ELMU KOONTI JA YHTEENVETO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELMU KOONTI JA YHTEENVETO"

Transkriptio

1 Kuva: AP Graphics Bank ELMU KOONTI JA YHTEENVETO Elmu-kehityshankkeen tarkoitus on ollut kehittää m u i s t i s a ir a a n h yvän hoidon malli vanhustyön erikoisammattitutkinnon muistisairaan hoidon tutkinnonosan kriteereihin pohjautuen. Hankkeeseen osallistuivat Dila-kodit, Marie-koti ja Dilan kotihoitopalvelu, Lahden kaupunki ja hankkeen hallinointiin sekä koulutuspilottien laadintaan Lahden diakonian instituutti. Hankkeen rahoituksesta on vastannut Hämeen ELY-keskus ja Lahden diakonian instituutti. Lahden diakonian instituutti Jari Mattila 2013

2 ELMU KOONTI JA YHTEENVETO JOHDANTO Lahden diakonialaitoksen eri palveluyksiköissä toteutettiin valtakunnallisen vanhustyön erikoisammattitutkinnon muistisairaanhoidon tutkinnonosan kriteereihin perustuva kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää jo toimivia käytänteitä sekä hoitotyön haasteita lähinnä muistihäiriöistä kärsivien hoitotyössä. Hankeen perimmäisenä lähtökohtana toimi tarve saada aikaan muutos hoitokulttuurissa siten, että ikääntynyt ihminen huolimatta muistisairaudestaan, voisi elää ja asua elämänsä loppuun saakka siinä palveluyksikössä johon hän on hakeutunut asumisen palveluntarpeestaan johtuen. Tämän koonnin ja yhteenvedon tehtävänä on selvittää, miten pilottikokeiluissa laaditut muistisairaan hyvän hoidon mallit ja kriteerit luotiin ja esittää hankkeen tulokset perusteluineen. Vanhusten terveys on parantunut merkittävästi. Tämä pidentää aktiivista ja omatoimista ikää sekä pienentää yleistä palvelutarvetta. Palveluntarve sen sijaan lisääntyy merkittävästi ennen kuolemaa ja asumispalvelujen tarve erityisesti muistiongelmista kärsivillä. Professori Erkki Vauramo esittää Sitran hoivapäiville tekemässään taustamuistiossa palveluasuminen tarpeeksi 9 % yli 75 vuotta täyttäneiden kohdalla. Se merkitsee tämän hetkisen vanhuksen osalta noin tuettua asumispaikkaa, kun nykyisin niitä on terveyskeskussairaalan pitkäaikaisosastolla 7 200, vanhainkodeissa , tehostetuissa palveluasunnossa ja tavallisissa palveluasunnossa 6 855, yhteensä noin paikkaa, siis runsaasti yli tarpeen (Vauramo E., SITRA:n Hoivafoorumi ). Vauramon esitys ei kuitenkaan huomioi yhteiskunnallista pyrkimystä muuttaa kulttuuria siten, ettei jatkossa ole vanhainkoteja ja että terveyskeskusten pitkäaikaisosastojen määrä aiotaan minimoida. Niin tehostetun palveluasumisen kuin tavallisenkin palveluasumisen paikkoja tullaan radikaalisti tulevaisuudessa lisäämään ja niistä on jo itseasiassa paikoitellen pulaa. Myös kotipalvelujen määrä tulee nykyisten tavoitteiden valossa lisääntymään merkittävästi esittämässä rakennepaketissaan Kataisen hallitus on vahvistanut aiemmin mainitun tendenssin siirtää vanhusten hoidon painopiste pois vuodeosastoilta tuettuun palveluasumiseen. ELMU- HANKE Elämä on muistoissani. Suomessa on yli muistisairasta ihmistä ja joka päivä todetaan useita lisää. Tänä vuonna Suomessa on yli vuotta täyttänyttä henkilöä ja ennusteen mukaan vuonna 2030 noin (Erkki Vauramo, Sotera-instituutti 2013). Ennusteet näyttävät muistisairauksien määrän kasvavan samassa suhteessa 75-vuotiaiden kanssa, eli vuonna 2030 muistisairaita on jo yli (kerroin 1,8). Taivas kaikista luontokappaleista kätkee kohtalon kirjan; kaiken paitsi sivun, joka määrää niiden nykyisen tilan (Pope Alexander 1734, An Essay on Man) 1

3 Taulukosta 1 näkyy perinteisen vanahainkotijärjestelmän ja niiden perinteisten palvelujen väheneminen. Viime vuonna (2012) iäkästä asui vuonna eri laitoksissa, kuten vanhaikodeissa, sairaaloissa tai terveyskeskuksen vuodeosastoilla. Samaan aikaan säännöllisten kotihoitopalvelujen asiakkaina iäkkäitä oli Nykyinen laatusuositus linjaa, että 75 vuotta täyttäneistä valtaosan tulisi saada asua kotonaan. Niin ikään laitoshoidossa saisi suosituksen mukaan olla kolme prosenttia yli 75- vuotiaista (luku vuonna oli ,8 prosenttia). Tehostetussa palveluasumisessa suositus on 5 6 prosenttia (6,1 prosenttia vuonna 2012) ja kotona kotihoidon tuella13 14 prosenttia (11,9 prosenttia 2012) (THL 2013). Jotta nyt ja tulevaisuudessa voidaan vastata muistisairauksista johtuviin haasteisiin, on välttämätöntä kehittää hoitokulttuuria ja hoitotyön menetelmiä. Muistisairauksista on tutkittua tietoa yhä enemmän saatavilla ja tällainen tieto olisi mielekästä saada sovellettua hoitotyön käyttöön. Muistisairauteen suhtautuminen vaatii uudenlaista asennetta ja luopumista perinteisistä käsityksistä ja hoitotyön menetelmistä. Tämä edellyttää kuitenkin aikaa, resursseja ja lisäkoulutusta, menetelmien kehittämistä ja asenneilmapiirin suotuisaa kehitystä kohdata muistisairas lähimmäisenä, ei ongelmana. Elmu-hanke pyrki neljän pilottimallin (pilotti esitutkimus, sivistyssanakirja 1996) avulla osaltansa vastaamaan yllä esitettyihin haasteisiin. Jokaista pilottia testattiin eri palveluyksiköissä siten, että ensimmäinen kehitetty ja palautteen perusteella muokattu malli siirrettiin seuraavaan palveluyksikköön. Tähän seuraavaan palveluyksikköön siirrettiin myös uusi asiantuntijaryhmän laatima pilotti eli hoitotyönmalli. Näin se ja jo toimiva malli sekä seuraava hoitotyönmalli ajettiin sisään seuraavaan palveluyksikköön. Edelleen kolmas palveluyksikkö sai kaksi aiempaa jo toimivaa hoitotyönmallia hoitotyönmenetelmiksi ja uuden pilotin koeteltavakseen. Neljännen pilotin tavoitteena oli muokata jo toimivat mallit käyttöön kotihoitopalvelussa, jonka toiminta poikkeaa ympäristönä asumispalveluyksköistä. Kaikki neljä pilottimallia muokattiin toimiviksi hoitotyönmenetelmiksi ja siten osaksi muistisairaan hyvän hoidon mallia Dilassa. Elmu-hakkeen aikana kehitettiin myös asiantuntijaryhmä Dilaan, joka käsittelee hoitotyön ongelmia muistisairaan hoidossa ja joka toimii tarpeen mukaan hoitotyötä konsultoivana elimenä, työelämän kehittäjänä ja innovaattorina sekä omalta osaltaan keskustelun ylläpitäjänä laadukkaan palvelun 2

4 edelleen kehittämiseksi. Asiantuntija ryhmään kuuluvat Dilan ylilääkäri, palvelujohtaja, Lahden diakonia instituutin edustaja ja tarpeen mukaan palveluyksiköiden esimiehet sekä kutsuttuna muut tarvittavat asiantuntijat. Tämän koonnin ja yhteenvedon tarkoituksena ei ole arvioida osaamista tai laatua puhumattakaan arvostella palveluyksiköiden toimintaa. Tällainen mielikuva saattaa syntyä, sillä palautekyselyissä henkilökunta kiinnitti huomiota haastaviin työtehtäviin ja olosuhteisiin. Tässä on siis käsitelty noita haasteita laajasti asiantuntijalähteitä hyödyntäen. Jos tässä koonnissa ja yhteenvedossa esitetyissä lähteissä ei alkuperäisen teoksen nimeä ole käännetty suomeksi, on tämän kirjoittaja suomentanut kyseisen lainauksen itse ilman asianmukaista koulutusta ja siksi käännöksissä voi esiintyä epätarkkuuksia. Mikäli mihin tahansa lähdeviittaukseen tai lainaukseen ei ole ilmoitettu vuosilukua, on se tuntematon, kuten esimerkiksi William Shakespearen teosten alkuperäiset kirjoitusvuodet. KOTIHOIDON, LAITOSHOIDON JA TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN EROT Kotihoitopalvelulla tarkoitetaan yhdistettyä kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa, jota henkilö saa kunnalta tai hän voi ostaa sitä yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kotihoitoon liittyviä tukipalveluita ovat esimerkiksi ateriapalvelu. Dilan yksikön virallinen nimi on kotihoitopalvelu. Laitoshoito tarkoittaa sitä, että ikäihminen asuu vanhainkodissa, sairaalassa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Hänen hoitomaksuunsa sisältyvät hoito, asuminen ja ateriat. Maksu on 85 prosenttia nettotuloista ja omaan käyttöön on jäätävä vähintään 99,00 euroa. Tehostettu palveluasuminen tarkoittaa sitä, että ikäihminen asuu omassa huoneessaan palvelukodissa, jossa on apua saatavilla vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Hän maksaa asunnostaan vuokraa ja tarvitsemansa palvelut sekä lääkkeet. Asiakkaalla tässä koonnissa ja yhteenvedossa tarkoitetaan jokaista hoidon kohteena olevaa ihmistä riippumatta siitä, onko tämä ollut kotihoitopalvelujen piirissä, vaiko tehostetun palveluasumisen asukas. VANHA IHMINEN Mitä sitten on aikojen viisaus, jota vanhuudeksi sanotaan? Onko se harmaiden hapsien viisautta? Ei, se on kehdon viisautta (Ahla, L.,1939, Ajatelmia, 41. Burtham). Koska tässä koonnissa ja yhteenvedossa käytetään sanoja vanhus tai vanhuus ja niin ikään käytetään eri-ikäisiä ihmisiä toistensa vertailuryhminä, lienee syytä avata käytetyn vanhuuden käsitettä. Riippuu paljon lähestymiskulmasta ja motiivista, jolla kukin vanhuuden tahollaan määritellee. Kun puhutaan vanhuudesta, on merkillepantavaa, että kronologiset, lainsäädännölliset, subjektiiviset ja kulttuuriset määritykset eivät ole yhteneviä, vaan kukin lähestyy käsitettä vanhuus eri tavoin, omasta orientaatiostaan. Kaikkien yhteisesti hyväksymää määritelmää sille, milloin vanhuus alkaa ei siis ole olemassakaan. Ranskalainen sosiologi Pierre Bourdieu on todennut, että kukin elämänvaiheen katkaisukohta eri ikäluokkien välillä on mielivaltainen (Bourdieu, P., 1997, Vastatulet: Ohjeita uusliberalismin vastaiseen taisteluun). 3

5 Tilastollisesti Suomessa ikääntyneiksi luokitellaan 65 vuotta täyttäneet henkilöt ja tämä luokittelu perustuu pitkälti eläkeikään. Tässä koonnissa ja yhteenvedossa on käytetty lukua 75 vuotta täyttäneet, mutta koonnin ja yhteenvedon tekijän ei ole ollut tarkoitus esittää vanhuutta alkavaksi juuri tuossa iässä. Kyseistä ikää pidetään yleisesti toimintakykyyn perustuvana vanhuuden määritteenä. On syytä todeta, että tutkimuksen mukaan vain joka kolmas vuotias pitää itseään vanhana (Verneri.net, ). Tämäkään ei kuitenkaan ole ainoa käsitys vanhuudesta, vaan esimerkiksi Jyrki Jyrkämä esitti tutkimuksessaan jo 1996, että vanhuus näyttäisi alkavan noin 80 vuoden iässä (Jyrkämä J., Vanhuuspolitiikkaa vuoteen 2001). Hankkeessa ei siis ole lähdetty esittämään mitään määritettä vanhuudelle, vaan käytetty yksinomaan tilastollisia määritteitä ja jokainen voi vapaasti itse määritellä suhteensa vanhuuteen ja vanhuutta koskeviin käsitteisiin. Julkisuudessa on paljon polemisoitu sanojen vanhus tai vanhuus leimaavaa luonnetta, mutta onko se sitä, se lienee kiinni kunkin kuulijan omasta tulkinnasta. Muista Luojaasi nuoruudessasi, ennen kuin pahat päivät tulevat ja joutuvat ne vuodet, jotka eivät sinua miellytä, ennen kuin auringon valo, kuu ja tähdet himmenevät ja sadetta seuraavat yhä uudet pilvet. Silloin talon vartijat vapisevat, soturit painuvat kumaraan ja jauhajanaiset, vähiin käyneet, ovat jouten. Ikkunoista kurkistelijat jäävät pimeään, kadun kaksoisportit suljetaan, myllyn ääni heikkenee ja ohenee linnunlaulun kaltaiseksi ja laulun kaikki kaiut vaimenevat. Silloin myös pelätään mäkiä ja tie on täynnä kauhuja. Mantelipuu kukkii ja heinäsirkka ahmii vatsansa täyteen ja kapriksen nuput puhkeavat, mutta ihminen menee iäiseen majaansa ja valittajat kiertävät kujia. Muista Luojaasi nuoruudessasi, ennen kuin hopealanka katkeaa ja kultamalja särkyy, ennen kuin vesiastia rikkoutuu lähteellä ja ammennuspyörä putoaa särkyneenä kaivoon. Tomu palaa maahan, josta se on tullut. Henki palaa Jumalan luo, joka on sen antanut. Turhuuksien turhuus, sanoi Saarnaaja, kaikki on turhuutta.. (Raamattu. Saarnaaja, Luku 12:1-8) ELÄMÄNKAARI 400 VUODEN TAKAA William Shakespeare kirjoitti näytelmän Kuten haluatte (josta myöhemmin johdettiin tunnettu sosiologinen käsitys elämänkaaresta; Seven Ages of Man), jonka elämänkaaren vaiheiden määrittely eeppisin keinoin on toki sangen miehinen ja vanha, mutta silti Shakespeare on tavoittanut jotakin läntisen maailman elämänkaaren syvärakenteesta, jolla on yhä merkitystä meidänkin aikanamme. Koko maailma on näyttämö ja miehet, naiset kaikki siin esiintyvät, kukin tulee, menee, 4

6 jokaisell eläissään on monta osaa täss seitsenosaisessa näytelmässä. Ensinnä lapsi syliss imettäjän uinuu, ähkyy, sitten koulupoika, suu irvissä ja kirjat kainalossa. Ja silmät aamupuhtaat, hitaast astuu, kuin raakku kouluun, sitten rakastaja, kuin uuni hokaa kaihovirsiä henttuna näköpäistä, sitten solttu, sadatus suussa, pörröinen kuin karhu, halukas riitaan, arka arvostaan tavoittain mainetta, tuot ilmakuplaa kanuunan suusta. Sitten tuomari, kukoilla lihotettu pullovatsa, katsanto tuima, sievä leikkoparta, pää täynnä sääntöjä ja pykäliä. Hän poistuu, kuudes ikäkausi tulee: sukissa halatissa laiha rukka, nenällä lasit, laukku kupeella, jalassa nuorten päiväin säästöhousut, juur laajat lanteille jo kuihtuneille, matala bassoääni, muuttuneena taas lapsen diskantiks, soi piipittäen ja värähdellen. Viime näytös vihdoin ja tämän vaiherikkaan jutun loppu, on toinen lapsuus, muisto mennyttä, ja samoin näkö, maku, hampaat, kaikki.. (William Shakespeare: Kuten haluatte, II näytös seitsemäs kohtaus, suom. Paavo Cajander 1924) HANKKEEN TAUSTAA Lahden diakonialaitoksen eri palveluyksiköissä toteutettiin valtakunnallisen vanhustyön erikoisammattitutkinnon muistisairaanhoidon osatutkinnon kriteereihin perustuva kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää jo toimivia käytänteitä sekä hoitotyön haasteita muistihäiriöistä kärsivien asiakkaiden hoitotyössä. Toimintayksiköiden hoitotyöhön osallistuvilla oli mahdollisuus vastata kyselyyn joko yhdessä tai yksilöinä esimiehen kanssa tai ilman. Aineistosta laadittiin sisällöllinen analyysi ja raportti kyselynpohjalta saadusta palautteesta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysissä aineistoa tarkastellaan eritellen, yhtäläisyyksiä ja eroja etsien ja tiivistäen. Sisällönanalyysi on tekstianalyysia, jossa tarkastellaan jo valmiiksi tekstimuotoisia tai sellaiseksi muutettuja aineistoja. Sisällönanalyysin avulla pyritään muodostamaan tutkittavasta ilmiöstä tiivistetty kuvaus, joka kytkee tulokset ilmiön laajempaan kontekstiin ja aihetta koskeviin muihin tutkimustuloksiin (Tuomi J., Sarajärvi A., 2002, 105). 5

7 Yhteensä analysoitavaa materiaalia kertyi kuusikymmentäkolme (63) sivua. Kaikki vastaukset koottiin yhteensä kahdeksalletoista koontisivulle (18) vastauksina kunkin kriteerin kohdalle yhteen ja näistä poimittiin yhteneväisyydet sekä muut erityiset huomiot. Saatu palautemateriaali oli yllättävän kattava ja paljon ennalta arvioitua homogeenisempi. Aineistomateriaalia säilytetään Landen diakonian instituutissa. Palautteista saadun aineiston perusteella hankkeen projektiryhmä tiivisti aineiston asiantuntijaryhmän käytettäväksi. Kuten sivulla 2 on jo aiemmin kerrottu, asiantuntijaryhmä toimitti aineistosta saamansa ydinkohdat projektiryhmälle, joka laati saamastaan materiaalista kolme varsinaista pilottia testattavaksi Dila-kodeissa, Marie-kodissa ja Dilan kotihoitopalvelussa. Dilan kotihoitopalvelujen pilotointivaiheessa, eli pilotissa numero neljä, sovellettiin kaikki aiemmin toteutetut pilotit kotihoitopalvelussa toimivaksi kokonaisuudeksi. Hankkeesta tehtiin myös yksi opinnäyte eli kehittämishanke Lahden diakonian instituutissa. Tässä tietoa syventävässä, asiantuntijuuteen kehittävässä hankkeessa lähihoitajaopiskelijat Tiina Hellgren ja Mirja Piirainen laativat muistisairauksia ja hyvää hoitoa käsittelevän hoitotyön ammattilaisille tarkoitetun käytännönläheisen taskuoppaan. Tämä työ on luettavissa Lahden diakonia instituutin kirjastossa. MUISTISAIRAAN HOIDON HAASTEITA HANKKEEN NÄKÖKULMASTA Pitkällekään edennyt muistisairaus ei hävitä henkilön ihmisarvoa (Jaana Koinsaari, Etelä-Savon Muistiluotsi 2013). Lähtökohtana pidetään, että m u ist isairas ymmärtää m illoin h änt ä k ohdellaan a r vostavast i j a m illoin e i. Muistisairaalla on esimerkiksi oikeus kuulla, kun häntä koskevista asioista keskustellaan vaikkapa omaisten kanssa. On virhe, jos hoitaja alkaa puhua ikään kuin ohi vain muistisairaan omaisille. Jos hän (hoitaja) arvostaa potilasta ja pitää häntä tärkeänä sen vuoksi, että hän on ihminen, niin mitä ilmeisimmin hän tahtoo toiminnallaan edistää tämän hyvää. (Sairaanhoitajaliitto: Etiikka-sarja, Eettisen hoitamisen taito 2008). Koska tiedetään, että muistisairaudet aiheuttavat sitä sairastavan sisäänpäin vetäytymistä, on tärkeää tukea muistisairaan identiteettiä, minuutta eli sitä mitä hän on ollut ennen sairauttaan. Tästä syytä olisi ensiarvoisen tärkeää, että muistisairasta lähellä olisi ihmisiä, jotka tuntevat hänet hyvin ja riittävän pitkältä ajalta. Mikäli tällaisia läheisiä ihmisiä ei läheltä löydy, o n h o itohenkilökunnan o t e t t a v a r iittäväst i s e l v ä ä m u ist i s a iraan m e n n e is y y d e s t ä, jos se on mahdollista. Merkittävää on myös se, että muistisairaudesta kärsivän tulisi saada olla samassa ympäristössä, jonne hän, lähettävä taho tai hänen läheisensä ovat hänet halunneet hoidettavaksi. Ihmisten ja ympäristön vaihtamisen tiedetään aiheuttavan ahdistusta, pelkoa ja sekavuutta ja jopa aggressiivista käytöstä. Lisäksi yksi tärkeä syy muistisairaan taustojen tuntemiseen on, että usein jossakin sairauden vaiheessa muistisairaat luulevat elävänsä aiemmissa elämäntilanteissaan. Muistisairaalla voi olla huoli lapsistaan tai vaikkapa kodistaan. 6

8 Muistisairasta tulisi aina kohdella aikuisena ja kohdata siten, että hänet otetaan vakavasti. Vaikka muistisairaan käytös olisi lapsellista, on hyvä muistaa, että hänellä on ennen sairauden loppuvaihetta kuitenkin taitoja, joita lapsella ei ole eli kyseessä on aidosti aikuinen ihminen. Hyvään hoitoon kuuluu myös se, ettei muistamattomuudesta muistuteta alituiseen eikä siitä moitita. Kukaan ei ole muistisairas vapaaehtoisesti, eikä muistisairas ole esimerkiksi ilkeä tahallaan. Jotta muistisairaan identiteettiä voidaan tukea, on palaute annettava hienovaraisesti ja arvostavasti. Usein muistisairauden jossakin vaiheessa ilmenee käytöshäiriöitä. Muistisairas voi esimerkiksi vaellella, olla aggressiivinen, kiroilla tai rikkoa muutoin totuttuja sosiaalisia normeja. Aggressiivisuus ei kuitenkaan ole sairauden oire. Tiedetään että, käytöshäiriöiden taustalla on useimmiten jokin looginen selitys. Yksi tällainen selitys on kipu. Muistisairaan voi olla vaikea pukea kipu sanoiksi. Hoitokulttuurissamme on edelleen yleistä, että muistisairaan aggressiivisuutta ja esimerkiksi vaeltelua rajoitetaan rauhoittavilla lääkkeillä. Ensisij a ista o l is i k u itenkin t o im int a k y v y n y l l ä p itäm i n e n j a h o i v a i lman r a u h o ittavia lä ä k k e itä (Virginia Bellin ja David Troxelin vuonna 1994 esittämä muistisairaan oikeuksien suositus). Yhtäältä tämä on muistisairaan oikeus, mutta toisaalta yleinen turvallisuus on huomioitava myös muistisairaan itsensä osalta, muut asiakkaat huomioon ottaen, eikä sovi unohtaa työyhteisönkään turvallisuutta. Olisi muistettava, että liiallinen hälinä ja ihmismeteli voivat aiheuttaa muistisairaalle ahdistusta. Esimerkiksi juhlissa muistisairas voi ärtyä vilkkaasta puheensorinasta, koska useat ärsykkeet saattavat haitata muistisairaan keskittymistä. Kuitenkin muiden ihmisten tapaamista, tavallista elämää ja virikkeellistä tekemistä on pyrittävä jatkamaan mahdollisimman pitkään. Muistisairaudet etenevät kaikilla yksilöllisesti ja muistisairaat suhtautuvat tilanteisiin eri tavoin (Bell V., Troxel D.,1994, 3-6). Meillä on terveyskeskuksissa ja vuodeosastolla ihmisiä, jotka on tehty vuodepotilaiksi väärillä lääkkeillä (Muistiliiton hallituksen puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen 2013). Mistä olisi päästävä eroon ja jotta siitä päästään eroon näyttää siltä, että palaamme aina kulttuuri- ja asenne muutoksen välttämättömyyteen. On pitkään uskottu siihen, että runsaalla rauhoittavien lääkkeiden käytöllä varsinaiselle hoitotyölle saadaan enemmän aikaa. Ulospäinhän tätä usein edelleenkin selitellään turvallisuustekijänä. Tämä on kuitenkin myös ihmisarvokysymys. Jos muistisairaiden ihmisarvo on rikkumaton ja siis sama kuin jokaisen syntymässä saamansa ihmisarvo, niin onko tokkurainen elämätön elämä ihmisarvoista? Hoitoyön kuormittavuutta tuskin vähentää esimerkiksi vuoteeseen pesut ja syöttäminen. Voidaan olettaa, että autonomian säilyttäminen mahdollisimman pitkään ja kuntouttava hoitotyö kuormittavat henkilökuntaa merkittävästi vähemmän. Ylipäätään hoitajien tulisi hoitaa asiakkaansa asioita yhdessä tämän kanssa, ei hänen puolestaan. Toisenlainen toiminta on autonomiaan kohdistuva loukkaus ja vastoin kuntouttavan hoitotyön periaatetta sekä lakia potilaan oikeuksista -92. Tämä johtuu siitä, että muistisairaita ihmisiä ei ole hoitamassa osaavia henkilöitä. Osaava henkilökunta ei käytä lääkkeitä kuin pakon edessä. (Muistiliiton hallituksen puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen 2013). Millä varmistetaan r i ittävä henkilökunnan osaaminen? Valtakunnallisesti valtioneuvosto, Sosiaalija terveysministeriö (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) ovat asiassa, kun taas paikallisesti korostuu oppilaitosten ja paikallistason eri toimijoiden rooli. Tuoreen valmistuneen väitöstutkimuksen (Riitta Koivula 2013, sosiologian- ja sosiaaligerontologian väitöstyö, Jyväskylän 7

9 yliopisto) mukaan myös omaiset resursoidaan osaksi ikäihmisten laitoshoitoa ja palveluasumista. Hoitohenkilökunnan puolestaan tulisi saada oikeus saavuttaa r iittävä osaamistaso muistisairaiden hoidossa esimerkiksi suorittamalla vanhustyön erikoisammattitutkinnon muistisairaanhoidon osatutkinto. STM:ssa on valmisteilla itsemääräämisoikeuslaki. Lain tavoitteena on edistää asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta ja ennaltaehkäistä rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Monia on kuitenkin huolettanut, että laki voisi pikemminkin lisätä tapauksia, joissa hoidettavien oikeuksia rajoitetaan. Lakiin tulisi useiden asiantuntijoiden mielestä sisällyttää kohta muistisairaiden potilaan hoitotahdon kunnioittamisesta. Hoitotahdolla potilas esittää toiveensa siitä, kuinka hänen asioitaan hoidetaan, kun hän ei enää itse kykene päättämään omista asioistaan. Kyse on ihmisoikeusasiasta, sillä lailla pyritään varmistamaan, että ihmisen tahtoa noudatetaan sittenkin, kun hän ei enää itse pysty huolehtimaan itsestään. Tämä laki ei varmaankaan ratkaise hoitotyön monia ongelmia muistisairaan hoidossa, mutta toivottavasti se selkiyttää toimintakenttää merkittävästi. KUKA SAIRASTUU? Luonto vihki munan tarkoitukseensa, joka on p o t e n t ia a linen kana (Johnson B., The Alchemist). Kotimaiset ja kansainväliset pitkäaikaiset seurantatutkimukset osoittavat, että elämäntapoihin, liikunta- ja ruokailutottumuksiin, sosiaaliseen aktiivisuuteen ja henkisiin toimintoihin vaikuttamalla voidaan Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien puhkeamiseen vaikuttaa myöhentävästi. Kohdennetuilla toimenpiteillä puhkeamista voidaan hidastaa jopa 3-5 vuodella (Muistiliitto 2013). Puhtaasti perinnölliset muistisairaudet ovat hyvin harvinaisia. Ne alkavat kaikki nuorella iällä. Jos lähisuvussa tai peräkkäisissä sukupolvissa on useita samankaltaiseen muistisairauteen nuorena sairastuneita henkilöitä, voivat oireettomatkin henkilöt kääntyä tarvittaessa asiantuntijoiden puoleen. Näissä tilanteissa apua antavat yliopistosairaaloiden perinnöllisyysklinikat, Folkhälsan tai Väestöliitto (Muistiliitto 2013). Tämänhetkisen tiedon mukaan valtaosa muistisairauksista liittyy siis elämäntapoihin joista merkittävimpiä ovat sydän- ja verisuonisairaudet. Merkillepantavaa on myös se, että aivot käyttäytyvät ikään kuin lihakset; kerran treenattuina ne tarvitsevat haasteita tai muuten niissä tapahtuu regressiota ja ne kuten lihaksetkin veltostuvat. Lääketieteellisiä parannuskeinoja ei toistaiseksi ole olemassa. Vain edellä mainitut muistisairauksille altistavat tekijät tunnetaan. Epäilyksemme ovat pettureita. Ne saavat meidät kadottamaan sen hyvän, jonka saattaisimme voittaa, koska ne saavat meidät pelkäämään yrittämistä (William Shakespeare, Verta verrasta, suom. Paavo Cajander 1924). Muistiliiton riskitesti muistisairauksiin löytyy osoitteesta: 8

10 PILOTIT Pilottien eli esitutkimukseen pohjautuvien toimintamallien kehittäminen tapahtui sekä hankkeessa tehdyn valtakunnallisen vanhustyön erikoisammattitutkinnon muistisaraanhoidon tutkinnonosan kriteereihin perustuvaan kyselyyn, asiantuntijaryhmän asiantuntemukseen, projektiryhmän palveluyksiköistä saamaan palautteeseen, valtakunnallisiin suosituksiin (esimerkiksi muistisairaan käypähoitosuositus* 1) ja lakeihin sekä asetuksiin. Jokainen pilotointivaihe oli haastava niin sisällöllisesti kuin järjestelyjenkin osalta johtuen osin ajankohdasta, mutta ehkä eniten aikapaineesta. Hankkeeseen käytettävää aikaa rajoitti merkittävästi kesälomakausi, joka on useampi kuukausi johtuen muun muassa kesälomien porrastamisesta. Pilotit kirjattiin Lahden diakonialaitoksella jo aiemmin käytetyn tuloskortin muotoon. Jokaisen pilotin siirtämisvaiheessa toiseen toimintayksikköön järjestettiin koulutustilaisuus koskien muistisairaan hyvän hoidon mallia ja lisäksi itse muistisairautta. Pilottien siirrosta kuhunkin toimintayksikköön vastasivat Lahden diakonian instituutti ja yksiköiden esimiehet. Pilotit ovat liitteenä tässä koonnissa ja yhteenvedossa (liitteet 1, 2 ja 3). Pilottien sisällöt koostuivat siis käytännön ratkaisumalleista niihin haasteisiin, joita nousi esiin aiemmin mainitun analysoidun materiaalin pohjalta. Näistä kustakin pilotista ja niiden toimivuudesta jokainen Elmu-hankkeeseen osallistunut palveluyksikkö antoi palautteen projektiryhmälle edelleen käsiteltäväksi. Käsittelyssään projektiryhmä huomioi palautteen ja muokkasi sen perusteella jokaisen pilotin toimivaksi osaksi Lahden Diakonialaitoksen asumispalveluyksiköiden ja kotihoitopalveluiden muistisairaan hyvänhoidon mallia. * 1 ja kohdat 1-8 Pilotti I Aggressiivisuus ja vuorovaikutus tilanteessa Kaikissa piloteissa eli toimintamalliehdotuksissa oli mukana vuorovaikutus ainakin jollain tapaa. Muistisairaan aggressiivisuus on ilmiö, joka kuormittaa työyhteisöä ja yksittäistä hoitohenkilökunnan jäsentä analyysista saadun palautteen perusteella merkittävästi. Asiakkaan aggressiivisuus herättää ahdistusta jopa siinä määrin, että se voi aiheuttaa esimerkiksi unenhäiriöitä. Toisaalta aggressiivisuuden tulkinta on hyvin dynaamista ja siten yksilöllistä. Samassa työyksikössä voi olla hoitajia, jotka eivät koe koskaan esimerkiksi huitomista tai verbaalista väkivaltaa edes sellaisen asiakkaan kohdalla, jota useampi muu pitää aggressiivisena. Pelkkä subjektiivinen tulkinta ei riittäne tähän vastaukseksi yksinään, vaan hoitajan asenteella ja ammattitaidolla lienee oma merkityksensä asiassa. Kuten aiemmin tämän koonnin ja yhteenvedon luvussa Muistisairaan hoidon haasteita hankkeen näkökulmasta todettiin, aggressiivisuus ei ole muistisairauden yksiselitteinen oire, vaan sille löytyy useimmiten looginen selitys. Selityksenä voi olla kipu, jano, nälkä tai vaikkapa ihon kutiaminen kiusallisesti. Mistään muistisairauksia koskevasta lähdeteoksesta ei tämän kirjoittaja löytänyt sellaista tietoa, että muistisairauteen kuuluisi oireena automaattisesti aggressiivinen käytös. Olkoonkin, että persoonan muutos on toisaalta vääjäämätön ja että käytösoireita esiintyy 90 prosentilla ihmisistä jossain vaiheessa muistisairautta. Yleisimmin käytösoireet ovat haitallisia psykologisia oireita, kuten masennusta ja ahdistuneisuutta, sekä käyttäytymisen muutoksia, kuten levottomuutta *4 ja yliseksuaalisuutta (Vataja R., 2001, Dementiaan liittyvät käytösoireet). 9

11 *4 Levottomuudella tarkoitetaan e p ä t a r k o it u k s e n m u k a ist a a g g r e s s i i v i s u u t t a, äänekkyyttä tai motorista aktiivisuutta. Dementiapotilaat saattavat saada myös lyhytkestoisia äkillisiä itkun- tai raivonpuuskia, k u n k o h t a a v a t k o g n it i i v is i l le k y v y i l le e n y l ivoimais e n t ilant e e n. Tyypillisesti tällaisia tilanteita esiintyy päivittäisissä hoitotilanteissa, joihin liittyy koskettamista (Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijatyöryhmä 2001). Muistisairaan hoitotyötä tekevä ihminen voi itse tulkita aggressiivisuuden korreloivan johonkin erityiseen toimintaan tai esimerkiksi hoitajan omaan persoonaan, mutta kyseessä voi yhtäältä olla hoitajan asettama asiakkaan kognition haastava tehtävä tai kysymys. Toisaalta aggressiivisuus voi olla ulkopuoliselle selittämätön, mutta tällaisissa tilanteissa hoitotyönammattilainen voi vastata aggressiivisuuteen inhimillisyydellä ja varmistamalla asiakkaansa hyvinvointi esimerkiksi tarjoamalla asiakkaalle ratkaisua ongelmaan palaamalla asiakkaansa menneisyyteen tai tarjoamalle esimerkiksi juotavaa. Aggressiivinen käyttäytyminen usein lisääntyy dementian edetessä. Aggressiivisen käyttäytymisen r i s k it e k ijöit ä o v a t m a s e n n u s, h a r h a l u u l o t, m ie s s u k up u o l i j a v a r h a i n e n d e m e n t ia n a lk a m is ik ä. Aggressiivisen käyttäytymisen voi laukaista myös väärin tunnistaminen, kuten luulo, että omainen tai hoitaja on vieras tunkeilija (Vataja 2001). Harhaluuloihin vastaaminen edellyttää taitoa ja tietoa muun muassa muistisairaan menneisyydestä, eikä muistisairaan kanssa työskenneltäessä voida toimia samalla tavalla, kuin esimerkiksi psykoosipotilaan hoidossa palauttamalla tämä alituisesti realiteetteihin muistuttamalla niistä. Mikäli muistisairas asiakas kertoo laukkunsa varastetun, on hyvä keskustella esimerkiksi siitä, miksi laukku oli niin tärkeä ja yhdessä todeta se, että laukun katoaminen on perin merkillinen asia. Kieltämällä asia, voidaan aiheuttaa muistisairaassa hämmennystä ja siten lietsoa ei toivottua käyttäytymistä. Muistisairas saattaa usein hätääntyä vaikkapa siitä, että hänen käsilaukkunsa on kateissa. Hän luulee, että joku on sen varastanut. Hoitajan pitää tunnistaa asukkaan tunne eikä vähätellä sitä. Hänelle pitää sanoa ääneen, että olet varmasti suuttunut laukun katoamisesta ja minä ymmärrän sen. Sitten jutellaan, siitä kuinka tärkeä käsi-laukku hänelle onkaan. Asukas rauhoittuu, ja laukkukin yleensä löytyy. (Hoitokoti Mäntykodin johtaja Aitto-Oja, HS ). Monista eri lähteistä ja työntekijöiden palautteista kerätyn tiedon perusteella pilotti yksi keskittyi haastaviin asiakastilanteisiin ja sitä kautta vuorovaikutukseen hoitajan ja asiakkaan välillä. Tuloskorttipohjaan on kirjattu erilaiset mahdollisesti eteen nousevat haastavat tilanteet ja annettu ohjeet tilanteiden välttämiseksi jatkossa kuten myös tilanteen jatkokäsittelyä koskevat ohjeet. Ensimmäinen pilotti toteutettiin haasteelliseen aikaan Teemuntalon Marie-kodissa. Erityisen haasteen asetti kesälomien aika ja siten sijaisten suuri määrä. Ensimmäisestä pilotointivaiheesta saatu palaute oli pelkästään positiivista ja palautteen perusteella henkilökunta oli sitoutunut hankeen tavoitteisiin. Henkilökunta muun muassa ilmaisi aiemman toiveensa siitä, että ovat odottaneet kyseessä olevan kaltaista kehityshanketta. Projektiryhmä laati erityisen palautelomakkeen (liite 5), jolla kukin työntekijä sai antaa palautteen anonyymisti. Palautelomaketta käytettiin kolmessa pilotissa, mutta kotihoitopalvelut eli pilotti neljä antoi palautteensa avoimessa muodossa ilman formaalia kaavaketta. Palautelomakkeessa korostettiin sitä, että mikä tahansa havainto on erityisen toivottavaa ja merkittävää. Pilotti jätetiin osaksi hyvän 10

12 hoidon mallia sellaisenaan Marie-kotiin käytettäväksi ja siirrettiin edelleen Dila-kotien Mathilda-kotiin jossa sitä toteutettiin pilotointivaihe kahden kanssa. Ensimmäisessä pilotissa haluttiin korostaa myös k u n t o u t t a v a n h o itotyön merkitystä, sillä kuten jo aiemmin todettiin, hoitajien tulisi tehdä asioita yhdessä asiakkaan kanssa, ei tämän puolesta. Pilotti II Henkilökunnan välinen vuorovaikutus Toisen pilotin sisältö painottui henkilökunnan väliseen vuorovaikutukseen, joka oli toteutetun kyselyn toinen erityisesti korostunut osa-alue. Kyselystä saadun palautteen perusteella oli selvästi havaittavissa se, että henkilökunnan välinen vuorovaikutus vaikutti myös asiakkaiden ja henkilökunnan väliseen vuorovaikutukseen. Hyvä ja ristiriidaton ilmapiiri yksikössä, joka on asiakkaiden koti, on merkittävä tekijä yleisessä viihtyvyydessä ja työhyvinvoinnissa. Kuten ensimmäisen, niin toisenkin pilotointivaiheen toteutus oli myös haastavaa, ei pelkästään kesälomakauden vuoksi, vaan vakituisen henkilökunnan yllättävien poissaolojen takia. Tässä pilotissa keskityttiin henkilökunnan väliseen vuorovaikutukseen ja siksi olisi ollut erityisen suotavaa, että pilotointiin olisi osallistunut nimenomaan vakituinen henkilökunta. Tässä vaiheessa tätä yhteenvetoa ja koontia kirjoitettaessa olisi hyvän hoidon mallin jatkuvuuden kannalta hyvä, että hankkeessa laadittu muistisairaan hyvän hoidon malli toteutuisi Mathilda-kodissa. Pilotin osalta voidaan todeta, että laadittujen hoitotyönmallien toteuttamista Mathilda-kodissa haittasivat monet ulkoiset tekijät. Hoitotyön kulttuurin muuttaminen on pitkä prosessi eikä se muutu, mikäli uusia toimintamalleja ei toteuteta käytännössä. Kaikki pilotin kokeilua haitanneet syyt ovat hyvin ymmärrettävissä. Kuten edellä kerrotuista haasteista johtuen saattaa olettaakin, jäi palaute Mathilda-kodista hankkeen kannalta sisällöltään laihaksi. Merkittävimmäksi palautteeksi esille nousi vaikeus antaa palautetta kollegalle siten, että palaute olisi rakentavaa. Ensimmäisenä pilottina toteutetun mallin (Aggressiivisuus ja vuorovaikutus tilanteessa) osalta myös Mathilda-kodista saatu palaute oli positiivista jos kohta toivottiin sitä, että sovituista linjauksista pidetään kiinni; miten hoidetaan ja miten toimitaan yhdessä. Palautteessa toivottiin myös lisää työnantajan järjestämää koulutusta. Pilotti III Eettinen omatunto ja kaltoinkohtelu Tämä pilotointivaihe oli näistä kolmesta tuloskorttiin avatusta pilotista kaikkein haastavin. Koska kyseessä oli hoitohenkilökuntaan kohdistuva kehittämishaaste, se saatettiin kokea myös ikään kuin epäluottamuksena, vaikkei siitä ollutkaan kyse. Pilotti kolmonen fokusoitiin muistisairaan kaltoinkohteluun eli muun muassa asiakkaan toiminnan rajoittamiseen erilaisin keinoin ja henkilökunnan eettiseen omaantuntoon. Pilotissa viitattiin sosiaali- ja terveysalan etiikkaan taata hoidettaville oikeus hyvään kohteluun ja hyvään hoitoon. Erityisesti tässä pilotissa kysymyksiä herätti se rajapinta, mikä on autonomian rajoittamista tai kaltoinkohtelua ja mikä puolestaan asiakkaiden turvallisuuden varmistamisen välinen ero sekä yksilö-, että yhteisötasolla. Tämän eron häilyvyys voidaan nähdä johtuvan yhtäältä tietämättömyydestä mikä on hoitoa ja toisaalta mikä ei ole hyväksyttävää toimintaa tai yhteiskunnan hyväksymää hoitoa. Periaatteessa hyvää hoitoa on kaikki asiakkaan terveyden edistämiseen, ylläpitoon ja jäljellä olevien voimavarojen tukemiseen tähtäävä toiminta, kun taas puolestaan hoitoa ei ole toiminta, jonka voi olettaa olevan jotain muuta. Asiakkaan toiminnan rajoittaminen lääkärin määräyksestä tai jopa ennen lääkärin määräystä turvallisuuden takaamiseksi on aina teko, josta on erikseen säädetty lainsäädännössä ja tätä täydentävissä asetuksissa tai esimerkiksi käsitelty hyvän hoidon laatusuosituksissa *2 ja siten 11

13 tällaiset toimet edellyttävät hyvää harkintaa vahvan asiantuntijuuden puitteissa. Perusoikeuksia voi periaatteessa rajoittaa vain riippumattoman hoidon aikana. Asiakkaan sitominen sänkyyn, kuin myös sängyn laidan nostaminen ylös, ovat esimerkkejä asiakkaan rajoittamisesta ja sellaisia toimenpiteitä, joihin tarvitaan aina asiakaskohtainen lupa lääkäriltä. WC:n oven lukon irrottaminen ovesta sen takia, että hoitajilla olisi sinne esteetön pääsy, on puolestaan tekninen ongelma, johon hoitotyön keinoin ei voi yksikertaisesti vaikuttaa. Asiakkaalla on oikeus lukita itsensä vessaan, ellei tämä aiheuta välitöntä vaara muille. Ilman erillistä sopimusta asioista asiakkaan tai hänen edunvalvojansa kanssa, on asiakkaalla laissa taattu yhtäläinen kotirauha, kuin kenellä tahansa muullakin kansalaisella eli täten hänen yksityisyytensä on nykyisen lainsäädännön vallitessa sangen ehdoton. Joskin kiinteistön omistaja voi toki omissa järjestyssäännöissään asettaa ehtoja ja määräyksiä, mutta niidenkin on noudatettava vallitsevia lakeja ja asetuksia. T e k n isten h a a s t e id e n j a n i ist ä j o h t u v i e n a s i a k k a iden o ik e u s t u r v a a n v a ikuttav i e n r a t k a i s u j e n p r o b lem a t iik k a k u u lu u a i n a k iinteistön o m i s t a j a l l e, ei hoitotyön ammattilaisille. Hoitotoimenpiteitä varten tai henkilön oman ja muiden turvallisuuden takaamiseksi on välttämättömiä käytännön poikkeuksia, mutta loppujen lopuksi kaikista poikkeuksista vastaa aina yksikön esimies, vastuussa oleva lääkäri ja kiinteistön omistaja. On päivänselvää, että jokainen hoitaja oman harkintansa mukaan toimii aina asiakkaan tai asiakkaittensa turvallisuuden takaamiseksi ja hengenpelastamiseksi hätätilanteissa. On mahdollista, että tällaisen hätätilanteen ennakointi vaatii hoitotyöltä erityisiä toimia, mutta vastuukysymykset on oltava täysin selvät eri toimijoiden välillä ja joka tapauksessa lakia on kunnioitettava riippumatta toimijasta. Tällä hetkellä Suomessa ei ole valtakunnallisia ohjeita tilanteista, jotka rajoittavat potilaan itsemääräämisoikeutta ja henkilökohtaista vapautta. Hälytyslaitteiden asentaminen ja ovien lukitseminen voivat kuitenkin olla oikeutettuja ja asianmukaisia, jos ne perustuslain mukaan katsotaan olevan välttämättömiä potilaan turvallisuuden, hyvän huolenpidon ja hoidon kannalta (Mäki-Petäjä-Leinonen A., 2003, Dementoituvan henkilön oikeudellinen asema, 65 69). Perustuslaissa puolestaan säädetään jokaisen ihmisen oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Henkilökohtainen vapaus pohjautuu ihmisen itsemääräämisoikeuteen ja se suojaa ihmisen fyysistä vapautta. Henkilökohtainen koskemattomuus antaa suojan pakollisia lääketieteellisiä toimia vastaan. Muistisairaan ihmisen liikkumisen rajoittaminen laitoshoidossa voi olla esimerkiksi tuoliin tai sänkyyn sitomista. Tämä on sallittua silloin, kun se perustuu lakiin eli, jos muistisairas ihminen on määrätty tahdosta riippumattomaan hoitoon mielenterveyslain (1990) mukaan. Tämä tarkoittaa muistisairaita, jotka ovat psykiatrisessa sairaalahoidossa. On kuitenkin tilanteita, joissa muistisairaan ihmisen liikkumista joudutaan rajoittamaan tavallisessa laitoshoidossa, kuten dementiakodeissa ja sairaaloiden osastoilla. Silloin joudutaan miettimään, millä perusteella itsemääräämisoikeutta rikotaan, mistä syystä liikkumista rajoitetaan ja käytetään pakkokeinoja kuten sitomista tuoliin tai sänkyyn (Mäki-Petäjä-Leinonen A., 2003, 72 75). Henkisiltä kyvyiltään heikko ja muistisairas potilas ei pysty ymmärtämään sitomisen merkitystä ja mitä syvemmin hän on dementoitunut, sitä enemmän hän tuntee olonsa ahdistuneeksi, kun hänet sidotaan liikkumattomaksi (Kankare H., & Lintula H., 2005, Vanhuksen äänen kuuleminen, 150). Pakkokeinojen käyttöön liittyy paljon riskejä ja niistä voi aiheutua jopa hengenvaaraa potilaalle. Esimerkiksi lepositeiden käyttö aiheuttaa potilaalle hankaumia, jotka voivat myöhemmin infektoitua ja lihaskudostuhon aiheuttama sisäelinten vaurioiden riski on suuri. Henkiset kärsimykset ovat 12

14 suuret, kun muistisairas ei ymmärrä, miksi hänet sidotaan liikkumattomaksi. Pakkohoitotoimenpidepäätöksen tehneellä on aina täydellinen seurausvastuu, k ä yt ä n n ö s s ä t ä m ä m e r k it s e e t o imenpit e iden huolellist a k irjaamista (Kankare & Lintula 2005, 152). Organisaatio- ja työyhteisötasolla voidaan rajoittamista vähentää lisäämällä täydennyskoulutusta, johtamistavalla, yhteisesti sovituilla työtavoilla sekä kirjallisilla ohjeilla ja uusien työntekijöiden perehdyttämisellä. Hoitoympäristön turvallisuuteen voidaan myös vaikuttaa käyttämällä apuvälineitä, matalia sänkyjä sekä huolehtimalla valaistuksesta ja meluttomuudesta. Hoitotyön tasolla voidaan vaikuttaa fyysisten rajoitteiden käyttöön ehkäisemällä haasteellista käyttäytymistä esimerkiksi käyttämällä huumoria, katse- ja kosketuskontaktilla, selkeällä puheella ja vastaamalla ikääntyneen fyysisiin tarpeisiin (Voutilainen P., Tiikkainen P., 2008, Gerontologinen hoitotyö, 277). Tämä pilotointivaihe tuotti siis paljon palautetta ja huomionarvoista on se, että Betel-kodissa oli käsitelty pilotin asettamia haasteita palautteen perusteella monipuolisesti. Tekniikan erottamista hoitotyöstä oli käsitelty useista näkökulmista. Erityisen huomattavaa oli se, että olemassa olleita käytänteitä kyseenalaistettiin ja yhteisellä päätöksellä näitä käytänteitä myös muutettiin kehittämällä toimintaa myös muutoin, kuin pilotissa esitetyllä tavalla. Palautteeseen perustuen ja kiireestä huolimatta, puhumattakaan sijaistyövoimasta, voidaan todeta, että piloteista Betel-kodissa oli muistisairaan hyvän hoidon mallin kehittämisessä todella merkittävää hyötyä. Betel-kodin palautteesta päätellen hoitotahdon merkitys on mielletty tärkeänä, mutta toisaalta hoitotahdon toteuttamisessa arkirutiineissa esiintyy haasteita. *2 Pilotti IV - Kotihoitopalvelut Tästä pilotista ei ole kirjattua tuloskorttia, vaan tämä pilotointivaihe on ollut kooste kaikista aiemmista soveltaen siten, että tuloksena saataisiin edellisistä toimiva malli myös kotihoitopalveluihin. Kotihoidossa toteutetussa neljännessä pilotissa ei tullut esiin sellaisia haasteita (esimerkiksi kesälomat), kuin kaikissa aiemmissa yksiköissä. Tosin saadun palautteen perusteella kotihoitopalveluissa oli pohdittu aiempaa enemmän hoitajien kokemia haasteita muistisairaan hoidossa. Tämä onkin ymmärrettävää, sillä kotihoitopalvelussa työntekijät toimivat yksin. Ehkä juuri siksi heille on kehittynyt hyvä ja toimiva toimintatapa konsultoida toisiaan ongelmatilanteissa. Kotihoitopalvelun henkilökunta koki kommunikoinnin välttämättömäksi hyvän hoidon jatkumisen kannalta. Pilotti ykkösen toteuttaminen toivotulla tavalla ei kotihoitopalvelun luonteesta johtuen sopinut lainkaan sovellettavaksi kotihoidossa. Välitön palautteen antaminen asiakkaalle onnistuu kyllä, mutta ei siten, että paikalla olisi myös toinen ja nimenomaan hoitohenkilökuntaan kuuluva henkilö. Kotihoitopalveluissa hoitajat työskentelevät yksin asiakkaan kodissa. Lainaus suoraan saadusta palautteesta: Yhteenvetona suurimmat haasteet kotihoidossa muistisairaiden kohtaamisessa on se tosiasia, että hoitaja tapaa asiakasta vain käyntien aikana. Vaikka käyntejä olisikin jopa kolme päivässä, rajoittaa se kuitenkin mahdollisuutta kattavasti vaikuttaa asiakkaan hoitoon. Hoitotoimenpiteen tulisi aina onnistua lähes välittömästi hoitajan ollessa asiakkaan luona. Käytännön toimista ehdottomasti suurimmiksi haasteista kohosivat lääkehoito, peseytyminen ja syöminen. Kotihoidossa korostuu ehkä toisella lailla myös asiakkaan itsemääräämisoikeus ja oikeus kieltäytyä hoidosta. Tähän vaikuttaa jo rajattu käyntiaika, mutta koti on myös ympäristöltään vahvemmin asiakkaan reviiriä, jossa hän joka tapauksessa viettää 13

15 suurimman ajan itsekseen ( ja hänen on siellä pärjättävä itsekseen) (Suoralainaus julkaistu luvalla). Palautteen perusteella kotihoitopalveluissa oli käsitelty laajasti keinoja hyvään vuorovaikutukseen ja laadukkaaseen asianmukaiseen hoitoon. Ongelmaksi koettiin erityisesti se, että hoitaja tapaa asiakastaan vain hetken kerrallaan ennen poistumistaan. Vaikka käyntejä olisi kolmekin päivässä, rajoittaa aika mahdollisuutta vaikuttaa kattavasti asiakkaan terveyteen. Niin ikään koti koetaan niin vahvaksi asiakkaan omaksi reviiriksi, että sille tunkeutuminen on hankalaa ja siksi asiakkaan itsemääräämisoikeus on laitoshoitoa korostuneempaa. Asiakas asuu ja elää asunnossaan useimmiten yksin, joten hänen tapoihinsa ja tottumuksiin puututaan vain harkiten. Pilottien yhteenveto Kustakin pilotista on saatu palautetta, joissa näkyy ongelma teorian viemisestä käytäntöön ja toki myös jonkinasteinen toimintatapojen muutokseen liittyviä haasteita. Ei voida puhua suoranaisesta muutosvastarinnasta, vaan ehkä enemmän siitä, että kiireisessä työyhteisössä jo toimiviksi todettuja arkirutiineita ei haluta helposti muuttaa. Tällaiset muutokset voivat kuormittaa työtä ja toisaalta vaativat mahdollisesti opettelua toimiakseen. Voi olla vaikeaa nähdä muutokselle syytä, miksi toimia toisin, jos vanhakin menetelmä toimii, etenkin jos asiaa ei perustella riittävän kattavasti siten, että perusteet ovat riittävän käytännönläheisiä. Kukin pilotti ja pilotointivaihe johti kussakin toimintayksikössä kuitenkin toiminnan sisäiseen tarkasteluun ja osin jopa piloteissa esitetyn toiminnan ulkopuolelle kantaviin johtopäätöksiin ja siten toiminnan muutoksiin. Perinteikkäällä ja voimakkaasti työhön sitoutumista vaativalla alalla pienetkin muutokset haasteiden edessä voivat olla mullistavia. Piloteista saatiin käytännössä koeteltuja toimintamalleja ja käytänteitä, joiden juurruttaminen edellyttää sitoutumista. Sitoutuminen varmistaa sen, että Dila-kodit, Marie-koti ja Dilan kotihoitopalvelu ovat aiempaakin valmiimpi vastamaan jo tämän koonnin ja yhteenvedon johdannossa esitettyihin tulevaisuuden haasteisiin. Piloteista rakennettu toimintamalli, eli Dilan hyvänhoidon malli on lisä jo sinänsä kussakin toimintayksikössä toteuttavaan muistisairaan käypähoitosuositukseen sekä Sosiaali- ja terveysministeriön antamaan laatusuositukseen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi *3 ja toteuttamiseksi myös Lahden Diakoniasäätiön asumis- ja kotihoitopalveluissa soveltuvin osin ( *3 STM:n julkaisuja, 2013:11). Pilottien tulosten perusteella toimintaa voidaan kehittää edelleen. Kukin pilotointivaihe on mahdollistanut arkirutiinien ja perinteisten toimintamallien kyseenalaistamisen ääneen, sillä niiden kautta hoitohenkilökunta on tullut kuulluksi antamansa palautteen kautta. Kukin pilotti perustui pelkästään asiakastyötä tekevien työntekijöiden antamaan palautteeseen, jota toki käsitteli jo aiemmin mainitut asiantuntija- ja projektiryhmä sekä osaltansa myös hankkeen ohjausryhmä. Kuten pilottien sisällöstäkin voi päätellä, ensisijainen toimintayksiköiden kehittämisentarve liittyi ainakin osaksi tavalla tai toisella vuorovaikutukseen. Vaikka alan ammattilaisella olisi hyvätkin vuorovaikutustaidot, jonkin asteisia ristiriitatilanteita syntyy (toisille toki useammin kuin toisille) vääjäämättä. Yleensä ristiriidat ovat kuitenkin ratkaistavissa olevia arkisia ongelmia, jotka voidaan ratkaista, jos niitä lähestytään avoimesti ja rakentavasti. Tätä edistää se, että työntekijällä on kohtuullisessa määrin itsetuntemusta. O m ie n a m m a t i l l ist e n j a h e n k i lökoht a isten o m i n a is u u k s ie n j a r a j o j e n t u n t e m u s v o i e h k ä i s t ä m o n ia r i s t ir i itoj a (Faulkner A., Maguire P. 1999, Vuorovaikutustaidot potilastyössä, 124). Tämä itsetuntemuksen periaate toimii erityisen hyvin myös muistisairaan asiakkaan kohtaamisessa ja työyhteisössä, jossa muistisairaita hoidetaan. Se toimii kaikkiin suuntiin, niin asiakas-hoitaja 14

16 suhteessa, kuin henkilökunnankin välisessä vuorovaikutuksessakin, kunhan se vain on osa koko toimintaa. Omaisia tai muita läheisiä ei voida sulkea pois muistisairaan ja muistisairauden todellisuudesta. On tärkeää, että läheiset saavat tuntea olevansa mukana heille läheisen ihmisen elämässä. Heitä on kuitenkin, kuten myös itse asiakasta, muistettava kohdella yksilöinä omaiset eivät voi olla vain kasvottomia tukijoukkoja. Laadukkaassa ja korkeatasoisessa hoidossa huomioidaan myös läheisten tarpeet (Faulkner&Maguire 1999, 141). Tässä yhteydessä on myös hyvä muistaa, etteivät kaikki muistisairaat toki ole välttämättä hoitotyön määrittein vanhoja, vaan muistisairaissa on jopa työikäisiä. Työikäisiä muistisairaita arvioidaan Suomessa olevan noin (Käypä hoito -suositus 2012). On helppoa siirtää hoitotyössä vastuuta kollegalle esimerkiksi tilanteissa, joissa uutiset eivät ole asiakkaan kannalta miellyttäviä tai jätetään peräti kertomatta, sillä helposti ajatellaan, ettei muistisairas kuitenkaan ymmärrä tai muista mitä hänelle on kerrottu. Tässäkin hankkeessa saatiin useammassakin yhteydessä viitteitä siitä, että vastuuta siirrellään. Eri ammattilaisten toimenkuvat ovat jollakin tavalla ikään kuin kiveen kirjoitetut ja sillä on helppo vältellä vastuuta, esimerkiksi: Ei kuulu minun tehtäviini, vaan sairaanhoitajalle. tai ei kuulu minulle, esimies määrää tehtävään jonkun.. Toisaalta vastuuta voidaan siirrellä erään käsityksen mukaan siksi, että halutaan pehmentää asiakkaan tai tämän läheisten todellisuutta. Kuitenkin, kuten jo aiemmin on todettu, muistisairaan ihmisarvoa tulisi kunnioittaa, häntä tulisi kohdella aikuisena ja muistaa alati hänen oikeutensa tulla kuulluksi ja saada tietää häntä itseään koskevista asioista. Niin ikään tulisi pitää mielessä, että sosiaali- ja t e r v e y d e n h u o l lo s s a t y ö o n m o n iammat i l l ista t i im it y ö t ä ja että loppujen lopuksi j o k a is e l la o n y h t ä lä i n e n v a s t u u a s i a k k a ista ; yhtäältä heidän hyvinvoinnistaan ja toisaalta heidän turvallisuudestaan. Yksinkertaistettuna kaikki muu toiminta on toissijaista, mutta jokaisella on velvollisuus huolehtia työyhteisön turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Kaiken hyvän hoidon yhtenä lähtökohtana on se, että asiakkaalle kerrotaan ja kuvaillaan toimenpiteet jotka kohdistuvat häneen itseensä. Tämä koskee myös muistisairasta. On kohtuutonta, että asiakas joutuu kuuntelemaan hoitajien keskinäistä keskustelua heidän henkilökohtaisista asioistaan samalla, kun nämä tekevät asiakkaaseen kohdistuvia toimenpiteitä sivuuttaen tämän yhtenä toimenpiteen osapuolena. Se että asiakas ei vastaa tai kommunikoi sanallisesti, ei tee hänestä kuuroa. Pilottien ansiosta niiden eri vaiheissa ja aikana esiin nousi tekijöitä, joissa havaittiin väärinkäsityksiä tai ehkäpä osin tietämättömyyttä ja joihin voitiin Elmu-hankkeen puitteissa paneutua niiden korjaamiseksi. Yksi tällainen oli fysioterapian rooli Dilan hoitotyön ympäristöissä ja kuntouttavan hoitoyön varsinainen periaate. Pelkkä altruismi ei riitä hoitotyössä, vaan myös yhteisiä pelisääntöjä, työnantajan ja yhteiskunnan asettamia tavoitteita ja vaateita on välttämätöntä noudattaa varsin tinkimättömästi. Tämä puolestaan edellyttää jatkuvaa omien tietojen ja taitojen päivittämistä ja esimerkiksi vuoropuhelua esimiehen, työnantajan ja kollegoiden kanssa. Vuoropuhelu auttaa koko työyhteisöä ymmärtämään toisiaan ja selkeyttää kaikille esimerkiksi työnantajan erilaiset tavoitteet ja toivotut työmenetelmät. Ei liene vain yhtä hyvää tapaa toimia, eikä liioin vain yhtä oikeaa tapaa pyrkiä toimimaan asiakkaan parhaaksi, vaan työnantajalla voi esimerkiksi strategisista syistä olla syy edellyttää tietynlaista toimintaa ja taas toisaalta työntekijällä oma käsityksensä hyvästä hoidosta. 15

17 Piloteista saatua tietoa ja taitoa on hyödynnetty myös Lahden diakonian instituutin opetuksessa. Esimerkiksi kuntouttavan hoitotyön periaatetta ja roolia asiakkaan hyvinvoinnissa ei voitane kyllin toistaa, mutta siihen voidaan kiinnittää erityistä huomiota. Niin ikään moniamatillisuuden merkitys on saanut tarvitsemaansa huomiota opetuksessa. PALAUTE, KRITIIKKI JA YHTEISTYÖ Piloteista saaduissa palautteissa kuvailtiin ja toivottiin yhteisiä pelisääntöjä ja niiden noudattamista ja sitovuuden ilmaisua tavalla tai toisella, esimerkiksi kirjallisesti tai yhteisellä päätöksellä suullisesti sopien. Yhteiset arvot ja ihmisten erilaiset odotukset yleensä muokataan yhteisiksi pelisäännöiksi. Yksi syy tähän on se, että eri ihmiset ymmärtävät arvot hyvin eri tavalla ja toinen on se, että pelisäännöt ovat selvästi konkreettisempia, kuin arvot (Helin K., Ihmisten erilaisuus, 16 tyyppiä työelämässä, 136). Yhteisistä pelisäännöistä olisi sovittava mahdollisimman laajasti koko työyhteisössä ja siten, että säännöt ylittävät eri palveluyksiköt, jolloin toiminta on mahdollisimman yhdenmukaista. Yhteiset pelisäännöt tulisi olla luettavissa kirjallisessa muodossa, jotta sopimus yhteisistä pelisäännöistä konkretisoituisi. Niitä ei kuitenkaan tulisi kytkeä työntekijöiden toimenkuviin, koska toimenkuviin kirjoitetut oikeudet ja velvollisuudet johtavat sangen helposti hankkeessakin esiintyneeseen vastuun siirtelyyn. Yhteisillä pelisäännöillä voidaan hallita isoakin joukkoa, vaikka persoonien diversiteetti olisikin monenkirjava. Osa ihmisistä passivoituu tai loukkaantuu kritiikistä, vaikka se kohdistuisi vain heidän esittämiinsä ideoihin tai mielipiteisiin. Monet kritisoijat eivät kuitenkaan itse tiedosta tällaista ongelmaa, sillä voi olla, että heidän perustyylinsä on aivan erilainen. Tästä syystä he voivat loukata ryhmän (työyhteisön) herkimpiä ihmisiä. Toisaalta kritiikin ja palautteen välttely siksi, että se voidaan kokea loukkaavana johtaa helposti jonkinasteiseen kaaokseen ja ongelmien esiin tuomisen välttelyyn. Siksi yhteisten pelisääntöjen ja yhtenevien käytäntöjen luominen on perusteltua. Kun jokainen tietää, tiedostaa ja ymmärtää yhteisesti sovitut selkeät säännöt, ei kukaan koe epävarmuutta omasta toiminnastaan tai pelkää antaa palautetta työyhteisön toiminnasta. Joka tapauksessa huonot ideat toiminnan laadun tai tehon kehittämiseksi tippuvat pois itsestään ja ilman ajattelua ohjaavia toimintamalleja meillä on taipumus hyökätä ongelmien kimppuun koko persoonallamme (Helin., 2001, 100) K a i k k i k a t o a v a t m u o d o t k o r v a u t u v a t t o i s illa. Kuten pisarat, joita materian meri kantaa, niin elämäkin syntyy, hajoaa ja palaa mereen (Pope A., 1734, An Essay on Man). Useimmat hoitajien keskinäisen ja lääkärien nykyisen kaltaisen yhteistyön kannattajat ja monet vastustajat näyttävät olettavan, että jonkinlainen ideaalinen yhteistyösuhde on olemassa. Tällaisen olettaminen kuitenkin edellyttäisi, että kaikki hoitajat ja myös lääkärit omissa ammatillisissa puitteissaan olisivat yhtä päteviä ja tuntisivat kaikki potilaat yhtä hyvin. On kuitenkin selvää, etteivät oman alansa asiantuntijat, joilla on vuosien kokemus, toimi samalla tavoin kuin vastavalmistuneet. Olipa sitten kyseessä lääkäri tai kliinisen hoitotyön ammattilainen. Merkillepantavaa on se, että kaikki hoitajat eivät ole yhtä päteviä eivätkä sitä ole keskenään myöskään lääkärit (Benner P., Tanner A., Chesla C. A. 1999, Asiantuntijuus Hoitotyössä Hoitotyö, päättelykyky ja etiikka). On tietenkin vaikea tietää, mitä kukin osaa ja esimerkiksi lääkärin saada luotettavaa tietoa hoitajalta, sillä välttämättä hän ei tunnista hoitajan kokemusta ja osaamista, eikä hoitaja puolestaan lääkärin lääketieteellistä osaamista. Tämä sama dilemma koskee myös esimies-alaissuhdetta ja sitä, kun 16

18 palveluyksikköön tulee uusi hoitaja. Mitkä ovat olleet hänen aiemmat hoitotyön kokemuksensa ja mitä hän todellisuudessa osaa. Helposti ristiriitoja aiheuttavat myös asetelmat: kokenut sairaanhoitaja, kokematon joku muu tai kokenut lähihoitaja, kokematon joku muu. Ammatillinen kasvu tapahtuu kuitenkin työtä tekemällä ja siihen vaikuttavat myös niin oma motivaatio kuin asennoituminen omaan ammattiin sekä kunkin osaamisalan kunnioittaminen. Ho it o t yö o n j o k a t a p a u k s e s s a m o n iamma t i l l ista t a r k o it u k s e n m u k a i s t a t o imintaa j o n k a t a v o itte e n a o n a in a h o itot y ö n k o h t e e n h y v i n v o i n t i riippumatta siitä kuka tekee. Jokaisen meistä olisi hyvä joskus pysähtyä miettimään, miten pystyy arvostamaan asiakastaan, mikäli ei kykene arvostamaan työtoveriaan. Ihminen viettää suurimman osan elämästään työssä lähellä työtovereitaan ja sillä miten heitä kohtelee, on suuri merkitys oman hyvinvoinnin kannalta joka näkyy edelleen asiakkaalle. Voidaanko asiakkaan kodissa siis hyvin, huonosti vaiko hyvin huonosti? Vaikka palvelukoti on asiakkaan koti (ei kodinomainen, vaan nimenomaan koti), se on myös työyhteisö, jonka turvallisuudesta ja hyvinvoinnista on kukin osaltaan vastuussa, eikä tätä vastuuta voi ulkoistaa toimenkuvaan, ammattinimikkeeseen tai kenenkään asemaan työyhteisössä. Myöskään laki- ja asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä /559 e i a s e t a h o itot y ö n a m m a t t i laisia e r iar v o is e e n a s e m a a n t ä s s ä v a s t u u n k a n n o s s a, vaan lähtökohtaisesti laissa määrätään se yksinkertainen tosiasia, että osaavin tekee. Osaavin kullakin hetkellä, ei siis huomenna tai viikon päästä. Niin ikään laissa todetaan muun muassa seuraavat asiat: Tämän lain tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua (1 luku, 1 ). Terveydenhuollon ammattihenkilön ammattitoiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen (3 luku, 15 ). Ammattitoiminnassaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoiminnasta potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus ottaa huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua (3 luku, 15 ). (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/ ). Eettisessä katsannossa hoitotyö on käytännöllistä toimintaa. Käytännöllinen ymmärretään tässä toiminnaksi, joka tähtää hyväksi katsottavien asiaintilojen aikaansaamiseen ja säilyttämiseen sekä huonoksi katsottavien asiaintilojen välttämiseen tai muuttamiseen. Muuttamisen ja säilyttämisen lähtökohtana ovat arvot ja arvostukset. Käytännössä tämä tarkoittaa hoitotyöhön sovellettuna sitä, että käytännön hoitotyö perustuu arvoihin ja arvostuksiin. Ovatko nämä arvostukset samanlaisia tai erilaisia eri ammattiryhmien hoitotoiminnassa tai asiakkaiden omaehtoisessa hoidossa?(kalkas H., Sarvimäki A. 2000, Hoitotyön etiikan perusteet). Hoitotyön arvostukset perustuvat filosofiseen kokonaiskuvaan ihmisestä ja terveydestä sekä ihmiseen kohdistuvaan tietoon yhdistettynä näkemykseen siitä, mikä on ihmiselle hyväksi. Tätä kokonaiskuvaa kutsutaan hoidon perusteeksi. Näkemys siitä hyvästä, jota hoitotoiminnalla pyritään saamaan aikaan, o n e r i la in e n e r i a m m a t t ir y h m i llä. Eri ammattiryhmien edustajat 17

19 keskittyvät huolehtimaan inhimillisen elämän eri alueilta nousevista tarpeista. Tämä näyttäytyy perusteiltaan erilaisina hoitotoimina (Kalkas&Sarvimäki). Esimerkiksi fysioterapia ei ole palveluasumisessa asiakkaalle automaattisesti kuuluva palvelu. Työyhteisöissä käytetään menetelmänä kuntouttavaa hoitotyötä. Asiakkaan autonomian turvaaminen kuntouttavalla hoitotyöllä sen sijaan on asiakkaiden oikeus ja siksi kaikkien hoitajien velvollisuus jälleen riippumatta ammattinimikkeestä. Fysioterapian ammattilaiset käsittelevät erityistapauksia ja konsultoivat kuntouttavaa hoitotyötä tarpeen mukaan. Yhteistyötä rajoittavana ongelmana kaiken hankkeesta kerätyn palautteen perusteella voidaan nähdä prosessien ja rakenteiden hoitotyön mahdollisuuksia rajoittava perinne, jotka säätelevät valppautta työn rationalisoimiseksi riippumatta ammatillisesta taustasta ja hoitotoimenpiteitä sekä kotiasumisen hahmottumista asiakkaalle tai tämän omaiselle ja toimintaa tarkastelevalle muulle ulkopuoliselle. Vaikka työyhteisöissä olisi henkilökunnan vaihtuvuutta, on hyvin yleistä, että uuden ja ehkäpä vastavalmistuneen ideat työn kehittämiseksi jäävät kertomatta, sillä yksikössä kokeneemmat perehdyttävät tulokkaan usein sangen tehokkaasti perinteisiin rutiineihin ja näin uuden tiedon valjastaminen käytäntöön jää hyödyntämättä. Yksi tehokas menetelmä kehittää työyhteisöä ja yhteistyötä on t yök ie r t o. Työkierron liittäminen kiinteäksi osaksi organisaation osaamisen hallinnan ja johtamisen kokonaisuutta tehostaa työkierrosta saatavaa hyötyä sekä organisaatiolle että työntekijälle. Tällöin voidaan puhua osaamista kehittävästä työkierrosta, jonka avulla kehitetään sekä työntekijän että organisaation osaamista. Osaamista kehittävällä työkierrolla tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista ammattitaidon ja osaamisen kehittämistä vertailuoppimalla. Se mahdollistaa myös strategisesti merkittävän osaamisen kehittämisen työssä oppimalla. Työkiertoa, kuten muitakaan osaamisen kehittämisen menetelmiä, ei kuitenkaan pitäisi toteuttaa niiden itsensä takia. Työkierrolla tulee olla tavoite ja/tai sitä tulisi hyödyntää jonkun ongelman ratkaisemiseen. Yleensä tämä kirjataan yksilö/yhteisön osaamisen kehittämissuunnitelmaan (Partanen A., 2009, Terveyskasvatuksen Pro gradu- tutkielma, Jyväskylän yliopisto). T yö n t e k ij ä n näkökulmasta tavoitteellinen työkierto mahdollistaa uuden oppimisen, vertaiskokemusten ja osaamisen jakamisen urapolun eri vaiheissa. Lisäksi sillä voi olla myönteisiä vaikutuksia työhyvinvointiin. O r g a n is a a t i o n näkökulmasta työkierron avulla henkilöstö tutustuu eri työyksikköjen toimintaan, perehtyy erilaisiin työtapoihin ja -menetelmiin sekä saa kokonaiskuvan palveluprosesseista. Näin voidaan varmistaa, että palveluprosessin eri vaiheissa on oikeaa osaamista, mikä näkyy asiakkaalle laadukkaina ja vaikuttavina palveluina. Lisäksi työkierron avulla voidaan arvioida miten kehitetyt prosessit toimivat. Tavoitteellista työkiertoa voidaan käyttää myös erilaisten prosessien kehittämiseen, verkostojen luomiseen, osaamisen siirtämiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Työkierrolla voi olla erilaisia tavoitteita yksilön tarpeista ja organisaation toiminnasta johtuen (Partanen 2009). Osaamista kehittävää työkiertoa voidaan toteuttaa eri tavoin: Sisäinen työkierto = yksikön tai organisaation sisällä Yksipuolinen työkierto = kiertoon lähtevän tilalle ei tule toista työntekijää, sijaisuus Vastavuoroinen työkierto = kaksi henkilöä vaihtaa töitä keskenään Työkiertoa suunniteltaessa määritellään työkierron toteutustavan lisäksi tavoitteet ja toteuttamiseen liittyvät periaatteet organisaatiokohtaisesti. Tällaisia ovat esim. palkkaus, työsopimus, esimiehen rooli, työkierron kesto, osallistujat ja työkiertokokemusten arviointitapa (Partanen 2009). 18

20 DILAN MUISTISAIRAAN HYVÄN HOIDON MALLI Muistisairaan hyvän hoidon malli Dilassa perustuu jo aiemmin sivulla 14 mainittuihin muistisairaanhoidon käypähoitsuositukseen sekä muun muassa STM:n antamaan laatusuositukseen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi ja toteuttamiseksi (STM:n julkaisuja, 2013:11). Tämän lisäksi hyvänhoidon malliin sisällytetään tästä hankkeesta saadun tiedon pohjalta rakennettujen mallien tulosten toimivat osat. Hankkeen projektiryhmä esittää, että hankkeessa kehitetyn muistisairaan hyvän hoidon mallin lisäksi jatkotoimenpiteenä Dilan vanhustyön johtoryhmä laatii selkeät ohjeet asiakkaan toimintaa rajoittavien toimenpiteiden käytöstä. Niin ikään, että ohjeistuksesta tehdään riittävän yksiselitteinen ja että se perustuu vain lakeihin ja asetuksiin. Projektiryhmä toivoo, että ohjeistuksessa huomioidaan se, että asumispalveluyksiköt ovat ihmisten koteja siinä, kuin kotihoitopalvelun asiakkaidenkin asunnot. Edelleen, että ohjeet tulevat osaksi palveluyksiköiden perehdytysohjelmaa ja niihin perehdytetään myös esimerkiksi lomakausia sijaistavat työntekijät ja opiskelijat. Laaditun hyvän muistisairaan hoidon mallin osien toteuttaminen edellyttää tilannearviointia milloin mallin osat sopivat tilanteeseen ja milloin eivät. Aivan kuten kaikki hoitoon liittyvät toimenpiteet edellyttävät harkintaa ja usein myös soveltamista, niin myös hankkeessa kehitetty muistisairaan hyvän hoidon malli, eikä kyseessä siis ole mikään ehdoton määräys toimia halutulla tavalla pakotetusti. 1. Aggressiivisuus ja vuorovaikutus tilanteissa Asiakkaan epäasiallinen toiminta käsitellään välittömästi tilanteessa siten, että paikalla on myös toinen hoitaja mahdollisimman pian. Palaute ei ole rankaisevaa tai opettavaa, vaan kuuntelevaa ja esimerkiksi asiakkaan toimintaa voi ihmetellä ääneen. On todennäköistä, että rauhoittava selkokielinen ja osaaottava viestintä tyydyttää asiakasta. Hoitotoimenpiteet kuvaillaan niin ikään selkokielisesti asiakkaalle, jotta hänellä on aikaa omaksua saamansa informaatio turhautumatta omaan toimintaansa. Älä haasta asiakasta liian vaikeilla kysymyksillä tai ilmoituksilla. Toimi hitaasti ja rauhallisesti, jotta asiakkaalla on aikaa toimia turhautumatta. Muista ylläpitää omaa ammatillista osaamistasi omatoimisesti. Tällä ei pyritä opettamaan asiakasta tämän omasta käyttäytymisestä, vaan menetelmä pyrkii auttamaan hoitajan toiminnan arvioinnin kautta kunkin omaa käyttäytymistä ja joka tietämys oletettavasti ohjaa omaa vuorovaikutusta jatkossa välttämään mahdollisesti sellaisia vuorovaikutustilanteita ja menetelmiä jotka voivat provosoida asiakasta häiriökäyttäytymiseen. Tämä palautemenetelmä edellyttää sitoutumista ja toimii hyvin, kun siitä tulee rutiini. Kotihoidossa toimitaan kuten yllä, mutta ilman toista henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Kotihoidossa hoitajat voisivat pitää muistivihkoa tilanteista ja omasta toiminnastaan, jotta reflektio olisi aitoa ja että palaute omasta toiminnasta johtaisi tarpeen mukaan kunkin kohdalla käytännön toimiin. 2. Henkilökunnan välinen vuorovaikutus Vuorovaikutus työyhteisössä ja sen vaikuttavuus työhyvinvointiin, asiakkaiden kotioloihin ja asiakasja työyhteisön turvallisuuteen on merkittävä. Eikä sovi unohtaa kaikkien osapuolten yleistä viihtyvyyttä. Vuorovaikutuksessa on osapuolia, mutta vastuussa ei ole yksinomaan puhuva osapuoli, vaan myös kuulijalla on oma vastuunsa muun muassa siitä, mitä kerrotaan eteenpäin ja miten 19

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 Henkilön oma ilmaisu siitä, kuinka haluaa ja tahtoo itseään hoidettavan silloin, kun ei pysty sitä itse kertomaan Hoitotahdon voi

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Itsemääräämisoikeuslaki Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Riitta Burrell 20.5.2014 Hallitusohjelma Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma: Laaditaan lainsäädäntö asiakkaiden

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa

Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa - Vanhuspalvelulaki eli Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 1.7.2013.

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö.

- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö. Kotipalvelu Motalan kotipalvelun perusajatuksena on kaikkien ihmisten samanarvoisuus. Työn lähtökohtana on asiallinen suhtautuminen ja kunnioitus jokaisen yksilön tarpeisiin ja toivomuksiin sekä mahdollisuus

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Anna Mäki-Petäjä-Leinonen Perheoikeuden dosentti, tutkija Helsingin yliopisto Alustuksen rakenne Itsemääräämisoikeuslaki Sosiaalihuoltolaki Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

Tunnistatko laitoskulttuurin ja kaltoinkohtelun? Miten käytät valtaasi? Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 3.4.2012

Tunnistatko laitoskulttuurin ja kaltoinkohtelun? Miten käytät valtaasi? Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 3.4.2012 Tunnistatko laitoskulttuurin ja kaltoinkohtelun? Miten käytät valtaasi? Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 3.4.2012 Eija Jumisko, FT, TtM Lehtori, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

HOITOTAHTO. Muistiliitto ry

HOITOTAHTO. Muistiliitto ry HOITOTAHTONI 1 HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan sellaisessa tilanteessa, jossa et enää itse kykene tekemään hoitoasi koskevia

Lisätiedot

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni 1

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni 1 HOITOTAHTONI Hoitotahtoni 1 HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan sellaisessa tilanteessa, jossa et enää itse kykene tekemään hoitoasi

Lisätiedot

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS KUNTUTUSTA TUKEVA TIMINTAMALLI TIMINTATAPJEN JA KULTTUURIN MUUTS Tunnistatko kohderyhmän? y Ennakoivia merkkejä joka toisella yli 75 vuotiaalla: Ulkona liikkumisen väheneminen Tuolista ylösnousun vaikeutuminen

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot