Fokus on pidettävä tulevaisuuden haasteissa. Ne ovat yhteisiä uusille ja vanhoille sekä suurille ja pienille jäsenyrityksillemme.
|
|
- Jalmari Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 vuosikertomus 2012
2
3 vuosikertomus 2012
4 Fokus on pidettävä tulevaisuuden haasteissa. Ne ovat yhteisiä uusille ja vanhoille sekä suurille ja pienille jäsenyrityksillemme. puheenjohtaja Matti Uuttu
5
6 sisällysluettelo toimintaympäristön kehitys vuonna 2012 Yleinen taloudellinen kehitys... 9 Mediamainonta Graafinen teollisuus Suhdannenäkymistä...23 graafinen teollisuus ry:n toiminta Yleistä...25 edunvalvonta Ympäristöasiat Print Power -hanke Koulutuspolitiikka...32 GRAFiT-koulutushanke...33 jäsenpalvelut Kirjanpainajan päivä...35 Graafisen tuotannon laatusertifikaatti...35 Pk-toiminta Ympäristöryhmä...37 Hiilijalanjäljen laskenta...37 Alan tilastointi ja toimialaseuranta...37
7 CRnet-yhteistyö Aronia-yhteistyö Print&Media-lehti kansainvälinen yhteistyö Intergraf...41 Pohjoismainen yhteistyö...41 tavarantarkastajat liiton jäsenistö, hallinto ja talous Jäsenistö Vuosikokous Hallitus Vaalivaliokunta Tilintarkastaja Asiantuntijaryhmät...47 Liiton henkilöstö Edustukset Liiton talous jäsenluettelo
8
9 toimintaympäristön kehitys vuonna 2012 yleinen taloudellinen kehitys Vuonna 2012 maamme kokonaistuotanto ei kasvanut lainkaan. Vuoden 2013 bruttokansantuotteen kasvuksi ennustetaan 0,5 prosenttia, ja kasvu perustuu sekä kotimaiseen kysyntään että nettovientiin. Vuonna 2014 kasvua ennakoidaan kertyvän 1,7 prosenttia. Varsinaisesta elpymisestä on kuitenkaan turha puhua. Kyse on ennemminkin paluusta hitaaseen kasvuun. Kasvu alkaa elpyä selvemmin vuonna 2014, mutta vasta vuodella 2015 on edellytykset kunnon suhdanne nousulle. Euroalueen talouskehitys jatkuu heikkona. Suomen markkinaosuus maailman tuonnista jatkaa laskuaan, päinvastoin kuin esimerkiksi Saksan ja Ruotsin. Suomen kokonais vienti pysyi vuonna 2012 edellisvuoden tasolla ja tuonti laski 2,4 prosenttia. Kauppatase säilyi kuitenkin edelleen lievästi alijäämäisenä. Viennin osuus bruttokansantuotteesta oli vuonna 2012 noin 40 prosenttia. Vuonna 2013 viennin arvioidaan kasvavan noin prosentin. Talouskasvun vähit täinen nopeutuminen perustuu viennille. Kokonaistuotanto ei saavuta edes vuoden 2014 loppuun mennessä vuoden 2008 tasoa. Erityisesti teollisuus on käymässä läpi rakennemuutosta, mikä heijastuu kasvu lukuihin. Yksityinen kulutus kasvaa hitaasti ja investoinnit tuskin lainkaan. Kulutuksen kasvun edellytykset ovat heikentyneet. Valtiovarainministeriö arvioi yksityisen kulutuksen kasvun vuonna 2013 jäävän vaatimattomaksi, 0,6 prosenttiin. Käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu jää vähäiseksi niin tänä kuin ensi vuonna- 9
10 Keskeiset ennusteluvut Vuosimuutos, % Bruttokansantuote, volyymi 2,7 0,5 1,0 2,2 Teollisuus, volyymi 3,5-1,4 0,4 3,7 Vienti, volyymi 2,6-1,1 2,7 4,1 Tuonti, volyymi 5,7-1,3 1,3 3,4 Yksityinen kulutus, volyymi 2,5 1,1 0,6 1,3 Yksityiset investoinnit, volyymi 7,7-2,0-1,6 4,6 Kuluttajahinnat 3,4 2,9 2,9 1,8 Ansiotasoindeksi 2,7 3,3 2,9 2,8 Tasot ja asteet Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,0 7,7 Työllisyysaste, % 68,6 69,1 69,2 69,8 Vaihtotase, Mrd e -2,2-2,4-0,8 0,2 EMU-ylijäämä, % BKT:sta -0,6-0,9-0,6-0,2 Keskeiset ennusteluvut vuosille Lähteet: Ennakkoluvut : Tilastokeskus. Ennusteet : ETLAn suhdannekatsaus 2/2012, syyskuu. kin. Vuonna 2014 ansiotason nousu hidastuu noin prosenttiin, mikä on hitain vauhti viiteen vuosikymmeneen vuotta 1993 lukuun ottamatta. Myös inflaatio hidastuu jyrkästi, joten reaalipalkkojen lasku jää pieneksi. Työllisyys heikentyi vuoden 2012 lopulla, ja työllisyyden odotetaan supistuvan myös kuluvana vuonna. Työttömyysaste kohoaa 8,1 prosenttiin, eikä sen odoteta alentuvan olennaisesti seuraavanakaan vuon na talouden virkoamisesta huolimatta. Taantuma heikentää julkisen talouden näky miä. Sopeutustoimista huoli matta valtion talous pysyy selvästi alijäämäisenä ennuste jaksolla ja velkaantuminen jatkuu. 10
11 11
12 mediamainonta Mediamainontaan käytettiin Suomessa vuon na 2012 yhteensä miljoonaa euroa, mikä on 2,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna Mainonnan euromäärä kasvoi verkossa 10 prosenttia ja laski muissa media ryhmissä. Sanomalehtimainontaan käytettiin 8,1 prosenttia vähemmän euroja kuin vuonna Kaupunki- ja noutolehdissä mainonta laski 1,3 prosenttia. Sanomalehtien osuus mediamainonnan määrästä oli 34,1 prosenttia ja kaupunkilehtien 5,6 prosenttia. Aikakauslehdissä mainostettiin 7 prosenttia vähemmän kuin vuonna Yleisö lehtien mainostulot laskivat lähes 10 prosenttia ja asiakaslehtien 16 prosenttia. Ammatti- ja järjestölehtien mainostulot säilyivät ennallaan. Aikakauslehtimainonnan osuus media mainonnasta oli 10,8 prosenttia. Painettujen hakemistojen mainonta laski 5,7 prosenttia, ja sen osuus mediamainonnasta oli 3,6 prosenttia. Painettujen medioiden osuus mediamainonnasta oli vuonna 2012 yhteensä 54,1 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 56,5 prosenttia. Verkkomainonnan osuus kasvoi jo lähes 18 prosenttiin, mikä on vain hieman televisiomainontaa pienempi. Viereiseen taulukkoon on koottu mediamainonnan arvon kehitys sekä mainosbarometrin saldoluvut. Mainosbarometri kertoo, kuinka mainostajat suunnittelevat lisäävänsä tai vähentävänsä mainontaa eri medioissa. Saldoluku saadaan, kun lisäyk set (+) ja vähennykset ( ) lasketaan yhteen. Barometri näyttää printtimedian edelleen supistuvan vuonna 2013; toisaalta barometrin tammikuussa 2011 julkaisemat printtimainonnan negatiiviset kehitysennusteet eivät toteutuneet. Toivottavasti sama ennustevirhe toteutuu myös alkaneena vuonna. 12
13 Mainosbarometrin saldoluku vuodelle Mediamainonnan määrä muutos osuus (milj. euroa, käyvin hinnoin) % % 4 7 krt/vk ilmestyvät sanomalehdet 427,0 441,9 403,9-8,6 29, krt/vk ilmestyvät sanomalehdet 58,6 60,7 57,7-4,8 4, Sanomalehdet yhteensä 485,6 502,6 461,6-8,1 4,1 Kaupunki- ja noutolehdet 73,1 77,0 76,0-1,3 5, Sanoma- ja kaupunkilehdet yhteensä 558,7 579,6 537,6-7,2 9, Yleisölehdet 80,9 80,9 73,0-9,8 5, Ammatti- ja järjestölehdet 53,9 55,8 56,0 0,4 4, Asiakaslehdet 18,8 19,9 16,7-16,1 1, Aikakauslehdet yhteensä 153,6 156,6 145,7-7,0 0, Painetut hakemistot 69,1 51,3 48,4-5,7 3, Painetut mediat yhteensä 781,4 787,5 731,7-7,1 4,1 Televisiomainonta 265,9 283,2 280,1-1,1 0, Display- ja luokiteltu verkkomainonta 104,1 124,0 133,5 9,5 9, Hakusanamainonta ja sähköiset hakemistot 99,9 96,7 106,9 10,5 7, Verkkomainonta yhteensä 204,0 220,7 240,4 10,0 7, Radiomainonta 52,0 57,2 55,4-3,2 4, Elokuvamainonta 2,9 2,6 2,1-19,2 0, Sähköinen mainonta yhteensä 524,8 563,6 578,0 2,9 42,7 Ulko- ja liikennemainonta 38,5 43,6 43,3-2,3 3, Mediamainonta yhteensä 1344,7 1394,7 1353,0-2,9 100,0 Mediamainonnan määrä ja mainosbarometrin saldoluvut vuosille Lähteet: Mainonnan Neuvottelukunta ja Mainostajien Liitto 13
14 14
15 graafinen teollisuus Graafisen teollisuuden rakennemuutos jatkui edelleen kokonaisvolyymin supistuessa. Kuitenkin toimialan liikevaihto kasvoi 2,7 prosenttia euroon vuonna Kaikki alalla toimivat tietävät, että painotuotteen yksikköhinta on sitä korkeampi, mitä pienemmästä painoksesta on kyse. Tämä ilmeisesti selittää liikevaihdon kasvun siitä huolimatta, että päämateriaalien kulutus laski ja myös Tilastokeskuksen volyymiindeksi jatkoi vuonna 2008 alkanutta laskuaan. Vuoden 2012 liikevaihdon kehityksestä ei vielä alkuvuodesta ole saatavilla tarkkoja tietoja, mutta voidaan olettaa, ettei liikevaihto Liikevaihto Liikevaihto Henkilöstö /henkilö Henkilöstö, suuruusluokka Yrityksiä Henkilöstö 1000 e /yritys 1000 e ,2 114, ,4 Alle 10 henkilöä työllistäviä yhteensä , ,3 138, ,9 140, ,7 158, ,1 186, ,0 181, ,0 Vähint. 10 henk. työllistäviä yhteensä ,2 Yhteensä ,0 156,0 Yllä olevissa luvuissa on mukana Ääni-, kuva- ja atk-tallenteiden tuotanto ,7 194,7 Toimialaluokka 18: Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen. Yritysten suuruusluokka, henkilöstömäärä ja liikevaihto vuonna Lähde: Tilastokeskus 15
16 Yritysten määrä Yritysten määrä Henkilöstön määrä Toimialaluokka 181: Painaminen ja siihen liittyvät palvelut. Henkilö- ja yritysmäärän kehitys Vuoden 2012 luvut ovat arvioita. Lähteet: Tilastokeskus ja Gt Henkilöstön määrä Miljoonaa euroa Toimialaluokka 181: Painaminen ja siihen liittyvät palvelut. Liikevaihdon kehitys Vuoden 2012 luku on arvio. Lähteet: Tilastokeskus ja Gt 16
17 laskenut ainakaan yhtä paljon kuin volyymi. Tilastokeskuksen volyymi-indeksin vuosimuutos vuonna 2012 oli 5 prosenttia. Arviomme on, että liikevaihto pysyi vuoden 2011 tasolla tai laski enintään 2 prosenttia. Alan työllistämä henkilömäärä jatkoi selvää laskuaan. Todennäköisesti alan työllistämä henkilömäärä vuoden 2012 lopussa oli noin henkilöä. Yritysmäärä alitti nyt ensimmäistä kertaa yritystä. Virallisen toimialaluokituksen mukaan vuonna 2011 alalla toimi yritystä. Näistä 132 on tallennetuotannon yrityksiä, jotka eivät harjoita alamme tuotantotoimintaa. Koko yritysmäärästä ainoastaan 155 työllistää vähintään kymmenen henkilöä. Tämä on viisi yritystä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöä kohden lasketun liikevaihdon keskiarvo oli euroa. Pakkauspainot -1,2 1,2 Digi- ja pikapainot -0,3 5,3 Heatset-painot -11,6-2,1 Sanomalehtipainot -0,1 1,2 Isot arkkipainot -4,2-1,6 Pienet arkkipainot -6,5-6,3 Liikevaihto Henkilöstön määrä Painoalan yritysryhmien suhdannekehitys, marraskuu 2012, vuosimuutos %. Lähde: Tilastokeskus / Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 17
18 Tilastokeskus tuottaa kahdesti vuodessa liitolle yksityiskohtaisemman raportin liikevaihdon ja henkilömäärän kehityksestä alatoimialakohtaisesti. Tuorein raportti kattaa kehityksen aina marraskuun 2012 loppuun saakka (kuva edellisellä sivulla). Raportti osoittaa heatset-painojen liikevaihdon laskeneen 2,1 prosenttia ja sanoma lehtipainojen kasvaneen 1,2 prosenttia. Vähintään 20 henkilöä työllistävissä arkkipainoissa liikevaihto laski 4,2 prosenttia, ja henkilöä työllistävissä arkki painoissa lasku oli 6,5 prosenttia. Digi- ja pikapainojen liikevaihto kasvoi 5,3 prosenttia ja pakkauspainojen 1,2 prosenttia. Seurannassa mukana olevien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin kaksi kolmasosaa koko toimialan liikevaihdosta. Konkurssiin menneiden alan yritysten määrä kasvoi hieman edellisvuodesta, mutta jäi edelleen kymmenen viimeisen vuoden keskiarvon alle. Vuonna 2012 meni konkurssiin 19 alan yritystä, jotka työllistivät yhteen sä 108 henkilöä. Hyvin alhainen konkurssiyritysten määrä ehkä myös heijastaa alan matalaa riskinottokykyä. Mieluummin tyydytään vaatimattomaan tulokseen ja Oikeudelliset muodot Henkilöitä yhteensä Henkilö- /yritys Yritysten lkm määrä keskimäärin , , , , , , , , ,7 Konkurssiin menneet yritykset ja yritysten työllistämä henkilöstö vuosina Lähde: Tilastokeskus 18
19 Viennin jakautuminen Viennin Muutos tuoteryhmittäin arvo edellisvuodesta Aikakauslehdet Kaupallinen mainosaineisto Kirjat Kaupalliset luettelot Muut Luetellut yhteensä (90 % koko viennistä) Viennin jakautuminen tuoteryhmittäin vuonna Lähde: Tullihallitus Miljoonaa euroa 120,0 100, ,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Ruotsi Venäjä Norja Iso-Britannia Tanska Painotuotteiden vienti viiteen suurimpaan vientimaahan (78 % koko viennistä). Lähde: Tullihallitus 19
20 toiminnan kehittämiseen kuin lähdetään avaamaan uusia latuja. Tullitilaston mukaan painotuotteiden vienti laski 2 prosenttia vuodesta Vuonna 2012 maastamme vietiin tilaston mukaan painotuotteita 178 miljoonan euron arvosta. Ruotsi ja Venäjä ovat edelleen selvästi suurimmat viennin kohdemaat. Tilastossa on ainakin yksi merkittävä virhe. Tilasto kertoo, että Suomesta vietiin vuonna 2012 Sveitsiin tuotekatego riaan setelit kuuluvia painotuotteita runsaan 10 miljoonan euron arvosta. Suomessa ei ole enää vuosiin painettu seteleitä, joten tieto on virheellinen. Jos tämän virheen ottaisi huo mioon, tarkoittaisi se viennin supistu- Tammi Tuonti lähetysmaittain Tuotteiden marraskuu Kum. tilastoarvo Kum. arvo 2012 euroa vuoden alusta muutos-% e/kg Kaikki maat yhteensä ,3 Saksa ,6 Tanska ,2 Viro ,7 Hongkong ,0 Puola ,7 Kiina ,0 Norja ,2 Italia ,4 Latvia ,8 Liettua ,8 Singapore ,4 Venäjä ,7 Malesia ,6 Slovenia ,9 Portugali ,8 Indonesia ,5 Luetellut maat yhteensä ,7 Pääosin painotuotteita Suomeen tuovat maat (ei kustannustuotteita). Lähde: Tullihallitus 20
21 mista noin 8,5 miljoonan euron arvosta eli noin 5 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Maakohtaiset erot kaupan kehityksessä ovat merkittävät. Suurin euromääräinen muutos on tapahtunut viennissä Ruotsiin. Maa on edelleen säilyttänyt asemansa suurimpana vientikohdemaana, vaikka laskua on 8 prosenttia. Myös vienti Iso-Britanniaan, Norjaan ja Tanskaan on supistunut. Vienti Venäjälle sen sijaan kasvoi 4 prosenttia. Viennin kokonaismäärä tonneina on pienentynyt 12 prosenttia. Vietyjen tuotteiden keskihinta oli 2,1 euroa/kilo. Kaupallisten mainosaineistojen ja luetteloiden yhteenlasketun viennin arvo oli 61 miljoonaa euroa. Aikakauslehtiä vietiin 55 miljoonan euron arvosta, ja vientiin menneen kirjatuotannon arvo oli 28 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli 175 miljoonaa euroa, joten kauppatase on lievästi positiivinen. On kuitenkin huomioitava, että arvoltaan suurin osa tuoduista painotuotteista on kustannettuja kirjoja ja lehtiä, joita ei voi verrata viennin bulkkipainotuotteisiin. Tuotujen painotuotteiden keskihinta oli tullitilaston mukaan 8,3 euroa/kg. Eniten painettuja tuotteita Suomeen tuodaan Ruotsista. Maakohtaisen tuonnin keskihinnan perusteella on laadittu viereinen taulukko suurimmista bulkkipainotuotteiden lähettäjämaista. 21
22
23 suhdannenäkymistä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n helmikuussa julkaisema suhdannebarometri kertoo painotoiminnan poikkeuksellisen heikosta suhdannetilanteesta. Kaikista suhdannebarometrin toimialoista painamisen suhdannetilanne oli kaikkein huonoin. Saldoluku on raportissa 71. Myös suhdannenäkymät raportoitiin heikkoina. Saldoluku oli 41, joten 30 prosenttia vastaajista näki tilanteen hieman paranevan lähikuukausina. Lähes puolet vastaajista, 48 prosenttia, arvioi suhdanteiden heikkenevän lopputalven ja kevään aikana. Ennallaan tilanteen arvioi pysyvän 45 prosenttia vastaajista, ja vain seitsemän prosenttia odotti tilanteen paranemista. Tuotanto supistui hieman loka-joulukuussa, ja tuotannon ennakoidaan pienenevän myös seuraavan puolen vuoden aikana. Kapasiteetin käyttöasteet ovat laskussa, ja tilaustilanne on normaalia huonompi. Myyntihinnat ovat alentuneet, ja riittämätön kysyntä on yleisin kapeikkotekijä. Henkilökuntaa suunnitellaan vähennettävän lähikuukausina. Saldo Tilauskanta Suhdannenäkymät Suhdannetilanne Painoalan suhdanteet vuosina Lähde: EK:n suhdannebarometri, helmikuu
24
25 graafinen teollisyys ry:n toiminta yleistä Päättynyt vuosi oli ensimmäinen toimintavuosi uudessa tilanteessa, jossa Kirjapainoteollisuuden Työnantajaliitto ry:n toiminta on päättynyt ja valtaosa sen jäsenistä on siirty nyt Gt:n jäseniksi. Vuotta sävyttikin uuteen tilanteeseen tutustuminen. Vuoden aikana keskustelua herätti kysymys neuvonnasta työsuhdeasioissa. Sekä KTT että Gt pyrkivät kertomaan uusille jäsenille liittoyhteisön työnjaon, jossa Gt:n tehtä vänä on tukea jäsenten liiketoiminnan kehittämistä sekä huolehtia yleisestä edunvalvonnasta ja Viestinnän Keskusliiton vastuulla on antaa työsuhdeneuvontaa jäsenyrityksilleen. Kovinkaan moni pienyritys ei ole liittynyt VKL:ään vaan on työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä pyytänyt apua Gt:ltä. Pk-yritysten määrän voimakkaan kasvun vuoksi Gt:n hallitus päätti palkata pk-asiamiehen vastaamaan pk-yrityksille suunnatusta neuvonnasta ja edunvalvonnasta. Pk-asiamiehenä aloitti elokuun alussa di Annukka Ahopalo. Yksi liiton tulevaan toimintaan liittyvistä haasteista on talouden tasapaino. Alan henkilöstön supistuessa liiton jäsenmaksutulot pienenevät. Liiton VKL:lle maksama jäsenmaksu on kuitenkin pysynyt jo vuosia samalla tasolla. Sen osuus liiton jäsenmaksutuloista on viidessä vuodessa kasvanut 31 prosentista 42 prosenttiin. Tavoitteena on jo vuodesta 2011 ollut määritellä VKL:n jäsenmaksuperusteet uudella tavalla, mutta vasta VKL:n strategiaprosessin aikana keväällä 2013 on tämä työ sovittu saatettavaksi päätökseen. Vuoden 2012 lopussa Gt:llä oli yhteensä 229 jäsenyritystä, joista peräti 150 työllistää korkeintaan 100 henkilöä ja luetaan liiton määritelmän mukaan pk-yrityksiksi. 25
26 26
27 edunvalvonta Läntisen maailman graafisen teollisuuden toimintaa on viime vuodet uhannut voimakkaimmin tietotekniikan ja tietoliikenteen kehitys ja tätä seuraava muutos median käytössä. Nopea uutisvälitys on siirtynyt internetiin, ja sen seurauksena varsinkin nuoret ikäluokat ovat vieraantuneet perinteisistä sanomalehdistä. Luonnollisesti sanomalehdenkustantajat ovat investoineet voimakkaasti nettipohjaiseen uutistarjontaan. Tämä kehitys on valloittanut myös Suomen. Vuoden 2012 aikana tablettitietokoneet yleistyivät selvästi, ja niiden kokonaismyynti on jo ylittänyt kappaletta. Tämän median murroksen lisäksi myös tilattaville aikakaus- ja sanomalehdille tullut arvonlisävero on entisestään heikentänyt paperilehtien suosiota. Lehtikustantajien tulonmuodostusta rasittavat sekä media- että tilaustuottojen hiipuminen. Kuitenkin monet tutkimukset osoittavat painettujen tuotteiden edelleen olevan miellyttävin ja tehokkain mediavalinta sekä ilmoittajan että kuluttajan itsensä kannalta. Lehdessä oleva ilmoitus koetaan luonnolliseksi osaksi tuotetta, kun taas netti-ilmoitus ärsyttää valtaosaa kuluttajista. Printtituotteiden pluspuolia liitto tuo esiin Print Power -hankeen avulla. Hanke kertoo printin mediatehokkuudesta ja ympäristöystävällisyydestä. Netin hyödyntäminen on myös selvästi helpottanut painotyön ostajan mahdollisuuksia verrata palvelujen hintoja paitsi kotimaisten toimittajien myös ulkomaisten painojen välillä. Hintatietoisuuden lisääntyminen ja edelleen voimakkaana jatkuva 27
28 kapasiteetin ylitarjonta ovat laskeneet hintoja ja tätä kautta heikentäneet yritysten taloutta. Kansainvälisen kilpailun lisääntyessä yhä keskeisemmäksi haasteeksi ovat muodostuneet ulkomaisten yritysten joustavammat työaikasäädökset ja monien maiden alhaisemmat palkkakustannukset. Gt oli aktiivisesti mukana tuottamassa taustainformaatiota ja kanavoimassa alan näkemyksiä viime kevään työehtosopimusneuvotteluihin. Liiton tavoitteena oli ohjata Viestinnän Keskusliiton tes-neuvottelijat solmimaan maltilliset palkankorotukset ja uudistetut työaikamääräykset sisältävä työehtosopimus. Valitettavasti tavoitteisiin ei tälläkään kerralla päästy. Laadittu sopimus heikensi edelleen alan yritysten kilpailukykyä ja johti työvoiman supistumiseen. Vaikka uusi työehtosopimus on kestoltaan melko pitkä se päättyy syksyllä 2014, päätti Gt olla aloitteellinen ja käynnisti keskustelut alan työntekijöitä edustavan TEAM-liiton ja VKL:n kanssa tavoitteenaan lähteä hyvässä yhteistyössä rakentamaan uutta työehtosopimusta, joka paremmin ajaisi alan etuja. ympäristöasiat Ympäristöasioiden edunvalvonta hoidetaan yhteistyössä Viestinnän Keskusliiton kanssa. EU-ympäristömerkki painotuotteelle Elokuussa hyväksyttiin eu-ympäristömerkin ensimmäiset vaatimukset painotuotteelle yhdeksän valmisteluvuoden jälkeen. Ympäristömerkki voidaan myöntää painotuotteelle, joka täyttää Euroo pan Unio nin komission päätöksessä painotuotteelle asetetut arvioin ti- ja todentamisvaatimukset. Suomessa merkin myöntämisestä päättää Motiva Oy. Ympäristömerkitty painotuote voidaan painaa ainoastaan eu-ympäristömerkitylle paperille. Ympäristövaatimuksia on asetettu myös painotuotteen kierrätettävyydelle, painamisessa käytetyille kemikaaleille, prosessista aiheutuville päästöille ja jätteille sekä energiankulutukselle. Yritys maksaa eu-ympäristömerkin hakemisesta käsittelymaksun sekä käytöstä vuosimaksun, joka vaihtelee euron välillä. Maksut on porrastettu yrityksen koon mukaan. Lisäksi kustannuksia aiheutuu 28
29 testauksista, vaatimusten täyttymisen arvioinnista ja mahdollisista ulkoisista tarkastuksista. Ympäristölainsäädäntöä uudistettiin Kertomusvuonna valmisteltiin ympäristönsuojelulain uudistusta. Uudistuksen taustalla oli Euroopan Unionin teollisuuspäästö direktiivin täytäntöön pano, mutta lisäksi siihen sisällytettiin myös puhtaasti kansallisista lähtökohdista tehtyjä muutoksia. Uusi jätelaki tuli voimaan toukokuun alusta, ja samalla ongelmajätteet muuttuivat vaarallisiksi jätteiksi. Laissa keräyspaperin tuottajavastuuta on laajennettu koskemaan myös painetun paperin maahantuontia. Paperituotteilla tarkoitetaan sanomalehtiä, aikakauslehtiä, suoramainontajulkaisuja, puhelinluetteloita, postimyyntiluetteloita, kirjekuoria, toimistopaperia ja muita niihin rinnastettavia paperituotteita, ei kuitenkaan kirjoja. Siirtymäsäädösten mukaan painetun paperin maahantuojan on hakeuduttava tuottajayhteisön jäseneksi vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Kertomusvuonna valmisteltiin keräyspaperin erilliskeräyksestä ja kierrätyksestä yksityiskohtaisemmin säätelevää valtioneuvoston asetusta.
30 KUN MINÄ OLEN MUKANA KAIKKI VOITTAVAT Minulla on voimaa. Kun tv- ja verkkomainontaan lisätään printti, brändin tunnettuus kasvaa ja kuluttajien ostopäätökset lisääntyvät jopa 50 prosentilla. Lataa UpCode-koodinlukija puhelimeesi osoitteesta kuvaa koodi ja lue lisää painetusta viestinnästä. PAINOTUOTTEELLA ON VOIMAA 30
31 print power -hanke Euroopan paperiteollisuuden ja muiden paperituotteen arvoketjussa mukana olevien yritysten ja järjestöjen yhteinen Print Power -hanke jatkui maassamme Gt:n koordinoimana. Hankkeella on kaksi eri brändiä: Print Power, joka korostaa painotuotteen mediatehokkuutta, sekä Two Sides, jonka tavoitteena on levittää tutkittua tietoa paperituotteiden ympäristövaikutuksista. Hanke rahoitetaan jäsenmaksutuloilla sekä Euroopan keskusprojektin tuella. Keskusprojektia rahoittavat pääasiassa paperi teollisuus sekä painoalan suuret laite- ja materiaalitoimittajat. Vuonna 2012 toteutimme hankkeen molempia brändejä rinnan. Hankkeen käyttämä kokonaisrahamäärä vuonna 2012 oli euroa. Print Power -hanke jatkuu myös vuonna 2013, ja uudet jäsenet ovat tervetulleita tukemaan koko toimialan etua ajavaa työtä. Mitä enemmän varoja on käytettävissä, sen suuremman näkyvyyden hanke saa. Jäsenyritykset voivat käyttää hankkeen tuottamia materiaaleja omassa markkinoinnissaan. Keväällä avattiin suomenkielinen Print Power -nettisivusto Jatkuvasti päivittyvät englanninkieliset uutiset näkyvät myös suomalaisilla sivuilla. Sivustolla esitellään muun muassa korkean huomioarvon saaneita printtimediaratkaisuja. Ympäristöasioihin keskittyvien kautta löytyy huomattava määrä metsään ja paperiin liittyvää faktaa. Print Power tekee yhteistyötä Suomen Markkinointiliiton kanssa, ja hanke on ollut esillä MARKin tilaisuuksissa. Print Power oli myös jälleen omalla osastolla mukana Markkinointiviestinnän viikko -tapahtumassa, jossa kangaslaminoidulla erikois kannella varustettu Painovoimaa-lehti sai suuren huomion. Tämä lehden toinen numero keskittyy printin mediatehokkuuteen. PAINOVOIMAA2012 painotuote TOIMII! PAINettu MedIA ON jotain käsinkosketeltavaa, jotain MIhIN VOI keskittyä, jotain MIstä VOI NAuttIA. PAINOTUOTTEELLA ON VOIMAA 31
32 koulutuspolitiikka Koulutuspoliittinen edunvalvonta tehdään yhteistyössä Viestinnän Keskusliiton kanssa. Ammattikorkeakouluja uudistetaan Ammattikorkeakoulujärjestelmää ollaan uudistamassa. Korkeakoulut joutuvat hakemaan toimilupansa uudelleen, ja samalla niiden rahoitusjärjestelmä ja tulosohjaus muuttuvat vuoden 2014 alusta. Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävät tullaan määrittelemään nykyisiä koulutusohjelmia suurempina kokonaisuuksina. Jatkossa koulut voivat päättää itsenäisesti tutkintojen järjestämistavoista koulutusvastuunsa puitteissa. Myös hakukohteet ovat aiempaa laajempia; tekniikan ja liikenteen koulutusalalla hakukohteiden määrä on tarkoitus pudottaa yhdeksään. Hallitusohjelman mukaan korkeakouluista piti tehdä itsenäisiä oikeushenkilöitä ja niiden rahoitus siirtää kokonaan valtiolle. Nämä uudistukset toteutettaneen myöhemmin. Graafisen tekniikan insinöörikoulutus tienhaarassa Metropolia Ammattikorkeakoulussa on Suomen ainoa graafisen tekniikan koulutusohjelma. Graafisen alan insinöörikoulutus uhkaa korkeakoulu-uudistuksen ja niukkenevien resurssien myötä kutistua sivuaineeksi. Syksyllä käynnistettiin kehittämishanke, jossa korkeakoulun opetushenkilöstö yhdessä elinkeinoelämän edustajien kanssa pohtii koulutuksen sisältöjen ja yritysyhteistyön työelämälähtöistä kehittämistä sekä keinoja koulutuksen vetovoiman lisäämiseksi. 32
33 grafit-koulutushanke Liitto on ollut mukana kehittämässä vuonna 2010 alkanutta Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamaa ja Aaltoyliopiston toteuttamaa pk-yrityksille suunnattua GRAFiT-kehityshanketta. Kohtalaisen aktiivisesta markkinoinnista huolimatta alamme pk-yritykset Uudellamaalla eivät ole hyödyntäneet tätä räätälöityä ja erittäin edullista koulutusta toivotussa laajuudessa. Vuoden 2012 ohjelmien sisältöjä räätälöitiin enemmän yrityskohtaisiksi. Markkinointi ja myyntikoulutukselle rakennettiin oma ohjelma, joka saavutti kohtalaisen osallistujamäärän. Pk-yrityksissä haasteeksi on muodostunut päivittäisestä työstä irrottautu minen; sen vuoksi sitoutuminen useita koulutuspäiviä sisältävään koulutukseen on ollut vaikeaa. Toisaalta aktiivisille osallistujayrityksille on hankkeen puitteissa rakennettu myös omaa täsmäkoulutusta. Osallistujien palaute koulutuksesta on ollut erinomaista. Hanke päättyy vuoden 2013 keväällä päätösseminaariin, ja siitä tehdään kokoava selvitystyö, joka sisältää yritysten kehittämiscaseja ja katsauksen hankkeen aikana tapahtuneista muutostrendeistä. 33
34
35 jäsenpalvelut kirjanpainajan päivä Kirjanpainajan päivä järjestettiin Aleksis Kiven päivänä Wanhassa Satamassa, Helsingissä. Seminaariohjelma oli rakennettu teeman Uutta energiaa työelämään ympärille. Osallistujien määrä oli selvästi muutamaa aikaisempaa vuotta suurempi 135 ilmoittautunutta henkilöä. Palaute oli erittäin myönteistä: 71 prosenttia piti tilaisuutta hyvänä, 22 prosenttia erinomai sena. Monipuolinen ja kiinnostava ohjelma, ajankohtaisia aiheita kuvaa hyvin osallistujien kommentteja yleisemminkin. Kirjanpainajan päivän aamupäivänä järjestettiin Viestintäalan tutkimussäätiön Think INK -innovaatiokilpailun päätösseminaari ja palkintojenjako. Kilpailu oli todellinen menestys ja toi esiin uusia mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaa. graafisen tuotannon laatusertifikaatti Kirjapainoteollisuuden Työnantajaliitto ry:n laatusertifikaatti siirtyi syksyllä KTT:n purkautuessa Gt:n hallintaan. Sertifikaatin nimeksi tuli Graafisen tuotannon laatusertifikaatti, ja sen uusi logo vastaa Gt:n tarpeita. Voimassaolevat sertifikaatti todistukset uudistettiin syksyn aikana. Sertifikaatti sai alkunsa vuosituhannen vaihteessa, kun pk-yritykset kokivat olemassa olleet laatusertifikaatit liian laajoiksi, kalliik si ja raskaiksi toteuttaa ja ylläpitää. Sertifikaatti perustuu Suomen laatupalkinto -kriteereihin, ja se on laajennettavissa ISO sertifikaatiksi. Sertifikaatin yllä pito edellyttää vuosittaista itsearviointia ja kolmen vuoden välein tehtävää ulkopuolista auditointia. Tarjouskilpailuissa laatu- 35
36 sertifikaatti on ollut riittävä silloin, kun sellaista on edellytetty. Ensimmäiset laatusertifikaatit myönnettiin vuonna Vuoden 2012 loppuun mennessä sertifikaatin suorittaneita yrityksiä on ollut yhteensä 22 ja voimassa olevia sertifikaatteja on 13. Osa sertifikaatin suorittaneista yrityksistä on loppunut tai sulautunut isompiin yrityksiin. Sertifikaattityöstä ja auditoinnista vastaa Paavo Markkanen, Akilles Oy. Hänen johdollaan valittiin pk-johtokunnasta työryhmä pohtimaan sertifikaatin mahdollisia kehitystarpeita. Työryhmä käy kevään 2013 aikana läpi sertifikaatin kriteerit ja arvioi sertifikaatin suorittamis- ja ylläpitotapaa sekä tekee hallitukselle ehdotuksen muutoksista. pk-toiminta Kirjapainoteollisuuden Työnantajaliiton hallituksella vahvistettu pk-johtokunta kokoontui vuonna 2012 kolme kertaa. Kesän aikana toteutettu pk-jäsenkysely ohjasi loppuvuoden toiminnan suunnittelua. Kyselyn perusteella toivotuinta jäsenpalvelua on työsuhdeneuvonta, joka liittoyhteisön työnjaon mukaan kuuluu Viestinnän Keskusliitolle. Koska vain harva Gt:n pk-jäsen on liittynyt myös VKL:n jäseneksi, on neuvontaa antanut liittoon elokuussa palkattu pk-asiamies. Runsaasti uusia pk-jäseniä saaneen Gt:n pk-toiminta sai hyvän alun, kun KTT purettiin ja seuraavina päivinä vietettiin pk-päiviä Maarianhaminassa. Laivamatkan aikana pidettiin tiukka menestysja myyntiaiheinen koulutus, ja perillä tutustuttiin Mariehamns Tryckerin toimintaan sekä ahvenanmaalaiseen yritys- ja liiketoimintaan Ålands Näringslivin toimistossa. Matka oli erittäin onnistunut, ja 40:n osallis tujan palaute erinomainen. Tapahtuma oli hyvä esimerkki siitä, miten KTT:n vaalima yhteisöllisyys ja vertais tuki voivat rikastuttaa liiton toimintakulttuuria. Vuoden aikana liittojohtaja ja pk-asia - mies vierailivat 15 jäsenyrityksessä Lahdessa, Oulussa, Somerolla, Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Jäseniin ja yritysten toimintaan tutustuminen on ollut mielenkiintoista. Vierailujen ohessa toimitettiin perille Graafisen tuotannon laatusertifikaatin uudistettuja todistuksia. Joulukuussa järjestettiin Helsingissä pkjäsenille suunnattu koko päivän työsuhdekoulutus. Kouluttajana toimi VKL:n lakimies, ja päivän aikana käytiin läpi työ- 36
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto
LisätiedotGraafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000
LisätiedotGraafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto
LisätiedotGraafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot
LisätiedotGraafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto
LisätiedotGraafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015. 21.12.2015, Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015 21.12.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne. Vuoden 2014 luvut ovat ennakkotietoja. TOL 181 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotGraafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2014. 5.5.2014, Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2014 5.5.2014, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot vuoden
LisätiedotGraafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /
LisätiedotGraafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu , Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu 2016 15.3.2016, Lasse Krogell Yritysrakenne. TOL 181 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto
LisätiedotGraafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014. 3.10.2014, Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014 3.10.2014, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot vuoden
LisätiedotEn ole koskaan nähnyt kovin suurta eroa vuorineuvosten. puheissa, varsinkaan kun kyse on kilpailukyvyn parantamisesta. puheenjohtaja Matti Uuttu
vuosikertomus 2011 vuosikertomus 2011 En ole koskaan nähnyt kovin suurta eroa vuorineuvosten ja pienyrittäjien puheissa, varsinkaan kun kyse on kilpailukyvyn parantamisesta. puheenjohtaja Matti Uuttu
Lisätiedotpuheenjohtaja Matti Uuttu
vuosikertomus 2013 vuosikertomus 2013 Alan työehtosopimuksen kehittämis hanke edistyi kertomusvuoden aikana vahvasti. Neuvotteluja vedettiin jämäkästi, ja Gt:llä oli prosessissa ensimmäistä kertaa vahva
LisätiedotGraafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu , Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2017 07.02.2017, Lasse Krogell Yritysrakenne. TOL 181 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto
LisätiedotMarkkinointiviestinnän määrä supistui 0,5 miljardia euroa vuonna 2009
Mainonnan Neuvottelukunnan tiedote 15.06.2010 Markkinointiviestinnän määrä supistui 0,5 miljardia euroa vuonna 2009 Mainosalan järjestöjä edustava Mainonnan Neuvottelukunnan TNS Gallupilla teettämän selvityksen
LisätiedotEK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotMainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua
Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua TIEDOTUSVÄLINEILLE JULKAISTAVISSA 20.9.2006 KLO 9.00 Markkinointiviestinnän panostusaikeita selvittävä Mainosbarometri 2007 -tutkimus ennakoi mainonnan lisääntyvän
LisätiedotVuosikertomus 2010 Lönnrotinkatu 11 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 2287 7200, fax (09) 603 527 www.graafinenteollisuus.fi
Vuosikertomus 1 Vuosikertomus 2 GRAAFINEN TEOLLISUUS RY VUOSIKERTOMUS 3 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS VUONNA Yleinen taloudellinen kehitys...5 Graafinen teollisuus...6 Suhdannenäkymistä...8
LisätiedotPoliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1
Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2014 1140/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta
LisätiedotPalvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan
Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen
LisätiedotTIEDOTE 13.06.2013 MARKKINOINTIVIESTINNÄN MÄÄRÄ LASKI VIIME VUONNA 0,6 %
TIEDOTE 13.06.2013 MARKKINOINTIVIESTINNÄN MÄÄRÄ LASKI VIIME VUONNA 0,6 % Markkinointiviestinnän määrä Suomessa vuonna 2012 oli 3 380 miljoonaa euroa. Investoinnit laskivat 0,6 prosenttia edelliseen vuoteen
LisätiedotMissä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen
Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000
LisätiedotSuomen graafisen teollisuuden vienti , Lasse Krogell
Suomen graafisen teollisuuden vienti 2016 7.03.2017, Lasse Krogell Ulkomaankauppa / vienti 2016 Vuoden 2016 vientitilasto supistui 10 %. Viennin arvo oli 114 miljoonaa euroa. Valitettavasti tilasto sisältää
Lisätiedot17.2.2015 Matti Paavonen 1
1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11
TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotTuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan
Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan
LisätiedotMarkkinointiviestinnän määrä kasvoi vuonna 2010
Viestimille 18.05.2011 Markkinointiviestinnän määrä kasvoi vuonna 2010 Mainosalan järjestöjä edustavan Mainonnan Neuvottelukunnan TNS Gallupilla teettämän selvityksen mukaan markkinointiviestinnän määrä
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
LisätiedotMarkkinointiviestintäpanostukset kasvoivat 4,1 % vuonna 2011
Tiedote 31.5.2012 Markkinointiviestintäpanostukset kasvoivat 4,1 % vuonna 2011 Markkinointiviestintäpanostukset olivat vuonna 2011 Suomessa 3,385 miljardia euroa. Investoinnit kasvoivat 4,1 % edellisvuoteen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotKuva 1. BKT kasvaa ja kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasolla sitten syksyn
Suomi ei ole enää taantumassa, ja talouden kasvun odotetaan jatkuvan myös kuluvana vuonna. Vuosi 216 toi lupauksen paremmasta myös media-alalle. Mediaalan odotetaan kasvavan lievästi vuonna 217. I/217
LisätiedotAlkava ARA-tuotanto kunnittain
5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina
LisätiedotKaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät
Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:
LisätiedotTeknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino
Teknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino Yli 50 % koko viennistä. Työllisyysvaikutus suoraan lähes 320 000, välilliset vaikutukset mukaan lukien 675 000 ihmistä. Vaikutus arvonlisään yhteensä
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
Lisätiedotsisällysluettelo Alan tilastointi ja toimialaseuranta Print&Media-lehti kansainvälinen yhteistyö Intergraf... 31
vuosikertomus 2017 vuosikertomus 2017 sisällysluettelo toimintaympäristön kehitys vuonna 2017 Yleinen taloudellinen kehitys...7 Mediamainonta...7 Graafinen teollisuus... 8 Suhdannenäkymistä... 15 graafinen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
Lisätiedot1 Vuosikertomus 2008
Vuosikertomus 1 Vuosikertomus 2 GRAAFINEN TEOLLISUUS RY TOIMINTAKERTOMUS 3 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS VUONNA Yleinen taloudellinen kehitys... 5 Graafinen teollisuus... 5 Suhdannenäkymistä...
LisätiedotElintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019
Elintarviketeollisuuden talouskatsaus Syyskuu 2019 Suhdannetilanne normaali, varovaisin odotuksin syksyyn Alkuvuosi 2019 oli elintarviketeollisuudelle suotuisa ja suhdanteet etenivät myönteisesti. Odotukset
LisätiedotTilaustilanne on kohentunut, mutta heikko kysyntä on yhä yleisin kapeikkotekijä
Suhdannebarometri Helmikuu 21 Uusimaa Elokuu 212 Teollisuus ja rakentaminen Tuotanto kasvoi vuoden 212 toisella neljänneksellä Tilaustilanne on kohentunut, mutta heikko kysyntä on yhä yleisin kapeikkotekijä
LisätiedotHÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017
HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009 2016 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017 Päästölaskennan sektorit Kuluttajien sähkönkulutus Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Tieliikenne
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotElinvoima Suomen kaupunkikeskustoissa 2019
Elinvoima Suomen kaupunkikeskustoissa 2019 Tietoliite julkaisuvapaa 24.5.2019 klo 12.00 FM Martti Wilhelms TietojärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy Keskustojen elinvoimalaskenta Suomessa Elinvoimalaskenta
LisätiedotTalouskatsaus. Henkilöstöpalveluiden suhdannetilanne on yhä hyvä, mutta suhdannenäkymät ovat parin viime kuukauden aikana vaimentuneet
7 19 HPL TOP liikevaihtotiedustelu 7/19 Henkilöstöpalveluiden suhdannetilanne on yhä hyvä, mutta suhdannenäkymät ovat parin viime kuukauden aikana vaimentuneet selvästi. Henkilöstöpalveluiden liikevaihdon
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013
LisätiedotPienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun
Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset?
Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Vaasassa 25.03.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin
LisätiedotTeknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino
Teknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino Yli 50 % koko viennistä. Työllisyysvaikutus suoraan lähes 320 000, välilliset vaikutukset mukaan lukien 675 000 ihmistä. Vaikutus arvonlisään yhteensä
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotTilauskirjat ovat laskeneet normaalia ohuemmiksi
Suhdannebarometri Helmikuu 1 Uusimaa Marraskuu 12 Teollisuus ja rakentaminen tummenevat, saldoluku -22 Tilauskirjat ovat laskeneet normaalia ohuemmiksi Tuotannon ennakoidaan pysyvän loppuvuoden aikana
LisätiedotKuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018
Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20
LisätiedotKUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä
KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen
LisätiedotKaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa
Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotIndeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit
Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
Lisätiedotsisällysluettelo Alan tilastointi ja toimialaseuranta...27 Print&Media-lehti... 28
vuosikertomus 2016 vuosikertomus 2016 sisällysluettelo toimintaympäristön kehitys vuonna 2016 Yleinen taloudellinen kehitys...7 Mediamainonta...7 Graafinen teollisuus... 8 Suhdannenäkymistä... 15 graafinen
LisätiedotKaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät
Kaupan näkymät 11-12 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan työlliset 1 298 henkilöä 14 % Autokauppa Tukkukauppa ja agentuuritoiminta 55 % 31 % Vähittäiskauppa Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.
LisätiedotPrintti on tehokas kanava. Myös painotalon on oltava tehokas ja vikkelä. Silloin printti säilyy mediamixissä ja menestyy tulevaisuudessakin.
vuosikertomus 2014 vuosikertomus 2014 Printti on tehokas kanava. Myös painotalon on oltava tehokas ja vikkelä. Silloin printti säilyy mediamixissä ja menestyy tulevaisuudessakin. puheenjohtaja Seppo Rantala
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2018
Keski-Suomen Aikajana 2/2018 Tilanne 31.12.2017 #keskisuomi vakaan #kasvunmaakunta kasvu jatkui hyvänä 2017 vientiteollisuus oivassa vedossa Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2018
Keski-Suomen Aikajana 2/2018 Tilanne 31.12.2017 #keskisuomi vakaan #kasvunmaakunta kasvu jatkui hyvänä 2017 vientiteollisuus oivassa vedossa Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto 2010= 125 120 Keski-Suomen
Lisätiedot- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen
Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai
Lisätiedot1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)
. KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1072/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotRAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
Lisätiedottoimintaympäristön kehitys vuonna 2015 Yleinen taloudellinen kehitys...7 Mediamainonta... 9 Graafinen teollisuus Suhdannenäkymistä...
vuosikertomus 2015 vuosikertomus 2015 sisällysluettelo toimintaympäristön kehitys vuonna 2015 Yleinen taloudellinen kehitys...7 Mediamainonta... 9 Graafinen teollisuus... 11 Suhdannenäkymistä... 15 graafinen
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotKAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011
KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat
Lisätiedot2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö
N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi
Lisätiedot