EU:n suuntaviivat lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi

Transkriptio

1 EU:n suuntaviivat lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi I Johdanto 1. Yleissopimus lapsen oikeuksista on kaikkien aikojen laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Se sisältää yhdessä kahden valinnaisen pöytäkirjansa kanssa kattavan, oikeudellisesti sitovien normien kokonaisuuden lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi. Yhdessä lapsen oikeuksia koskevien muiden kansainvälisten ja alueellisten normien kanssa, mukaan lukien myös Euroopan neuvoston hyväksymät normit, nämä välineet luovat vankan pohjan sille, että kaikilla lapsilla on ihmisoikeudet ilman minkäänlaista syrjintää, ja samalla niiden avulla voidaan lisätä ja seurata lapsen oikeuksien toteutumisen edistymistä. 2. YK:n yleiskokouksen lapsiasiain erityisistunnossa (UNGASS) toukokuussa 2002 lasten oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi vahvistettiin lisää kansainvälisiä sitoumuksia, joiden avulla laadittiin aikataulutettu strategia toimien toteuttamiseksi ja edistymisen seuraamiseksi. YK:n erityisistunnon julistuksen ja A World fit for Children - toimintasuunnitelman ("Lapsille sopiva maailma") hyväksymisen myötä vuonna 2002 valtioiden ja hallitusten päämiehet sitoutuivat edistämään lapsen oikeuksia kaikkialla maailmassa ja panemaan täytäntöön sovitut tavoitteet, strategiat ja toimet. Lisäksi vahvistettiin yleisesti vuosituhatjulistus ja vuosituhannen kehitystavoitteet, jotka vaikuttavat suoraan lasten oikeuksiin. Vuosituhatjulistuksen seurantakokouksen tuloksista laaditussa vuoden 2005 yhteenvedossa tuodaan myös esiin näiden päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen tärkeys. 1

2 3. EU:n tasolla ihmisoikeusalan suuntaviivat luovat vankat alueelliset puitteet EU:n toimille ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi osana EU:n yleistä ulkoista ihmisoikeuspolitiikkaa, johon myös lapsen oikeudet kuuluvat. Lapsen oikeuksien edistämiseksi EU on jo vuosien ajan toiminut monilla aloilla ja toteuttanut mm. seuraavat toimet: - Vuonna 2003 pantiin täytäntöön lapsia aseellisten selkkauksien yhteydessä koskevat EU:n suuntaviivat; - Lapsen oikeudet on otettu esiin yhteyksissä kolmansiin maihin, erityisesti osana poliittista vuoropuhelua; - Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen aloitteen (EIDHR) kautta on rahoitettu hankkeita lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi; - Laajentumisprosessin kautta on seurattu lapsen oikeuksien edistämisen ja lasten suojelun uudistamisen etenemistä ehdokasvaltioissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa; - Yhdistyneissä Kansakunnissa EU vastaa yhdessä Latinalaisen Amerikan valtioiden kanssa vuosittain lapsen oikeuksia koskevan päätöslauselman antamisesta ja kehottaa säännöllisesti valtioita allekirjoittamaan, ratifioimaan ja panemaan täytäntöön lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja sen valinnaiset pöytäkirjat; - EU tukee työtä, jota tekevät lapsen oikeuksien alalla toimivat kansainväliset ja alueelliset tahot, erityisesti YK:n pääsihteeri, YK:n turvallisuusneuvosto, YK:n sopimuselimet, erityisesti lapsen oikeuksien komitea, YK:n erityismenettelyjä ja - järjestelyjä sekä asiaa koskevia YK:n järjestöjä, erityisesti UNICEFia, YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa OHCHR:ia, ILOa, WHO:ta ja UNFPAa sekä alueellisia mekanismeja, erityisesti Euroopan neuvostoa, Etyjiä ja Euroopan lapsiasiamiesten verkostoa (European Network of Ombudspersons on Children) ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä. 2

3 - EU:n kehityspolitiikkaa koskevaan eurooppalaiseen konsensukseen on sisällytetty lapsen oikeuksien kunnioittaminen EU:n jäsenvaltioissa siten, että siinä viitataan tärkeimpiin kansainvälisiin ihmisoikeuksia koskeviin välineisiin ja vuosituhattavoitteisiin. EY:llä on kolmitahoinen lähestymistapa lasten asiaan: (i) erityiskysymykset, kuten lapsiin kohdistuva väkivalta, lapset aseellisissa konflikteissa, lapsikauppa jne., (ii) lapsen oikeudet ja tarpeet, joita käsitellään tietyissä aihekokonaisuuksissa, kuten koulutus ja terveys, sekä (iii) lapsen oikeuksien huomioon ottaminen yhä laajemmin eri aloja koskevissa kysymyksissä, ja sen tarkastelu kaikissa EY:n rahoittamissa ohjelmissa ja hankkeissa. Ohjeet tämän politiikan toteuttamiseksi ja EY:n suuntaviivat lapsen oikeuksien huomioon ottamiseksi maakohtaisesti edellyttävät, että lapsen oikeuksia käsitellään eri aloja koskevana kysymyksenä ja toimintamalli perustuu lapsen oikeuksiin. Lisäksi käytetään alakohtaisia asiakirjoja. 4. Vaikka lapsen oikeuksia koskevia välineitä, normeja ja sitoumuksia on paljon ja vaikka sovittujen tavoitteiden saavuttamisessa onkin jo alettu edistyä, miljoonien lasten päivittäinen todellisuus on edelleen jyrkässä vastakohdassa näihin sitoumuksiin ja tavoitteisin nähden. Lasten hengissä selviytymisen tiellä on edelleen merkittäviä uhkia, lapset eivät saa mahdollisuuksia laadukkaaseen koulutukseen, kunnolliseen sosiaalihuoltoon, terveydenhoitoon ja he joutuvat lapsityövoimaksi äärimmäisiin olosuhteisiin, he joutuvat seksuaalisen hyväksikäytön ja väärinkäytön uhreiksi, kärsivät taudeista, joutuvat aseellisten konfliktien ja monenlaisen väkivallan uhreiksi, heidät pakotetaan avioliittoon varhaisella iällä ja heidän on siedettävä vahingollisia perinteisiä käytäntöjä. Lapset, jotka kuuluvat haavoittuvimpiin ryhmiin tai lapset, joiden tilanne on erityisen vaikea, ovat alttiita erityisille vaaroille, syrjinnälle ja syrjäytymiselle. Tytöt kohtaavat erityisriskejä ja tarvitsevat erityistä huomiota. 3

4 YK:n yleiskokouksen vuoden 2002 lapsiasiain erityisistunnon jatkotoimet ja lapsen oikeuksien komitean seurantatyö osoittavat, että lapsen oikeuksia koskevaa yleissopimusta ei edelleenkään panna riittävällä tavalla täytäntöön ja monet yleiskokouksen erityisistunnon (UNGASS) määräaikaisista tavoitteista sekä vuosituhattavoitteiden välitavoitteista ovat yhä saavuttamatta. 5. Tähän tilanteeseen puuttumiseksi ja jotta lapsen oikeuksia voitaisiin edistää aiempaa systemaattisemmin ja jatkuvasti EU:n ulkoisessa ihmisoikeuspolitiikassa, EU on päättänyt toimia seuraavien suuntaviivojen pohjalta edistäessään ja suojellessaan lapsen oikeuksia maailmanlaajuisesti. II Poliittinen tausta: Suuntaviivojen tarkoitus Näillä EU:n suuntaviivoilla lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi (jäljempänä 'suuntaviivat') EU painottaa keskeisten kansainvälisten ja eurooppalaisten ihmisoikeuksia koskevien oikeudellisten välineiden, normien ja vaatimusten sekä lapsen oikeuksien edistämiseen ja suojaamiseen tähtäävien poliittisten sitoumusten merkitystä, erityisesti ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta, lapsen oikeuksien julistusta, kansainvälisiä ihmisoikeusyleissopimuksia, yleissopimusta lapsen oikeuksista ja sen kahta valinnaista pöytäkirjaa, eurooppalaista yleissopimusta ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi, Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussääntöä sekä kehityksen vuosituhatjulistusta ja vuosituhannen kehitystavoitteita, Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen vuoden 2002 erityisistunnon julistusta ja toimintasuunnitelmaa "Lapsille sopiva maailma" (A World Fit for Children) sekä muita lapsen oikeuksien kannalta merkityksellisiä välineitä ja standardeja, jotka on lueteltu liitteessä II. 4

5 EU vahvistaa vakaan pyrkimyksensä pitää silmällä ulkoisessa ihmisoikeuspolitiikassaan ensisijaisesti lasten eli alle 18-vuotiaiden henkilöiden KAIKKIEN oikeuksien edistämistä ja suojaamista ottaen huomioon lapsen edun ja hänen oikeutensa syrjinnältä suojaamiseen ja oikeutensa päätöksentekoprosesseihin osallistumiseen demokratian, tasavertaisuuden, syrjimättömyyden, rauhan ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden periaatteiden sekä kaikkien ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden, jakamattomuuden, keskinäisen riippuvuuden ja toisiinsa liittymisen pohjalta, oikeus kehitykseen mukaan luettuna. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi EU aikoo edistää yleisiä toimenpiteitä, jotka sisältyvät näihin suuntaviivoihin sekä painopistealueilla toteutettavia erityistoimia, jotka perustuvat täytäntöönpanostrategioihin, joista päätetään erikseen. Lapsen oikeuksien edistämistä ja suojelemista koskevan EU:n yhdennetyn toimintalinjan mukaisesti EU täydentää näillä suuntaviivoilla vuoden 2003 suuntaviivojaan lapsista ja aseellisista konflikteista, jotka ovat edelleen EU:n toiminnan pohjana tällä erityisalalla. Suuntaviivoilla pyritään erityisesti: - Antamaan lapsen oikeuksille enemmän painoa kansainvälisellä asialistalla niiden toteutumisen edistämiseksi ja lasten oikeuksien loukkaamisen estämiseksi maailmanlaajuisesti, erityisesti kansallisella tasolla; - Painottamaan EU:n sitoutumista siihen, että lapsen oikeudet toteutuisivat täysimääräisesti kansainvälisissä välineissä, erityisesti lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa ja sen valinnaisissa pöytäkirjoissa esitetyn mukaisesti; - Korostamaan, että lapsen oikeudet ovat luovuttamaton, erottamaton ja jakamaton osa yleismaailmallisia ihmisoikeuksia ja että kaikki lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet ovat yhtä tärkeitä, vaikka toimet niiden toteuttamiseksi onkin asetettava tärkeysjärjestykseen erilaisten kansallisten tilanteiden valossa; 5

6 - Edistämään lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja sen kahden valinnaisen pöytäkirjan sekä muiden lapsen oikeuksia koskevien kansainvälisten ja alueellisten välineiden ja standardien täytäntöönpanoprosessia; - Lisäämään tietoisuutta EU:n toimista lapsen oikeuksien alalla EU:ssa ja kolmansissa maissa; - Tukemaan lapsen oikeuksien huomioon ottamista EU:n politiikassa ja toiminnassa ja tehostamaan kaikkien lapsen oikeuksien parissa työskentelevien EU:n toimijoiden valmiuksia; - Edistämään synergioita ja lujittamaan toimielinten välistä yhteistyötä sekä täydentämään EU:n toimielinten toimia, mukaan lukien Euroopan komission esittämät aloitteet lapsen oikeuksista; - Luomaan EU:lle toimiva lisäväline, jota käytetään poliittisessa yhteydenpidossa kolmansien maiden kanssa ja kansainvälisillä foorumeilla kaikilla niillä aloilla, joilla on merkitystä lasten oikeuksien edistämisessä ja suojaamisessa. III Toimintaohjeet A) Perusperiaatteet Suhteissaan kolmansiin maihin ja kansainvälisillä foorumeilla EU aikoo erityisesti: - Edistää aktiivisesti lapsen oikeuksien edistämiseen ja suojaamiseen liittyviä tavoitteitaan EU:n ulkoisen ihmisoikeuspolitiikan olennaisena osana mm. kehitykseen, rauhaan ja turvallisuuteen liittyvissä yhteyksissä, sekä edistää edelleen näiden tavoitteiden sisällyttämistä EU:n muihin ulkoisiin politiikkoihin, mm. poliittisen vuoropuhelun, kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja liittymisprosessin välityksellä; 6

7 - Noudattaa näiden tavoitteiden täytäntöönpanossa ihmisoikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa ja lasten oikeuksista tehdyn yleissopimuksen yleisiä periaatteita, joita ovat syrjimättömyys, lapsen etu, lapsen osallistuminen sekä lapsen eloonjääminen ja kehittyminen; - Edistää holistista lähestymistapaa ja siten vahvistaa lasten oikeuksien jakamattomuuden, keskinäisen riippuvuuden ja toisiinsa liittymisen kiinnittäen samalla erityistä huomiota ensisijaisiin huolenaiheisiin; - Jatkaa edelleen lapsen oikeuksien edistämistä ja suojaamista noudattaen täysimääräisesti asiaan liittyviä kansainvälisiä välineitä ja standardeja, erityisesti lapsen oikeuksista tehtyä yleissopimusta, toteuttamalla kaikki tarpeelliset lainsäädännölliset, hallinnolliset ja muut toimenpiteet, esimerkiksi lapsen oikeuksien komitean nimeämät monialaiset "yleiset täytäntöönpanotoimenpiteet" 1. - Pyrkiä kehittämään "vastuunkantajien" (valtioiden ja hallitusten) valmiuksia (täyttää sitoumuksensa) ja "oikeuksien haltijoiden" (lasten) valmiuksia (nauttia oikeuksistaan ja vaatia niitä). B) EU:n tavoitteet - Muistutetaan ja kannustetaan kolmansia maita ja tuetaan niitä niiden tekemän kansainvälisen lain ja poliittisten sitoumusten mukaisten lasten oikeuksien edistämiseen ja suojaamiseen liittyvien oikeudellisten velvoitteiden ja erityissitoumusten noudattamisessa, erityisesti velvoitteiden, jotka sisältyvät lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimukseen ja sen valinnaisiin pöytäkirjoihin, yleiskokouksen erityisistunnon julistukseen ja toimintasuunnitelmaan "Lapsille sopiva maailma" (A World fit for Children) vuosituhatjulistukseen ja vuosituhannen kehitystavoitteisiin sekä huippukokouksen tuloksista laaditun yhteenvedon asiaa koskeviin määräyksiin, sekä tuetaan niitä näiden velvoitteiden ja sitoumusten täyttämisessä; 1 Yleiskommentti 5 (2003) 7

8 - Lisätään tietoisuutta ja edistetään lapsen oikeuksia koskevien periaatteiden ja määräysten ymmärtämistä lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa ja sen valinnaisissa pöytäkirjoissa sekä muissa lasten oikeuksia koskevissa kansainvälisissä ja alueellisissa välineissä ja standardeissa esitetyn mukaisesti; - Täydennetään ja vahvistetaan EU:n nykyisiä toimia monenvälisillä foorumeilla ja EU:n suhteissa kolmansiin maihin lasten oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi toteuttamalla ensisijaisilla aloilla erityistoimia; - Parannetaan johdonmukaisuutta jäsenvaltioiden toteuttamien toimien välillä ja lasten oikeuksiin liittyvässä Euroopan unionin ulkoisessa toiminnassa yleensä. c) EU:n toiminnan välineet suhteissa kolmansiin maihin Tavoitteiden saavuttamiseksi EU aikoo käyttää erityisesti seuraavia välineitä: - Poliittinen vuoropuhelu (otetaan lasten oikeudet esille kokouksissa ja keskusteluissa kansainvälisissä ja alueellisissa järjestöissä ja kolmansien maiden kanssa kaikilla tasoilla, myös ministeritason keskusteluissa, sekakomiteoiden kokouksissa sekä neuvoston puheenjohtajan, troikan, lähetystöjen päälliköiden tai komission johtamassa virallisessa vuoropuhelussa) siten, että erityisenä tavoitteena on: Lisätä tietoisuutta lasten oikeuksista ja niiden edistämistä ja suojaamista koskevista kansainvälisistä normeista ja standardeista; Edistää lapsen oikeuksia koskevien kansainvälisten välineiden ratifiointia ja tehokasta täytäntöönpanoa; Edistää lainsäädäntöuudistusta sen varmistamiseksi, että kansalliset lait ovat lapsen oikeuksia koskevien kansainvälisten normien ja standardien mukaisia; 8

9 Edistää lapsen oikeuksia käsittelevien riippumattomien kansallisten instituutioiden kehittämistä Pariisin periaatteiden mukaisesti; Edistää yksikköjen välisen toiminnan ja kansallisten ja alueellisten viranomaisten välisten toimien tehokasta koordinointia sekä riittävien varojen myöntämistä lapsen oikeuksien edistämisen ja suojaamisen varmistamiseksi; Kehittää lapset huomioon ottavia indikaattoreita ja lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi; Edistää kansalaisyhteiskunnan sitoutumista lapsen oikeuksien edistämiseen ja suojaamiseen; Edistää lasten osallistumista päätöksentekoprosesseihin lasten oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi. - Viralliset yhteydenotot (tarvittaessa yhdessä julkilausumien kanssa) lasten oikeuksien edistämiseen ja suojaamiseen vaikuttaviin ajankohtaisiin tapahtumiin reagoimiseksi erityisesti siten, että tavoitteena on muistuttaa kolmansia maita siitä, että niiden pitäisi toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä lasten oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi, esimerkiksi ottamalla huomioon lapsen oikeuksien komitean ja muiden asiaan liittyvien elinten päätelmät ja hyödyntämällä YK:n virastoilta, aluejärjestöiltä, riippumattomilta kansallisilta instituutioilta ja kansalaisjärjestöiltä saatuja tietoja; - Kahden- ja monenvälinen yhteistyö seuraavat toimenpiteet mukaan luettuina: Laajennetaan lasten oikeuksiin keskittyviä kehitysohjelmia ja humanitaarisen avun ohjelmia; Otetaan lapsen oikeudet esille kauppaneuvotteluissa, ohjelmakeskusteluissa, maakohtaisissa strategia-asiakirjoissa, kehitystavoitteita koskevissa vuoropuheluissa ja lapsia koskevissa kansallisissa toimintasuunnitelmissa YK:n yleiskokouksen erityisistunnossa esitetyn mukaisesti; 9

10 Käytetään kahdenvälistä ja yhteisön rahoitusta ja kehitysyhteistyöohjelmia lapsen oikeuksien edistämistä koskevien hankkeiden rahoittamisessa; Pyritään parantamaan johdonmukaisuutta jäsenvaltioiden toteuttamien toimien välillä ja lasten oikeuksiin liittyvässä Euroopan unionin ulkoisessa toiminnassa yleensä, erityisesti ensisijaisilla aloilla; Vahvistetaan kansallisia rakenteita ja instituutioita, edistetään lainsäädäntöuudistusta asiaan liittyvien kansainvälisten standardien mukaisesti ja kehitetään lapsen oikeuksia käsitteleviä riippumattomia instituutioita Pariisin periaatteiden mukaisesti; Kehitetään lapset huomioon ottavia indikaattoreita ja lapseen kohdistuvien vaikutusten arviointia; Edistetään kansalaisyhteiskunnan ja lasten osallistumista. - Kumppanuuksien kehittäminen ja koordinoinnin tehostaminen kansainvälisten sidosryhmien kanssa, joita ovat esim.: YK, erityisesti ihmisoikeuksiin liittyvät YK:n elimet, erityismenettelyt ja sopimuselimet, varsinkin lapsen oikeuksien komitea; YK:n järjestöt, erityisesti UNICEF, ihmisoikeusvaltuutetun toimisto OHCHR, ILO, WHO ja UNFPA; Alueelliset järjestöt, erityisesti Euroopan neuvosto ja Etyj; Lasten oikeuksia käsittelevä eurooppalainen foorumi; Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, tutkimuslaitokset; Kansalaisyhteiskunta ja kansainväliset rahoituslaitokset. 10

11 D) Täytäntöönpano (i) Yleiset toimet lasten oikeuksien vahvistamiseksi EU on periaatteellisesti sitoutunut edistämään ja suojaamaan kaikkia lapsen oikeuksia tasapuolisesti. Siksi EU aikoo jatkaa ja tehostaa käynnissä olevia toimia ulkoisessa ihmisoikeuspolitiikassaan, monenvälisillä foorumeilla ja suhteissaan kolmansiin maihin, ja se kannustaa valtioita: a) Noudattamaan ja panemaan täytäntöön kansainvälisiä normeja ja standardeja ja tekemään yhteistyötä kansainvälisten ihmisoikeuselinten ja -menettelyjen kanssa, erityisesti: - Liittymällä lasten oikeuksien edistämistä ja suojaamista koskeviin kansainvälisiin välineisiin ja standardeihin, esim. lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimukseen ja sen valinnaisiin pöytäkirjoihin, ILO:n yleissopimuksiin 138 ja 182, pakolaisten oikeusasemaa koskevaan yleissopimukseen ja sen pöytäkirjaan, vammaisten oikeuksia koskevaan yleissopimukseen ja kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussääntöön, sekä noudattamalla niitä ja edistämällä niiden tehokasta toimenpanoa; - Noudattamalla kansainvälisten ihmisoikeuselinten, kuten lapsen oikeuksien komitean, suojaamistoimenpiteitä koskevia pyyntöjä, tuomioita, päätöksiä ja suosituksia; - Tekemällä yhteistyötä YK:n ihmisoikeuselinten ja -menettelyjen kanssa, erityisesti niiden, aihekohtaisten ja maakohtaisten, elinten kanssa, joilla on merkitystä lasten oikeuksien edistämisen ja suojaamisen kannalta; - Tekemällä yhteistyötä Euroopan neuvoston asianmukaisten elinten kanssa ja edistämällä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten noudattamista; - Tekemällä yhteistyötä alueellisten elinten kanssa lasten oikeuksien edistämisen ja suojaamisen varmistamiseksi, esim. seuraamalla edistymistä. 11

12 b) Tehostamaan kansallisen tason valmiuksia lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi, erityisesti: - tukemalla lapsen oikeuksien edistämistä ja suojaamista koskevien kattavien kansallisten suunnitelmien tai strategioiden kehittämistä; - tukemalla hallinnon mekanismien kehittämistä ja vahvistamista lapsen oikeuksien edistämistä ja suojaamista koskevan toiminnan koordinoimiseksi kansallisella ja alueellisella tasolla. c) Parantamaan seurannan prosesseja ja rakenteita, erityisesti: - parantamalla tietokantoja ja valvontajärjestelmiä ja kehittämällä indikaattoreita lapsen oikeuksiin liittyvien eriteltyjen tietojen keräämiseksi, analysoimiseksi ja levittämisen edistämiseksi; - edistämällä lapsen oikeuksien tutkimusta ja sisällyttämällä lapset aiheena tutkimukseen ja seurantaan; - luomalla tarkkailijavalmiuksia, mukaan lukien perustamalla lapsen oikeuksia käsitteleviä riippumattomia kansallisia instituutioita, kuten oikeusasiamiehet; - edistämällä kansalaisyhteiskunnan osallisuutta. d) Edistämään varojen jakamista lapsen oikeuksien edistämiseen ja suojaamiseen, erityisesti: - tukemalla sellaisten välineiden kehittämistä ja käyttöä, jotka tuovat lapset näkyviin budjettimenettelyissä kansallisella ja alueellisella tasolla, myös kansainvälisen yhteistyön yhteydessä; - edistämällä talous- ja sosiaalipolitiikkojen lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. 12

13 e) Edistämään lakiuudistusta lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi, erityisesti: - kannustamalla ja tukemalla kansallisen lainsäädännön hyväksymistä ja tarkistamista sen varmistamiseksi, että se on sopusoinnussa asiaankuuluvien lapsen oikeuksia koskevien kansainvälisten normien ja standardien kanssa, erityisesti lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja sen valinnaisten pöytäkirjojen kanssa; - kannustamalla ja tukemalla lainvalvontaviranomaisten valmiuksien tehostamista lapsen oikeuksien loukkaamisten tutkimisessa ja lapset huomioon ottavien menettelyjen kehittämistä lapsen oikeuksien loukkaamisten tutkinnassa ja niistä syytteeseen asettamisessa. f) torjumaan ja ehkäisemään lapsen oikeuksien loukkaamisia, erityisesti: - kieltämällä lapsen oikeuksien loukkaamiset ja lasten pahoinpitely lainsäädännössä, myös rikoslainsäädännössä, ja lopettamalla lapsen oikeuksien loukkaamisten rankaisematta jättäminen; - tuomitsemalla ylimmällä tasolla lapsen oikeuksien loukkaamisen kaikki muodot, myös sisällyttämällä ne rikoslakiin rikoksina; - toteuttamalla tehokkaita lainsäädännöllisiä, hallinnollisia, oikeudellisia ja muita toimenpiteitä, jotta estetään lapsen oikeuksien loukkaamiset valtion lainkäyttövallan piirissä ja torjutaan tällaisten loukkaamisten rankaisematta jättäminen; - luomalla kansallisia oikeudellisia takuita lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi; - tarjoamalla tehokasta koulutusta lainvalvontaviranomaisille ja muille asiaankuuluville ammattihenkilöille, jotka työskentelevät lasten parissa ja lasten hyväksi lapsen oikeuksien turvaamisen edistämiseksi, ja varmistamalla kansainvälisten normien ja välineiden noudattaminen; 13

14 - huolehtimalla lapsen oikeuksien loukkaamisen uhrien toipumisesta, kuntoutuksesta ja yhteiskuntaan sopeuttamisesta. g) Valtuuttamaan lapset osallistumaan tehokkaammin päätöksentekoon ja heihin vaikuttavien politiikkojen täytäntöönpanoon sekä helpottamaan heidän osallistumistaan h) Tehostamaan perheiden ja muiden huoltajien valmiuksia hoitaa täysin tehtävänsä lapsen oikeuksien suojaamisen osalta i) Tukemaan lapsen oikeuksia koskevien tietoisuutta lisäävien ohjelmien kehittämistä, erityisesti: - edistämällä kampanjoita, joilla lisätään yleisön tietoisuutta lapsen oikeuksista ja varmistetaan lapsen oikeuksien edistäminen ja suojaaminen; - edistämällä lapsen oikeuksien sisällyttämistä koulujen opetusohjelmiin ja ammatillisten koulutusohjelmien kehittämistä kaikilla asiaankuuluvilla aloilla. (ii) Erityistoimet lapsen oikeuksien vahvistamiseksi painopistealueilla Näiden suuntaviivojen yleisissä puitteissa toteutetaan painopistealueilla erityistoimia erillisten täytäntöönpanostrategioiden pohjalta; ne täydentävät näitä suuntaviivoja. Jotta EU voisi ajan mittaan paneutua paremmin lapsen oikeuksien eri kokonaisuuksiin, ihmisoikeustyöryhmä (COHOM) valitsee kahden vuoden ajanjaksolle painopistealueen ja sen mukaisesti kehitetyn täytäntöönpanostrategian. Painopistealuetta tarkistetaan säännöllisesti, ja mahdollisesti sitä muutetaan. Ensimmäinen tällainen painopistealue on "Lapsiin kohdistuvan väkivallan kakki muodot", jota koskeva täytäntöönpanostrategia on liitteessä I. 14

15 Neuvoston työryhmien rooli Toimeksiantonsa mukaisesti COHOM-työryhmä seuraa lapsen oikeuksien edistämistä ja suojaamista koskevien suuntaviivojen täytäntöönpanoa ja jatkotoimia muiden neuvoston työryhmien kanssa tiiviisti koordinoiden ja yhteistyötä tehden. Tähän sisältyvät seuraavat toimet: - edistetään lasten oikeuksien edistämisen ja suojaamisen huomioon ottamista asiaan liittyvissä EU:n politiikoissa ja toimissa; - arvioidaan suuntaviivojen täytäntöönpanoa sopivin väliajoin ad hoc -kokouksissa; - raportoidaan neuvostolle poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean ja Coreperin kautta vuosittain näiden suuntaviivojen täytäntöönpanossa tapahtuneesta edistymisestä. (iv) Epävirallinen keskustelufoorumi ulkopuolisten kolmansien osapuolten kanssa Näiden suuntaviivojen täytäntöönpanon yhteydessä COHOM-työryhmän jäsenet voivat tarvittaessa keskustella epävirallisesti ulkopuolisten kolmansien osapuolten kanssa, erityisesti valtioista riippumattomien järjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Komissio osallistuu tähän täysimääräisesti. Neuvoston turvallisuussäännöistä 19 päivänä maaliskuuta 2001 tehtyä neuvoston päätöstä 2001/264/EY on noudatettava. 1 E) Valvonta ja raportointi Näiden suuntaviivojen laajan soveltamisalan takia EU pyrkii suuntaviivojen täytäntöönpanon edistymistä valvoessaan hyödyntämään laajasti EU:n ulkopuolisten asiaankuuluvien toimijoiden asiantuntemusta ja toimimaan tiiviissä yhteistyössä niiden kanssa, erityisesti seuraavien: YK:n elimet ja järjestelyt, erityismenettelyt, sopimuselimet, erityisesti lapsen oikeuksien komitea, YK:n järjestöt, erityisesti ihmisoikeusvaltuutetun toimisto OHCHR, UNICEF, WHO, UNDP, ILO ja UNFPA, sekä kansalaisyhteiskunta. 1 Viite: EYVL L 101, , s

16 F) Arviointi Neuvoston ihmisoikeustyöryhmä (COHOM): - tarkistaa suuntaviivat ja täytäntöönpanostrategian kahden vuoden välein niiden hyväksymisen jälkeen; - keskittyy suuntaviivojen ensimmäisessä tarkistuksessa niiden täytäntöönpanossa saavutettuun edistymiseen ja ehdotuksiin lisäparannuksiksi sekä päättämään siitä, onko painopisteala säilytettävä sellaisenaan seuraavaan tarkistukseen asti vai onko sitä muutettava, ja toimittaa tarkistukset neuvostolle; - keskittyy täytäntöönpanostrategian ensimmäisessä tarkistuksessa pilottiohjelmaan ja maakohtaisten strategioiden kehittämisessä saavutettuun edistymiseen; - pyrkii määrittämään lisää tapoja tehdä yhteistyötä YK:n ja alueellisten hallitustenvälisten järjestöjen, valtioista riippumattomien järjestöjen ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa suuntaviivojen täytäntöönpanossa ja valvonnassa ja toimittaa tarvittaessa siihen liittyviä ehdotuksia Coreperille tai neuvostolle; - edistää ja valvoo lasten oikeuksien edistämisen ja suojaamisen laajempaa huomioon ottamista asiaan liittyvissä EU:n politiikoissa, alueellisilla ja monenvälisillä foorumeilla sekä levittää aktiivisesti näitä suuntaviivoja ja edistää niiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden, EU:n komission ja Euroopan parlamentin kanssa. 16

17 Liite I Painopistealaa "Lapsiin kohdistuvan väkivallan kaikki muodot" koskeva täytäntöönpanostrategia I Johdanto Kohdennetun toiminnan mahdollistamiseksi lapsen oikeuksien edistämistä ja suojaamista koskevien EU:n suuntaviivojen täytäntöönpanossa suuntaviivojen ensimmäiseksi painopistealueeksi on valittu teema "Lapsiin kohdistuvan väkivallan kaikki muodot". Lapsiin kohdistuva väkivalta on erityisen laajalle levinnyt lasten oikeuksien loukkaamisen muoto, joka on riippumaton kulttuuritaustasta, yhteiskunnallisesta asemasta, koulutuksesta, tulotasosta ja etnisestä alkuperästä ja joka vaarantaa myös lapsen kehitystä koskevat tarpeet. Väkivallan eri muodot vaikuttavat edelleen kaikenikäisten lasten elämään kaikilla maailman alueilla; niihin kuuluvat fyysinen, henkinen, psykologinen ja seksuaalinen väkivalta, kidutus ja muunlainen julma, epäinhimillinen tai alentava kohtelu, lasten hyväksikäyttö, panttivangiksi joutuminen, perheväkivalta, lapsikauppa, lasten ja lasten elinten myynti, pedofilia, lapsiprostituutio, lapsipornografia, lapsiseksimatkailu, jengiväkivalta, vahingolliset perinteiset käytännöt kaikissa yhteyksissä ja ruumiilliset rangaistukset kouluissa. Esimerkiksi virallisten arvioiden mukaan vuonna 2002 noin 150 miljoonaa alle 18-vuotiasta tyttöä ja 73 miljoonaa alle 18-vuotiasta poikaa pakotettiin sukupuoliyhteyteen tai heihin kohdistui muita seksuaalisen väkivallan muotoja. Maailmassa uskotaan miljoonan tytön ja naisen joutuneen jonkin naisten sukuelinten silpomisen tai leikkauksen muodon kohteeksi. Vuonna 2004 vielä 126 miljoonaa lasta joutui tekemään vaarallista työtä. Vaikka lapsiin kohdistuvan väkivallan seuraukset voivat vaihdella väkivallan luonteen ja ankaruuden mukaan, lyhyen ja keskipitkän aikavälin vaikutukset ovat useimmissa tapauksissa vakavia ja vahingollisia. Lasten haavoittuvuus ja riippuvuus aikuisista edellyttää erityistä huolenpitoa ja päättäväistä kansainvälistä toimintaa lasten suojelemiseksi kaikilta väkivallan muodoilta. 17

18 II Tavoitteet Jotta edistettäisiin lasten oikeuksia ja lasten suojelemista kaikilta väkivallan muodoilta, EU noudattaa kaksitahoista toimintatapaa, joka perustuu YK:n pääsihteerin maailmanlaajuiseen tutkimukseen "Study on Violence against Children" (tutkimus lapsiin kohdistuvasta väkivallasta): I Korostetaan sitä, että lapsiin kohdistuva väkivalta on luonteeltaan maailmanlaajuista ja koskee kaikkia maailman alueita, ja edistetään maailmanlaajuista tukea YK:n pääsihteerin tutkimuksen suosituksille, tarvittaessa asiaankuuluvilla YK:n foorumeilla; II Tuetaan maakohtaista toimintaa lapsiin kohdistuvan väkivallan kaikkien muotojen estämiseksi ja torjumiseksi ottaen huomioon lapsiin kohdistuvan väkivallan eri muodot maailman eri maissa ja eri alueilla. III Toimintaosa Edellä mainittujen tavoitteiden edistämiseksi EU toteuttaa toimia seuraavilla aloilla: i) Puolletaan YK:n pääsihteerin tutkimusta lapsiin kohdistuvasta väkivallasta maailmanlaajuisena viiteasiakirjana kaikkien lapsiin kohdistuvan väkivallan muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi Toteutettavat toimet - EU tukee julkisesti asiaankuuluvissa YK:n elimissä ja kansainvälisillä ja alueellisilla foorumeilla YK:n pääsihteerin tutkimusta ja sen johtopäätöksiä ja edistää sen suositusten seurantaa ja täytäntöönpanoa; 18

19 - EU antaa YK:n yleiskokouksessa tukensa lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevän YK:n erityisedustajan toimeksiannon vahvistamiselle, kuten YK:n pääsihteerin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan tutkimuksessa suositellaan; - EU viittaa myös kahdenvälisissä yhteyksissä kolmansien maiden kanssa asianmukaisesti lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevaan YK:n pääsihteerin tutkimukseen ja sen suosituksiin keskeisenä viiteasiakirjana lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevalle EU:n toiminnalle. ii) Edistetään lapsiin kohdistuvan väkivallan torjumisen kannalta merkityksellisten kansainvälisten ihmisoikeusvälineiden ratifiointia ja tehokasta täytäntöönpanoa; näitä välineitä ovat erityisesti seuraavat: yleissopimus lapsen oikeuksista ja sen valinnaiset pöytäkirjat, kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus ja sen valinnainen pöytäkirja, Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussääntö, kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus ja sen valinnainen pöytäkirja, ILO:n yleissopimukset 138 ja 182, kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus ja kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen lisäpöytäkirja, joka koskee ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemistä, torjumista ja rankaisemista. Toteutettavat toimet: - EU toteaa olevan toivottavaa, että kaikki valtiot, jotka eivät vielä ole ratifioineet lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen kahta valinnaista pöytäkirjaa, tehostavat toimiaan ratifiointimenettelyn päättämiseksi ja edistävät kyseisten valinnaisten pöytäkirjojen tehokasta täytäntöönpanoa. 19

20 - EU tehostaa toimiaan edistääkseen kansainvälisillä ihmisoikeusfoorumeilla sekä tarvittaessa kahdenvälisissä suhteissa kolmansiin maihin lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja sen valinnaisten pöytäkirjojen sekä muiden kansainvälisten ja alueellisten lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvän kysymyksen kannalta merkityksellisten välineiden ratifiointia. - EU korostaa voimakkaasti kansainvälisillä ja alueellisilla ihmisoikeusfoorumeilla sekä kahdenvälisissä suhteissa kolmansiin maihin lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja sen kahden valinnaisen pöytäkirjan määräysten tehokasta täytäntöönpanoa sekä muiden kansainvälisten ja alueellisten normien ja standardien täytäntöönpanoa, ja edistää asiaa koskevien poliittisten sitoumusten tehokasta seurantaa ja täytäntöönpanoa, erityisesti vuoden 2002 YK:n yleiskokouksen lasten oikeuksien edistämistä käsitelleen 27. erityisistunnon (UNGASS) tuloksia ja tavoitteita ja sen määräaikaista toimintasuunnitelmaa "sopiva maailma lapsille" (A World Fit for Children), vuosituhatjulistuksen määräyksiä ja määräaikaisia vuosituhannen kehitystavoitteita sekä vuosituhatjulistuksen seurantakokouksen tuloksista laadittua vuoden 2005 yhteenvetoa. iii) Lapsiin kohdistuvan väkivallan kaikkien muotojen ehkäisemistä ja torjumista koskevien maakohtaisten strategioiden kehittäminen Täydentääkseen lapsiin kohdistuvan väkivallan kaikkien muotojen torjumista koskevaa yleistä toimintaansa yksittäisissä maissa toteutettavilla erityistoimenpiteillä EU kehittää maakohtaisia strategioita kolmansissa maissa tapahtuvaa keskitettyä toimintaa varten, ottaen huomioon vallitsevat väkivallan muodot maailman eri maissa ja eri alueilla ja kiinnittäen myös huomiota lapsiin kohdistuvan väkivallan sukupuolinäkökohtiin. a) Näiden strategioiden kehittämiseksi ja niiden perustaksi EU laatii ensin kattavan arvioinnin eri maiden tilanteesta lapsiin kohdistuvan väkivallan osalta. Näissä arvioinneissa olisi käytettävä mahdollisimman laajasti olemassa olevaa, erityisesti UNIFECilta, YK:n erityisjärjestöistä, viranomaislähteistä ja asiaankuuluvilta kansalaisyhteiskunnan toimijoilta peräisin olevaa aineistoa. 20

21 b) Tällaisten kattavien arviointien pohjalta ja ottaen tarvittaessa huomioon YK:n pääsihteerin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan tutkimuksen suositukset, lapsen oikeuksien komitean ja muiden ihmisoikeussopimuksilla perustettujen asiaankuuluvien elinten päätelmät, ihmisoikeuselinten suositukset sekä sidosryhmien, erityisesti YK:n järjestöjen, kuten ihmisoikeusvaltuutetun toimiston OHCHR:n, UNICEFin, WHO:n, ILOn ja UNFPAn, sekä alueellisten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen toimittamat asiaankuuluvat tiedot, maakohtaiset strategiat voisivat koostua seuraavista tekijöistä: - Edistetään lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja sen molempien valinnaisten pöytäkirjojen ja muiden kansainvälisten ja alueellisten ihmisoikeusvälineiden ja standardien pikaista ratifiointia lapsiin kohdistuvan väkivallan kaikkien muotojen torjumiseksi ja niihin puuttumiseksi; - Edistetään lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimukseen ja sen valinnaisiin pöytäkirjoihin tehtyjen, yleissopimuksen ja sen valinnaisten pöytäkirjojen tavoitteen ja tarkoituksen vastaisten tai muutoin kansainvälisen lain vastaisten varaumien poistamista; - Edistetään lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja sen valinnaisten pöytäkirjojen ja tarvittaessa muiden alueellisten ja kansainvälisten ihmisoikeusvälineiden ja standardien tehokasta täytäntöönpanoa sekä lapsiin kohdistuvan väkivallan torjunnan kannalta erityisen merkittävien poliittisten sitoumusten seurantaa ja täytäntöönpanoa; - Edistetään ja tuetaan lainsäädännön uudistamista, jotta kansallisessa lainsäädännössä kiellettäisiin kaikki lapsiin kohdistuvan väkivallan muodot ja jotta torjuttaisiin niiden rankaisemattomuutta; - Kannustetaan ja tuetaan riippumattomien kansallisten seurantamekanismien ja lasten etujen mukaisten raportointi- ja valitusmekanismien sekä väkivaltatapauksia koskevien menettelyjen perustamista kehittäen samalla asianmukaisia lasten etujen mukaisia menettelyjä ja tukipalveluja 21

22 - Edistetään ja tuetaan lasten ottamista aktiivisesti mukaan valvontajärjestelmien ja -mekanismien kehittämiseen ja toteuttamiseen; - Edistetään ja tuetaan riippumattomien kansallisten instituutioiden perustamista edistämään lapsiin kohdistuvan väkivallan kaikkien muotojen ehkäisemistä ja torjuntaa; - Edistetään ja tuetaan sellaisten lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevien kansallisten strategioiden, toimintasuunnitelmien ja politiikkojen kehittämistä, joilla edistetään muun muassa väkivallattomia arvoja ja tietoisuuden lisäämistä ja joissa priorisoidaan ennalta ehkäisyä, ottaen huomioon väkivallan sukupuolinäkökohdat, ja joita varten myönnetään asianmukaiset ja riittävät varat; - Edistetään ja tuetaan kansallisten tietojen keruuta, analysointia ja levittämistä koskevien toimien kehittämistä ja toteuttamista ja edistetään asiaankuuluvia tutkimusaloitteita; - Edistetään ja tuetaan voimavarojen kehittämistä koskevia toimenpiteitä lasten kanssa ja heidän hyväkseen työskenteleviä henkilöitä varten, jotta edistettäisiin lasten suojaamista väkivallalta ja ehkäistäisiin ja paljastettaisiin lapsiin kohdistuvan väkivallan kaikkia muotoja ja puututtaisiin niihin. - Edistetään ja tuetaan lasten etujen mukaisten toipumista ja sosiaalista kuntoutumista koskevien palvelujen tarjontaa uhreille, ehkäisymekanismien kehittämistä ja lasten etujen mukaisia nuorisooikeusjärjestelmiä; - Edistetään ja tuetaan vastuuvelvollisuutta koskevien järjestelmien perustamista rankaisemattomuuden lopettamiseksi ja kaikkien lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan syyllistyneiden saattamiseksi oikeuden eteen. 22

23 c) Tehtyään päätöksen niiden maiden luettelosta, joiden osalta on toteutettava erityistoimia, COHOM-työryhmä ryhtyy tarvittaviin toimiin laatiakseen asianomaiset maakohtaiset arvioinnit ja luonnokset maakohtaisiksi strategioiksi, joissa selvitetään erityisen merkityksellisiä lapsiin kohdistuvia väkivallan muotoja ja esitetään konkreettisia ehdotuksia niihin puuttumiseksi. COHOM-työryhmä toimittaa maakohtaisten strategioiden luonnokset asianomaisten maiden EU:n edustustojen päälliköille paikallistason lisäyksiä, arviointia ja hyväksyntää varten. Kun nämä lisäykset on saatu, COHOMtyöryhmä hyväksyy maakohtaiset strategiat ja aloittaa niiden täytäntöönpanon. d) Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan konkreettisen EU:n toiminnan nopeuttamiseksi maailman eri osissa perustetaan suuntaviivojen täytäntöönpanon alkuvaiheessa pilottiohjelma, jossa EU:n toiminta keskitetään enintään kymmeneen eri alueita edustavaan maahan ja jossa otetaan huomioon lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevassa YK:n tutkimuksessa määritetyt eri tilanteet. Valitessaan pilottiohjelmaan otettavia maita EU voisi kiinnittää erityistä huomiota maihin, joiden kanssa EU jo käy ihmisoikeuksia koskevaa vuoropuhelua tai neuvotteluja, jotta EU voisi varhaisessa vaiheessa ja järjestelmällisesti ottaa lapsiin kohdistuvan väkivallan kyseisten vuoropuhelujen ja neuvottelujen aiheeksi. 23

24 iv) Yhteistyö muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa Käyttääkseen olemassa olevaa asiantuntemusta mahdollisimman tehokkaasti hyväksi EU pyrkii lapsiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevassa toiminnassaan lähtökohtaisesti tekemään mahdollisimman laajasti yhteistyötä EU:n ulkopuolisten tahojen kanssa, joita ovat erityisesti seuraavat: - Asiaankuuluvat YK:n elimet, erityisesti YK:n erityismenettelyt ja ihmisoikeussopimuksilla perustetut elimet, varsinkin lapsen oikeuksien komitea; - YK:n järjestöt, erityisesti ihmisoikeusvaltuutetun toimisto OHCHR, UNICEF, WHO, UNDP, ILO, UNFPA; - Muut kansainväliset järjestöt, erityisesti Euroopan neuvosto; - Kansainväliset järjestöt, valtiolliset järjestöt ja valtioista riippumattomat järjestöt, jotka osallistuvat paikallisella tasolla lasten suojeluun ja lastensuojeluverkostoihin. Tätä varten EU vahvistaa olemassa olevia kumppanuuksia erityisesti YK:n, Euroopan neuvoston 1 ja ETYJ:n kanssa, erityisesti tutkimuksen ja järjestelmällisen tiedon keruun, analysoinnin ja levittämisen osalta ja suunniteltaessa asianmukaisia maakohtaisia torjuntastrategioita; EU harkitsee myös uusien kumppanuuksien muodostamista muiden mahdollisten liittolaisten kanssa, esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, akateemiset laitokset, kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja kansainväliset rahoituslaitokset. v) Valvonta ja raportointi COHOM-työryhmä toteuttaa tarvittavat toimet maakohtaisten strategioiden osalta saavutetun edistymisen seuraamiseksi. 1 Ks. Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin välinen yhteisymmärryspöytäkirja , erityisesti 21 artikla CM(2007)

25 Maissa, jotka kuuluvat lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevien maakohtaisten strategioiden piiriin, EU:n edustustojen päälliköiden olisi sisällytettävä tämä aihe säännöllisesti annettaviin ihmisoikeusraportteihinsa ja raportoitava tarvittaessa tilapäisesti myös merkityksellisistä tapahtumista. Raporttien ja EU-lähteistä saatavan muun asiaankuuluvan tiedon lisäksi lapsiin kohdistuvan väkivallan kehityksen seuranta perustuu myös muuhun luotettavaan tietoon, jota saadaan erityisesti YK:n mekanismien ja järjestöjen, varsinkin sopimuselinten kautta, joista voidaan mainita erityisesti lapsen oikeuksien komitea ja UNICEF. Kansalaisjärjestöjen ja lastensuojeluverkostojen toimittamat asiaankuuluvat tiedot otetaan lisäksi huomioon. Lasten osallistuminen seurantaprosessiin olisi varmistettava aina kun se on mahdollista. IV EU:n toimintavälineet Sen lisäksi, että kysymys lapsiin kohdistuvasta väkivallasta otetaan tarvittaessa mukaan poliittiseen vuoropuheluun ja siitä tehdään virallisten yhteydenottojen aihe, EU erittelee mahdollisuuksia kahdenvälisen ja tarvittaessa yhteisörahoituksen käyttämiselle lapsiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa koskevien erityistoimenpiteiden tukemiseksi näiden suuntaviivojen ja niiden täytäntöönpanostrategian mukaisesti. V Arviointi Ihmisoikeustyöryhmä tarkistaa täytäntöönpanostrategiaa ensimmäisen kerran kahden vuoden kuluttua näiden suuntaviivojen hyväksymisestä ja keskittyy pilottiohjelmaan sekä maakohtaisten strategioiden kehittämiseen. Ihmisoikeustyöryhmä pohtii tässä tarkistuksessa lisäksi, pitäisikö painopistealue "Lapsiin kohdistuvan väkivallan kaikki muodot" säilyttää seuraavaan säännönmukaiseen tarkistukseen saakka vai muuttaa sitä. 25

26 Liite II Luettelo kansainvälisistä normeista, vaatimuksista ja periaatteista, joihin EU voi vedota lapsen oikeuksien edistämistä ja suojaamista koskevissa yhteyksissään kolmansiin maihin (ei tyhjentävä luettelo) I YK:n ihmisoikeusvälineet a) Sopimukset ja pöytäkirjat Yleissopimus lapsen oikeuksista, 1989 Valinnainen pöytäkirja lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta, 2000 Valinnainen pöytäkirja lasten osallisuudesta aseellisiin selkkauksiin, 2000 Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, 1966 Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen liittyvä valinnainen pöytäkirja, 1966 Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen liittyvä toinen valinnainen pöytäkirja kuolemanrangaistuksen poistamisesta, 1989 Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, 1966 Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus, 1965 Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus, 1979 Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja,

27 International Convention on the Protection of the Rights of All Migrant Workers and Members of Their Families, (Kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista), 1990 Pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus, 1951 Pakolaisten oikeusasemaa koskeva pöytäkirja, 1966 Valtiottomuuden poistamista koskeva yleissopimus, 1961 Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus, 1984 Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja, 2002 b) Julistukset Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, 1948 Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhatjulistus, 2000 World Fit for Children Declaration and Plan of Action (Julistus "Lapsille sopiva maailma" ja toimintasuunnitelma), 2002 Declaration of the World Conference against Racism, Discrimination, Xenophobia and Related Intolerance (Durban Declaration) (Rasismin, syrjinnän, muukalaisvihamielisyyden ja niihin liittyvän syrjinnän vastaisen maailmankonferenssin antama julistus) (Durbanin julistus), 2001 The Paris Commitments to protect Children from unlawful recruitment or use by Armed Forces or Armed Groups (Paris Commitments), (Pariisin sitoumukset lasten suojaamiseksi laittomalta värväämiseltä asevoimiin tai aseellisiin ryhmiin tai käyttämiseltä niissä) (Pariisin sitoumukset),

28 c) Periaatteet, säännöt, suuntaviivat ja muut normatiiviset välineet UN Standard Minimum Rules for the Administration of Juvenile Justice (Beijing Rules) (Yhdistyneiden Kansakuntien vähimmäissäännökset nuoriso-oikeudesta) (Beijingin säännöt), 1985 Rules for the Protection of Juveniles Deprived of their Liberty (Havana Rules) (Säännöt vapautensa menettäneiden nuorten suojelemiseksi) (Havannan säännöt), 1990 UN Guidelines for the Prevention of Juvenile Delinquency (The Riyadh Guidelines) (YK:n suuntaviivat nuorisorikollisuuden ehkäisemiseksi) (Riadin suuntaviivat), 1990 Basic Principles on the Use of Restorative Justice in Criminal Matters (Perusperiaatteet oikeudenmukaisen tilanteen palauttamiseen tähtäävän oikeuden käyttämisestä rikosasioissa), 2002 Guidelines on Justice in Matters involving Child Victims and Witnesses of Crime (Oikeudenkäytön suuntaviivat asioissa, joissa lapsi on uhrina tai rikoksen todistajana), 2005 Guiding Principles on Internal Displacement (Deng Principles) (Maan sisäistä pakolaisuutta koskevat ohjaavat periaatteet) (Dengin periaatteet), 1998 Declaration on Social and Legal Principles relating to the Protection and Welfare of Children, with Special reference to Foster Placement and Adoption Nationally and Internationally (Julistus sosiaalisista ja oikeudellisista periaatteista lasten huollossa ja suojelussa, erityisesti sijaishuollossa sekä kansallisessa että kansainvälisessä lapseksiottamisessa), 1986 Principles and Guidelines on Children Associated with Armed Forces or Armed Groups (Paris Principles) (Periaatteet ja suuntaviivat asevoimiin tai aseellisiin ryhmiin liittyneistä lapsista) (Pariisin periaatteet), II Työoikeutta koskevat kansainväliset yleissopimukset Yleissopimus N:o 138, joka koskee työhön pääsemiseksi vaadittavaa vähimmäisikää, 1973 ILOn yleissopimus N:o 182 lapsityön pahimpien muotojen kieltämisestä ja välittömistä toimista niiden poistamiseksi, Yleissopimus N:o 169, joka koskee riippumattomien maiden alkuperäis- ja heimokansoja,

29 III Kansainvälistä humanitaarisen oikeuden alaan kuuluvat välineet Geneven yleissopimukset, erityisesti Geneven sopimus IV siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana, Geneven yleissopimuksiin liitetty pöytäkirja I kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta, 1967 Geneven yleissopimuksiin liitetty pöytäkirja II muiden kuin kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta, 1967 Jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämistä ja niiden hävittämistä koskeva yleissopimus (Ottawan sopimus), 1997 IV Kansainvälisen rikosoikeuden alaan kuuluvat välineet Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussääntö (Rooman perussääntö), 1998 Protocol to Prevent, Suppress and Punish Trafficking in Persons, esp. Women and Children, supplementing the UN Convention on Trans-National Organized Crime (Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen lisäpöytäkirja, joka koskee ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemistä, torjumista ja rankaisemista), 2000 V Kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvat välineet Hague Convention on the Civil Aspects of International Child Abduction (Yksityisoikeuden alaa koskeva Haagin yleissopimus kansainvälisestä lapsikaappauksesta), 1980 Hague Convention on Protection of Children and Cooperation in Respect of Inter-country Adoption (Haagin yleissopimus lasten suojelusta sekä yhteistyöstä kansainvälisissä adoptioissa),

30 VI Eurooppalaiset ihmisoikeusvälineet Euroopan unionin perusoikeuskirja (erityisesti lapsen oikeuksia koskeva 24 artikla) Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi, 1950 Euroopan sosiaalinen peruskirja, 1961 Lasten oikeuksien käyttöä koskeva eurooppalainen yleissopimus, 1996 Eurooppalainen yleissopimus kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi, 1987 Sopimus Euroopan unionista (11 artikla), 1992 Kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus: I osa EU (erit. 5 ja 7 kohta) II osa EY (erit. 97, 101 ja 103 kohta) Yhteisön välineet ja muut toimenpiteet: Heinäkuu 2006: EU:n komission tiedonannon "Tavoitteena lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia" antaminen osana EU:n laajempaa, pitkän aikavälin "Pact for the Child" -aloitetta lasten oikeuksien edistämiseksi unionissa ja sen ulkoisessa toiminnassa; Kesäkuu 2007: "Lasten oikeuksia käsittelevän eurooppalaisen foorumin" perustaminen Lasten oikeuksia Euroopan unionin ulkoisessa toiminnassa koskeva toimintasuunnitelma, jonka komissio piakkoin toimittaa; 30

31 -2007: Komission tiedonanto Tavoitteena eurooppalainen konsensus humanitaarisesta avusta kehottaa kansainvälisen oikeuden noudattamiseen humanitaarista apua annettaessa. VII Afrikkalaiset alueelliset ihmisoikeusvälineet African Charter on Human and Peoples` Rights (Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirja), 1981 Protocol to African Charter on Human and Peoples' Rights on Rights of Women in Africa (Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjan pöytäkirja naisten oikeuksista Afrikassa), 2000 African Charter of the Rights and Welfare of the Child (Afrikan peruskirja lasten oikeuksista ja hyvinvoinnista), 1990 VIII Amerikan valtioiden alueelliset välineet American Convention on Human Rights (Amerikan ihmisoikeussopimus), 1969 Additional Protocol to the American Convention on Human Rights in the area of Economic, Social and Cultural Rights (Protocol of San Salvador) (Amerikan ihmisoikeussopimuksen lisäpöytäkirja taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien alalla) (San Salvadorin pöytäkirja), 1988 Inter-American Convention on the Prevention, Punishment and Eradication of Violence against Women (Amerikan valtioiden yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisestä, siitä rankaisemisesta ja sen poistamisesta), 1994 Inter-American Convention on International Traffic in Minors (Alaikäisten kansainvälistä kauppaa koskeva Amerikan valtioiden yleissopimus), 1994 Inter-American Convention on International Return of Children (Lasten kansainvälistä palauttamista koskeva Amerikan valtioiden yleissopimus),