveluiden käyttäjinä. Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet ja toimenpiteet kattoivat suuren osan Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista. Hanke painotti saamelaisten omakielisten palveluiden turvaamista osana koko väestön palveluita sekä tuki kulttuurisensitiivistä osaamista sosiaalija terveyspalveluissa. Hanke rakensi verkostoja yhteistyön perustaksi ja hankki tietoa naapurimaan palvelujärjestelmistä ja toimintatavoista. Hankkeessa valmisteltiin sopimuksia ja selvitettiin niiden edellytyksiä, vahvistettiin olemassa olevia palveluita ja käynnistettiin uutta palvelutoimintaa. Hankkeen loppuvaiheessa työ painottui vanhusten palveluihin. Karasjoen ja Karigasniemen alueen vanhuspalveluita koskevan selvityksen osana valmistui hankeaihio yhteisistä vanhuspalveluista. Vaikka hanke painotti rajayhteistyötä Utsjoen kunnan näkökulmasta, vastavuoroisuutta ei yhteistyötä kehitettäessä voi liikaa korostaa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa yhteistyön asetelma on epätasapainoinen, koska Utsjoen kunta on pääsääntöisesti rajat ylittäviä palveluita tarvitseva osapuoli. Siksi tulisikin pohtia, miten rajayhteistyön vastavuoroisuutta voidaan lisätä. Toimiva ja kaikkia osapuolia kiinnostava yhteistyö edellyttää, että kaikki osapuolet hyötyvät yhteistyöstä Hanke vei rajayhteistyötä eteenpäin ja kehitti uusia yhteistyön muotoja. Jotta rajat ylittävä palveluyhteistyö toimisi työntekijä- ja asiakastasolla, tulee palveluiden käytön olla sujuvaa. Tiedon pitää kulkea ja palveluprosessien olla liitettävissä toisiinsa. Toimiva rajat ylittävä palveluiden käyttö edellyttää jatkuvaa vuorovaikutusta ja yhteistyön käytäntöjen selkiyttämistä. Monia lainsäädäntöön, toimintatapoihin, kieleen ja kulttuuriin liittyviä yksityiskohtia on sovitettava yhteen. Rajayhteistyön kehittäminen on jatkuva prosessi, jota kaksi vuotta kestänyt hanke on omalta osaltaan hiukan sysännyt eteenpäin. Avainsanat: sosiaali- ja terveyspalvelut, rajayhteistyö, kehittäminen

3 3 SAMMANFATTNING Tenonlaaksos social- och hälsovårdstjänsters utvecklingsprojekt Syftet med Tenonlaaksos social- och hälsovårdstjänsters utvecklingsprojekt var att förbättra tillgången till och kvaliteten på social- och hälsovårdstjänsterna med hjälp av gränssamarbete, med betoning på det samiska folkets tjänster. Projektet administrerades av Utsjoki kommun. Projektet finansierades av Finlands social- och hälsovårdsministeriums nationella utvecklingsprogram (Kaste) och Utsjoki kommun. Projektets personalresurser bestod av en styrgrupp, en projektledare och den arbetstid som Utsjoki social- och hälsovårdsväsendet brukade på projektet. Projektet hade flera norska och finska samarbetspartners från den offentliga sektorn, organisationer samt privatpersoner som skapare och användare av gränsöverskridande tjänster. Projektplanens mål och åtgärder omfattade en stor del av social- och hälsovårdstjänsterna. Tyngdpunkten låg på att bevara samiska tjänster som en del av hela folkets tjänster samt att stödja kultursensitiv kunskap i social- och hälsovårdstjänst. Projektet skapade nätverk som grund för samarbete och skaffade information om grannlandets tjänstesystem och handlingssätt. Under projektets lopp förbereddes kontrakt och betingelserna för kontrakten utreddes. Dessutom förstärktes nuvarande tjänster och ny tjänstverksamhet startades. I slutet av projektet låg tyngdpunkten på åldringstjänsterna. Som en del av en utredning av åldringstjänsterna i Karasjoki och Karigasniemi skapades ett projektramverk om gemensamma åldringstjänster. Fastän projektet betonade gränssamarbetet från Utsjoki kommuns perspektiv kan ej ömsesidigheten understrykas tillräckligt, då det är fråga om utveckling av samarbetet. Samarbetet är ojämnt vad gäller social- och hälsovårdstjänster då Utsjoki kommun i huvudsak är den behövande parten av gränsöverskridande tjänster. Därför borde olika sätt att öka ömsesidigheten vid gränssamarbete tänkas över. För fungerande samarbete och ömsesidigt intresse krävs att alla parter har nytta av samarbetet. Projektet befrämjade gränssamarbetet och åstadkom nya samarbetsformer. Fungerande gränsöverskridande tjänstesamarbete på arbetar- och kundnivå kräver att användningen av tjänsterna kan ske på ett smidigt sätt. Information bör utbytas och tjänsteprocesserna bör kunna sammanfogas. Fungerande användning av gränsöverskridande tjänster förutsätter kontinuerlig växelverkan och klargörelse av samarbetspraxis. Flera detaljer rörande lagstiftning, handlingssätt, språk och kultur bör inkluderas. Utveckling av gränssamarbete är en ständig process vilken det tvååriga projektet har befrämjat. Nyckelord: social- och hälsovårdstjänster, gränssamarbete, utveckling

4 4 SUMMARY Tenonlaakso health and social services development project The goal of the Tenonlaakso health and social services development project was to improve the accessibility and quality of health and social services by using cross-border cooperation, while putting emphasis on services for Sami people. The project was administered by the municipality of Utsjoki. The project was funded by the National Development Programme for Social Welfare and Health Care (Kaste) of the Ministry of Social Affairs and Health and the municipality of Utsjoki. The workforce of the project included a steering committee, a project manager and the working time the personnel of the health and social care unit of Utsjoki has devoted on the project. Cooperational partners were several Norwegian and Finnish public sector organizations and communities, and private persons as idea generators and service users. Goals and measures of the project plan covered a large part of the health and social services. The project focused on securing the services in the native language of Sami people as a part of the whole population s services, and on supporting culturally sensitive knowledge in health and social services. The project built networks as a foundation of the cooperation, and gained information of service systems and operation modes of the neighbouring country. Agreements were prepared and prerequisites of these were determined, present services were strengthened and new services started during the project. The work shifted towards elderly services at the end of the project. A project framework of joint elderly services was created as a part of a survey on the elderly services of Karasjoki and Karigasniemi. Although the project focused on cross-border cooperation from the perspective of Utsjoki, when developing cooperation, reciprocity cannot be stressed enough. The health and social service cooperation is unbalanced, as the municipality of Utsjoki is often the needing party of cross-border services. Therefore, new methods of increasing the reciprocity of cross-border cooperation should be devised. The prerequisite of a working and mutually interesting cooperation is that all parties benefit from the cooperation. The project promoted cross-border cooperation and new cooperation methods were developed. The use of services should be smooth in order for the cross-border cooperation to work on an employee and customer level. Information should flow and service processes should adapt to each other. Functional use of cross-border services requires continuous interaction and clarification of cooperational policies. Several details related to legislation, operation mode, language and culture should be fitted together. The development of crossborder cooperation is a continuous process, parts of which have been nudged forward by the two-year-long project. Key words: development, health and social services, cross-border cooperation

5 5 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 2 SAMMANFATTNING 3 SUMMARY 4 1. KEHITTÄMISHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 6 2. HANKKEEN HALLINTO JA TALOUS TENONLAAKSO ASUIN- JA PALVELUALUEENA TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMINEN Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö Perusterveydenhuolto ja ensihoito Päivähoito, lastensuojelu ja perheneuvolapalvelut Vanhusten ja vammaisten palvelut Toimintakulttuurien tuntemus ja yhteensovittaminen Omakielisten palveluiden turvaaminen TUKIVATKO TULOKSET ODOTETTUJA VAIKUTUKSIA? HANKEPROSESSIN TOIMINNAN TASOT TUKIKO HANKE KASTE-OHJELMAN TAVOITTEITA? MITÄ TÄSTÄ ETEENPÄIN? POHDISKELUA RAJAYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSISTA JA ESTEISTÄ 41 KIRJALLISUUTTA 43 Liite. Kunta- ja kyläkeskusten välisiä etäisyyksiä 45

6 6 1. KEHITTÄMISHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanke on osa pitkää prosessia. Pohjoisen Norjan ja Suomen asukkaat ovat aina eläneet vuorovaikutuksessa keskenään ja alueen resursseja hyödyntäen. Tenonlaakso on saamelaisten keskeisintä asuinaluetta. Saamen kieli ja kulttuuri ovat vahvasti läsnä arkipäivän elämässä molemmin puoli rajajokea. Hankkeen lähtökohtana ollut saamelaisten välinen yhteisöllisyys on perustunut yhteiseen saamen kieleen, kulttuuriin, sukulaisuuteen ja elämäntapaan. Yhteiskunnallinen murros on kuitenkin muuttanut myös raja-alueen elämää. Modernisaation myötä rajat ylittävässä yhteistyössä ovat painottuneet luonnonresurssien käyttö, kauppa, työvoiman rekrytointi ja naapurimaan palveluiden käyttö luvulle asti oli tavallista, että Utsjoen asukkaat käyttivät Norjan terveyspalveluita Tanassa, Vesisaaressa, Lakselvissa ja toisinaan Oslossa asti. Teiden rakentaminen, liikenneyhteyksien paraneminen ja kansallisen palvelujärjestelmän kehittyminen paransivat kunnan omia palveluita. Utsjoen yhteistyö Suomen puolen naapurikuntaan Inariin ja Rovaniemellä toimiviin sairaaloihin ja keskuslaitoksiin tiivistyi. Samalla kun kansallinen palveluverkko vahvistui, hiipui Norjan palveluiden käyttö. Valtioiden rajat ylittävä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyö jäi muutamien asian tärkeydestä vakuuttuneiden viranhaltijoiden, kunnallispoliitikkojen ja asukkaiden aktiivisuuden varaan. Kunnalliset palvelut tulivat järjestelmällisemmän rajayhteistyön kohteeksi uudelleen 2000 luvulla. Samalla oivallettiin, että rajat ylittävä yhteistyö turvaisi sekä palveluiden saamenkielisyyttä että lähipalveluiden saatavuutta. Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishankkeen hankesuunnitelman mukaan hanke parantaa Suomen ja Norjan rajat ylittävän yhteistyön avulla sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja laatua painottaen erityisesti saamelaisten palveluita.

7 7 Hankkeen tavoitteena oli turvata saamelaisten mahdollisuutta omakielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, turvata kunnan koko väestölle tarkoitettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta sekä tukea kulttuurisensitiivistä osaamista sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hankesuunnitelman mukaan hanke liittyi sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelman teema-alueisiin: 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja prosessit 2. Perusterveydenhuollon vahvistaminen 3. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi hankkeelle rahoituksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden teema-alueelta. Hankkeen tavoitteena oli tukea Kaste-ohjelman ( ) tavoitteita seuraavilla tavoilla: -Hanke tuottaa uusia pysyviä palvelurakenteita ja prosesseja ja kaventaa alueellisia ja kielellisiä eroja hyödyntämällä Norjassa olevia saamenkielisiä palveluita ja kehittämällä yhteistyötä norjalaisten palvelutuottajien kanssa. -Hanke tuottaa kokonaan uusia palveluita erityisesti saamenkielisille ihmisille kun Norjassa olevia palveluita saadaan palvelutarjonnan piiriin. -Hankkeen avulla saadaan laajempi väestöpohja turvaamaan palveluiden järjestämistä ja saatavuutta Utsjoen kunnan alueella. Norjan naapurikunnat kuuluvat läheisyyden ja saamenkielisyyden vuoksi kunnan väestön luonnolliseen työssäkäynti- ja palvelualueeseen. Hankkeen tavoitteet, osatavoitteet, toimenpiteet, odotetut vaikutukset ja toiminnan tasot on esitetty tiivistetysti seuraavassa kuviossa.

8 8 Tavoite Osatavoitteet Toimenpiteet Hanke parantaa Suomen ja Norjan rajat ylittävän yhteistyön avulla sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja laatua painottaen erityisesti saamelaisten palveluita. 1. Turvaa saamelaisten mahdollisuutta omakielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. 2. Turvaa kunnan koko väestölle tarkoitettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta. 3. Tukee kulttuurisensitiivistä osaamista sosiaali- ja terveyspalveluissa. 1. Sujuvoittaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä. 2. Lisää yhteistyötä kuntien perusterveydenhuollossa ja ensihoidossa. 3. Vahvistaa päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyötä, sopimuksen solmiminen perheneuvolapalveluista. 4. Kehittää yhteistyötä vanhusten ja vammaisten palveluissa. 5. Parantaa toimintakulttuurien tuntemusta ja yhteensovittamista. 6. Turvaa omakielisiä palveluita monikielisellä raja-alueella. Odotetut vaikutukset 1. Hanke turvaa Utsjoen kunnan saamelaisille asukkaille ja soveltuvin osin kaikille saamelaisille mahdollisuuden käyttää Norjassa olevia saamelaisten palveluita, joita Suomessa ei pystytä järjestämään. (Saamelaisten palvelut) 2. Rajayhteistyössä turvataan kunnan koko väestön ja matkailijoiden sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta etenkin akuuteissa tilanteissa tai kun kunnassa on palvelutyhjiö. (Koko väestön palvelut) 3. Hankkeessa hyödynnetään Norjassa tehtyä sosiaali- ja terveysalan kokeilu-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa ja edistetään kulttuurisen näkökulman lisääntymistä kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa. (Tietoperusta) Hankeprosessi Tulosten saavuttamiseksi toimitaan kolmella tasolla 1. Vuorovaikutuksen lisääminen ja toimintakulttuurien ymmärtäminen. 2. Palveluita ohjaavien normien, ohjaus- ja päätöksentekojärjestelmien tuntemus. 3. Käytännön palveluratkaisut, joiden avulla rajat ylittävät palvelut saadaan osaksi normaaleja sosiaali- ja terveyspalveluita. Kuvio 1. Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishankkeen suunnitelma

9 9 Hankkeen arviointi on suoritettu sisäisenä arviointina. Hankkeen toteutumista on hankkeen aikana arvioitu kaikissa ohjausryhmän kokouksissa maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä. Tässä loppuraportissa hanketta on tarkasteltu hankesuunnitelman mukaisista näkökulmista. Luvussa kaksi on selostettu hankkeen hallinto ja talous. Luvussa kolme kuvataan hankkeen toimintaympäristöä ja Tenonlaaksoa asuin- ja palvelualueena. Luvussa neljä käydään läpi toimenpiteet, joilla pyrittiin hankesuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin. Toimenpiteistä kuvataan niihin liittynyt toiminta ja toiminnan tulos. Luvussa viisi pohditaan, tukivatko tulokset odotettuja vaikutuksia? Seuraavaksi luvussa kuusi hankeprosessia tarkastellaan toiminnan tasojen näkökulmista. Luvussa seitsemän tarkastellaan, tukiko hanke Kaste-ohjelman mukaisia tavoitteita. Luvussa kahdeksan pohdiskellaan miten rajayhteistyötä voisi edelleen kehittää ja luvussa yhdeksän nostetaan esiin yhteistyön mahdollisuuksia ja esteitä. Norjalaisista palveluyksiköistä käytetään tekstissä usein niiden norjankielistä nimeä tai kirjaimista muodostuvaa lyhennettä suomalaisessa kielioppimuodossa koska se on rajaalueella käytetty puhetapa. Esimerkiksi Saamelaisten kansallisen osaamiskeskuksen psyykkisen terveydenhuollon yksiköstä (Samisk nasjonalt kompetansesenter - psykisk helsevern SANKS) ja sen alaisesta Lapsi- ja nuorisopsykiatrisesta poliklinikasta (Barne- og ungdomspsykiatrisk poliklinikk, BUP) keskustellaan useimmiten niiden lyhenteillä SANKS ja BUP. Kaikista Norjan palveluyksiköistä ei ole olemassa vakiintuneita käännöksiä. Ohjausryhmän jäsenet ovat kommentoineet loppuraporttia sen luonnosvaiheessa sähköpostin välityksellä ja siihen on tehty ohjausryhmän jäsenten esittämiä muutoksia.

10 10 2. HANKKEEN HALLINTO JA TALOUS Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishankkeesta vastasi Utsjoen kunta, hanke kuului perusturvalautakunnan toimialaan. Hankesuunnitelmassa hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioitiin euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi hankkeeseen tehdyllä rahoituspäätöksellä valtionavustusta Kaste-ohjelman palvelurakenteiden kehittämisen teema-alueelta euroa. Kunnan rahoitusosuudeksi jäi Hankkeen toteutuneet kustannukset alittuivat jonkin verran. Hanke toteutettiin Käytännön toimenpiteet hankkeessa alkoivat , jolloin hankejohtaja Päivi Salminen aloitti työskentelyn hankkeessa. Kunnan vastuuhenkilönä toimi sosiaali- ja terveyspäällikkö Päivi Salminen, sosiaali- ja terveyspäällikkö Maila Viberg ja perusturvajohtaja Kirsi Solmari. Hankkeeseen palkattuna ei ole hankejohtajan lisäksi ollut muita työntekijöitä. Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveystoimen työntekijät ovat käyttäneet työaikaansa hankkeeseen. Hankkeella on ollut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Väinö Guttorm, ohjausryhmän puheenjohtaja, perusturvalautakunnan puheenjohtaja, Utsjoen kunta Maila Viberg, va. sosiaali- ja terveyspäällikkö, alkaen perusturvajohtaja Kirsi Solmari, Utsjoen kunta Heidi Eriksen, vastaava lääkäri, Utsjoen kunta Sari Inkinen, päivähoidon ohjaaja, Utsjoen kunta Randi Johansen Paltto, sosiaali- ja terveysjohtaja, varalla Sirkka-Maaret Pumpanen, osastohoitaja, Karasjoen kunta Anu Saari, osastonhoitaja, Tanan kunta Pia Ruotsala, sosiaali- ja terveyssihteeri, Saamelaiskäräjät Sosiaali- ja terveysministeriön määräämä hankkeen valvoja oli sosiaalineuvos Viveca Arrhenius. KASTE ohjelman Pohjois-Suomen alueellisen johtoryhmä edustajana toimi ohjelmapäällikkö Margit Päätalo.

11 11 Ohjausryhmän kokouskutsut ja pöytäkirjat postitettiin kunnanjohtajalle, kunnanvaltuuston ja hallituksen puheenjohtajille. Ohjausryhmälle toimitetut asiakirjat pyrittiin kunnan käytännön ja ohjausryhmän päätöksen mukaisesti toimittamaan aina saameksi ja suomeksi Hankejohtaja toimi ohjausryhmän kokousasioiden valmistelijana, esittelijänä ja sihteerinä. Ohjausryhmä kokoontui viisi kertaa. Hankejohtaja osallistui Pohjois-Suomen alueellisiin Kaste-hankkeiden seminaareihin ja hankejohtajien kokouksiin. Kokouksiin osallistuminen tapahtui pääsääntöisesti puhelimen välityksellä. Kaste-rahoituksella ei pääsääntöisesti ole rahoitettu ulkomaanmatkoja, mutta sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyi hankkeen rajat ylittävän luonteen vuoksi, että tässä hankkeessa Finnmarkin läänin ja Storfjordin kunnan alueella virantoimitusmatkat rinnastetaan kotimaan matkoihin. Virkamatkoihin haettiin erikseen hyväksyntä sosiaali- ja terveysministeriöstä. Lounais-Suomen aluehallintoviraston ja sosiaali- ja terveysministeriön suorittama valvonnallinen ohjauskäynti suoritettiin videovälitteisesti. Ohjauskäynnistä saadun palautteen mukaan hankkeessa ei havaittu puutteita hankkeen hallinnoinnin, kustannusten tai rahoituksen toteuttamisessa. Hankkeella on ollut kunnan talousarviossa oma kustannuspaikka. Hankkeen tilintarkastaja on tilintarkastaja Antero Hyvärinen Audiator Oy:ltä. Hankesuunnitelman mukaan hankkeen tarkoituksena oli solmia yhteistoimintasopimus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishankkeen kanssa. Sopimusta ei solmittu, koska hanke ei käynnistynyt samaan aikaan Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishankkeen kanssa.

12 12 3. TENONLAAKSO ASUIN- JA PALVELUALUEENA Tenonlaakson alueen kunnat ovat Suomessa Utsjoki ja Norjassa Karasjoki ja Tana. Utsjoella on 1300, Tanassa ja Karasjoella molemmissa noin 3000 asukasta. Utsjoen asutus on keskittynyt Suomen pohjoiselle rajalle Tenojoen rannalle n. 180 kilometrin matkalle. Jokilaakson molemmin puolin sijaitsevat Karasjoki ja Utsjoen Karigasniemen kylä muodostavat lännessä yhtenäisen yhdyskunnan. Idässä Tana Brun ja Utsjoen kunnan Nuorgamin kylä ovat yhtenäistä asuttua aluetta. Utsjoen lähin naapurikunta Suomen puolella on Inari, jonka kuntakeskukseen Utsjoelta on 160, Nuorgamista yli 200 kilometriä. Utsjoen kylien etäisyydet naapurimaan kuntakeskuksiin ovat lyhyemmät kuin oman kunnan sisäiset välimatkat tai etäisyys Suomen puolen naapurikunnan kuntakeskukseen Ivaloon, ks. liite Kunta- ja kyläkeskusten välisiä etäisyyksiä. Kuvio 2. Tenonlaakso alue Kuvio 3. Utsjoki Lapissa

13 13 Utsjoen kunnan asukkaista n henkilöä käy Norjan puolella työssä. Norjalaiset käyttävät Utsjoen ja Suomen puolen yksityisiä palveluita ja rajakauppa on tärkeätä etenkin Karigasniemen ja Nuorgamin kylille. Elinkeinorakenne on palveluvaltainen ja julkiset palvelut ovat suurin työllistäjä kaikissa Tenonlaakson kunnissa. Kauppa ja ravitsemuspalvelut työllistävät rajakaupan ja matkailun ansiosta. Maataloudella, poro- ja luontaiselinkeinoilla on elinkeinoihin, kieleen ja kulttuuriin liittyvä tärkeä merkitys. Karasjoella palvelutyöpaikkojen määrää lisää kunnan keskeinen asema saamelaisten instituutioiden sijaintipaikkana. Karasjoella ovat mm. Norjan saamelaiskäräjien hallinto- ja kulttuurikeskus, Saamelaisradio, Saamelaismuseo, Finnmarkin erikoissairaanhoidosta vastaavan Helse Finnmarkin alainen Saamelaisten psyykkisen terveydenhuollon kehittämiskeskus (Samisk nasjonalt kompetansesenter - psykisk helsevern SANKS) sekä useita henkilöstömäärältään pienempiä saamelaisten palvelu- ja kehittämisyksiköitä. Tenonlaakso on monikielinen ja kulttuurinen samalla kun se on keskeisintä saamelaisaluetta. Karasjoen asukkaista 80 % on saamelaisia ja Utsjoella noin puolet asukkaista puhuu saamea äidinkielenään, Tanassa käytetyt kielet ovat norja, saame ja suomi. Utsjoen kolmesta suurimmasta kylästä -Utsjoki, Karigasniemi ja Nuorgam saamen kieli ja kulttuuri ovat eniten läsnä Karigasniemellä. Saamelaisväestöllä on vahvat suku-, elinkeino- ja kanssakäymisen yhteydet rajan ylitse. Pohjois-Norjassa asuu myös paljon suomalaisia ja suomalaistaustaista väestöä. Tenonlaakson asukkaat käyvät rajan yli työssä, käyttävät naapurimaan yksityisiä palveluita. Norjassa työskentelevät utsjokiset kuuluvat Norjan työssäkäyntiperusteisen sosiaaliturvan ja terveydenhuollon palveluiden piiriin. Naapurimaan palveluiden sujuva käyttö olisi monelle Tenonlaakson asukkaalle tärkeätä läheisyyteen, kieleen tai työssäkäyntiin perustuen. Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluista Utsjoen kunta järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut pääasiassa omana toimintanaan. Utsjoella on Inarin kunnan kanssa yhteistoimintasopimus, jonka perusteella Utsjoki ostaa Inarista mm. virka-ajan ulkopuolisen lääkäripäivystyksen. Utsjoki kuuluu Lapin sairaanhoitopiiriin ja Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymään. Lapin sairaanhoitopiirin ja Helse Finnmarkin välisen sopimuksen perusteella Utsjoen asukkaat ovat voineet käyttää Finnmarkin läänin erikoissairaanhoidon palveluita vuodesta 2007 alkaen. Karasjoen ja Tanan kunnissa on hyvät pohjoisnorjalaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Karasjoen kuntaan on keskitetty saamenkielisiä ja kulttuurisensitiivisiä erityispalveluita. Saamelaisten psyykkisen terveydenhuollon kehittämiskeskus (SANKS) on ainoa erikoissairaanhoitotasoinen yksikkö, joka tarjoaa saamenkieleen ja kulttuuriin perustuvia psykiatrisia palveluita lapsille, nuorille ja aikuisille. Karasjoella toimivat erikoislääkärikeskus, saamenkielinen perheneuvola, Saamelaisten vanhusten palveluiden kehittämiskeskus (Nasjonalt utviklingssenter for sykehjemstjenester til den samiske befolkningen NUSH) ja

14 14 Tromssan yliopiston Saamelaisten terveystutkimuksen keskus (Senter for samisk helseforskning). Tromsassa sijaitsevalla Pohjois-Norjan lastensuojelun kehittämiskeskuksella (Barnevernets Utviklingssenter i Nord-Norge) on kiinteät yhteydet Norjan saamelaisalueelle ja paljon saamelaisia koskevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tenonlaakson kuntien yhteisenä ongelmana on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rekrytointi. Rekrytointivaikeuksien voi ennakoida tulevina vuosina kasvavan kun suuret ikäluokat molemmissa maissa jäävät eläkkeelle. Erityisen vaikeata on rekrytoida koulutettua, pätevyysvaatimukset täyttävää saamenkielistä henkilöstöä. Utsjoen kunnan vaikeuksia rekrytoida saamenkielistä työvoimaa lisää Norjan läheisyys ja houkuttelevuus. Norjassa palkkataso ja muut etuudet ovat paremmat kuin Utsjoella. Rajat ylittävän yhteistyön perusteita ja taustaa Rajat ylittävä yhteistyö on keskeisin keino turvata saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden monipuolista saatavuutta. Utsjoen sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä alle puolet osaa saamea. Saamenkielisten palveluiden turvaaminen edellyttää saamenkielisen väestöpohjan riittävyydestä huolehtimista. Yhteistyöstä hyötyvät kaikki alueen asukkaat ja matkailijat koska Utsjoen väestöpohja on kokonaisuutenakin pieni. Kesän lyhyenä matkailusesonkina väestömäärä alueella moninkertaistuu ja se tuo omat haasteensa etenkin terveydenhuollon palveluille. Vuonna 2004 valmistui Norjan ja Suomen kuntaministeriöiden organisoimana laajana yhteistyönä Rajoitta Pohjoisessa -raportti, jossa kuvattiin Suomen ja Norjan pohjoisen rajaalueen kunnallisten palveluiden yhteistyötarpeita. Utsjoen kunta toteutti sosiaali- ja terveysministeriön ja kunnan rahoittaman rajayhteistyöhankkeen vuosina Finnmarkin lääninhallituksen terveys- ja sosiaaliosasto vastasi Norjan kuntaministeriön rahoittamasta Grenseløst i Nord- projektista vuosina Sosiaali- ja terveyspalveluissa rajayhteistyötä on yritetty kehittää osana kunnan perustehtäviä, mutta arkipäivän työssä aikaa vievään rajayhteistyöhön ei ole ollut riittäviä resursseja. Projekteissa laadittiin sopimusmalliluonnos kunnallisiin palveluihin, järjestettiin koulutusta ja seminaareja, työntekijät tapasivat toisiaan ja tutustuivat naapurimaan palveluihin. Yhteistyön tuloksena käännettiin ja julkaistiin suomeksi teos Kulturmøte og terapi i Sápmi/ Kulttuuritietoisia kohtaamisia - Sosiaali- ja terapiatyöstä saamelaisalueella (2007). Utsjoen ja Tanan kunnat sopivat vastavuoroisesta saamenkielisten lasten päivähoidosta vuonna Lapin sairaanhoitopiiri ja Finnmarkin läänin erikoissairaanhoitoa järjestävä Helse Finnmark solmivat sopimuksen erikoissairaanhoidon palveluiden käytöstä vuonna Rajat ylittävä yhteistyö lisääntyi, mutta samalla havaittiin, että konkreettisten tulosten aikaansaaminen on hidasta.

15 15 Osa rajat ylittävästä yhteistyöstä on edelleen epävirallista ja tapahtuu yksittäisten asukkaiden ja työntekijöiden omina ratkaisuina. Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishankkeen tavoitteena oli, että rajat ylittävän sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön tulee perustua sopimuksiin. Sopimuksellisessa yhteistyössä palveluiden järjestäjien, tuottajien ja käyttäjien oikeudet ja vastuut on määritelty ja palveluista voidaan avoimesti tiedottaa kuntalaisille. Hankesuunnitelmaan oli kirjattu laaja-alainen rajat ylittävä yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ensimmäisessä kokouksessaan ohjausryhmä totesi, että on tarkoituksenmukaista käyttää hankkeen voimavarat asioihin, joilla on edistymisen edellytykset. Samalla todettiin, että hankkeen tavoitteiden toteutumiseen ja toimintaan vaikuttavat käynnissä olevat lainsäädännön muutokset, mm. terveydenhuoltolaki oli tulossa ja vastuu ensihoidosta oli siirtymässä kunnilta sairaanhoitopiirille.

16 16 4. TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMINEN Hankesuunnitelman mukaiset toimenpiteet olivat: 1. Erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden yhteistyön sujuvoittaminen 2. Perusterveydenhuollon yhteistyö kuntien välillä ja ensihoidon käytäntöjen selkiyttäminen 3. Päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyön vahvistaminen sekä sopimuksen solmiminen perheneuvolapalveluista 4. Vanhusten ja vammaisten palveluyhteistyö 5. Toimintakulttuurien tuntemus ja yhteensovittaminen 6. Omakielisten palveluiden turvaaminen monikielisellä raja-alueella Tässä luvussa kustakin toimenpiteestä kuvataan erikseen toimenpiteeseen liittynyt toiminta ja toiminnan tulokset. Toiminta ja toiminnan tulokset on esitetty kuviona ja toimenpiteen sisältöä on tekstissä kuvattu yksityiskohtaisemmin Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö Helse Finnmarkin ja Lapin sairaanhoitopiirin vuonna 2007 solmima sopimus oli tärkeä edistysaskel rajayhteistyössä ja erityisesti saamenkielisten palveluiden kehittämisessä. Sopimus mahdollistaa Helse Finnmarkin erikoissairaanhoidon palvelujen tarjoamisen ensisijaisesti Suomen saamenkielisen väestön tarpeisiin ja Lapin sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon palvelujen tarjoaminen ensisijaisesti Finnmarkin suomenkielisen väestön tarpeisiin. Helse Finnmarkin alaisen Saamelaisten psyykkisten palveluiden kehittämisyksikön (Samisk nasjonalt kompetansesenter - psykisk helsevern, SANKS) lasten ja nuorten psykiatrisen poliklinikan (Barne- og ungdomspsykiatrisk poliklinikk, BUP) terapeutti kävi konsultaatiokäynneillä Utsjoella kerran kuukaudessa. Kunnan ja BUP:n yhteistyössä oli tarvetta toimintatapojen ja rutiinien kehittämiseen.

17 17 Toimenpide Toiminta Tulokset Sujuvoittaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä Säännölliset kokoukset kunnan ja Karasjoen Barne- og ungdomspsykiatriskpoliklinikan (BUP) terapeuttien kanssa Kirjalliset perustelut kunnan BUPpalveluiden tarpeelle Helse Finnmarkin SANKS:iin. Kirjatut toimintaohjeet kunnan ja BUP:n terapeuttien yhteistyölle. Terapeuttien työpanoksen määrän lisääntyminen. Kunta sai myös suomenkielisen palvelun. Kuvio 4. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö Hanke järjesti puolivuosittain yhteistyön arviointi- ja suunnittelukokoukset, joihin osallistuivat BUP:n kunnassa käyvät terapeutit, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulun edustajat sekä projektityöntekijöitä. Hankejohtaja laati yhdessä yhteistyötä koordinoivan ydinryhmän kanssa toimintaohjeen kunnan ja BUP:n terapeuttien kuntakäynneille. Terapeutit palvelevat seuraavissa asioissa: 1. Palvelutarpeen selvittely ja hoito 2. Työntekijöiden ohjaus ja konsultaatio 3. Henkilöstön työnohjaukset ja koulutukset 4. Yleisölle tarkoitetut luennot ja tilaisuudet SANKS teki yksikössään vuoden 2012 alusta alkaen uudelleen järjestelyjä. Huolena oli, että Utsjoki menettää saamenkielisen terapeutin työpanoksen. Hankejohtaja ja kunnan sosiaali- ja terveyspäällikkö vaikuttivat kirjeitse ja suullisesti siihen, että kunnan saamat saamenkieliset konsultaatiot säilyivät. Kokonaisuutena kunnalle osoitetut työntekijäresurssit lisääntyivät ja Utsjoki alkoi saada myös suomenkielisiä palveluita. BUP:n terapeuttien Karigasniemen alueen palvelukielet ovat saame ja norja, Utsjoki-Nuorgam alueen kielet ovat saame, norja ja suomi. Terapeuttien käynnit Utsjoella ovat osa Helse Finnmarkin kuntien kanssa tekemää yhteistyötä eikä kuntaa laskuteta niistä erikseen.

18 Perusterveydenhuolto ja ensihoito Toimenpide Toiminta Tulokset Lisää yhteistyötä kuntien perusterveydenhuollossa ja ensihoidossa Sopimusneuvottelut lääkäripäivystyksestä Karasjoen kunnan kanssa. Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisen ensihoidon seminaarin järjestäminen yhdessä muiden rajahankkeiden kanssa. Neuvottelut tuottivat tietoa sopimuksen ehdoista ja mahdollisuuksista. Sopimus ei vielä valmistunut. Seminaari vauhditti yhteistyötä ja johti kolmen maan erikoissairaanhoidon toimijoiden sopimukseen ensihoidosta. Kuvio 4. Perusterveydenhuolto ja ensihoito Virka-ajan ulkopuolinen lääkäripäivystys Hanke selvitti Utsjoen ja Karasjoen kuntien välisen sopimuksen edellytyksiä koskien virkaajan ulkopuolista lääkäripäivystystä. Selvittelyn tavoitteena oli valmistella sopimusta, jonka perustella Utsjoen kunnan Karigasniemen kylän asukkaat voisivat käydä Karasjoella virkaajan ulkopuolisessa lääkäripäivystyksessä. Karasjoella on useita saamenkielisiä lääkäreitä ja matka Karigasniemeltä Karasjoelle on vain 20 kilometriä kun taas nykyiseen päivystyspaikkaan Ivaloon matkaa Karigasniemeltä on 140 kilometriä. Hanke selvitti Norjan lääkäripäivystyksen järjestämisen tapaa ja rahoitusta sekä päivystyssopimuksen alustavaa sisältöä ja edellytyksiä yhdessä kuntien vastaavien lääkäreiden kanssa. Karasjoen lääkärit toimivat päivystäessään yksityisinä ammatinharjoittajina. Järjestämisvastuu päivystyksestä on Karasjoen kunnalla, joka ostaa päivystyspalvelun lääkäreiltä. Potilaat maksavat asiakasmaksun ja Helseøkonomiforvaltningen (HELFO) maksaa lääkäreille toimenpidekohtaiset palkkiot. Neuvotteluissa luonnosteltiin päivystykseen liittyviä reunaehtoja ja potilasohjausta. Lapin sairaanhoitopiiri suhtautui myönteisesti päivystysyhteistyön kehittämiseen Karasjoen kunnan kanssa. Neuvottelu- ja sopijaosapuolet päivystysasiassa ovat Karasjoen ja Utsjoen kunnat, mutta lääkärit ovat keskeinen osapuoli neuvoteltaessa päivystyskorvauksista. Neuvottelut keskeytyivät vuoden 2012 alussa, koska Karasjoen vakinainen johtava lääkäri lopetti tehtävän hoidon. Uusi johtava lääkäri aloitti työt syksyllä 2012 kun hanke oli jo päättymässä. Selvittelyprosessi ei vielä johtanut sopimukseen, mutta se tuotti tietoa Norjan ja erityisesti Karasjoen lääkäripäivystyksen järjestämisestä. Utsjoen näkökulmasta yhteistyötarve virka-

19 ajan ulkopuolisen lääkäripäivystyksen osalta jatkuu. Päivystyksen järjestämistä Karasjoella tukee vuonna 2011 solmittu sopimus rajat ylittävästä yhteistyöstä ensihoidossa. Ensihoidon käytäntöjen selkiyttäminen 19 Hankkeen alkaessa raja-alueen ensihoidon huolen aiheena olivat ongelmat tiedonkulussa ja epäselvyydet potilasohjauksessa. Rajayhteistyötä kehittäneet hankkeet Grenseløst i Nord (Storfjord-Enontekiö), Varsling over grensene (Klinikk Hammerfest), Gränslös vård i Tornedalen (Torniolaakson kunnat), Rajatonta hoivaa (Inari- Sør-Varanger) ja Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanke kutsuivat ensihoidon työkokousseminaariin ensihoidon toimijat Norjasta, Ruotsista ja Suomesta joulukuussa Työkokousseminaarissa käsiteltiin laaja-alaisesti ensihoidon raja-aluekysymyksiä ja sovittiin syventyvästä yhteistyöstä. Marraskuussa 2011 Lapin sairaanhoitopiiri, Norjan Helse Nord ja Ruotsin Norbottenin läänin erikoissairaanhoito solmivat sopimuksen ensihoidon yhteistyöstä. Rajayhteistyöhankkeen ansioksi voi lukea osallistumisen ensihoidon työkokousseminaarin järjestämiseen. Se lisäsi rajat ylittävää yhteistyötä ja omalta osaltaan johti maiden välisen sopimuksen solmimiseen. Kuntien rajayhteistyöhankkeiden rooli ensihoidon yhteistyössä päättyi, koska vastuu ensihoidosta siirtyy kunnilta erikoissairaanhoidolle Päivähoito, lastensuojelu ja perheneuvolapalvelut Toimenpide Toiminta Tulokset Vahvistaa päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyötä, sopimuksen solmiminen perheneuvolapalveluista Tanan ja Utsjoen kuntien johdon kokousten järjestäminen koskien saamenkielisen päivähoidon yhteistyötä. Tiedotustilaisuus soten työntekijöille Karasjoen kriisikeskuksen palveluista ja keskuksen esitteiden levittäminen. Osallistuminen Norjan perheneuvolayhteistyöhön. Sisä- Finnmarkin perheneuvolan sopimuksellisen käytön selvittäminen. Saamenkielisen päivähoidon yhteistyön jatkumisella on kuntien johdon tuki. Utsjoen soten työntekijöillä on valmius ohjata perheitä Karasjoen kriisikeskukseen ja kriisikeskuksen esitteitä on kunnan toimipisteissä. Utsjokiset voivat käyttää perheneuvolan palveluita ilman sopimusta. Lapin sairaanhoitopiiri lupautunut sopijaosapuoleksi mikäli sopimusasia Norjassa etenee. Kuvio 5. Toimenpiteet päivähoidossa, lastensuojelussa ja perheneuvolayhteistyössä

20 20 Päivähoito Norjasta Tanan kunnan Sirman kylän lapset olivat Utsjoella saamenkielisessä päivähoidossa vuodesta 2007 alkaen, koska Sirmassa ei ollut omaa päivähoitoa. Yhteistyö vahvisti Utsjoen saamenkielisen päiväkotiryhmän saamen kielen käyttöä ja lisäsi perheiden välistä kanssakäymistä. Sirmassa päivähoidon tarve lisääntyi ja Tanan kunta avasi syksyllä 2011 kylässä oman päiväkodin. Lapsien yhteinen päivähoito Utsjoella päättyi. Hanke toimi muutosvaiheessa koordinaattorina Utsjoen ja Tanan kuntien johdon ja päivähoidosta vastaavien viranhaltijoiden yhteistyössä. Hanke pyrki turvaamaan kuntien johdon tukea yhteistyön jatkumiselle, vaikka kylien päivähoito oli eriytymässä. Yhteisen päivähoidon päättymisen jälkeen Sirman päiväkoti ja Utsjoen saamenkielinen päiväkoti tekevät keskenään yhteistyötä ja vierailevat säännöllisesti toisissaan. Päivähoidon sisällöllistä yhteistyötä kehitetään Tanan ja Utsjoen kuntien yhteisessä Ovttas hankkeessa. Lastensuojelu Kunnallisen lastensuojelun yhteistyö ei hankkeen aikana edennyt, koska Utsjoella ei ollut sosiaalityöntekijän virassa vakinaista työntekijää. Hanke järjesti sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille tiedotusta Karasjoella turvakotityyppisesti toimivan kriisi- ja insestikeskuksen palveluista. Utsjoen kunnalla on päätös kriisikeskuksen palveluiden käytöstä. Keskus on ensisijaisesti saamenkielinen, mutta palveluita voi tarvittaessa saada myös suomeksi. Perheneuvolapalvelut Utsjoella ei ole saamenkielisiä sosiaalihuoltolain mukaisia perheneuvolapalveluita, eikä niitä ole tiettävästi saatavilla muualtakaan Suomesta. Utsjokiset ovat voineet käyttää Karasjoella sijaitsevan Sisä-Finnmarkin saamenkielisen perheneuvolan palveluita epäviralliseen käytäntöön perustuen. Koska perheneuvolapalveluiden käytöstä ei ole sopimusta, Utsjoen kuntalaisia ei ole voitu avoimesti ohjata perheneuvolan palveluiden piiriin. Sisä-Finnmarkin perheneuvola kuuluu Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden keskusviraston (Barne-, ungdom- og familieetat, Bufetat ) alueellisen toimijan, Pohjoisen aluehallinnon (Bufetat Region Nord) alaisuuteen. Hanke on ylläpitänyt keskustelua sopimuksen solmimisesta perheneuvolapalveluissa. Hankejohtaja osallistui kutsuttuna toimialan keskusviraston (Bufetat), Pohjoisen alueen ja

21 21 Sisä-Finnmarkin alueen työkokoukseen. Perheneuvoloiden Pohjoinen aluehallinto on ilmoittanut olevan mahdollista käynnistää sopimusneuvottelut monia Pohjois-Suomen kuntia edustavan alueellisen palveluiden järjestäjän kanssa. Suomessa perheneuvolapalveluita järjestävää alueellista sopimusosapuolta ei ollut, kunnes Lapin sairaanhoitopiiri vuoden 2012 alusta alkaen sisällytti perussopimukseensa mahdollisuuden järjestää myös sosiaalipalveluita. Lapin sairaanhoitopiiri on lupautunut suomalaiseksi sopijaosapuoleksi perheneuvolasopimukseen, mikäli Bufetat Region Nord on valmis aloittamaan asiasta neuvottelut. Hankkeen päättyessä asian käsittely Norjan perheneuvolaorganisaatiossa on edelleen vireillä. Virallisen sopimuksen puuttumisesta huolimatta utsjokiset voivat käyttää Sisä- Finnmarkin perheneuvolan palveluita ja perheneuvola haluaa tehdä yhteistyötä Utsjoen kunnan kanssa Vanhusten ja vammaisten palvelut Toimenpide Toiminta Tulokset Kehittää yhteistyötä vanhusten ja vammaisten palveluissa Vanhusten yhteisten päiväpalveluiden kehittäminen Karasjoki-Karigasniemi-alueelle. Karasjoen ja Karigasniemen alueen yhteisiä vanhuspalveluita koskevan selvityksen ja hankeaihion laatimisprosessi. Tanan ja Utsjoen kuntien välisen ympärivuorokautisen hoidon sopimuksen valmisteluprosessi Nabotreffien toteutus. Karasjoen ja Karigasniemen alueen yhteisiä vanhuspalveluita koskevan selvityksen ja hankeaihion valmistuminen. Tanan ja Utsjoen kuntien välisen ympärivuorokautisen hoidon perussopimuksen ja asiakaskohtaisen sopimuksen valmistuminen. Kuvio 6. Vanhusten ja vammaisten palvelut Päiväpalvelua yli rajan nabotreffit Nabotreffit -vapaasti suomentaen naapurissakyläilyt - ovat Norjan Karasjoen ja Utsjoen Karigasniemen kylän ikäihmisten päiväpalvelutyyppinen tapahtuma. Hanke aloitti nabotreffit yhteistyössä Utsjoen vanhusten avopalveluiden ja Karasjoen kunnan vapaaehtoistyön keskuksen (Frivillighetssentralen Karasjok) kanssa. Hankejohtaja on koordinoinut

22 22 nabotreffien järjestämistä, toiminut Utsjoen kunnan ja Frivillighetssentralin välisenä yhdyshenkilönä ja vastannut Utsjoella nabotreffeistä tiedottamisesta. Nabotreffit on järjestetty kuukauden viimeisenä keskiviikkona vuoroin Karasjoella ja Karigasniemellä. Nabotreffeille on kerrallaan osallistunut henkilöä. Nabotreffit on toteutettu saamenkielisesti koska alueen vanhusväestö on pääosin saamenkielistä. Tarpeen mukaan asioita on tulkattu suomeksi ja norjaksi. Nabotreffeille on muodostunut toimiva konsepti, joka sisältää yhteistä seurustelua, lounaan, ohjelmaa ja lopuksi naapurimaassa ostoksilla käyntiä. Ohjelmaa on järjestetty paikallisin voimin, esimerkiksi vierailtu molempien maiden saamelaiskäräjillä, Norjan saamelaisradiossa ja karasjokisen leukusepän pajassa, tunnistettu henkilöitä vanhoista valokuvista, kuunneltu luentoa ja keskusteltu Tenonlaakson suvuista. Nabotreffit ovat saaneet paljon positiivista palautetta vanhuksilta ja heidän omaisiltaan. Treffeillä tuli esiin, että iäkkäillä ihmisillä ei ole mahdollisuuksia olla rajan yli kanssakäymisissä keskenään niin paljon kuin he itse toivoisivat. Moni ikäihminen kertoi yhteydenpidon hiipuneen ja nabotreffien tarjonneen kaivatun tilaisuuden vanhojen sukulaisen ja ystävien tapaamiseen. Nabotreffit jatkuvat hankkeen jälkeen kunnan avopalveluiden ja Frivillighetssentralin yhteistyönä. Nabotreffeistä saatu palaute vahvisti käsitystä, että oli tarkoituksenmukaista selvittää edellytyksiä Karasjoki-Karigasniemi alueen vanhuspalveluiden syvemmälle yhteistyölle. Selvitys Karasjoen ja Karigasniemen yhteisistä vanhuspalveluista Hankkeessa valmistu elokuussa 2012 Karasjoen ja Karigasniemen yhteiset ikäihmisten palvelut -alustava selvitys perusteluista ja mahdollisuuksista. Selvityksessä kuvataan Karasjoen ja Utsjoen kuntien toimintaympäristöä ja väestökehitystä ikääntymisen näkökulmasta. Utsjoen kunnan osalta selvityksessä painottuu Karigasniemi-Outakoski alue omana kokonaisuutenaan. Selvityksessä luodaan katsaus Suomen ja Norjan kansallisiin ikäpoliittisiin linjauksiin ja tarkastellaan saamelaisten instituutioiden esiin nostamia erityiskysymyksiä. Karasjoen ja Utsjoen kuntien osalta kuvataan niiden nykyiset ikäihmisten palvelut ja tulevaisuutta koskevat palveluiden kehittämissuunnitelmat. Raportin lopuksi pohditaan tapoja ikäihmisten yhteisten rajat ylittävien palveluiden järjestämiseen. Arvokas vanhuus omassa kulttuurissa suunnitelma on hankeaihio, jossa alustavasi luonnostellaan Karasjoen ja Karigasniemen yhteisen asumispalvelu-palvelukeskuksen perustaminen ja kulttuurisensitiivisen palveluympäristön ja kulttuurin kehittämistä saamelaisten asumalle valtioiden raja-alueelle. Suunnitelma sisältää ammattilaisille sekä vanhusten omaisille ja lähiyhteisölle tarkoitettua koulutusta ja kehittämistä. Suunnitelman tavoitteena on lisätä kulttuurista tietoa ja ymmärrystä vanhuspalveluissa myös laajemmalla alueella ja integroida tutkimus mukaan

23 kehittämistoimintaan. Arvokas vanhuus omassa kulttuurissa -suunnitelma on laadittu yhteistyössä Karasjoella sijaitsevan Saamelaisten vanhuspalveluiden kehittämiskeskuksen (Nasjonalt utviklingssenter for sykehjemstjenester til den samiske befolkningen NUSH) kanssa. Suunnitelma on luonteeltaan hankesuunnitelman aihio. 23 Selvitysraportti on kokonaisuudessaan luettavissa Internetissä osoitteessa ja terveystoimi/tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanke/linkkejä lisätietoon. Raportissa on 40 sivua. Tanan ja Utsjoen kuntien välinen sopimus ympärivuorokautisesta hoidosta Utsjoen vanhuspalveluissa on ajoittain puutetta eri pituisista ympärivuorokautisista hoitopaikoista ja kunta joutuu ostamaan hoitoa kunnan ulkopuolelta. Syksyllä 2011 Utsjoen ja Tanan kuntien vanhuspalveluiden välillä käynnistettiin Utsjoen aloitteesta neuvottelut hoitojaksojen ostamisesta Tanan kunnalta. Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanke valmisteli yhteistyössä Tanan ja Utsjoen johtavien viranhaltijoiden kanssa kuntien välisen sopimusluonnoksen ympärivuorokautisesta hoidosta. Sopimusluonnos sisältää perussopimuksen ja asiakaskohtaisen sopimuksen. Perussopimuksessa sovitaan palvelun toteuttamisen yleisistä periaatteista. Asiakaskohtaisella sopimuksella sovitaan erikseen kustakin asiakaskohtaisesta hoitojaksosta. Sopimusluonnosta ovat eri vaiheissaan konsultoineet Kuntaliiton asiantuntijat ja kommentoineet viranomaiset Lapin aluehallintovirastosta ja Finnmarkin lääninhallituksesta. Sopimusluonnos valmistui elokuussa Hankkeen päättyessä kunnat eivät vielä ole käsitelleet sopimusta poliittisissa toimielimissään. Vammaisten palvelut Vammaisten palveluissa luontevaa tarvetta rajat ylittävään yhteistyöhön ei ole hankkeen aikana ilmennyt.

24 Toimintakulttuurien tuntemus ja yhteensovittaminen Toimenpide Toiminta Tulokset Parantaa toimintakulttuurien tuntemusta ja yhteensovittamista Utsjoen soten työntekijöiden integroiminen hankkeeseen, seminaareihin ja tutustumiskäynneille. Tiedon lisääntyminen, palvelujärjestelmien tuntemus ja reflektio. Verkostoituminen ja yhteyshenkilöiden määrittely. Kolmen maan dementiapalveluihin tutustuminen Saamelainen korkeakoulu, Saamen kielikeskus ja Saamelaisten erityispedagogisen tuen keskus. Karasjoen lasten, nuorten ja perheiden psykiatriset palvelut ja Lakselvin aikuispsykiatrinen yksikkö. Tieto Norjan Karasjoen, Ruotsin Övertorneån, Suomen Rovaniemen ja Sodankylän vanhuspalveluiden kehittämisestä. Utsjoen ja Saamen kielikeskuksen sekä Saamelaisten erityispedagogisen tuen keskuksen yhteistyöhön nimettiin vastuuhenkilöt. Lähetekäytäntöjen, ohjauksen ja tiedonkulun parantuminen. Kuvio 7. Toimintakulttuurien tuntemus ja yhteensovittaminen Hankesuunnitelmassa oli yhtenä tavoitteena, että sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät oppivat tuntemaan naapurimaan työntekijöitä, ajattelu- ja toimintamalleja sekä syventävät ymmärrystään monikielistä ja -kulttuurisesta elämisympäristöstä. Parhaiten tavoite toteutui verkostoitumisen, oman toiminnan ja reflektion avulla. Kunnan henkilöstöä oli hankkeessa yhteistyökumppanina ja työparina uusien palvelurakenteiden kehittämistyössä. Sosiaali- ja terveystoimen esimiehet olivat oman työnsä asiantuntijoina neuvotteluissa, muokkaamassa ja työstämässä hankkeessa valmisteluja sopimustekstejä ja raportteja. Valmistelutyö on edellyttänyt naapurimaan palveluiden ja toimintakulttuurien ymmärtämistä ja pohtimista, miten kahden maan palveluita ja toimintatapoja sovitetaan yhteen.

25 Hanke on järjestänyt sosiaali- ja terveystoimen sekä soveltuvin osin opetustoimen työntekijöille tutustumiskäyntejä ja yhteistyön käynnistysneuvotteluita. 25 Syksyllä 2011 vanhusten parissa työskentelevät sosiaali- ja terveystoimen työntekijät tekivät tutustumismatkan kolmen maan vanhuspalveluihin ja palveluiden kehittämisyksiköihin. Tutustumiskohteiksi valittiin yksiköitä, joissa painottuivat kulttuurisensitiivinen työote tai muu kehittämisnäkökulma. Ekskursion tavoitteena oli solmia yhteistyösuhteita sekä saada tietoa ja ymmärrystä oman kunnan vanhuspalveluiden kehittämistyöhön. Vierailukohteita olivat Norjan Karasjoen Saamelaisten vanhuspalveluiden kehittämiskeskus (Nasjonalt utviklingssenter for sykehjemstjenester til den samiske befolkningen NUSH) ja Karasjoen kunnan palveluasunnot, Ruotsin Övertorneån terveyskeskus ja vuodeosasto, Suomessa asumispalveluyksiköt Rovaniemellä ja Sodankylässä sekä Lapin muistiyhdistyksen toiminta. Hankejohtaja laati ennakkoon matkan oppimistehtävät ja kokosi ekskursioraportin Viisautta dementiapalveluiden kehittämiseen ekskursio Raportti on kokonaisuudessaan luettavissa internetissä osoitteessa ja terveystoimi/tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanke/linkkejä lisätietoon. Raportissa on 40 sivua. Hanke järjesti Utsjoen lasten ja nuorten parissa työskentelevien tutustumis- ja yhteistyön käynnistysmatkan Koutokeinoon kesäkuussa Tavoitteena oli selvittää yhteistyön edellytyksiä käyntikohteissa. Saamelaisten erityispedagogisen tuen keskus SEAD on erikoistunut saamenkielisten lasten ja nuorten oppimisvaikeuksiin. Vastaavia palveluita Suomesta ei ole saatavilla. Keskuksen toiminta-alueena on koko Norja ja keskus kuuluu Norjan kansallista erityispedagogisesta tuesta vastaavaan organisaatioon (Statlig spesialpedagogisk støtte, STATPED). SEAD ei voi itsenäisesti solmia sopimuksia. SEAD on kuitenkin resurssien niin salliessa vastaanottanut Utsjoelta asiakkaita. Asiakkaiksi hakeudutaan SEAD:in toiminta-alueeseen kuuluvan Tanan kunnan kautta. Saamenkielen kehittämiskeskuksen tehtävänä on edistää saamen kielen suullista ja kirjallista käyttöä ja kehittää kieltä. Keskuksen työ painottuu päivähoitoikäisistä aikuisopiskelijoihin. Keskus mm. järjestää ohjausta, neuvontaa sekä saamen kielen oppimiseen, lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä kursseja. Se valmistaa tutkimus ja ohjausmateriaalia opettajille, oppilaille ja vanhemmille, organisoi kehittämis- ja tutkimusprojekteja sekä osallistuu maisterija tohtoriohjelmiin. Saamelaisten erityispedagogisen tuen keskuksen (Samisk spesialpedagogisk støtte, SEAD) sekä Saamenkielen kehittämiskeskuksen (Senter for samisk i opplæringa) ja Utsjoen kunnan välille nimettiin tapaamisessa yhteyshenkilöt.

26 Lisäksi matkalla tutustuttiin Saamelaisen korkeakoulun (Samisk Høgskole) opetukseen ja tutkimukseen. Korkeakoulun ja Utsjoen kunnan välillä on ollut yhteistyötä liittyen opiskelijoiden harjoittelujaksoihin. Hanke valmisteli vierailun Helse Finnmarkin alaisen Saamelaisten psyykkisen terveyden kehittämiskeskuksen (Samisk nasjonalt kompetansesenter - psykisk helsevern SANKS) Karasjoen lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikköön ja Lakselvin aikuispsykiatriselle poliklinikalle ja osastolle. Vierailun tarkoituksena oli vahvistaa Utsjoen kunnan ja saamelaisten tutkimukseen ja hoitoon erikoituneiden yksiköiden yhteistyötä, parantaa tiedonkulkua ja selkiyttää potilasohjausta. Monissa yhteyksissä on todettu tarve jatkuvaan ja intensiivisempään yhteistyöhön maiden perus- ja erikoissairaanhoidon palveluiden välillä Omakielisten palveluiden turvaaminen Toimenpide Toiminta Tulokset Turvaa omakielisiä palveluita monikielisellä rajaalueella Hanke on tuonut rajayhteistyöhön uusia toimijoita, vahvistanut yhteistyösuhteita ja välittänyt tietoa tarpeista ja ongelmista. Säännölliset kokoukset ja yhteydenpito muihin rajahankkeisiin. Yhteistyö Suomen Sininauhaliiton ja Norjan Blå Korsetin kanssa. Tiedon välitys Kelalle Norjassa kirjoitettujen reseptilääkkeiden suorakorvauksesta. Osallistuminen kunnan sotepalveluita koskeviin hankkeisiin ja kokouksiin, esim turvallisuustyö, perusterveydenhuollon järjestäminen, yhteistyö Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Yleinen tietoisuus rajat ylittävästä yhteistyöstä on lisääntynyt. Vertaistuki, oppiminen, tiedon ja kokemusten vaihto. ks. toimenpide 2., ensihoidon seminaarin järjestäminen. Järjestetty yhteistyössä päihdeseminaari Karasjoella. Kela solmi erillissopimuksen Ivalon apteekin kanssa suorakorvauksesta. Rajayhteistyön näkökulman ylläpitäminen osana kunnan peruspalveluja. Rajayhteistyö mukaan Lapin sairaanhoitopiirin sote-peruspalveluiden selvitykseen. Kuvio 8. Omakielisten palveluiden turvaaminen monikielisellä raja-alueella