Vakavien lääkehaittojen ja vaarallisten lääkeinteraktioiden ennakointi ja ehkäisy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vakavien lääkehaittojen ja vaarallisten lääkeinteraktioiden ennakointi ja ehkäisy"

Transkriptio

1 KATSAUS Pertti J. Neuvonen Vakavien lääkehaittojen ja vaarallisten lääkeinteraktioiden ennakointi ja ehkäisy 22 Kaikilla lääkkeillä voi olla haittavaikutuksia, eikä vakaviakaan haittoja kyetä täysin ehkäisemään. Haittavaikutusriskiä voidaan pienentää huo mioimalla lääkkeiden valinnassa, annostuksessa ja hoidon seurannassa potilaan ikä, sukupuoli, paino ja pituus, muu lääkitys, lääkeanamneesi ja elintoimintojen poikkeavuudet. Lääkeyhteisvaikutukset ja lääkehaitat ovat tavallisimpia iäkkäillä naispotilailla. Lääkityksen tarve tulee arvioida riittävän usein; huonosti yhteensopivat ja tarpeettomaksi käyneet lääkkeet karsitaan pois. Useimmilla kliinisillä aloilla lääkehoito on tärkeä osa potilaiden hoitoa ja lääkkeiden merkitys lisääntyy edelleen. Lääkkeet pitävät sadattuhannet ihmiset työkykyisinä, ja ne parantavat elämänlaatua monissa sellaisissakin sairauksissa, joihin varsinaista parantavaa hoitoa ei vielä ole. Mitalilla on kuitenkin myös kääntöpuolensa: kaikilla tehokkailla lääkkeillä voi olla myös haittavaikutuksia. Haittavaikutukset saattavat yksilötasolla olla vakavampia kuin itse sairaus tai tila, jonka hoitoon tai ehkäisyyn lääkettä on käytetty. Siksi haittavaikutusten mahdollisuus tulee pitää mielessä ja pyrkiä ehkäisemään ne, jos ennakointi on mahdollista. Tilastot saattavat aliarvioida haittavaikutusten todellista määrää Haittavaikutusten yleisyys kliinisissä lääketutkimuksissa ei aina paljasta todellista haittavaikutusriskiä. Tutkimukset tehdään yleensä valikoiduissa potilasjoukoissa, joissa on tarkat poissulkukriteerit. Haittavaikutuksille alttiit potilaat voivat siksi jäädä pois tutkittavien joukosta. Lisäksi tutkimuspotilaiden tiheä seuranta voi vähentää vakavien haittavaikutusten kehittymistä, kun lääkitys lopetetaan poikkeavien laboratoriotulosten tai ensioireiden ilmetessä. Vasta valikoimattomassa potilasaineistossa mukaan tulevat esimerkiksi oheissairauksien, korkean iän, poikkeavien perintötekijöiden, runsaan alkoholin käytön, lääkeinteraktioiden ja vaihtelevan hoitomyöntyvyyden aiheuttamat lisätekijät. Tällaisessa normaalissa potilasjoukossa ja hoitotilanteessa haittavaikutukset saattavat olla paljon yleisempiä kuin kliinisissä lääketutkimuksissa. Osa lääkkeiden haittavaikutuksista ilmenee vasta pitkäaikaisen käytön myötä, joten kuukausien tai muutaman vuodenkaan kestoiset kliiniset tutkimukset tai käyttökokemukset eivät aina paljasta niitä. Kumulatiivisesta toksisuudesta johtuvia tai muuten viipeellä tulevia haittoja ovat esimerkiksi metotreksaatin aiheuttama maksafibroosi, antrasykliinien ja eräiden muiden syöpälääkkeiden sydäntoksisuus, immuunisalpaajien ja biologisten reumalääkkeiden käyttöön liittyvät syövät ja lisääntynyt infektioalttius, glukokortikoidien aiheuttama osteoporoosi ja diureettien tai statiinien diabetogeenisuus. Haittavaikutuksen mahdollisuus ei silti estä pitkäaikaistakaan lääkkeen käyttämistä, jos valmisteesta on potilaalle selvästi enemmän hyötyä kuin haittaa. Joskus haittavaikutus muistuttaa hoidettavaan sairauteen liittyvää oiretta tai komplikaatiota. Tällöin haittavaikutuksen havaitseminen saattaa kestää kymmeniä vuosia. Tästä on esimerkkinä aikoinaan Suomessakin yleisesti käytetyn diabeteslääke fenformiinin aiheuttama maitohappoasidoosi. Jos tämä tila pääsi kehittymään, kuolleisuus siihen oli jopa 50 %:n luokkaa. Joskus myös vaaralliset lääkeyhteisvaikutukset havaitaan vasta vuosia lääkkeiden käyttöönoton jälkeen. Esimerkiksi titsanidiinin (mm. Sirdalud) pitoisuuden suurentuminen plasmassa jopa 30-kertaiseksi ja siihen liittyvä vaarallinen hypotensio, väsymys ja muut keskushermosto-oireet fluvoksamiinia, Duodecim 2013;129:22 30 = Artikkeliin liittyy Internet-oheisaineistoa

2 siprofloksasiinia tai muita CYP1A2-entsyymiä estäviä lääkkeitä käyttävillä henkilöillä havaittiin vasta kohdennettujen interaktiotutkimusten avulla (Granfors ym a, b). Tässä vaiheessa kyseiset lääkkeet olivat olleet kliinisessä käytössä jo 20 vuotta. Ellei vaarallistenkaan lääkeyhteisvaikutuksen mahdollisuutta ole oivallettu, ei niistä osata varoittaa eikä niitä kyetä välttämään. Tällöin vakavillekin lääkehaitoille kirjautuu helposti jokin muu luonnollinen selitys. Myös suomalaiset tutkijat ovat havainneet ja julkaisseet suuren joukon piilevänä pysyneitä, aikaisemmin tuntemattomia mutta vaarallisia lääkeyhteisvaikutuksia; Taulukko 1. Esimerkkejä farmakokineettisistä lääkeyhteisvaikutuksista, joissa uhrilääkkeen vaikutus lisääntyy vaarallisesti toisen lääkkeen ( rosvolääkkeen ) vaikutuksen takia. Uhrilääke Rosvolääke Mekanismi Haittavaikutus Midatsolaami Itrakonatsoli CYP3A4:n esto Unilääkevaikutus voimistuu (pitoisuus kymmenkertainen) Triatsolaami Itrakonatsoli CYP3A4:n esto Unilääkevaikutus voimistuu (pitoisuus yli 20-kertainen) Buspironi Itrakonatsoli CYP3A4:n esto Serotonerginen vaikutus voimistuu (pitoisuus 20-kertainen) Oksikodoni Itrakonatsoli CYP3A4:n esto Opioidivaikutus voimistuu (pitoisuus yli kaksinkertainen) Metyyliprednisoloni Itrakonatsoli CYP3A4:n esto Glukokortikoidivaikutus voimistuu (pitoisuus nelinkertainen) Deksametasoni Itrakonatsoli CYP3A4:n esto Glukokortikoidivaikutus voimistuu (pitoisuus nelinkertainen) Budesonidi Itrakonatsoli CYP3A4:n esto Glukokortikoidivaikutus voimistuu suuresti Terfenadiini* Itrakonatsoli CYP3A4:n esto Pitkä QT-aika, kääntyvien kärkien kammiotakykardia Felodipiini ym. kalsiumin estäjät Itrakonatsoli CYP3A4:n esto Felodipiinin vaikutus voimistuu (pitoisuus yli viisinkertainen hypotensio, turvotukset ym.) Kinidiini Itrakonatsoli CYP3A4:n esto Kinidiinin vaikutus voimistuu (pitoisuus 2 3-kertainen) Simva-, lova- ja atorvastatiini Itrakonatsoli CYP3A4:n esto Lihasvaurion riski kasvaa (pitoisuus 4 20-kertainen) Kaikki statiinit Gemfibrotsiili OATP1B1:n esto Lihasvaurion riski kasvaa Repaglinidi Gemfibrotsiili CYP2C8:n esto Hypoglykemian riski lisääntyy (pitoisuus kahdeksankertainen) Pioglitatsoni Gemfibrotsiili CYP2C8:n esto Haittavaikutusriski lisääntyy (pitoisuus 4 8-kertainen) Rosiglitatsoni* Gemfibrotsiili CYP2C8:n esto Haittavaikutusriski lisääntyy (pitoisuus 2 3-kertainen) Titsanidiini Fluvoksamiini CYP1A2:n esto Voimakas hypotensio ja sedaatio (pitoisuus 30-kertainen) Digoksiini Itrakonatsoli P-glykoproteiinin esto *poistettu käytöstä Digoksiinimyrkytys (pitoisuus nelinkertainen) 23 Vakavien lääkehaittojen ja vaarallisten lääkeinteraktioiden ennakointi ja ehkäisy

3 KATSAUS 24 näistä on esimerkkejä TAULUKOSSA 1 (Katso internet-oheisaineisto). Suomessa ei ole luotettavia tilastoja vakavien tai edes kuolemaan johtaneiden lääkehaittojen esiintyvyydestä. Oletettavaa on, että haittavaikutusten ilmaantuvuus on hyvin erilainen erityyppisissä sairaaloissa ja verrattaessa sairaala- ja avohoitopotilaita keskenään, koska potilasaineistot ja käytettävät lääkkeet voivat olla kovin erilaisia. Valtakunnallisesti kootut aineistot haittavaikutuksista sisältävät luonteensa mukaisesti vain valikoidun osan lääkkeiden haitoista. Näitä kokoelmia ovat muun muassa Fimean haittavaikutusrekisteri ja Lääkevahinkovakuutuspoolille ilmoitetut haittavaikutustiedot. Vaikka ne eivät kerro haittavaikutusten todellisesta yleisyydestä, antavat ne silti tärkeitä signaaleja haittavaikutuksia aiheuttavista lääkkeistä. Fimeaan ilmoitetut haittavaikutukset Fimea kehottaa lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutettuja henkilöitä ilmoittamaan toteamansa tai epäilemänsä haittavaikutukset, erityisesti vakavat, odottamattomat tai uusiin lääkkeisiin liittyvät haitat. Fimean (aik. Lääkelaitoksen) haittavaikutusrekisteriin on ajanjaksolla ilmoitettu vuosittain noin lääkkeiden haittavaikutusta. TAULUKKOON 2 on koottu lääkkeet, joista vuonna 2011 tehtiin vähintään 12 ilmoitusta haittavaikutusrekisteriin (Kalliokoski 2012). Valtaosa ilmoituksista (71 %) sisälsi vakavaksi luokiteltuja haittavaikutuksia, ja tavallisimmin potilaana oli keski-ikäinen tai hieman vanhempi nainen. Yleisimpiä ilmoitettuja haittoja olivat yleisoireet (kuume, uupumus, huonovointisuus, väsymys) ja lääkkeen antopaikkaan liittyvät oireet (infuusiokohdan reaktio). Neurologiset oireet (heitehuimaus ja päänsärky), iho-oireet sekä ruoansulatuskanavaan ja hengityselimiin kohdistustuvat haittavaikutukset olivat myös tavallisia. Haittavaikutusrekisterin avulla havaitaan lähinnä uusiin lääkkeisiin liittyvät haittasignaalit. Vain pieni osa, arviolta alle 10 %, kaikista haittavaikutuksista ilmoitetaan rekisteriin. Taulukko 2. Lääkkeitä, joista vuonna 2011 tehtiin eniten ilmoituksia Fimean haittavaikutusrekisteriin (Kalliokoski 2012). Suluissa on mainittu eräitä kyseistä lääkettä sisältäviä kauppanimiä. Lääkeaine Ilmoitusten lukumäärä Dosetakseli 50 Levonorgestreeli 45 Rituksimabi 41 Infliksimabi 41 Klotsapiini 38 Adalimumabi 30 Risperidoni 27 Levodopa, karbidopa 26 Etanersepti 24 Pregabaliini 24 Metyylifenidaatti 22 Etinyyliestradioli + etonogestreeli 21 Ketiapiini 21 Varenikliini 18 Kapesitabiini 17 Aripipratsoli 14 Duloksetiini 14 Simvastatiini 13 Rivaroksabaani 13 Dabigatraani 13 Varfariini 12 Atorvastatiini 12 Nitrofurantoiini 12 Etorikoksibi 12 Olantsapiini 12 Siten se ei kuvasta jo pitempään käytössä olleiden lääkkeiden aiheuttamien vakavienkaan haittavaikutusten yleisyyttä. Lääkevahinkovakuutuspooliin tehdyt haittavaikutusilmoitukset Lääkevahinkovakuutuspooliin tuli ajanjaksolla vuosittain runsaat sata ilmoitusta vakavista lääkehaitoista (Palonen ym. 2008). Eniten ilmoituksia tuli bakteerilääkkeistä (32 % kaikista ilmoituksista); haittoja aiheuttivat erityisesti fluorokinolonit (jännevauriot) ja mykobakteerilääkkeet. Tulehduskipu- P. J. Neuvonen

4 ja reumalääkkeet (10 %), epilepsialääkkeet (7 %) ja psykoosilääkkeet (7 %) mainittiin vahinkoilmoituksissa seuraavaksi yleisimmin. Fluorokinoloneista tehtiin yli satakertaisesti ja mykobakteerilääkkeistä noin 70-kertaisesti vahinkoilmoituksia verrattuna näiden lääkkeiden kulutukseen ja keskimääräiseen vahinkoilmoitustaajuuteen. Myös tyreostaatit, sienilääkkeet ja aknen hoitoon käytetyt valmisteet olivat niiden käyttöön nähden selvästi yliedustettuina. Ilmoitusten vähäisyys ei kuitenkaan oikeuta tekemään suoria päätelmiä lääkehaittojen todellisesta esiintymisestä. Vakavistakaan lääkehaitoista ei kannattanut tehdä ilmoitusta, jos haitta johtui välttämättömästä riskinotosta vaikean sairauden hoidossa tai se olisi hoidettavaan sairauteen tai muihin olosuhteisiin nähden kohtuudella siedettävä (Palonen ym. 2008). Lisäksi eräät muut seikat rajoittavat lääkevahinkoilmoitusten luotettavuutta lääkehaittojen määrän kuvaajana. Vuoden 2012 alusta lukien uusien lääkevahinkojen korvaaminen siirtyi Suomen Keskinäiselle Lääkevahinkovakuutusyhtiölle, joka toimii vastaavien periaatteiden mukaan kuin Lääkevahinkovakuutuspooli. Epidemiologisia haittavaikutustutkimuksia JAMA:ssa julkaistiin runsas kymmenen vuotta sitten tuloksiltaan hätkähdyttävä tutkimus vakavien lääkehaittojen ilmaantuvuudesta sairaalapotilailla Yhdysvalloissa (Lazarou ym. 1998). Tämä meta-analyysi perustui 39 etenevään lääketutkimukseen vuosilta Sen mukaan lääkehaitat olisivat olleet jopa neljänneksi (4. 6.) yleisin kuolinsyy Yhdysvalloissa. Lääkehoitoon liittyi vakavia haittavaikutuksia 6,7 %:lla potilaista, ja kuolemaan johtavia haittoja oli 0,32 %:lla sairaalassa hoidetuista tai sinne joutuneista potilaista. Tutkimusaineistosta oli poistettu tarkoitukselliset lääkkeiden yliannostapaukset (itsemurhayritykset ym.), eli se edusti normaaliin lääkehoitotilanteeseen liittyneiden vakavien tai kuolemaan johtaneiden lääkehaittojen esiintymistä. Tutkijat laskivat, että esimerkiksi vuonna 1994 lääkkeet aiheuttivat Yhdysvalloissa noin kuolemantapausta. Siten lääkkeet olisivat olleet sydäntautien ( ), syövän ( ) ja aivohalvauksen ( ) jälkeen neljänneksi yleisin ( ) kuolinsyy. Tämän tutkimuksen mukaan ne siis aiheuttivat enemmän kuolemia kuin keuhkosairaudet ( ) tai tapaturmat (90 000). Vakavien lääkehaittojen esiintyvyydessä sairaalapotilailla ei ollut tapahtunut merkittävää muutosta 30 vuoden aikana. Lääkehaittojen esiintymistä ja merkitystä on sittemmin tutkittu useissa maissa. Vaikka näiden tutkimusten tulokset ovat vaihdelleet jonkin verran, on vakavien haittavaikutusten merkittävä riski tullut niissäkin esiin. Lääkkeiden käyttöön liittyneet kuolemantapaukset HYKS:ssä HYKS:n vuodeosastoilla kuoli vuonna 2000 hieman yli potilasta. Kuolemantapauksista 75 johtui todennäköisesti lääkkeistä, mikä tarkoittaa 5 %:a kaikista kuolemista ja 0,05 %:a kaikista hoitojaksoista. Näiden lisäksi 24 tapauksessa syy-yhteys oli mahdollinen, kun esimerkiksi vähäinen trauma varfariinin käyttäjällä johti kallonsisäiseen vuotoon ( Juntti-Patinen ja Neuvonen 2002). Solunsalpaajien aiheuttamasta neutropeniasta, sepsiksestä tai sydämen vajaatoiminnasta seurasi 23 potilaan kuolema (TAULUKKO 3). Antikoagulanteista johtuva verenvuoto oli syynä ainakin 20 potilaan kuolemaan. Useimmiten kyseessä oli varfariinin käyttöön liittynyt aivoverenvuoto, mutta mukana oli myös maha-suolikanavan verenvuotoja sekä vuotoja lihaksen tai alveolaaritilan sisään. Tulehduskipulääkkeet aiheuttivat kymmenen kuolemantapausta, useimmiten maha-suolikanavan verenvuotojen takia. Lisäksi kortikosteroidit, reumalääkkeet, psykoosilääkkeet, varjoaineet, mikrobilääkkeet, plasminogeenin aktivaattorit, mykofenolaatin ja antitymosyyttiglobuliinin yhdistelmä, insuliini ja verenpainelääkkeet olivat todennäköisesti taustalla yksittäisissä kuolemaan johtaneissa lääkehaitoissa. Syy-yhteys lääkkeen käytön ja kuolemaan johtaneen haitan välillä on monesti epävarma. Edellä mainituissa tapauksissa hoitaneen lääkärin tekemien sairauskertomus- 25 Vakavien lääkehaittojen ja vaarallisten lääkeinteraktioiden ennakointi ja ehkäisy

5 KATSAUS Taulukko 3. HYKS:ssä vuonna 2000 kuolemaan johtaneita lääkehaittoja aiheuttaneet lääkeryhmät sekä haittavaikutusten luonne ja määrä (Juntti-Patinen ja Neuvonen 2002). Lääkeryhmä (tapausten määrä) Solunsalpaajat (23) Antikoagulanit (20) varfariini (15) varfariini + hepariini (3) hepariini (2) NSAID (10) NSAID + kortikosteroidi (2) Kortikosteroidit (4) Reumalääkkeet (3) Psykoosilääkkeet (2) Varjoaineet (2) Mikrobilääkkeet (2) Rytmihäiriölääkkeet (2) Plasminogeenin aktivaattorit (2) Mykofenolaatti, tymoglobuliini (1) Insuliini (1) Verenpainelääkkeet (1) Haittavaikutus Neutropenia, sepsis, sydämen vajaatoiminta Aivoverenvuoto ym. vuodot Maha-suolikanavan vuoto, munuaisvaurio, maksavaurio Maha-suolikanavan vuoto Immunosuppressio Immunosuppressio, maksavaurio Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä Munuaisvaurio Pseudomembranoottinen koliitti Sydämen rytmihäiriö Aivoverenvuoto Neutropenia Hypoglykemia Hyperkalemia 26 merkintöjen ja tutkijalääkärin arvioin mukaan syysuhde oli vähintään todennäköinen. Yhdestäkään mainitusta kuolemantapauksesta ei ilmeisesti tehty ilmoitusta Lääkelaitoksen haittavaikutusrekisteriin. Kuolintodistusten ICH-koodien perusteella laskettu kuolemantapausten ilmaantuvuus jäi kymmenesosaan siitä, mihin päädyttiin sairauskertomusmerkintöjen pohjalta. Näin ollen päätelmiä vakavienkaan lääkehaittojen ilmaantuvuudesta ei voida tehdä suoraan diagnoosinumeroihin perustuvista tilastoista tai haittavaikutusrekisteriin ilmoitettujen tapausten pohjalta. Toisaalta kaikkein vaikeimmin sairaita potilaita hoitavan sairaalan tuloksia ei voida yleistää koskemaan muita sairaaloita, joiden potilasaineistot ovat erilaisia. Lisäksi osa potilaista tuotiin HYKS:ään jo avohoidossa tai muissa sairaaloissa syntyneiden lääkehaittojen vuoksi. Lääkkeiden haittavaikutukset sairaalaan joutumisen syynä Kahdessa englantilaisessa sairaalassa lääkkeiden haittavaikutukset (ilman tarkoituksellisia yliannostapauksia) olivat syynä sairaalaan joutumiseen 6,5 %:lla potilaista; näistä 2,8 % kuoli (Pirmohamed ym. 2004). Lääkehaittojen vuoksi sairaalaan joutuneet olivat vanhempia (keski-ikä 76 vuotta) kuin muut potilaat (keski-ikä 66 vuotta), ja enemmistö heistä oli naisia (59 %). Kaikkiaan 95 % haittavaikutuksista selittyi lääkkeiden farmakologisilla vaikutuksilla, jolloin puhutaan A-tyypin lääkehaitoista. Tavallisin sairaalahoitoon tai kuolemaan johtanut lääkehaitta oli asetyylisalisyylihapon (yksin tai muiden lääkkeiden kanssa) aiheuttama ruoansulatuskanavan verenvuoto. Porvoon aluesairaalan päivystyspoliklinikkaan puolen vuoden aikana saapuneista yli potilaasta vain 2,4 % tuli sairaalaan lääkkeiden haittavaikutusten vuoksi, ja näistäkin osa (kaikkiaan 0,9 %) oli ottanut tarkoituksella yliannoksen ( Juntti-Patinen ym. 2006). Mikrobilääkkeiden, opioidien, tulehduskipulääkkeiden tai solunsalpaajien aiheuttamat ruoansulatuskanavan oireet olivat yleisin normaalien hoitoannosten aiheuttama sairaalaan hakeutumiseen johtanut haittavaikutus. P. J. Neuvonen

6 Taulukko 4. Lääkkeiden A- ja B-tyypin haittavaikutuksille tyypillisiä piirteitä. Raja A- ja B-tyypin haittojen välillä voi kuitenkin olla yksittäisen lääkkeen osalta liukuva. A-tyypin haittavaikutus B-tyypin haittavaikutus Aineen farmakologinen vaikutus Kyllä Ei Haitan prekliininen ennakointi Kyllä Ei Annosriippuvuus Kyllä (silti yksilöeroja) Ei (tai huono) Haittavaikutuksen yleisyys Tavallinen Harvinainen (mutta voi liittyä tiettyihin perintötekijöihin tai sairauksiin) Lääkkeen jatkokäyttö Lopeta lääkkeen anto, pienennä annosta tai vaihda lääke toiseen Lopeta lääkkeen käyttö Lääkehaittojen yhteys lääkeannokseen ja lääkepitoisuuteen Lääkkeiden haittavaikutukset luokitellaan A- ja B-tyypin haittavaikutuksiin. A-tyypin (augmented) lääkehaitat määräytyvät annoksen tai oikeammin pitoisuuden mukaan, eli ne ovat farmakologisten vaikutusten perusteella ennakoitavissa olevia haittoja (TAULUKKO 4). B-tyypin (bizarre) haittavaikutukset eivät yleensä selity tavanomaisilla farmakologisilla vaikutuksilla, ja ne korreloivat huonosti lääkeannokseen. Joskus raja A- ja B-tyypin haittavaikutusten välillä on kuitenkin epäselvä. A-tyypin haittavaikutukset ovat melko tavallisia, mutta ne ovat yleensä ennakoitavissa ja vältettävissä, jos hoitotilanne sallii annoksen varovaisen suurentamisen ja vasteen huolellisen seuraamisen. Joillakin potilailla niitä ilmenee kuitenkin jo pieniä annoksia käytettäessä. TAULUKKOON 5 on koottu A-tyypin haittavaikutusriskiä lisääviä potilaskohtaisia tekijöitä. Keskimääräinen lääkeannos voi pienikokoisella potilaalla kasvattaa lääkepitoisuuden haitallisen suureksi. Myös samansuuntaisesti vaikuttavien lääkkeiden additiivinen vaikutus aiheuttaa helposti haittavaikutuksia. Lääkkeen hidastunut eliminoituminen vanhuksilla tai munuaisten tai maksan vajaatoiminnasta kärsivillä on tärkeä riskitekijä. Munuaisten toiminta (ja munuaisten kautta erittyvien lääkkeiden erittyminen virtsaan) on heikentynyt 80-vuotiailla keskimäärin puoleen verrattuna 30-vuotiaisiin. Lisäksi seerumin kreatiniinipitoisuus heijastaa vanhuksilla usein huonosti munuaisfunktiota lihasmassan ja fyysisen aktiivisuuden vähenemisen vuoksi. Lääkeinteraktiot, varsinkin CYP-entsyymien eston välittämät yhteisvaikutukset, voivat moninkertaistaa plasman lääkepitoisuuksia ja lisätä haittavaikutusriskiä (TAULUKKO 1). Geneettiset poikkeavuudet lääkeaineenvaihdunnassa (esim. hidas CYP2D6-metabolia) tai kuljetusproteiinien aktiivisuudessa (mm. maksasolun kuljetusmekanismeissa) voivat suurentaa plasman tai kudosten lääkepitoisuuksia (Backman ym. 2008, Kivistö 2008, Raaska ym. 2008, Niemi 2009). Poikkeuksellisen nopea lääkeaineenvaihdunta voi lisätä aihiolääkkeen (esim. kodeiini nopeilla CYP2D6-metaboloijilla) vaikutusta ja haittariskejä. Useat oheissairaudet (mm. sydämen johtumishäiriöt tai rytmihäiriöalttius, lisääntynyt verenvuototaipumus, kouristusalttius, alkava dementia, ummetustaipumus) ja tietyt ikävaiheet (keskosuus, vastasyntyneisyys ja vanhuus) voivat farmakodynaamisten mekanismien välityksellä herkistää A-tyypin haittavaikutuksille, vaikka lääkepitoisuudet olisivat viitealueella. B-tyypin haittavaikutukset ovat harvinaisempia, ja ne korreloivat huonosti lääkeannokseen (TAULUKKO 4). Taustalla on usein lääkeallergia tai muu immunologinen tai idiosynkraattinen geneettisistä syistä johtuva poikkeava reaktio. Näiden haittojen yksilöllinen ennakointi on vaikeaa. Kuitenkin muun muassa lääkehistorian selvittäminen allergisten reaktioiden tai muiden poikkeavien lääkereaktioiden välttämiseksi on tärkeää. Pitkäkestoisen lääkityksen äkillinen lopettaminen voi tunnetusti aiheuttaa vaarallisen 27 Vakavien lääkehaittojen ja vaarallisten lääkeinteraktioiden ennakointi ja ehkäisy

7 KATSAUS Taulukko 5. Lääkkeiden A-tyypin haittavaikutusten riskitekijöitä. Riskiä lisäävä ominaisuus tai tila 1. Potilas on pienikokoinen tai hyvin laiha, mutta lääkettä on annettu tavanomainen annos 2. Useita samansuuntaisesti vaikuttavia lääkkeitä, esim. useita NSAID-valmisteita, antikolinergeja taikka johtumista hidastavia, QT-aikaa pidentäviä ( org/) tai hengitystä lamaavia lääkkeitä 3. Lääkkeen hidas eliminaatio, syynä a) sairaudet, mm. munuaisten, maksan, sydämen tai kilpirauhasen vajaatoiminta b) lääkeinteraktiot, jotka estävät lääkkeiden metaboloitumista tai erittymistä c) perinnölliset tekijät, jotka vaikuttavat metaboloivien entsyymien tai kuljetusproteiinien aktiivisuuteen d) korkea ikä (tai vastasyntyneisyyskausi), jolloin munuaisten toiminta on vajavaista Huom! Seerumin kreatiniinipitoisuus heijastaa vanhusten munuaisfunktiota huonosti 4. Poikkeuksellinen herkkyys tietyissä elintoiminnoissa ( reseptoritasolla ), aiheuttajana mm. a) sairaudet, esim. lisääntynyt kouristustaipumus tai rytmi häiriöalttius herkistää useiden lääkkeiden haittavaikutuksille b) lääkeinteraktiot, esim. diureettien aiheuttama hypokalemia ja hypomagnesemia herkistää QT-aikaa pidentävien ym. lääkkeiden aiheuttamille rytmihäiriöille c) perinnölliset tekijät, esim. hemofiliapotilaiden herkkyys asetyylisalisyylihapolle tai pitkä QT oireyhtymää sairastavien herkkyys QT-aikaa pidentävien lääkkeiden aiheuttamille rytmihäiriöille Seuraus ja haittavaikutus Suuri annos painokiloa kohti, suuri lääkepitoisuus ja haitallisen voimakas lääkevaikutus Samansuuntaisesti vaikuttavien lääkkeiden suuri yhteispitoisuus ja haitallisen voimakas additiivinen vaikutus Suuri lääkepitoisuus ja haitallisen voimakas lääkevaikutus Voimakas tai laadultaan poikkeava lääkevaikutus, vaikka plasman lääkepitoisuus on tavanomainen 28 rebound-reaktion. Muun muassa glukokortikoidien tai beetasalpaajien käytön lopettamissa tulee olla varovainen. Voidaanko lääkkeiden haittavaikutuksia ehkäistä? Kullakin kliinisellä erikoisalalla käytetään lääkkeitä, joiden turvallisuusmarginaali on suhteellisen pieni. A-tyypin haittavaikutukset ovat tavallisimpia, ja niiden riskitekijöiden (TAULUKKO 5) huomioon ottaminen auttaa välttämään haittoja. B-tyypin haittavaikutuksia voidaan vähentää huolellisen lääkeanamneesin avulla. Lääkeallergiat ja muu poikkeuksellinen lääkeherkkyys tulisi kirjata selkeästi asiakirjoihin. Viime aikoina on tunnistettu eräitä geneettisiä ja immunologisia tekijöitä, joihin liittyy suurentunut B-tyypin haittavaikutusten riski. Testien käytännön merkitys annostuksen ohjaamisessa ja haittavaikutusten ehkäisyssä on ollut varsin rajallista, mutta se kasvanee lähivuosina (Ranki-Pesonen ja Niemi 2008). HLA-B*5701-alleelin kantajien riski saada vakavia immunologisvälitteisiä haittavaikutuksia HIV-lääke abakaviirista on lisääntynyt merkittävästi. Haittavaikutusriski on tämän alleelin kantajilla noin 50 %, kun muilla se on alle 4 %. Sama alleeli lisää maksatoksisuuden riskiä käytettäessä eräitä muita lääkkeitä, esimerkiksi flukloksasilliinia. Karbamatsepiinin aiheuttama Stevens Johnsonin oireyhtymä ja toksinen epidermaalinen nekrolyysi liittyvät usein HLA-B*1502-genotyyppiin, mutta tämä han-kiinalaisilla tavallinen alleeli on euroop- P. J. Neuvonen

8 palaisilla harvinainen. HLA-B*5801-alleeli puolestaan lisää allopurinolin aiheuttamien vakavien ihoreaktioiden vaaraa. Valproaatti aiheuttaa mitokondriaalista resessiivistä ataksiaoireyhtymää (MIRAS) sairastaville potilaille lähes aina vaikean maksavaurion (Hakonen ym. 2010). Oireyhtymän tunnistaminen on tärkeää, koska se voi alkaa epilepsian taudinkuvalla. Valproaatti on aiheuttanut Suomessakin yli kymmenen tätä oireyhtymää sairastavan lapsen tai nuoren kuoleman ja johtanut maksansiirtoon ainakin kolmella. Maksasolun OATP1B1-sisäänkuljetusproteiinin toiminta on geneettisesti vajavaista lähes 20 %:lla suomalaisista. Näillä henkilöillä varsinkin simvastatiinin pitoisuudet veressä saattavat lisääntyä haitallisen suuriksi käytettäessä suuria statiiniannoksia (Niemi 2009). Kuitenkin myös muut tekijät, muun muassa lääkeyhteisvaikutukset, voivat olla lihashaittojen taustalla. Myös varfariinin oikeaa annosta voidaan ennakoida geenitestien (CYP2C9 ja VKORC1) avulla jo ennen lääkityksen aloittamista. INR-arvo säilyy silti keskeisenä varfariiniannoksen ohjaajana, koska se heijastaa monia muitakin annostarpeeseen vaikuttavia tekijöitä (Backman ym. 2008). Tiopuriinimetyylitransferaasi (TPMT) on keskeinen entsyymi 6-merkaptopuriinin ja atsatiopriinin aineenvaihdunnassa. Tavallinen annos atsatiopriinia aiheuttaa vaikean luuydinlaman potilaille, joilla TPMT:n aktiivisuus on heikentynyt (Kanerva ja Backman 2008). Eräisiin perinnöllisiin sydämen rytmihäiriö sai rauksiin, esimerkiksi pitkä QT -oireyhtymään (LQTS) ja etenevään sydämen johtoratasairauteen, liittyy huomattava äkkikuoleman riski. On tärkeää välttää näillä potilailla sellaisia lääkkeitä, jotka entisestään suurentavat tätä vaaraa (Swan 2012 a, b). Muun muassa amiodaroni, sotaloli, kinidiini, klorokiini, metadoni, useat makrolidi- ja fluorokinoloniryhmien mikrobilääkkeet sekä haloperidoli ja sertindoli voivat pidentää QTaikaa ( Hypokalemia ja hypomagnesemia lisäävät edelleen rytmihäiriön riskiä. Lopuksi YDINASIAT 88Kaikilla lääkkeillä saattaa olla haittavaikutuksia, eikä niitä voida täysin ehkäistä. 88Haittavaikutusriskiä voidaan pienentää ottamalla huomioon potilaan ikä, sukupuoli, koko, muu lääkitys, lääkeanamneesi ja elintoimintojen poikkeavuudet. 88Iäkkäät naispotilaat saavat muita useammin haittavaikutuksia. 88Huonosti yhteensopivat ja tarpeettomat lääkkeet tulee karsia pois lääkityksestä. Useimmat lääkkeiden haittavaikutuksista ovat ainakin periaatteessa vältettävissä. Mitä vakavammasta sairaudesta on kyse, sitä suurempi lääkehaittoihin liittyvä riski joudutaan kuitenkin hyväksymään. Tällöin odotettavissa olevan hoitovasteen ja haittavaikutusten huolellinen punnitseminen on erityisen tärkeää. Potilaalle tulee kertoa haittavaikutusten oireista, kuten kuumeilusta ja kurkkukivusta agranulosytoosia aiheuttavien lääkkeiden käytön yhteydessä, koska näin saatetaan estää haittavaikutusten paheneminen ja potilas osataan ohjata oikean hoidon piiriin. Hoitavan lääkärin tiheä vaihtuminen ja liiallinen kiire lisäävät lääkehaittojen riskiä. Hoitovasteen huolellinen seuranta kliinisesti ja laboratoriotutkimusten avulla, annoksen säätäminen vasteen ja joskus lääkepitoisuuksien mukaan sekä tarvittaessa lääkityksen vaihtaminen estävät lääkehaittojen kehittymistä. Lääkkeiden puoliintumisajat ovat iäkkäillä usein pitempiä kuin nuorilla, ja vanhukset saavat lääkkeistä herkemmin haittavaikutuksia. Tämä korostaa hitaasti kiiruhtamisen periaatetta ikääntyneiden lääkeannoksia suurennettaessa. Vanhuksille huonosti sopivien lääkkeiden välttäminen pienentää haittavaikutusten vaaraa (Iäkkäiden lääkityksen tietokanta www. fimea.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/ 29 Vakavien lääkehaittojen ja vaarallisten lääkeinteraktioiden ennakointi ja ehkäisy

9 KATSAUS fimea/embeds/fimeawwwstructure/16600_iakkaiden_laaketietokanta_final.pdf). Varsinkin monilääkehoitoa saavien potilaiden osalta lääkkeiden tarpeellisuus tulisi arvioida riittävän usein, vähintään kerran vuodessa. Hoitavalla lääkärillä pitäisi olla mahdollisuus kliinisen farmakologin tai muun lääkkeisiin perehtyneen kollegan konsultaatioon lääkehoidon ongelmatilanteissa. Lääkkeiden yhteensopimattomuudesta, allergioista tai potilaan kliiniseen tilaan sopimattomuudesta varoittavat tietokannat (mm. SFINX, Renbase ja Pharmaca Fennica) ovat hyödyllisiä. Ne eivät kuitenkaan sovellu kaikkiin kliinisiin tilanteisiin kovin sujuvasti eivätkä ne korvaa lääkärin ammattitaitoa ja valppautta. PERTTI J. NEUVONEN, LKT, kliinisen farmakologian emeritusprofessori Helsingin yliopisto, kliinisen farmakologian yksikkö, Biomedicum, osa-aikainen tutkimusjohtaja ja HUSLAB, tutkija SIDONNAISUUDET Osakeomistus (Orion Oyj) KIRJALLISUUTTA Backman J, Joutsi-Korhonen L, Neuvonen P, Lassila R. CYP2C9- ja VKORC1- geenitestit apuna oraalisen antikoagulanttihoidon toteuttamisessa. Duodecim 2008:124: Granfors MT, Backman JT, Neuvonen M, Ahonen J, Neuvonen PJ. Fluvoxamine drastically increases concentrations and effects of tizanidine: a potentially hazardous interaction. Clin Pharmacol Therap 2004(a);75: Granfors MT, Backman JT, Neuvonen M, Neuvonen PJ. Ciprofloxacin greatly increases concentrations and hypotensive effect of tizanidine by inhibiting its CYP1A2-mediated presystemic metabolism. Clin Pharmacol Therap 2004(b);76: Hakonen AH, Isohanni P, Rantamäki M, ym. Mitokondriaalinen resessiivinen ataksiasyndrooma ja valproaattihoidon toksisuus. Duodecim 2010;126: Iäkkäiden lääkityksen tietokanta. kanta_final.pdf Juntti-Patinen L, Kuitunen T, Pere P, Neuvonen PJ. Drug-related visits to a district hospital emergency room. Basic Clin Pharmacol Toxicol 2006;98: Juntti-Patinen L, Neuvonen PJ. Drugrelated deaths in a university central hospital. Eur J Clin Pharmacol 2002; 58: Kalliokoski A. Haittavuosi SIC! 2012;2:50 4. Kanerva J, Backman J. TPMT-geenitestin käyttö parantaa atsatiopriini- ja 6-merkaptopuriinihoidon turvallisuutta ja tehoa. Duodecim 2008;124: Kivistö K. Farmakogenomiikka lääkehaittojen selvittelyssä. Duodecim 2008: 124: Lazarou J, Pomeranz B, Corey P. Incidence of adverse drug reactions in hospitalized patients: a meta-analysis of prospective studies. JAMA 1998; 279: Lääkeinteraktiotietokanta SFINX. Niemi M. Geenimuunnos statiinien aiheuttaman myopatian taustalla. Duodecim 2009;125: Palonen R, Palva E, Laitinen K, Särkämö J, Gylling H. Lääkevalmisteiden tavallisimmat haittavaikutukset Suomessa. Suom Lääkäril 2008;63: QT-aikaa pidentävien lääkkeiden tietokanta. Raaska K, Neuvonen P, Backman J. CYP2D6-geenitesti masennuslääkityksen yhteydessä. Duodecim 2008:124: Ranki-Pesonen M, Niemi M. Farmakogeneettinen tieto avuksi yksilöllisten lääkeannosten määritykseen. Duodecim 2008;124: Renbase. Lääkkeiden käyttö munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. renbase.koti Swan H. Geenitestit rytmihäiriösairauksissa uudet kansainväliset asiantuntijasuositukset. Duodecim 2012(a); 128: Swan H. Sydänlihassairauksien geenitestaus uudet kansainväliset asiantuntijasuositukset. Duodecim 2012(b); 128: Summary Prediction and prevention of severe adverse effects and hazardous interactions of drugs All drugs can cause adverse effects. The risk can be reduced by careful prescribing and followup considering the age, sex, body weight, drug history and concomitant diseases of the patient. Geriatric patients are at a particular risk. Most but not all of the severe adverse effects and hazardous drug interactions are predictable and preventable. 30 P. J. Neuvonen

Geenitestit voivat auttaa lääkehaittojen

Geenitestit voivat auttaa lääkehaittojen Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Geenitestit voivat auttaa lääkehaittojen ehkäisyssä Annikka Kalliokoski Ihmisen perimän vaihtelu voi osaltaan selittää, miksi tietty henkilö saa haittavaikutuksen

Lisätiedot

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot

Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot Kari Raaska, LT Psykiatrian ja kliinisen farmakologian el Ylilääkäri HySHA:n psykiatrian ty Biomedicum 2014-12-2 Tupakointi ja lääkeinteraktiot

Lisätiedot

Geenitutkmukset lääkehoidon tukena. Jari Forsström, Toimitusjohtaja Abomics Oy

Geenitutkmukset lääkehoidon tukena. Jari Forsström, Toimitusjohtaja Abomics Oy Geenitutkmukset lääkehoidon tukena Jari Forsström, Toimitusjohtaja Abomics Oy Sama annos ei sovi kaikille Lääkehoidon turvallisuudesta Lääkehoidon ongelmien osuus kaikista terveydenhuollon suorista kustannuksista

Lisätiedot

Lääkkeiden yhteisvaikutukset ovat yleensä

Lääkkeiden yhteisvaikutukset ovat yleensä Page 1 of 9 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Lääkkeiden yhteisvaikutukset ovat yleensä hallittavissa Pentti J. Neuvonen Vain osa lääkkeiden yhteisvaikutuksista on lääkehoidon onnistumisen kannalta tärkeitä.

Lisätiedot

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Sylvi 96 v Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2013 Glaukooma: timololi 1 tippa x 2 RR-tauti: hydroklooritiatsidi 25mg x2, (diureetista virtsan karkailua, minkä vuoksi Sylvi otti lääkettä

Lisätiedot

Lääketurvatoiminta kehittyy

Lääketurvatoiminta kehittyy Page 1 of 7 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Lääketurvatoiminta kehittyy Suvi Loikkanen, Annikka Kalliokoski, Kirsti Villikka, Marja-Leena Nurminen / Kirjoitettu 16.7.2012 / Julkaistu 7.9.2012 Lääketurvalakiuudistus

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN Ohje x.x.2017 6895/00.01.02/2016 x/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Farmakogeneettinen paneeli Geenitestillä tehokas ja turvallinen lääkehoito

Farmakogeneettinen paneeli Geenitestillä tehokas ja turvallinen lääkehoito Farmakogeneettinen paneeli Geenitestillä tehokas ja turvallinen lääkehoito VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Farmakogenetiikka mitä ja miksi? Lääkehoitoihin tiedetään liittyvän huomattavaa yksilöllistä vaihtelua,

Lisätiedot

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää

Lisätiedot

Yleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit

Yleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Yleislääkäripäivät 2018 Munuaispotilaan lääkehoito Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Munuaispotilaan lääkehoito? Miten määrätä lääkkeitä potilaille, joilla on

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien

Lisätiedot

PENTHROX (metoksifluraani) Ohjeita lääkkeen antamiseen

PENTHROX (metoksifluraani) Ohjeita lääkkeen antamiseen PENTHROX (metoksifluraani) TÄRKEÄÄ TIETOA RISKIEN MINIMOINNISTA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE LUE HUOLELLISESTI ENNEN METOKSIFLURAANIN ANTAMISTA ÄLÄ HÄVITÄ Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, Alla

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.

Lisätiedot

Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä Lääkehoidon hallinta iäkkäillä

Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä Lääkehoidon hallinta iäkkäillä Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä 6.11.2018 Lääkehoidon hallinta iäkkäillä Kimmo Määttä Geriatri Rovaniemen Ikäosaamiskeskus Iäkäs on aikuinen, jonka hoidossa on huomioitava ikääntyminen ja

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä

Lisätiedot

Exviera-valmisteen (dasabuviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Exviera-valmisteen (dasabuviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775993/2014 Exviera-valmisteen (dasabuviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Exviera-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Terveysportti ammattilaisen apuna

Terveysportti ammattilaisen apuna Terveysportti ammattilaisen apuna Tietokannat päivittäisen työsi tueksi Terveysportti-verkkopalvelu helpottaa ja nopeuttaa tervey - denhuollon ammattilaisten päivittäistä työtä tarjoamalla työssä tarvittavan

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUKSET ikäihmisillä

LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUKSET ikäihmisillä ANNIKKA KALLIOKOSKI LKT, kliinisen farmakologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUKSET ikäihmisillä 75-vuotiailla ja sitä vanhemmilla ilmenneitä haittavaikutuksia ilmoitettiin Fimeaan

Lisätiedot

LÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMIT

LÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMIT TADEM-TALK: KOVETIOAALISTE LÄÄKKEIDE VAIKUTUSMEKAISMIT TAPAUSESIMERKEI Professori Janne Backman ja LT Pauliina Molander Post graduate -koulutus 12.-13.5.2016 ämeenlinna Tiopuriinit Atsatiopriini ja 6-merkaptopuriini

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Firmagon eturauhassyövän hoidossa Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Potilasopas TREVICTA

Potilasopas TREVICTA Potilasopas TREVICTA Miten pitkävaikutteinen psykoosilääke toimii? Pitkävaikutteisella psykoosilääkkeellä saadaan vakaa veren lääkepitoisuus. Lääke vapautuu tasaisesti ja saavuttaa pitkäkestoisen vaikutuksen

Lisätiedot

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Farmakokinetiikka. Historiaa. Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät. Farmakogenetiikka. Vierasainemetabolian vaiheet

Farmakokinetiikka. Historiaa. Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät. Farmakogenetiikka. Vierasainemetabolian vaiheet Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Farmakogenetiikka Pekka Rauhala 2013 Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Muut sairaudet Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Farmakogenetiikka Tutkii

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Lääkkeiden turvallisuus

Lääkkeiden turvallisuus Lääkkeiden turvallisuus Lääke tulee markkinoille Myyntiluvan saamiseksi turvallisuus ja tehokkuus on osoitettava Haittavaikutusrekisteri Fimea ylläpitää lääkkeiden haittavaikutusrekisteriä Ilmoituksia

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Kristiina Airola / Julkaistu 28.9.2012. Zelboraf 240 mg kalvopäällysteinen tabletti, Roche Registration Ltd. Zelboraf-valmistetta

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Farmakokinetiikka. Farmakogenetiikka. Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät. Lääkevasteen yksilöllisyys. Farmakogenetiikka

Farmakokinetiikka. Farmakogenetiikka. Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät. Lääkevasteen yksilöllisyys. Farmakogenetiikka Potilaita, joilla sama diagnoosi Lääkevasteen yksilöllisyys Farmakogenetiikka Pekka Rauhala 2012 Hyvä lääkevaste Huono vaste - vaihda lääkettä Toksisuus suuri - vaihda lääkettä tai pienennä annosta Poikkeavan

Lisätiedot

Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14

Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Sisällys Esipuhe 3 Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Lääke, APTEEKKI JA LÄÄKETIETO 16 2.1 Lääke ja

Lisätiedot

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Parasetamolin aiheuttamat myrkytykset Suomessa

Parasetamolin aiheuttamat myrkytykset Suomessa Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2015 LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUKSET Parasetamolin aiheuttamat myrkytykset Suomessa Mikko Parry, Kalle Hoppu / Kirjoitettu 16.10.2015 / Julkaistu 4.12.2015. istock/dolgachov

Lisätiedot

Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat. ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö

Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat. ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö Eläinlääkkeiden haittavaikutukset ja niiden seuranta Haittavaikutuksella tarkoitetaan haitallista tai tahatonta

Lisätiedot

Additions appear in italics and underlined deletions in italics and strikethrough

Additions appear in italics and underlined deletions in italics and strikethrough LIITE III 1 AMENDMENTS TO BE INCLUDED IN THE RELEVANT SECTIONS OF THE SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS OF NIMESULIDE CONTAINING MEDICINAL PRODUCTS (SYSTEMIC FORMULATIONS) Additions appear in italics

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

esimerkkipakkaus aivastux

esimerkkipakkaus aivastux esimerkkipakkaus aivastux Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Aivastux 10 mg tabletit setiritsiini Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen, sillä se sisältää sinulle

Lisätiedot

Lääkkeiden yhteisvaikutukset

Lääkkeiden yhteisvaikutukset 65. Lääkkeiden yhteisvaikutukset Lääkkeiden yhteisvaikutukset Useiden lääkkeiden samanaikainen käyttö on varsin yleistä ja joskus välttämätöntäkin. Potilaalla voi olla useita hoitoa vaativia sairauksia,

Lisätiedot

, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Entecavir STADA 0,5 mg ja 1 mg kalvopäällysteiset tabletit 14.6.2016, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Entecavir Stada 0,5 mg kalvopäällysteiset

Lisätiedot

LÄÄKKEIDEN INTERAKTIOT SYÖPÄPOTILAAN HOIDOSSA

LÄÄKKEIDEN INTERAKTIOT SYÖPÄPOTILAAN HOIDOSSA LÄÄKKEIDEN INTERAKTIOT SYÖPÄPOTILAAN HOIDOSSA Jouni Ahonen, proviisori, FaT, LHKA KYSin apteekki ja Lääkekoulutus ja Konsultaatio Jouni Ahonen Oy Suomen Syöpäsairaanhoitajat, Kuopio 2015 1 SYÖPÄPOTILAAT

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana

Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten fumaraattihoidon aikana HIV-positiivisilla potilailla on suurentunut heikentyneen munuaistoiminnan

Lisätiedot

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista 25 January 2018 EMA/PRAC/35606/2018 Pharmacovigilance Risk Assessment Committee (PRAC) Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista Hyväksytty PRAC:n 8.-11.

Lisätiedot

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa

Lisätiedot

Potilasesite. Jinarc (tolvaptaani)

Potilasesite. Jinarc (tolvaptaani) Jinarc (tolvaptaani) Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla kaikista mahdollisesti saamistasi haittavaikutuksista.

Lisätiedot

Eräitä kliinisen farmakologian peruskysymyksiä

Eräitä kliinisen farmakologian peruskysymyksiä 64. Eräitä kliinisen farakologian peruskysyyksiä Eräitä kliinisen farakologian peruskysyyksiä Iän vaikutus Vastasyntyneet ja pikkulapset Vastasyntyneillä ruoansulatuskanavan rakenne ja toiinnat ovat kypsyättöiä

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys

Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys Paula Timonen Proviisori LHKA Toimitusjohtaja Pro dosis Oy paula.timonen@prodosis.fi Käsiteltävät aiheet Miksi iäkkäät ovat erityisryhmä? Miten ikä tulee ottaa huomioon

Lisätiedot

POTILASKOHTAISEN LÄÄKITYSTIEDON OIKEELLISUUDEN VARMENTAMINEN SAIRAALASSA

POTILASKOHTAISEN LÄÄKITYSTIEDON OIKEELLISUUDEN VARMENTAMINEN SAIRAALASSA POTILASKOHTAISEN LÄÄKITYSTIEDON OIKEELLISUUDEN VARMENTAMINEN SAIRAALASSA Jouni Ahonen, sairaala-apteekkari, FaT, LHKA Kuopion yliopistollinen sairaala N. 70 %:lla sairaalan päivystysosastolla puutteellisesti

Lisätiedot

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Lääkkeet ja kuntoutuminen Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat

Lisätiedot

Huumeet ja lääkkeet kuolemansyynä. Pirkko Kriikku, FT, oikeuskemisti

Huumeet ja lääkkeet kuolemansyynä. Pirkko Kriikku, FT, oikeuskemisti Huumeet ja lääkkeet kuolemansyynä Pirkko Kriikku, FT, oikeuskemisti Oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvitys Määritelty laissa (Laki kuolemansyyn selvittämisestä 459/1973) Oikeuslääkäri tekee Ruumiinavaus

Lisätiedot

Lääkehoidon yhteisvaikutukset ja ja ongelmatilanteet: potilastapauksia

Lääkehoidon yhteisvaikutukset ja ja ongelmatilanteet: potilastapauksia Lääkehoidon yhteisvaikutukset ja ja ongelmatilanteet: potilastapauksia 7.5.2014 Matti Itkonen, Erikoistuva lääkäri Helsingin yliopisto/ HUS, Kliininen farmakologia Potilastapaus 1 54 v. mies, lääkityksenä

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

LÄÄKITYSTURVALLISUUS. VINKKI I: Varmista, että tiedät miten potilaasi käyttää lääkkeitä!

LÄÄKITYSTURVALLISUUS. VINKKI I: Varmista, että tiedät miten potilaasi käyttää lääkkeitä! VINKKI I: Varmista, että tiedät miten potilaasi käyttää lääkkeitä! Turvallisen lääkehoidon perusta on, että häntä hoitava henkilöstö tietää mitä lääkkeitä potilas käyttää ja miten hän niitä käyttää. Myös

Lisätiedot

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin.

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Meloxoral 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami 0,5 mg Apuaine: Natriumbentsoaatti 1,75 mg Täydellinen

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. Kipupois 200 mg tabletit. ibuprofeeni

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. Kipupois 200 mg tabletit. ibuprofeeni Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Kipupois 200 mg tabletit ibuprofeeni Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen, sillä se sisältää sinulle tärkeitä tietoja. Käytä

Lisätiedot

KATSAUS. Lääkeaineiden ongelmalliset yhteisvaikutukset. Pertti J. Neuvonen ja Kari Kivistö

KATSAUS. Lääkeaineiden ongelmalliset yhteisvaikutukset. Pertti J. Neuvonen ja Kari Kivistö KATSAUS Lääkeaineiden ongelmalliset yhteisvaikutukset Pertti J. Neuvonen ja Kari Kivistö Lääkkeiden kliinisesti tärkeiden yhteisvaikutusten esiintymisessä on suuria potilaskohtaisia eroja. Vaarallisia

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat

Liite III. Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat Liite III Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat Huomaa: Kansallinen viranomainen voi myöhemmin päivittää valmisteyhteenvetoihin ja pakkausselosteisiin tehtäviä muutoksia yhteistyössä

Lisätiedot

HOITO EPCLUSA - VALMISTEELLA (SOFOSBUVIIRI/VELPATASVIIRI) Tietoa potilaille. Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta.

HOITO EPCLUSA - VALMISTEELLA (SOFOSBUVIIRI/VELPATASVIIRI) Tietoa potilaille. Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. HOITO EPCLUSA - VALMISTEELLA (SOFOSBUVIIRI/VELPATASVIIRI) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. 2 Tämä esite ei korvaa lääkkeen pakkausselostetta tai lääkärin antamia tietoja. Lue

Lisätiedot

Pioglitazone Actavis

Pioglitazone Actavis Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje

Lisätiedot

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

PALLIATIIVINEN SEDAATIO PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.

Lisätiedot

Potilasesite. Jinarc (tolvaptaani)

Potilasesite. Jinarc (tolvaptaani) Jinarc (tolvaptaani) Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla kaikista mahdollisesti saamistasi haittavaikutuksista.

Lisätiedot

Remeron. 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Remeron. 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Remeron 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Masennus on sairaus, jossa surullisuuden tunne ja

Lisätiedot

Lääkehoidon yhteisvaikutukset ja ongelmatilanteet: potilastapauksia

Lääkehoidon yhteisvaikutukset ja ongelmatilanteet: potilastapauksia Lääkehoidon yhteisvaikutukset ja ongelmatilanteet: potilastapauksia 6.5.2015 Mikko Niemi Hy/Kliininen farmakologia Potilastapaus 8. 30 v. nainen on lomamatkalla Afrikassa. Hän saa ripulin, johon annetaan

Lisätiedot

JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto

JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Farmakologian opetuksen tavoite L2/H2-lukuvuonna: Oppia perusteet rationaalisen lääkehoidon

Lisätiedot

Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron haittavaikutusten tutkimukseen. Potilaan nimi Hetu Veriryhmä RhD

Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron haittavaikutusten tutkimukseen. Potilaan nimi Hetu Veriryhmä RhD 788 N:o 258 1. ILMOITUS VERIVALMISTEEN SIIRRON AIHEUTTAMASTA VAKAVASTA HAITTA- VAIKUTUKSESTA JA VÄÄRÄN VERIVALMISTEEN SIIRROSTA (terveydenhuollon toimintayksikkö) Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron

Lisätiedot

Myös itsehoitolääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia - Sic!

Myös itsehoitolääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2012 TEEMAT Myös itsehoitolääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia Annikka Kalliokoski / Julkaistu 4.4.2012 Itsehoitovalmisteet voivat aiheuttaa yhteisvaikutuksia muiden

Lisätiedot

ZAVEDOS , versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

ZAVEDOS , versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 1 (6) ZAVEDOS 9.6.2016, versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akuuttia lymfaattista leukemiaa (ALL) esiintyy

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin

Lisätiedot

Mikä on HER2-positiivinen rintasyöpä?

Mikä on HER2-positiivinen rintasyöpä? Tietoa potilaalle HER2-positiivisen rintasyövän KANJINTI*-hoidosta *KANJINTI on trastutsumabi-biosimilaari. Ensimmäinen trastutsumabilääke, jonka kauppanimi on Herceptin, on ollut saatavilla jo useita

Lisätiedot