Taulu 1 HELMIKUUN MANIFESTI VENÄLÄISTÄMINEN ALKAA (NS. 1. SORTOKAUSI)
|
|
- Elsa Mikkonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Taulu 1 HELMIKUUN MANIFESTI VENÄLÄISTÄMINEN ALKAA (NS. 1. SORTOKAUSI) Venäjän tarve yhtenäistyä, erityisesti rajamaakuntia venäläistämällä, johti Suomen osalta Helmikuun manifestin julistamiseen Sen mukaan Suomen erityisasema omine lakeineen, keskusvirastoineen ja sotaväkineen oli lopetettava. Myös venäjänkielen asemaa oli parannettava. Helmikuun manifesti nostatti suuren kohun ja käynnisti passiivisen vastarinnan. Taiteilija Edward Isto maalasi tilanteen innoittamana taulun Hyökkäys, josta julkaistiin myös postikortteja. Muisteltiin ihannoiden keisari Aleksanteri II:a, mm. kukittamalla näyttävästi hänen muistopatsaansa Senaatintorilla Postikorteilla reagoitiin nopeasti Venäjän toimenpiteisiin ja vaatimuksiin: sanomalehtien lakkauttamisiin, suomalaisten postimerkkien kieltämiseen, oman armeijan lopettamiseen jne. Ajalle tyypillisiä olivat myös surukortit ja surumerkit mustine reunuksineen. Kansallistunnetta nostatettiin monin tavoin. Tuotiin esiin Suomen historiaa ja suomalaisuutta; Vänrikki Stoolin tarinat, Kalevala, kansallispuvut, kansanlaulut, luonto, nähtävyydet jne. Myös kulttuurin saavutuksia esiteltiin laajasti. Ja kaikesta julkaistiin postikortteja. Euroopassa postikortista oli tullut suuri muoti-ilmiö, jonka ensimmäinen huippu osui 1900-luvun alkupuolelle. Postikortti oli uusi, nopea ja edullinen tapa välittää tietoa ja kertoa kuulumisia.
2 Taulu 2 VUODET käynnistyi Suomen toinen venäläistämisvaihe (ns. Toinen sortokausi), kun Nikolai II määräsi että lainsäädäntö ja yleiset hallitusasiat on Suomenkin osalta alistettava Venäjän Ministerineuvostolle. Eduskunnan puhemies Svinhufvud arvosteli määräystä voimakkaasti. Tämän arvostelun seurauksena Nikolai II hajotti Suomen eduskunnan. Ohessa Svinhufvudin puheen sisältävä postikortti. Korttien julkaiseminen poliittisista asioista väheni selvästi toisen venäläistämisvaiheen aikana. Ehkä turtuminen epävarmoihin aikoihin näkyi siten, että postikortteja käytettiin enenevästi henkilökohtaisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi vuosilukukorttien suosio kasvoi voimakkaasti 1908 alkaen. Ajankohtaisista asioista julkaistiin edelleen kortteja, esimerkiksi Savonlinnan ensimmäisistä oopperajuhlista v sekä v avatusta Kansallismuseosta. Tukholman olympiakisoissa v. 1912, jossa Suomi esiintyi omana joukkueenaan, Hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailmankartalle alkoi ensimmäinen maailmansota, jolla oli heijastusvaikutuksia myös Suomeen. Suomalaisten jääkäreiden salainen sotilaskoulutus alkoi Saksassa
3 Taulu 3 VUOSI 1917 ITSENÄISTYMINEN Helmikuun vallankumous (joka alkoi suomalaisen ajanlaskun mukaan ) käynnisti Venäjällä valtavan poliittisen myllerryksen, joka johti Nikolai II:n eroamiseen. Vallankumouksen uhrien muistoksi järjestettiin näyttäviä muistotilaisuuksia, mm. Pietarissa ja Helsingissä. Siperiaan karkotettu Svinhufvud palasi Suomeen ja osallistui keskeisenä henkilönä Suomen itsenäistymisen valmisteluun pidettiin eduskuntavaalit, johon liittyen ohessa Ruotsalaisen kansanpuolueen vaalikortti. Lokakuun vallankumouksen jälkimainingeissa Suomen itsenäisyyssenaatti antoi julistuksen Suomen itsenäisyydestä, jonka eduskunta hyväksyi Venäjän armeijassa kenraaliluutnantiksi v ylennetty ja reserviin siirretty Mannerheim saapui Helsinkiin Neuvosto-Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden. Näyttelytaulun ylempi kuva Pietarissa keväällä 1917 painettu kaksoiskortti. Vasemmalla: Suomen talonpoikien ja työmiesten edustajat kantavat harteillaan vallankumouksen punaiseen pukeutunutta Suomi-neitoa, joka kantaa Suomen leijonalippua. Oikealla: Venäläinen sotilas kädessään keisarilta riistetty kruunu ja takanaan keisarinna Aleksandra, jonka jaloissa murhattu Rasputin. Kortissa kuvattu leijonalippu nostettiin Suomen Senaatin salkoon Näyttelytaulun alempi kuva Pietarissa keväällä 1917 painettu kaksoiskortti. Vasemmalla: Venäjän väliaikaisen hallituksen oikeusministeriksi nimitetyn A.F. Kerenskin kasvokuvan alla venäläiset vallankumoukselliset mukanaan lippu, jossa teksti: vapaus veljeys tasa-arvo. Maahan heitettynä keisarinvallan tunnukset. Oikealla: Suomen kenraalikuvernööriksi nimitetyn M.A. Stahovitsin kasvokuvan alla Suomi-neito ja suomalainen talonpoika mukanaan Suomen leijonalippu. Maassa on rikotut keisarinvallan kahleet, joista Suomikin vallankumouksen myötä vapautui.
4 Taulu 4 SURUKORTIT Kun helmikuun manifesti julkaistiin ( ), suomalaiset reagoivat siihen voimakkaasti ja tunteellisesti. Helsingissä näyteikkunoihin ilmestyi surukoristeluja, ihmiset pukeutuivat mustaan ja ylioppilailla oli surunauhat käsissään. Suomen oman postimerkin käytön kieltämistä v.1900 vastustettiin Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemalla surumerkillä. Venäläiset viranomaiset kielsivät sen ja myös vaakunamerkin käytön välittömästi. Suruteemaa seuraten alettiin julkaista ja käyttää surukortteja. Aihepiirit liittyivät lähinnä suomalaiseen maisemaan ja eri paikkakuntiin. Myös suomalaisista tunnetuista henkilöistä ja muistomerkeistä tehtiin surukortteja. Surukortit olivat käytössä erityisesti vuodesta 1905 eteenpäin. Tunnuskuva on vuodelta Siinä on kuvattuna Suomen rajat, vaakunan värit ja keskellä viimeiset suomalaiset postimerkit leimalla varustettuna.
5 Taulu 5 KALEVALA JA KANTELETAR Kalevala on Suomen kansalliseepos, joka ilmestyi vuonna Se perustuu Elias Lönnrotin 1800-luvun alkupuolella kokoamiin suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin. Kanteletar (ilmestyi v. 1840) on puolestaan Elias Lönnrotin kokoama kansanrunokokoelma, jota voidaan pitää Kalevalan sisarteoksena luvun lopulla suomenmielisyys lisääntyi ja kielitaistelu suomen ja ruotsin kielten välillä kiihtyi. Suomalaisuuden juuret, erityisesti Kalevala alkoi kiinnostaa taiteilijoita, etunenässä taiteilijat Akseli Gallen-Kallela ja S.A. Keinänen. Suomalainen mytologia toimi inspiraation lähteenä monella taiteen alalla, ennen kaikkea kuvataiteessa ja musiikissa. Suomen asema Venäjän autonomisena suuriruhtinaskuntana antoi mahdollisuuden luoda identiteettiä. Samalla alkoi kehittyä tärkeä osa itsenäisen valtion perustaa: oma kieli, historia, kulttuuri ja ajan kanssa: halu itsenäistyä.
6 Taulu 6 KANSALLISPUVUT, KANSANTANSSIT JA KANSANLAULUT Ensimmäiset kansallispuvut koottiin 1800-luvun loppupuolella kansallisromanttisen aatteen innoittamana. Haluttiin tuoda voimakkaasti esille omaa erityislaatuisuutta sekä suomalaisia perinteitä. Postikorteissa esiteltiin laaja valikoima eri alueiden ja eri paikkakuntien kansallispukuja monien taiteilijoiden toimesta. Kansallisaatteen nostamana alettiin 1800-luvun lopulla kerätä myös suomalaista kansantanssiperinnettä. Siitä muotoutui osa suomalaisia juuria korostavaa kulttuuria. Kansantanssit edistivät osaltaan kansallispukujen käyttöä. Suomen Kansantanssin Ystävät on perustettu vuonna Kuvitetut suomalaiset kansanlaulut olivat suosittuja postikortteja venäläistämisen vuosina. Samoin kuin eri puolilla järjestetyistä laulujuhlista julkaistut kortit. Laulujuhlat ovat suuria kuorojen kokoontumisia, jotka saavuttivat Viron kaltaisen kansallisen aseman 1900-luvun taitteessa. Niille osallistui laulajia kaikista eri kansankerroksista. Helsingin laulujuhlille v osallistui peräti 87 kuoroa.
7 Taulu 7 KULTTUURI JA URHEILU Suomalainen kulttuuri eli voimakasta kukoistuksen aikaa 1800-luvun lopulta alkaen. Otettiin vaikutteita Euroopasta ja luotiin samalla omaa kulttuuria laajalla rintamalla. Oli luonnollista, että kulttuurin saavutukset ja keskeiset vaikuttajahenkilöt esiintyivät postikorteissa. Kuvataide, musiikki, kirjallisuus, teatteri ja arkkitehtuuri kaikki olivat vahvistamassa suomalaista identiteettiä ja kasvattamassa itsenäisyystahtoa. Urheilusta ja urheilusankareista tehtiin myös runsaasti kortteja. Menestyminen olympialaisissa ja muissa suurissa urheilutapahtumissa nosti suomalaisten itsetuntoa ja teki Suomea tunnetuksi kansainvälisesti.
8 Taulu 8 PASSIIVINEN VASTARINTA Postikorteilla oli 1800-luvun lopulta alkaen merkittävä rooli tiedon jakajana, mielipiteisiin vaikuttajana sekä kansallistunteen vahvistajana. Se oli uusi eurooppalainen ilmiö, jolle oli kysyntää ja tarvetta. Ei ollut radiota eikä televisiota. Puhelinkin toimi vain paikallisesti. Sanomalehtien levikki oli pientä, eikä niissä juurikaan ollut kuvia. Oli selvää, että kysyntään vastattiin julkaisemalla paljon ja monenlaisia kortteja. Myös posti toimi nopeasti ja tehokkaasti. Postikortit toimivat paitsi tiedon välittäjinä myös passiivisen vastarinnan välineenä. Postikorttien aiheilla otettiin suoraan poliittista kantaa, mutta ehkä vielä enemmän epäsuorasti. Julkaistiin kortteja Suomen historiasta ja suomalaisuuden juurista, dokumentoitiin laulujuhlia ja kulttuuritapahtumia, esiteltiin Suomen luontoa ja paikkakuntia ja nostettiin esiin ajankohdan tunnettuja henkilöitä. Postikortin käyttötarkoitusta tai lähettämisajankohtaa ei missään erikseen määrätä. Niinpä kortin kuva-aihe ja kirjoitettu teksti eivät aina liity mitenkään toisiinsa. Myös kortin ilmestymispäivän ja lähettämispäivän välillä saattaa olla vuosien, jopa kymmenien vuosien ero.
9 Taulu 9 SUOMI Passiivisen vastarinnan yksi ulottuvuus oli Suomi: kieli, maisema, lippu ja Maammelaulu. Erityisesti taiteilijat S.A. Keinänen ( ) ja Ragnhild Sellen ( ) tekivät paljon isänmaallisia korttiaiheita. Kortit painettiin Ruotsissa, Axel Eliassonin kustantamossa. Sellen kuvasi mm. Suomi-neitoa vahvana puolustamassa oikeuksiaan, kansallismaisemaa ja Suomen lipun eri versioita. Keinänen puolestaan kuvitti korteiksi mm. Kalevalaa, Kanteletarta sekä kansallispukuja. Amerikkaan muuttaneet suomalaiset siirtolaiset painattivat Saksassa Suomea ylevästi kuvaavan korttisarjan, jossa Maamme-laulun sanat oli painettu kortin osoitepuolelle.
10 Taulu 10 SUOMEN LIPPU JA VAAKUNA Suomen autonomisella suuriruhtinaskunnalla oli Aleksanteri I:n vahvistamana oma leijonavaakuna. Sen käyttämistä viranomaiset eivät voineet kieltää. Vaakunan yksityiskohdat ovat vuosien varrella vaihdelleet. Vuonna 1917 leijonavaakunasta tuli itsenäisen Suomen tunnus. Keskustelua Suomen omasta lipusta alettiin käydä 1800-luvun puolivälistä alkaen. Erilaisia ehdotuksia esitettiin, mutta pääosin väiteltiin siitä, pitäisikö maan kansallisvärien olla sinivalkoinen vai punakeltainen. Koska leijonavaakunan käyttöä ei voitu estää, käytettiin suurissa tapahtumissa useimmiten leijonalippua. Keisari määräsi 1896 ainoaksi Suomessa käytettäväksi lipuksi Venäjän lipun. Leijonalipusta tuli vastarinnan ja vapaudenkaipuun symboli luvun alussa julkaistiin sarja Ragnhild Sellenin piirtämiä postikortteja, joissa oli erilaisia versioita Suomen lipuksi. Voimakkaimmin oli esillä siniristilippua pitelevä Suomi-neito taustanaan suomalainen kansallismaisema. Myös muut taiteilijat ottivat osaa lippukeskusteluun piirtämillään postikorteilla. Tilanne lipun osalta oli hieman epäselvä myös Suomen itsenäistyessä. Tuolloin Suomen virallisena lippuna oli Leijonalippu, jonka tilalle viralliseksi lipuksi vahvistettiin siniristilippu.
11 Taulu 11 KUVIA SUOMESTA Postikorttien käytön lisääntyessä voimakkaasti 1900-luvun alussa, oli yksi kasvava aihealue kuvapostikortit Suomen eri paikkakunnilta. Kulkuyhteyksien parantuminen, erityisesti rautatieverkoston laajentuminen, oli saanut ihmiset matkustamaan enemmän. Tämä loi osaltaan kysyntää paikkakunta- ja matkailukorteille. Korttien kustantajien kannalta paikkakuntakortit olivat riskittömämpiä kuin ajan tapahtumia kuvaavat; linna on linna vielä seuraavanakin vuonna. Lisäksi tällaiset kortit olivat monikäyttöisiä ja henkilökohtaiseen viestin välitykseen soveltuvia. Niillä onniteltiin, kiitettiin, kerrottiin kuulumisia ja ilmoitettiin saapumisaikoja. Koska vuoteen 1905 asti kortin osoitepuolelle ei saanut kirjoittaa muuta kuin vastaanottajan osoitteen, monet paikkakuntakortit oli sommiteltu niin, että kuvapuolella oli tilaa kirjoitukselle.
12 Taulu 12 KANSALAISTOIMINTAA Suomessa virisi 1900-luvun alkupuolella aktiivista kansalaistoimintaa. Osaan esikuva oli saatu ulkomailta, osa oli paikallista ja tilanteen tai ajankohdan aikaansaamaa. Usein kortteja kustannettiin ja myytiin varojen keräämiseksi kyseiselle toiminnalle. Esimerkkejä teemasta: Maanviljelysnäyttely Kuopiossa v Auran Osuuskauppa perustettiin v Osuustoimintalaki on vuodelta Raittiusliike ajoi Suomeen kieltolakia, jonka eduskunta hyväksyi, mutta jota Nikolai II ei kuitenkaan vahvistanut. NNKY julkaisi vuosittain postikortin, jossa oli tunnuslause tulevalle vuodelle. Tuberkuloosin vastustamisyhdistys keräsi varoja joulukorteilla. Kouluruokailun parantamiseksi kustannettiin korttisarja. Yleisiä hyveitä nostettiin esille postikorttien avulla. Singerin mainoskorttia esiteltiin kääntöpuolella taidekortiksi. Ylioppilaiden Vappuriemua
13 Taulu 13 TAPAHTUMIEN DOKUMENTOINTIA Postikortit myös dokumentoivat tapahtumia ja toimivat omalla tavallaan aikansa uutisvälineenä. Erityisesti näin oli 1900-luvun alussa, kun ei juuri muutakaan ollut. Kasakkamellakoita ( ) on kuvattu useina eri kellonaikoina. Kysymys oli asevelvollisuuslain ( ) mukaisten kutsuntojen kiihdyttämien siviilien sekä poliisin ja kasakkojen välisestä yhteenotosta. Tapahtumaa ryhdyttiin myöhemmin kutsumaan poliittisista syistä Kasakkamellakoiksi Turun hovioikeuden jäsenet (mm. Svinhufvud) erotettiin, koska he eivät peruneet Kasakkamellakoiden takia venäläisiä viranomaisia vastaan nostettua syytettä. Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööri Bobrikovin ja sen jälkeen itsensä. Suomen viimeiset varsinaiset säätyvaltiopäivät avattiin Työväestö aktivoitui v Seurauksena oli mielenosoituksia eri puolilla maata. Helsingin suurmielenosoitus käynnisti Suurlakon ( ). Yhtenä keskeisenä vaatimuksena oli perustuslakia säätävän kansalliskokouksen valitseminen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden perusteella.
14 Taulu 14 VÄNRIKKI STOOLIN TARINAT Ruotsin ja Venäjän välille syttyi vuonna 1808 sota, Suomen sodaksi nimetty. Sota päättyi Haminan rauhaan vuonna 1809 ja Suomesta tuli osa Venäjää. Häviöstä huolimatta monet suomalaiset kunnostautuivat taisteluissa. Näistä Suomen sodan sankaritarinoista J.L. Runeberg kirjoitti kansallisen heräämisen innoittamana runokokoelman Vänrikki Stoolin tarinat. Kirjan ensimmäinen osa ilmestyi v ja toinen osa v Runeberg halusi luoda menneisyyden, jota suomalaiset voisivat ihannoida. Vänrikki Stoolin tarinat olivat tärkeitä ja suosittuja venäläistämisvaiheiden aikana. Kirja kuuluu Suomen eniten myytyjen kirjojen joukkoon. Sen vaikutus ulottui vahvana aina toiseen maailmansotaan asti. Vänrikki Stoolin tarinoista on tehty runsaasti postikortteja eri aikoina ja eri taiteilijoiden toimesta. Tunnetuimpia ovat Albert Edelfeltin kuvitukset 1890-luvulta.
Suomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotPoikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta.
Kouvolan taidemuseo aloitti toimintansa 1.8.1987 Kouvola-talon toisen osan valmistuttua. Taidemuseo keskittyy moderniin ja uuteen suomalaiseen taiteeseen. koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan
LisätiedotHangon museon liput. Kauppalippu ja postilippu
Hangon museon liput Hangon museolla oli Linnoitusmuseossa 1996 näyttely museon kokoelmien lipuista sekä merkeistä ja mitaleista. Näyttelyn nimi oli Kuin taivas ja hanki Suomen on värisi puhtahat. Seuraavassa
LisätiedotI johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
LisätiedotRäkna biljetten, laskekaa lippu
Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen
LisätiedotPorvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta
Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri
LisätiedotSUOMEN LIPUN TIE -NÄYTTELY HAMINAN LIPPUTORNISSA KIMMO KILJUNEN
SUOMEN LIPUN TIE -NÄYTTELY HAMINAN LIPPUTORNISSA KIMMO KILJUNEN HAMINAN LIPPUMAAILMA 2017 SUOMEA EDUSTANEET VALTAKUNNAN LIPUT Suomi on sijainnut idän ja lännen vedenjakajalla vuosisatoja. Se on näkynyt
LisätiedotKokeeseen tulevat aiheet
Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset
LisätiedotPoikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta.
Kouvolan taidemuseo aloitti toimintansa 1.8.1987 Kouvola-talon toisen osan valmistuttua. Taidemuseo keskittyy moderniin ja uuteen suomalaiseen taiteeseen. koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan
LisätiedotMillainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? Hyvä Huono En osaa sanoa
LIITE 1: Taulukot Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? 6 22 Hyvä Huono Miten luonnehtisitte Venäjän ja Suomen välisiä suhteita tällä hetkellä? Normaalit, rauhalliset 2 Hyvät,
LisätiedotKustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010
Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa
LisätiedotTeema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät
UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.
LisätiedotELIAS LÖNNROT JA SÄIKEET SUOMEN ITSENÄISYYTEEN
ELIAS LÖNNROT JA SÄIKEET SUOMEN ITSENÄISYYTEEN Historiaan tutustuminen on kuin penkoisi aarrearkkua. Tässä pengon Suomen itsenäisyyden säikeitä valmistautuessamme viettämään parin vuoden päästä valtiollisen
LisätiedotEhdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri
Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät
LisätiedotItsenäisen Suomen alkutaipaleella
Itsenäisen Suomen alkutaipaleella Pelin aluksi oppilaat jaetaan ryhmiin, jotka edustavat Suomessa vaikuttaneita yhteiskuntaluokkia. Yhteiskuntaluokista on olemassa tietokortit joihin oppilaat tutustuvat
LisätiedotDokumentointia sisällissodan raunioilla. Kansallismuseon toiminta
Dokumentointia sisällissodan raunioilla Kansallismuseon toiminta 1917 1918 SATU FRONDELIUS MARI IMMONEN 10.10.2018 Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Kansallismuseon valvontahenkilökuntaa keskihallissa 1.4.1916
LisätiedotSaisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti?
104 LÄHIKUVA 2/2016 Tomi Lindblom VTT Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? Kirjoittaja on VTT ja viestintäyrittäjä, jolla on yksi maamme laajimmista yksityisomistuksessa olevista nimikirjoituskokoelmista.
LisätiedotLiitetaulukko 1. Kyselyyn vastanneiden nuorten kaksoiskansalaisten (n=194) taustatietoja
LIITETAULUKOT 1 5 Liitetaulukko 1. Kyselyyn vastanneiden nuorten kaksoiskansalaisten (n=194) taustatietoja Kaikki %(n) Miehet %(n) Naiset %(n) Ikä alle 20-vuotiaat 32,5 (63) 31,6 (25) 33,0 (38) 20-24-vuotiaat
LisätiedotTIETOPAKETTI SUOMI 100 -OHJELMAAN MUKAAN HALUAVALLE
TIETOPAKETTI SUOMI 100 -OHJELMAAN MUKAAN HALUAVALLE Juhlavuoden pääteema on JUHLAVUODEN KULMAKIVET Koko Suomessa kaikkien suomalaisten ja Suomen ystävien juhlavuosi Koko vuosi 2017 uudesta vuodesta itsenäisyyspäivään
LisätiedotSUOMALAISUUS. Miltä se näyttää ja mitä se on? Mikä on erilaista, kun vertaat sinun kulttuuriin? Puhutaan
SUOMALAISUUS Miltä se näyttää ja mitä se on? Mikä on erilaista, kun vertaat sinun kulttuuriin? Puhutaan Mitä suomalaisuus sinulle merkitsee ja mitä siitä haluat ottaa omaksesi? Mitä et? Miksi? Mitä tarkoittavat
LisätiedotLataa Meremme - Itämeri monessa valossa - Lahti Johannes. Lataa
Lataa Meremme - Itämeri monessa valossa - Lahti Johannes Lataa Kirjailija: Lahti Johannes ISBN: 9789525969122 Sivumäärä: 112 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 19.68 Mb Meri ja rannikko ovat suomalaisille
LisätiedotSuomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki
Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen
Lisätiedot. FIDEM 2002,Pariisi,Ranska ( Kansainvälisen mitalitaiteen liiton joka toinen vuosi järjestämä kansainvälinen mitalinäyttely )
Ansioluettelo - CV Tapio Kettunen, kuvanveistäjä Synt. 06.10.1963,Tuusniemi Kilpalantie 15 37470 Vesilahti p.040 515 28 73 t.kettunen@hotmail.com www.sunpoint.net/~k1963 Intagram: tapio_kettunen_ Opinnot.
LisätiedotYleisradion logot kautta aikojen. Tuire Nuolivirta 13.8.2010
Yleisradion logot kautta aikojen Tuire Nuolivirta 13.8.2010 Yleisradion logot kautta aikojen 2 Yleisradion logon kehitys sähköisen viestinnän monopoliajasta vapaan kilpailun aikaan O.Y. Suomen Yleisradio
LisätiedotOtto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen
Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889
LisätiedotPapuri.papunet.net. Kuvia vuosikymmenten takaa
Papuri.papunet.net Julkisuuden henkilöitä Kuvia vuosikymmenten takaa Armi Kuusela (1934 ) Armi Kuusela valittiin vuonna 1952 maailman kauneimmaksi naiseksi. Silloin järjestettiin ensimmäisen kerran Miss
LisätiedotKansainvälinen kulttuuritapahtuma
Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä
LisätiedotITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA. Jorma J. Imppola
ITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA Jorma J. Imppola VIIKINKIAIKA 800-1050 Ei omaa rahajärjestelmää, harvat kierrossa olleet rahat lähinnä viikinkien mukanaan tuomia islamilaisten maiden ja länsi-euroopan rahoja.
LisätiedotVastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa
Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914
LisätiedotArvoisa valtioneuvos Kunnioitettu varapuhemies Hyvät presidentti P. E. Svinhufvudin sukulaiset Hyvät kutsuvieraat Mina damer och herrar
Arvoisa valtioneuvos Kunnioitettu varapuhemies Hyvät presidentti P. E. Svinhufvudin sukulaiset Hyvät kutsuvieraat Mina damer och herrar Tänään 15. joulukuuta Suomi katsoo sekä taaksepäin että eteenpäin
LisätiedotMiksi Untola liittyi vanhasuomalaisiin eduskuntauudistuksen jälkeen?
Miksi Untola liittyi vanhasuomalaisiin eduskuntauudistuksen jälkeen? Helsingin työväenopisto Irma.tapaninen@pp.inet.fi Lue diat osoitteessa http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Sisältö Untolan kiinnekohtana
LisätiedotSkotlantilainen James Francis Edward Keith syntyi 1696 ja kuoli 1758. Hän oli skotlantilainen
Skotlantilainen James Francis Edward Keith syntyi 1696 ja kuoli 1758. Hän oli skotlantilainen jakobiitti joka tunnetaan varsinkin hänen urastaan sotapäällikkönä Preussin hallitsijan Frederick Suuren palveluksessa.
LisätiedotAarnikotka pohjoisen kullan vartija
Aarnikotka pohjoisen kullan vartija Logon alkuperä Aarnikotka määritellään yleisesti tarueläimeksi, joka on puoliksi kotka ja puoliksi leijona. Ikonisesta hahmosta tuli UPM:n symboli vuonna 1899 järjestetyn
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotSoukka-seuran itsenäisyysjuhla 6.12.2013, Soukan kappeli
Soukka-seuran itsenäisyysjuhla 6.12.2013, Soukan kappeli klo 15.00 Tyyne Martikainen VTM, Terv.tiet.lis, Terveydenhuoltoneuvos, kirjailija -----------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotKulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen
Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus
LisätiedotMiten löydän Venäjää koskevaa tietoa? Johdatus monitieteiseen Venäjä-tutkimukseen (VEN301)
Miten löydän Venäjää koskevaa tietoa? Johdatus monitieteiseen Venäjä-tutkimukseen (VEN301) 09.09.2016 www.helsinki.fi/yliopisto 09.09.2016 1 Luennon sisältö 1. Tieteellinen tutkimustieto: EBSCO, Idäntutkimus,
LisätiedotKARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA
KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin
LisätiedotJos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään
Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-
LisätiedotKieli vai oikeus? P. E. Svinhufvud ja politiikan menettelytapakiistat. Martti Häikiö. Suomen oikeustaistelun muistomerkki. Luumäki. Wäinö Aaltonen.
Kieli vai oikeus? P. E. Svinhufvud ja politiikan menettelytapakiistat Suomen oikeustaistelun muistomerkki. Luumäki. Wäinö Aaltonen. Pehr Evind Svinhufvud (1861-1944) Tuomari ja poliitikko Fil. kand. 1881,
LisätiedotSiirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen
Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden
LisätiedotHämäläis-Osakunnan nauha- ja merkkiohjesääntö
Hämäläis-Osakunnan nauha- ja merkkiohjesääntö (s. 1/6) Hämäläis-Osakunnan nauha- ja merkkiohjesääntö I YLEISTÄ 1 Tässä ohjesäännössä määrätään osakuntanauhasta, osakunnan myöntämistä merkeistä ja osakunnan
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto
1 AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS 2017 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Teemaryhmän toiminnankuvaus 4. Tavoitteiden mukainen
LisätiedotMatkailijat Keski-Suomessa
Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti
LisätiedotLapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja:
Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 10.6.2010 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.
LisätiedotKORTIT KÄYTTÖOHJEET 1 YLEISTÄ... 2 2 JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET... 2 3 PALVELUUN KIRJAUTUMINEN... 2 4 MIKÄ ON OMAKUVAPOSTIKORTTI?... 2
1 (5) KORTIT KÄYTTÖOHJEET 1 YLEISTÄ... 2 2 JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET... 2 3 PALVELUUN KIRJAUTUMINEN... 2 4 MIKÄ ON OMAKUVAPOSTIKORTTI?... 2 5 MIKÄ ON NETISTÄ LÄHETETTÄVÄ POSTIKORTTI?... 2 6 POSTIKORTIN KUVAN
LisätiedotRuotsin aikaan -näyttelyyn
Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME
LisätiedotKUOPION MATKAILUN KEHITYS
Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään
LisätiedotSuomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.
Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota
LisätiedotNaisten kunnallinen äänoikeus ja vaalikelpoisuus 100 vuotta. Kari Prättälä
Naisten kunnallinen äänoikeus ja vaalikelpoisuus 100 vuotta Kari Prättälä 14.12.2017 Naiset kunnallisessa päätöksenteossa Naisten äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden laajentaminen oli osa kamppailua valtiollisen
LisätiedotLeppävirtalaiset vaikuttajat Suomen itsenäistymisen hetkellä. Leppävirta-päivät 2017 FT, toimituspäällikkö Jouko Kokkonen Itsenäisyys100.
Leppävirtalaiset vaikuttajat Suomen itsenäistymisen hetkellä Leppävirta-päivät 2017 FT, toimituspäällikkö Jouko Kokkonen Itsenäisyys100.fi Leppävirta 1917 Yksi Suomen suurimpia maalaiskuntia Muuttoliike
LisätiedotPohjois-Karjalan museo
Venäjäteemoja 2014 Pohjois-Karjalan museo Karjala-sarja kevät ja kesä 2014 Pohjois-Karjalan museo partnerina kahdessa Karelian ENPI CBC hankkeessa, sitä kautta 2 valokuvanäyttelyä: Destination Karelia
LisätiedotMarcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies
Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-
LisätiedotHumanistiset tieteet
Humanistiset tieteet 2013-15 Kielet kuuluvat humanistisiin tieteisiin, joten aluksi tarkastellaan humanistisia tieteitä yleensä. Kielissä on todistusvalinnan kannalta peräti 17 vaihtoehtoa, joista monet
LisätiedotR E S P E C T - P R O J E C T
R E S P E C T - P R O J E C T L i i k k u k a a - S p o r t s F o r A l l Liikkukaa Sports For All, RESPECT-campaign Me uskomme, että nuoret tarvitsevat sellaisia roolimalleja, jotka julkisesti vastustavat
LisätiedotKUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA
KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA Paula Sjöblom, dosentti, kieli- ja käännöstieteiden laitos Ulla Hakala, KTT, markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos Satu-Päivi
LisätiedotTEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto
TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni
LisätiedotSUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.
Lämmittely Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Oletko samaa mieltä vai eri mieltä? Miksi? On tosi helppo saada suomalaisia ystäviä. Suomalaiset eivät käy missään vaan ovat aina
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C6-0161/2004 2003/0274(COD) FI 28/10/2004 YHTEINEN KANTA Neuvoston 21. lokakuuta 2004 vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen
LisätiedotRäkna biljetten, laskekaa lippu
Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen
LisätiedotTIETÄMÄT. LC Tornio Putaan raivaustalkoilla TORNION TAISTELUN MUISTOMERKKI ESILLE
2011 LC TORNIO PUDAS UUTISIA 3.11.2011 SYKSY Tornion kaupungin alueella on vuonna 2002 julkaistun muistomerkkioppaan mukaan yli 60 erilaista henkilöstä, tapahtumasta, taistelusta tai kaatuneista kertovaa
LisätiedotHISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8
HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena
LisätiedotMatkatoimistokysely Venäjällä
Matkatoimistokysely Venäjällä Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 1 2 Toimiiko yrityksenne matkanjärjestäjänä vai matkanvälittäjänä 100 % 90 % 80 % 70 % 85 % 83 % 60 % 50 % 61 % 40 % 30 % 39 %
LisätiedotAs Oy Kontiolahden Wilhelmiina. Rakentaja M. Laukkanen Oy. Keraamiset laatat
As Oy Kontiolahden Wilhelmiina Rakentaja M. Laukkanen Oy Keraamiset laatat As Oy Kontiolahden Wilhelmiina - Keraamiset laatat Tämän esitteen avulla voitte tutustua malliesimerkkeihin, joissa on käytetty
Lisätiedot4. VENÄJÄN YHTENÄISTÄMISPOLITIIKKA. Oppikirjan s
4. VENÄJÄN YHTENÄISTÄMISPOLITIIKKA Oppikirjan s. 54 62 Venäjä alkaa kaventaa Suomen autonomiaa Oppikirjan s. 56 Sortovuodet vai yhtenäistämispolitiikka? Suomalaisten nimitykset sortovuodet routavuodet
Lisätiedot6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA
Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA
LisätiedotTaidetta Turun taidemuseossa
Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,
LisätiedotEnsimmäinen venäläistämiskausi
Ensimmäinen venäläistämiskausi 1899-1905 Untolan suhtautuminen venäläistämistoimien aiheuttamaan vastarintaan Helsingin työväenopisto Irma.tapaninen@pp.inet.fi Sisältö Untolan vuodet 1900-1905 Suomen suuriruhtinaskunnan
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2012/0340 (COD) 11407/16 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 19. heinäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:
LisätiedotKuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018
Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2004/0150(COD) 11.11.2004 LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalta
LisätiedotKuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry
Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti
LisätiedotNaiset eduskunnassa. Koulutuspäivä kirjastoille eduskunnasta, vaikuttamisesta ja kirjastosta Eduskunnan kirjasto
Naiset eduskunnassa Koulutuspäivä kirjastoille eduskunnasta, vaikuttamisesta ja kirjastosta Eduskunnan kirjasto 13.11.2017 joni.krekola@eduskunta.fi Radikaali eduskuntauudistus 1906 Säätyvaltiopäivät 1863-1906:
LisätiedotTAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu
TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska
LisätiedotKansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789
Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset
LisätiedotSosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto
Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen
LisätiedotJokainen ryhmäläinen kertoo vuorollaan ensimmäisen ajatuksen, joka tulee mieleen sanasta itsetunto.
Julkinen itsetunto Muille näyttäytyvä itse-tunto on julkista itsetuntoa. Julkista itsetuntoa kuvaa henkilön tapa tuoda ilmi itsetuntoaan käytöksellään, toiminnallaan ja puheellaan. Julkista itsetuntoa
LisätiedotHelsingin kaupungin kaupunginvaakuna
2010 Helsingin kaupungin kaupunginvaakuna Mallit ja sovellukset Khs 7.6.2010 Johdanto Kaupunginvaakuna on kaupungin ja sen hallinnon yleinen tunnus. Helsingin kaupungin vaakunan malli on vuodelta 1639.
LisätiedotSUOMESSA JULKAISTU KIRJALLISUUS 2000
SUOMESSA JULKAISTU KIRJALLISUUS 2000 2000 Yleisteokset 193 12 19 224 Filosofia, psykologia 234 3 18 255 Uskonto 258 13 19 290 Sosiologia, tilastotiede 137 6 31 174 Politiikka, kansantalous 474 22 183 679
LisätiedotSulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali
Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala
LisätiedotKatsaus Lojerin historiaan (osa 1/2)
Verkkokauppa Menu Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2) 30.06.2017 Suomi viettää 100-vuotisjuhlaa! Juhlavuoden kunniaksi esittelemme Lojerin lähes satavuotisen historian merkittävimpiä etappeja. #Suomi100
LisätiedotP. E. Svinhufvud valtiopäivämiehenä
P. E. Svinhufvud valtiopäivämiehenä Professori 28.4.2014 Suomalaisen kansanvallan pitkät juuret Miten kansa on eri aikoina puolustanut henkilökohtaista vapauttaan ja millä tavoin se on kehittänyt eriasteista
LisätiedotVuoden 2013 pääkampanjat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Vuoden 2013 pääkampanjat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Kevätloma autoilusta 8.4. 12.5.2013 Kampanjakuvaus HSL kampanjoi autoilijakohderyhmälle printissä, verkossa ja radiossa teemalla Ota kevätloma
LisätiedotLataa Sata sodan ja rauhan vuotta - Gunnar Rosen. Lataa
Lataa Sata sodan ja rauhan vuotta - Gunnar Rosen Lataa Kirjailija: Gunnar Rosen ISBN: 9789516580947 Sivumäärä: 570 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.85 Mb Sata sodan ja rauhan vuotta on kattava perusteos
LisätiedotPETTULEIVÄSTÄ ÄITIYSPAKKAUKSEEN
PETTULEIVÄSTÄ ÄITIYSPAKKAUKSEEN TEHTÄVIÄ 100 ESINETTÄ SUOMESTA -NÄYTTELYSTÄ Tehtävävihkossa on 100 esinettä Suomesta -näyttelyn kuvia. Näyttely juhlistaa Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä. Se on esillä
LisätiedotKYMMENEN TARINAA KIVESTÄ
YHTEINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖMME ESILLE - KYNÄ JÄTTÄÄ JÄLJEN KYMMENEN TARINAA KIVESTÄ Kiven monta perinteistä käyttötarkoitusta EEVA PUUSTJÄRVI YHTEINEN KULTTUURI- YMPÄRISTÖMME ESILLE - KYNÄ JÄTTÄÄ JÄLJEN
LisätiedotAvoimet lakitietopalvelut muuttuva Finlex. Aki Hietanen, oikeusministeriö Säätytalo
Avoimet lakitietopalvelut muuttuva Finlex Aki Hietanen, oikeusministeriö Säätytalo 10.3.2016 Finlexin vaiheista vaihe 0 paperilaki Finlexin vaiheista vaihe 1 reikäkorttilaki - Finlexin taustalla Oikeushallinnon
LisätiedotTieteellisiä havaintoja kännykällä
Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten
LisätiedotPUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS
PUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS Hannu Takala Suomen Sotahistoriallinen Seura 12.12.2018 Sisältö: Yleistä kulttuuriperinnöstä ja kriiseistä Kulttuuriperinnön tuhoamisen historiaa Puna-armeija ja saksalaiset Keski-Euroopassa
LisätiedotRadikaali eduskuntauudistus 1906
Naiset eduskunnassa Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen Helsingin työväenopisto 2.10.2017 joni.krekola@eduskunta.fi Radikaali eduskuntauudistus 1906 Säätyvaltiopäivät
LisätiedotSuomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?
Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?
LisätiedotEU-rikollisia koskevien tietojen laadun parantaminen
EU-rikollisia koskevien tietojen laadun parantaminen VIITETYÖKALUN KÄYTTÖOPAS ERIC (European Request Information Capture) on viitetyökalu, joka on suunniteltu koko Euroopan lainvalvonnan avuksi ja tueksi.
LisätiedotYhdessä koko vuoden, koko Suomessa ja maailmalla.
Yhdessä koko vuoden, koko Suomessa ja maailmalla. 2 MIKSI TUTKIMUSHANKE NYT? Suomen itsenäisyyden juhlavuosi 2017 on päättynyt Suomi 100 juhlavuoden raportti on julkaistu Juhlavuoden moninaisuus ja laajuus
LisätiedotOHJEET WORDPRESS-BLOGIN LUOMISEEN JA TAVALLISIMPIIN BLOGITOIMINTOIHIN
OHJEET WORDPRESS-BLOGIN LUOMISEEN JA TAVALLISIMPIIN BLOGITOIMINTOIHIN Koulutusteknologian perusopinnot Digitaalinen portfolio oppimisen tukena 2010 Essi Vuopala 1. BLOGIN LUOMINEN Mene osoitteeseen http://www.wordpress.com
LisätiedotKinnulan humanoidi 5.2.1971.
Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan
LisätiedotSuomen joukkueen Viestintä
Suomen joukkueen Viestintä Suomen joukkueen viestintä Jamposti * Suomen joukkueen virallinen tiedotuslehti, joka ilmestyy ennen leiriä neljä kertaa, leirillä joka päivä ja leirin jälkeen kerran. * Nro
LisätiedotSinivalkoinen jalanjälki
Sinivalkoinen jalanjälki Marraskuu 2014 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti ja Markus Mervola Tutkimuksen toteutus 1. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 16-75-vuotiaat suomalaiset.
LisätiedotVaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen
Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen
Lisätiedot