Vuosikertomus 2010 Lönnrotinkatu 11 A, Helsinki, puh. (09) , fax (09)

Transkriptio

1 Vuosikertomus

2 1 Vuosikertomus

3 2 GRAAFINEN TEOLLISUUS RY VUOSIKERTOMUS

4 3 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS VUONNA Yleinen taloudellinen kehitys...5 Graafinen teollisuus...6 Suhdannenäkymistä...8 Graafinen Teollisuus ry:n toiminta YLEISTÄ...9 EDUNVALVONTA Postilain uudistaminen ja muut jakelukysymykset...9 Tutkimussäätiöt...9 Ympäristölainsäädäntö...10 Ympäristömerkinnät...10 Print Power -projekti...10 Koulutusasiat...11 JÄSENPALVELUT Kirjanpainajan päivä...12 PK-toiminta...12 CRnet graafisen alan ympäristötietopankki...12 Ympäristöryhmä...12 Hiilijalanjäljen laskenta...12 Alan tilastointi ja toimialaseuranta...12 Aronia-Gt yritysjärjestely-yhteistyö...13 Graafisen alan toimialastrategia...13 Painomaailma-lehti...13 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Intergraf...14 Pohjoismainen yhteistyö...14 TAVARANTARKASTAJAT...14 LIITON JÄSENISTÖ, HALLINTO JA TALOUS Jäsenistö...15 Vuosikokous...15 Hallitus...15 Vaalivaliokunta...15 Tilintarkastajat...15 Asiantuntijaryhmät...16 Liiton henkilöstö...16 Edustukset...16 Liiton talous...17 LIITON JÄSENLUETTELO...18

5 4 GRAAFINEN TEOLLISUUS RY VUOSIKERTOMUS

6 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS VUONNA Yleinen taloudellinen kehitys Vuoden 2008 maamme talouden romahduksen jälkeen vahva elpyminen käynnistyi vuoden 2009 loppupuolella ja jatkui voimakkaana vuonna. Bruttokansantuote kasvoi 3,1 prosenttia edellisvuodesta viennin, asuinrakennusinvestointien ja kulutuksen tukemana. Myös näkymät lähivuosille ovat pääosin suotuisat. Edellytykset vientivetoisen nousun jatkumiselle Suomessa ovat hyvät. Tärkeimmät vientimaamme (Saksa ja Ruotsi) ovat hyvässä vedossa, Venäjä toipuu vauhdilla raakaöljyn hinnan nousun tukemana ja euron heikkeneminen vahvistaa omaa kilpailukykyämme. Vuonna teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat 24,1 prosenttia vuodesta Suomen viennin arvo kohosi vuonna yli 52,3 miljardiin euroon eli 16 prosenttia suuremmaksi kuin vuonna Tuonti kasvoi 18 prosenttia ja nousi miltei 51,5 miljardiin euroon. Voimakkaimmin kasvoi kemianteollisuu- den tuotteiden vienti. Myös metsäteollisuuden vienti on kasvanut merkittävästi, kun taas sähköteknisen teollisuuden vienti on taantunut viestintälaitteiden viennin vähenemisen vuoksi. Kasvusta huolimatta sekä vienti että tuonti jäivät yhä selvästi pienemmiksi kuin taantumaa edeltäneenä vuonna Työllisyyskehitys on ollut ennustettua parempaa. Yritykset pitivät kiinni työvoimastaan, vaikka kannattavuus romahti vuoden 2009 aikana. Itseään vahvistavia kierteitä ei ehtinyt syntyä. Marraskuussa työttömien määrä oli lähes Luku on noin vuoden alkua pienempi. Työttömyysaste on alle 8 prosenttia. Työllisyys kasvaa ja työttömyys vähenee. Kuva 1 osoittaa kuinka maamme teollisuustuotannon vuoden 2008 romahduksen jälkeen tuotanto on lähtenyt hyvään nousuun. 130 Suomi Saksa Ruotsi Ranska Iso-Britannia Kuva 1. Teollisuustuotannon trendi Suomi, Saksa, Ruotsi, Ranska ja Iso-Britannia (BCD) 2000, 2005=100, TOL 2008 Lähde: Tilastokeskus

7 6 GRAAFINEN TEOLLISUUS RY VUOSIKERTOMUS TNS Gallup Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan mediamainontaan käytettiin Suomessa vuonna yhteensä miljoonaa euroa. Tämä on 4,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sanoma- ja kaupunkilehtimainontaan käytettiin 3,1 prosenttia enemmän euroja vuonna kuin vuonna Sanoma- ja kaupunkilehtien osuus mediamainonnan määrästä oli 41,5 prosenttia. Aikakauslehdissä mainostettiin euromääräisesti 2,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna Aikakauslehtimainonnan osuus mediamainonnasta oli 11,4 prosenttia. Painetuissa hakemistoissa mainonta laski 14,6 prosenttia ja niiden osuus mediamainonnasta oli 5,1 prosenttia. Painettujen medioiden osuus mediamainonnasta oli yhteensä 58,0 prosenttia. Mediamainonta (milj. euroa) 2009 Muutos % %-osuus Sanoma- ja kaupunkilehdet yhteensä 541,8 558,7 3,1 41,5 Aikakauslehdet yhteensä 157,1 153,6-2,2 11,4 Painetut hakemistot 81 69,1-14,6 5,1 Painetut mediat yhteensä 779,9 781,4 0,2 58 Display- ja luokiteltu verkkomainonta 77, ,5 7,4 Hakusanamainonta ja sähköiset hakemistot ,2 4,1 7,9 Verkkomediamainonta yhteensä* 179,8 206,2 14,7 15,3 Televisiomainonta 237,2 265,9 12,1 19,7 Radiomainonta 49,7 52 4,7 3,9 Elokuvamainonta 2,4 2,9 19,3 0,2 Sähköinen mainonta yhteensä 468, ,5 39,1 Ulko- ja liikennemainonta 36,2 38,5 6,4 2,9 Mediamainonta yhteensä 1 285, ,9 4,8 100 Lähde: TNS Gallup Graafinen teollisuus Alan liikevaihto laski 14 prosenttia vuonna Muutos oli voimakkainta kaupallisessa volyymipainamisessa. Tilastokeskuksen alatoimialakohtainen seuranta osoittaa, että heatset-painojen liikevaihto laski peräti 28 prosenttia ja arkkipainojen 14 prosenttia. Sanomalehtipainoilla liikevaihto laski 10 prosenttia. Seurannassa mukana olevien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin kaksi kolmasosaa koko toimialan liikevaihdosta. Vaikka yleinen talouden toimeliaisuus on Suomessa kasvanut selvästi vuonna, on graafisen teollisuuden kehitys ollut melko hidas. Liikevaihto on laskenut suurimmilla alatoimialoilla aina syksyyn asti. Liikevaihdon kehitys on edelleen ollut heikointa kaupallisessa painotoiminnassa, jossa liikevaihto on tammi-syyskuussa laskenut noin 9 prosenttia. Sanomalehtipainamisessa liikevaihdon lasku oli vastaavasti noin 3 prosenttia. Viimeisen vuosineljänneksen kehitys on ollut hieman myönteisempi. Koko toimialan vuoden liikevaihdon on arvioitu laskeneen 5 prosenttia edellisvuodesta. Milj. euroa % Kuva 2 Painamisen ja siihen liittyvien palvelujen liikevaihdon kehitys 2000 e. Lähde: Tilastokeskus (arvio Gt)

8 7 Vuoden 2009 lopussa työskenteli alallamme Tilastokeskuksen mukaan henkilöä. Vuonna henkilömäärä on edelleen vähentynyt noin 10 prosentin vuosivauhtia. Viime vuodenvaihteessa ala työllisti arviolta enää henkilöä. Yritysten lukumäärä on myös pienentynyt mutta selvästi maltillisemmin kuin henkilömäärä. Pitkään jatkunut suhteellisesti yhtä suuri henkilömäärän ja yritysmäärän lasku katkesi pari vuotta sitten. Keskimääräinen yrityksen työllistämä henkilömäärä on pudonnut kymmenestä henkilöstä kahdeksaan ja puoleen Yritysten määrä Henkilöstön lkm yhteensä Yritysten määrä Henkilöstön määrä Kuva 3 Painamisen ja siihen liittyvien palvelujen henkilö- ja yritysmäärän kehitys 2000 e. Lähde: Tilastokeskus (arvio Gt) Heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta on konkurssiin menneiden yritysten määrä laskenut. Näitten yritysten keskimääräinen koko on hieman kasvanut edellisvuodesta ollen kuitenkin viime vuosien normaalitasolla. Oikeudelliset muodot yhteensä Yritysten lukumäärä Henkilömäärä Henkilöitä / yritys keskimäärin , , , , , , , ,8 Konkurssiin menneet yritykset ja yritysten työllistämä henkilöstö vuosina 2003 (tammi-marraskuu). Lähde: Tilastokeskus Graafisen teollisuuden ulkomaankauppa laski 35 prosenttia vuonna Lasku jatkui vielä kertomusvuoden alkupuoliskolla, mutta korjaantui kesän jälkeen päätyen jotakuinkin edellisvuoden tasolle. Viennin arvo vuonna oli euroa. Vienti Ruotsiin on kasvanut 12 prosenttia ja Venäjän vienti laskenut 10 prosenttia. Ruotsi ja Venäjä vastaavat 63 prosentista koko alan viennistä. Suuruusjärjestyksessä seuraavina ovat Norja, Iso-Britannia ja Tanska. Vaikka viennin arvo on pysynyt edellisvuoden tasolla, on viennin määrä tonneina kasvanut 6 prosenttia. Vietyjen tuotteiden keskihinta on laskenut kahteen euroon/ kilo. Painotuotteiden tuonti kasvoi 6 prosenttia, mikä entisestään kasvatti kauppataseen alijäämää. Tuonnin arvo oli euroa. Tullitilasto ei pysty erottelemaan kustannustuotteina ja painotuotteina myytyä arvoa, joten on syytä huomioida, että suurin osa tuotavista painotuotteista on ulkomaalaisia lehtiä ja kirjoja, joitten arvo on paljon bulkkipainotuotteina vietäviä tuotteita suurempi. Tuotujen tuotteiden keskihinta oli runsas 7 euroa/kilo. Lähes koko 2000-luvun jatkunut erittäin voimakas tuonnin kasvu Puolasta hidastui hieman. Vuosien keskimääräinen kasvu oli 70 prosenttia ja kertomusvuonna se laski 17 prosenttiin. Varsinkin Keski-Eurooppaan voimakkaasti kasvanut Kaukoidän tuonti ei vielä ole Suomessa kovin merkittävä. Hongkongin tuonnin osuus oli 2,7 prosenttia koko tuonnista ja Kiinan tuonti 1,5 prosenttia. Kiinan tuonti kuitenkin kasvoi 53 prosenttia edellisvuodesta.

9 8 GRAAFINEN TEOLLISUUS RY VUOSIKERTOMUS Milj. euroa Venäjä Ruotsi Norja Iso-Britannia Tanska Kuva 4 Painotuotteiden vienti viiteen suurimpaan vientimaahan (85 prosenttia koko viennistä). Lähde: Tullihallitus Suhdannenäkymistä EK:n alan yrityksille tammikuussa 2011 tehdyn tiedustelun mukaan suhdannetilanne on edelleen varsin heikko. Tilauskanta on huomattavan matala, mutta tuotanto kasvoi kuitenkin viime vuoden lopulla. Kapasiteetin käyttöaste on alhainen, ja yli puolella yrityksistä on vapaata kapasiteettia. Myyntihinnat laskivat edelleen. Näkymät lähikuukausille ovat kuitenkin varovaisen myönteiset, ja heikon suhdannetilanteen arvioidaan jonkin verran paranevan alkuvuoden aikana. Tuotannon odotetaan kasvavan, mutta myyntihintojen arvioidaan edelleen laskevan. Painoalan materiaalien, varsinkin paperin mutta myös painolevyjen ja -värien hintojen poikkeuksellisen voimakas nousu luo entistä kovemmat haasteet yritysten kannattavuudelle. Vuoden 2011 alussa solmitut työehtosopimukset on tehty tasolla, joka on selvästi yli painoalan sietokyvyn. Alan työehtosopimukset umpeutuvat huhtikuun lopulla. Vaikka EK:n suhdannekyselyn mukaan yritykset arvioivat myyntihintojen edelleen laskevan, on alan jatkuvuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää, että yritykset onnistuvat siirtämään kohoavat kustannukset myyntihintoihin. Mainostajien Liiton vuodenvaihteessa /2011 tekemä kysely osoittaa, että mainostajat aikovat panostaa voimakkaasti mainontaan vuonna Mainosbarometrin saldoluku on +33, kun luku vuosi sitten vastaavassa kyselyssä oli +19. Luku kertoo, että vastaajissa on 33 prosenttia enemmän mainostajia, jotka aikovat kasvattaa mainontaansa kuin niitä, jotka aikovat supistaa mainontaansa. Kaksi vuotta sitten luku oli -41. Printtimedian osalta luvut eivät ole yhtä positiiviset. Sanomalehtimainonta saa luvun -16 ja aikakauslehtimainonta 0. Esitemedian saldoluku on -12. Negatiiviset luvut eivät kuitenkaan välttämättä tarkoita mainosvolyymin laskua. Vuosi sitten sanomalehtimainonnan saldoluku oli -19 ja toteutunut sanomalehtimainonta nousi 3,1 prosenttia. SANOMA- JA KAUPUNKILEHDET YHTEENSÄ Päivälehdet (4-7 krt/vk ilmestyvät sanomal.) 1-3 krt viikossa ilmestyvät sanomalehdet Kaupunki- ja noutolehdet AIKAKAUSLEHDET YHTEENSÄ Yleisölehdet Ammatti- ja järjestölehdet Eri mediaryhmien volyymien kehittyminen 2011 vs. Kasvaa Ennallaan Pienenee 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KOKO SUORAMARKKINOINTI YHTEENSÄ Osoitteellinen suoramainonta yhteensä Osoitteeton suoramainonta yhteensä Esitemedia Mobiilimarkkinointiviestintä Sähköpostimarkkinointiviestintä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Asiakaslehdet -9 Telemarkkinointi 0 Lähde: Mainostajien Liitto, Mainosbarometri 2011 SALDO SALDO

10 9 GRAAFINEN TEOLLISUUS RY:N TOIMINTA YLEISTÄ Liiton toimintaa sävyttivät vuonna useat eri hankkeet. Liiton oma toimialastrategiatyö keskittyi keväälle, samoin osallistuminen postilain valmistelutyöryhmään. Muita hankkeita, joihin liitto osallistui aktiivisesti, olivat Print Power ja Grafit-koulutushankkeen suunnittelu. Syyskuussa Suomen Messut järjesti ensimmäiset GrafTec-messut Helsingin Messukeskuksessa PacTec-messujen rinnakkaismessuna. Kirjanpainajan päivä ja painotuotekilpailu Printin Voimaa järjestettiin messujen yhteydessä. Huoli liiketoiminnan kehittymisestä painoi voimakkaasti alan yrityksiä, mikä myös heijastui liiton toimintaan. Jäsenyritysten kiinnostus osallistua toukokuussa Birminghamissa pidettyjen IPEX-messujen yhteiselle messumatkalle oli niin heikko, ettei keskitettyä matkaa järjestetty lainkaan. Myös Kirjanpainajan päivän osallistujamäärä jäi ennakoitua pienemmäksi. Toimialastrategian julkistamisseminaari muodosti kuitenkin poikkeuksen keräten runsaasti osallistujia. Liiton jäsenmäärä jatkoi hidasta laskuaan pääosin yritysten yhdistymisten, sisäisten yhtiöjärjestelyjen ja lopettamisien seurauksena. Jäsenistöstä poistui 17 yritystä ja uusia tuli 10. Jäsenmäärä vuoden lopussa oli 159, kun se vuotta aikaisemmin oli 166. EDUNVALVONTA Postilain uudistaminen ja muut jakelukysymykset Postilain uudistamista valmistellut työryhmä, johon myös liittojohtaja osallistui, sai valmistelutyöhön keväällä hieman lisäaikaa ja työryhmän ehdotus luovutettiin viestintäministerille maaliskuussa. Lakiesitys sai osakseen paljon kritiikkiä sekä poliittisissa piireissä että varsinkin jakelutyöntekijöitä edustavassa PAU:ssa. PAU:n suurin huoli on ykkösluokan yleispalvelukirjeen poistuminen, jonka pelätään aiheuttavan postin päiväjakelun siirtymisen varhaisjakelun yhteydessä jaettavaksi. Tilanne kärjistyi syksyllä jopa työtaisteluksi, kun PAU:n ja Itellan välisen työehtosopimuksen voimassaolo samanaikaisesti päättyi. Lopulta viestintäministeri lupasi huomioida PAU:n näkemykset lain eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Liiton kantana on, että taajama-alueiden ulkopuolella jakelu tulee voida yhdistää, jotta jakelukustannukset eivät nouse kohtuuttoman korkeiksi. Koska sanoma- ja aikakauslehdet eivät ole postilain soveltamisalueen piirissä, on jakelijoilla mahdollisuus hinnoitella palvelunsa alueellisesti. Eduskunta hyväksyi uuden postilain Laki antaa mahdollisuuden yhdistää kirjejakelu lehtien aamujakeluun. Haja-asutusalueiden jakelukustannusten nousun seurauksena saattaa olla painettujen lehtien siirtyminen sähköiseen muotoon lukulaitteiden yleistyessä. Tähän viittaava esimerkki on maaliskuussa 2011 käynnistynyt Hufvudstadsbladetin kokeilu, jossa ahvenanmaalaisille tilaajille an- netaan tabletit painetun lehden rinnalle. Tällä järjestelyllä tilaajat saavat lehtensä aamulla ja painettuna aikaisintaan iltapäivällä. Luonnollisesti tämä kokeilu saattaa johtaa painetun lehden jakelun lopettamiseen Ahvenanmaalla, koska fyysinen jakelu sinne on erityisen kallista ja hidasta. Liiton ja Itellan välinen Grapo-yhteistyö jatkui. Yhteistyön keskeisin anti on tiedonvälitys, jossa Itella kertoo omasta melko ripeänä jatkuvasta jakelutoiminnan uudistamistyöstä ja Gt pyrkii valvomaan jäsenyritystensä intressejä. Syyskuussa pidettiin Grapo-seminaari GrafTec-messujen yhteydessä. Myös tämän tilaisuuden osallistujamäärä jäi vaatimattomaksi. Tutkimussäätiöt Graafisen teollisuuden tutkimussäätiö ja Viestintäalan Taloudellinen Tutkimussäätiö yhdistettiin Viestintäalan tutkimussäätiöksi syksyllä. Uuden säätiön sääntöjen mukaan säätiön hallituksen nimeää Viestinnän Keskusliitto, joten Gt:llä ei ole muodollista asemaa säätiössä. Säännöt kuitenkin edellyttävät, että myös alan tuotantotoiminta on edustettuna. Säätiön asiamiehen ja hallituksen jäsenten kanssa on keskusteltu tarpeesta aktivoida tuotantotoiminnan ja tätä tukevan palvelutoiminnan tutkimusta. Alan tavoitteena on, että säätiö lanseeraisi tämän alueen hankkeen, johon kerättäisiin kiinnostuneita yrityksiä mukaan. Vain erittäin harvoilla alamme yrityksillä on resursseja itse käynnistää tutkimushankkeita, joita säätiö rahoittaisi.

11 10 GRAAFINEN TEOLLISUUS RY VUOSIKERTOMUS Ympäristölainsäädäntö Marraskuussa annettiin EU:n direktiivi teollisuuden päästöistä. Ympäristölupadirektiivin uudistamisen taustalla oli tarve vähentää teollisuuden päästöjä ja samalla vähentää yritysten hallinnollista taakkaa. Ympäristölupadirektiiviin liitettiin samalla erillisdirektiivejä, kuten haihtuvia orgaanisia yhdisteitä koskeva direktiivi. Jatkossa lupaharkinta sidotaan tiukemmin parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla (BAT) saavutettuihin päästötasoihin (BATAEL). Näistä on mahdollista poiketa vain erityisistä syistä, kuten esimerkiksi jos tason saavuttaminen johtaa kohtuuttomiin kustannuksiin verrattuna ympäristölle saavutettaviin hyötyihin. Tämä yhdenmukaistaa kilpailuolosuhteita. Jätelain kokonaisuudistusta koskeva hallituksen esitys jätettiin eduskunnalle lokakuussa. Eniten keskustelua herättäneitä asioita esityksessä ovat kuntien ja yksityisten yritysten rajanveto yhdyskuntajätteen keräyksen vastuunjaossa sekä pakkausten tuottajavastuu. Pakkausjätteiden tuottajavastuuta esitetään laajennettavaksi kotitalouksien pakkausjätteisiin, mikä aiheuttaisi pakkausalalle merkittävät lisäkustannukset. Ympäristömerkinnät EU:n ympäristömerkintää koskeva asetus uudistui helmikuussa. Sen tavoitteena on edistää ympäristöystävällisten tuotteiden käyttöä vapaaehtoisen EU:n ympäristömerkinnän avulla. Merkin houkuttelevuutta pyritään lisäämään nopeuttamalla kriteerien laadintaa ja alentamalla merkittävästi hakemus- ja vuosimaksuja. Toisaalta myöntämisperusteiden vaatimustasoa tullaan tiukentamaan siten, että vain prosenttia tuotteista voi saada merkin. Kertomusvuonna hyväksyttiin uudet EU-Kukka -kriteerit kopio- ja painopaperille. Sanomalehtipaperi jätettiin kriteereiden soveltamisalan ulkopuolelle. Painotuotteiden ympäristömerkintäkriteerit odottavat yhä hyväksymistä. Painolaitoksia koskevien pohjoismaisten ympäristömerkintävaatimusten uudistaminen käynnistyi kertomusvuonna. Uusia vaatimuksia on tulossa mm. painolaitoksen energian ja veden käytölle sekä hiilidioksidipäästöille. Pohjoismaiset ympäristömerkintävaatimukset painopapereille olivat myös uusittavana. Print Power -projekti Eurooppalainen paino- ja paperituotteiden mediatehokkuutta ja ympäristöfaktoja esiin tuova Print Power -hanke konkretisoitui käytännön toimiin toimintavuoden aikana. Suomessa hanke on organisoitu Gt:n hallinnoimaksi projektiksi, jonka country managerina toimii liittojohtaja. Käytännön työskentelystä vastaa Painokaksikko Oy / Annukka Ahopalo hankkeen koordinaattorina. Hanke rahoitetaan jäsenmaksutuloilla sekä Euroopan keskusprojektin tuella. Keskusprojektia rahoittaa pääasiassa paperiteollisuus sekä painoalan laite- ja muut materiaalitoimittajat. Suomen projekti keskittyi toimintavuonna ympäristöosioon nimeltä Two Sides. Englanninkielinen opas Myths and Facts käännettiin suomeksi. Tämä Faktaa ja fiktiota painetusta paperista -opas saatiin valmiiksi GrafTec-messuille, jossa Print Power -hanke esiteltiin messuvieraille. Kaiken kaikkiaan opasta on jaettu noin kappaletta vuoden 2011 alkuun mennessä. Myös Two Sides -verkkosivut on käännetty englannista suomeksi ja ne avattiin helmikuun alussa 2011 osoitteessa Osana Print Power -hanketta liitto osallistui messujen yhteydessä järjestettyyn Printin Voimaa painotuotekilpailuun yhdessä KTT:n, Finre:n, Canonin ja Papyruksen kanssa. Kilpailuun jätettiin yhteensä yli 100 työtä, joista esiraati valitsi esille pantavat noin 30 työtä. Messuvieraat valitsivat esillä olleiden töiden joukosta eri sarjojen voittajat. Printin Voimaa -kilpailun voittajat kolmessa sarjassa ovat: Digipainetut työt Offsetpainetut työt Kilpailuun osallistuneiden offsettöiden suuren lukumäärän vuoksi sarjassa palkittiin kolme työtä. Kirjapainojen painettu markkinointimateriaali Pentti Meklin taideteokset Kirjapaino: Offsetpaino L Tuovinen Ky Suunnittelijatoimisto/-tiimi: Esa Kärki, Aki Tuovinen ja Markus Niskanen Valokuvaaja Caj Bremer Kirjapaino: Kariston Kirjapaino Oy Suunnittelutoimisto/-tiimi: Jorma Hinkka Stora Enson kartonkimallit Kirjapaino: DMP Eriksen Suunnittelijatoimisto/-tiimi: Mainostoimisto Konsepti Oy UPM viilujuliste Kirjapaino: Kirjapaino Markprint Oy Suunnittelijatoimisto/-tiimi: UPM Konserniviestintä JT 75 v. juhlaviini Kirjapaino: Jaakkoo-Taara Oy Suunnittelijatoimisto/-tiimi: Zeeland, Juuso Korpinen/JT, Jari Öhman, Tommi Leppänen, Pekka Hultin

12 11 Koulutusasiat Liitto osallistui aktiivisesti yhdessä Viestinnän Keskusliiton kanssa alan koulutuksen kehittämiseen. Alalla on edustus Metropolia Ammattikorkeakoulun mediatekniikan neuvottelukunnassa, Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Käpylän koulutusyksikön painoviestintäalan neuvottelukunnassa sekä opetushallituksen asettamassa painoviestinnän tutkintotoimikunnassa. Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen Painoviestinnän tutkintotoimikunnan uusi kolmivuotiskausi käynnistyi elokuussa. Painoviestinnän perustutkinnon uudet opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet otettiin käyttöön syksyllä alkaneessa koulutuksessa. Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistä selvittänyt työryhmä jätti loppuraporttinsa joulukuussa. Sen mukaan tutkintojen työelämävastaavuuden ja reagointikyvyn varmistamiseksi yhteistyötä työelämän kanssa tulee entisestään tiivistää. Keskeiset esitykset liittyvät tutkintorakenteen ja tutkintojen joustavuuden lisäämiseen mm. siten, että tutkintoja voidaan jatkossa uudistaa myös tutkinnon osa kerrallaan. Rahoitusjärjestelmää tulee kehittää siten, että yksilöillä olisi mahdollisuus suorittaa koko tutkinnon asemasta yksittäisiä tutkinnon osia silloin, kun päivitetään osaamista. Ammatillisissa tutkinnoissa ehdotetaan siirryttävän eurooppalaiseen ECVET-pisteytykseen. Ammatillinen peruskoulutus Graafisen alan ammattikorkeakoulupohjainen tekninen koulutus keskittyy Metropolian Mediatekniikan koulutusohjelmaan. Vuoden syksyllä alkaneeseen koulutukseen oli 1,77 ensisijaista hakijaa jokaista aloituspaikkaa kohden. On huomioitava, että neljästäkymmenestäviidestä opiskelemaan hyväksytystä henkilöstä vain 31 aloitti opinnot. Toisen asteen ammatillista koulutusta graafiselle alalle annetaan seitsemässä oppilaitoksessa ympäri maata. Kertomusvuonna aloituspaikkoja oli yhteensä 320. Näihin oli yhteensä 481 hakijaa. Hyväksytyistä opiskelupaikan vastaanotti 285 opiskelijaa. Nuorten, työelämään siirtyvien opiskelijoiden ammatinvalintatilanteessa eivät graafisen teollisuuden ammatit ole viime vuosina olleet suosikkialojen joukossa. Alan ammatit ovat melko vieraita nuorille, mikä on osasyy alhaiseen suosioon. Liitto teetti yhteistyössä Viestinnän Keskusliiton kanssa lehtiartikkelin peruskoulun päättäville suunnattuun Ysi-lehteen. Tässä liittojen maksamassa jutussa kerrotaan kahdesta vasta perustutkinnon suorittaneesta painajasta ja heidän ensimmäisestä työstään helsinkiläisessä arkkipainossa. Opettajien kelpoisuusvaatimukset väljentyvät Ammatillisten opintojen opettajien kelpoisuusvaatimukset väljenevät alkaen liiton tavoitteiden mukaisesti. Vaatimus pedagogisista opinnoista ja vähintään kolmen vuoden käytännön työkokemuksesta säilyivät nykyisellään. Asetusmuutoksen mukaan soveltavaa korkeakoulututkintoa koskevasta vaatimuksesta voidaan kuitenkin jatkossa poiketa, jos opetustehtävä edellyttää erityisen vahvaa tai erikoistunutta käytännön ammattitaitoa. Tällöin opettajaksi voidaan valita myös henkilö, jolla on tehtävään soveltuva erikoisammattitutkinto. Näyttötutkinnot Vuonna hyväksyttiin yhteensä 132 näyttötutkintoa, joista 114 oli ammattitutkintoja ja 18 erikoisammattitutkintoja. Suoritetuista ammattitutkinnoista 40 prosenttia oli painajan ammattitutkintoja ja lähes neljännes digitaalipainajan ammattitutkintoja. Hyväksytyistä erikoisammattitutkinnoista kaksitoista oli faktorin erikoisammattitutkintoja. Faktorin erikoisammattitutkinto ja valmistava koulutus antavat valmiudet toimia erilaisissa yrityksen yhteys-, myynti- ja markkinointitehtävissä sekä graafisen alan tuotannon esimiehenä ja asiantuntijana.

13 12 GRAAFINEN TEOLLISUUS RY VUOSIKERTOMUS JÄSENPALVELUT Kirjanpainajan päivä Kirjanpainajan päivää vietettiin tällä kertaa Helsingin Messukeskuksessa 21. syyskuuta GrafTec-messujen ensimmäisenä päivänä. Ohjelman teemana oli Murroksesta Voimaa. Kirjanpainajan päivällä pohdittiin alan tulevaisuutta ja palkittiin alan parhaimmat innovaatiot. Tällä kertaa ei löytynyt varsinaista painotuoteratkaisua kilpailun voittoon, vaan palkinnot saivat Artprint Oy 100 Konkaria -myyjärekrytointikampanjallaan sekä Flowman Oy kustantajille ja painoille tarjottavasta materiaaliliikennettä hallinnoivasta ohjelmistopalvelusta. Tilaisuuteen osallistui 115 henkilöä, mikä oli selvästi tavoitetta vähemmän. PK-toiminta Liiton PK-toimintaa koordinoi PK-johtokunta. PK-johtokunta toimii aktiivisena keskustelu- ja ideointifoorumina nostaen esiin PK-yritysten kannalta keskeisiä kysymyksiä. Toimintavuoden aikana käsiteltyjä kysymyksiä olivat mm. ympäristökysymykset, Hanselin tarjouskierros valtionhallinnon painopalveluista, postilainsäädäntö ja muut jakeluun ja Itellan toimintaan liittyvät kysymykset sekä yhteistyö Kirjapainoteollisuuden työnantajaliiton KTT:n kanssa. Myös työehtosopimukseen liittyvät kysymykset olivat vahvasti esillä keskusteluissa. Liiton ja KTT:n yhteinen alan PK-yrityksille suunniteltu PK-päivä järjestettiin tällä kertaa Tampereella. Ohjelmaan oli rakennettu kaksi pääaihetta: myynnin kehittäminen sekä sosiaalisen median kasvu ja sen vaikutukset printtimediaan. Päivien aikana järjestettiin käynnit Takon Kotelotehtaalla sekä Työväenmuseo Werstaan Kirjapainomuseoon. CRnet graafisen alan ympäristötietopankki CRnet Oy:n kanssa yhteistyössä kehitetty graafisen teollisuuden ympäristötietopankki viimeisteltiin ja lanseerattiin maksullisena palveluna liiton jäsenistölle Kirjanpainajan päivällä. Verkkopalvelu sisältää perustiedot alan materiaalien ja prosessien ympäristövaikutuksista, ympäristö-terveysturvallisuus -lainsäädännön ja sen seurannan sekä uutiskirjeen. Koska ympäristökysymysten ja vastuullisen liiketoiminnan tärkeys kasvaa kaikissa toiminnoissa, on kehitystyössä huomioitu koko viestintäalan tarpeet. Tavoitteena on, että kaikki alan toimijat voivat hyödyntää verkkopalvelua. Ympäristöryhmä Liiton ympäristöryhmä kokoontui kertomusvuonna kahdesti. Ajankohtaisten lainsäädäntöhankkeiden lisäksi seurattiin tutkimusta ja standardointia liittyen painotuotteen hiilijalanjälkeen. Lisäksi ympäristöryhmä otti kantaa Viestinnän Keskusliiton tekeillä olleisiin ympäristölinjauksiin, TwoSides kampanjaan sekä CRNet tietopankin sisältöön. Hiilijalanjäljen laskenta Alan yritysten ja painotuotteiden aiheuttaman hiilijalanjäljen laskennan tarpeellisuudesta on keskusteltu jo parin vuoden ajan. Euroopassa painotuotteiden hiilijalanjäljen laskenta on jo selvästi yleistynyt. Myös Suomessa on kuultu muutamista tapauksista, joissa painotuotteen tarjouspyynnön yhteydessä on tiedusteltu sen hiilijalanjälkeä. Liitto käynnisti vuoden lopulla pilot-projektin, jossa selvitetään Tanskan liiton GA:n rakentaman laskentaohjelman soveltuvuutta alamme yritykseen. Pilotin tulokset valmistuvat toukokuussa Alan tilastointi ja toimialaseuranta Epävarmuus synnyttää yhä suuremman tarpeen saada ajan tasalla olevaa tietoa alan kehityksestä. Tilastokeskuksen tuottama tieto on pääosin melko karkealla tasolla olevaa liikevaihdon ja volyymien kehitystä kuvaavaa indeksitietoa. Talouden tarkat tunnusluvut liitto saa ennakkotietoina syyskuussa. Lopulliset tiedot julkaistaan vasta yli vuosi raportoitavan tilikauden päätyttyä. Tulli julkaisee noin kahden kuukauden viiveellä ulkomaankaupan arvon ja volyymin. Liitossa on laadittu toimialasta kalvoesitys, johon on koottu keskeiset numeropohjaiset tiedot. Kooste on jäsenyritysten käytettävissä verkkosivujen ( jäsenosiossa. Koostetta päivitetään pääsääntöisesti kuukauden välein. Näkemyksiä tulevasta suhdannekehityksestä on mahdollista seurata tutustumalla Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n yritystiedustelujen pohjalta laatimiin suhdannebarometreihin. EK tekee laajemmat barometrikyselyt ja julkistukset neljännesvuosittain ja suppeammat suhdannekyselyt kuukausittain. Kuukausikyselyt eivät ole julkisia, mutta ne julkaistaan jäsenten käyttöön liiton verkkosivuilla. Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulun BID-ryhmä

14 13 kokosi jälleen laajan alan taloustilaston, jossa on graafisen teollisuuden lisäksi myös sanomalehti- ja kirjankustannustoimintaa harjoittavien yritysten tietojen pohjalta laaditut analyysit. Loppukesästä julkaistun raportin lisäksi yritystutkijat laativat myös tiivistetyn artikkelin sekä kalvosarjan keskeisimmistä tuloksista. Uutena tilastona liitto antoi yhdessä Teknisen kaupan liiton Graftek-jaoksen kanssa Tilastokeskukselle toimeksiannon laatia yritysryhmäkohtaisen liikevaihtoa ja henkilömäärän kehitystä kuvaavan tilaston. Tilasto julkaistaan kaksi kertaa vuodessa ja se löytyy liiton kotisivuilta. Teknisen Kaupan Liiton Graftek-jaoksen kanssa järjestettiin kertomusvuonna suhdannepaneeli, jossa keskusteltiin alan tilanteesta ja arvioitiin tulevaa kehitystä. Kaikki liiton keräämät tilastotiedot ovat jäsenyritysten käytettävissä liiton verkkosivujen kautta. Myös Intergraf kokoaa tilastotietoa eri Euroopan maista. Tietoja voi kysyä liitosta. Aronia-Gt yritysjärjestelyyhteistyö Yhteistyö yrityskauppoja konsultoivan Aronia Group Oy:n kanssa jatkui yhteydenpidon ja ajankohtaisten tilannetietojen välittämisen muodossa. Vielä vuonna eivät alan yritykset turvautuneet Aronian palveluihin kovinkaan aktiivisesti. Mielenkiinto palveluja kohtaan kasvoi kuitenkin kertomusvuoden toisella puoliskolla. Graafisen alan toimialastrategia Liiton alkuvuoden toiminta keskittyi vahvasti normaalirutiinien lisäksi toimialastrategiatyöhön. Työ tehtiin erittäin aktiivisesti toimineessa työryhmässä SWOT Consulting Ltd:n vetämänä. Työn tulokset koottiin Painaminen raportiksi, joka on saanut paljon kiitosta. Toimialastrategian julkistamiseksi järjestettiin päätösseminaari toukokuussa. Työssä laadittiin alalle visio: Suomen graafinen teollisuus on kilpailukykyisin palveluntarjoaja viestintäratkaisuissa omalla toiminta-alueellaan (Pohjoismaat ja Venäjä). Raportissa on neljä erilaista arviota tulevasta kehityksestä. Nämä skenaariot ovat Printti säilyttää asemansa, Sähköinen sukupolvi, Kestävä kehitys ja Kituminen jatkuu. Työn loppuun on kirjattu tavoitteita liiton toiminnalle sekä suosituksia alan yrityksille. Skenaarioista laadittiin arvio, kuinka alan rakenne tulee muuttumaan eri skenaarioilla. Toimialastrategiaraportti on otettu hyvin vastaan yrityksissä ja sitä on referoitu useassa yhteydessä. Työ ohjaa liiton toiminnan painopisteitä tulevina vuosina. Raportin pdfversio on julkaistu liiton verkkopalvelun jäsensivuilla Printti säilyttää asemansa Sähköinen sukupolvi Kestävä kehitys Kituminen jatkuu Liikevaihto, M Yritysten lukumäärä Henkilöstö Liikevaihto / henkilö; indeksi (2008=100) Skenaarioiden arvioidut vaikutukset alan yritysten liikevaihtoon, määrään ja henkilöstöön Painomaailma-lehti Liiton julkaisema Painomaailma-lehti jatkoi ilmestymistään Markkinointiviestintä Dialogi Oy:n kustantamana. Lehti on vakiinnuttanut rakenteensa ja yhteistyö Dialogin ja liiton nimeämän toimitusneuvoston välillä sujuu hyvin. Lehden tyylikästä ulkoasua ja idearikasta sisältöä arvostetaan. Lehden ilmoitusmyynti on edelleen jatkunut vaikeana. Monet perinteiset alamme ilmoittajat ovat siirtäneet suurimman osan markkinoinnin päätöksenteosta pohjoismaiselle tai Euroopan tasolle. Tämä on oleellisesti vaikeuttanut ilmoitusvolyymien kasvattamista. Myös monen keskenään kilpailevan lehden ilmestyminen kohtalaisen pienelle kohderyhmälle asettaa omat haasteensa ilmoitusmyynnille. Kuten yritysrakenteessa tulee pidemmällä aikajänteellä myös alan lehtien yhdistää voimiaan.

15 14 GRAAFINEN TEOLLISUUS RY VUOSIKERTOMUS KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Intergraf Alan eurooppalaisten järjestöjen kattojärjestölle Intergrafille kulunut vuosi oli työntäyteinen. Järjestön tehtävänä on edistää ja valvoa alan etuja, muun muassa EU:n suuntaan. Intergrafin yleiskokous pidettiin kesäkuussa Sofiassa, Bulgariassa. Liittoa kokouksessa edusti puheenjohtaja Matti Uuttu. Intergrafin johtajiston kokous järjestettiin Belgiassa Brysselin ulkopuolella. Molemmissa kokouksissa sääntömääräisten asioiden lisäksi käsiteltiin järjestön aktiviteettia sosiaalista vastuuta käsittelevässä yhteishankkeessa, ympäristökysymyksiä ja Print Power -hanketta. Eurooppalainen Intergrafin ja työntekijäkeskusjärjestön UNI Europa Graficalin sekä muutaman maan työnantajaja työntekijäjärjestön yhteishanke Best practices in socially responsible restructuring for printing companies oli suuri projekti toimintavuonna. Tämän projektin alla järjestettiin useita seminaareja sekä julkaistiin kaksi raporttia neuvoin ja esimerkein, kuinka yksittäisen yrityksen tulee toimia rakennemuutostilanteessa. Suomesta projektiin osallistuivat myös TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto sekä edustajat Erweko Painotuotteesta ja Hansaprintistä. Englanninkieliset raportit on julkaistu liiton verkkosivuilla. Projektia rahoitti EU. Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaisten alan liittojen yhteistyö jatkui tiiviinä. Keskeinen funktio yhteistyössä on vaikuttaminen Intergrafin suuntaan. Pohjoismaita Intergrafin työvaliokunnassa edustaa Tanskan liittojohtaja Lars Brahm. Perinteisten liittojohtajatapaamisten lisäksi pidettiin yhteinen Print Power -kokous elokuussa. Kokoukseen osallistui myös norjalainen Hovard Grotheim, joka toimii Intergrafin puheenjohtajana sekä on jäsenenä Print Power -hallituksessa. Kokouksessa muodostettiin pohjoismainen kannanotto, jonka seurauksena Print Power -keskusorganisaatio hyväksyy aineistojen aikaisempaa suuremman maakohtaisen räätälöinnin. Lokakuussa liitto toimi isäntänä joka toinen vuosi järjestettävässä Nordiska Grafiska Rådetin kokouksessa. Kokous pidettiin Läntisellä Uudellamaalla Fiskarsin ruukkimiljöössä. Kokouksessa vaihdettiin tietoa eri maiden ajankohtaisista asioista. Turun Yliopiston tutkija Mikko Grönlund piti ansiokkaan esityksen alamme kansainvälisestä kilpailukyvystä ja eri maiden ulkomaankaupasta. Kokoukseen osallistui yksitoista varsinaista edustajaa ja neljä seuralaista. Islannin edustajat olivat estyneet osallistumasta kokoukseen. Seuralaisille järjestettiin omaa ohjelmaa. Seuraava kokous järjestetään Islannissa vuonna TAVARANTARKASTAJAT Graafisen alan tavarantarkastajina toimivat seuraavat henkilöt: Paino-, repro- ja sitomotyöt sekä valmistusmateriaalit: faktori, HTT, Print Supervisor Pertti Koskinen, Helsinki Graafisen alan koneet: koneenrakennusinsinööri Jukka Hänninen, Jyväskylä, insinööri Ilkka Korppoo, Kuusamo, toimitusjohtaja Thorolf Sjölund, Kirkkonummi, insinööri Seppo Turja, Kotka ja tekninen johtaja, koneinsinööri Rauno J. Virtanen, Helsinki

16 15 LIITON JÄSENISTÖ, HALLINTO JA TALOUS Jäsenistö Graafinen Teollisuus ry:n jäsenmäärä oli kertomusvuoden lopulla 159. Jäsenluettelo on toimintakertomuksen liitteenä. Liiton jäseniksi liittyivät vuonna : Ahaa Sivunvalmistus Oy, Tampere Alma Manu Oy, Tampere Hämeen Lehtipaino Oy, Tuusula JokerCard Finland Oy, Lappeenranta Joutsen Paino Oy, Lappeenranta Kisapaino Oy, Kiuruvesi Newprint Oy, Raisio SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula SLY-Sivunvalmistus Oy, Tuusula Vidois Oy, Vantaa ja Heinola Seuraavien 17 yrityksen jäsenyys liitossa päättyi kertomusvuoden aikana: Erikoispaino Oy, Helsinki Oy Formato Print Ab, Porvoo Hansaprint Direct Oy, Vantaa Karisto Oy, Hämeenlinna Kotkan Kuvalaatta Oy, Pori Kustannus Oy Aamulehti, Tampere Länsi-Uusimaa Oy, Lohja Painotalo Auranen Oy, Forssa Planeetta 10 Oy, Helsinki Pohjois-Suomen Media Oy, Rovaniemi Pressline Oy, Espoo Satakunnan Kirjateollisuus Oy, Pori Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula Suomen Paikallissanomat Oy, Tampere Turun Offsetpaino Oy, Turku Tyrvään Sanomat Oy, Sastamala Warkauden Lehti Oy, Varkaus Vuosikokous Graafinen Teollisuus ry:n vuosikokous pidettiin kertomusvuoden maaliskuussa Helsingissä. Kokoukseen osallistui 20 jäsenyritysten edustajaa. Kokouksen puheenjohtajana toimi hallituksen puheenjohtaja Pertti Ailio. Vuosikokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin sääntöjen määräämät asiat. Vuosikokousta edelsi seminaaritilaisuus, jossa tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund, Scandinavian Sales Manager Seppo Salonen ja johtaja Lasse Krogell esittivät ajankohtaiskatsaukset alan tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Hallitus Vuosikokouksessa valittiin liiton hallituksen ero-vuoroisista jäsenistä uudelleen kaksivuotiskaudeksi 2011 toimitusjohtaja Jari Avellan (PunaMusta Oy), varatoimitusjohtaja Heikki Ketonen (Hansaprint Oy), toimitusjohtaja Esko Kinnunen (Suomen Graafiset Palvelut Oy) ja toimitusjohtaja Osmo Latvala (Reilat Oy) sekä uusina jäseninä toimitusjohtaja Helvi Liukkaala (Alma Manu Oy) ja toimitusjohtaja Seppo Rantala (Helprint Oy). Hallitukseen kuuluivat lisäksi vuosiksi 2009 valittuina toimitusjohtaja Jukka Ahokas (SLY-Lehtipainot Oy), toimitusjohtaja Mikko Ilomäki (Erweko Painotuote Oy), toimitusjohtaja Otto-Tuomas Laine (Binderman Oy) asti, toimitusjohtaja Jarmo Porkka (Sisäsuomi Oy), tekninen johtaja Hannu Saarnilehto (Sanomapaino Oy) ja toimitusjohtaja Matti Uuttu (Otavan Kirjapaino Oy). Hallituksen valitsemana puheenjohtajana on toiminut Matti Uuttu ja varapuheenjohtajina Osmo Latvala ja Jari Avellan. Liiton hallitus piti kertomusvuoden aikana kuusi kokousta. Vaalivaliokunta Vaalivaliokuntaan valittiin liiton vuosikokouksessa hallituksen puheenjohtaja Pertti Ailio (Lönnberg Painot Oy), toimitusjohtaja Jari Avellan (PunaMusta Oy), toimitusjohtaja Timo Ketonen (Hansaprint Oy) ja toimitusjohtaja Osmo Latvala (Reilat Oy), viimeksi mainittu kokoonkutsujana. Tilintarkastajat Vuosikokouksen valitsemana tilintarkastajana on toiminut kauppatieteiden maisteri Johanna Perälä, KHT ja varatilintarkastajana tilintarkastusyhteisö Pricewaterhouse- Coopers Oy.

17 16 GRAAFINEN TEOLLISUUS RY VUOSIKERTOMUS Asiantuntijaryhmät PK-johtokunta Liiton PK-johtokuntaan ovat kertomusvuonna kuuluneet hallituksen valitsemana puheenjohtajana toimitusjohtaja Osmo Latvala (Reilat Oy) sekä jäseninä toimitusjohtaja Jukka Juvonen (Libris Oy), toimitusjohtaja Esko Kinnunen (Suomen Graafiset Palvelut Oy), toimitusjohtaja Eero Kunnas (Finepress Oy), toimitusjohtaja Otto-Tuomas Laine (Binderman Oy) asti, hallintojohtaja Miia Lehtinen (Hämeen Kirjapaino Oy), kirjapainonjohtaja Marcus Magnusson (Star-Offset Oy), toimitusjohtaja Mauri Reinilä (SOLVER palvelut Oy), toimitusjohtaja Jarkko Viheriävaara (Lönnberg Painot Oy) ja johtaja Lasse Krogell (Graafinen Teollisuus). Grapo-ryhmä Liiton ja Itellan väliseen yhteistyöryhmään ovat kuuluneet toimitusjohtaja Jari Avellan (PunaMusta Oy), varatoimitusjohtaja Heikki Ketonen (Hansaprint Oy), toimitusjohtaja Esko Kinnunen (Suomen Graafiset Palvelut Oy), vientipäällikkö Lasse Kosonen (Painotalo Auranen Oy), kirjapainonjohtaja Esa Saari (Forssan Kirjapaino Oy), tuotantopäällikkö Panu Torniainen (Helprint Oy) ja johtaja Lasse Krogell (Graafinen Teollisuus). Ympäristöryhmä Ympäristöryhmään ovat kuuluneet puheenjohtajana henkilöstön kehittämis- ja ympäristöpäällikkö Anne Mähönen (Hansaprint Oy) ja jäseninä ympäristöasiantuntija Satu Kaivonen (Sanomapaino Oy), kehitysjohtaja Juhani Korppi (Auraprint Oy), kehitysjohtaja Tarja Kyllönen (Helprint Oy), ympäristöasiamies Pertti Nyberg (Bookwell Oy), business controller Mika Ruuskanen (Edita Oyj), johtaja Lasse Krogell (Graafinen Teollisuus) ja kehityspäällikkö Jaana Villikka-Storm (Viestinnän Keskusliitto). CRnet - graafisen alan ympäristötietopankki Projektin kehitysryhmään ovat kuuluneet ympäristöasiantuntija Satu Kaivonen (Sanomapaino Oy), painoliiketoiminta- ja kehitysinsinööri Miika Kivistö (Suomen Lehtiyhtymä Oy), kehitysjohtaja Juhani Korppi (Auraprint Oy), kehitysjohtaja Tarja Kyllönen (Helprint Oy), henkilöstön kehittämis- ja ympäristöpäällikkö Anne Mähönen (Hansaprint Oy), ympäristöasiamies Pertti Nyberg (Bookwell Oy), business controller Mika Ruuskanen (Edita Oyj), toimitusjohtaja Matti Uuttu (Otavan Kirjapaino Oy), johtaja Lasse Krogell (Graafinen Teollisuus) ja kehityspäällikkö Jaana Villikka-Storm (Viestinnän Keskusliitto). Graafisen alan toimialastrategia -projekti Ohjausryhmään ovat kuuluneet toimitusjohtaja Seppo Aaltonen (Forssan Kirjapaino Oy), varatoimitusjohtaja Heikki Ketonen (Hansaprint Oy), toimitusjohtaja Esko Kinnunen (Suomen Graafiset Palvelut Oy), toimitusjohtaja Otto-Tuomas Laine (Binderman Oy), hallituksen puheenjohtaja Martti Lundström (Erweko Painotuote Oy), johtaja Antti Reenpää (Otava Oy), toimitusjohtaja Jarkko Viheriävaara (Lönnberg Painot Oy) ja johtaja Lasse Krogell (Graafinen Teollisuus). Työryhmään ovat kuuluneet toimitusjohtaja Jari Avellan (PunaMusta Oy), järjestöpäällikkö Heikki Helkavuori (TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto), toimitusjohtaja Mikko Ilomäki (Erweko Painotuote Oy), toimitusjohtaja Risto Lehto (Hämeen Paino Oy, Savon Paino Oy), toimitusjohtaja Mauri Reinilä (Solver Palvelut Oy), yksikönjohtaja Jukka Saariluoma (Hansaprint Oy), toimitusjohtaja Esa Saarinen (Heidelberg Finland Oy), johtaja Lasse Krogell (Graafinen Teollisuus) ja kehityspäällikkö Jaana Villikka- Storm (Viestinnän Keskusliitto). Liiton henkilöstö Graafisen Teollisuuden johtajana on toiminut diplomiinsinööri Lasse Krogell. Assistentteina ovat toimineet HSO-sihteeri Kaija Häkkinen ja asti yo-merkonomi, FKT Elina Penttilä, jotka ovat kuuluneet myös Viestinnän Keskusliiton henkilökuntaan. Edustukset AEL/Graafisen tekniikan koulutuskeskuksen koulutusjohtokunta: toimitusjohtaja Jukka Ahokas (SLY-Lehtipainot Oy), kehitysjohtaja Tarja Kyllönen (Helprint Oy) ja johtaja Lasse Krogell (Graafinen Teollisuus) Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen painoviestinnän neuvottelukunta: toimitusjohtaja Martti Lyly, kirjapainoneuvos Pekka Salmén, tekninen johtaja Hannu Saarnilehto (Sanomapaino Oy), toimitusjohtaja Mauri Reinilä (Solver palvelut Oy) ja johtaja Lasse Krogell (Graafinen Teollisuus) Liikenne- ja viestintäministeriön postityöryhmä: johtaja Lasse Krogell (Graafinen Teollisuus) Metsäklusteri Oy:n tutkimusvaliokunta, asiantuntijajäsen: johtaja Lasse Krogell

18 17 Metropolia Ammattikorkeakoulun mediatekniikan neuvottelukunta: toimitusjohtaja Mikko Ilomäki (Erweko Painotuote Oy), kehitysjohtaja Helene Juhola (Viestinnän Keskusliitto) ja johtaja Lasse Krogell (Graafinen Teollisuus) Painomaailma-lehden toimitusneuvosto: tutkija Hannele Antikainen (VTT), johtaja Lasse Krogell (Graafinen Teollisuus) ja kehityspäällikkö Jaana Villikka-Storm (Viestinnän Keskusliitto) Säätiöt Graafisen teollisuuden tutkimussäätiön hallitus: toimitusjohtaja Osmo Latvala (Reilat Oy), varajäsenenä toimitusjohtaja Otto-Tuomas Laine (Binderman Oy), toimitusjohtaja Timo Ketonen (Hansaprint Oy), varajäsenenä varatoimitusjohtaja Heikki Ketonen (Hansaprint Oy) ja DI Lasse Mannila (Helprint Oy), varajäsenenä tekninen johtaja Hannu Saarnilehto (Sanomapaino Oy) Viestintäalan Taloudellisen Tutkimussäätiön hallitus: toimitusjohtaja Osmo Latvala (Reilat Oy), varajäsenenä toimitusjohtaja Otto-Tuomas Laine (Binderman Oy) ja tekninen johtaja Hannu Saarnilehto (Sanomapaino Oy), varajäsenenä toimitusjohtaja Matti Uuttu (Otavan Kirjapaino Oy) Viestintäalan Taloudellinen Tutkimussäätiö sulautui kertomusvuoden aikana Graafisen teollisuuden tutkimussäätiöön, jonka nimi muuttui Viestintäalan tutkimussäätiöksi. Säätiön hallituksessa painoalaa edustavat toimitusjohtaja Timo Ketonen ja toimitusjohtaja Matti Uuttu. Tekniikan museon säätiön valtuuskunta: DI, ekonomi Mikko Suotsalo Viestinnän Keskusliiton hallitus: toimitusjohtaja Osmo Latvala (Reilat Oy), toimitusjohtaja Seppo Rantala (Helprint Oy) ja toimitusjohtaja Matti Uuttu (Otavan Kirjapaino Oy). vaalivaliokunta: toimitusjohtaja Jukka Ahokas (SLY-Lehtipainot Oy) ja toimitusjohtaja Otto-Tuomas Laine (Binderman Oy) asti laaja johtoryhmä: johtaja Lasse Krogell (Graafinen Teollisuus) Liiton talous Liiton taloudesta on tehty erillinen tuloslaskelma ja tase, joista on annettu tilintarkastajien lausunto.

19 18 GRAAFINEN TEOLLISUUS RY VUOSIKERTOMUS Graafinen Teollisuus ry:n jäsenluettelo A&R Carton Oy, Kauttua Ahaa Sivunvalmistus Oy, Tampere Acta Print Oy, Tampere Aikamedia Oy, Keuruu Ajasto Osakeyhtiö, Vantaa Allatum Oy, Pori Alma Manu Oy, Tampere Art-Print Oy, Helsinki Askonpaino Oy, Helsinki Auraprint Oy, Turku Binderman Oy, Espoo Crown Pakkaus Oy, Helsinki Dokument-Tarra Oy, Lappeenranta Edita Oyj, Helsinki Edita Prima Oy, Helsinki Eriksen Oy, Espoo Er-Pakkaus Oy, Hyllykallio Erweko Painotuote Oy, Helsinki Esa Lehtipaino Oy, Lahti Esa Print Oy, Lahti Esan Kirjapaino Oy, Lahti Eteenpäin Osakeyhtiö, Kotka Etelä-Savon Viestintä Oy, Mikkeli Ferag Suomi Oy, Helsinki Finepress Oy, Turku Ab Forsberg Rahkola Oy, Jakobstad Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Oy Fram Ab, Vaasa Gemalto Oy, Vantaa Graficenter Oy, Helsinki Gummerus Oy, Jyväskylä Hansaprint Oy, Turku Heidelberg Finland Oy, Vantaa Helprint Oy, Mikkeli Hostmann-Steinberg Suomi Oy, Vantaa Hufvudstadsbladet Ab, Helsinki Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Hämeen Lehtipaino Oy, Tuusula Hämeen Paino Oy, Forssa Hämeen Sanomat Oy, Hämeenlinna Osakeyhtiö Hämeenkyrön Sanomat, Hämeenkyrö Ikaalinen Oy, Ikaalinen Ilkka-Yhtymä Oyj, Seinäjoki Kirjapaino IL-MO, Ilmajoki I-Print Oy, Seinäjoki Jaakkoo-Taara Oy, Turku Kirjapaino Jaarli Oy, Turenki JCDecaux Finland Oy, Helsinki JokerCard Finland Oy, Lappeenranta Joutsen Media Oy, Oulu Joutsen Paino Oy, Lappeenranta Kaleva Oy, Oulu Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna Sanomalehti Karjalainen Oy, Joensuu KBA Nordic A/S, Suomen sivuliike, Vantaa Kehitys Oy, Pori Keski-Karjalan Paikallislehti Oy, Kitee Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj, Kokkola Keskisuomalainen Oyj, Jyväskylä Kisapaino Oy, Kiuruvesi KM-Yhtymä Oy, Joensuu Kirjapaino Koliprint Oy, Eno Kuva-Pirkka Oy, Tampere Kyriiri Oy, Helsinki Lalli Oy, Pori Lapua-Säätiö, Lapua Legenda Oy, Vantaa Lehtikanta Oy, Kouvola Lehtisepät Oy, Pieksämäki Libris Oy, Helsinki Oy Litoset Ab, Vaasa Länsi-Savo Oy, Mikkeli Sanomalehti Oy Länsi-Suomi, Rauma Lönnberg Painot Oy, Espoo Merkopaino Oy, Helsinki Müller Martini Oy, Helsinki Norra Österbottens Tidningar, Jakobstad Nykypaino Oy, Vantaa Newprint Oy, Raisio Oriveden Sanomalehti Osakeyhtiö, Orivesi Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu Paino- ja vedospalvelu Oy, Helsinki Painojussit Oy, Kerava Painokaksikko Oy, Helsinki

20 19 Painomiehet/Haipeli Oy, Oulunsalo Painorauma Oy, Rauma Oy Painotalo tt-urex Ab, Porvoo Painoykkönen Ky, Oulainen Paletti Oy,Hämeenlinna Paperityö Oy, Helsinki Papyrus Finland Oy, Vantaa Pirkanmaan Lehtipaino Oy, Tampere Plari Oy, Laitila Pogostan Sanomat Oy, Ilomantsi Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj, Joensuu Pohjois-Suomen Paikallisuutiset Oy, Oulu Pohjois-Suomen Sanomalehti Oy, Oulu Polytypos Oy, Turku PS-Print Oy, Kemi PunaMusta Oy, Joensuu Pyhäjärven Sanomat Oy, Pyhäsalmi Pyhäjärviseudun Paikallislehti Oy, Eura Rauman Offsetpaino Oy, Rauma Reijo Latvala Oy, Helsinki Reilat Oy, Helsinki Rovaniemen Painatuskeskus Oy, Rovaniemi T.A. Sahalan Kirjapaino Oy, Helsinki Saimaan Lehtipaino Oy, Lappeenranta Salon Seudun Sanomat Oy, Salo Sanoma News Oy, Helsinki Sanomala Oy, Vantaa Sanoma Oyj, Helsinki Sanomapaino Oy, Kotka Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki Savon Paino Oy, Varkaus Oy Scanweb Ab, Kouvola Kirjapaino Seppo Oy, Lappeenranta Oy Sevenprint Ltd, Rovaniemi Sisäsuomi Oy, Jyväskylä SL-Mediat Oy, Tampere SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula SLY-Sivunvalmistus Oy, Tuusula SOLVER palvelut Oy, Anjalankoski St Michel Print Oy, Mikkeli Star-Offset Oy, Helsinki Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Suomen Graafiset Palvelut Oy Ltd, Kuopio Förlags Ab Sydvästkusten, Åbo Syd-Österbottens Tidnings Ab, Närpes Takon Kotelotehdas Oy, Tampere Talentum Media Oy, Helsinki Taloussanomat Oy, Helsinki Tammersitomo Oy, Ylöjärvi Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere Tarratuote Oy, Tampere Teollisuustarra Oy, Helsinki Teroteam Oy, Mikkeli Tornion Kirjapaino Ky, Tornio Oy Trio-Offset Ab, Helsinki TS-Yhtymä Oy, Turku Turun Kirjansitomo Oy, Turku Typostudio Oy, Helsinki UPC Konsultointi Oy, Vaasa Uudenkaupungin Sanomat Oy, Uusikaupunki Uutisposti Ky Pasi Saajanlehto, Imatra Vaasa Oy, Vaasa Vammalan Kirjapaino Osakeyhtiö, Vammala Painotalo Varteva Oy, Vaasa Vasabladet Ab, Vaasa Viestilehdet Oy, Helsinki Vidois Oy, Vantaa ja Heinola Viestipaino Oy, Tampere Vuoliainen Oy, Riihimäki Ab Wamac Suomi Oy, Söderkulla Weilin+Göös Oy, Espoo Kirjapaino Oy West Point, Rauma WS Bookwell Oy, Porvoo WSOY Pro Oy, Helsinki Kustannus Oy Yhteissanomat, Savitaipale