Q16.1/27.6/95/1. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto & Geofysiikan osasto Menetelmäseloste

Transkriptio

1 Q16.1/27.6/95/1 R. Korhonen R. Puranen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto & Geofysiikan osasto Menetelmäseloste MITTAUSTEN TAUSTA Eräs kylpyturpeelta vaadittava ominaisuus on hyvd lammönpiddtyskyky. Turvekylvyn alkuldmpötila on noin 40 astetta, eikä se saa laskea astetta enempdd 20 minuutin kylpyajan puitteissa. Kylvyssä kdytettdva turvehaude sisdltad yli 90 % vetta, joten haude muistuttaa temisijtd ominaisuuksiltaan vetta. Turvehauteessa vesi ei kuitenkaan pddse liikkumaan vapaasti, minkä vuoksi haude luovuttaa lampöd ympdristöönsa selvdsti hitaammin kuin pelkkb vesi. Eri turvelajeista valmistettujen hauteiden ldmmönpiddtyskyvyissd on eroja, jotka aiheutuvat turpeiden koostumus- ja maatuneisuuseroista. Lammönpidatyskyvyltaan sopivat turvelajit voidaan löytdd mittaamalla hauteiden jaähtymiskäyrid. Turvehauteiden jaahtymiskayrid on määritetty eräille turvelajeille käsityönä kellon ja elohopealdmptimittarin avulla (ks. kuva 1). Koska hauteen jddhtyminen riippuu jonkin verran myös ympdristbn olosuhteista (ldmpbtila, ilmanvaihto), on-turvehauteen rinnalla mitattu vesinaytteen jadhtymista. Vesinäyte toimii standardina, jonka avulla voidaan varmistaa, että eri pdivien mittaustuloksissa havaitut erot eiv&t aiheudu ympäristön muutoksista. Kuvaan 2 on koottu joukko vesinäytteiden jddhtymiskdyria, jotka on mitattu vuosina Käyrät ovat hyvin samanmuotoisia ja lämpötilan vaihtelut ovat pienehköja, mikd osoittaa laboratorio-olosuhteiden pysyvdn likimain vakiona. Tddn vuoksi vesistandardin mittausta ei tarvitse suorittaa jokaisen turvendytteen rinnalla vaan pdivittainen tarkistusmittaus riittda. Jaähtymiskäyrien mittauksia varten turvehauteet ja vesinaytteet on ensin ldmmitetty noin 42 asteen alkuldmpötilaan. Tämän jälkeen näytteiden jddhtymistd on seurattu mittaamalla lamplitila parin minuutin valein tunnin ajan, jolloin havainnoitsija on tdysin kiinni mittauksissa. Tdllaiset aikaan sidotut lämpötilamittaukset on helppo automatisoida mittaustietokoneen avulla. Mittauskoneeksi riittda muusta kdytösta vapautunut AT-mikro, jossa on toimiva kello, sarjaportti ja kirjoitin. Lisdksi tarvitaan sarjaporttiin kytkettavä lamp6-. mittari, joita on nykyisin edullisesti saatavilla, kun vaadittu mittausten resoluuutio (0.1 astetta), mittaustarkkuus (1 %) ja mittausnopeus (lukema minuutissa) ovat alhaiset.

2 AIKA (min) KWA 1. Turvehauteen ja vesinaytteen jaahtymiskayrat. AIKA (min) KWA 2. Vesinäytteiden jaahtymiskayrien vertailu.

3 MITTAUSSYSTEEMI Mittaustietokoneeksi viritettiin vanha AT-mikro kirjoittimineen. Lämpömittariksi hankittiin digitaalinen yleismittari (TES-2730) ja siihen sopiva puikkomainen lämpötila-anturi (TP-K02), jotka täyttävät yllämainitut vaatimukset. Kun..TESmittarin RS232-sarjaportti kytketään mittausmikron COM1-sarjaporttiin ja kun mikroon kirjoitetaan sopiva mittausten ohjausohjelma, voidaan tietokoneen avulla lukea ja tallentaa anturin lämpötila halutuin aikavalein. Automaattisten mittausten ohjaukseen kirjoitettiin TURTEL-ohjelma, jonka yksityiskohtainen käyttöohje löytyy liitteestä A ja listaus on esitetty liitteessä B. Mittaussysteemin ti.ivistetyt kytkentä- ja kaynnistysohjeet on esitetty liitteessä C. Turvehauteiden jaahtymiskäyrien erot kuvastavat turpeiden lämmönpidätyskyvyn eroja ainoastaan siinä tapauksessa, että näytteiden valmistelu ja mittaukset on tehty täsmälleen samalla tavalla. Turvehauteen valmistukseen käytetään noin 1 kg luonnonmärkää (80-90 % vetta) turvetta ja 1 1 tislattua vetta, jotka sekoitetaan perusteellisesti tehosekoittimella. Valmista haudeseosta laitetaan tasan 2 litraa mittausastiaan, joka on aina samankokoinen ja -muotoinen Pyrex-lasiastia (ulkohalkaisija 130 mm, ulkokorkeus 185 mm). Samanlaiseen lasiastiaan laitetaan myös 2 litran vesinäyte. Näyteastiat viedaan uuniin, jossa astiat peitetään muovikansilla. Lisäksi uuniin laitetaan pienempi vesipullo, jota kaytetaan lämpötila-anturin esilämmitykseen. Nayteastiat saavat lämmetä yön yli uunissa, jolloin ne saavuttavat tasaisen 42 asteen lämpötilan. Mittaukset aloitetaan kaynnistamall~ TURTEL-mittausohjelma (ks. liite A), joka tarvitsee alkuohjeet ennenkuin lampötilan seuranta voi alkaa. Kun ohjelma on saatettu mittausvalmiuteen, haetaan uunista vesinäyte kansineen. Nayteastia on asetettava aina samalle, 20 mm:n paksuisesta styrox-levystä tehdylle mittausalustalle, jolloin näyte on joka puolelta ilman ympäröimä. Näytteen kansi poistetaan ja digitaalisen lämpömittarin puikkoanturi laitetaan aina samaan kohtaan mittausastian keskelle erityisen telineen avulla. Heti tämän jalkeen annetaan TURTEL-ohjelmalle mittausten aloituskomento. Ohjelma hoitaa automaattisesti näytteen jaahtymiskayrän mäarityksen, joka kestää 60 minuuttia ja jonka päättymisestä ohjelma ilmoittaa äänimerkillä. Vesinaytteen mittauksen jalkeen otetaan uunista pienempi vesipullo, johon puikkoanturi työnnetään odottamaan turvehauteen mittausta. TURTEL-ohjelma ajetaan jälleen mittausten aloitusvalmiuteen, minkä jalkeen noudetaan uunista turvehaude kansineen. Haude laitetaan styrox-alustalle, hauteen kansi poistetaan ja puikkoanturi mittaustelineessaan asetetaan vakiopaikalleen hauteen keskelle. Aloituskomennon saatuaan TURTEL-ohjelma kaynnistää jaahtymiskayran mäarityksen. Puikkoanturin lämmityspullo viedaan takaisin uuniin odottamaan seuraavaa mittausta, joka tehdään samalla tavoin kuin edelliset. Turve- ja vesinäytteiden mittaussysteemiä voidaan kayttaä myös muiden kohteiden lampötilan seurantaan.

4 MITTAUSKOKEILUT Uuden digitaalisen mittaussysteemin antamia tuloksia verrattiin vanhan kasikayttöisen menetelmän tuloksiin. Digitaalinen ja elohopealampömittari asetettiin naytteen keskiosaan mahdollisimman lahekkgin. Kuvassa 3 on esitetty vesinäytteen vertailumittausten tyypilliset tulokset, jotka ovat likimain identtiset. Vastaavia kokeita tehtiin myös turvehauteilla ja tyypillinen tulos nahdaan kuvassa 4. Mittausten alussa digitaalinen mittari antaa hieman (0.1 C) korkeampia ja lopussa vähän matalampia (0.2 C) lämpötiloja kuin elohopeamittari. Osa erosta voi aiheutua mittareiden absoluuttisen kalibroinnin eroista, mutta pääosa erosta johtunee elohopeamittarin termisesta hitaudesta. Suuremman termisen massansa vuoksi elohopeamittari seuraa hitaammin näytteiden lampötilan muutoksia kuin puikkoanturi. Terminen hitaus vaikuttaa vähemmän vesinaytteissa, joiden vapaasti liikkuva vesi tasaa lämpötila-erot tehokkaasti kun taas turvehauteissa erot tasoittuvat vain lämmönjohtumisen kautta. Mittareiden terminen hitaus aiheuttanee myös turvehauteiden vertailumittausten alussa ilmenevän lampötilan pienen kohoamisen (kuva 4). Havaitut pienet erot mittausmenetelmien valilla eivät kuitenkaan ole kriittisia, sillä verrattaessa turvehauteiden ominaisuuksia pitäa vertailut suorittaa samalla menetelmällä tehtyjen mittausten välillä. Luotettavien vertailujen pohjaksi selvitettiin eri tekijöiden vaikutusta jaahtymiskayrien muotoon. Jaahtyminen nopeutuu, jos anturi sijaitsee sivussa naytteen keskiakselilta (kuvat 5 ja 9) tai jos näyte on tavallista pienempi (kuva 6) tai jos mittausalustana on hyvin lämpöä johtava metallinen pesupöytä (kuva 7) tai jos huone on tehokkaasti ilmastoitu (kuva 8). Mittausjärjestelyn vaihtelut voivat helposti aiheuttaa asteen muutoksen jaahtymiskayran amplitudiin (maksimi-minimilampötila). Kun mittaustapahtuma vakioidaan samaan huoneeseen, on olosuhteista johtuva jaahtymiskayran amplitudin vaihtelu useimmiten alle 0.5 astetta, kuten turvehauteen toistomittaukset kuvassa 10 havainnollistavat. Niinpa turvehauteiden jaahtymiskayrien eroja voidaan pitää merkitsevina, jos erot ovat vähintään astetta. Joka tapauksessa automatisoidulla mittaussysteemilla voidaan helposti arvioida, jaahtyykö turvehaude alle asteen 20 minuutin hoitoaikana, mikä on yksi kylpyturpeelta vaadittu ominaisuus. Kuvassa 11 on lopuksi esitetty, miten hyvän ja huonon kylpyturpeen jaahtymiskayrat eroavat toisistaan. KIRJALLISUUTTA Eichelsdörfer, D., Moor in der Kurortmedizin. In K. Göttlich (Hrsg.) : Moor und Torfkunde. E. Schweizerbarttsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart: Korhonen, R., Pihlaja, K. and Peuravuori, J., Characterization of Finnish peat types for balneological purposes using physical and chemical methods. In S. Autio (ed.): Current Research Geol. Surv. Finland, Special Paper 12:

5 AIKA (min) KUVA 3. Digitaalisella ja elohopealiimpömittarilla mitatut vesinäytteen jaahtymiskayrat. Z=digitaalirnittari TURVEHAUDE \ AIKA (rnin) KUVA 4. Digitaalisella ja elohopealämpömittarilla mitatut turvehauteen jaahtymiskayrat.

6 1 =anturi näytteen keskiakselilla 2=anturi 3 cm sivussa akselilta AIKA (rnin) KUVA 5. Lämpötila-anturin sijainnin vaikutus vesinaytteen jaahtymiskayraan. 1= naytekoko 2 litraa 2= naytekoko I I I I 1 I AIKA (rnin) KUVA 6. Näytteen koon vaikutus vesinaytteen jaahtymiskayr~an.

7 AIKA (min) KUVA 7. Mittausalustan vaikutus vesinaytteen jaahtymiskayrtian. AIKA (rnin) KUVA 8. Mittaushuoneen vaikutus vesinaytteen jaahtymiskayraan.

8 2=anturi 3 cm sivussa akselilta TURVEHAUDE I I I l I AIKA (min) KUVA 9. Lämpötila-anturin sijainnin vaikutus turvehauteen jaahtymiskayraan. 2=mitattu TURVEHAUTEEN TOISTOMITTAUS I 1 I I l I I AIKA (min) KUVA 10. Turvehauteen jaahtymiskayran toistomittaukset.

9

10 TITRTEL-MITTAUSOHJELMAN KÄYTTOOHJEET LIITE A/1. Kun mittausmikroon kytketään virta, käynnistyy TURTEL-ohjelma automaattisesti. Jos ohjelma pysähtyy tai pysäytetään (ctrl+break-nappäimillä) kesken mittauksen, voidaan mittaukset alkaa uudelleen kirjoittamalla komento TURTEL ja painamalla ENTER-näppäinta. Mikäli ohjelma ei tällöin kaynnisty, katkaistaan mittausmikron virta hetkeksi ja kytketaan virta uudelleen. TURTEL-ohjelman kysymyksiin näppailläan vastauksiksi kirjaimia tai lukuja, jotka kuitataan ENTER-nappäimel- 1ä. Jos vastaukseksi annetaan pelkkä ENTER-painallus, käyttää ohjelma oletusarvona ensin kysyttyä vaihtoehtoa tai ennalta ohjelmoitua arvoa. Kirjaimella K vastataan kylla ja kirjaimella E vastataan ei. Kirjaimen Q avulla mittaukset voidaan pysäyttää. Ohjelmassa voidaan palata takaisin aikaisempiin kysymyksiin, kun näppaillään vastaukseksi Q ja ENTER, jos tämä vaihtoehto on koneen naytössä. Ohjelmasta päästään pois vastaamalla Q ohjelman ensimmäiseen kysymykseen, joka koskee rutiinimittauksia (kuva Al). LAMPÖTILAN ~OSKÄYRÄT Rutiinimittaus (K/E/Q)= K Tiedostonimi: HAUDE1-TUR Kirjoitintulostus (K/E)= K Näytetiedot: Satamakeidas Kuva Al. TURTEL-ohjelman avausvalikko. Jos tehdään rutiinimittausta, vastataan avausvalikon ensimmäiseen kysymykseen (kuva Al) painamalla suoraan ENTERnappaintä. Taman jälkeen näppäillään nimi sille tiedostolle, jonne mittaustulokset halutaan tallentaa. Tulokset tallentuvat vanhan tiedon päälle, jos samalla nimellä löytyy aikaisempi tiedosto. Ohjelmalle on myös ilmoitettava halutaanko kirjoitintulostus vai ei. Lopuksi annetaan vapaaehtoiset näytetiedot (korkeintaan 15 kirjainta), jotka helpottavat aineiston tunnistuksessa. Ennen mittausten alkamista ohjelma tarkistaa laitteiden kytkennät ja antaa ilmoituksen TARKISTA KYTKENNAT, mikäli laitteiden liitosjohdoissa tai virtakytkimissä on huomautettavaa (ks.liite C). Jos kaikki on kunnossa esittää ohjelma kehotuksen KUN HALUAT MITTAUKSET (Q) PAINA NÄPPAIMIÄ: 1 ja ENTW Kun näyte on saatu mittauskuntoon ja lämpötila-anturi on asetettu näytteen keskelle, näppaillään vastaus 1 ja ENTER, mikä käynnistää lampötilamittaukset. Mittauksen edistyessä tulokset ilmestyvät nayttöön (kuva A2) ja niin haluttaessa myös kirjoittimelle kahden minuutin välein 60 minuutin ajan. Taman jalkeen ohjelma kysyy pannaanko tulokset talteen. Jos

11 TURTEL-MITTAUSOHJELMAN KÄYTTOOHJEET LIITE A/2. valitaan tallennus, menevät mitatut arvot annettuun tiedostoon, jonka tuloksia voidaan katsella TURTEL-ohjelmalla ja myös siirtää muiden ohjelmien käyttöön. LÄMPÖTILAN AIKASEURANTA Tiedosto: VESI3.REC Näyte: HANAVESI AIKA(s) LÄMPÖTILA(C) Q=SEIS TALTEEN (K/E)= K Kuva A2. TURTEL-ohjelman mittausnäyttö. Digitaalista lämpömittaria voidaan TURTEL-ohjelman avulla käyttää myös muiden kohteiden lämpötilan seurantaan. Tällöin avausvalikon (kuva Al) ensimmäiseen kysymykseen vastataan E. Avausvalikon jälkeen tietokone esittää näytössään vaihtoehdot KATSELU/NAUHOITUS (K/N/Q)=, joista valitaan nauhoitus (=N). Seuraavassa valikossa (kuva A3) ohjelma kysyy lukemaohjeita. Vastaukset annetaan kysymyksien mukaisissa rajoissa ja pelkällä ENTER-vastauksella saadaan valituksi oletusarvot. Tämän jalkeen ohjelma jaa odottamaan mittausten käynnistystä, joka tapahtuu samoin kuin rutiinimittauksissa (1 ja ENTER). Mittausten edistyessä tulokset ilmestyvät näyttöön (ja kirjoittimelle) ja mittausten päätyttyä tulokset voidaan tallentaa. LÄMPÖTILAN LUKEMAOHJEET Lukemien aikaväli (s/q)= 2 Lukemien lukumäärä (kpl)= 240 Minimilämpötila (10-40 C)= 10 Maksimilämpötila (45-60 C)= 60 Ympäristölämpötila (C/Q)= 22 Kuva A3. TURTEL-ohjelman lukemavalikko oletusarvoineen. Mitatut arvot tallentuvat aika-lämpötilapareina ASCIImuotoiseen tiedostoon, jota voidaan selata TURTEL-ohjelmalla. Selailemaan päästään vastaamalla E avausvalikon ensimmäiseen kysymykseen (kuva Al) ja antamalla oikea tiedostonimi. Avausvalikon jälkeisessä kysymyksessä valitaan katselu (=K), jolloin ohjelma alkaa listata nayttöön valitun tiedoston sisältöä. Listaus voidaan pysäyttää hetkeksi komennolla T ja kokonaan komennolla Q. Listauksen paatyttya ohjelma kysyy KUVA (K/E) ja K-vastauksella nayttöön tulostuu aika-lämpötilakäyrän graafinen esitys (kuva A4). Käy-

12 TURTEL-MITTAUSOHJELMAN KÄYTTOOHJEET LIITE A/3. raa voidaan muokata antamalla uusi minimilampötila (Tmin) tai maksimilampötila (Tmax). Kun kayra on saatu haluttuun muotoon, voidaan se tulostaa kirjoittimen avulla painamalla PRINT SCRN-nappainta. nittari: TES2738 t<s)= 3600 Tm in ( = Tiedosto: UESA3.REC T<C)= 35.2 Tmax(45-60/Q)= 1 Myte : HANAUES 1 Tlab= SS Pum : AIKA 68 min Kuva A4. TURTEL-ohjelman kayratulostus.

13 TURTEL-MITTAUSOHJELMAN LISTAUS LIITE B/1 *************rtrt** * ohjelma: TURTEL ******************* LÄMPOTILA-AIKAKAYRÄ TES2730-MITTARILLA #ALOITUS# DECLARE SUB TEMPS (B$, L) DECLARE SUB FRAME (LO, L9, V$) DECLARE SUB FUNRA (VZ!, FS, R$) DECLARE SUB PAPER (FI$, I$, P$, TR) DIM D(500, 2): C$ = "," COM$ = "COM1: 9600,N,8,1,OP200" TB = 9: TB$ = SPACES(8) SCREEN 10: SCREEN 9 CLS : LOCATE 2, TB PRINT "LÄMPÖTILAN MRPTOSKÄYRÄT" LOCATE 5, TB: R = 0 INPUT "Rutiinimittaus (K/E/Q)= ", Z$ IF Z$ = "Q" OR ZS = ''4" THEN GOTO 240 IF Z$ = "EM OR Z$ = ne** THEN R = 1 LOCATE 7, TB: ON ERROR GOTO 0 INPUT "~iedostonimi: ', FIS IF FI$ = "" THEN FI$ = "TEMP.REC" FI$ = LEFT$(FI$, 11) LOCATE 9, TB: P = 1 INPUT "Kirjoitintulostus (K/E)= ", Z$ IF Z$ = "E" OR Z$ = "e" THEN P = 0 PRINT : PRINT TE$: INPUT "Näytetiedot: ", I$ I$ = LEFT$(I$, 15): P$ = DATES IF R = 0 THEN GOTO 24 PRINT : PRINT TB$: INPUT "KATSELU/NAUHOITUS (K/N/Q)= ". O$ IF O$ = "Q" OR O$ = "q" THEN GOTO 21 IF O$ <> "N" AND O$ <> "n" THEN GOTO 222 CLS : LOCATE 3, TB ON ERROR GOTO 0 CLOSE R1: ON ERROR GOTO 25 OPEN COM$ FOR RANDOM AS $1 PRINT : PRINT TBS: PRINT "TARKISTA KYTKENNAT" LPRINT : PRINT #1, A$ B$ = INPUTS(5, R1) CLS : CALL TEMPS(B$, L) IF B$ = "" THEN GOTO 26 IF B$ = "0" THEN GOTO 24 BEEP: SLEEP 2: RESUME 24 #VALINNAT# IF R = 1 THEN GOTO 29 S = 120: N = 30 LO = 30: L9 = 45: TR = 22 CLS : LOCATE 3, TB: BEEP PRINT "KUN HALUAT ALKAA MITTAUKSET (Q)" LOCATE 5, TB: BEEP INPUT 'IPAINA NÄPPAIHIÄ: 1 ja ENTER ", Z$ IF Z$ = "" THEN BEEP: GOTO 27 IF Z$ = "Q" OR Z$ = "q" THEN GOTO 21 IF R = 0 THEN GOTO 211 CLS : LOCATE 2, TB PRINT -"L.&MPOTILAN LUKEMAOHJEET" LOCATE 5, TB INPUT "Lukemien aikaväli (s/q)= ", Z$ IF Z$ = "Q" OR Z$ = "q" THEN GOTO 21 S = VAL(Z$): IF S = 0 THEN S = 2 LOCATE 7, TB INPUT "Lukemien lukumäarä (kpl)= ", Z$ N = VAL(Z$): IF Z$ = "" THEN N = 240 IF N > 499 THEN N = 499 LOCATE 9, TB INPUT "Minimilampotila (10-40 C)= ", Z$ LO = VAL(2S) IF LO < 10 OR LO > 40 THEN LO = 10 LOCATE 11, TB INPUT "~aksimilämpötila (45-60 C)= ", ZS L9 = VAL(Z$) IF L9 < 45 OR L9 > 60 THEN - L9 - = 60 LOCATE 13, TB INPUT "Ympäristölämpötila (C/Q)= ", Z$ IF Z $ = "Q" OR Z$ = "q" THEN GOTO 29 TI = VAL(Z$): TR = 22 IF TI > 15 AND TI < 30 THEN TR = TI IF P = 1 THEN CALL PAPER(FIS, I$, P$, TR) A = L9 - LO: AV = 540 / N #NAUHOITUS# J = 0: T = 0: T1 = TIMER VIEW PRINT: CLS : LOCATE 2, TB PRINT Q 8 L A H ~ AIKASEURANTA": ö ~ ~ ~ ~ PRINT TAB(44); "Tiedosto: ": FI$ PRINT TAB(44) : "Näyte: "' I$ PRINT TAB(44) ; "Q=SEIS" LOCATE 4, TB PRINT ITAIKA(s) LÄMPOTILA(C)" VIEW PRINT 5 TO 21 T2 = TIMER: IF T2 < T1 THEN T2 = T IF T2 - T1 < T THEN GOTO 212 ON ERROR GOTO 0 CLOSE II: ON ERROR GOTO 214 OPEN COM$ FOR RANDOM AS $1 PRINT II, AS. B$ = INPVTS(5, #1) GOTO : BEEP: RESUME : CALL TEMPS(B$, L) L = INT(10 L +.5) / 10 D(J + 1, 1) = T D(J + 1, 2) = L PRINT TB$: " ": T; PRINT TAB(22): L IF P = 0 THEN GOTO 219 LPRIIIT T; TAB(16): L 219: J =J+l:T=J*S 2$ = INKEYS IF Z$ = "Q" OR Z$ = "q" THEN GOTO 220 IF J < N + 1 THEN GOTO : N = J: SOCND 120, 10 PRINT : PRINT TB$: INPUT IqTALTEEN(K/E) = ", Z$ VIEW PRINT: ON ERROR GOTO 0 IF Z$ = "E" OR Z$ = "e" THEN GOTO 21 CLOSE : OPEN FI$ FOR OUTPUT AS f2 PRINT $2, LO: C$: A:,C$: N: C$; PRINT #2, TR; C$; I$; C$; P$ FOR 1 = 1 TO N PRINT #2, D(1, 1): CS: D(1, 2) NEXT 1: CLOSE : GOTO : #KATSELU# CLOSE #2: ON ERROR GOTO 224 OPEN FI$ FOR INPUT AS R2 GOTO : CLS : LOCATE 2, 1: FILES "*.*" PRINT : BEEP: BEEP INPUT "Tiedostonimi: ", FI$ FI$ = LEFT$(FIS, 11): RESUME : INPUT #2, LOS, A$, N$, TRS, J$, P$ IF I$ = "" THEN I$ = J$ J = 0: LO = VAL(LO$): N = VAL(N$) A = VAL(A$): TR = VAL(TR$) VIEW PRINT: CLS : LOCATE 2, TB PRINT "LÄMP~TILAN AIKASEURANTA": PRINT TAB(44); "Tiedosto: ": FIS PRINT TAB(44); "Näyte: ": I$ PRINT TAB(44) : "T=tauko": PRINT " Q=seisl' LOCATE 4, TB PRINT "AIKA(S) LÄMPOTILA(C)~~ VIEW PRINT 5 TO : INPUT #2, T$,,,L$ PRINT TB$; " ; T$; PRINT TAB(23): LS D(J, 1) = VAL(T$) D(J, 2) = VAL(L$) J = J + 1: 2$ = INKEYS IF Z$ = "Q" OR Z$ = "q" THEN GOTO 230 IF Z$ = "T" OR Z$ = "t" THEN SLEEP 1 IF J < N THEN GOTO : CLOSE : PRINT : PRI;T TB$; INPUT "KUVA (K/E)=, Z$ VIEW PRINT IF Z$ = "E" OR Z$ = "e" THEN GOTO 21 IF P = 1 THEN CALL PAPER(FI$, I$, P$, TR) N = J - 1: AV = 540 / N 232: S = D(1, 1) - D(0, 1) V = INT(N S): U$ = " S" IF V <> 3600 THEN GOTO 233 v = INT(V / 60): u$ = " min" 233: V$ = STR$(V) + U$ J = 0: L9 = LO + A CALL FRAME(L0, L9, V$) LOCATE 4, 15: PRINT FI$ LOCATE 5, 12: PRINT I$ 234: T = D(J, 1): L = D(J, 2) LOCATE 3, 39: PRINT SPC(8): LOCATE 3, 39: PRINT T LOCATE 4, 39: PRINT SPC(8): LOCATE 4, 39: PRINT L IF L = THEN GOTO 236 X=35+J*AV 2 = (L - LO) / A IF 2 < 90 THEN GOTO 236 IF 2 > 300 THEN GOTO 236 LINE (X - 1, 2-1)-(X + 1, 2 1)., B PSET (X, 2): IF P = 0 THEN GOTO 236 LPRINT T: TAB(16); L 236: J = J + 1: Z$ = INKEYS IF Z$ = "Q" OR Z$ = "q" THEN GOTO 238 IF J < N + 1 THEN GOTO : LOCATE 5, 34 PRINT "Tlab="; TR LOCATE 5, 56: PRINT "PVm: ": P$ LOCATE 3, 56: PRINT SPC(2O): LOCATE 3, 56 INPUT "~min(10-40/q)=-", Z$ IF Z$ = "Q" OR Z$ = "q" THEN GOTO 21 LO = VAL(Z$) IF LO < 10 OR LO > 40 THEN LO = 30 LOCATE 4, 56 INPUT "Tmax(45-60/Q)= ", Z$ IF 2s = "Q" OR Z$ = "q" THEN GOTO 21 L9 = VAL(Z$) IF L9 < 45 OR L9 > 60 THEN L9 = 45 A = L9 - LO: GOTO : END

14

15