Fokus on pidettävä tulevaisuuden haasteissa. Ne ovat yhteisiä uusille ja vanhoille sekä suurille ja pienille jäsenyrityksillemme.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fokus on pidettävä tulevaisuuden haasteissa. Ne ovat yhteisiä uusille ja vanhoille sekä suurille ja pienille jäsenyrityksillemme."

Transkriptio

1 vuosikertomus 2012

2

3 vuosikertomus 2012

4 Fokus on pidettävä tulevaisuuden haasteissa. Ne ovat yhteisiä uusille ja vanhoille sekä suurille ja pienille jäsenyrityksillemme. puheenjohtaja Matti Uuttu

5

6 sisällysluettelo toimintaympäristön kehitys vuonna 2012 Yleinen taloudellinen kehitys... 9 Mediamainonta Graafinen teollisuus Suhdannenäkymistä...23 graafinen teollisuus ry:n toiminta Yleistä...25 edunvalvonta Ympäristöasiat Print Power -hanke Koulutuspolitiikka...32 GRAFiT-koulutushanke...33 jäsenpalvelut Kirjanpainajan päivä...35 Graafisen tuotannon laatusertifikaatti...35 Pk-toiminta Ympäristöryhmä...37 Hiilijalanjäljen laskenta...37 Alan tilastointi ja toimialaseuranta...37

7 CRnet-yhteistyö Aronia-yhteistyö Print&Media-lehti kansainvälinen yhteistyö Intergraf...41 Pohjoismainen yhteistyö...41 tavarantarkastajat liiton jäsenistö, hallinto ja talous Jäsenistö Vuosikokous Hallitus Vaalivaliokunta Tilintarkastaja Asiantuntijaryhmät...47 Liiton henkilöstö Edustukset Liiton talous jäsenluettelo

8

9 toimintaympäristön kehitys vuonna 2012 yleinen taloudellinen kehitys Vuonna 2012 maamme kokonaistuotanto ei kasvanut lainkaan. Vuoden 2013 bruttokansantuotteen kasvuksi ennustetaan 0,5 prosenttia, ja kasvu perustuu sekä kotimaiseen kysyntään että nettovientiin. Vuonna 2014 kasvua ennakoidaan kertyvän 1,7 prosenttia. Varsinaisesta elpymisestä on kuitenkaan turha puhua. Kyse on ennemminkin paluusta hitaaseen kasvuun. Kasvu alkaa elpyä selvemmin vuonna 2014, mutta vasta vuodella 2015 on edellytykset kunnon suhdanne nousulle. Euroalueen talouskehitys jatkuu heikkona. Suomen markkinaosuus maailman tuonnista jatkaa laskuaan, päinvastoin kuin esimerkiksi Saksan ja Ruotsin. Suomen kokonais vienti pysyi vuonna 2012 edellisvuoden tasolla ja tuonti laski 2,4 prosenttia. Kauppatase säilyi kuitenkin edelleen lievästi alijäämäisenä. Viennin osuus bruttokansantuotteesta oli vuonna 2012 noin 40 prosenttia. Vuonna 2013 viennin arvioidaan kasvavan noin prosentin. Talouskasvun vähit täinen nopeutuminen perustuu viennille. Kokonaistuotanto ei saavuta edes vuoden 2014 loppuun mennessä vuoden 2008 tasoa. Erityisesti teollisuus on käymässä läpi rakennemuutosta, mikä heijastuu kasvu lukuihin. Yksityinen kulutus kasvaa hitaasti ja investoinnit tuskin lainkaan. Kulutuksen kasvun edellytykset ovat heikentyneet. Valtiovarainministeriö arvioi yksityisen kulutuksen kasvun vuonna 2013 jäävän vaatimattomaksi, 0,6 prosenttiin. Käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu jää vähäiseksi niin tänä kuin ensi vuonna- 9

10 Keskeiset ennusteluvut Vuosimuutos, % Bruttokansantuote, volyymi 2,7 0,5 1,0 2,2 Teollisuus, volyymi 3,5-1,4 0,4 3,7 Vienti, volyymi 2,6-1,1 2,7 4,1 Tuonti, volyymi 5,7-1,3 1,3 3,4 Yksityinen kulutus, volyymi 2,5 1,1 0,6 1,3 Yksityiset investoinnit, volyymi 7,7-2,0-1,6 4,6 Kuluttajahinnat 3,4 2,9 2,9 1,8 Ansiotasoindeksi 2,7 3,3 2,9 2,8 Tasot ja asteet Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,0 7,7 Työllisyysaste, % 68,6 69,1 69,2 69,8 Vaihtotase, Mrd e -2,2-2,4-0,8 0,2 EMU-ylijäämä, % BKT:sta -0,6-0,9-0,6-0,2 Keskeiset ennusteluvut vuosille Lähteet: Ennakkoluvut : Tilastokeskus. Ennusteet : ETLAn suhdannekatsaus 2/2012, syyskuu. kin. Vuonna 2014 ansiotason nousu hidastuu noin prosenttiin, mikä on hitain vauhti viiteen vuosikymmeneen vuotta 1993 lukuun ottamatta. Myös inflaatio hidastuu jyrkästi, joten reaalipalkkojen lasku jää pieneksi. Työllisyys heikentyi vuoden 2012 lopulla, ja työllisyyden odotetaan supistuvan myös kuluvana vuonna. Työttömyysaste kohoaa 8,1 prosenttiin, eikä sen odoteta alentuvan olennaisesti seuraavanakaan vuon na talouden virkoamisesta huolimatta. Taantuma heikentää julkisen talouden näky miä. Sopeutustoimista huoli matta valtion talous pysyy selvästi alijäämäisenä ennuste jaksolla ja velkaantuminen jatkuu. 10

11 11

12 mediamainonta Mediamainontaan käytettiin Suomessa vuon na 2012 yhteensä miljoonaa euroa, mikä on 2,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna Mainonnan euromäärä kasvoi verkossa 10 prosenttia ja laski muissa media ryhmissä. Sanomalehtimainontaan käytettiin 8,1 prosenttia vähemmän euroja kuin vuonna Kaupunki- ja noutolehdissä mainonta laski 1,3 prosenttia. Sanomalehtien osuus mediamainonnan määrästä oli 34,1 prosenttia ja kaupunkilehtien 5,6 prosenttia. Aikakauslehdissä mainostettiin 7 prosenttia vähemmän kuin vuonna Yleisö lehtien mainostulot laskivat lähes 10 prosenttia ja asiakaslehtien 16 prosenttia. Ammatti- ja järjestölehtien mainostulot säilyivät ennallaan. Aikakauslehtimainonnan osuus media mainonnasta oli 10,8 prosenttia. Painettujen hakemistojen mainonta laski 5,7 prosenttia, ja sen osuus mediamainonnasta oli 3,6 prosenttia. Painettujen medioiden osuus mediamainonnasta oli vuonna 2012 yhteensä 54,1 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 56,5 prosenttia. Verkkomainonnan osuus kasvoi jo lähes 18 prosenttiin, mikä on vain hieman televisiomainontaa pienempi. Viereiseen taulukkoon on koottu mediamainonnan arvon kehitys sekä mainosbarometrin saldoluvut. Mainosbarometri kertoo, kuinka mainostajat suunnittelevat lisäävänsä tai vähentävänsä mainontaa eri medioissa. Saldoluku saadaan, kun lisäyk set (+) ja vähennykset ( ) lasketaan yhteen. Barometri näyttää printtimedian edelleen supistuvan vuonna 2013; toisaalta barometrin tammikuussa 2011 julkaisemat printtimainonnan negatiiviset kehitysennusteet eivät toteutuneet. Toivottavasti sama ennustevirhe toteutuu myös alkaneena vuonna. 12

13 Mainosbarometrin saldoluku vuodelle Mediamainonnan määrä muutos osuus (milj. euroa, käyvin hinnoin) % % 4 7 krt/vk ilmestyvät sanomalehdet 427,0 441,9 403,9-8,6 29, krt/vk ilmestyvät sanomalehdet 58,6 60,7 57,7-4,8 4, Sanomalehdet yhteensä 485,6 502,6 461,6-8,1 4,1 Kaupunki- ja noutolehdet 73,1 77,0 76,0-1,3 5, Sanoma- ja kaupunkilehdet yhteensä 558,7 579,6 537,6-7,2 9, Yleisölehdet 80,9 80,9 73,0-9,8 5, Ammatti- ja järjestölehdet 53,9 55,8 56,0 0,4 4, Asiakaslehdet 18,8 19,9 16,7-16,1 1, Aikakauslehdet yhteensä 153,6 156,6 145,7-7,0 0, Painetut hakemistot 69,1 51,3 48,4-5,7 3, Painetut mediat yhteensä 781,4 787,5 731,7-7,1 4,1 Televisiomainonta 265,9 283,2 280,1-1,1 0, Display- ja luokiteltu verkkomainonta 104,1 124,0 133,5 9,5 9, Hakusanamainonta ja sähköiset hakemistot 99,9 96,7 106,9 10,5 7, Verkkomainonta yhteensä 204,0 220,7 240,4 10,0 7, Radiomainonta 52,0 57,2 55,4-3,2 4, Elokuvamainonta 2,9 2,6 2,1-19,2 0, Sähköinen mainonta yhteensä 524,8 563,6 578,0 2,9 42,7 Ulko- ja liikennemainonta 38,5 43,6 43,3-2,3 3, Mediamainonta yhteensä 1344,7 1394,7 1353,0-2,9 100,0 Mediamainonnan määrä ja mainosbarometrin saldoluvut vuosille Lähteet: Mainonnan Neuvottelukunta ja Mainostajien Liitto 13

14 14

15 graafinen teollisuus Graafisen teollisuuden rakennemuutos jatkui edelleen kokonaisvolyymin supistuessa. Kuitenkin toimialan liikevaihto kasvoi 2,7 prosenttia euroon vuonna Kaikki alalla toimivat tietävät, että painotuotteen yksikköhinta on sitä korkeampi, mitä pienemmästä painoksesta on kyse. Tämä ilmeisesti selittää liikevaihdon kasvun siitä huolimatta, että päämateriaalien kulutus laski ja myös Tilastokeskuksen volyymiindeksi jatkoi vuonna 2008 alkanutta laskuaan. Vuoden 2012 liikevaihdon kehityksestä ei vielä alkuvuodesta ole saatavilla tarkkoja tietoja, mutta voidaan olettaa, ettei liikevaihto Liikevaihto Liikevaihto Henkilöstö /henkilö Henkilöstö, suuruusluokka Yrityksiä Henkilöstö 1000 e /yritys 1000 e ,2 114, ,4 Alle 10 henkilöä työllistäviä yhteensä , ,3 138, ,9 140, ,7 158, ,1 186, ,0 181, ,0 Vähint. 10 henk. työllistäviä yhteensä ,2 Yhteensä ,0 156,0 Yllä olevissa luvuissa on mukana Ääni-, kuva- ja atk-tallenteiden tuotanto ,7 194,7 Toimialaluokka 18: Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen. Yritysten suuruusluokka, henkilöstömäärä ja liikevaihto vuonna Lähde: Tilastokeskus 15

16 Yritysten määrä Yritysten määrä Henkilöstön määrä Toimialaluokka 181: Painaminen ja siihen liittyvät palvelut. Henkilö- ja yritysmäärän kehitys Vuoden 2012 luvut ovat arvioita. Lähteet: Tilastokeskus ja Gt Henkilöstön määrä Miljoonaa euroa Toimialaluokka 181: Painaminen ja siihen liittyvät palvelut. Liikevaihdon kehitys Vuoden 2012 luku on arvio. Lähteet: Tilastokeskus ja Gt 16

17 laskenut ainakaan yhtä paljon kuin volyymi. Tilastokeskuksen volyymi-indeksin vuosimuutos vuonna 2012 oli 5 prosenttia. Arviomme on, että liikevaihto pysyi vuoden 2011 tasolla tai laski enintään 2 prosenttia. Alan työllistämä henkilömäärä jatkoi selvää laskuaan. Todennäköisesti alan työllistämä henkilömäärä vuoden 2012 lopussa oli noin henkilöä. Yritysmäärä alitti nyt ensimmäistä kertaa yritystä. Virallisen toimialaluokituksen mukaan vuonna 2011 alalla toimi yritystä. Näistä 132 on tallennetuotannon yrityksiä, jotka eivät harjoita alamme tuotantotoimintaa. Koko yritysmäärästä ainoastaan 155 työllistää vähintään kymmenen henkilöä. Tämä on viisi yritystä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöä kohden lasketun liikevaihdon keskiarvo oli euroa. Pakkauspainot -1,2 1,2 Digi- ja pikapainot -0,3 5,3 Heatset-painot -11,6-2,1 Sanomalehtipainot -0,1 1,2 Isot arkkipainot -4,2-1,6 Pienet arkkipainot -6,5-6,3 Liikevaihto Henkilöstön määrä Painoalan yritysryhmien suhdannekehitys, marraskuu 2012, vuosimuutos %. Lähde: Tilastokeskus / Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 17

18 Tilastokeskus tuottaa kahdesti vuodessa liitolle yksityiskohtaisemman raportin liikevaihdon ja henkilömäärän kehityksestä alatoimialakohtaisesti. Tuorein raportti kattaa kehityksen aina marraskuun 2012 loppuun saakka (kuva edellisellä sivulla). Raportti osoittaa heatset-painojen liikevaihdon laskeneen 2,1 prosenttia ja sanoma lehtipainojen kasvaneen 1,2 prosenttia. Vähintään 20 henkilöä työllistävissä arkkipainoissa liikevaihto laski 4,2 prosenttia, ja henkilöä työllistävissä arkki painoissa lasku oli 6,5 prosenttia. Digi- ja pikapainojen liikevaihto kasvoi 5,3 prosenttia ja pakkauspainojen 1,2 prosenttia. Seurannassa mukana olevien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin kaksi kolmasosaa koko toimialan liikevaihdosta. Konkurssiin menneiden alan yritysten määrä kasvoi hieman edellisvuodesta, mutta jäi edelleen kymmenen viimeisen vuoden keskiarvon alle. Vuonna 2012 meni konkurssiin 19 alan yritystä, jotka työllistivät yhteen sä 108 henkilöä. Hyvin alhainen konkurssiyritysten määrä ehkä myös heijastaa alan matalaa riskinottokykyä. Mieluummin tyydytään vaatimattomaan tulokseen ja Oikeudelliset muodot Henkilöitä yhteensä Henkilö- /yritys Yritysten lkm määrä keskimäärin , , , , , , , , ,7 Konkurssiin menneet yritykset ja yritysten työllistämä henkilöstö vuosina Lähde: Tilastokeskus 18

19 Viennin jakautuminen Viennin Muutos tuoteryhmittäin arvo edellisvuodesta Aikakauslehdet Kaupallinen mainosaineisto Kirjat Kaupalliset luettelot Muut Luetellut yhteensä (90 % koko viennistä) Viennin jakautuminen tuoteryhmittäin vuonna Lähde: Tullihallitus Miljoonaa euroa 120,0 100, ,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Ruotsi Venäjä Norja Iso-Britannia Tanska Painotuotteiden vienti viiteen suurimpaan vientimaahan (78 % koko viennistä). Lähde: Tullihallitus 19

20 toiminnan kehittämiseen kuin lähdetään avaamaan uusia latuja. Tullitilaston mukaan painotuotteiden vienti laski 2 prosenttia vuodesta Vuonna 2012 maastamme vietiin tilaston mukaan painotuotteita 178 miljoonan euron arvosta. Ruotsi ja Venäjä ovat edelleen selvästi suurimmat viennin kohdemaat. Tilastossa on ainakin yksi merkittävä virhe. Tilasto kertoo, että Suomesta vietiin vuonna 2012 Sveitsiin tuotekatego riaan setelit kuuluvia painotuotteita runsaan 10 miljoonan euron arvosta. Suomessa ei ole enää vuosiin painettu seteleitä, joten tieto on virheellinen. Jos tämän virheen ottaisi huo mioon, tarkoittaisi se viennin supistu- Tammi Tuonti lähetysmaittain Tuotteiden marraskuu Kum. tilastoarvo Kum. arvo 2012 euroa vuoden alusta muutos-% e/kg Kaikki maat yhteensä ,3 Saksa ,6 Tanska ,2 Viro ,7 Hongkong ,0 Puola ,7 Kiina ,0 Norja ,2 Italia ,4 Latvia ,8 Liettua ,8 Singapore ,4 Venäjä ,7 Malesia ,6 Slovenia ,9 Portugali ,8 Indonesia ,5 Luetellut maat yhteensä ,7 Pääosin painotuotteita Suomeen tuovat maat (ei kustannustuotteita). Lähde: Tullihallitus 20

21 mista noin 8,5 miljoonan euron arvosta eli noin 5 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Maakohtaiset erot kaupan kehityksessä ovat merkittävät. Suurin euromääräinen muutos on tapahtunut viennissä Ruotsiin. Maa on edelleen säilyttänyt asemansa suurimpana vientikohdemaana, vaikka laskua on 8 prosenttia. Myös vienti Iso-Britanniaan, Norjaan ja Tanskaan on supistunut. Vienti Venäjälle sen sijaan kasvoi 4 prosenttia. Viennin kokonaismäärä tonneina on pienentynyt 12 prosenttia. Vietyjen tuotteiden keskihinta oli 2,1 euroa/kilo. Kaupallisten mainosaineistojen ja luetteloiden yhteenlasketun viennin arvo oli 61 miljoonaa euroa. Aikakauslehtiä vietiin 55 miljoonan euron arvosta, ja vientiin menneen kirjatuotannon arvo oli 28 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli 175 miljoonaa euroa, joten kauppatase on lievästi positiivinen. On kuitenkin huomioitava, että arvoltaan suurin osa tuoduista painotuotteista on kustannettuja kirjoja ja lehtiä, joita ei voi verrata viennin bulkkipainotuotteisiin. Tuotujen painotuotteiden keskihinta oli tullitilaston mukaan 8,3 euroa/kg. Eniten painettuja tuotteita Suomeen tuodaan Ruotsista. Maakohtaisen tuonnin keskihinnan perusteella on laadittu viereinen taulukko suurimmista bulkkipainotuotteiden lähettäjämaista. 21

22

23 suhdannenäkymistä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n helmikuussa julkaisema suhdannebarometri kertoo painotoiminnan poikkeuksellisen heikosta suhdannetilanteesta. Kaikista suhdannebarometrin toimialoista painamisen suhdannetilanne oli kaikkein huonoin. Saldoluku on raportissa 71. Myös suhdannenäkymät raportoitiin heikkoina. Saldoluku oli 41, joten 30 prosenttia vastaajista näki tilanteen hieman paranevan lähikuukausina. Lähes puolet vastaajista, 48 prosenttia, arvioi suhdanteiden heikkenevän lopputalven ja kevään aikana. Ennallaan tilanteen arvioi pysyvän 45 prosenttia vastaajista, ja vain seitsemän prosenttia odotti tilanteen paranemista. Tuotanto supistui hieman loka-joulukuussa, ja tuotannon ennakoidaan pienenevän myös seuraavan puolen vuoden aikana. Kapasiteetin käyttöasteet ovat laskussa, ja tilaustilanne on normaalia huonompi. Myyntihinnat ovat alentuneet, ja riittämätön kysyntä on yleisin kapeikkotekijä. Henkilökuntaa suunnitellaan vähennettävän lähikuukausina. Saldo Tilauskanta Suhdannenäkymät Suhdannetilanne Painoalan suhdanteet vuosina Lähde: EK:n suhdannebarometri, helmikuu

24

25 graafinen teollisyys ry:n toiminta yleistä Päättynyt vuosi oli ensimmäinen toimintavuosi uudessa tilanteessa, jossa Kirjapainoteollisuuden Työnantajaliitto ry:n toiminta on päättynyt ja valtaosa sen jäsenistä on siirty nyt Gt:n jäseniksi. Vuotta sävyttikin uuteen tilanteeseen tutustuminen. Vuoden aikana keskustelua herätti kysymys neuvonnasta työsuhdeasioissa. Sekä KTT että Gt pyrkivät kertomaan uusille jäsenille liittoyhteisön työnjaon, jossa Gt:n tehtä vänä on tukea jäsenten liiketoiminnan kehittämistä sekä huolehtia yleisestä edunvalvonnasta ja Viestinnän Keskusliiton vastuulla on antaa työsuhdeneuvontaa jäsenyrityksilleen. Kovinkaan moni pienyritys ei ole liittynyt VKL:ään vaan on työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä pyytänyt apua Gt:ltä. Pk-yritysten määrän voimakkaan kasvun vuoksi Gt:n hallitus päätti palkata pk-asiamiehen vastaamaan pk-yrityksille suunnatusta neuvonnasta ja edunvalvonnasta. Pk-asiamiehenä aloitti elokuun alussa di Annukka Ahopalo. Yksi liiton tulevaan toimintaan liittyvistä haasteista on talouden tasapaino. Alan henkilöstön supistuessa liiton jäsenmaksutulot pienenevät. Liiton VKL:lle maksama jäsenmaksu on kuitenkin pysynyt jo vuosia samalla tasolla. Sen osuus liiton jäsenmaksutuloista on viidessä vuodessa kasvanut 31 prosentista 42 prosenttiin. Tavoitteena on jo vuodesta 2011 ollut määritellä VKL:n jäsenmaksuperusteet uudella tavalla, mutta vasta VKL:n strategiaprosessin aikana keväällä 2013 on tämä työ sovittu saatettavaksi päätökseen. Vuoden 2012 lopussa Gt:llä oli yhteensä 229 jäsenyritystä, joista peräti 150 työllistää korkeintaan 100 henkilöä ja luetaan liiton määritelmän mukaan pk-yrityksiksi. 25

26 26

27 edunvalvonta Läntisen maailman graafisen teollisuuden toimintaa on viime vuodet uhannut voimakkaimmin tietotekniikan ja tietoliikenteen kehitys ja tätä seuraava muutos median käytössä. Nopea uutisvälitys on siirtynyt internetiin, ja sen seurauksena varsinkin nuoret ikäluokat ovat vieraantuneet perinteisistä sanomalehdistä. Luonnollisesti sanomalehdenkustantajat ovat investoineet voimakkaasti nettipohjaiseen uutistarjontaan. Tämä kehitys on valloittanut myös Suomen. Vuoden 2012 aikana tablettitietokoneet yleistyivät selvästi, ja niiden kokonaismyynti on jo ylittänyt kappaletta. Tämän median murroksen lisäksi myös tilattaville aikakaus- ja sanomalehdille tullut arvonlisävero on entisestään heikentänyt paperilehtien suosiota. Lehtikustantajien tulonmuodostusta rasittavat sekä media- että tilaustuottojen hiipuminen. Kuitenkin monet tutkimukset osoittavat painettujen tuotteiden edelleen olevan miellyttävin ja tehokkain mediavalinta sekä ilmoittajan että kuluttajan itsensä kannalta. Lehdessä oleva ilmoitus koetaan luonnolliseksi osaksi tuotetta, kun taas netti-ilmoitus ärsyttää valtaosaa kuluttajista. Printtituotteiden pluspuolia liitto tuo esiin Print Power -hankeen avulla. Hanke kertoo printin mediatehokkuudesta ja ympäristöystävällisyydestä. Netin hyödyntäminen on myös selvästi helpottanut painotyön ostajan mahdollisuuksia verrata palvelujen hintoja paitsi kotimaisten toimittajien myös ulkomaisten painojen välillä. Hintatietoisuuden lisääntyminen ja edelleen voimakkaana jatkuva 27

28 kapasiteetin ylitarjonta ovat laskeneet hintoja ja tätä kautta heikentäneet yritysten taloutta. Kansainvälisen kilpailun lisääntyessä yhä keskeisemmäksi haasteeksi ovat muodostuneet ulkomaisten yritysten joustavammat työaikasäädökset ja monien maiden alhaisemmat palkkakustannukset. Gt oli aktiivisesti mukana tuottamassa taustainformaatiota ja kanavoimassa alan näkemyksiä viime kevään työehtosopimusneuvotteluihin. Liiton tavoitteena oli ohjata Viestinnän Keskusliiton tes-neuvottelijat solmimaan maltilliset palkankorotukset ja uudistetut työaikamääräykset sisältävä työehtosopimus. Valitettavasti tavoitteisiin ei tälläkään kerralla päästy. Laadittu sopimus heikensi edelleen alan yritysten kilpailukykyä ja johti työvoiman supistumiseen. Vaikka uusi työehtosopimus on kestoltaan melko pitkä se päättyy syksyllä 2014, päätti Gt olla aloitteellinen ja käynnisti keskustelut alan työntekijöitä edustavan TEAM-liiton ja VKL:n kanssa tavoitteenaan lähteä hyvässä yhteistyössä rakentamaan uutta työehtosopimusta, joka paremmin ajaisi alan etuja. ympäristöasiat Ympäristöasioiden edunvalvonta hoidetaan yhteistyössä Viestinnän Keskusliiton kanssa. EU-ympäristömerkki painotuotteelle Elokuussa hyväksyttiin eu-ympäristömerkin ensimmäiset vaatimukset painotuotteelle yhdeksän valmisteluvuoden jälkeen. Ympäristömerkki voidaan myöntää painotuotteelle, joka täyttää Euroo pan Unio nin komission päätöksessä painotuotteelle asetetut arvioin ti- ja todentamisvaatimukset. Suomessa merkin myöntämisestä päättää Motiva Oy. Ympäristömerkitty painotuote voidaan painaa ainoastaan eu-ympäristömerkitylle paperille. Ympäristövaatimuksia on asetettu myös painotuotteen kierrätettävyydelle, painamisessa käytetyille kemikaaleille, prosessista aiheutuville päästöille ja jätteille sekä energiankulutukselle. Yritys maksaa eu-ympäristömerkin hakemisesta käsittelymaksun sekä käytöstä vuosimaksun, joka vaihtelee euron välillä. Maksut on porrastettu yrityksen koon mukaan. Lisäksi kustannuksia aiheutuu 28

29 testauksista, vaatimusten täyttymisen arvioinnista ja mahdollisista ulkoisista tarkastuksista. Ympäristölainsäädäntöä uudistettiin Kertomusvuonna valmisteltiin ympäristönsuojelulain uudistusta. Uudistuksen taustalla oli Euroopan Unionin teollisuuspäästö direktiivin täytäntöön pano, mutta lisäksi siihen sisällytettiin myös puhtaasti kansallisista lähtökohdista tehtyjä muutoksia. Uusi jätelaki tuli voimaan toukokuun alusta, ja samalla ongelmajätteet muuttuivat vaarallisiksi jätteiksi. Laissa keräyspaperin tuottajavastuuta on laajennettu koskemaan myös painetun paperin maahantuontia. Paperituotteilla tarkoitetaan sanomalehtiä, aikakauslehtiä, suoramainontajulkaisuja, puhelinluetteloita, postimyyntiluetteloita, kirjekuoria, toimistopaperia ja muita niihin rinnastettavia paperituotteita, ei kuitenkaan kirjoja. Siirtymäsäädösten mukaan painetun paperin maahantuojan on hakeuduttava tuottajayhteisön jäseneksi vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Kertomusvuonna valmisteltiin keräyspaperin erilliskeräyksestä ja kierrätyksestä yksityiskohtaisemmin säätelevää valtioneuvoston asetusta.

30 KUN MINÄ OLEN MUKANA KAIKKI VOITTAVAT Minulla on voimaa. Kun tv- ja verkkomainontaan lisätään printti, brändin tunnettuus kasvaa ja kuluttajien ostopäätökset lisääntyvät jopa 50 prosentilla. Lataa UpCode-koodinlukija puhelimeesi osoitteesta kuvaa koodi ja lue lisää painetusta viestinnästä. PAINOTUOTTEELLA ON VOIMAA 30

31 print power -hanke Euroopan paperiteollisuuden ja muiden paperituotteen arvoketjussa mukana olevien yritysten ja järjestöjen yhteinen Print Power -hanke jatkui maassamme Gt:n koordinoimana. Hankkeella on kaksi eri brändiä: Print Power, joka korostaa painotuotteen mediatehokkuutta, sekä Two Sides, jonka tavoitteena on levittää tutkittua tietoa paperituotteiden ympäristövaikutuksista. Hanke rahoitetaan jäsenmaksutuloilla sekä Euroopan keskusprojektin tuella. Keskusprojektia rahoittavat pääasiassa paperi teollisuus sekä painoalan suuret laite- ja materiaalitoimittajat. Vuonna 2012 toteutimme hankkeen molempia brändejä rinnan. Hankkeen käyttämä kokonaisrahamäärä vuonna 2012 oli euroa. Print Power -hanke jatkuu myös vuonna 2013, ja uudet jäsenet ovat tervetulleita tukemaan koko toimialan etua ajavaa työtä. Mitä enemmän varoja on käytettävissä, sen suuremman näkyvyyden hanke saa. Jäsenyritykset voivat käyttää hankkeen tuottamia materiaaleja omassa markkinoinnissaan. Keväällä avattiin suomenkielinen Print Power -nettisivusto Jatkuvasti päivittyvät englanninkieliset uutiset näkyvät myös suomalaisilla sivuilla. Sivustolla esitellään muun muassa korkean huomioarvon saaneita printtimediaratkaisuja. Ympäristöasioihin keskittyvien kautta löytyy huomattava määrä metsään ja paperiin liittyvää faktaa. Print Power tekee yhteistyötä Suomen Markkinointiliiton kanssa, ja hanke on ollut esillä MARKin tilaisuuksissa. Print Power oli myös jälleen omalla osastolla mukana Markkinointiviestinnän viikko -tapahtumassa, jossa kangaslaminoidulla erikois kannella varustettu Painovoimaa-lehti sai suuren huomion. Tämä lehden toinen numero keskittyy printin mediatehokkuuteen. PAINOVOIMAA2012 painotuote TOIMII! PAINettu MedIA ON jotain käsinkosketeltavaa, jotain MIhIN VOI keskittyä, jotain MIstä VOI NAuttIA. PAINOTUOTTEELLA ON VOIMAA 31

32 koulutuspolitiikka Koulutuspoliittinen edunvalvonta tehdään yhteistyössä Viestinnän Keskusliiton kanssa. Ammattikorkeakouluja uudistetaan Ammattikorkeakoulujärjestelmää ollaan uudistamassa. Korkeakoulut joutuvat hakemaan toimilupansa uudelleen, ja samalla niiden rahoitusjärjestelmä ja tulosohjaus muuttuvat vuoden 2014 alusta. Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävät tullaan määrittelemään nykyisiä koulutusohjelmia suurempina kokonaisuuksina. Jatkossa koulut voivat päättää itsenäisesti tutkintojen järjestämistavoista koulutusvastuunsa puitteissa. Myös hakukohteet ovat aiempaa laajempia; tekniikan ja liikenteen koulutusalalla hakukohteiden määrä on tarkoitus pudottaa yhdeksään. Hallitusohjelman mukaan korkeakouluista piti tehdä itsenäisiä oikeushenkilöitä ja niiden rahoitus siirtää kokonaan valtiolle. Nämä uudistukset toteutettaneen myöhemmin. Graafisen tekniikan insinöörikoulutus tienhaarassa Metropolia Ammattikorkeakoulussa on Suomen ainoa graafisen tekniikan koulutusohjelma. Graafisen alan insinöörikoulutus uhkaa korkeakoulu-uudistuksen ja niukkenevien resurssien myötä kutistua sivuaineeksi. Syksyllä käynnistettiin kehittämishanke, jossa korkeakoulun opetushenkilöstö yhdessä elinkeinoelämän edustajien kanssa pohtii koulutuksen sisältöjen ja yritysyhteistyön työelämälähtöistä kehittämistä sekä keinoja koulutuksen vetovoiman lisäämiseksi. 32

33 grafit-koulutushanke Liitto on ollut mukana kehittämässä vuonna 2010 alkanutta Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamaa ja Aaltoyliopiston toteuttamaa pk-yrityksille suunnattua GRAFiT-kehityshanketta. Kohtalaisen aktiivisesta markkinoinnista huolimatta alamme pk-yritykset Uudellamaalla eivät ole hyödyntäneet tätä räätälöityä ja erittäin edullista koulutusta toivotussa laajuudessa. Vuoden 2012 ohjelmien sisältöjä räätälöitiin enemmän yrityskohtaisiksi. Markkinointi ja myyntikoulutukselle rakennettiin oma ohjelma, joka saavutti kohtalaisen osallistujamäärän. Pk-yrityksissä haasteeksi on muodostunut päivittäisestä työstä irrottautu minen; sen vuoksi sitoutuminen useita koulutuspäiviä sisältävään koulutukseen on ollut vaikeaa. Toisaalta aktiivisille osallistujayrityksille on hankkeen puitteissa rakennettu myös omaa täsmäkoulutusta. Osallistujien palaute koulutuksesta on ollut erinomaista. Hanke päättyy vuoden 2013 keväällä päätösseminaariin, ja siitä tehdään kokoava selvitystyö, joka sisältää yritysten kehittämiscaseja ja katsauksen hankkeen aikana tapahtuneista muutostrendeistä. 33

34

35 jäsenpalvelut kirjanpainajan päivä Kirjanpainajan päivä järjestettiin Aleksis Kiven päivänä Wanhassa Satamassa, Helsingissä. Seminaariohjelma oli rakennettu teeman Uutta energiaa työelämään ympärille. Osallistujien määrä oli selvästi muutamaa aikaisempaa vuotta suurempi 135 ilmoittautunutta henkilöä. Palaute oli erittäin myönteistä: 71 prosenttia piti tilaisuutta hyvänä, 22 prosenttia erinomai sena. Monipuolinen ja kiinnostava ohjelma, ajankohtaisia aiheita kuvaa hyvin osallistujien kommentteja yleisemminkin. Kirjanpainajan päivän aamupäivänä järjestettiin Viestintäalan tutkimussäätiön Think INK -innovaatiokilpailun päätösseminaari ja palkintojenjako. Kilpailu oli todellinen menestys ja toi esiin uusia mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaa. graafisen tuotannon laatusertifikaatti Kirjapainoteollisuuden Työnantajaliitto ry:n laatusertifikaatti siirtyi syksyllä KTT:n purkautuessa Gt:n hallintaan. Sertifikaatin nimeksi tuli Graafisen tuotannon laatusertifikaatti, ja sen uusi logo vastaa Gt:n tarpeita. Voimassaolevat sertifikaatti todistukset uudistettiin syksyn aikana. Sertifikaatti sai alkunsa vuosituhannen vaihteessa, kun pk-yritykset kokivat olemassa olleet laatusertifikaatit liian laajoiksi, kalliik si ja raskaiksi toteuttaa ja ylläpitää. Sertifikaatti perustuu Suomen laatupalkinto -kriteereihin, ja se on laajennettavissa ISO sertifikaatiksi. Sertifikaatin yllä pito edellyttää vuosittaista itsearviointia ja kolmen vuoden välein tehtävää ulkopuolista auditointia. Tarjouskilpailuissa laatu- 35

36 sertifikaatti on ollut riittävä silloin, kun sellaista on edellytetty. Ensimmäiset laatusertifikaatit myönnettiin vuonna Vuoden 2012 loppuun mennessä sertifikaatin suorittaneita yrityksiä on ollut yhteensä 22 ja voimassa olevia sertifikaatteja on 13. Osa sertifikaatin suorittaneista yrityksistä on loppunut tai sulautunut isompiin yrityksiin. Sertifikaattityöstä ja auditoinnista vastaa Paavo Markkanen, Akilles Oy. Hänen johdollaan valittiin pk-johtokunnasta työryhmä pohtimaan sertifikaatin mahdollisia kehitystarpeita. Työryhmä käy kevään 2013 aikana läpi sertifikaatin kriteerit ja arvioi sertifikaatin suorittamis- ja ylläpitotapaa sekä tekee hallitukselle ehdotuksen muutoksista. pk-toiminta Kirjapainoteollisuuden Työnantajaliiton hallituksella vahvistettu pk-johtokunta kokoontui vuonna 2012 kolme kertaa. Kesän aikana toteutettu pk-jäsenkysely ohjasi loppuvuoden toiminnan suunnittelua. Kyselyn perusteella toivotuinta jäsenpalvelua on työsuhdeneuvonta, joka liittoyhteisön työnjaon mukaan kuuluu Viestinnän Keskusliitolle. Koska vain harva Gt:n pk-jäsen on liittynyt myös VKL:n jäseneksi, on neuvontaa antanut liittoon elokuussa palkattu pk-asiamies. Runsaasti uusia pk-jäseniä saaneen Gt:n pk-toiminta sai hyvän alun, kun KTT purettiin ja seuraavina päivinä vietettiin pk-päiviä Maarianhaminassa. Laivamatkan aikana pidettiin tiukka menestysja myyntiaiheinen koulutus, ja perillä tutustuttiin Mariehamns Tryckerin toimintaan sekä ahvenanmaalaiseen yritys- ja liiketoimintaan Ålands Näringslivin toimistossa. Matka oli erittäin onnistunut, ja 40:n osallis tujan palaute erinomainen. Tapahtuma oli hyvä esimerkki siitä, miten KTT:n vaalima yhteisöllisyys ja vertais tuki voivat rikastuttaa liiton toimintakulttuuria. Vuoden aikana liittojohtaja ja pk-asia - mies vierailivat 15 jäsenyrityksessä Lahdessa, Oulussa, Somerolla, Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Jäseniin ja yritysten toimintaan tutustuminen on ollut mielenkiintoista. Vierailujen ohessa toimitettiin perille Graafisen tuotannon laatusertifikaatin uudistettuja todistuksia. Joulukuussa järjestettiin Helsingissä pkjäsenille suunnattu koko päivän työsuhdekoulutus. Kouluttajana toimi VKL:n lakimies, ja päivän aikana käytiin läpi työ- 36

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015. 21.12.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015. 21.12.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015 21.12.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne. Vuoden 2014 luvut ovat ennakkotietoja. TOL 181 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2014. 5.5.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2014. 5.5.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2014 5.5.2014, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot vuoden

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014. 3.10.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014. 3.10.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014 3.10.2014, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot vuoden

Lisätiedot

En ole koskaan nähnyt kovin suurta eroa vuorineuvosten. puheissa, varsinkaan kun kyse on kilpailukyvyn parantamisesta. puheenjohtaja Matti Uuttu

En ole koskaan nähnyt kovin suurta eroa vuorineuvosten. puheissa, varsinkaan kun kyse on kilpailukyvyn parantamisesta. puheenjohtaja Matti Uuttu vuosikertomus 2011 vuosikertomus 2011 En ole koskaan nähnyt kovin suurta eroa vuorineuvosten ja pienyrittäjien puheissa, varsinkaan kun kyse on kilpailukyvyn parantamisesta. puheenjohtaja Matti Uuttu

Lisätiedot

puheenjohtaja Matti Uuttu

puheenjohtaja Matti Uuttu vuosikertomus 2013 vuosikertomus 2013 Alan työehtosopimuksen kehittämis hanke edistyi kertomusvuoden aikana vahvasti. Neuvotteluja vedettiin jämäkästi, ja Gt:llä oli prosessissa ensimmäistä kertaa vahva

Lisätiedot

Vuosikertomus 2010 Lönnrotinkatu 11 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 2287 7200, fax (09) 603 527 www.graafinenteollisuus.fi

Vuosikertomus 2010 Lönnrotinkatu 11 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 2287 7200, fax (09) 603 527 www.graafinenteollisuus.fi Vuosikertomus 1 Vuosikertomus 2 GRAAFINEN TEOLLISUUS RY VUOSIKERTOMUS 3 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS VUONNA Yleinen taloudellinen kehitys...5 Graafinen teollisuus...6 Suhdannenäkymistä...8

Lisätiedot

Markkinointiviestinnän määrä supistui 0,5 miljardia euroa vuonna 2009

Markkinointiviestinnän määrä supistui 0,5 miljardia euroa vuonna 2009 Mainonnan Neuvottelukunnan tiedote 15.06.2010 Markkinointiviestinnän määrä supistui 0,5 miljardia euroa vuonna 2009 Mainosalan järjestöjä edustava Mainonnan Neuvottelukunnan TNS Gallupilla teettämän selvityksen

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua TIEDOTUSVÄLINEILLE JULKAISTAVISSA 20.9.2006 KLO 9.00 Markkinointiviestinnän panostusaikeita selvittävä Mainosbarometri 2007 -tutkimus ennakoi mainonnan lisääntyvän

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

TIEDOTE 13.06.2013 MARKKINOINTIVIESTINNÄN MÄÄRÄ LASKI VIIME VUONNA 0,6 %

TIEDOTE 13.06.2013 MARKKINOINTIVIESTINNÄN MÄÄRÄ LASKI VIIME VUONNA 0,6 % TIEDOTE 13.06.2013 MARKKINOINTIVIESTINNÄN MÄÄRÄ LASKI VIIME VUONNA 0,6 % Markkinointiviestinnän määrä Suomessa vuonna 2012 oli 3 380 miljoonaa euroa. Investoinnit laskivat 0,6 prosenttia edelliseen vuoteen

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Markkinointiviestinnän määrä kasvoi vuonna 2010

Markkinointiviestinnän määrä kasvoi vuonna 2010 Viestimille 18.05.2011 Markkinointiviestinnän määrä kasvoi vuonna 2010 Mainosalan järjestöjä edustavan Mainonnan Neuvottelukunnan TNS Gallupilla teettämän selvityksen mukaan markkinointiviestinnän määrä

Lisätiedot

Markkinointiviestintäpanostukset kasvoivat 4,1 % vuonna 2011

Markkinointiviestintäpanostukset kasvoivat 4,1 % vuonna 2011 Tiedote 31.5.2012 Markkinointiviestintäpanostukset kasvoivat 4,1 % vuonna 2011 Markkinointiviestintäpanostukset olivat vuonna 2011 Suomessa 3,385 miljardia euroa. Investoinnit kasvoivat 4,1 % edellisvuoteen

Lisätiedot

1 Vuosikertomus 2008

1 Vuosikertomus 2008 Vuosikertomus 1 Vuosikertomus 2 GRAAFINEN TEOLLISUUS RY TOIMINTAKERTOMUS 3 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS VUONNA Yleinen taloudellinen kehitys... 5 Graafinen teollisuus... 5 Suhdannenäkymistä...

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Printti on tehokas kanava. Myös painotalon on oltava tehokas ja vikkelä. Silloin printti säilyy mediamixissä ja menestyy tulevaisuudessakin.

Printti on tehokas kanava. Myös painotalon on oltava tehokas ja vikkelä. Silloin printti säilyy mediamixissä ja menestyy tulevaisuudessakin. vuosikertomus 2014 vuosikertomus 2014 Printti on tehokas kanava. Myös painotalon on oltava tehokas ja vikkelä. Silloin printti säilyy mediamixissä ja menestyy tulevaisuudessakin. puheenjohtaja Seppo Rantala

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Kai Telanne Alma Median yhtiökokous 17.3.2015

Toimitusjohtajan katsaus. Kai Telanne Alma Median yhtiökokous 17.3.2015 Toimitusjohtajan katsaus Kai Telanne Alma Median yhtiökokous Agenda Alma Median liiketoiminnat 2014 Katsaus Suomen mediamarkkinaan Alma Median tulos 2014 Alma Median strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri Q2/2013 Tutkimusajanjakso 21.5. 10.6.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Oy Observer Finland Ab tel: fax: email:

Oy Observer Finland Ab tel: fax: email: Julkisuusraportti Oy Observer Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info@observer.fi www.observer.fi Sivu 2(8) Suomen Kiinteistöliitto Marjukka

Lisätiedot

Mainosvuosi 2013. Mainosvuosi 2013

Mainosvuosi 2013. Mainosvuosi 2013 Mainonnan kokonaiskehitys Mediamainonnan määrä ja kehitys 2002-2013 Milj. Euroa Muutos-% 1600 1400 1200 1000 2,5 6,5 3,3 3,7 6,4 1,7 4,8 3,7-2,9 10 5 0 800 600 400 200 0-15,8 1079 1150 1189 1236 1315 1500

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013

MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013 MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013 MTL-Barometri Q3/2013 Tutkimusajanjakso 4.9. 20.9.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 427 Suomen suurinta

Lisätiedot

1 Vuosikertomus 2009

1 Vuosikertomus 2009 Vuosikertomus 1 Vuosikertomus 3 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS VUONNA Yleinen taloudellinen kehitys...5 Graafinen teollisuus...6 Suhdannenäkymistä...8 Graafinen Teollisuus ry:n toiminta YLEISTÄ...9

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

01 June 2015. Subject/Place/Occasion

01 June 2015. Subject/Place/Occasion Palveluyritys Missiomme on tukea asiakkaitamme ja toimittajatehtaitamme ja tuottaa niille lisäarvoa Välitämme ihmisistä Enemmän kuin laajan tuotevalikoiman toimittaminen: Tukea jokapäiväiseen työhön Yksinkertaiset

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Lokakuu 2007

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Lokakuu 2007 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Lokakuu 2007 Oy Cision Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info.fi@cision.com www.cision.com Sivu

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Varamiespalvelu-Yhtiötel Vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju Yli 70 palvelualuetta Suomessa, Virossa,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Hämeenlinna 12.05.2010 2010 Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

1 Vuosikertomus 2007

1 Vuosikertomus 2007 1 Vuosikertomus 2 GRAAFINEN TEOLLISUUS RY TOIMINTAKERTOMUS 3 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ... 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS VUONNA Yleinen taloudellinen kehitys... 5 Graafinen teollisuus... 6 Suhdannenäkymistä...

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Oy Observer Finland Ab tel: fax: email:

Oy Observer Finland Ab tel: fax: email: Julkisuusraportti Oy Observer Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info@observer.fi www.observer.fi Sivu 2(8) Suomen Kiinteistöliitto Marjukka

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Valtuusto 13.5.2016 Sivu 1 / 5 Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Aika: perjantai 13.5.2015 klo 16.00 Paikka: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto, Helena-sali, Alvar Aallon katu 9, Jyväskylä Osanottajat

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Tammikuu 2009

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Tammikuu 2009 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Tammikuu 2009 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot