YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 10/2007/2 Dnro LSY 2004 Y 382

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 10/2007/2 Dnro LSY 2004 Y 382 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskusta koskeva ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen ympäristölupahakemus, Helsinki LUVAN HAKIJA Helsingin Energia Kampinkuja HELEN LAITOS JA SEN SIJAINTI Lassilan huippulämpökeskus Kaupintie HELSINKI Lassilan huippulämpökeskus sijaitsee Helsingin kaupungin 29. kaupunginosassa (Pohjois Haaga) korttelissa 158 tontilla 1. Tontin omistaa Helsingin kaupunki. Tontilla sijaitsevat lämpökeskusrakennuksen lisäksi kaksi raskaan polttoöljyn säiliötä ja yksi kevyen polttoöljyn säiliö sekä Gasum Oy:n maakaasun paineenalennusasema. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastoon LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 3 b) kohdan mukaan lupa on oltava öljyä, kivihiiltä, puuta, kaasua tai muuta poltettavaa ainetta käyttävällä voimalaitoksella, kattilalaitoksella tai muulla laitoksella, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 megawattia tai jossa käytettävän polttoaineen energiamäärä on vuodessa vähintään 54 terajoulea. Lisäksi raskaan polttoöljyn säiliöt ovat luvanvaraisia ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 5 a) kohdan mukaan.

2 2 Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 5 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 43 1 :n mukaan lupaa tuli hakea mennessä. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 3 b) perusteella toimivaltainen lupaviranomainen polttoaineteholtaan yli 300 MW:n energiantuotantolaitosta koskevassa ympäristölupa asiassa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS Luvat ja sopimukset Ilmansuojelulain (67/1982) mukainen päätös Helsingin kaupungin energialaitoksen Lassilan huippu ja varalämpökeskuksen ilmansuojeluilmoituksesta (Uudenmaan lääninhallitus No 1122, ) ja korkeimman hallinto oikeuden päätös (KHO N:o 4782, ) em. päätöksestä tehdyistä valituksista. Ilmansuojelulain mukainen päätös valtioneuvoston päätöksen (527/1991) soveltamisesta Helsingin kaupungin energialaitoksen Lassilan huippu ja varalämpökeskuksen toimintaa koskevassa asiassa (Uudenmaan lääninhallitus No YML 252, ). Ympäristölupamenettelylain (735/1991) mukainen päätös Helsingin Energian Lassilan huippu ja varalämpökeskuksen ympäristölupahakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 477, ). Ilmansuojelulain mukainen päätös em. päätöksen No 1122, lupamääräyksen muuttamisesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 180, ). Ympäristölupamenettelylain mukainen päätös em. päätöksen No YS 477, lupamääräyksen muuttamisesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 513, ). Ympäristönsuojelulain mukainen päätös Helsingin Energian ympäristölupavelvollisten laitosten päästöjen vaikutusta ilmanlaatuun vuosina koskevasta tarkkailusuunnitelmasta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1362, ). Öljylämmityslaitoksista annetun asetuksen (691/1971) mukainen öljylämmityslaitoksen perustamislupa Helsingin kaupungin Sähkölaitokselle 29. kaupunginosan kortteliin n:o tontille 1 (Teknillinen tarkastuslaitos n:o 2172/330/76, ).

3 3 Helsingin Energian ja Helsingin Veden allekirjoitettu sopimus HLI038.DOC erityisjätevesien johtamisesta Helsingin kaupungin viemäriverkkoon. Alueen kaavoitustilanne Sisäasiainministeriön vahvistamassa asemakaavassa Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen tontti on merkitty kunnallisteknisten laitosten korttelialueeksi (YT). Kaavamääräysten mukaan korttelialueelle saa rakentaa lämpökeskuksen. Laitoksen aiheuttama melutaso tontin rajalla ei saa ylittää 60 db(a). Lämpökeskuksen savupiipun korkeuden on oltava vähintään 105 metriä. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lassilan huippulämpökeskus sijaitsee Näyttelijäntien, Kantelettarentien ja Muurimestarintien (Kehä I) rajaamalla alueella. Lähimmät taajamat ovat Pohjois Haaga ja Lassila Kehä I:n eteläpuolella sekä Kannelmäki Kehä I:n pohjoispuolella. Huippulämpökeskuksen ympäristössä on liikenneväyliä, asuin, toimisto ja liikerakennuksia sekä puistoja. Lähin liikerakennus sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä, lähin asuinrakennus noin 200 metrin etäisyydellä ja lähin päiväkoti noin 240 metrin etäisyydellä huippulämpökeskuksesta. Ympäristön tila ja laatu Vesistöt ja niiden käyttökelpoisuus Lassilan huippulämpökeskuksen läheisyydessä ei ole merkittäviä vesistöjä. Lähin vesistö on Mätäojan vesistö, joka sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä laitoksesta. Mätäojalla ei ole erityistä virkistyskäyttöarvoa vähäisen virtaaman vuoksi. Mätäojan veden laatu on luokiteltu välttäväksi. Ilman laatu ja päästöt ilmaan Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) seutu ja ympäristötieto mittaa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua. Mittausten mukaan ilmansaasteiden pitoisuudet ovat pääkaupunkiseudulla pitkällä aikavälillä pääsääntöisesti laskeneet tai pysyneet ennallaan. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin otsoni, jonka pitoisuudet ovat nousseet kaikilla mittausasemilla. Vuonna 2005 pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli suurimman osan ajasta tyydyttävä. Erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunteja oli edellisvuosia useammin. Marraskuussa lämpötilakerrostuneisuus (inversio) heikensi ilmanlaatua koko pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2005 hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausipitoisuuden raja arvo (50 µg/m 3 ) ja typpidioksidin vuosipitoisuuden raja arvo

4 4 (40 µg/m 3 ) ylittyivät osalla mittausasemia. Rikkidioksidille (raja arvot; vrk 125 µg/m 3, vuosi 20 µg/m 3 ), typenoksideille (raja arvo; vuosi 30 µg/m 3 ), lyijylle (raja arvo; vuosi 0,5 µg/m 3 ), bentseenille (raja arvo; vuosi 5 µg/m 3 ) ja hiilimonoksidille (raja arvo; 8 h 10 mg/m 3 ) annetut raja arvot eivät ylittyneet. Ilmanlaadun raja arvoista säädetään valtioneuvoston asetuksessa (VNA 711/2001). Terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja kasvillisuuden suojelemiseksi annetut (VNA 783/2003) vuoden 2010 tai pitkän ajan tavoitearvot otsonille eivät ylittyneet pääkaupunkiseudulla vuonna Hengitettävien hiukkasten (vuorokausiohjearvo 70 µg/m 3 ), kokonaisleijuman (vuorokausikeskiarvo 120 µg/m 3 ) ja typpidioksidin (vuorokausikeskiarvo 70 µg/m 3 ) vuorokausiohjearvot ylittyivät vuonna 2005 paikoin vilkkaasti liikennöidyillä alueilla erityisesti maalis, huhti ja marraskuussa. Ohjearvoista säädetään valtioneuvoston päätöksessä (VNp 480/1996). Kokonaisleijuman vuosipitoisuudet pysyivät kuitenkin ohjearvon alapuolella. Rikkidioksidin ja hiilimonoksidin pitoisuudet olivat selvästi ohjearvojen alapuolella. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) mukaan pääkaupunkiseudun päästöt vähenivät vuonna 2005 edellisvuoteen verrattuna. Erityisesti energialaitosten päästöt vähenivät huomattavasti. Merkittävimmät päästölähteet ovat YTV:n mukaan energiantuotanto ja liikenne. Päästöt lähteittäin jakautuivat vuosina 2004 ja 2005 seuraavasti: Päästölähde SO 2 t/a NO 2 t/a Hiukkaset t/a Energialaitokset Autoliikenne Laivaliikenne Yhteensä Kokonaispäästö Maaperä ja pohjavesi Lassilan huippulämpökeskuksen kiinteistöllä ei ole tehty rakennushankkeeseen liittyvien maaperätutkimusten yhteydessä pohjavesiselvityksiä. Lämpökeskuksen liikennöinti ja kulkutiet on pääosin asfaltoitu. Tiedossa ei ole merkittäviä kemikaalivahinkoja. Huippulämpökeskus ei sijaitse merkittävällä pohjavesialueella. Suojeltavat kohteet Huippulämpölaitoksen läheisyydessä ei ole suojeltuja luontokohteita. Lähimmät suojelualueet Pitkäkosken rinnelehto, Haltialan aarnialue, Niskalan puulajipuisto ja Ruutinkosken rantalehtolehto sijaitsevat 4,5 6 kilometrin etäisyydellä lämpökeskuskiinteistöltä.

5 5 Yleinen kuormitustilanne alueella Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän pakokaasu ja melupäästöt kuormittavat Lassilan huippulämpökeskuksen lähialuetta. Tiehallinnon mukaan keskimääräinen vuorokausiliikenne VT 3:lla (Hämeenlinnanväylä) Kehä I:ltä pohjoiseen on ajoneuvoa/vrk ja Kehä I:ltä etelään ajoneuvoa/vrk. Keskimääräinen vuorokausiliikenne Kehä I:llä VT 3:lta länteen on ajoneuvoa/vrk ja VT 3:lta itään ajoneuvoa/vrk. Huippulämpökeskuksen toiminta aiheuttaa melua pääasiassa talvella. Liikenne lämpökeskuksen alueelle on vähäistä, sillä lämpökeskus on miehittämätön. LAITOKSEN TOIMINTA Toiminnan yleiskuvaus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskus on yksi Helsingin vesikaukolämmityksen pääverkkoa syöttävistä huippu ja varalämpökeskuksista. Lämpökeskusta käytetään pääsääntöisesti silloin, kun kaukolämmön tarve on suurimmillaan talvella ja ylittää Helsingin Energian voimalaitosten lämmöntuotantokyvyn. Lassilan huippulämpökeskukseen kuuluu neljä kattilaa, jotka on otettu käyttöön seuraavasti: kattila K1 vuonna 1977 kattila K2 vuonna 1978 kattilat K3 ja K4 vuonna Kattiloiden K1 ja K2 polttoaineteho on 132 MW/kattila (nimellisteho 120 MW/kattila). Kattilat käyttävät polttoaineena raskasta polttoöljyä. Kattiloiden K3 ja K4 polttoaineteho on 49,5 MW/kattila. Niiden pääpolttoaineena on maakaasu ja varapolttoaineena raskas polttoöljy. Lassilan huippulämpökeskuksen käyttöä ja kattiloiden toimintaa ohjataan Helsingin Energian Kampissa sijaitsevasta kaukolämpövalvomosta. Lämpökeskus käydään tarkistamassa paikanpäällä säännöllisesti ja tarvittaessa häiriötilanteissa. Lämpökeskuksen alueelle on sijoitettu kaksi tilavuudeltaan m 3 :n raskaan polttoöljyn säiliötä ja yksi tilavuudeltaan 125 m 3 :n kevyen polttoöljyn säiliö. Lisäksi alueella on Gasum Oy:n omistama maakaasun paineenalennusasema.

6 Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti 6 Lassilan huippulämpökeskus tuottaa lämmintä vettä Helsingin kaupungin kaukolämpöverkkoon. Laitoksen vuotuinen lämmöntuotanto on 2000 luvulla vaihdellut GWh. Raskasöljykattiloita (K1 ja K2) on viime vuosina käytetty tuntia/kattila ja maakaasukattiloita (K3 ja K4) tuntia/kattila vuodessa. Kattiloilla K1 ja K2 on jäljellä olevaa teknistä käyttöaikaa alle tuntia/kattila. Vuotuiseksi käytöksi on suunniteltu 165 h/kattila/vuosi. Kattiloiden K3 ja K4 jäljellä oleva käyttöikä on noin 30 vuotta/kattila ( tuntia/kattila). Kattiloiden suunniteltu vuotuinen käyttö on noin 625 tuntia/kattila/vuosi. Lassilan huippulämpökeskuksen kattilakohtaiset käyttötuntimäärät ja tuotannot ovat olleet 2000 luvalla seuraavat: Laitteistot ja prosessit Polttoaineet Kattila K1 h GWh 0,2 14,9 9,4 15,6 1,9 0,4 K2 h GWh 0,4 14, ,2 1,1 3,3 K3 h GWh ,2 37,5 29,9 58,7 K4 h GWh 57, ,1 33,6 29,1 62,5 Yht. h GWh 115,9 86,8 80,7 104, ,9 Kattilat K1 ja K2 ovat Witermo HTK kuumavesikattiloita, jotka on varustettu pyöriväkuppisilla moduloivilla polttimilla. Kattilat K3 ja K4 ovat tyypiltään Foster Wheeler vesiputkituliputkikattiloita, joissa myös on pyöriväkuppiset moduloivat polttimet. Savukaasut johdetaan yhteiseen maanpinnasta 108 m korkeaan savupiippuun, jossa kattiloilla K1 ja K2 on kummalakin oma sisäpiippu ja kattiloilla K3 ja K4 yhteinen sisäpiippu. Kattilat K1 ja K2 käyttävät polttoaineena raskasta polttoöljyä. Kattiloiden K3 ja K4 pääpolttoaineena on maakaasu ja varapolttoaineena raskas polttoöljy. Raskasta polttoöljyä polttoaineena käytettäessä kattiloiden käynnistys tapahtuu kevyellä polttoöljyllä. Raskaan polttoöljyn kulutus on 2000 luvulla ollut t/a ja maakaasun kulutus 5,15 12,52 milj. m 3 /a. Polttoaineina käytettävät raskas ja kevyt polttoöljy varastoidaan lämpölaitoksen tontilla.

7 Muut prosessit 7 Huippulämpökeskuksen kattilat ovat suorassa yhteydessä kaukolämpökiertoon siten, että kattilaputkistoissa kiertää kaukolämpöverkon vesi. Kattiloissa ei ole omaa kattilavesijärjestelmää. Kattiloiden konvektio osat nuohotaan automaattisesti toimivilla vesinuohouslaitteilla noin käyttötunnin jälkeen. Vedenkulutus nuohousta kohti on noin 15 m 3. Nuohousvesi neutraloidaan 50 %:lla natriumhydroksidiliuoksella, jota kuluu noin 50 kg/nuohouskerta. Nuohousvedet ja sakka kerätään talteen ja toimitetaan Helsingin Energian Patolan lämpökeskukseen, jossa suoritetaan nuohousjätteen haihdutus. Haihdutuksesta jäänyt sakka toimitetaan jatkokäsittelyyn ongelmajätelaitokselle. Varastointi Raskaan polttoöljyn varastointisäiliöitä on kaksi kappaletta ja ne ovat kumpikin tilavuudeltaan m 3. Myös käynnistyksissä käytettävä kevyt polttoaine varastoidaan lämpökeskuskiinteistöllä. Kevyen polttoöljyn säiliö on tilavuudeltaan 125 m 3 ja polttoainejärjestelmään kuuluva kevyen polttoöljyn sytytysöljysäiliö 1 m 3. Varastosäiliöt täytetään öljynpurkausasemalta, joka sijaitsee raskaiden polttoöljysäiliöiden välittömässä läheisyydessä. Isot öljysäiliöt on upotettu maan sisään siten, että vain säiliötilan yläosan puhtaaksivaletut seinärakenteet ovat näkyvissä. Öljysäiliöitä ympäröivän vallitilan tilavuus on m 3. Vallitilan tilavuus sallii yhden säiliön rikkoontumisen siten, että hieman runsas 1/3 vuotavasta öljystä jää rikkoontuneeseen säiliöön ja hieman vajaa 2/3 öljystä vuotaa vallitilaan. Raskaan ja kevyen polttoöljyn lisäksi huippulämpökeskuksen alueella varastoidaan 50 %:sta NaOH liuosta noin 9,5 t (säiliö 6,3 m 3 ) ja akkuhappoja 0,38 t sekä vähäisessä määrin hitsauskaasupulloja, happipulloja ja muuntajaöljyä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Lassilan huippulämpölaitoksen kattiloiden palamishyötysuhde vaihtelee 91 %:sta (kattilat K1 ja K2) 96 %:iin (kattilat K3 ja K4). Hakemuksen mukaan kattiloiden K3 ja K4 kattilakohtaisen palamishyötysuhteen 96 % voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Huippulämpökeskuksen kattiloiden K3 ja K4 NO x päästöt ovat vuonna 1997 suoritetuissa mittauksissa olleet maakaasukäytössä mg NO 2 /MJ, joka alittaa olemassa olevien MW polttolaitosten BAT vaatimustason mg NO 2 /MJ.

8 8 Vanhojen raskasöljykattiloiden K1 ja K2 päästötaso ylittää suurten polttolaitosten BREF asiakirjassa esitetyt päästörajat. Hakijan mukaan 1970 luvalla rakennetuilla kattiloilla ei ole mahdollisuuksia saavuttaa näitä päästötasoja. Kuitenkin, mikäli kattiloiden K1 ja K2 osalta vertailu suoritettaisiin kansallisen pienten polttolaitosten vaatimustasoon, edustaisivat öljykattiloiden päästöt ilmaan BAT tasoa. Lassilan huippulämpökeskus on liittynyt kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Helsingin Energia on laatimassa kaukolämpöliiketoiminnalle ISO standardin mukaista ympäristöjärjestelmää, johon myös Lassilan huippulämpökeskus tulee kuulumaan. Järjestelmää ei ole kuitenkaan toistaiseksi tarkoitus sertifioida. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt viemäriin Päästöt ilmaan Huippulämpökeskukselta johdetaan viemäriin saniteettijätevesiä noin 150 m 3 /a. Öljysäiliöiden vallitilassa ja öljyn purkausasemalla sijaitsevista sadevesikaivoista vedet johdetaan öljynerotuskaivoon, josta puhdas vesi pumpataan lämpökeskuksen jätevesisäiliöön ja edelleen yleiseen viemäriin. Lämpökeskuksen alueelta tulevat perus ja hulevedet johdetaan sadevesiviemäriin. Raskasta polttoöljyä poltettaessa huippulämpökeskukselta aiheutuu ilmaan erityisesti hiukkas, typenoksidi ja rikkidioksidipäästöjä. Maakaasun poltosta aiheutuu lähinnä typenoksidien päästöjä. Lassilan huippulämpökeskuksen SO 2, NO 2 ja hiukkaspäästöt ovat olleet 2000 luvulla seuraavat: Vuosi SO 2 t/a NO 2 t/a Hiukkaset t/a ,3 22,3 0, ,9 33,7 0, ,0 24,4 2, ,5 37,6 1, ,7 14,6 0, ,4 25,3 0,35 Päästöt olivat vuosina pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä 0,03 0,15 % ja pääkaupunkiseudun energialaitosten päästöistä 0,09 0,2 %.

9 Päästöt maaperään 9 Huippulämpökeskuksella suoritetuissa päästömittauksissa kattiloiden K1 ja K2 ympäristöluvissa hiukkaspäästöille määrätty päästöraja 45 mg/mj on ylittynyt kerran kattilan K2 osalta. Kattiloiden K3 ja K4 päästömittauksissa ympäristöluvissa hiukkaspäästöille määrätty päästöraja 40 mg/mj öljykäytöllä ei ole ylittynyt. Huippulämpökeskuksen normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Melu, tärinä ja liikenne Huippulämpökeskuksen melumittauksia on suoritettu vuonna Mittaukset on tehty lämpökeskuksen sisätiloissa ja lämpökeskusalueen rajalla. Lämpökeskusalueen rajalla on mittauksia tehty yöaikana, jolloin melutaso (L Aeq ) vaihteli välillä 43,2 47,2 db. Mittaustulosten mukaan melutaso ei ylitä melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaista yöajan melutason (L Aeq ) ohjearvoa 50 db. Laitosalueelle tapahtuva liikenne on vähäistä. Laitoksen käydessä laitosalueella käydään noin kaksi kertaa viikossa ja muuna aikana noin kerran viikossa. Raskasöljykattiloiden toimiessa täydellä teholla käy säiliöauto öljynpurkausasemalla noin joka toinen tunti. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Huippulämpökeskuksella varastoidaan jätteitä korkeintaan vuodessa syntyvä määrä. Ongelmajätteet kuljetetaan joko suoraan käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa ongelmajätteiden käsittely on hyväksytty, tai välivarastoidaan Helsingin Energian muissa lämpökeskuksissa, joista ne toimitetaan asianmukaisen luvan omaaville yrityksille. Öljynerotuskaivoissa erotettu öljy pumpataan takaisin öljysäiliöihin. Myös laitteistoista vuotanut öljy otetaan talteen ja palautetaan polttoon. Polttoon kelpaamaton öljy käsitellään ongelmajätteenä. Polttoon palautetun öljyn määrä on hakijan mukaan arviolta muutamia kymmeniä litroja vuodessa. Öljysäiliöiden puhdistuksen yhteydessä (noin kerran kymmenessä vuodessa) säiliöiden pohjalta kerätty polttoon kelpaamaton öljy käsitellään ongelmajätteenä. Kattiloiden nuohousliete kuljetetaan Helsingin Energian Patolan lämpökeskukseen, jossa lietteen sisältämä vesi haihdutetaan. Haihduttimelle jäljelle jäänyt sakka käsitellään ongelmajätteenä.

10 10 Lassilan huippulämpökeskuksessa vuosittain syntyvä jätemäärä jätelajeittain ja jätteen käsittely on seuraava: Jätelaji Jätenimike Jätemäärä t/a Jäte tyyppi *) Vastaanottaja Yhdyskuntajäte YTV/Ämmässuo Öljypasta ,05 3 Kivikon jäteasema Nuohousveden pohjasakka Ekokem Oy Ab Metalliromu Kuusakoski Oy Kiinteä öljyjäte ,05 3 Ekokem Oy Ab Liuotinjäte ,05 3 Ekokem Oy Ab Rikkihappo/lyijy akut ,38 3 Ekokem Oy Ab Loisteputket ,01 3 Ekokem Oy Ab Paristot ja pien akut ,001 3 Ekokem Oy Ab Öljysäiliöiden puhdistussakka Ekokem Oy Ab Öljynerotuskaivojäte Ekokem Oy Ab Muu nestemäinen Ekokem Oy öljyjäte Ab *) 1 = tavanomainen, 3 = ongelmajäte Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Poikkeuksellisia savukaasupäästöjä syntyy lähinnä kattiloiden käynnistys ja alasajotilanteissa. Kattiloiden todellisten käynnistysten tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, sillä käynnistysautomatiikka kirjaa myös käynnistyshäiriöt. Käynnistämistilanteesta normaalikäyttöön päästään kattiloilla noin minuutin kuluttua käynnistyksestä. Poikkeustilanteiden aikaisista päästöistä ei ole tietoja käytettävissä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonarvoihin Hakija on viitannut Ilmatieteen laitoksen julkaisuun, jossa on todettu mm., että pääkaupunkiseudun energiantuotannon päästöjen vaikutus alueen elollisen luonnon happamoitumiskehitykseen olisi varsin pieni. Vaikutus maaperään ja pohjavesiin Lassilan huippulämpökeskuksen normaalitoiminnasta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia maaperään eikä pohjavesiin.

11 Vaikutus ilman laatuun 11 Energiantuotanto ja liikenne vaikuttavat merkittävimmin pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun. Liikenteen päästöjen vaikutukset rajoittuvat päästölähteen läheisyyteen, kun taas voimalaitosten päästöt leviävät laajalle alueelle korkeiden savupiippujen ansiosta. Pääkaupunkiseudun energiantuotantoyksiköiden päästöistä Lassilan lämpökeskuksen päästöt olivat vuosina yhdisteestä riippuen 0,09 0,2 %. Melun, tärinän ja liikenteen vaikutukset Lassilan huippulämpökeskuksen tontin rajalla yöaikaan suoritetuissa melumittauksissa ei ole todettu ohjearvojen (VNp 993/1992) ylityksiä. Lämpökeskus sijaitsee vilkkaasti liikennöityjen Hämeenlinnanväylän ja Kehä I:n risteyksen tuntumassa. Lämpökeskuksen käydessä huippukuorman aikana raskaalla polttoöljyllä, toimitetaan polttoainetta käyttöön jatkuvasti. Huippupakkasten aikana öljynpurkausasemalla käy säiliöauto noin joka toinen tunti. Normaalitalven säiliöautoliikenne on noin 60 autoa kaudessa. Muu liikenne lämpökeskusalueelle on lämpökeskuksen luonteen (kauko ohjattu) vuoksi vähäistä. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu ja päästötarkkailu Lassilan huippulämpökeskuksen käytön valvonta hoidetaan Kampin keskusvalvomosta, josta myös tapahtuu kattiloiden käynnistäminen ja alasajo. Kattiloiden palamisprosessia seurataan lämpötilan mittauksen (Pt 100 anturi), jäännöshapen (zirkoniumoksidianturi) ja savukaasujen tummuuden (valokenno) avulla. Polttoaineen palamista säädetään poltintoimilaitteilla ja jatkuvalla hapen korjauksella. Polttoaineen kulutusta tarkkaillaan jatkuvilla määrän mittauksilla ja rekisteröinnillä. Lassilan huippulämpökeskuksen kattiloiden savukaasupäästöjä ei mitata jatkuvatoimisesti. NO x ja hiukkaspäästöjä on tarkkailtu kertamittauksin ja rikkidioksidipäästöt on laskettu polttoainetietojen perusteella olettaen, että tuhkaan ei sitoudu rikkiä. Hiilidioksidi ja raskasmetallipäästöt on laskettu päästökertoimien (SYKE) avulla. Hakijan ehdotuksen mukaan huippulämpökeskuksen päästöjä ilmaan on tarkoitus mitata samalla tavoin myös tulevaisuudessa eikä jatkuvatoimisia päästömittauslaitteita ole tarkoitus hankkia, sillä öljykattiloiden K1 ja K2 käyttötunnit ovat kattilakohtaisesti jälkeen alle tuntia (VNp 1017/2002).

12 12 NO x päästöt kattiloista K1 K4 sekä hiukkaspäästöt kattiloista K1 ja K2 on tarkoitus mitata kertaluonteisesti kolmen vuoden välein. Mittaukset suorittaa Helsingin Energian päästömittauslaboratorio voimassa olevien SFS ja EN standardien mukaisesti. Hiukkas ja NO x mittausten tulosten epävarmuus arvioidaan. NO x mittarit kalibroidaan ennen mittauksia ja mittausten jälkeen. Hiukkasmittauksissa käytettävää laitteistoa ei kalibroida mittaustekniikasta johtuen. Hiukkasnäytteet käsitellään ja punnitaan Helsingin Energian Voimalaitoskemian laboratoriossa, jonka laitteet kalibroidaan säännöllisesti. Rikkidioksidipäästöt arvioidaan laskennallisesti polttoainetietojen perusteella. Jätteiden tarkkailu Huippulämpökeskuksella syntyvistä jätteistä pidetään kirjaa. Kirjanpidosta käy ilmi jätteiden määrä ja laatu. Kirjanpitoa säilytetään vähintään kolme vuotta. Ongelmajätteen siirtoa varten laaditaan siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen ongelmajätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös säilytetään kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Melun tarkkailu Melupäästöt on tarkoitus mitata, jos toiminta muuttuu olennaisesti. Melumittaukset suoritetaan Helsingin Energian sähkölaboratorion toimesta. Huolto Kattiloiden, polttimien, savuhormien, polttoainesäiliöiden ja mittauslaitteiden huolto suoritetaan huoltosuunnitelman mukaisesti. Nuohoukset ja pesut suoritetaan öljykäytössä noin 400 tunnin välein. Käyttö ja häiriötilanteet Prosessijärjestelmästä saadaan kuukausittain kattilakohtainen raportti, josta käy ilmi kattiloiden käynnistyskerrat, käyttötunnit sekä teho. Huippulämpökeskukseen tuotavan polttoaineen laadusta saadaan raportti. Myös laitokselle tuotavan polttoaineen määrästä pidetään kirjaa. Prosessijärjestelmästä saadaan kuukausittain tiedot käytetyn polttoaineen määrästä. Huippulämpökeskus toimii kaukokäytössä. Se käydään tarkastamassa vähintään kaksi kertaa viikossa maksimiajan ollessa käyntikertojen välillä 84 tuntia. Häiriötilanteissa päivystäjä käy paikanpäällä ja laatii käynnistä raportin.

13 13 Raportointi Huippulämpökeskuksen ympäristönsuojelutoimia koskevat valitukset ja ilmoitukset käsitellään ja kirjataan Helsingin Energian Tuotannon tukipalvelujen toimesta. Huippulämpökeskuksen valvonta Huippulämpökeskuksen valvonta, ohjaus ja säätö hoidetaan kaukoohjauksella. Mittaukset, hälytykset, ohjaukset, säädöt ja raportoinnit on toteutettu automaatiojärjestelmällä. Hälytykset ohjautuvat huippulämpökeskuksen omaan valvomoon. Toiminnan kannalta tärkeät hälytykset tulevat lisäksi kaukolämmön keskusvalvomoon. Huippulämpökeskuksen ympäristöasioista laaditaan vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan valvontaviranomaiselle. Polttoaine ja päästötiedot toimitetaan sähköisessä muodossa, muut tiedot postitse tai sähköpostitse. Vuosiyhteenveto sisältää kattilakohtaiset tiedot polttoaineiden määrästä ja laadusta sekä käyttötunneista ja tuotannosta, laskennalliset kattiloiden hiukkas, NO x ja rikkidioksidipäästöt myös häiriötilanteissa sekä päästökertoimien avulla lasketut hiilidioksidipäästöt. Lisäksi yhteenvetoraportti sisältää tiedot jätteistä, jätteiden käsittelystä ja toimipaikasta sekä tiedot häiriötilanteista. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi Lassilan huippulämpökeskukselle on laadittu vuonna 2002 pelastussuunnitelma ja vaaranarviointi. Asiaa koskeva koulutus on järjestetty henkilöstölle vuonna Pelastussuunnitelma on tarkistettu ja vaaranarviointi LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä ympäristölupaviraston sekä Helsingin kaupungin ilmoitustauluilla Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet nimisissä sanomalehdissä. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa ja Länsi Suomen ympäristölupavirastossa.

14 14 Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Asiasta on pidetty neuvottelu Lassilan huippulämpökeskuksella Neuvotteluun osallistuivat edustajat Helsingin Energiasta, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta, Uudenmaan ympäristökeskuksesta ja Länsi Suomen ympäristölupavirastosta. Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot Uudenmaan ympäristökeskukselta, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Helsingin kaupungilta. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnossa todetaan, että a sian ratkaisussa on otettava kantaa, muodostavatko kattilat K3 ja K4 LCP asetuksen 4 :n mukaisen polttolaitoskokonaisuuden. Ympäristökeskuksen mukaan tämä on hakijan esittämien tietojen perusteella mahdollista. Lisäksi päätökseen tulee kirjata velvoite raportoida kattiloiden K1 ja K2 vuotuiset käyttömäärät sekä käyttötunnista jäljellä oleva käyttöaika. Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon mukaan Lassilan lämpökeskuksesta on tehty vuodesta 1998 lähtien ylläpidetyn valvontarekisterin mukaan yksi meluvalitus, joka koski vuonna 2005 tehtyjen kattilan pohjamuurausten aikaista tiilien poistosta syntynyttä melua. Huoltotyötä oli tuolloin tehty ohjeiden vastaisesti viikonloppuna. Ympäristölautakunta katsoo, että laitoksen toiminnan jatkamiselle voidaan hakemuksen mukaisesti myöntää ympäristölupa. Helsingin kaupunginhallitus katsoo lausunnossaan, että laitoksen toiminnan jatkamiselle voidaan hakemuksen mukaisesti myöntää ympäristölupa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa hakemuksesta annetuista lausunnoista. Helsingin Energia toteaa antamassaan vastineessa, että sillä ei ole huomauttamista lausunnoista.

15 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 15 Länsi Suomen ympäristölupavirasto myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen toiminnalle. Huippulämpökeskuksen toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Polttoaineet 1. Huippulämpökeskuksessa polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. (YSL 43, VNA 689/2006) Päästöt ilmaan 2. Huippulämpökeskuksen savukaasut on johdettava ilmaan maan pinnasta vähintään 108 metriä korkean piipun kautta. (YSL 43, VNA 1017/ ) Päästöraja arvot saakka Hiukkaspäästöt 3. Kattiloiden K1 ja K2 savukaasujen kokonaishiukkaspäästö saa olla enintään 45 mg/mj kattilaan syötettyä energiayksikköä kohti. Päästöraja arvo koskee normaalia käyttötilannetta. Päästöraja arvoa katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tulos kokonaisepävarmuus huomioon ottaen ei ylitä edellä asetettua raja arvoa. (YSL 43 ) 4. Kattiloiden K3 ja K4 savukaasujen kokonaishiukkaspäästö saa olla enintään 40 mg/mj kattilaan syötettyä polttoaine energiayksikköä kohti raskasta polttoöljyä käytettäessä. Päästöraja arvo koskee normaalia käyttötilannetta. Päästöraja arvoa katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tulos kokonaisepävarmuus huomioon ottaen ei ylitä edellä asetettua raja arvoa. (YSL 43 ) Päästöraja arvot alkaen Rikkidioksidi (SO 2 ) 5. Kattiloiden K1 ja K2 savukaasujen rikkidioksidipitoisuus saa olla enintään mg SO 2 /m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n O 2 pitoisuuteen. (YSL 43, VNA 1017/ )

16 16 6. Kattiloiden K3 ja K4 savukaasujen rikkidioksidipitoisuus savukaasujen yhteisessä sisäpiipussa saa olla enintään mg SO 2 /m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n O 2 pitoisuuteen raskasta polttoöljyä polttoaineena käytettäessä. Maakaasua polttoaineena käytettäessä rikkipitoisuus saa olla enintään 35 mg SO 2 /m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n O 2 pitoisuuteen. (YSL 43, VNA 1017/ ) Typenoksidit (NO 2 ) 7. Kattiloiden K1 ja K2 savukaasujen typenoksidipitoisuus saa olla enintään 450 mg NO 2 /m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n O 2 pitoisuuteen. Päästöraja arvoa katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tulos kokonaisepävarmuus huomioon ottaen ei ylitä edellä asetettua raja arvoa. Käynnistys ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja arvojen noudattamisen tarkastelussa. (YSL 43, VNA 1017/2002 8, 11 ) 8. Kattiloiden K3 ja K4 savukaasujen typenoksidipitoisuus yhteisessä sisäpiipussa saa olla enintään 450 mg NO 2 /m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n O 2 pitoisuuteen raskasta polttoöljyä polttoaineena käytettäessä. Maakaasua polttoaineena käytettäessä typenoksidipitoisuus saa olla sisäpiipussa enintään 300 mg NO 2 /m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n O 2 pitoisuuteen. Päästöraja arvoa katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tulos kokonaisepävarmuus huomioon ottaen ei ylitä edellä asetettua raja arvoa. Käynnistys ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja arvojen noudattamisen tarkastelussa. (YSL 43, VNA 1017/2002 8, 11 ) Hiukkaspitoisuus 9. Kattiloiden K1 ja K2 savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 50 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n O 2 pitoisuuteen. Päästöraja arvoa katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tulos kokonaisepävarmuus huomioon ottaen ei ylitä edellä asetettua raja arvoa. Käynnistys ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja arvojen noudattamisen tarkastelussa. (YSL 43, VNA 1017/2002 8, 11 )

17 Kattiloiden K3 ja K4 savukaasujen hiukkaspitoisuus yhteisessä sisäpiipussa saa olla enintään 50 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n O 2 pitoisuuteen raskasta polttoöljyä polttoaineena käytettäessä. Maakaasua polttoaineena käytettäessä hiukkaspitoisuus saa olla sisäpiipussa enintään 5 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n O 2 pitoisuuteen. Päästöraja arvoa katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tulos kokonaisepävarmuus huomioon ottaen ei ylitä edellä asetettua raja arvoa. Käynnistys ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja arvojen noudattamisen tarkastelussa. (YSL 43, VNA 1017/2002 8, 11 ) Päästöt viemäriin ja maaperään 11. Helsingin Energian on noudatettava Helsingin Veden kanssa tehtyä sopimusta, joka koskee erityisjätevesien johtamista Helsingin kaupungin viemäriverkkoon. Luvan saajan tulee muutenkin huolehtia siitä, että huippulämpökeskukselta ei johdeta viemäriin jätevesiä siten, että siitä aiheutuu vaurioita viemäriverkolle tai jätevesien käsittelylle puhdistamolla tai haittaa puhdistamolietteen asianmukaiselle käsittelylle ja hyväksikäytölle. (YSL 43, 47, YSA 36 ) 12. Kaikki mahdolliset öljyä sisältävät vedet on kerättävä ja johdettava öljynerottimelle ennen niiden johtamista viemäriin. Öljynerottimet on mitoitettava niin, ettei häiriö tai poikkeustilanteissakaan öljyä pääse viemäriverkostoon. Öljynerottimet on varustettava hälyttävällä öljynilmaisimella, jonka toimivuus on testattava kuukauden välein. (YSL 43 ) 13. Kattiloiden nuohousvedet tulee johtaa niitä varten rakennettuun erilliseen säiliöön ja toimittaa ne edelleen Helsingin Energian Patolan huippulämpökeskukseen tai johonkin muuhun Helsingin Energian käytössä olevaan paikkaan haihdutettavaksi. Muut satunnaiset pesuja huuhteluvedet tulee käsitellä niin, että ne täyttävät Helsingin Veden kanssa tehdyn sopimuksen edellyttämät vaatimukset ennen vesien johtamista viemäriin. (YSL 43, 47 ) Melu 14. Huippulämpökeskuksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä (klo 7 22) ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä (klo 22 7) ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db. (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) Jätteet sekä niiden käyttö ja hyödyntäminen 15. Huippulämpökeskuksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja ne on varastoitava ja käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyä

18 18 mistä, hajuhaittaa, maaperän tai pinta ja pohjavesien pilaantumista tai sen vaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisten jätteiden hyödyntäminen. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle. (YSL 43, 45, JL 6 ) 16. Ongelmajätteen pääsy maaperään ja pohjavesiin, viemäriverkostoon tai sadevesiviemäriin on estettävä. Ongelmajätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säilöttävä katettuna tai muutoin vesitiiviisti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä, reunakorokkein varustetulla alustalla tai muulla ympäristönsuojelun kannalta yhtä tehokkaalla tavalla. (YSL 43, 45, JL 6, JA 5, 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 17. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen hyödyntäminen. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät tiedot ongelmajätteistä. (YSL 43, 45, JL 6, JA 5, 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely 18. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu hajuhaittaa, maaperän pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttoaineiden ja kemikaalien lastaus ja purkauspaikkojen on oltava niin suojattuja, että mahdollisissa vuototapauksissa aineita ei pääse maaperään, pohja tai pintavesiin eikä viemäriin. Raskaan ja kevyen polttoöljyn säiliöt on sijoitettava tiivisrakenteiseen suoja altaaseen. Suoja altaan vapaan tilavuuden on oltava 1/5 tilavuudeltaan suurimmasta säiliöstä. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisätiloissa. Varastotilan lattia on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava

19 19 suoja altaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastointitila ei saa olla suorassa yhteydessä viemäriin. (YSL 7, 8, 43, NaapL 17 ) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 19. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, sadevesiviemäriin tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristösuojeluviranomaiselle sekä viemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä Helsingin Vedelle. Jos prosessilaitteisiin tulee sellaisia vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat päästöjen laatua haitallisemmaksi, on laitteet saatava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. (YSL 43, 64 a, YSA 30 ) 20. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 7, 8, 43, JL 6 ) Toiminnan lopettaminen 21. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43, 90 ) Tarkkailua koskevat määräykset Käyttö ja päästötarkkailu 22. Kattiloiden palamisprosessia, kuten lämpötilaa, jäännöshappea ja savukaasujen tummuutta, on seurattava jatkuvatoimisesti. (YSL 43, 46 ) 23. Raskasöljykattiloiden K1 ja K2 savukaasujen typenoksidi ja hiukkaspitoisuudet on mitattava mennessä ja sen jälkeen aina viiden vuoden välein. Mittaukset on suoritettava kattiloiden toimiessa täydellä ja keskimääräisellä käyttöteholla. Mittaustilanteen on vastattava muutoin mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen.

20 20 Mittauksista laaditut raportit mittauspöytäkirjoineen on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Mittausraportissa on esitettävä ainakin mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen kuivaa savukaasua, polttoaineen syöttö ja laatutiedot, käyttötehot, mittausmenetelmät ja arvio mittaustulosten luotettavuudesta. 24. Kattiloiden K3 ja K4 savukaasujen typenoksidipitoisuudet on mitattava maakaasukäytössä mennessä ja sen jälkeen aina kolmen vuoden välein. Ensimmäisen mittauksen yhteydessä on mitattava lisäksi savukaasujen hiukkaspitoisuudet. Kattiloiden K3 ja K4 savukaasujen typenoksidi ja hiukkaspitoisuudet on mitattava raskaspolttoöljykäytössä mennessä ja sen jälkeen aina viiden vuoden välein. Mittaukset on suoritettava kattiloiden toimiessa täydellä ja keskimääräisellä käyttöteholla. Mittaustilanteen on vastattava muutoin mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen. Mittauksista laaditut raportit mittauspöytäkirjoineen on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Mittausraportissa on esitettävä ainakin mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen kuivaa savukaasua, polttoaineen syöttö ja laatutiedot, käyttötehot, mittausmenetelmät ja arvio mittaustulosten luotettavuudesta. Ympäristövaikutusten tarkkailu 25. Huippulämpökeskuksen toiminnasta aiheutuva ekvivalenttimelutaso (L Aeq ) huippulämpökeskusta lähinnä sijaitsevan asuinkiinteistön pihaalueella on selvitettävä kertaluonteisesti mennessä. Mittaukset on suoritettava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Melumittaustulokset on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittauksen suorittamisesta. (YSL 5, 43, 46 ) 26. Lassilan huippulämpökeskuksen ilmaan johdettavien päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on tarkkailtava Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Päästöjen vaikutusten tarkkailu on vuoden 2008 loppuun saakka suoritettava Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellään (No YS 1362) hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma Lassilan huippulämpökeskuksen ilmaan johdettavien päästöjen vaikutusten tarkkailusta alkaen on toimitettava

21 21 Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi mennessä. (YSL 5, ) 27. Kaikki mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analyysit tulee suorittaa standardimenetelmien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen yleisesti käytössä oleva menetelmä) mukaisesti. (YSL 43, 108, VNA 1017/ liite 3) Kirjanpito ja raportointi 28. Lassilan huippulämpökeskuksen käytöstä ja päästöistä sekä näytteenotosta, kalibroinneista ja analyyseistä on pidettävä tarkoituksenmukaisella tavalla kirjaa siten, että valvontaviranomainen voi tarvittaessa tarkastaa, että tässä päätöksessä annettuja laitoksen toimintaa koskevia vaatimuksia noudatetaan. Kirjanpitoon on liitettävä kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot. Laitoksen toiminnasta ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. (YSL 46, JL 51, 52, VNA 1017/ ) 29. Helsingin Energian on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti josta käyvät ilmi ainakin seuraavat Lassilan huippulämpökeskusta koskevat tiedot: kattilakohtaiset tuotantotiedot (GWh lämpöä), käyntiajat (h/kk, h/a), käytetyt polttoaineet sekä polttoaineiden kulutus ja laatutiedot kattiloiden K1 ja K2 jäljellä oleva käyttöikä raportointivuoden lopussa mitatut ja/tai laskennalliset vuosipäästöt (rikkidioksidi, typenoksidit, hiukkaset, hiilidioksidi, nikkeli ja vanadiini) selvitys päästöjen laskentakaavoista, arvio virhelähteistä ja tulosten luotettavuudesta sekä vertailu lupamääräyksiin yhteenveto ylös ja alasajoista, poikkeus ja häiriötilanteista, niiden lukumäärästä, ajankohdasta ja kestosta sekä toimenpiteistä, joihin tapahtuman johdosta on ryhdytty tiedot kattiloiden vedenkäytöstä kuten nuohousvesistä sekä muista mahdollisista pesu ja huuhteluvesistä tiedot käytetyistä kemikaaleista ja niiden määristä

22 RATKAISUN PERUSTELUT 22 yhteenveto vuoden aikana muodostuneista jätteistä (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) ja ongelmajätteistä sekä vuoden lopussa varastossa olleet jätemäärät. (YSL 46, JL 52, VNA 1017/ ) Lupaharkinnan perustelut Edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen toiminta täyttää ympäristösuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Laitoksen toiminasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Lassilan huippulämpökeskusta koskevan ympäristölupapäätöksen lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti lämpökeskuksen toiminnan luonne, alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutukset ilmenevät, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat määräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ottaen huomioon kahden vanhimman kattilan (K1 ja K2) ikä ja siitä aiheutuvat rajoitukset. Lisäksi on otettu huomioon polttoaineiden käytön tehokkuus sekä Helsingin Energian varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja mahdollisten onnettomuuksien seurausten rajoittamiseen. Lassilan huippulämpökeskuksen raskasöljykattiloita on viime vuosina käytetty h/a ja maakaasukattiloita h/a. Vähäpäästöistä maakaasua käytetään polttoaineena aina, kun sitä on käytettävissä ja sen hinta on kohtuullinen raskaaseen polttoöljyyn verrattuna. Lämpökeskusten uusimpien kattiloiden (K3 ja K4) pala

23 Yksilöidyt perustelut 23 mishyötysuhde on 96 %, minkä voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristöluvassa on annettu ympäristönsuojelulain nojalla määräykset päästöistä, päästöraja arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista. Jätteistä, niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä on annettu omat erityiset määräykset. Määräykset on lisäksi annettu toimista häiriö ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toimista toiminnan lopettamisen jälkeen kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Valtioneuvoston asetuksen polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi, typenoksidi ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (1017/2002, LCP asetus) liitteen 3 mukaan vähintään 100 megawatin polttolaitoksissa ja kaasuturbiineissa on savukaasujen rikkidioksidi, typenoksidi ja hiukkaspitoisuuksia mitattava jatkuvatoimisesti. Päästöjä ei kuitenkaan tarvitse mitata jatkuvatoimisesti, jos laitoksen jäljellä oleva käyttöikä on enintään tuntia. Helsingin Energia on Lassilan huippulämpökeskusta koskevassa ympäristölupahakemuksessa ilmoittanut, että kattiloiden K1 (132 MW) ja K2 (132 MW) jäljellä oleva kattilakohtainen käyttöikä on alle tuntia. Näin ollen ja, kun kattiloiden K1 ja K2 vuotuiset käyttömäärät ovat alhaiset, kattiloiden savukaasujen jatkuvatoimiset päästömittaukset eivät ole siten tarpeen. Huippulämpökeskuksen kattiloita K3 (49,5 MW) ja K4 (49,5 MW) koskeva ympäristölupa on myönnetty ja kattilat otettu käyttöön vuonna Kattiloiden savukaasut johdetaan yhteiseen sisäpiippuun. Näin ollen kattilat K3 ja K4 muodostavat valtioneuvoston asetuksen (VNA 1017/2002) 4 :ssä tarkoitetun polttolaitoskokonaisuuden. Täten kattiloiden K3 ja K4 muodostaman polttolaitoksen koko on yli 50 megawattia, joten kyseiseen polttolaitokseen tulee soveltaa vähintään 50 megawatin polttolaitoksen ja kaasuturbiinin rikkidioksidi, typenoksidi ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta annettua valtioneuvoston asetusta (1017/2002). Raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (689/2006) mukaan Suomessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus enintään 0,10 painoprosenttia. Polttoöljyjen rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu edellä mainitun valtioneuvoston asetuksen (689/2006) noudattamiseksi. (Lupamääräys 1.) LCP asetuksen (VNA 1017/2002) 5 :n mukaan ympäristöluvassa on määrättävä, että savukaasut on poistettava ulkoilmaan piipun kautta. Asetuksen mukaan piipun korkeus on määritettävä siten, että ihmisen terveyttä ja ympäristöä suojellaan.

24 24 Lassilan huippulämpökeskuksen kattiloiden savukaasut johdetaan maan pinnasta 108 metriä korkeaan piippuun. Ottaen huomioon pääkaupunkialueella tehdyt energiantuotantolaitoksia koskevat päästöjen leviämisselvitykset, ilmanlaadun mittaukset ja muut ympäristövaikutusselvitykset, kuten bioindikaattoriselvitykset, piipun korkeus on riittävä terveys ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Piipun korkeus täyttää myös laitosaluetta koskevan lainvoimaisen asemakaavaan kaavamääräyksen (vähintään 105 metriä) vaatimuksen. (Lupamääräys 2.) Kattiloiden K1, K2, K3 ja K saakka voimassa olevat hiukkaspäästöraja arvot on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Päästörajat vastaavat kattiloita koskevissa ilmansuojeluilmoituksesta annetussa päätöksessä (No 1122, ) ja ympäristölupapäätöksessä (No YS 477, ) asetettuja päästöraja arvoja. (Lupamääräykset 3. ja 4.) Määräykset on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja LCP asetuksen (1017/2002) soveltamiseksi. Määräysten 5. ja 6. päästöraja arvot perustuvat LCP asetuksen liitteen 2 taulukoihin 10 ja 11. Määräysten 7. ja 8. päästöraja arvot perustuvat LCP asetuksen liitteen 2 taulukkoon 13. Määräysten 9. ja 10. päästöraja arvot perustuvat LCP asetuksen liitteen 2 taulukkoon 15. Määräysten päästöraja arvoja asetettaessa on aiemmin lupamääräysten yleisissä perusteluissa esitetyn mukaisesti katsottu, että kattilat K3 ja K4 muodostavat LCP asetuksen 4 :ssä tarkoitetun polttolaitoksen. (Lupamääräykset ) Määräykset ovat tarpeen jätevesistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupavirasto pitää lupahakemuksessa esitettyjä, määräysten mukaisesti täsmennettynä, jätevesien johtamista ja käsittelyä koskevia toimenpiteitä riittävinä jätevesistä muutoin aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaran ehkäisemiseksi. Nuohousvesien käsittely nuohousvesihaihduttimella hakemuksessa esitetyn mukaisesti täyttää jätelain 6 :n vaatimukset ja se on myös ympäristönsuojelulain 4 :ssä tarkoitetun ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen mukaista. Haihduttamisessa jäävä sakka (jätenimike ) tulee käsitellä ongelmajätteenä. (Lupamääräykset ) Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) melutason ohjearvoista on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttimelutason (L Aeq ) päiväajan (klo 7 22) ohjearvoa 55 db eikä yöajan (klo 22 7) ohjearvoa 50 db. Määräyksessä 14. laitoksen toiminnasta aiheutuvia päivä ja yöaikaisia melutasoja on rajoitettu valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Lähimmillä häiriintyvillä kohteilla tarkoitetaan tässä päätöksessä noin 200 metriä lämpökeskuksesta lounaaseen olevaa asuinkiinteistöä. Määräys täyttää myös laitosaluetta koskevan lainvoimaisen asemakaavan melua koskevan