VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN VIHERALUETARKASTELU
|
|
- Siiri Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN VIHERALUETARKASTELU LIITTYEN KAAVOITTAMISEEN Valkeakosken kaupunkisuunnittelu, 2013 Suruttomien kärki
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KANAVAN SEUDUN KESKEISIMMÄT VIHERALUEET 1.1 Apianlahden keskusvirkistysalue 1.2 Lepänkorvan puisto 1.3 Itsenäisyydenpuisto 2. APIANLAHDEN ALUEEN LÄHEMPI TARKASTELU 2.1 Pässinmäki 2.2 Riippusillat 2.3 Alueiden väliset yhteydet 3. VIHERALUEIDEN JATKUVUUS 3.1 Yhteydet muille viheralueille 4. VIHERALUEIDEN KEHITTÄMINEN 4.1 Kaavoittamisen vaikutukset 5. JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1. Pässinmäki 5.2 Apianlahden eteläranta 5.3 Muut alueet
3 1. KANAVAN SEUDUN KESKEISIMMÄT VIHERALUEET Keskeisimmät viheralueet Valkeakosken kanavan seudulla ovat Apianlahtea ympäröivä, pääosin luonnontilainen viher- ja virkistysalue, jota voi nimittää sen laajuuden ja sijainnin perusteella Valkeakosken keskusvirkistysalueeksi. Tältä alueelta on välitön yhteys sitä ympäröivän asutuksen, palveluiden, työpaikkojen ja vapaa-ajan toimintojen osittain limittäiseenkin rakenteeseen, millä perusteella virkistysaluetta voidaan pitää myös eri osa-alueita yhdistävänä tekijänä. Muita keskeisiä kanavan rannan viheralueita ovat Lepänkorvan puisto ja Itsenäisyydenpuisto. Lisäksi koko keskustan alueella sijaitsee muitakin puistoja, kuten Mallaspuisto eteläisessä keskustassa ja Erikssoninpuisto pohjoisessa keskustassa. 1.1 Apianlahden keskusvirkistysalue Valkeakosken eteläisen ja pohjoisen keskustan yhdistää vesistö, johon kuuluu Apianlahti kanavan itäpuolella. Apianlahtea kiertää laaja, osittain rakennettu ja pääosin luonnontilainen virkistysreitti. Reitin varrella muodostuu erilaisia tila- ja maisemakokemuksia, kun välillä sivutaan ydinkeskustaa ja jatketaan rakennettujen rantamaisemien kautta riippusilloille ja sieltä jälleen rakennettujen, puistomaisten rantamaisemien kautta takaisin ydinkeskustaan. Reitti muodostaa kehän, jolta on yhteys muille reiteille, kuten Korkeakankaalle ja Kerhomajan urheilupuistoon. Kuvat 1 ja 2: Apianlahtea kiertävän virkistysreitin varrella on mahdollista kokea erilaisten ympäristöjen vaikutukset fyysisellä ja psyykkisellä tasolla luonnontilaisesta ympäristöstä rakennettuun ympäristöön. Reitin varrella avautuu näkymiä pitkälle Apianlahden yli, mutta välillä reitti ohjaa kulkijan metsäiseen ympäristöön tarjoten erilaisia tilakokemuksia.
4 1.2 Lepänkorvan puisto Lepänkorvan puisto sijaitsee kanavan pohjoisrannalla kauppatorin ja kanavan välisellä alueella ollen yksi keskeisin Valkeakosken keskustan puistoista. Puistoa käytetään aika-ajoin tapahtumien järjestämiseen muun muassa vappuna, mutta pääasiassa puiston käyttö on sen sijainnista huolimatta vähäistä muutamia vakituisia käyttäjiä lukuun ottamatta. 1.3 Itsenäisyydenpuisto Itsenäisyydenpuisto sijaitsee kanavan etelärannalla kaupungintalon ja kirjastotalon välissä ollen sijaintinsa osalta keskeinen ja mielenkiintoinen osa kanava-alueen viheralueita. Puiston käyttö on sen sijainnista huolimatta vähäistä. Pääasiassa puistoa käytetään petankki-pelin pelaamiseen, koska pelille on tehty erillinen kenttä. Kuva 3: Valokuva Isosillalta koilliseen syksyyn pukeutuneen Lepänkorvanpuiston suuntaan. Puiston rannalla sijaitsee vierasvenepaikkoja. Kuva 4: Viistokuva kanavan yli lounaasta koilliseen. Etualalla Itsenäisyydenpuisto, josta on yhteys sillan ali Apianlahtea kiertävälle virkistysreitille sekä Kauppilanmäen reitille.
5 2. APIANLAHDEN ALUEEN LÄHEMPI TARKASTELU Valkeakosken keskustan kanava-alueen ilmakuvasta on nähtävissä, miten laaja viheralue ympäröi Apianlahtea. Virkistysalue on runsain luoteen ja kaakon välissä, samalla myös luonnonmukaisin. Etelästä luoteeseen virkistysalue liittyy keskusta- ja kanavamaisemaan tarjoten käyttäjilleen kokemuksia luonnonmukaista aluetta rakennetummasta ympäristöstä, jolle antaa oman luonteensa Valkeakosken kirkko vesistön äärellä. Lounaassa virkistysreitti ylittää rakennetussa ympäristössä kanavan poimuillen Pässinmäen vanhan asuinalueen ja vapaa-ajantoimintoja palvelevan alueen kautta takaisin luonnonmukaiselle virkistysalueen osalle, joka jatkuu runsaana Apianlahden pohjoisosiin saakka. Kuva 5: Ilmakuva Apianlahden keskusvirkistysalueetta kiertävän virkistysreitin varrella sijaitsevista tarkastelussa mainituista kohteista sekä rajapinnoista, joista on mahdollisuus päästä muille keskeisille ulkoilualueille ja reiteille. 2.1 Pässinmäki Pässinmäki sijaitsee ilmakuvassa numeron 1 ympärillä. Pässinmäki on Valkeakosken vanha asuinalue, jonka rakennuskannan vanhimmat säilyneet asuintalot ja talousrakennukset ovat 1900-luvun alusta. Rakennukset ovat edelleen käytössä joko kesäaikaan tai vuoden ympäri. Kahden eri rakennuskeskittymän välissä sijaitsee puistoksi rakennettua aluetta, jonka halkaisee kevyen liikenteen väylä. Osa alueesta on pahoin pusikoitunutta. 2.2 Kesäteatteri ja seikkailupuisto Kesäteatterin ja seikkailupuiston alueet sijaitsevat ilmakuvassa numeron 2 ympärillä. Seikkailupuiston eteläpuolella sijaitsee paljon käytetty uimaranta sekä Apian urheilukenttä. Alue on toimintamahdollisuuksiltaan monipuolinen sekä vapaa-ajanviettoon kohdistuen keskeinen.
6 2.3 Apianlahden eteläranta Apianlahden eteläranta sijaitsee ilmakuvassa numeron 3 ympärillä. Alue on luonteeltaan siirtymätaivalta, johon pilkottaa kasvillisuuden lomasta näkymiä Apianlahdelta. Alue koetaan usein syrjäiseksi ja jopa turvattomaksi reitin jatkuessa leirintäalueen ohi kohti pohjoisen riippusiltoja Riippusillat Riippusillat sijaitsevat ilmakuvassa numeron 4 ympärillä. Silloilta avautuu näkymiä pitkälle Mallasvedelle sekä keskustan suuntaan. Näkymiä rytmittävät tehtaiden piiput. Alue on mielenkiintoinen ja upea osa reittiä tarjoten käyttäjälle tilallisia kokemuksia suljetusta ja metsäisestä näkymästä avoimeen maisemaan Kirjaslampi Kirjaslampi sijaitsee ilmakuvassa numeron 5 ympärillä. Kirjaslampi on viihtyisä, idyllinen ja intiimin tuntuinen alue reitin varrella. Kirjaslammen rannalla sijaitsevat Kirjaslammen uimala sekä Kirjaslammen tanssilava, mikä monipuolistaa harrastus- ja vapaaajanviettomahdollisuuksia luonnon helmassa. Virkistysreitti haarautuu Kirjaslammen kohdalla Kerhomajan urheilupuistoon ja sitä kautta edelleen kaupungin pohjoisosiin ja Lotilanjärven kierrokselle. Apianlahden kierros jatkuu rantaa myötäillen luoteeseen kohti keskustaa. Kuvat 6 ja 7: Riippusilloilta avautuu näkymiä kauas. Siltojen välissä sukelletaan puiden katveeseen (vasemmalla). Kirjaslammella on idyllinen ja sadunomainen tunnelma valojen ja varjojen leikitellessä (oikealla) Waltikka ja kirkko Valkeakosken hotelli Waltikka sekä kirkko sijaitsevat ilmakuvassa numeron 6 ympärillä. Virkistysreitti muuttuu Kirjaslammelta lounaaseen siirryttäessä asteittain yhä rakennetummaksi. Kirkko ja hotelli rytmittävät käyttäjän matkaa ja tunnelmia johdattaen kohti ydinkeskustaa Lepänkorvan puisto ja sillat Lepänkorvan puisto sekä Isosilta ja Putaansilta sijaitsevat ilmakuvassa numeron 7 ympärillä. Alueesta muodostuu reitille risteyskohta keskellä Valkeakoskea aivan kanavan äärellä. Reittiä voi jatkaa vesiliikennettä seuraten Itsenäisyydenpuistoon tai palata Pässinmäkeen ja siitä edelleen Apianlahden etelärannan kautta Sointulaan ja Korkeakankaalle.
7 3. VIHERALUEIDEN JATKUVUUS Kanava-alueen viheralueet ovat yhteydessä muihin viher- ja virkistysalueisiin kevyen liikenteen väylien tai muiden vapaa-ajan käyttöön tai virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden kautta muodostaen siten osia laajasta kokonaisuudesta. 3.1 Yhteydet muille viheralueille Laajimmat Valkeakosken viher- ja virkistysalueet sijaitsevat Korkeakankaalla kaupungin eteläosassa ja Mäntykankaalla kaupungin pohjoisosassa sekä Lotilanjärven ympärillä näiden välissä. Korkeakankaalla sijaitsee laskettelu- ja hiihtokeskus, minkä lisäksi Mäntykankaalla on talviaikaan laaja latuverkosto. Myös Lotilanjärven ollessa jäässä, on siinä mahdollista hiihtää. Lotilanjärvi on merkittävä kesä- ja talviurheilun keskus ympäristönsä asukkaille. Kerhomajan urheilupuiston kautta on yhteys Liikennepuistoon ja sieltä edelleen Erikssoninpuistoon. Kuva 8: Kartassa korostettuna Apianlahden keskusviheraluetta ympäröivä käytetty virkistysreitti, josta on yhteydet tätä laajemmille ulkoilualuekokonaisuuksille. Reittivalintoja voi tehdä luonnonympäristön ja osittain rakennetun ympäristön kautta. 4. VIHERALUEIDEN KEHITTÄMINEN Olemassa olevia viheralueita on yleisesti ottaen mahdollista kehittää esimerkiksi istutuksia monipuolistamalla ja muilla varusteilla, kuten penkeillä, kiviaiheilla tai valaistuksella, sekä muodostamalla rakennettuja puistoja ja luonnontilaisia viheralueita yhdistämällä vaihtelevia ja mielenkiintoisia kokemuksia käyttäjille. Erityyppisten viheralueiden liittymistä toisiinsa on mahdollista kehittää kunnostamalla niiden välisiä väyliä nykyistä viihtyisimmiksi lisäämällä esimerkiksi istutusaltaita tai puita väylien varsille niiden kunnossapitomahdollisuuksien säilyminen huomioiden. Varsinkin kesäaikaan on mahdollista muodostaa viihtyisiä viheryhteys- ja aluekokonaisuuksia sekä virkistyskokonaisuuksia tuomalla kaupunkikuvaan liikuttamiskelpoisia viherelementtejä, vaikka eri viher- ja virkistysalueet eivät liittyisikään välittömästi toisiinsa. Viheralueiden luonnetta ja niiden määrää on mahdollista kehittää ja muuttaa kaupunkisuunnittelun yhteydessä yleis- ja asemakaavoituksella. Valkeakosken kanavan seudulla viheralueiden kehittämiselle kaavoituksen keinoin ei ole erityistä tarvetta, koska viher-
8 ja virkistysalueita puistoja, lähivirkistysalueita, uimarantoja sekä muita vapaaajanviettoon soveltuvia alueita on varsin runsaasti ottaen huomioon alueen sijainnin kaupungin ydinkeskustassa, minkä lisäksi niiden kehittäminen sekä viihtyisyyden ja käyttöasteen kohentaminen on mahdollista muilla keinoilla. Tarkastelualueen viher- ja virkistysalueet muodostavat käyttäjän kannalta miellyttävän kokonaisuuden ja mielenkiintoisia reittejä, vaikka kaikki tarkastelussa mainitut viherja virkistysalueet eivät olekaan välittömästi kiinni toisissaan. Alueiden välille muodostuu näköyhteyksiä vesistöjen yli johdattaen käyttäjää keskeisiltä aluilta toisille, minkä lisäksi siirtymäosuudet eheiltä ja laajoilta alueilta toisille muodostavat mielenkiintoisia kokemuksia, joita voidaan vahvistaa erilaisilla viherelementeillä kiinteillä tai liikuttamiskelpoisilla. 4.1 Kaavoittamisen vaikutukset Keskustan kehittämiseen liittyvän asemakaavoittamisen vaikutukset viher- ja virkistysalueiden laatuun ja määrään eivät ole merkittäviä, koska kehittämisen tavoitteena ei ole maankäytön muuttaminen siten, että viher- ja virkistysalueet katoavat tai supistuvat merkittävästi. Keskustaa ja kaupunkia kehitettäessä on kuitenkin todennäköistä, että viheralueisiinkin kohdistuu muutoksia, mutta siten, että ympäristö on edelleen tasapainossa kaikkine elementteineen muodostaen terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön. 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Valkeakosken kanavan seudulla sekä koko kaupungin alueella on kattava virkistys- ja viheralueverkosto. Viheralueista suuri osa on luonnollista lähivirkistysaluetta polkuineen ja tätä pienempi osa rakennettuja, huolellisesti hoidettuja puistoja. Virkistysyhteyksien ja viheralueiden toimivuuden kannalta ei ole kovin merkittävää, onko alue asemakaavallisella tasolla puistoa, lähivirkistysaluetta, uimarantaa tai jotain muuta, kun kokonaisuudesta muodostuu miellyttävä, toimiva ja tarkoitustaan palveleva. Erityisesti kuntien taloustilanteen kiristyessä ei ole tavoiteltavaa kasvattaa huolellisesti hoidettavien puistojen määrää huomattavasti lähivirkistysalueiden ollessa kaupungin asukkaiden ja kaupungissa liikkuvien saavutettavissa ja käytettävissä. Eri tavoilla hoidetuilla alueilla on erilainen merkitys virkistysarvojen, viihtymisen ja toiminnallisuuden kannalta, minkä vuoksi kaikenlaisia alueita tarvitaan monipuolisten vapaa-ajanvieton ja muiden toimintojen mielekkyyden ja vaihtelevuuden mahdollistamiseksi. Valkeakosken keskustassa ja erityisesti kanava-alueella on huomioitu eri toimintoja ja erilaisia käyttäjien ja liikkujien tarpeita huolehtimalla tasapainoisesta viheraluekokonaisuudesta, joka sisältää erilaisia vapaa-ajanviettoon liittyviä toimintoja, kuten veneilyn, uimisen, monenlaisen urheilun, pyöräilyn, kävelyn, eväsretket sekä puistopelit ja leikit. Apianlahtea ympäröivä alue on kaikkine ominaisuuksineen merkittävä ja sitä tulee vaalia, mutta kaupungin kasvaessa ja tavoitteiden täsmentyessä virkistys- ja viheralueita on mahdollista myös kehittää käytetyn reitin jatkuvuutta ja olemassaoloa vaarantamatta. Viher- ja virkistysreitin sekä eri alueiden tarjoamat kokemukset ja elämykset voivat kehityksen myötä muuttua, jos ne edelleen palvelevat tarkoitustaan kaupunkilaisten vapaa-ajanviettopaikkoina.
9 5.1. Pässinmäki Pässinmäen osalta ei ole tavoiteltavaa toteuttaa voimassa olevaa, vuoden 1973 asemakaavaa siten, että kaupunki lunastaa maata ja purkaa historiallisesti merkittävät rakennukset. Puistoja sekä muita viher- ja virkistysalueita on kanavan seudulla ja keskustaalueella riittävästi, vaikka rakennuspaikkoja ei muutettaisikaan puistoksi. Alueella asuvat kokevat alueen turvattomaksi, koska reitin varrella ei Pässinmäen osan kohdalla ole valaistusta ja yhteisöllistä sosiaalista valvontaa. Pusikoituneet alueet ja osa-aikakäytössä olevat rakennukset houkuttelevat alueelle laitapuolen kulkijoita sekä ilkivaltaa tekeviä, minkä vuoksi alueen kehittäminen on suotavaa Apianlahden eteläranta Apianlahden eteläranta on luonteeltaan identiteetitöntä siirtymätaivalta laajan reitin varrella, minkä lisäksi se koetaan turvattomaksi. Alueen kehittäminen on suotavaa Muut alueet Itsenäisyydenpuiston ja Lepänkorvan puiston käyttöastetta on mahdollista nostaa kehittämällä puistojen luonnetta ja viihtyisyyttä. Lepänkorvanpuiston identiteetti on vahvasti ydinkeskustaan sidonnainen, jolloin se kestää voimakkailtakin tuntuvia muutoksia ja jopa rakennetun ympäristön elementtejä. Ei kuitenkaan siten, että avoin puistomaisuus, näkymien muodostuminen ja oleskelumahdollisuudet menetetään. Itsenäisyydenpuiston identiteetti liittyy rauhallisuuteen. Sen sijaitessa kirjaston vieressä, se soveltuu hyvin lukemiseen. Samoin puisto soveltuu picnic-hetkiin ja erilaisille peleille, kuten Mölkky. Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos 2012 ja kuvalähteet Valkeakosken kaupunkisuunnittelu, ellei toisin mainita Valkeakosken kaupunkisuunnittelu
VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU
VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU LIITTYEN KAAVOITTAMISEEN Valkeakosken kaupunkisuunnittelu, 2013 Liito-orava SISÄLLYSLUETTELO 1. EKOLOGINEN KÄYTÄVÄ 1.1 Ekologisen käytävän määritelmä 2.
Lisätiedot± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [
± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [ ±± ± ±± ±± ) ± 6± ± ± ; ; ± ± ± ± ±± ) ± ± ± ± ± ;; ± ± ± ± ; ; ; ± ± ± ; ) ; ± ± ƒ ; 6± ± ± ± ± Ι ± ; ) ± ± ± ƒ ; ± ±± ; ƒ ƒ) ± ± ± ƒ ; ƒ ± ; ± ; ) ± ± ± ƒ ± ± ± ; ± ± ;±
LisätiedotKiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011
Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011 viheralueiden merkitys ja mahdollisuudet kaupunkisuunnittelussa Terhi Tikkanen-Lindström WSP Ympäristö & Arkkitehtuuri muutosvoimia kaupunkien tiivistyminen
LisätiedotSTRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotApianlahti, asemakaavan muutos, kaava nro 459 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Apianlahti, asemakaavan muutos, kaava nro 459 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.
LisätiedotVIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS
VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset
Lisätiedotkansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19
kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista Ennakkokäsityksiä 1. Miksi on tärkeää, että rakentamista suunnitellaan tarkoin? 2. Mitä seikkoja pitää ottaa huomioon uuden koulun sijoittamisessa?
LisätiedotLohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS
Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19.4.2017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 14 29. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007
LisätiedotVALOKUVIA LIITE 22 PUNKAHARJUN KESKUSTAAJAMA ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS
PUNKAHARJUN KESKUSTAAJAMA ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS VALOKUVIA LIITE 22 MUUTOS JA LAAJENNUS LIITE 22 SIVU 1 Näkymä vesitornista koilliseen Eetun elle. Näkymä Punkasalmen sillalta länteen Rantarai lle.
LisätiedotKILPAILUKUTSU. Kouvolan Keskuspuiston leikkialueen suunnittelukilpailu. 1. Kilpailun järjestäjä. Kouvolan kaupunki. 2. Osallistumisoikeus
KILPAILUKUTSU Kouvolan Keskuspuiston leikkialueen suunnittelukilpailu 1. Kilpailun järjestäjä Kouvolan kaupunki 2. Osallistumisoikeus Aalto yliopisto, Maisema-arkkitehtuuri, Otaniemi Hämeen ammattikorkeakoulu,
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotKauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma
Kauppi-Niihaman vertaissuunnittelu, kevät 2019 Kauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma Pirkanmaan polkujuoksu ry / Tampere Trail Running Jarkko Bamberg & Manu Humppi Kauppi-Niihaman polkuverkosto
LisätiedotKaavatilanne. Espoon eteläosien yleiskaava: julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) sekä kehitettävää työpaikka-aluetta (TP)
321610 Gräsantulli Piispankallio 321607 (Gräsanportti): valmisteluaineisto nähtävillä 21.2-22.3.2011 Piispankallio 321609 (Gräsantörmä): OAS nähtävillä 22.12.2014-27.1.2015 Kaavatilanne Espoon eteläosien
Lisätiedotpäänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina.
päänäkymä NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. Valojuova hohtaa ja tuo viihtyisyyttä alueelle myös pimeinä aikoina. ILLUSTROITU POHJA leikkaus tarkennusalue P JOHDANTO Ideasuunnitelmamme lähtökohtana
LisätiedotKauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava
Kuvaile Kauhavan keskustan unelmatilaa Miten kuvailisit Kauhavan nykyistä keskustaa Väljyys Viihtyisyys TurvallisuusMissä asumisen alueita kehittäisit Kauhavan keskustassa ja miten? Missä olisi hyvä sijainti
LisätiedotESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja
LisätiedotTulevaisuuden Kaijonharju asukaskysely
Tulevaisuuden Kaijonharju asukaskysely 9.-31.12.2016 YHTEENVETO KYSELYN TULOKSISTA 28.3.2017 KYSELYN LÄHTÖKOHDAT Kaijonharju-yliopiston alueella asuvilta, opiskelijoilta, alueen toimijoilta ja muilta alueesta
LisätiedotLIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.
LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn
LisätiedotKaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa
KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISKAAVA ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA HULEVESIOHJELMA VIHERALUEOHJELMA ASEMAKAAVAT RAKENNUSTAPAOHJEET GREEN CITY OSALLISTAMINEN Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa
LisätiedotKAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU , tarkistettu Sanna Jauhiainen
KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU 15.5.2015, tarkistettu 10.6.2015 Sanna Jauhiainen 2 KAITAA NYKYISIN 1. Kaitaan keskus (Iivisniemi), metron tuleva pääsisäänkäynti 2. Iivisniemen nykyinen keskusta
LisätiedotAk-330 Kemmolan asemakaava
Ympäristövirasto / TL 12.03.2013 sivu 1/7 Ak-330 Kemmolan asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste kaavoitushankkeen keskeisestä tiedosta,
LisätiedotKAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007
Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa
LisätiedotKAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014
KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten
LisätiedotLähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus
Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Kuva: Anni Ruotsalainen Marjo Neuvonen, Susan Tönnes, Tuija Sievänen ja Terhi Koskela METLA Suomalaisten lähiulkoilu Määritelmä = ulkoilua, liikuntaa ja
LisätiedotPässinmäki, asemakaavan muutos, kaava nro 456 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Pässinmäki, asemakaavan muutos, kaava nro 456 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.
LisätiedotRAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938
1 RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAUPUNKIKUVASELVITYS 24.11.2004 SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava 2 KAUPUNKIKUVASELVITYS
LisätiedotTehdashistorian elementtejä
Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.
LisätiedotKaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan
1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,
LisätiedotVesi asema- ja rantaasemakaavassa
Vesi asema- ja rantaasemakaavassa Vantaanjoki-neuvottelukunnan seminaari Etelä-Suomen lääninhallituksen auditorio Yliarkkitehti Anne Jarva 1 Vesi asema- ja ranta-asemakaavassa Asemakaavan ja ranta-asemakaavan
LisätiedotLIITE 1a. Suunnittelu
LIITE 1a. Suunnittelu ualueen sijainti kunnann opaskartalla. Kartassa on esitetty suunnittelualueen rajaus mustalla rajauksella. Kartassa yksi ruutu = 1 km. LIITE 1b. Suunnittelu ualueen alustava rajaus
LisätiedotMyyrmäki Pyöräliikenneverkko
Myyrmäki Pyöräliikenneverkko PYÖRÄLIIKENNE- VERKON HIERARKIA Myyrmäen alueen pyöräliikenneverkon muodostamisen periaatteena on ollut luoda suunnittelualueelle pyöräilyn kannalta kilpailukykyinen verkko.
LisätiedotAsukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi
LIITE 6 Asukastilaisuudessa 15.8.2017 esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi Tiistaina 15.8.2017 pidettiin Kuusimäen koulun ruokalassa
LisätiedotOulujoen etelärannan pyörätieyhteys. Suunnitelmien esittely Tapio Siikaluoma
Oulujoen etelärannan pyörätieyhteys Suunnitelmien esittely 4.6.2014 Tapio Siikaluoma Pyöräilyn merkitys liikennemuotona Oulussa 1962 1989 2009 27 % 42 % 17 %9 % 16 % 28 % 48 % 6 % 19 % 21 % 54 % 5 % Kävely
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet
LisätiedotNUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24
1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotDevecon Group Oy TAKA-LYÖTYN AUKION JA LEEVI MADETOJAN KADUN YMPÄRISTÖSELVITYS 1/5
Devecon Group Oy TAKA-LYÖTYN AUKION JA LEEVI MADETOJAN KADUN YMPÄRISTÖSELVITYS 1/5 LUONNOS 24.2.2016 TAKA-LYÖTYN AUKION JA LEEVI MADETOJAN KADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU Höyhtyän suuralueen viheralueiden tarkastelussa
LisätiedotLeppävaaran urheilukeskus. Asemakaava ja asemakaavan muutos Aluenumero
Leppävaaran urheilukeskus Asemakaava ja asemakaavan muutos Aluenumero 118200 Kaavahankkeen esittely Kati Kivelä Arkkitehti Kaupunkisuunnittelukeskus 7.2.2018 2 Tämän esityksen sisältö Kaavaprosessin tilanne
LisätiedotVAALAN KUNTA. ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus
VAALAN KUNTA ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Nähtävilläolo: Kaavaluonnos xx Kaavaehdotus xx Hyväksymispäivämäärät: Kunnanhallitus xx / xx Kunnanvaltuusto xx / xx Selostus koskee 25.3.2015
LisätiedotViheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa
Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa Kuntametsien suunnittelun tiekarttahankkeen väliseminaari 30.5.2007 Bjarne Häggman 19.7.2007 1 Viheralueiden hoitoluokitus
LisätiedotTURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE
TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille
LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt
LisätiedotKARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 27.9.2018 MIKSI KARHULAAN TARVITAAN UUSI YLEISKAAVA? Karhulan keskustan osayleiskaavalla tarkastellaan Karhulan keskeisiä alueita
LisätiedotValkeakosken Kanavanranta
Eteläinen Hesperiankatu 8 00100 Helsinki, Finland T +358-40-521-3078 E info@lunden.co W www.lunden.co Valkeakosken Työpaja Lähtötilanne Suunnittelualue Valtakatu uimahalli kaupungintalo linja-autoasema
LisätiedotHANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014
LisätiedotKESKEISET PERIAATTEET
NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee
LisätiedotTIIVISTELMÄ RYHMÄTÖISTÄ
SALON KAUPUNKI KESKUSTASEMINAARI 2.12.2010 Salon lukio RYHMÄT 1. Keskusta nuorison ja lasten toimintaympäristönä 2. Terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys sekä keskusta seniorin toimintaympäristönä
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
20.9.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Välivainion kaupunginosan puisto- ja katualetta koskeva asemakaavanmuutos (Castrenin puisto, Castrenin polku) AM2102 Asemakaavan muutosalue Alue,
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan
LisätiedotMansikkaniemen asemakaava
Mansikkaniemen asemakaava 26.6.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Hankkeen eteneminen Alueen kaavoitus on käynnistynyt seurakuntayhtymän aloitteesta 2017. KV päätös
Lisätiedot3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen keskustassa rajautuen Ilkantiehen, Keskustiehen ja Kyrönjokeen. Suunnittelualueen pinta-ala
LisätiedotJOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset
JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset Hoidetut viheralueet Viherkaavan alue V-1 Keskustapuisto Keskustapuisto on kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva, korkeatasoisesti rakennettu
LisätiedotSALLAN KUNTA SALLATUNTURIN MATKAILUKESKUS
SALLATUNTURIN MATKAILUKESKUS KESELMÄJÄRVEN LÄNSIRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1.9.2009 0615-D12577 Näkymä kaava-alueelta Keselmäjärven yli tunturiin 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotKuninkaantammen maisemaselvitys ja maisemasuunnitelma
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosasto Kuninkaantammen maisemaselvitys ja maisemasuunnitelma Kuninkaantammen maisemaselvitys ja maisemasuunnitelma 1 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
LisätiedotMerellinen Helsinki Sinikämmen rantareitteineen
Merellinen Helsinki Sinikämmen rantareitteineen Helsingin merialueet, rannat ja saaristo muodostavat Sinikämmenen, joka on osa viher- ja virkistysalueiden runkoa. Aukeaman s. 70-71 kartalla on luonnehdittu
LisätiedotKuninkaantammen maisemaselvitys ja maisemasuunnitelma
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosasto Kuninkaantammen maisemaselvitys ja maisemasuunnitelma Kuninkaantammen maisemaselvitys ja maisemasuunnitelma 1 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.
LisätiedotPieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013
Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni
LisätiedotKY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS
KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin
LisätiedotVIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHAR- JU-AHJOLA
Vastaanottaja Virtain kaupunki Päivämäärä 11/2016 VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHAR- JU-AHJOLA VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHARJU- AHJOLA Tarkastus 11.11.2016 Päivämäärä 10/11/2016
LisätiedotLIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Asemakaavan taustaselvitys Päivämäärä 16.4.2019 Viite 1510038898 LIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS 1 1. ALUEEN SIJAINTI JA NYKYTILA Lidlin asemakaavan
LisätiedotKohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu
Maankäyttö- jamaankennuslak Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu Kaavamerkinnät ja -määräykset Y-PÄIVÄ Satakuntatalo 17.1.2018 Matti Vatilo, YM Kaupunkisuunnittelu yhteiskunnan arvojen tulkkina
LisätiedotTiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
Lisätiedotalue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotSuunnitelmavaihtoehto 1 sovitettuna kaupunkimalliin. Suunnitelmavaihtoehto 2 sovitettuna kaupunkimalliin
Suunnitelmavaihtoehto 1 sovitettuna kaupunkimalliin Suunnitelmavaihtoehto 2 sovitettuna kaupunkimalliin Taimiston ja Tuomarinkadun alue, asemakaava 8539 Valmisteluvaiheen suunnitteluaineisto, tiivistelmä
LisätiedotTulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti
Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotLOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN
MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen
LisätiedotTampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta
Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
LisätiedotOte Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava
Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen
LisätiedotVastaajat. Yhteensä 351 vastaajaa. 61 % vastaajista Laajavuoressa vähintään kuukausittain käyviä jyväskyläläisiä.
Vastaajat Yhteensä 351 vastaajaa. vähintään. Vierailut Laajavuodessa viimeisen vuoden aikana Vastaajat 24 % 8 % 1 % 41 % Jyväskyläläinen Muu Jyväskylän seudun asukas (Laukaa, Muurame, Uurainen, Petäjävesi,
Lisätiedot1. TYÖN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUALUE
1. TYÖN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUALUE 1.1. Työn tavoitteet ja taustasuunnitelmat Kontulan eteläosan sekä Mellunmäen ja Vartioharjun pohjoisosan viheraluesuunnitelman tavoitteena on laatia viheralueverkoston
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotETELÄINEN POSTIPUISTO ASEMAKAAVALUONNOKSEN ESITTELY. Eteläinen Postipuisto kaakon suunnasta
ETELÄINEN POSTIPUISTO ASEMAKAAVALUONNOKSEN ESITTELY Eteläinen Postipuisto kaakon suunnasta ETELÄINEN POSTIPUISTO Eteläisen Postipuiston alueelle suunnitellaan uutta asuin- ja työpaikkarakentamista. Tavoitteena
LisätiedotALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness
ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä
LisätiedotKuva 18: Havainnekuva 1:2500, vaihtoehto A. Kuva 19: Nikkilän matkakeskus, bussiliikenteen liikennöintiperiaate, vaihtoehto A.
A Kuva 18: Havainnekuva 1:2500, vaihtoehto A Kuva 19: Nikkilän matkakeskus, bussiliikenteen liikennöintiperiaate, vaihtoehto A Vaihtoehto A krs-m2 Asunto 114 300 Liike + Market 19 800 Koulun laaj.+ uimahalli
LisätiedotKAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotNILSIÄN KAUPUNKI. TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 215 (osa) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS
Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1/5 NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 215 (osa) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee korttelin 215 rakennuspaikkoja
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset
Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.
LisätiedotVapaudenpuiston yleissuunnitelma
Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Lähtökohtia, tavoitteita ja alustavaa suunnittelua Sito Parhaan ympäristön tekijät Mitä tehdään, milloin ja miksi Puiston peruskorjaus liittyy muihin keskusta-alueen hankkeisiin
LisätiedotKALEVANKANKAAN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0908 KALEVANKANKAAN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.3.2013 TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE
LisätiedotMAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KIRJE 1 (7) Tiina Peippo Kaupunkitekniikan keskus Luonnonhoitoyksikkö tiina.t.peippo@espoo.fi.fi MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
LisätiedotPALTAMON KUNTA Tekniset palvelut
1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue
Lisätiedot41 VL-1 AK VL-1. Ra 40 RAMSINNIEMEN KOIVUNOKAN ASEMAKAAVAKARTTA 1:1000 V 2400 RAMSINNIEMENTIE KOIVUNOKANPUISTO ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
RAMSINNIEMEN KOUNOKAN ASEMAKAAAKARTTA 1:1000 7 2400 RAMSINNIEMENTIE 6 2400 p AK 42 5 2400 1400 1 2400 2 p 2400 AK 40 3 1300 2592 4 2450 456 p AK 41 L-1 KOUNOKANPUISTO 10 m 50 m 100 m 576 2016 W 2400 Rakennusoikeus
LisätiedotMÄNTSÄLÄ 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti
2 MÄNTSÄLÄ URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA 604. KAAVATUNNUS 176 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 15. päivänä maaliskuuta 2010
LisätiedotKeskuspaloaseman alustava sijoituspaikka
9.1.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KONTINKANKAAN KAUPUNGINOSAN ETELÄOSAA KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ KATU- JA YMPÄRISTÖSUUNNITTELU (HUUHKAJAPUISTON KESKUSPALOASEMA) KAAVATUNNUS: 564-2203
LisätiedotRantaraitin kehittäminen Taustat
Yhdyskuntatekniikka Sivu 1 / 5 Taustat Tekniset palvelut toteuttivat omalle henkilökunnalle ja nuorisovaltuustolle kyselyn, jossa teemoina olivat kulttuuri, lapset ja nuoret, liikunta sekä ympäristö ja
LisätiedotLepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015
30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3
LisätiedotTARKASTELUALUEET KUNNITTAIN
1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla
LisätiedotYLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. vireille tulo:
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: päivitetty:..2018..2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään
Lisätiedot