No YS 469. E.ON Finland Oyj (ent. Espoon Sähkö Oyj) PL Espoo

Transkriptio

1 U U D E N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... N Y L A N D S M I L J Ö C E N T R A L YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (25) Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2003-Y No YS 469 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee E.ON Finland Oyj:n Kivenlahden lämpökeskuksen nykyistä toimintaa ja toiminnan olennaista muuttamista. Päätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA E.ON Finland Oyj (ent. Espoon Sähkö Oyj) PL Espoo LAITOS JA SEN SIJAINTI Kivenlahden lämpökeskus Ruukinmestarintie Espoo Toimiala: Lämmön erillistuotanto yleiseen jakeluverkostoon Toimialatunnus: Liike- ja yhteisötunnus: Ympäristövahinkovakuutus: Pohjola, , IPPC-luokka: 1.1 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 3 b), 5 a) ja 5 b), 43 :n 1 momentin kohta 3) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohdat 3), 5 a) ja 5 b) MAKSU euroa A AT20 Postiosoite PL Helsinki Käyntiosoite Asemapäällikönkatu 14 Puhelin Postadress PB Helsingfors Besöksadress Stinsgatan 14 Telefon kirjaamo.uus@ymparisto.fi Internet Telefax

2 2 (25) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE - Espoon kaupungin terveyslautakunnan valvontajaoston myöntämä terveydenhoitolain mukainen sijoituslupa. - Kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämä m 3 :n öljysäiliön rakentamislupa. - Kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämä m 3 :n öljysäiliön käyttölupa. - Ilmansuojelulain mukainen päätös No 2275/ Kivenlahden lämpökeskuksen ilmansuojeluilmoituksesta (Uudenmaan lääninhallitus). - Korkeimman hallinto-oikeuden päätös No 805/ Uudenmaan lääninhallituksen päätöksestä No 2275/ tehdystä valituksesta. - Ilmansuojelulain mukainen päätös No YMT 1074/ ilmansuojeluilmoituksen johdosta annetun päätöksen muuttamisesta (Uudenmaan lääninhallitus). - Teknillisen tarkastuskeskuksen tekemä päätös m 3 :n öljysäiliön rakentamisen ja kemikaalien varastoinnin sallimisesta. - Ympäristölupamenettelylain 6 :n mukaisesta lupahakemuksesta annettu ympäristölupapäätös No YS 638/ (Uudenmaan ympäristökeskus). - Espoon Veden kirje Kivenlahden lämpökeskuksen teollisuusjätevesien johtamissopimuksista. - Ympäristönsuojelulain mukainen päätös No YS 1361/ päästöjen ilmanlaatuvaikutusten tarkkailua koskevan tarkkailusuunnitelman johdosta (Uudenmaan ympäristökeskus). Seutukaavassa laitoskiinteistön alue on merkitty työpaikka-alueeksi. Kivenlahden alueelle on valmisteilla yleiskaava. Asemakaavassa laitoksen tontti on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Laitos sijaitsee Espoon kaupungissa, 42. kaupunginosassa, korttelin no tontilla no 1. Tontin itä- ja pohjoispuolella on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita. Eteläpuolella on Ruukinmäen puisto ja länsipuolella Kauklahden väylä. Lähimmän asuinrakennuksen etäisyys laitoksesta on noin 400 metriä.

3 3 (25) Ympäristön tila ja laatu Maaperä-, vesistö- ja pohjavesitiedot Maaperä on kalliota ja kalliota peittävää silttiä, hiekkaa ja soraa. Luonnontilaisessa maanpinnassa on noin 0,2 metriä paksu kasvukerros. Kiinteistö ei sijaitse välittömässä yhteydessä vesistöön. Pintavesien valunnan suhteen alue kuuluu uoman Långängs utfallet valuma-alueeseen. Uoma laskee sadevesiviemärinä mereen Kivenlahden torin tuntumassa. Lähin pohjavesialue on Brinkinmäki Tillinmäessä noin 800 metriä luoteeseen lämpökeskuksesta. Lämpökeskus sijaitsee vesilaitostoiminnan kaukosuojavyöhykkeen rajan välittömässä läheisyydessä. Maaperän ei ole todettu pilaantuneen. Vuonna 1999 todettiin m 3 :n öljysäiliön puhdistuksen ja tarkastuksen yhteydessä säiliön alla oleva maa puhtaaksi. Ilmanlaatu Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla 2002 (Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2003:11) selvityksen mukaan keskimäärin ilmanlaatu on pääkaupunkiseudulla melko hyvä, mutta typpidioksidin ja hiukkasten pitoisuudet kohoavat ajoittain haitallisen korkeiksi etenkin vilkkaasti liikennöityjen väylien ympäristössä. Otsonipitoisuudet ovat kohtalaisen korkeita erityisesti taajamien ulkopuolella keväisin ja kesäisin. Rikkidioksidin, lyijyn, ja hiilimonoksidin pitoisuudet ovat laskeneet viime vuosina huomattavasti ja niiden aiheuttamat ilmanlaatuongelmat ovat väistymässä. EU:n uudet raja-arvot rikkidioksidille, typpidioksidille, typenoksideille, hengitettäville hiukkasille, lyijylle sekä bentseenille ja hiilimonoksidille tulivat Suomessa voimaan elokuussa Vuonna 2002 raja-arvot eivät ylittyneet, mutta vilkasliikenteisessä kaupunkikeskuksessa Töölössä hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo oli melko lähellä ylittymistä. Ilmanlaadun kansallisten ohjearvojen ylityksiä havaittiin hiukkasilla sekä typpidioksidilla. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ohjearvo (70 µg/m 3 ) ylittyi keväällä tausta-asemia lukuun ottamatta kaikilla mittausasemilla sekä Töölön ja Malmin mittausasemilla myös lokakuussa. Kokonaisleijuman (TSP) vuosi- ja vuorokausiohjearvot (50/120 µg/m 3 ) ylittyivät vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Typpidioksidipitoisuudet ylittivät vuorokausiohjearvon (70 µg/m 3 ) useassa mittausympäristössä erityisesti huhtikuussa. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2000 ja 2001 (Alueelliset ympäristöjulkaisut nro 238, Uudenmaan ympäristökeskus) raportin mukaan Espoon kaupungin alueella tutkittiin 42 havainto- ja näytealalla havaintopuiden runkojäkäliä ja neulaskatoa sekä neulasten alkuainepitoisuutta. Sormipaisukarpeen esiintymisfrekvenssi, peittävyys ja kunto olivat samaa tasoa kuin koko tutkimusalueella keskimäärin.

4 4 (25) Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähin asutus lämpökeskuksesta sijaitsee länteen metrin, itään metrin, etelään noin 600 metrin ja pohjoiseen metrin etäisyydellä. Lähin päiväkoti ja koulu sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä lämpökeskuksesta. Lähin arvokas luontokohde on Saunalahden Natura-alue ja meriupokaskuoriaisten esiintymisalue noin 1,2 kilometriä lämpökeskuksesta länteen. Muista kohteista lämpökeskusta lähinnä ovat Tyskaksen siirtolohkare Sammalvuoressa noin 1,2 kilometriä itään ja Saunalahden preglasiaalinen rapautuma Bastubergetillä noin kaksi kilometriä luoteeseen. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Alueen paikalliset ilman epäpuhtauksien päästölähteet ovat lähinnä liikenne ja energiantuotanto. Aluetta kuormittaa lisäksi liikenteen aiheuttama melu. Espoon ympäristölupavelvollisten laitosten päästöt ilmaan vuonna 2002 olivat noin 47 tonnia hiukkasia, tonnia rikkidioksidia, tonnia typen oksideja typpidioksidiksi laskettuna ja tonnia hiilidioksidia. Espoossa sijaitsevien energiantuotantolaitosten päästöt ilmaan vuonna 2002 olivat noin 43 tonnia hiukkasia, tonnia rikkidioksidia, tonnia typenoksideja typpidioksidiksi laskettuna ja tonnia hiilidioksidia. Liikenteen päästöjen vuonna 2002 arvioitiin Espoossa olevan noin 100 tonnia hiukkasia, 6 tonnia rikkidioksidia, tonnia typenoksideja typpioksidiksi laskettuna ja tonnia hiilidioksidia. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Lämpökeskuksessa on kaksi polttoaineteholtaan 52 MW:n raskaspolttoöljykäyttöistä vesikattilaa K1 ja K2. Kattiloissa on paineöljyhajoitteiset polttimet (Petro PP 24). Polttimet on varustettu vesiemulsiolaittein. Kattilat toimivat huippukuorma- ja varakattiloina ja niiden käyttö ajoittuu tavallisesti kylmimpään talviaikaan. Kattilakohtaiset käyntiajat ovat alle h/a. Lämpökeskukseen on tarkoitus rakentaa ja ottaa käyttöön vuonna 2004 uusi polttoaineteholtaan noin 30 MW:n kaatopaikkakaasua pääpolttoaineena käyttävä vesikattila K3. Uudessa kattilassa käytettäisiin varapolttoaineena raskasta polttoöljyä, jota poltettaessa polttoaineteho olisi noin 45 MW. Uusi kattila toimisi kaatopaikkakaasukäytössä peruskuormakattilana noin h/a tai raskaspolttoöljykäytössä huippukuorma- ja varakattilana noin h/a.

5 5 (25) Lämpökeskus on automatisoitu ja miehittämätön ja sitä valvotaan kaukokäytössä E.ON Finland Oyj:n keskusvalvomosta. Kaikkien kattiloiden (K1, K2, K3) savukaasut johdetaan maanpinnasta 82 metriä korkeaan savupiippuun, jossa on kattilakohtaiset erilliset sisähormit. Lämpökeskuksen alueella on lisäksi kaukolämmön tarvikevarasto, putkien varastokenttä ja autojen pesupaikka. Lämpökeskuksen yhteydessä olevat toimistotilat on vuokrattu Espoon kaupungin geotekniikkayksikölle. Tuotanto, tuotteet ja polttoaineet Varastointi Lämpökeskuksen kattiloissa kaukolämpövesi lämmitetään kattiloiden tulipintojen läpi ja lämmennyt vesi toimitetaan kaukolämpöverkkoon. Kattiloiden K1 ja K2 kaukolämpöveden tuotannon arvioidaan olevan yhteensä 93 GWh/a ja kattilan K3 kaukolämpöveden tuotannon vastaavasti 220 GWh/a. Polttoaineena käytetään kaatopaikkakaasua arviolta m 3 (n)/a kattilassa K3 ja raskasta polttoöljyä kattiloissa K1 ja K2 yhteensä t/a. Raskaan polttoöljyn kulutus riippuu ulkoilman lämpötilasta. Lämpökeskuksen öljyvaraston muodostavat yksi m 3 :n raskasöljysäiliö sekä E.ON Finland Oyj:n muilla energiantuotantolaitoksilla käytettävän maakaasun velvoitevarastoinnin edellyttämän kevyen polttoöljyn m 3 :n säiliö. Muutostöiden yhteydessä iso säiliö tyhjennetään kevyestä polttoöljystä ja siinä varastoidaan raskasta polttoöljyä syksystä 2004 alkaen. Säiliöt sijaitsevat ulkona. Säiliöiden ympärillä on valumaaltaat. Ison säiliön valuma-allas on tiivistetty bentoniitilla. Pienemmän säiliön valuma-allas on betonia. Pienemmän säiliön valuma-allas hyödyntää isomman säiliön valuma-allasta ylivalunta-aukon kautta, jolloin suoja-allas kattaa koko pienen säiliön tilavuuden. Suuremman säiliön valuma-allas kattaa 40 % säiliön tilavuudesta. Molemmissa säiliössä on tällä hetkellä mekaaninen pinnankorkeusmittaus. Isoon säiliöön asennetaan muutostöiden yhteydessä kaksi toisistaan erillistä sähköistä pinnankorkeusmittausta ja yläpintarajan saavuttamisesta hälytys täyttöpaikalle. Säiliöissä ei ole ylitäytönestintä. Polttoaineiden lisäksi lämpökeskuksella käytetään vuosittain pieniä määriä vedenkäsittelykemikaaleja, kattilakemikaaleja ja voiteluöljyjä. Kemikaaleja säilytetään pääasiallisesti lämpökeskuksen sisätiloissa omissa astioissaan. Nykyisin mahdolliset vuodot joutuvat venttiileillä suljettuun kanaaliin. Muutostöiden yhteydessä kemikaalien varastointijärjestelyt muuttuvat ja kemikaalit tullaan varastoimaan rajatulla alueella.

6 6 (25) Muut prosessit Vesihuolto Lämpökeskuksella veden kulutus on kokonaisuudessaan vähäistä. Käytettävä vesi hankitaan Espoon Veden vesijohtoverkosta. Vedenkulutus on vuosittain noin 150 m 3. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Toimialaa koskeva valtioneuvoston asetus VNA 1017/2002 polttoaineteholtaan vähintään 50 MW:n polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta astui voimaan Asetuksen mukaan olemassa olevien polttolaitosten rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten päästöt ilmaan eivät saa jälkeen ylittää asetuksessa esitettyjä päästöraja-arvoja. Tästä poikkeuksen voivat muodostaa eräin edellytyksin Kivenlahden lämpökeskuksen kattiloiden K1 ja K2 kaltaiset kattilat, joiden toiminnan aloittamiseksi on myönnetty lupa ennen ja joiden käyttöaikaa rajoitetaan asetuksessa esitetyllä tavalla. Toimialalle on valmisteilla EY:ssä parhaan käyttökelpoisen tekniikan kuvaus. Syksyllä 2003 valmistui toimialalle kansallisena selvitystyönä kuvaus parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa. Kivenlahden lämpökeskuksen uudessa kaatopaikkakaasua käyttävässä kattilassa K3 käytetään parasta, alle 50 MW:n kattiloissa taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa. Lämpökeskuksen kattiloita huolletaan säännöllisin väliajoin, jolloin varmistetaan, että kattilat ovat mahdollisimman hyvässä kunnossa ja näin päästään mahdollisimman täydelliseen palamiseen ja hyvään hyötysuhteeseen. E.ON Finland Oyj on liittynyt kauppa- ja teollisuusministeriön ja energia-alan energiansäästösopimukseen. Sopimus velvoittaa energiayhtiöt niin oman energiankäytön tehostamiseen kuin asiakkaiden energiansäästön edistämiseen. Lämpökeskuksen kattiloiden keskimääräinen hyötysuhde on noin 90 %. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Kivenlahden lämpökeskus kuuluu osana E.ON Finland Oyj:n kaikkia Espoossa sijaitsevia laitoksia ja toimintoja koskevaan vuonna 2003 sertifioituun ISO ympäristöjärjestelmään. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Sosiaalijätevesiä muodostuu alle 1 m 3 /d ja ne johdetaan vesihuoltolaitoksen viemäriin. Prosessijätevesiä muodostuu kattiloiden pesusta alle 7 m 3 /d muutama kerta vuodessa ja pesuvedet toimitetaan ongelmajätelai-

7 7 (25) tokselle. Öljysäiliöiden suoja-altaiden ja öljyn purkausalueen hulevedet johdetaan öljynsulkukaivon kautta ojaan. Lisäksi m 3 :n öljysäiliön suoja-altaan tiivisteenä käytetyn bentoniittimaton alapuoliset salaojavedet johdetaan oman öljynsulkukaivon kautta ojaan. Sisätiloissa muodostuvat vuoto- ja huuhteluvedet valuvat lattiakanaaleihin, joista ne johdetaan hallitusti ojaan. Normaalisti suljettu venttiili avataan manuaalisesti ja vedet johdetaan ojaan. Uuden kattilan rakentamisen yhteydessä järjestelmään lisätään öljynerotuskaivo ja vedet viemäröidään ojan sijasta vesihuoltolaitoksen viemäriin. Lämpökeskuksen katolta kertyvät sadevedet johdetaan sadevesiviemäriin. Kiinteistön alueella muodostuvat muut sadevedet johdetaan ojaan. Lämpökeskuksella ei ole muita päästökohteita tai vaikutuksia vesistöön. Päästöt ilmaan Kaatopaikkakaasut poltetaan nykyisin Ämmässuolla soihduissa, mikä parantaa ilmanlaatua Ämmässuolla ja vähentää kaatopaikan kasvihuonekaasupäästöjä. Kaatopaikkakaasujen poltto kattilassa K3 ei juurikaan muuta kaatopaikkakaasun poltossa aiheutuvia päästöjen määriä, vain päästöjen paikka muuttuu ja päästökorkeus kasvaa, mikä vähentää päästöjen aiheuttamia pitoisuuksia maanpintatasolla. Kaatopaikkakaasun poltto vähentää vastaavan määrän kaukolämmön tuotantoa fossiilisilla polttoaineilla ja vähentää fossiilisten polttoaineiden poltossa muodostuvia päästöjä. Kaatopaikkakaasulla tapahtuva hyötyenergian tuotanto kattilassa K3 on 4 6 % koko Espoon energiantuotannosta. Espoon energiantuotannon ja kaatopaikkakaasujen soihtupolton yhteenlasketut päästöt vähenevät 3 5 %. Tämä merkitsee vuositasolla hiilidioksiditonnin, rikkidioksiditonnin ja typenoksiditonnin vähenemää. Pääosa kaatopaikkakaasuista poltetaan kattilassa K3 ja poltto Ämmässuolla soihduissa minimoidaan vuoden 2008 loppuun saakka. Tämän jälkeen kaatopaikkakaasun käyttö kattilassa K3 joko jatkuu ennallaan tai vähenee riippuen kaasun käytön ja energiantuotannon mahdollisista muista ratkaisuista ja aikanaan myös kaatopaikkakaasun saatavuudesta. Kattilat K1 ja K2 tullaan sisällyttämään kansallisen päästöjenvähennyssuunnitelman piiriin tai, mikäli suunnitelma ei toteudu, niin kattiloiden kohdalla tullaan käyttämään LCP-asetuksen 9 :n mukaista tunnin sääntöä, jossa toiminnanharjoittaja sitoutuu siihen, että laitosta käytetään enintään tuntia 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2015 välisenä aikana. Kattiloiden K1 ja K2 savukaasujen hiukkaspäästöt on mitattu viimeksi Kattilan K1 savukaasujen hiukkaspitoisuus redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen oli kattilan toimiessa täydellä teholla 74 mg/m 3 (n) ja noin puolella teholla vastaavasti 36 mg/m 3 (n). Kattilan K2 savukaasujen hiukkaspitoisuudet olivat puolestaan 56 mg/m 3 (n) ja 41 mg/m 3 (n). Päästöt ilmaan minimoidaan säännöllisillä huoltotoiminnoilla, joiden avulla pyritään löytämään kattiloille optimaaliset säädöt ja polttoolosuhteet. Lämpökeskuksen savukaasuja ei puhdisteta.

8 8 (25) Melu, liikenne ja tärinä Lämpökeskuksen hiukkaspäästöjen arvioidaan olevan yhteensä 36 t/a, NO x -päästöjen 198 t/a ja SO 2 päästöjen 362 t/a. Raskasmetallipäästöjen arvioidaan olevan yhteensä seuraavat: Pb 10 kg/a, Ni 124 kg/a ja V 416 kg/a. Lämpökeskuksen aiheuttamaa melua ei ole mitattu. Käytön aikaisen melutason arvioidaan olevan alhainen eikä toiminnasta arvioida aiheutuvan juurikaan lämpökeskuksen ulkopuolelle kantautuvaa melua. Piipusta tuleva savukaasuvirtauksen ääni ei erotu alueella vallitsevasta melutasosta. Lämpökeskukseen suuntautuva liikenne koostuu huoltohenkilökunnan käynneistä, raskaan polttoöljyn toimituksista, kuljetuksista kaukolämpöputkivarastoon ja vähäisistä kemikaali- ja jätekuljetuksista. Polttoöljysäiliöitä täytettäessä säiliöautokuljetuksia on noin yksi kuorma/h. Tavaraja jätekuljetuksia arvioidaan olevan yhteensä noin 200 krt/a. Lämpökeskuksen aiheuttamasta melusta ei ole valitettu. Kaatopaikkakaasun käyttöönotto ei tule lisäämään käytönaikaista melua. Lämpökeskuksen toiminnasta ei aiheudu tärinää. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Lämpökeskuksen toiminnassa muodostuu sekä tavanomaisia- että ongelmajätteitä. Vuonna 2002 kaatopaikalle loppusijoitettua sekajätettä muodostui noin 16 tonnia, huolto- ja korjaustöistä muodostui keräysmetallia noin 2 tonnia romunkeräykseen ja ongelmajätettä noin 26 tonnia, joka toimitettiin ongelmajätelaitokselle. Kaatopaikkakaasukattilan K3 käyttöönotto ei tule merkittävästi muuttamaan jätteiden muodostumista. E.ON Finland Oyj:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnasta muodostui tavanomaisia ja hyödynnettäviä jätteitä vuonna 2002 seuraavasti: Jätelaji EWC-koodi Määrä, t/a Käsittely- tai toimituspaikka Metalliromu YTV; Ämmässuo Rakennus- ja purkujäte YTV, Ämmässuo yhteensä Sekajäte YTV, Ämmässuon kp. E.ON Finland Oyj:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnasta muodostui ongelmajätteitä vuonna 2002 seuraavasti: Jätelaji EWC-koodi Määrä, t/a Käsittely- tai toimituspaikka Emäksinen pesuliuos Vähäisiä määriä Ekokem Oy Ab Kattiloiden pesuvesi Noin 15 Ekokem Oy Ab Jäteöljy Noin 1 Ekokem Oy Ab Öljynerotuskaivon tyhjennysliete Noin 1 Ekokem Oy Ab Kiinteä öljyinen jäte Vähäisiä määriä Ekokem Oy Ab Liuotinjäte Vähäisiä määriä Ekokem Oy Ab Jäähdytinneste Noin 0,5 Ekokem Oy Ab Öljysäiliöiden puhdistusjäte Noin 8 Ekokem Oy Ab

9 9 (25) Päästöt maaperään Jätelaji EWC-koodi Määrä, t/a Käsittely- tai toimituspaikka Ongelmajätejäämiä sisältävät Muutama kpl Ekokem Oy Ab tyhjät tynnyrit Akut, paristot, loistelamput, ym. ongelmajätteet Noin 0,5 Ekokem Oy Ab Kuusakoski Oy Lämpökeskuksella noudatetaan yhtiön ympäristöjärjestelmään kuuluvaa jätehuolto-ohjetta. Nykyisen toiminnan puitteissa jätteiden muodostumista ei ole mahdollista vähentää merkittävästi. Jätteiden haitallisuutta vähennetään lajittelun avulla. Jätejakeet ohjataan joko uusiokäyttöön, loppusijoitukseen kaatopaikalle tai ongelmajätelaitokselle. Lämpökeskuksen normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Tiedossa ei ole onnettomuuksia, joiden seurauksena öljyä tai muita kemikaaleja olisi päässyt maaperään m 3 :n öljysäiliö on valmistunut vuonna 1974 ja tarkastettu viimeksi vuonna m 3 :n öljysäiliö on valmistunut vuonna TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luonnonsuojeluarvoihin, pintavesiin, maaperään tai pohjaveteen Vaikutus ilmaan Ennalta arvioiden toiminnalla ei ole haitallista vaikutusta luonnonsuojeluarvoihin, pintavesiin, maaperään tai pohjaveteen. E.ON Finland Oyj:n Kivenlahden lämpökeskus, rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat (Ilmatieteen laitos, Helsinki ) selvityksessä on arvioitu lämpökeskuksen aiheuttamien päästöjen ilmanlaatuvaikutuksia. Selvityksessä on tarkasteltu kattiloiden K1, K2 ja K3 päästöjen aiheuttamia yhteisvaikutuksia ulkoilman rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspitoisuuksiin. Laskelmissa arvioitiin päästöjen leviämistä kahdella eri polttoainevaihtoehdolla. Ensimmäisessä vaihtoehdossa uuden kattilan K3 polttoaineena olisi kaatopaikkakaasu ja kattilat K1 ja K2 olisivat öljykäytössä. Toisessa vaihtoehdossa kaikki kolme kattilaa käyvät öljyllä. Selvityksen mukaan lämpökeskuksen päästöjen aiheuttamat tarkasteltujen ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat kattilan K3 käyttöönoton jälkeenkin pieniä. Suurimmat laskennalliset rikkidioksidi-, typpidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspitoisuudet alittavat selvästi voimassa olevat ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot. Tarkastelluista polttoainevaihtoehdoista kaatopaikkakaasun käyttö kattilan K3 polttoaineena näyttäisi tulosten mukaan olevan rikkidioksidipitoisuuksien suhteen ilmanlaadun kannalta parempi vaihtoehto. Typpidi-

10 10 (25) oksidi- ja hiukkaspitoisuuksien osalta erot eri polttoainevaihtoehtojen välillä ovat pieniä. Tuloksien perusteella voidaan arvioida, ettei lämpökeskuksen päästöistä aiheudu Espoon Kivenlahden seudulle merkittäviä ilmanlaatu- tai viihtyvyyshaittoja. Ilmanlaatu ei myöskään merkittävästi huonone nykyisestä. Melun, tärinän ja liikenteen vaikutukset Lämpökeskuksen normaalikäyttö, myöskään kattilan K3 käyttöönoton jälkeen, ei ennalta arvioiden lisää melukuormitusta eikä aiheuta tärinää laitosalueen ulkopuolella. Kattilan K3 edellyttämistä lämpökeskuksen muutostöistä saattaa aiheutua jonkin verran rakennustoiminnoista aiheutuvaa tilapäistä melua ja tärinää lähiympäristössä. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu ja päästötarkkailu Laadunvarmennus Lämpökeskuksen paikallisvalvomo on normaalikäytössä miehittämätön kaukokäytettävä yksikkö, jota valvotaan 24 h/d miehitetyn E.ON Finland Oyj:n keskusvalvomosta. Tarkkailtavat tiedot siirtyvät kaukokäytön välityksellä valvomomonitoreille, tallentuvat ATK-järjestelmään ja voidaan tarvittaessa tulostaa. Lämpökeskuksella käydään häiriötilanteissa sekä rutiinitarkkailun yhteydessä. Savukaasuista mitataan jatkuvatoimisesti lämpötilaa, jäännöshappea ja tummuutta. Tummuushäiriö aiheuttaa kattilan automaattisen alasajon kestäessään yli 30 sekuntia. Savukaasujen typenoksidien ja hiukkasten päästöt mittaa ulkopuolinen konsultti vuodesta 2006 alkaen viiden vuoden välein. Päästöt mitataan kattiloilla K1, K2 ja K3 raskaspolttoöljykäytössä sekä kattilalla K3 myös kaatopaikkakaasukäytössä. Kattilalla K3 edellä mainitut mittaukset tehdään lisäksi vuoden 2005 aikana. Rikkidioksidi- ja hiilidioksidipäästöt määritetään polttoaineiden kulutuksen ja ominaispäästökertoimien perusteella. E.ON Finland Oyj:n ympäristöjärjestelmässä on esitetty tiedot mittaustulosten laadunvarmennuksesta sekä mittalaitteiden käyttötarkkailusta ja huollosta, kalibrointitiheydestä ja kalibroinnin suorittajasta. Oman mittalaitteiston toimintatarkkuutta ylläpidetään laitetoimittajan antamien ohjeiden mukaan kalibroimalla ja huoltamalla. Mittaukset varmistaa ulkopuolinen konsultti typenoksidi- ja hiukkaspäästömittauksien yhteydessä.

11 11 (25) Laitoksen vaikutusten tarkkailu Raportointi Kivenlahden lämpökeskuksen päästöjen vaikutuksia ilman laatuun tarkkaillaan yhdistettynä E.ON Finland Oyj:n muita Espoon energiantuotantolaitoksia koskevaan ilmanlaadun tarkkailuun Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen No YS 1361/ mukaisesti. Toiminnasta ja sen aiheuttamista päästöistä raportoidaan vuosittain ympäristöhallinnon ympäristönsuojelun vuosiyhteenvetolomakkeella ja yhtiön kattilakohtaisilla kuukausitiedot lomakkeilla Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosiraportoinnin mukaan liitetään raportit vuoden aikana tehdyistä päästömittauksista ja jätekuljetuksista. Poikkeuksellisista, ympäristöön vaikuttavista häiriöistä ilmoitetaan välittömästi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Lämpökeskuksen toimintaan liittyviä mahdollisia vaaratekijöitä ovat tulipalot ja sammutusaineiden aiheuttamat vahingot, vesi- ja polttoainevuodot sekä niiden aiheuttama räjähdysvaara. Laitoksesta on tehty vaaranarviointi vuonna 2003 ja se on tarkastettu vuonna Merkittävin riski ympäristön kannalta liittyy polttoöljyn varastointiin. Öljyn pääsy ympäristöön on estetty valuma-altailla ja öljyhälyttimillä. Ison öljysäiliön valuma-altaan öljynerotuskaivoihin on asennettu öljyhälytyksestä sulkeutuvat venttiilit. Kun öljynerotuskaivossa oleva hälytin hälyttää, sulkeutuu kyseisen kaivon venttiili ja samalla tulee kaivojen yleishälytys lämpökeskuksen valvomon hälytystauluun ja kaukolämpövalvomoon. Lämpökeskuksella on toimintaohje öljyhälytysten varalle. Lämpökeskuksella on palohälytys- ja kulunvalvontajärjestelmä, josta hälytykset menevät keskusvalvomoon. Lämpökeskusalue on aidattu. Lämpökeskusta ja sen toimintaa valvotaan E.ON Finland Oyj:n jatkuvasti miehitetystä keskusvalvomosta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireille tulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Espoon kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet nimisissä sanomalehdissä. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Es-

12 12 (25) poon kaupungin ympäristökeskuksessa ja Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Asiasta on pidetty neuvottelu Neuvottelussa olivat mukana edustajat E.ON Finland Oyj:stä, Espoon kaupungin ympäristökeskuksesta ja Uudenmaan ympäristökeskuksesta. Lupahakemuksesta on pyydetty lausunto Etelä-Suomen lääninhallitukselta, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Espoon kaupunginhallitukselta. Etelä-Suomen lääninhallituksen antamassa lausunnossa todetaan muun muassa, että lääninhallitus puoltaa hakemusta, mutta painottaa, että toiminnan aiheuttamat pienhiukkaspäästöt sekä typen oksidien, rikkidioksidi- ja hiilidioksidipäästöt tulee mitata säännöllisesti. Laitoksen aiheuttama melutaso tulee selvittää mittauksin laitoksen normaaliajon aikana. Lääninhallitus korostaa, että polttoöljy ja muut kemikaalit tulee säilyttää siten, että niiden pääsy maaperään, vesistöön tai viemäriin on estetty. Myös öljyn purkupaikkojen tulee olla tiiviitä ja purkualueiden sadevesikaivoissa tulee olla sulkuventtiilit, jotka pidetään suljettuna purkamisen yhteydessä. Lisäksi purkupaikkojen välittömässä läheisyydessä tulee sijaita riittävästi imeytysainetta mahdollisten vuotojen leviämisen estämiseksi. Sisätiloissa muodostuvat vuoto- ja huuhteluvedet tulee johtaa öljynerotuskaivon kautta viemäriin. Kaikissa öljynerotuskaivoissa tulee olla pintahälytysjärjestelmä. Kaikissa kiinteistön viemäröinneissä tulee olla mahdollisuus näytteenottoon ennen yleiseen viemäriin johtamista. Espoon kaupungin ympäristölautakunnan antamassa lausunnossa todetaan muun muassa, että lautakunta edellyttää, että ympäristöluvassa otetaan huomioon, mitä Valtioneuvoston asetuksessa polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta 1017/2002 sanotaan päästöjen vähentämisestä ja annetaan lupaehdot sen mukaan, mikäli kansallisesta päästöjen vähennysohjelmasta ei muuta johdu. Lupaehdot on annettava sekä kaasun- että öljynpoltolle. Laitoksella on raskasöljy- ja kevytöljysäiliöt, joista ensiksi mainittua käytetään vähän ja varmuusvarastona toimivaa kevytöljysäiliötä tuskin lainkaan. Edellä mainitusta syystä on erityistä huomiota kiinnitettävä siihen, että kummankin säiliön hälytysjärjestelmä on jatkuvasti toimintakunnossa ja hälytysjärjestelmä on testattava säännöllisesti. Lupaehtoihin on syytä liittää myös menettelyohjeet sen varalta, että Ämmässuolta Kivenlahteen johtavassa kaasuputkessa sattuu onnettomuus- yms. tilanteen johdosta kaasuvuoto. Mahdollinen kaasuvuoto on saatava nopeasti lopetettua.

13 13 (25) Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Melumittaus lähimmässä häiriintyvässä kohteessa laitoksen aiheuttaman päivä- ja yöaikaisen melutason toteamiseksi on perusteltua. Mikäli aihetta ilmenee, myös meluntorjuntatoimenpiteitä on suunniteltava ja toteutettava. Mittausraportti on toimitettava tiedoksi myös Espoon ympäristölautakunnalle. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty kirjallisia muistutuksia eikä mielipiteitä. Luvan hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi pidetyn neuvottelun yhteydessä sekä neuvottelusta laaditussa tarkastusmuistiossa ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista ja muista lupakäsittelyn yhteydessä kertyneistä asiakirjoista. E.ON Finland Oyj:n antamassa vastineessa todetaan muun muassa, että toiminnanharjoittaja ottaa huomioon Etelä-Suomen lääninhallituksen ja Espoon kaupungin ympäristölautakunnan lausunnoissa esitetyt ympäristönsuojeluun tähtäävät toimenpiteet ja tekniset ratkaisut. Kaatopaikkakaasuputken mahdollista vuotoa koskevan menettelyohjeen osalta toiminnanharjoittaja toteaa laativansa kyseiset ohjeet ja lisää, että putken rakentamista ja käyttöä koskevat luvat myöntää Turvatekniikan keskus. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää E.ON Finland Oyj:n Kivenlahden lämpökeskukselle ja sen olennaiselle muuttamiselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lupahakemuksesta annetut lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäreihin 1. Laitoksen toiminnasta muodostuvien jätevesien johtamisessa vesihuoltolaitoksen viemäriin on noudatettava Espoon Veden kanssa tehtyä sopimusta. Vesihuoltolaitoksen viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että siitä aiheutuu vauriota viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai haittaa puhdistamolietteen hyötykäytölle. (YSL 43, 47 ) 2. Öljyvaaralliset jätevedet, kuten öljysäiliöiden suoja-altaiden ja öljyn purkausalueen sade- ja hulevedet sekä sisätilojen vuoto- ja huuhteluvedet, on kerättävä ja johdettava valvotusti öljynerottimeen ennen

14 14 (25) kyseisten vesien johtamista viemäriin tai ojaan. Öljynerottimet on mitoitettava siten, ettei häiriö- tai poikkeustilanteissakaan öljyä pääse viemäriin tai ojaan. Öljynerottimet on varustettava hälyttävällä öljynilmaisimella ja hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava vähintään vuoden välein. Öljyn purkausalueeseen yhteydessä olevat sadevesikaivot on varustettava sulkuventtiileillä ja venttiilit on pidettävä suljettuina öljynpurun aikana. (YSL 43 ) Päästöt ilmaan 3. Lämpökeskuksen kattiloiden K1, K2 ja K3 savukaasut on johdettava maanpinnasta 82 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. (YSL 43, VNA 1017/2002) 4. Lämpökeskuksen kattiloita K1 ja K2 saa kumpaakin käyttää enintään tuntia 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2015 välisenä aikana. (YSL 43, VNA 1017/2002) 5. Kattilassa K3 on käytettävä polttoaineena aina kaatopaikkakaasua, kun sitä on tekniset ja taloudelliset tekijät huomioon ottaen saatavilla. Kattiloiden K1, K2 ja K3 savukaasujen hiukkaspitoisuus saa raskaspolttoöljykäytössä olla enintään 100 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen. Päästöraja-arvoa katsotaan mittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tai muiden vastaavien menettelyjen tulokset, jotka lupaviranomainen on hyväksynyt, eivät ylitä raja-arvoa. Kattiloiden käynnistys- ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvon noudattamisen tarkastelussa. (YSL 43, VNA 1017/2002) 6. Laitoksessa polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. (YSL 43, VNA 766/2000) Melu ja tärinä 7. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 55 db eikä yöllä klo 22 7 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 50 db. Laitoksen toiminnasta aiheutuva ekvivalenttimelutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa Pihlajamäentien-Kummelitien pientaloalueella on tarvittaessa selvitettävä kertaluonteisin mittauksin ulkopuolisen asiantuntijan toimesta ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Mittaustulokset ja mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Uudenmaan ympäristökeskus antaa tarvittaessa tehtyjen mittausten

15 15 (25) perusteella lisämääräyksen melun vähentämisvaatimuksista ja melutason uusintamittauksista. (YSL 43, NaapL 17 ) Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely 8. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttoöljysäiliöt on sijoitettava tiivisrakenteisiin suoja-altaisiin. Toiminnanharjoittajan on laadittava teknis-taloudellinen suunnitelma toteutusaikatauluineen m 3 :n öljysäiliön suoja-altaan rakentamiseksi siten, että suoja-altaan tilavuus on 1,1 kertaa öljysäiliön tilavuus. Suunnitelma on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle viimeistään tämän päätöksen lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävään hakemukseen liitettynä. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä. Varastointitilan lattia on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja-altaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja-altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastointitilassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja. (YSL 7, 8, 43, NaapL 17 ) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 9. Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä toisistaan erillään. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn hyödynnettäväksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelmajätteiksi. (YSL 43, 45, JL 6 ) 10. Ongelmajätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuna tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä, reunakorokkein varustetulla alustalla tai muulla ympäristönsuojelun kannalta yhtä tehokkaalla tavalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperää, pohja- tai pintavesiin, sadevesiviemäriin tai vesihuoltolaitoksen viemäriin tulee estää. (YSL 43, 45, JL 4, 6, JA 5, 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/ Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely.

16 16 (25) Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. (YSL 43, 45, JL 3, 6, 15, 78, JA 3, 3 a, 5, 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 12. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, sadevesiviemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi tai tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä viemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä myös Espoon Vedelle. (YSL 43, 46, YSA 30 ) 13. Mikäli prosessilaitteisiin tulee vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat päästöjen laatua haitallisemmaksi, on laitteet saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Yli 24 tuntia kestävistä häiriötilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 46, YSA 30 ) 14. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteeen. (YSL 7, 8, 43, JL 6 ) Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset 15. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43, 90 ) Tarkkailu- ja raportointimääräykset Tarkkailu 16. Laitoksen päästöjen vaikutuksia ilman laatuun on tarkkailtava osana E.ON Finland Oyj:n Espoon energiantuotantolaitosten yhteistä ilman laadun tarkkailua. (YSL 5, 43, 46 )

17 17 (25) 17. Laitoksen päästöjä ilmaan on tarkkailtava ympäristölupahakemuksessa esitetyn mukaisesti seuraavasti täydennettynä. Kattiloiden K1, K2 ja K3 savukaasujen hiukkaspitoisuus ja hiukkaspäästö on mitattava kattilakohtaisesti raskaspolttoöljykäytössä aina kolmen vuoden välein edellisestä mittauksesta. Kattilan K3 savukaasujen hiukkaspitoisuus ja hiukkaspäästö ja typenoksidipäästö on mitattava kaatopaikkakaasukäytössä ensimmäisen lämmityskauden aikana ja tämän jälkeen vuoden välein edellisestä mittauksesta. Mittaukset on suoritettava kattilan toimiessa täydellä ja keskimääräisellä käyttöteholla. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen. Mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraportissa on esitettävä tiedot polttoaineiden laadusta, mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä kohti laskentakaavoineen, yksikössä kg/h ja t/a sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. (YSL 43, 46 ) 18. Tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli tarkkailutulokset tai muu perusteltu syy antaa aihetta. (YSL 43, 46 ) Raportointi ja kirjanpito 19. E.ON Finland Oyj:n on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat kattilakohtaiset tiedot: - käyntiajat kuukausittain (h/kk) sekä kattiloiden K1 ja K2 osalta lisäksi valtioneuvoston asetuksen 1017/ :n momentin 3 mukaiset jäljellä olevat käyntiajat - kaukolämpötuotanto (GWh/kk) - käytetyt polttoaineet ja niiden kulutustiedot (m 3 (n)/a, t/a) sekä sisään syötetty energian vuosittainen kokonaismäärä polttoaineittain luokiteltuna - polttoaineiden rikkipitoisuus - tiedot päästöjen yksittäisistä mittauksista

18 18 (25) - mitatut ja/tai laskennalliset hiilidioksidi-, rikkidioksidi-, hiukkasja typen oksidien päästöt (t/a) - mitatut ja/tai laskennalliset raskasmetallien (Hg, Cd, Pb, As, Cr, Ni, V) päästöt (kg/a) - yhteenveto vesihuoltolaitoksen viemäriin, sadevesiviemäriin ja ojaan johdettujen vesien aiheuttamasta kuormituksesta - arvio tarkkailujen virhelähteistä ja päästötietojen luotettavuudesta - ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty - tiedot (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostuneista jätteistä ja ongelmajätteistä sekä toimintavuoden lopussa varastossa olleet määrät - tiedot vuoden aikana toteutetuista tai suunnitteilla olevista päästöjen määrään tai laatuun vaikuttaneista muutoksista. Laitoksen toiminnasta ja siihen liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on merkittävä edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojelun valvontaviranomaiselle. (YSL 46, JL 51, 52, VNA 1017/2002) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta E.ON Finland Oyj:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että laitoksen toiminnasta, asetetut lupamääräykset huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaara, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

19 19 (25) Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Laitos sijaitsee Espoon kaupungissa, 42. kaupunginosassa, korttelin no tontilla no 1. Tontin itä- ja pohjoispuolella on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita. Eteläpuolella on Ruukinmäen puisto ja länsipuolella Kauklahden väylä. Lähimmän asuinrakennuksen etäisyys laitoksesta on noin 400 metriä. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Lämpökeskuksen kattiloita huolletaan säännöllisin väliajoin, jolloin varmistetaan, että kattilat ovat mahdollisimman hyvässä kunnossa ja näin päästään mahdollisimman täydelliseen palamiseen ja hyvään hyötysuhteeseen. E.ON Finland Oyj on liittynyt kauppa- ja teollisuusministeriön ja energia-alan energiansäästösopimukseen. Sopimus velvoittaa energiayhtiöt niin oman energiankäytön tehostamiseen kuin asiakkaiden energiansäästön edistämiseen. Lämpökeskuksen kattiloiden keskimääräinen hyötysuhde on noin 90 %. Kivenlahden lämpökeskus kuuluu osana E.ON Finland Oyj:n kaikkia Espoossa sijaitsevia laitoksia ja toimintoja koskevaan vuonna 2003 sertifioituun ISO ympäristöjärjestelmään. Toiminnanharjoittajalla on ympäristövahinkovakuutus. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarvittavat määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. (Määräykset ) Happoja, emäksiä, öljyä tai muita vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen vesihuoltolaitoksen viemäriin ja edelleen puhdistamolle ilman asianmukaista esikäsittelyä saattaa aiheuttaa vaurioita viemäriverkolle tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyöty-

20 20 (25) käytölle. Määräykset ovat tarpeen polttoaineista ja kemikaaleista aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (Määräykset 1. 2.) Valtioneuvosto on antanut asetuksen (VNA 1017/2002) polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (LCP-asetus). Asetuksen 5 :n mukaan ympäristöluvassa on määrättävä, että savukaasut poistetaan piipun kautta ulkoilmaan. Piipun korkeus on määritettävä siten, että ihmisen terveyttä ja ympäristöä suojellaan. Ilmatieteenlaitoksen selvityksen mukaan Kivenlahden lämpökeskuksen päästöistä ei hakemuksessa esitetyllä piipun korkeudella aiheudu Kivenlahden seudulle merkittäviä ilmanlaatu- tai viihtyvyyshaittoja. Ilmanlaatu ei myöskään merkittävästi huonone nykyisestä. (Määräys 3.) Kattilat K1 ja K2 tullaan sisällyttämään LCP-asetuksen 12 :n mukaisen kansallisen päästöjenvähennyssuunnitelman piiriin tai, mikäli suunnitelma ei toteudu, niin kattiloiden kohdalla tullaan käyttämään LCPasetuksen 9 :n mukaista tunnin sääntöä, jossa toiminnanharjoittaja sitoutuu siihen, että laitosta käytetään enintään tuntia 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2015 välisenä aikana. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut sitoutuvansa noudattamaan kattiloiden K1 ja K2 osalta LCP-asetuksen 9 :n mukaista tunnin sääntöä. (Määräys 4.) Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon muun muassa toiminnan luonne ja lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Valtioneuvosto on antanut päätöksen (157/1987) yleisistä ohjeista voimalaitosten ja kattilalaitosten hiukkaspäästöjen rajoittamiseksi. Päätöksen mukaiset ohjearvot ovat edelleen voimassa. Ympäristönsuojeluasetuksen 37 :n mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan sisältöä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa teollisessa mittakaavassa käytössä olevat tuotantoa ja päästöjen hallintaa koskevat menetelmät ja tekniikan kehitys. LCP-asetuksen mukaan olemassa olevien polttolaitosten rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten päästöt ilmaan eivät saa jälkeen ylittää asetuksessa esitettyjä päästöraja-arvoja. Tästä poikkeuksen voivat muodostaa eräin edellytyksin Kivenlahden lämpökeskuksen kattiloiden K1 ja K2 kaltaiset kattilat, joiden toiminnan aloittamiseksi on myönnetty lupa ennen ja joiden käyttöaikaa rajoitetaan asetuksessa esitetyllä tavalla. Kattiloiden K1 ja K2 savukaasujen hiukkaspäästöt on mitattu viimeksi Kattilan K1 savukaasujen hiukkaspitoisuus redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen oli kattilan toimiessa täydellä teholla 74 mg/m 3 (n) ja noin puolella teholla vastaavasti 36 mg/m 3 (n). Kattilan K2 savukaasujen hiukkaspitoisuudet olivat puolestaan 56 mg/m 3 (n) ja 41 mg/m 3 (n). Syksyllä 2003 valmistui toimialalle kansallisena selvitystyönä kuvaus parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa. Kivenlahden lämpökeskuksen uudessa kaatopaikkakaasua

21 21 (25) käyttävässä kattilassa K3 käytettään parasta, alle 50 MW:n kattiloissa taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa. Kattila K3 toimii kaatopaikkakaasukäytössä peruskuormakattilana noin h/a. Edellä olevan perusteella Uudenmaan ympäristökeskus on asettanut kattiloiden K1, K2 ja K3 hiukkaspäästöille valtioneuvoston päätöksen mukaisia ohjearvoja tiukemmat päästörajat ja katsoo, että asetettu hiukkaspäästöjä koskeva raja-arvo 100 mg/m 3 (n) voidaan kohtuudella saavuttaa nykyisillä raskaan polttoöljyn laaduilla, laitoksen huolellisella käytöllä ja tehokkaalla käytönvalvonnalla. (Määräys 5.) Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000). Asetuksen mukaan Suomessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 p-%. Polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu valtioneuvoston asetuksen (766/2000) noudattamiseksi. (Määräys 6.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista N:o 993/1992 on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttimelutason L Aeq päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuvia päivä- ja yöaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. (Määräys 7.) Polttoöljyn ja kemikaalien joutuminen maaperään ja mahdollisesti edelleen pohja- tai pintaveteen saattaa aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä niin, että sen käyttö aiheuttaa terveydellistä haittaa ja vaaraa sekä haittaa ympäristölle esimerkiksi maaperän pilaantumisena. Määräys on tarpeen polttoaineista ja kemikaaleista aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (Määräys 8.) Laitoksen toiminnasta muodostuu jätteitä, jotka varastoidaan jätejakeittain erillisiin varastopaikkoihin jätteen keräilyä ja kuljetusta varten. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Laitoksen toiminnasta muodostuvien jätteiden lajittelu ja varastointi jätejakeittain mahdollistaa jätteen sisältämän aineen hyötykäytön. Jätelain 4 :n ja 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Jäteasetuksen 6 :n mukaan ongelma-