Referaatti Kaisa Rädyn tutkielmasta: Erityinen tuki elinikäisen oppimisen mahdollistajana ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Transkriptio

1 Referaatti Kaisa Rädyn tutkielmasta: Erityinen tuki elinikäisen oppimisen mahdollistajana ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Kaisa Räty, 2013, 170 s Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Ammatillinen erityisopettajankoulutus Otto Tuomainen

2 TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ Tutkimus on rajattu tarkastelemaan ammatillista aikuiskoulutusta eli näyttötutkintoperustaista koulutusta. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, kuinka erityinen tuki rakentuu asiakirja- ja haastatteluaineistossa, sekä kuvata ja analysoida, kuinka aikuisten erityisen tuen tarve määrittyy niin kansallisella kuin oppilaitostasolla, ja kuinka tätä erityisen tuen toteutumista kuvataan. Tutkimusaineistona on käytetty asiakirja-aineistoja sekä asiantuntijahaastatteluja. Haastatteluja tehtiin henkilö-, pari- sekä teemahaastatteluina. Haastattelut vietiin ATLAS.ti-ohjelmaan. Tutkimus oli kielellisesti lähestyttävä ja tapa tehdä sisältöanalyysiä sekä tämän kuvaus oli yhtä mielenkiintoinen kuin aihe. Tutkimuksessa pohdinta käytiin seuraavien kysymysten ympärillä: Miten aikuisten erityisen tuen tarve ja erityinen tuki näkyvät ammatillisen aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen historiassa? ( keskeisin ) Miten aikuisten erityisen tuen tarve määrittyy asiakirja- ja haastatteluaineistossa? Miten erityisen tuen kehittymistä, nykytilaa ja tulevaisuutta kuvataan asiakirja- ja haastatteluaineistossa? Millaisia kehittymissuuntia välittyy haastattelu ja asiakirjaaineistosta? Näiden kautta Kaisa Rädyn tavoitteena oli rakentaa kielen kautta diskursiivisesti oma tarina todellisuudesta eli siitä, kuinka erityinen tuki on rakentunut osaksi ammatillista koulutusta. Räty saa rakennettua selkeän kuvauksen materiaalien ja haastatteluiden kautta ja päätyy hyvin yleiseen päätelmään, jossa toteaa erityisen tuen tarpeen hitaasti legitimoituneen osaksi ammatillista koulutusta. Samaan aikaan Räty toteaa tuen tarpeen kasvun sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämisen tarpeen erityisen tuen näkökulmasta. Tutkija kokee täyttäneensä tyhjiötä joka ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkimuksen puolella koki. [ HAMK Moodle ] Otto Tuomainen, HAMK AMMATILLINEN ERITYISOPETTAJAN KOULUTUS

3 SISÄLLYS 1 REFEROIDUN TUTKIMUKSEN VALINTA ARVIO TUTKIMUKSESTA TUTKIMUKSEN TAVOITTEET KÄYTETYT TUTKIMUSMENETELMÄT TUTKIMUKSEN KESKEISET TULOKSET LOPPUPÄÄTELMÄT ITSEARVIO... 5

4 Avainsanat / käsitteet ( 4 ) : sosiaalinen inkluusio Sosiaalisella inkluusiolla tarkoitetaan kaikkien oikeutta olla mukana, osallisina, ja hyväksyttyinä yhteisön ja yhteiskunnan jäseninä (de Greef 2012a, 2015; Hautamäki ym. 2002, 182; Mattila- Aalto 2010, 22;). ammatillisen aikuiskoulutuksen tavoite laadullinen sisällönanalyysi diskurssianalyysi Ammatillisen aikuiskoulutuksen tavoitteena on ollut kouluttaa tuottavia kansalaisia, joilla on mahdollisuus sosiaalisen inkluusioon. Laadullista sisällönanalyysiä voidaan tehdä hyvin monella tavalla ja tasolla. Tutkija voi tarkastella mitä sanotaan, mutta myös miten asiat sanotaan. Pyritään analysoimaan aineiston merkityksiä. Diskurssianalyysissa pyritään analysoimaan miten aineiston merkityksiä tuotetaan (Tuomi & Sarajärvi 2009, 104). induktiivinen ja deduktiivinen Laadullisessa sisällönanalyysissä käytetään yleensä sekä induktiivista että deduktiivista tapaa koodien muodostamiseen. Deduktiiviset koodit johdetaan teoriakehyksestä ja ovat olemassa ennen aineiston muokkaamista. Induktiiviset koodit taas syntyvät aineistoa käsiteltäessä ja analysoitaessa. (Elo & Kyngäs 2007; Forman & Damschroder 2008, 48.) 1 REFEROIDUN TUTKIMUKSEN VALINTA Oma organisaatio järjestää pääsääntöisesti aikuiskoulutusta. Kuitenkin aikuiskoulutuksen kohderyhmät, verraten AEL:n aikaisempaan yrityspuolen kohderyhmiin, ovat muuttuneet. Opiskelemaan voi pyrkiä ja tulla mm. nuorisopuolen oppilaita, jotka kokevat tämän koulutusmuodon tai sisällön vastaavan paremmin tarpeisiin. Uutena ja kasvavana kohderyhmänä onkin maahanmuuttajat ja kotouttamiskoulutuksiin osallistuvat, jotka kielen, kulttuurin ja oppimisen ymmärtämisen tilan takia voidaan rinnastaa erityisen tuen tarvitsijoihin. Tarve tulee myös opettajan toiminnan muutoksen kautta, joka painottuu koko aika enemmän ohjaamisen suuntaan, jolloin olennaisempana voikin olla oppimisen mahdollistaminen ja oppimisen opettaminen, eikä niinkään absoluuttinen substanssi ja valmiit ratkaisumallit. Myös yrityskulttuuri arvostaa ongelmanratkaisukykyä.

5 Tutkimus on rajattu tarkastelemaan ammatillista aikuiskoulutusta eli näyttötutkintoperustaista koulutusta, kuten AEL:ssä pääosin järjestettävät koulutukset. Tämän perustelun kautta tutkija tarkastelee vammaisen osallisuutta, inkluusiota, vain sosiaalisen inkluusion kautta. Aikuiskoulutuksessa tämä yhteiskuntakelpoiseksi, tuottavaksi yksilöksi saaminen, on yksi olennaisimmista tavoitteista. 2 ARVIO TUTKIMUKSESTA Ensimmäinen raapaisu tutkimukseen sisällysluettelon kautta oli selkä ja asianmukainen. Ylös ponnahti tutkijan oma positiointi, joka mielestäni ei aina tule tutkimuksissa tarpeeksi selkeästi esille. Tutkimus ja sen sisältö on kokonaisuutena selkeä. Esitetyt tavoitteet, tutkimusmenetelmät ja lopputulos on uskottavaa. Kaisa Räty tuo hyvin ammatillisen aikuiskoulutuksen ja esimerkiksi nuorisoasteen toiminnan erilaisuudet ilmi. Kaisa Rädyn tutkimuksessa tapa tehdä sisältöanalyysiä sekä tämän kuvaus oli yhtä mielenkiintoinen kuin aihe. Tutkimus oli klassista laadullista tutkimusta, joka näkyi ja tuntui myös kielellisesti lähestyttävänä. Arvio tutkimuksesta, kannustava 2,5 = 3. Tutkimus on selkeästi kuvattu ja dokumentoitu. Asiallinen, vaikkakin varmasti yksinkertainen, kuvaus tutkimuksesta; lomakkeista, kysymyksistä ja testauksista antaa uskottavuutta tutkimukselle. Tutkijan rehellinen positiointi, jossa kuvataan näkökulmien muuttuminen sekä oman ymmärryksen ja osaamisen kasvaminen, antaa myös oman lisäyksen uskottavuuteen. Kuitenkin on selvää, ettei laadullisen tutkimuksen pätevyyttä ja luotettavuutta voida arvioida aivan samalla tavalla kuin määrällisen (Eskola & Suoranta 2000, ; Mäkelä 1990). Tällöin jään taas pohtimaan tutkimuksen tuomaa lisäarvoa vaikkakin ajallinen reliaabelius on kohdallaan. 3 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, kuinka erityinen tuki rakentuu asiakirja- ja haastatteluaineistossa, sekä kuvata ja analysoida, kuinka aikuisten erityisen tuen tarve määrittyy niin kansallisella kuin oppilaitostasolla, ja kuinka tätä erityisen tuen toteutumista kuvataan. Tämä tarkastelu osuu organisaation ja omaan tarpeeseen erinomaisesti, koska olemme luomassa ohjauskäytäntöjä, sekä pohtimassa erityistuen tarvetta että erityisohjauksen mallia. 4 KÄYTETYT TUTKIMUSMENETELMÄT

6 Tutkimus perustui kansallisiin ja kansainvälisiin artikkeleihin ja julkaisuihin, sekä haastatteluihin. Oppilaitostasolla menetelmänä oli haastattelut sekä tutustuminen erityisen tuen ohjauksen suunnitelmiin. Haastatteluita on tehty henkilö-, pari- ja teemahaastatteluina. Litteroidut haastattelut on viety ATLAS.ti-ohjelmaa laadullista sisällönanalyysia varten. Laadullinen aineistoanalyysissä on tehty sosiaalinen konstruktivismi viitekehyksen sisällä. Tällöin analyysi ei edusta absoluuttista totuutta tai kuvaa ajan todellisuutta, vaan näkemys ja tila ja suunta luodaan yhdessä tutkijan kautta (vrt. Wetherell 2001, 16). Haastattelu/kysymysluokat olivat : 1) erityisen tuen kehittyminen oppilaitoksessa 2) erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan määritteleminen 3) erityisen tuen keinot sekä 4) tulevaisuuden haasteet ja unelmat 5 TUTKIMUKSEN KESKEISET TULOKSET Tutkimuksen keskeiset tulokset vastasivat hyvin alussa kuvattuja tavoitteita. Räty onnistui tavoitteessaan rakentaa kielen kautta diskursiivisesti oma tarina todellisuudesta eli siitä, kuinka erityinen tuki on rakentunut osaksi ammatillista aikuiskoulutusta. Tutkija toteutti myös tutkijana kokemaansa omaa roolia yhteisen tiedon rakentajana. 6 LOPPUPÄÄTELMÄT Tutkimuksen valinta oli onnistunut. Oppilaitoksen näkökulmasta joihinkin olennaisiin kysymyksiin saatiin vastauksia ja peilauksia. AEL proaktiivisella toiminnallaan antoi loistavan mahdollisuuksien kentän moneen erityisopetuksen aiheeseen tutustumiseen. Koulutuksen tulevan reformin ( lue opetuslupien ) mahdollisuudet otettiin huomioon ja uusien segmenttien, kuten maahanmuuttajien, tuen tarpeen havaitsemisen ja oppimisen tukemisen kautta oppilaitoksen oppimisen polku mahdollistui. Esimerkiksi jo järjestettyjen NAO koulutusten haastatteluissa tulivat hyvin usean haastateltavan keskusteluista ilmi erilaiset oppimisen vaikeudet sekä huonot kokemukset koulusta ja koulutuksesta (Illeris 2006). Tällöin pedagogiset ja erityispedagogiset näkökulmat sekä osaaminen painottuvat ryhmän, luottamuksen ja oppimisen mahdollistavan ympäristön luomisessa sekä ylläpitämisessä. Vaikkakin näistä selvittiin, niin aina on kehitettävää. Kuitenkin tällä hetkellä nimenomaisen reformin takia tämä kokeilu jäi lyhyeksi. Lupia perusopetukseen ja uusien segmenttien kouluttamiseen ei saatu. Oppilaitos palaa siis todennäköisemmin aikaisempaan toimintaan,

7 jolloin olemme lähempänä taas aikuisia työssäkäyviä ihmisiä, teollisuutta ja tekniikka, ammattitutkintoja ja erikoisammattitukintoja. Vaikkakin näistä varmasti löytyy erityisien tarvitsijoita, ovat he todennäköisesti vaiheessa jossa tavat selvitä on jo löydetty. Tutkimuksen painopiste - opetushenkilökunnan kouluttaminen vastaamaan erityistä tukea tarvitsevien aikuisten tarpeisiin osui siis tarpeeseen. Tutkimuksessa kuvattujen ja käsiteltyjen haasteiden kautta on oppilaitoksen pedagoginen toimintamalli saanut startin. Myös Rädyn kuvaamien projektien hyöty on osattu AEL:ssä vastaanottaa. Rahoitusten kautta on jatkuvan kehittämisen mallia käytetty, vaikkakin organisaation tukimuodot ovat vasta kehitteillä. Esimerkiksi opintotoimisto, lue ohjaus, etsii vielä omaa rooliaan. Kuitenkin projektirahoitusten kautta, NAO, Työnantajan ääni jne, on pedagogista ja erityispedagogista toimintamallia päästy kehittämään. Näiden loistavien ratkaisujen kautta meillä on jatkossa parempi mahdollisuus uusien haasteiden vastaanottoon, erityisesti erityisen tuen tarpeen havainnointiin ja tukemiseen liittyviin. Omiin tarpeisiin, oppimisen ja toki erityisopettajan ammatillisen pätevyyden näkökulmasta, sain tutkimuksesta vastinetta. Sain myös hyvää peilintaa ymmärrykselle, että ammatillisen aikuiskoulutuksen piirissä tapahtuvan erityisopetuksen tutkimuksen ollessa hyvin nuori, on jo paljon että olen päässyt tiedon virtaan kiinni ja olen oppimisen ensimmäisessä syklissä. Moni tutkimuksen haastatteluesimerkeistä olisi voinut olla ajalta, jolla olen työskennellyt AEL:ssä 5/ /2017. Toimintaympäristön muutos, miten oppilaitoksessa pedagogia tunnetaan, perusopetusta antavan oppilaitoksen, ja vain ammatillista aikuiskoulutusta tekevän, oli haastatteluissa monesti absurdisti kuvatun oloinen ja täten omat kokemukset ja tilanteet ovat hyvin samankaltaisia. Erittäin kriittisesti ja objektiivisesti tutkimusta tarkasteltaessa jään pohtimaan että toiko tämä mitään uutta lisäarvoa aihealueen tutkimuskentälle? Kuitenkin vaikka moni asiaa kirkastuu matkan varrella, niin jo nyt tehdyn konkretian kautta olen iloinen jokaisesta tuskasta mitä tämäkin tutkimus ja tehtävään perehtyminen on tuonut. Luonnollisesti haluan kiittää myös (erityisten) asiakkaideni puolesta. Opetuksen ja erityisopetuksen puolesta saa olla kuitenkin huolissaan. Ohjauksen ja opetuksen tarve kasvaa. Erityisopetuksen tarve kasvaa ja tietoyhteiskunnan kääntöpuoli näkyy jo tuen tarpeissa. Esimerkkinä nyt jo joudutaan opiskelijoille opettamaan koordinaatiota pärjätäkseen arjessa, koska kaikki koneen ääressä vietetyt tunnit eivät tätä luontaista ominaisuutta ole vienyt eteenpäin. Tällöin kun ammatillisen koulutuksen leikkauksia tehdään jää tähän selkeästi Rädyn mainitsema tyhjiö yhä edelleen.

8 7 ITSEARVIO Tehtävän anto oli jälleen kerran erinomainen. Kiitos. Tutkimus oli hyvä ja onnekseni klassinen laadullisen tutkimuksen tuotos jolloin pääsin tähän jokseenkin sisälle. Myös omien kokemuksien kautta sain paljon peilipintaa Rädyn kerronnalle ja tuloksille. Referaatti, sanan varsinaisessa mielessä, oli varmasti juuri ja juuri riman alitus. Tuleeko tästä kuitenkin ilmi omat kokemukset sekä tutkimusmielessä uskottavuus että tämä kokemus ja tuotos on läpikäyty niin varmasti. Olisinko päässyt helpommin jos olisin tämän tehnyt jo 176 päivää ja 12 tuntia sitten? Varmasti. Tai edes kerralla 13 kuukautta sitten. Jep. Kerronnallisesti ei myöskään varmasta parasta akateemista antia. Kuitenkin hyvä ensimmäinen versio.